TAHKOLUODON (73.) KAUPUNGIOSAN OSAA SATAMA-ALUEESTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 TAHKOLUODON (3.) KAUPUNGIOSAN OSAA SATAMA-ALUEESTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Porin kaupunkisuunnittelu Asemakaava tunnus Asemakaavan diaari KAUS/55/2013 Vireilletulo Luonnosvaihe nähtävillä KH

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Porin kaupungin Tahkoluodon (3.) kaupunginosan satama-aluetta (osa) Asemakaavalla muodostuu: Tahkoluodon (3.) kaupunginosan satama-alue (osa) Kaavan laatija yleiskaava-arkkitehti Heimo Salminen. Asemakaavan muutoksen vireille tulo: Muutos on kuulutettu vireille Vireille tulosta, asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettiin kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla ja kirjeellä osallisille. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Tahkoluodon satamassa, 30 kilometriä keskikaupungilta luoteeseen. Muutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tahkoluodon LNG-terminaali Muutoksella muodostetaan satamanosa nestemäisen maakaasun (LNG) vastaanottoterminaalille, joka sisältää varastointisäiliön ja jakelulaitteiston. 2()

3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Satakunnan maakuntakaava, vahv , ote 3. Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava 1, KV hyv , ote 4. Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavaehdotus, näht , käsittely kesk. KH Ote Porin kaavoituskatsauksesta , KH Ajantasa-asemakaava, ote. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Asemakaavaehdotus, kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemapiirros 10. Valokuvasovitteet 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Tahkoluodon satama-, voimalaitos- ja varastoalueet on rakennettu ulkosaaristoon osaksi saarten välejä täyttämällä 150-luvun lopulta alkaen. Täyttö jatkuu edelleen, ja sataman yleissuunnitelmassa laajentumissuunta on osoitettu edelleen matalikolle täytettäväksi. 2.2 Luonnonympäristö Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnontilaista ympäristöä tai erityisiä luonnonarvoja. Tahkoluodon koillispuolinen saaristo on virkistys- ja loma-asuntokäytössä. Länsipuoliset pikkusaaret tai luodot ovat rakentamattomia lintusaaria. Pohjoisimmat niistä kuuluvat Gummandooran saariston Natura-alueeseen (FI020005), joka suojeltu sekä lintu- että luontodirektiivin mukaisena alueena, alkaen noin kahden kilometrin etäisyydeltä Tahkoluodon satamasta luoteeseen. 2.3 Rakennettu ympäristö Tahkoluodon ulkosataman ensimmäinen vaihe, nykyinen nestesataman laituri on vuodelta 15, samoin osa varastoalueista. Hiililaituri ja ensimmäinen kivihiilivoimalaitos valmistuivat vuonna 1. Rautatie alueelle valmistui vuonna 183 ja syväsatama vuonna 184. Toinen kivihiilivoimalaitos valmistui 14, ja se on yhteydessä vanhemman voimalan 150 metriä korkeaan savupiippuun. Uusi kemikaalilaituri valmistui vuonna Asemakaavoitetun satama-alueen maapinta-ala on 141 ha, jonka lisäksi vettä 2 ha. Nestesataman varastoina on teollisuus- ja varastokortteleita noin 20 ha, samoin voimalaitosten käytössä noin 20 ha plus kivihiilikentät. Käyttämätöntä teollisuus- ja varastoaluetta on noin 32 ha, ja merestä pengerrettynä, parhaillaan täytettävänä on 8 ha. Satama-, teollisuus-, varasto-, rautatie- ym. liikenne- ja oheisalueet käsittävät yhteensä noin 3 km2 alueen. Tahkoluodon satama-alueella on seitsemän tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuosina Lisäksi Tahkoluodon lounaispuolella noin 1,3 km päässä meressä on yksi tuulivoimala. 3()

4 Noin kolmen hehtaarin suuruinen kaavamuutosalue on satama-aluetta, satama-altaan pohjukassa, jota reunustavat lännessä vanha hiililaituri ja idässä uusi kemikaalilaituri. Alue on osin täyttömaata, osin vielä vesialueesta täyttöä vaativaa. Alueen itäpuolella on kemikaali- ja nestesataman varastosäiliöaluetta. Alueen eteläpuolella on noin sadan metrin päässä rautatie ja sen eteläpuolella metallinmurskaus- ja käsittelyalue. Lännessä alue rajoittuu avomereen. Alueen lounais- ja kaakkoispuolilla noin 150 metrin päässä sijaitsevat napakorkeudeltaan 120-metriset tuulivoimalat. 2.4 Liikenne Syväsataman laituriin on 15,3 metrin laivaväylä. Vanhaan hiililaituriin, nestesatamaan ja uuteen kemikaalilaituriin on 10,0 metrin syvyinen väylä. Rautatien lisäksi suuri osa Tahkoluodon tavaraliikenteestä tapahtuu Mäntyluoto-Reposaari maantien kautta. Maantien ajoneuvomäärä Tahkoluodontien liittymään asti on 2100 ajon./vrk. Siitä raskaan liikenteen osuus on 1 %. Tahkoluotoon poikkeaa siitä noin 500 ajoneuvoa, joista puolet on raskasta liikennettä. 2.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Tahkoluoto on satama-aluetta (LS), teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta (T), josta suurin osa vaarallisten kemikaalien valmistamiseen, varastoimiseen ja kuljetuksiin varautuen (T-1) sekä energiahuollon aluetta (EN). Alueelle johtaa seututie, yhdysrata/sivurata-luokkainen rautatie ja laivaväyliä, voimalinja ja ohjeellinen voimalinja (400 kv kv ja varaus 400 kv) sekä maakaasuverkon yhteystarve maalta ja mereltä. Kokonaisuus sisältyy satamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (ls) ja lisäksi Kokemäenjoen laakson valtakunnallisesti merkittävään monikeskuksisen aluerakenteen kehittämisvyöhykkeeseen (kk1). Tahkoluoto kuuluu myös koko rantavyöhykkeen käsittävään merkittävään matkailun ja virkistyskäytön kohdevyöhykkeeseen (mv1). Sv1- merkinnällä on osoitettu Tahkoluodon sataman varallisten kemikaalien suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). leiskaava Alueella on voimassa hyväksytty Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava 1. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa asemakaavanmuutosalue on osin vesiliikenteen, osin teollisuus- ja varastoaluetta. Alueelle on laadittu uusi Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavaehdotus, viimeinen versio päivätty Sen käsittely on keskeytetty Osayleiskaavaehdotuksen jatkokäsittely on selvitysvaiheessa. Asemakaavan muutosalue sijaitsee satama-alueella (LS), rajautuen teollisuus- ja varastoalueeseen, jolla vaarallisten kemikaalien valmistaminen ja varastoiminen on sallittu (T/kem). 4()

5 Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Aluetta koskeva merkintä ja määräys on LS- 1, Satama-alue. Alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Alueen kautta on järjestettävä ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueella tulee olla yksi autopaikka kolmea alueella samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Korttelialueiden autopaikat saa sijoittaa satama-alueelle. Lähiympäristössä ei ole vireillä muita asemakaavan muutoshankkeita. Alueen itäpuolisella, viereisellä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella on laajentumissuunnitelma ja aluevaraus luoteeseen, kemikaalilaiturin suuntaan. Kaavoituskatsaus Porin kaavoituskatsauksessa Tahkoluoto ympäristöineen on osoitettu selvitysalueeksi yleiskaavan uudistamista varten, minkä jälkeen uudistetaan sataman, voimalaitosten, teollisuuden ja varastoinnin ym. alueiden asemakaava nykytilanteen ja tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Ote kaavoituskatsauksesta Laaditut selvitykset - Porin Tahkoluodon satamanosan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten, Gaia Consulting Oy Porin Tahkoluodon satamanosan kehitys: Kehityspolku ja tulevaisuusskenaariot, Gaia Consulting Oy Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, mpäristömeluselvitys, PVO-Lämpövoima, Porin Satama, Insinööritoimisto Akukon 3/ Tahkoluodon satama ja teollisuusalue, mpäristömelun jatkoselvitys, Akukon Oy, toukokuu KERTTU-hanke, Porin satamien Vak-liikenne (vaarallisten aineiden kuljetukset), Gaia Consulting Oy, 200. Samankokoisesta ja sisältöisestä hankkeesta on tehty ympäristömelu- turvallisuusliikenne- ja ilmanlaatuselvitykset Turun Pansion satamaan. 5()

6 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tarve ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistynyt Porin kaupungin aloitteesta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Lähialueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - kaikki muut, joihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa - Varsinais-Suomen EL-keskus - Satakuntaliitto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes - Liikennevirasto - Liikenteen turvallisuusvirasto TraFI - Luotsausliikelaitos - Porin Satama - Porin kaupungin tekninen palvelukeskus - Porin kaupungin ympäristövirasto - Porin Vesi - Satakunnan pelastuslaitos - Pori Energia Sähköverkot Oy - Pori Energia Oy Energiayksikkö Vireilletulo ja asemakaavaluonnos Ennen hankkeen vireille tuloa pidettiin yleisötilaisuus Reposaaressa Hanke kuulutettiin vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos olivat nähtävillä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Nähtävilläoloaikana pyydettiin viranomaistahoilta ennakkolausunnot, joiden perusteella tehtiin tarkistuksia asiasisältöön ja osallisluetteloon. Kolmesta huomautuksesta kahdessa esitettiin kevyen liikenteen väylätarve maantien varteen, ja yhdessä naapuritontin haltija halusi otettavaksi huomioon toiminnan laajentumissuunnitelma ja turvaetäisyydet, joiden perusteella tehtiin muutosehdotukseen tarkistuksia. 3.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Hankkeen alkuvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoiset, vapaat tai täydentämiskelpoiset alueet kemikaali- ja nestesataman varastoalueilta. Vapaat välit ovat vähän alle tai vähän yli kilometrin etäisyydellä kemikaalilaiturista, mikä katsottiin paineputkiston rakentamisen ja turvallisuuden kannalta olevan epätarkoituksenmukaista. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan aluevaraus ja mitoitus Kolmen hehtaarin suuruinen satama-alueen osa muutetaan satama-alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida kemikaaleja mm. nesteytettyä maakaasua. Alueelle saa rakentaa erikseen osoitetuille alueille pääkäyttötarkoitusta varten säiliöitä, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja flare-piipun, joka tarvitaan mahdollisen hukkakaasun polttamiseen. Nestekaasusäiliön rakennusala on 2800 m2, ja sen enimmäiskorkeus merenpinnasta saa olla metriä (N2000). Rakennusalalle saa sijoittaa enintään m3 suuruisen nesteytetyn maakaasun varastosäiliön. Muulle rakennusalalle saa rakentaa yhteensä 4000 ()

7 m2 enimmäiskorkeudella Vanhan hiililaiturin aallonmurtajan viereen rakennettavan flare-piipun enimmäiskorkeus saa olla metriä. hteenlaskettu rakennusoikeus on 800 m2, mikä vastaa aluetehokkuutta e=0,23. Alueelle on voitava osoittaa 20 autopaikkaa. Tulvavaaran takia rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +2,10 metriä. Rakentamiskorkeutta on tapauskohtaisesti lisättävä tai tulvaherkät rakenteet suojattava ottamalla huomioon rannan jyrkkyyden ja tuulen pyyhkäisymatkan perusteella arvioitu aallon korkeus sekä mahdollinen jäiden työntyminen rannalle. Lisäksi toimenpiteiden sovittamiseen maisemaan, ympäristöön ja muihin toimintoihin tulee kiinnittää eritystä huomiota. Verkostojen suunnittelusta ja toimenpiteistä tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto. Sataman nykyisessä asemakaavassa ei ole rakennusoikeutta määritelty kerrosalaneliöinä eikä tehokkuuslukuna, vaan on sallittu rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. Täten kaikki muutosalueen rakennusoikeus on ilmoitettu lisäyksenä. 4.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutosta varten on laadittu erillinen vaikutusten arviointiraportti (Sweco, ). Siinä on sovellettu Turun Pansioon suunnitellusta samanlaisesta hankkeesta saatuja tuloksia ja verrattu niitä Tahkoluodon olosuhteisiin. Tahkoluodon ja sen ympäristön yleiskaavan tarkistusta varten on laadittu Porin Tahkoluodon satamanosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten ja sen jatkotyönä Tahkoluodon satamanosan kehityspolku ja tulevaisuusskenaariot (Gaia Consulting Oy, v. 200) sekä Tahkoluodon teollisuusalueen ja sataman ympäristömeluselvitys ja sen jatkoselvitys (Akukon Oy, vv ). Porin Satama on myös ollut mukana Liikenneja viestintäministeriön vuonna 200 valmistuneessa Kerttu-hankkeessa, jossa tutkittiin vaarallisten aineiden kuljetuskeskittymien merkitystä maankäytön suunnittelussa ja riskien hallinnassa. Vaikutukset alueen rakenteeseen ja maisemaan Terminaali jatkaa nestesataman säiliöaluetta länteen päin. Alueelle on pääsy lännestä vanhan hiililaiturin reitiltä ja idästä sekä tuulivoimalan huoltotieltä että kemikaalilaiturin penkereeltä. Alueen laitteet ja rakenteet ovat samankaltaisia kuin viereiselläkin alueella. Säiliövaihtoehdoista kapeampi malli on korkeampi (45 metriä) kuin viereiset säiliöt (n. 20 m). Leveämpi vaihtoehto on suunnilleen samankorkuinen viereisten kanssa. Idempänä Tahkoluodossa on korkeampia säiliöitä. Laitteiston piippu on korkeudeltaan puolet lähimpien tuulivoimaloiden tornikorkeudesta ja kolmannes voimalaitosten yhteisen savupiipun korkeudesta. Muutos nykyiseen rakenteeseen ja maisemakuvaan on vähäinen. Alueen käyttöön otto edellyttää satama-altaan eteläpuoleiseen matalaan veteen täyttöä arviolta m3. Täyttö sijaitsee laitureiden kainalossa, ei kohoa ympäröivää maanpintaa korkeammalle eikä juuri näy alueen ulkopuolelle. Flare- piipun perustus tehdään myös suppeana täyttönä vanhan hiililaiturin aallonmurtajan länsipuolelle, mutta täyttö ei eroa näöltään aallonmurtajarakenteesta. Vaikutukset alueen ja ympäristön turvallisuuteen Onnettomuusmahdollisuudet on arvioitu rajautuvan kaasuvuotoon laivaa purkaessa tai vuotoon ja räjähdykseen autoa lastatessa. Kaasusäiliö rakennetaan kasikuorisena painesäiliönä niin vahvaksi, ja etäisyydet viereisiin säiliöihin jätetään riittäviksi, ettei viereisten säiliöalueiden mahdollisissa onnettomuustapauksissa synny yhteisvaikutusta. Säiliöauton lastauksessa leimahduksen yhteydessä syntyvä painevaikutus ulottuisi noin 50 metrin etäisyydelle. Paine- ja leimahdusvaikutusten on arvioitu pysyvän terminaalialueen sisäpuolella, eikä sataman muille toimijoille aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Ulkoilmaan päässyt metaanikaasu haihtuu alhaisen kiehumislämpötilansa johdosta lähietäisyydellä aiheuttamatta vaaraa tai merkittävää haittaa. Putkiston sisäinen hukkakaasu poltetaan hallitusti soihtuna flare-piipussa. LNG:n maakuljetukset ja käsittelyt tehdään varta vasten LNG:tä varten suunnitelluilla rekoilla ja laitteistoilla. Käytettävä teknologia on pitkälti säänneltyä ja standardisoitua. ()

8 Saariston loma-asutus ja virkistysalue alkaa yhden kilometrin etäisyydellä LNGteminaalista. Tahkoluodon asutus on yli yhden kilometrin etäisyydellä, Parkkiluotoon on 1,5 km, Reposaareen 2 km ja Iso-Katavaan 3km. Tahkoluodon suuronnettomuusselvityksen mukaan mahdolliset säiliöpalot eivät aiheuta vaaraa alueen ulkopuolelle, ja LNGterminaalin aiheuttama leimahdusvaara alueen on arvioitu olevan muita suppeampi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tulee luokittelemaan LNG-säiliön suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi, jonka vaikutuksia arvioidaan konsultointivyöhykkeellä, todennäköisesti noin yhden kilometrin säteellä alueesta. Tahkoluodon nykyisten laitosten konsultointivyöhyke ulottuu 1,5 km etäisyydelle, mikä osaltaan edellyttää yhteisvaikutusten huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Lähimmät asuntoalueet Meluvaikutukset LNG-terminaali käyttää nykyistä kemikaalilaituria. joten laivojen läsnäolosta ja purkauksesta aiheutuva laskennallinen sataman kokonaismelu ei lisäänny, koska laiturissa voi olla vain yksi laiva, ja käynnissä vain yhdet purkulaitteet kerrallaan. Tahkoluodon kokonaismelu on mittausten ja mallinnusten mukaisesti sallituissa rajoissa saaristoasemakaavan mukaisella satama-alueella. Liikenteestä ja ajoneuvojen siirtelystä alueella aiheutuu jonkin verran lisämelua, mutta ajoneuvoliikenteen osuus on sataman ja ympäristön kokonaismelusta laskennallisesti muutenkin niin pieni, että vähäisen muutoksen vaikutuksia ei helposti voi arvioida. LNG-kuljetusten arvioidaan myös korvaavan ainakin osittain muita polttoainekuljetuksia.. Laivojen läsnäolosta ja purkauksesta aiheutuva laskennallinen sataman kokonaismelu ei lisäänny, koska laiturissa on vain yksi laiva, ja käynnissä vain yhdet purkulaitteet kerrallaan 8()

9 Vaikutukset liikenteeseen Vanhan öljylaiturin ja uuden kemikaalilaiturin liikenne on nykyisellään noin 50 laivaa vuodessa. LNG-aluksia arvioidaan käyvän satamassa keskimäärin kerran kuukaudessa, joskus kaksi kertaa. Alusten koko on m3. Liikenne lisääntyy jonkin verran, mutta osa liikenteestä on muita polttoainekuljetuksia korvaavaa liikennettä. LNG kuljetetaan Tahkoluodosta säiliöautoilla, joiden käyntikertoja on arviolta 5 10 kertaa vuorokaudessa. Myös tästä liikenteestä osa on muita polttoainekuljetuksia korvaavaa, joten lisäys Tahkoluodon vuorokautiseen noin 500 ajoneuvon, joista puolet raskasta liikennettä, on vähäinen. Samoin vaikutus Mäntyluoto Reposaari- maantien vuorokautiseen yli 2000 ajoneuvon määrään on erittäin vähäinen. LNG:n kuljetuksiin liittyy samoja riskejä kuin Tahkoluodon vaarallisten aineiden kuljetuksiin yleensäkin. Kuljetuskaluston korkean vaatimustason myötä vaarallisten onnettomuuksien todennäköisyys on pienempi kuin korvautuvien palavien nesteiden kuljetusten. Vaikutukset ilmanlaatuun LNG on vaihtoehtoinen vähäpäästöinen polttoaine, jota käytetään korvaamaan muita, rikkiym. hiukkaspäästöiltään haitallisempia polttoaineita meriliikenteessä, teollisuudessa ja energiatuotannossa. Jakelualueena on Porin seudun lisäksi Lounais- ja Etelä-Suomi. LNG:n varastointi ei tuota rikki- eikä typpioksideita eikä hiukkaspäästöjä ilmakehään. Purku ja lastaustilanteissa syntyy vähäisiä määriä metaanipäästöjä. Putkistojen täytöissä ja tyhjennyksissä syntyvä kaasu poltetaan soihdussa, mistä syntyy vähäisiä määriä hiilidioksidia. Käsittelyssä aiheutettujen päästöjen vaikutus on mitätön verrattuna kokonaisuutena saavutettavaan hyötyyn ilman laadun parantumisena. Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön ja luonto-olosuhteisiin Hanke ei edellytä maa-aineksen ottoa, kallion louhintaa eikä ruoppauksia alueelta tai sen lähiympäristöstä. Täyttöön tarvittava maa-aines tuodaan muualta. Täytössä käytetään soveltuvin osin voimalaitosten tuottamia sivuaineksia samaan tapaan kuin muuallakin satamakenttien rakentamisessa. Lähimpiin saariin koillisessa on etäisyyttä yksi kilometri, ja länteen, mm. Gummandooran Natura-alueeseen kaksi kilometriä, joten toiminnan aiheuttamat kaasu- melu- ym. päästöt eivät yllä ympäristöön eivätkä yleensäkään poikkea alueen nykyisistä vaikutuksista. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Gasum Oy on laatinut LNG-terminaalista havainnekuvia ja asemapiirroksen, joita on selostuksen liitteenä. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus LNG-terminaalin toiminta edellyttää ympäristöluvan ja turvallisuusselvitykset, joissa käsitellään tarkemmin terminaalin toimintaan liittyviä ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia. Tavoitteena on käynnistää maanrakennustyöt välittömästi. Terminaalin kokorakennusvaiheen on arvioitu kestävän kaksi vuotta. Porissa Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä ()

10 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 0 Pori Täyttämispvm Kaavan nimi Tahkoluodon (3.) kaupunginosan asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha 3,0043 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha 3,0043 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km Rakennuspaikat [lkm Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha [% [k-m² [e muut. [ha +/- [k-m² +/- hteensä 3, , ,23 0, A yhteensä P yhteensä yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 3, , ,23 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat hteensä Pinta-ala [ha Pinta-ala [% Kerrosala [k-m² Pinta-alan muut. [ha +/- Kerrosalan muut. [k-m² +/- Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm [k-m² [lkm +/- [k-m² +/- hteensä

11 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha [% [k-m² [e muut. [ha +/- [k-m² +/- hteensä 3, , ,23 0, A yhteensä P yhteensä yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 3, , ,23 0, LS 3, , ,23 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

12 LIITE 2 DH X VHW DD W W DXVD W RV XSD R l UL 1LHP LM 5DQWDNXOPD,W lm l U 0< 2WDPR l Kl Q VDO RQO D L 0 HULNDU LDQM RNL /DQNRVNL (. 3HLSSX. UWLOl )LOSSXOD / Hl VO DP P L /DPPHOD 3RKMDQVDKD 0<.HLNHVL 08,VRMlU L 8 NVM l UL 3RKMDMRNL PD W 08 P / DP SL QM RNL 0< 0< HW S KODLQHQ W / DP SL QM l UL 0< V. LLM l UL +DDSL M l UL S PD OV 0< /DPSSL 3 3RRVMRN L 08 VW / W \ WK (1 /DPSDOXRWR VW 0< N P VH VW S / V P HO Nl P HU L M /W\Ol P (2 M P UPDUNNX W W ( Ql Ml (2 UL 50 NN 1RRUP DUNXQM RNL P \U.HOODL NN HW S PD M W HWM 3UHLLLNL / 3RUL P VW 3 & HW & 3. RNHP l HQM RNL W HW W 0DROPD 3LQRPlNL 3 (- /DWWRPHUL 1LHPHQN\Ol (2 M & P KLO 1LLWWXPDD M W 3 KLO (2 NS SU 0<.0 LDVHVL 0 3 // PH SU W \ W3 (2 V 3 VH S M 3 W NS VW 3 N 3 VW W 0< OV 3RLNHO M l UL 0< (- 3 W ( (2 S NN HW -luln\ol S /XRGRQN\Ol /XLD HW S 0< (2 3\VV\ND S 0< 3HUlQN\Ol NH /HPODL.RUHQN\Ol SU W Satakunnan maakuntakaava vahv , ote

13 LIITE 3 ALUEEN SIJAINTI Reposaari-Tahkoluoto-Ämttöö osayleiskaava 1 Kv hyv

14 m P O R I TAHKOLUOTO - PAAKARIT OSALEISKAAVA Tämä osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2 pykälä) osayleiskaavan määräysten mukaisesti loma- ja matkailusekä loma-asuntoalueilla. OSALEISKAAVAMÄÄRÄKSET- JA MERKINNÄT ALUEIDEN KÄTTÖTARKOITUKSET KOHDE- JA VIIVAMERKINNÄT P Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. leiskaava-alueen raja. T Teollisuus- ja varastoalue. Alueen raja. T/kem TEN/kem TL R Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Teollisuus-, varasto- ja energiahuollon alue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Ennen alueella tehtävää vesirakennustyötä tulee olla yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaisinventoinnin tarve voidaan arvioida. Sataman ja siihen liittyvän teollisuuden ja varastoinnin liikennealue. Loma- ja matkailualue. Rakennuspaikan tulee olla vähintään 2500 m² suruinen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 m2 suuruisen päärakennuksen ja muita enintään 40 m² suuruisia rakennuksia, joissa saa sijaita majoitus-, varasto- ja saunatiloja. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m². 22 Osa-alueen raja. Kohteen tai alueen numero. Tuulivoimala. Venesatama / venevalkama. Seututie. hdystie/kokoojakatu. Pääsytie. Liittymä. hdysrata. RA 4 V Loma-asuntoalue. Numero osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. li 1500 m² suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen yksiasuntoisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m² ja enintään 30 m² suuruisia talousrakennuksia, joissa saa sijaita sauna, varastotiloja ja vierasmaja. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 110 m². 800 m² m² suuruisella rakennuspaikalla yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 m² ja alle 800 m² suuruisella rakennuspaikalla enintään 0 m². Rakennusten etäisyys rakennuspaikan rajoista tulee olla vähintään 5 metriä. Rakennusten pääsääntöinen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään: loma-asunto 25 metriä, talousrakennukset 20 metriä, paitsi sauna 15 metriä. Olevaa luvallista rakennusta saa korjata ja sen saa myös korvata uudella sen estämättä, mitä on määrätty rakennusten määrästä ja käyttötarkoituksesta sekä sijainnista, jos vaadittua etäisyyttä ei voi saavuttaa. Virkistysalue. Kevyen liikenteen reitti. Laivaväylä. Veneväylä Laivaväylän yhteystarve. Väylän syvyys. Sähkölinja kv. Ohjeellinen kaasujohdon sijoitusvaihtoehto. Ohjeellinen 400 kv sähkölinjan sijoitusvaihtoehto. Likimääräinen enintään 50 dba melualueen raja. Vaarallisten kemikaalien riskivyöhyke. Vyöhykkeellä ei sallita asutusta. Kaikissa toimenpiteissä tulee kinnittää erityistä huomiota varautumiseen toiminnan aiheuttamiin haittoihin ja turvallisuusriskeihin. LS EV EJ E-2/kem ET SM Satama-alue. Alueelle saa sijoittaa sataman toiminnan ja siihen liittyvän yritystoiminnan kannalta tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita ja energiatuotantoon liittyviä laitteita ja verkostoja. Ennen alueella tehtävää vesirakennustyötä tulee olla yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaisinventoinnin tarve voidaan arvioida. Suojaviheralue. Jätteenkäsittelyalue. Erityisalue Tahkoluodon satamaa ja siihen liittyviä toimitoja varten. Alueelle saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja varastoivan laitoksen. Muinaismuistoalue. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. Vaarallisten kemikaalien riskivyöhyke. Vyöhykkeelle ei sallita pysyvää asutusta. Vyöhykkeellä salitaan loma-asutus erikseen osoitetulla tavalla. Vyöhykkeellä on kiinnitettävä erityistä huomiota varautumiseen sataman ja siihen liittyvän toiminnan aiheuttamiin riskeihin. Alueen osa, jonka käyttöä suunniteltaessa on sotilasviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Erityismääräys, joka koskee T, T/kem, TEN/kem ja LS alueita: Alueen toiminta ei saa aiheuttaa karttaan merkityn rajan ulkopuolelle yli 50dB meluhaittaa. leinen määräys Tulvavaaran takia rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään m (N2000). Rakentamiskorkeutta on tapauskohtaisesti lisättävä tai tulvaherkät rakenteet suojattava ottamalla huomioon rannan jyrkkyyden ja tuulen pyyhkäisymatkan perusteella arvioitu aallon korkeus sekä mahdollinen jäiden työntyminen rannalle. -2/kem /S-4 /S W Alue, jolla ympäristö säilytetään. Luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteen tulee säilyttää. Alueella tehtävistä toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristöt tulee säilyttää. Uudisrakentaminen ja rakennuksissa suoritettavat korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä muut ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ympäristön kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen luonne säilyy, Ennen aluetta merkittävästi muuttaviiin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee Satakunnan Museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Vesialue. 22 Porin kaupunki kaupunkisuunnittelu muutettu muutettu KH korjattu ja Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavaehdotus, näht käsittely kesk. KH LIITE 4 1:10000 Olavi Mäkelä kaupunkisuunnittelupäällikkö Heimo Salminen yleiskaava-arkkitehti

15 LIITE 5 TAHKOLUOTO-PAAKARIT SELVITSALUE 1. 8 LT VA MERITUULIPUISTON OSALEISKAAVA 8. AP Ote Porin kaavoituskatsauksesta KH

16 Porin kaupunkikylä kt kaivo POISTUVA KAAVA TV e= k k 5 k kt vaahtokeskus palokaivo konttori sähköpääkeskus kt syrj.kaas talteenotto kt kt autolastaus 3 lisäainetta bensiiniä 1 k Tuulivoimala Muovihalli 2 LS Tuulivoimala TAHKOLUOTO : / AJANTASA-ASEMAKAAVA OTE LIITE TV e=

17 Dnro KAUS/55/ / korjattu Tahkoluodon asemakaavan muutos LNG-terminaali OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 3 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat, osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. OSOITE TAI MUU PAIKANNUS ALOITE TAI HAKIJA Suunnittelualue sijaitsee Tahkoluodon satamassa. Etäisyys Porin keskustaan on 30 km. Porin kaupunki SUUNNITTELUALUE Asemakaavamuutosalue. Suunnittelualue rajoittuu joka puolelta satama-alueeseen. Alueen laajuus on 3,0 ha. etunimi.sukunimi@pori.fi puh faksi Postiosoite: PL Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4

18 2 Alue sijaitsee nestesataman säiliöalueiden länsipuolella, vanhan hiililaiturin ja uuden kemikaalilaiturin eteläpuolella. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Asemakaavan muutos laaditaan osalle satama-aluetta nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. LNG on vaihtoehtoinen vähäpäästöinen polttoaine, jota käytetään korvaamaan muita, rikki- ym. hiukkaspäästöiltään haitallisempia polttoaineita meriliikenteessä, teollisuudessa ja energiatuotannossa. Asemakaavan muutoksella osa satama-alueesta osoitetaan alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja (LS/kem). Alueelle rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan nestemäistä kaasua varten noin m3 suuruinen säiliö, jota täytetään laivoista uuden kemikaalilaiturin kautta. Sitä puretaan säiliöautoihin maakuljetuksia varten ja satamassa myös laivoihin niiden polttoaineeksi ja kuljetetattavaksi muihin satamiin. Lisäksi alueelta rakennetaan putkistoa kaasuksi muodostuvan aineen johtamiseksi hyötykäyttöön ja osana turvallisuusjärjestelmää piippu mahdollista häiriötilannetta varten ylimääräisen kaasun polttamiseksi. Säiliö on halkaisijaltaan noin 35 metriä ja sen korkeus on noin 45 metriä. Vaihtoehtoinen säiliömalli on halkaisijaltaan metriä, jolloin sen korkeus on metriä. Piippu on noin metriä korkea.

19 3 LÄHTÖTIEDOT Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Tahkoluoto on satama-aluetta (LS), teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta (T), josta suurin osa vaarallisten kemikaalien valmistamiseen, varastoimiseen ja kuljetuksiin varautuen (T-1) sekä energiahuollon aluetta (EN). Alueelle johtaa seututie, yhdysrata/sivurataluokkainen rautatie ja laivaväyliä, voimalinja ja ohjeellinen voimalinja (400 kv kv ja varaus 400 kv) sekä maakaasuverkon yhteystarve maalta ja mereltä. Kokonaisuus sisältyy satamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (ls) ja lisäksi Kokemäenjoen laakson valtakunnallisesti merkittävään monikeskuksisen aluerakenteen kehittämisvyöhykkeeseen (kk1). Tahkoluoto kuuluu myös koko rantavyöhykkeen käsittävään merkittävään matkailun ja virkistyskäytön kohdevyöhykkeeseen (mv1). Sv1-merkinnällä on osoitettu Tahkoluodon sataman varallisten kemikaalien suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Ote Satakunnan maakuntakaavasta leiskaava Alueella on voimassa hyväksytty Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto- Ämttöö osayleiskaava 1. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa asemakaavanmuutosalue on osin vesiliikenteen, osin teollisuus- ja varastoaluetta. Suunnittelualueen sijainti Ote Reposaari Tahkoluoto - Lampaluoto - Ämttöö osayleiskaavasta 1

20 4 Alueelle on laadittu uusi Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavaehdotus, viimeinen versio päivätty Sen käsittely on keskeytetty Osayleiskaavaehdotuksen jatkokäsittely on selvitysvaiheessa. Asemakaavan muutosalue sijaitsee satama-alueella (LS), rajautuen teollisuus- ja varastoalueeseen, jolla vaarallisten kemikaalien valmistaminen ja varastoiminen on sallittu (T/kem). Ote Tahkoluoto - Paakarit osayleiskaavaehdotuksesta Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Aluetta koskeva merkintä ja määräys on LS-1 Satama-alue. Alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Alueen kautta on järjestettävä ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueella tulee olla yksi autopaikka kolmea alueella samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Korttelialueiden autopaikat saa sijoittaa satamaalueelle. mpäristön asemakaavatilanne

21 5 LAADITUT SELVITKSET - Porin Tahkoluodon satamanosan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten, Gaia Consulting Oy Porin Tahkoluodon satamanosan kehitys: Kehityspolku ja tulevaisuusskenaariot, Gaia Consulting Oy Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, mpäristömeluselvitys, PVO- Lämpövoima, Porin Satama, Insinööritoimisto Akukon 3/ Tahkoluodon satama ja teollisuusalue, mpäristömelun jatkoselvitys, Akukon Oy, toukokuu KERTTU-hanke, Porin satamien Vak-liikenne (vaarallisten aineiden kuljetukset), Gaia Consulting Oy, 200. Selvitykset liittyvät osin yleiskaavatyön perusselvityksiin ja lähialueen muiden tulevien asemakaavoituskohteiden selvityksiin. Hankkeesta on tehty ympäristömelu- turvallisuus- liikenne- ja ilmanlaatuselvitykset Turun Pansion satamaan. Selvityksissä arvioituja vaikutuksia tarkastellaan muutoksina Tahkoluodon nykyisiin yhteisvaikutuksiin KAAAVOITUSKATSAUS Ote kaavoituskatsauksesta. Pääasiallinen käyttötarkoitus: L = Liikenne T = Teollisuus ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset elinympäristöön, liikenteeseen, palveluihin, luontoon ja maisemaan. Hankeen kannalta keskeisimpiä vaikutuksia ovat turvallisuus-, melu- ja liikennevaikutukset. Sekä luonnos-, että ehdotusvaiheessa saadut lausunnot ja osallistahojen kannanotot muodostavat merkittävän tekijän vaikutusten arvioinnissa.

22 OSALLISET - Lähialueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - kaikki muut, joihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa - Varsinais-Suomen EL-keskus - Satakuntaliitto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes - Liikennevirasto - Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi - Luotsausliikelaitos - Porin Satama - Porin kaupungin tekninen palvelukeskus - Porin kaupungin ympäristövirasto - Porin Vesi - Satakunnan pelastuslaitos - Pori Energia Sähköverkot Oy - Pori Energia Oy Energiayksikkö VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Hankkeen alku ja vireille tulo Hankkeen aluksi pidetään yleisötilaisuus Reposaaressa kello18. Hankkeen vireille tulosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä , internetissä ja kirjeellä osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos ovat nähtävänä kaupunkisuunnittelussa, jonne hanketta koskevat kirjalliset ja suulliset mielipiteet voi esittää. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja EL-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. Luonnosvaihe Alueen asemakaavaluonnos on laadittu samaan aikaan tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa, koska kaavamuutosta edellyttävä hanke on tiedossa. Luonnos asetetaan samaan aikaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä, internetissä ja kirjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähtävillä kaupunkisuunnittelun internetsivuilla ja kaupunkisuunnittelussa. Nähtävillä oloaikana osalliset voivat esittää kaupunkisuunnittelulle kaavaluonnosaineistoa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä. OAS:sta ja luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja ympäristön merkittäviltä toimijoilta. Luonnosvaiheen palautteesta järjestetään viranomaisneuvottelu. Saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun jälkeen pidetään yleisötilaisuus ennen ehdotusvaiheeseen siirtymistä. Ehdotusvaihe Palautteen pohjalta kaavaluonnos täydennetään asemakaavaehdotukseksi. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävänä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot ja niiden arvioimiseksi järjestetään tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Lausuntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen. Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus hyväksytyksi alkuvuonna Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus tehdä valitus Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

23 Aikataulu Kuulutus vireille tulosta ja luonnosvaiheen nähtävillä olosta SK, UA, kesä- ja heinäkuun vaihteessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavan muutosluonnoksen nähtävillä olo heinäkuussa 2013 Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävänä olosta SK, UA, ehdotusvaiheen nähtävänä olo ja viralliset lausunnot marraskuussa 2013 Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa keväällä Aikatauluarvio riippuu mm. kaavaan kohdistuvista muistutuksista ja valituksista sekä muista vastaavista lisäselvityksiä vaativista seikoista. Palaute ja yhteystiedot Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnitteluun kaavan laatijalle: leiskaava-arkkitehti Heimo Salminen, (02) sekä kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. (02) , käyntiosoite Valtakatu 4 (. krs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle ensi vaiheessa nähtävillä olon loppuun saakka ja myös myöhemmin eri suunnitteluvaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan suunnitteluprosessin kuluessa. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä

24 Porin kaupunkikylä 3 4 TAHKOLUOTO kt kaivo fl-1 LS-1/kem-lng 20 ap lng TV e= k k k kt kt kt kt autolastaus lisäainetta bensiiniä 5 8 Tuulivoimala LS : Muovihalli Tuulivoimala ASEMAKAAVAEHDOTUS TAHKOLUOTO 3. LIITE

25

26

27 HAVAINNEKUVAT LNG-terminaali/Tahkoluoto Havainnekuva 1 Havainnekuva 2