ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI. Kevät 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI. Kevät 2013"

Transkriptio

1 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Kevät 2013

2 2 EMMA Näyttelyt + Sisältö 3 NÄKÖKULMA Kenen pala kakkua? 4 UUTISET 6 KOIRA TEKI PER MANINGISTA TAITEILIJAN PER MANING Oscar, VÄISKI VEMMELSÄÄRI Copyright Warner Bros., Inc. EGGERT PÉTURSSON Untitled (Nordurland Tröllaskagi), Per Maning / A Man Does Things / Valokuvia ja videoteoksia / Maailma matkalaukussa / Juhani Harrin esinekoosteita / Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa / alkaen Väiski Vemmelsääri ja kumppanit / Warner Bros. studion animaatiopiirustuksia vuosilta / Saastamoisen säätiön taidekokoelma / Pysyvästi Outo lintu / Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita / THE ART OF WARNER BROS. CARTOONS / ANIMAATIOTAITEEN LUMOISSA Animaatiopiirroksia EMMAssa 18 SUKELLUS ORVOKKIMEREEN Birger Kaipiaisen taiteelle omistettu elämä 21 MIKSI MAISEMA KIEHTOO? 24 UUSIA TEOKSIA SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMASTA 28 GALLUP 29 TAIDETEOS TYÖPAIKALLANI 30 KUKA EI KÄY EMMASSA? HUMAKin ei kävijätutkimus TULEVAA OHJELMISTOA 33 PÅ SVENSKA 34 ENEMMÄN IRTI TAITEESTA! ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Julkaisija EMMA Espoon modernin taiteen museo / Päätoimittaja Tatu Malmström / Toimitusneuvosto Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy PAINOSMÄÄRÄ KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYKSYLLÄ 2013 / OSOITTEEN MUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANNEN KUVA: OSCAR (1988), COPYRIGHT PER MANING.

3 3 Näkökulma Kenen pala kakkua? Keksi näyttelylle nimi, äänestä paras teos kokoelmista, kerro museoon. Näytän, miten se tehdään. Tätäkö on aito osallisuus, museokävijän pala kakusta? Taidemuseo on kulttuurisen toiminnan ja kokemisen tila kaikenikäisille. Parhaimmillaan osallisuus ja yhteisötyö museossa ovat jatkuvaa kuuntelua, toiminnan ja osaamisen jakamista yleisön kanssa; rohkeutta antaa yleisölle mahdollisuus tuntea museo omakseen. Museon tehtävä on antaa tilaa, vastustaa erillisyyttä ja luoda onnistumisen kokemuksia. Ensi syksynä Aalto-yliopiston CuMMAohjelman opiskelijat saavat EMMAsta tätä tilaa oman julkisen projektinsa toteuttamiseen (sivu 4). Osaamisen jakaminen on yksi olennaisimpia projektin tehtäviä. Koemme EMMAlle tärkeäksi oppia ja kehittyä tällaisen yhteistyön avulla. Yleisön osallistaminen ja yhteisölliset menetelmät ovat ennaltaehkäiseviä toimintatapoja, joilla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa vaikkapa nuorten hyvinvointiin. Tänä vuonna otamme haasteen vastaan nuorten hyväksi KOLMIOhankkeessa (sivu 5), yhdessä kymppiluokkien kanssa, musiikin ja kuvataiteen avulla. Yleisötyöllä on osallistamisessa keskeinen rooli museon käyttäjien moniäänisyyden ja paremman elämänlaadun edesauttajana. Miten sitten tarjota yleisölle tällaista aktiivista kumppanuutta? Museoiden näyttely- ja kokoelmatoiminnan rinnalle on luotava aikaa vuoropuhelulle, oleilulle, kohtaamisille ja jakamiselle. Museot olivat keskustelun foorumeita jo antiikin Kreikassa. Saman kansalaiskeskustelun avaaminen on museoille nyt olennaisempaa kuin koskaan. Jos museot sisältöineen eristäytyvät liiaksi muusta maailmasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, ei tulevaisuus vaikuta valoisalta. Museolla on oltava ymmärrys ajantasaisesta yleisösuhteesta ja ihmisen tarpeesta dialogiin, otetta yhteiskunnallisesta omatunnosta. On riski sivuuttaa kävijöiden kommentit siitä, kuinka taide tai sisällöt eivät vain puhuttele kaikkia, tai ole tietyn ikäisten juttu (gallup, sivu 28). Taide on parhaimmillaan mahdollistaja, voimavara ja peili erilaisille yhteiskunnallisille keskusteluille ja tarpeille. Sen ei pidä avautua tai kuulua vain harvoille ja valistuneille, vaan on tarjottava avointa kohtaamista ja toisen kunnioittamista yhtäältä vailla suorituspelkoja ja poteroitumista, toisaalta ilman ilmiöiden puhki selittämistä tai taiteen popularisointia. Tänä keväänä EMMAssa pohditaan taiteen avulla erityisesti kohtaamisia ja vuorovaikutusta, itsen näkemistä toisessa, hyväksyntää, elämän kunnioittamista ja ihmislajin yksinäisyyttä suhteessa muihin lajeihin (sivu 10). Kuinka jokainen kuva on omakuva. Kiinnostavaa on, miten tarpeesta vuorovaikutukseen puhuvat myös EMMAn tuoreen ei-kävijätutkimuksen tulokset (sivu 30): paras syy tulla museoon olisi ystävän kutsu, jaettu ilo. Maistuisiko sinulle pala kakusta, vai leivottaisiinko se yhdessä? p.s. Suosittelen lukemisiksi Paul Hamlyn säätiön raporttia museoiden osallistavuuden onnistumisesta: Whose cake is it anyway. A collaborative investigation into engagement and participation in 12 museums and galleries in the UK. Nana Salin Intendentti, yleisötyö ja asiakkuudet, EMMA

4 4 EMMA Uutiset EMMAn kokoelma politiikka valmis Museon kokoelmatyöskentelyä ohjaava kokoelmapolitiikka on valmis. Sen avulla museossa määritetään kokoelmien kartutuksen, tutkimuksen ja käytön periaatteita ja tavoitteita. Politiikka toimii työkaluna henkilökunnalle ja ohjeistaa esim. taideteos ten sijoitukseen ja näyttelylainoihin liittyvissä käytännöissä. Kokoelma politiikan linjausten avulla EMMA hakee omat painopisteensä taidemuseokentän keskinäisessä työnjaossa. Cartes-fuusio Taide- ja Tietotekniikkakeskus CARTES, joka järjestää ja tuottaa uutta teknologiaa soveltavia taidetapahtumia ja taideteoksia sekä edistää alan tutkimustoimintaa, on vuoden alusta osa EMMAn organisaatiota. Työvoima siirtyy EMMAn palvelukseen. On erittäin hienoa saada tämänkaltaista tuottamisen ja taiteen uusien muotojen osaamista EMMAan, toteaa museonjohtaja Pilvi Kalhama. Kokemuksen jatke EMMA panostaa kävijäkokemukseen. Museokokemus tarkoittaa entistä useammin asioita, jotka tapahtuvat fyysisen museoraken nuksen ulkopuolella, tai uusien (teknisten) ratkaisujen hyödyntämistä museotilassa. Mobiilin verkkoliikenteen (Internet puhelimissa ja tablettitietokoneissa jne.) arvioidaan kasvavan räjähdysmäisesti seuraavina vuosina. EMMAssa työstetään kuumeisesti tapoja tarttua tähän mahdollisuuteen tarjota entistä rikkaampia museokoke muksia kaikille uusia teknologioita hyödyntäen. Seuraa meitä ja pysy ajan tasalla: facebook.com/emmamuseum ja Mikä CuMMA? EMMA ja Aalto-yliopiston Curating, Managing and Mediating Art (CuMMA) maisteriohjelma aloittavat yhteistyön. Projektin tavoitteena on katsoa tuoreesti museon kokoelmatoimintaa ja pohtia millä tavoin museon säilyttämiä teoksia ja tietoa voi avata yleisölle. Yhteistyössä tehdään myös opiskelijoille näkyväksi kuinka kulttuuriperimän esiin tuominen vaatii eri museoammattilaisten saumatonta yhteistyötä. EMMA ja CuMMAmaisteriohjelma jakavat osaamista ja tietoa näyttelykuratoinnista, yleisötyöstä, museopedagogisista työtavoista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja tapahtumista, sekä tutkivat yhdessä kansainvälisiä malleja. Galleria näytölläsi Kesällä 2012 EMMA lähti ensimmäisenä suomalaismuseona mukaan Google Art Project -hankkeeseen, jossa taidetta esitellään yleisöille digitaalisessa muodossa. Modernin ja nykytaiteen kimurantti tekijänoikeustilanne on johtanut siihen, että EMMAn virtuaaligalleria on toistaiseksi kooltaan intoa pienempi. Kokoelmatiimi tekee parhaillaan töitä lisätäkseen EMMAn hallin noimien kokoelmien uudempia teoksia palveluun. Työtä tehdään hyvässä yhteis työssä taiteilijoiden kanssa. Tutustu EMMAn verkkogalleriaan: > Collections > Espoo Museum of Modern Art. Hans-Christian Berg, Lightcell I. KUVA: ARI KARTTUNEN

5 5 EMMAn työtakit istuimiksi EMMAn Ilme-tilassa voi käydä testaamassa moniaistisia säkkituoleja. Säkkituolisarjan on EMMAn toiveiden mukaan suunnitellut Metropolia Ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman opiskelija Marianne Santala osana opinnäytetyötään. Kahdeksan säkkituolia, harmaat ja mustat on tehty kierrätetyistä EMMAn työtakeista. Tuoleissa on painatuksia jotka on tehty veto ketjutaskun alta löydettäväksi ja taskuun piilotettuihin heliseviin tai rahiseviin pehmoesineisiin. Kuvioaiheiden nimet rakkaus rohkeus ja luovuus ovat saaneet innoituksensa Saastamoisen säätiön kokoelmateoksista sekä talon arkkitehtuurista. EMMA ja Tapiola Sinfonietta mukana animaatioprojektissa Taiteilija Gun Holmström ja säveltäjä Sami Klemola työskentelevät ensi syksynä EMMAssa yhden espoolaisen kymppiluokan kanssa. Viiden koulu päivän aikana 10-luokkalaiset valmistavat animaation ja luovat sille moniulotteisen äänimaailman. Ideoita on tarkoitus etsiä kuva - taiteesta EMMAssa ja musiikkiinstrumenttien avulla Tapiola Sinfoniettan soittajien opastuksella. Työrupeaman rahoittaa Kolmioprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuva- ja säveltaiteen alojen mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä ja samalla tuoda yhteen sosiaali- ja terveysalojen sekä kulttuurikentän toimijoita. Liput konsertteihin Lippupisteestä palvelumaksu Lippu.fi FARM.fi Musiikkia yli tyylirajojen Tapiola Sinfonietta Musiikkitalossa 2.3. klo 17 Modernismia ja romantiikkaa Hannu Lintu, kapellimestari klo 17 Ranskalais-suomalainen ilta Pekka Kuusisto, viulisti-johtaja Marzi-musaa 7.3. klo 19 Tapiolasali Marzi Nyman, kitara ja laulu Tero Toivonen, käyrätorvi ja juonto l Kahvikonsertti klo 14 Tapiolasali Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari & Hanna Juutilainen, huilu Juontajana Minna Lindgren Oikotie oopperaan klo 15 Sellosali klo 15 Tapiolasali Solisteina Marjukka Tepponen ja Ville Rusanen. Vauhdikkaita juonenkäänteitä selostamassa Pirkko Mannola 1 sielu ja 48 sydäntä Bridget Allairen muotokuvia sinfoniettalaisista, Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila

6 6 EMMA TEKSTI / TIMO VALJAKKA KUVAT / COPYRIGHT PER MANING KOIRA TEKI PER MANINGISTA TAITEILIJAN Kirjailijaksi ei synnytä. On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija, Erno Paasilinna sanoi. Paasilinnan miltei motoksi muodostunut lausepari nousee mieleeni kun ajattelen norjalaista Per Maningia ja hänen teoksiaan. Hän kuuluu niihin, joista pitkä ja vaiheikas elämä on muovannut taiteilijan. Maningin (s. 1943) nuoruuteen kuuluivat nyrkkeilyharrastus, trumpetistin pesti Norjan kuninkaallisen kaartin soittokunnassa, opinnot Kööpenhaminan taideakatemiassa 1960-luvulla sekä lopulta oman, sittemmin huomattavaa kansainvälistä menestystä saavuttaneen mainostoimiston perustaminen Oslossa 1970-luvun alussa. Vaikka Maning ei itse enää soita, musiikki on vahvasti läsnä hänen elämässään, ehkä myös jonkinlainen puhutun sanan ja kirjoitetun kielen jatke. Trumpetti on hänelle soittimista suurin, instrumentti jonka kautta hengitys muuttuu musiikiksi ja ihmisen sisäinen saa aistein havaittavan muodon. Miles Davisin ja Chet Bakerin kaltaisten klassikoiden äänitteet soivat usein hänen työhuoneessaan. Taiteilijan Maningista teki labradorinnoutaja Leo, jonka hän ja hänen vaimonsa Anne-Ka hankkivat 1980-luvun alussa. Heidän alkuperäisenä ajatuksenaan oli tehdä kuvapäiväkirja pennun kasvamisesta, mutta sitä kuvatessaan Maning näki syntyvän myös kuvia, joille ei ollut paikkaa kirjassa. Ne hän vedosti paperille. Leon ollessa vielä pentu se sairastui vakavasti, ja Maning vietti yhä enemmän aikaa sen kanssa. Lopulta hän luopui osuudestaan mainostoimistosta ja omistautui kokonaan koiralleen. En pitänyt siitä mitä hektinen mainosmaailma ja siinä menestyminen tekivät minulle, Maning muistelee. Leon kanssa oleminen toi elämääni uudenlaisen avoimuuden, se antoi minulle uuden suunnan. Maning kuvasi koiraansa tiiviisti lähes neljä vuotta, siihen saakka kun se jouduttiin lopettamaan. Kuvat ovat vaikuttava kertomus ihmisen ja eläimen ystävyydestä ja läheisyydestä ja myös eläimestä yksilönä. Leo,

7 7

8 8 EMMA Keskeistä Maningin taiteessa on se, ettei hän tee eroa ihmisen ja eläimen välillä. Ihmisen ja eläimen välinen yhtäläisyys piilee eläimessä, hän sanoo. Osa sarjasta Maggie, Per Maning asuu ja työskentelee Ekelyssä Oslon reunamilla, yhdessä monista ateljeetaloista, jotka on rakennettu Edvard Munchin norjalaisille taiteilijoille lahjoittamalle tontille. Talojen ympärillä on Munchin istuttamia hedelmäpuita. Mestarin entinen ateljee on vain kivenheiton päässä. Työhuone on näkyvästi läsnä Maningin uusimmissa teoksissa, sen valkoinen pystylaudoitus erottuu useamman teoksen taustalla. Kaiken alkuun saattanut Leo on läsnä pienenä muotokuvana, eräänlaisen koti-ikonina, joka kevään ajaksi on lainattu näyttelyyn. Taloon muuttaessaan Maning löysi työhuoneesta maalin tahriman kiven, jonka siellä häntä ennen asunut kuvanveistäjä oli sinne jättänyt. Maning kiinnostui kivestä ja käytti sitä mallina sekä valokuvasarjassa Stone no. 1 (Kivi no. 1, 2008) että videoelokuvassa The Perfect Stone (Täydellinen kivi) samalta vuodelta. Hän tarkastelee näistä teoksissa kiven omaa olemuksen, ajatusta siitä miten kivi elää ja toimii. Samalla hän muistelee isäänsä, joka sanoi kerran heidän kävellessään metsässä, että kaikessa on elämää. Myös tuossa kivessä? Per kysyi. Myös kivessä, isä vastasi. Maning tunnetaan parhaiten ja 1990-luvun eläinkuvista ja niiden rinnalla syntyneistä videoteoksista, joiden kuva-aiheina on muun muassa hylkeitä, sikoja, hevosia, lehmiä sekä äkäisen näköinen pieni pöllö. Monumentaalisten eläinkuvien sarjat saivat alkunsa lehmästä, jonka Maning näki kierrellessään Ranskan maaseutua. Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten hän äkkiä tunnisti lehmässä edesmenneen koiransa. Palattuaan Norjaan hän vietti useita viikkoja norjalaisilla maatiloilla ja kuvasi kotieläimiä. Hän halusi päästä yhtä lähelle lehmiä kuin oli ollut lähellä koiraansa. Hän pyrki myös siihen, että ne hyväksyisivät hänet joukkoonsa. Näin myös tapahtui, kuten näemme Osa sarjasta Hylätyt, 2012.

9 9

10 10 EMMA Vanha mies, Kaksi nuorta tyttöä, videoteoksessa Breather (1999). Maningin kamera vie meidät niin lähelle lehmiä, että voimme tuntea olevamme yksi niistä. Keskeistä Maningin taiteessa on se, ettei hän tee eroa ihmisen ja eläimen välillä. Ihmisen ja eläimen välinen yhtäläisyys piilee eläimessä, hän sanoo. Hänen taiteessaan on kyse yhtäältä tasa-arvoisesta lajien välisestä kommunikaatiosta ja toisaalta eläimistä yksilöinä enemmän kuin nimettöminä lajiensa edustajina. Luontodokumenttien villit tai eksoottiset eläimet eivät kiinnosta Maningia. Hän suosii eläimiä, jotka ovat tottuneet ihmisiin ja joita siksi on helppo lähestyä. Hän etsii eläimiä paitsi maatiloilta, myös eläintarhoista ja jopa kodeista. Muutaman hänen teoksissaan esiintyvän eläimen hän löysi englantilaiselta maatilalta, joka kouluttaa eläimiä avustajiksi elokuviin. Maningin mukaan eläimiä on helppo kuvata. Toisin kuin ihmiset, ne ovat avoimia ja luonnollisia. Ne eivät jäykisty kameran edessä eivätkä ne ota kasvoilleen naamiota nähdessään kameran. Maning yritti kuvata ihmisiä, siinä onnistumatta, kunnes hän keksi omaperäisen ratkaisun: hän oivalsi, että näyttelijä on ihminen, joka on koulutettu olemaan katseen kohteena ja osaa

11 11 siis olla luonnollinen kameran edessä. Oivallus johti yhteen näyttelyn tärkeimmistä teoksista, valokuvasarjaan Self-portrait (Omakuva, 1997). Kerrottakoon heti, että teoksessa esiintyvä tummapaitainen mies ei ole Maning itse, vaikka nimen perusteella näin voisi ajatella. Hän on norjalainen mestarinäyttelijä Nils Sletta, jonka hienovaraisilla kasvonliikkeillään jäljittelee paitsi Per Maningia, myös hänen tunnetilojaan. Teosta voisi luonnehtia eräänlaiseksi epätavalliseksi peilikuvaksi, jossa jokainen voi tunnistaa itsensä. Mutta teoksen olemassaolo herättää lisää kysymyksiä: ovatko kaikki Maningin kuvat samanlaisia peilikuvia? Tunnistanko hylje Oscarissa ja paviaani Maggiessa oman kuvani? Nils Slettasta alkanut yhteistyö näyttelijöiden kanssa on tuonut Maningille useita teatteriin liittyviä projekteja. Sletta on kuitenkin vaihtunut toiseen norjalaisnäyttelijään, Anders T. Anderseniin, jonka nykyisin pitkälle viritetty yhteistyö Maningin kanssa on johtanut aivan uudenlaisiin ajatuksiin luonnollisuudesta. Samalla Maningin taiteen voi selvästi nähdä rentoutuneen ja saaneen absurdin, humoristisen ja jopa groteskin sävyjä, esimerkkeinä moniosainen teos Man Doing Things ja videoinstallaatio When he is a young man when he is an old man (2012). Kuten eläimiä kuvatessaan, myös ihmisten kanssa Maning turvautuu henkilöihin, joihin hänellä on henkilökohtainen suhde ja jotka päästävät hänet lähelleen. Vaikuttavia esimerkkejä hänen edelleen jatkuvasta pyrkimyksestään naamioiden ja poseerausten tuolle puolen ovat Old Man (Vanha mies, 2010) ja Young Girl (Nuori tyttö, 2012). Kaiken kokenut vanhus ei enää viitsi ottaa naamiota kasvoilleen, lapset taas eivät ikänsä vuoksi ole vielä oppineet sitä. Teoksissa on jotain Rembrandtin henkilökuvista tuttua. Kumpikin näyttää olevan syvissä ajatuksissa, katse sisäänpäin suuntautuneena. Kuvia katsoessa tuntuu kuitenkin siltä kuin pelkkä sormien napsautus riittäisi herättämään heidät. Jokainen kuva on omakuva Per Maning näyttelyn seminaari , Kino Tapiola, Espoo TEKSTI / NANA SALIN Per Maning (s. 1943) kutsuu teoksillaan pohtimaan erilaisia kohtaamisia ja vuorovaikutusta, itsen näkemistä toisessa ja ihmislajin yksinäisyyttä suhteessa muihin lajeihin. Kipinä valokuvaajan uralle syntyi oman Leo-koiran sairastumisesta. Kuvat Leosta kertovat ihmisen ja eläimen ystävyydestä ja eläimestä persoonana. Mutta hauskoja eläindokumentteja tai eläimen inhimillistämistä ne eivät ole, toteaa näyttelyn kuraattori Timo Valjakka. Näyttelyn yhteyteen Espoon Kino Tapiolassa järjestettävässä seminaarissa pureudumme ihmisen ja eläimen suhteeseen kulttuurissamme, Maningin tapaan projisoida katsoja omakuviinsa, sekä ihmisten rooleihin kuvissa. Seminaarissa puhuvat muun muassa valokuvataiteilija Nelli Palomäki, eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio ja ohjaaja-näyttelijä Liisa Mustonen. Palomäki on tehnyt läpimurtonsa Suomessa ja kansainvälisesti klassisilla ja koskettavilla muotokuvillaan. Hieman samoin kuin Maning, Palomäki haastaa muotokuvillaan käsitystä siitä, kuinka paljon valokuva, taiteilijan omakuva, voi kertoa meistä. Mustonen on suomalainen ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Parhaillaan Koko-teatterissa pyörii hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa näytelmä Helvetin perhe, jossa mietitään todellisuuden, muistojen sekä ulkoisen ja sisäisen maailman vastakkainasetteluja. Mustonen on ollut ehdolla paras naispääosa -Jussin saajaksi kahdesti: vuonna 2003 elokuvasta Hengittä mättä ja nauramatta ja 2007 elokuvasta Kalteva torni. Elokuvien lisäksi Mustonen on näytellyt laajasti televisiossa ja teatterissa. Omakuvien tekijä ystävänsä kuvaamana. Kaimio kouluttaa eläimiä esiintymään elokuvissa ja teatterissa. Hän on kouluttanut muun muassa Myrsky-elokuvan kaukasianpaimen koirat, Poika ja ilves -elokuvan ilveksen, VR:n mainosten kyyhkyset ja Olvi-mainoksista tutun Jeppe-koiran. Kaimion koulutettavana on ollut useita tuhansia eläimiä. Hän luennoi ja kirjoittaa eläinten käyttäy tymisestä ja kouluttamisesta. Lisää tietoa seminaariohjelmasta ja ilmoittautumisesta: > tapahtumat ANDERS T. ANDERSEN

12 12 EMMA TEKSTI / PÄIVI TALASMAA KUVAT / ARI KARTTUNEN, COPYRIGHT 2013, WARNER BROS., INC Animaatiopiirroksia EMMAssa THE ART OF WARNER BROS. CARTOONS / ANIMAATIOTAITEEN LUMOISSA Väiski Vemmelsääri ja kumppanit on näyttelykokonaisuus, joka tuo EMMAan laajan kokoelman Warner Bros. Cartoons studion alkuperäisiä animaatiopiirroksia kolmenkymmenen vuoden ajalta. Studio toimi vuodesta 1930 vuoteen 1969.

13 13 Warner Bros. Cartoons tunnetaan erityisesti lyhytelokuvien Looney Tunes ja Merrie Melodies -hahmoista. Studion rajoja rikkovasta ja nokkelasta huumorista tuli vähitellen lyhytanimaatioelokuvien keskeinen piirre. EMMAn näyttelyssä on esillä runsaat 100 hahmopiirrosta, taustamaalausta ja piirroskalvoa amerikkalaisesta yksityiskokoelmasta, jonka on kerännyt näyttelyn kuraattori, yhdysvaltalainen kriitikko, journalisti ja elokuva-alan asiantuntija Steve Schneider. Näyttely on aikaisemmin ollut esillä Yhdysvalloissa mm. New Yorkin Modernin taiteen museossa (MoMA). EMMAan näyttely saapuu sen ensimmäisestä eurooppalaisesta esityspaikasta, Torinon elokuvamuseosta Italiasta. Steve Schneiderin kokoelma - rakkaudesta animaatiotaiteeseen Ilman Steve Schneiderin jo nuorena alkanutta keräilyharrastusta näiden hahmojen syntyä havainnollistavat piirrokset ja taustakuvat olisivat ehkä jääneet keräämättä. Alkujaan harrastuksesta syntyneestä kokoelmasta kasvoi ajan myötä harvinainen ja merkittävä amerikkalaista elokuvahistoriaa sisältävä kokonaisuus. Kysymykseeni siitä, miksi hän alkoi kerätä kokoelmaa, Steve Schneider vastasi: Syyt olivat monet, mutta ennen muuta tein työn rakkaudesta: olen rakastanut näitä elokuvia pikkupojasta asti ja keräilystä löysin tavan ilmaista tuota kiintymystä. Kun sitten aloin keräillä materiaalia, kävi selväksi, ettei kukaan silloin pyrkinyt säilyttämään Warnerin piirrettyjen konkreettista historiaa (esineistöä, välineistöä, piirroksia). Keräilystä tuli eräänlainen, lähes arkeologinen, missio, yritys kerätä ja säilöä jo kadonneen sivilisaation reliikit. Lopulta tavoitteekseni tuli luoda Warner-animaatioiden arkisto, jollaista ei muuten ikinä syntyisi. Warnerin piirroselokuvat Warnerin piirroselokuvat ovat osa amerikkalaista populaarikulttuuria, mutta niiden levinneisyys Hollywood-elokuvien mukana eri puolille Vas. Yksityiskohta, valotusohje elokuvasta Daffy Doodles, Oik. Yksityiskohta, Väiski Vemmelsääri elokuvasta Rabbit Hood, Maalaus kalvolle ja paperille.

14 14 EMMA Mallipiirros Putte Possusta, Markkinointipiirros elokuvasta Ain t She Tweet, maailmaa on tehnyt niistä suosittuja myös muualla. Yhdysvalloissa piirretyt kuuluivat jo 50-luvulla erottamattomasti lasten ja nuorten katselutottumuksiin, kun näitä alun perin teatterilevitykseen tehtyjä elokuvia alettiin esittää televisiossa. Vuodesta 1935 lähtien piirroselokuvat ovat pysyneet jatkuvasti suosion huipulla. Vielä nykyäänkin, 70 vuotta ensi esiintymisensä jälkeen, Väiski Vemmelsääri voittaa suosikki-äänestyksiä. Suhtautuminen piirrettyihin taiteena muuttui 1970-luvulla, jolloin Warnerin piirrosanimaatiot nousivat elokuvaharrastajien piirissä kiinnostuksen kohteiksi. Warnerin animaatioiden perintö alkoi vähitellen näkyä myös pitkissä Steve Schneiderin kokoelma antaa hyvän käsityksen siitä, miten asialleen omistautuneet humoristit ovat luovassa ilmapiirissä toisiaan innostamalla luoneet animaatiopiirrostaiteen legendaariset klassikkohahmot. Kokoelma myös havainnollistaa oivallisesti sen valtavan työmäärän ja taidon, jonka studion työntekijät ovat piirroselokuvan tuottamiseen panostaneet. Warner Bros. Cartoons -studio loi enemmän piirroselokuvatähtiä kuin muut vastaavat studiot. Tuttuja hahmoja ovat (synnyinjärjestyksessä) Putte Possu, Repe Sorsa, Elmeri, Väiski Vemmelsääri, Tipi, Pepe le Pew, Sylvesteri, Viiksi- Vallu, Kukko Koppava, Maantiekiitäjä, Kelju K. Kojootti ja monet muut. Animaatiostudion ensimmäisenä hahmona syntyi Putte Possu (Porky Pig) vuonna Animaatioiden lopussa esiintyvä lausahdus That s all, folks! kuuluu Putte Possulle. Puten vastahahmo on usein Repe Sorsa (Daffy Duck); heidän yhteiset ensiesiintymisensä alkoivat vuonna Väiski Vemmelsääri (Bugs Bunny) oli aluksi sivuhahmo. Porkkanaa napostelevalla hyvähermoisella Väiskillä on aina tilanne hallussa. Väiski esiintyy useimmiten Sylvesterin, Elmerin ja kilpakumppaninsa Repe Sorsan kanssa. Väiski Vemmelsääri, joka löysi hahmonsa jo Väiski Vemmelsääri ja kumppanit animaattorin pöydältä Walk of Famelle Piirtäminen ja kirjoittaminen ovat vanhimpia tunnettuja itseilmaisun muotoja. Warnerin piirroksia katsoessa näkee, että tekijöillä on ollut hauskaa. Tyyli ja tekniikka sovellettiin elokuvan tyyliin ja sen vaatimaan tekniikkaan. Tex Avery ja Väiski Vemmelsääri. KUVA: KAVA, KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO

15 15 Robert McKimson: Mallipiirros Väiski Vemmelsäärestä, TEKSTI / MARIA VÄHÄSARJA Ihmeellinen animaatio Runsas sata vuotta sitten thaumatroopit, zoetroopit ja flipbookit ihastuttivat ja viihdyttivät yleisöä. Silmää hämäävät temput saivat aikaan illuusion liikkuvasta kuvasta, kun kuvia esitettiin nopeasti peräkkäin. Animaatiotekniikka ihmetyttää edelleen. Oliko se oikeasti noin työlästä saada Väiski Vemmelsääri juoksemaan tai Repe Sorsa ärjymään? Tarvittiinko yksinkertaisen liikkeen synnyttämiseksi todella kymmeniä käsin piirrettyjä kalvoja? Piirrosanimaatioista ensimmäinen kertoi Dinosaurus Gertiestä vuonna 1909, jolloin jokainen ruutu oli piirretty lyijykynällä paperille. Animaatio osoitti moninaisuutensa, esimerkkinä luvun kokeelliset avantgardeanimaatiot. Vuosikymmenten aikana animaatiotekniikka kehittyi huimasti, vaatien kuitenkin edelleen satojen tuntien työn. Animaatiotyypit vakiintuivat leikeanimaatioon (kalvoja pala-animaatio), pixallaatioon (vaha-, nukke- ja esineanimaatio) sekä piirrosanimaatioon. Animaatiokalvot maalattiin yksitellen käsin, ja varjostettiin vielä kääntöpuolelta. Animaatiokalvojen aikana yksin värittäjä ehti saada noin piirrosta valmiiksi kuukauden aikana. Digitaalisen kuvan tekemisen tullessa rinnalle, moni asia muuttui, ja vähitellen perinteiset työtavat jäivät marginaaliin. Tehtiinpä animaatio sitten vahahahmon asentoa muuttamalla tai revittyjä paperipaloja vaiheittain liikuttelemalla, yhteistä kaikille on piirrossuunnitelmien ja kuvakäsikirjoituksen laatiminen. Kuvaaminen voidaan aloittaa, kun ensin on päätetty kuvanumerot, kameraliikkeet sekä kuvien kestot eli framet. Animaatiot mielletään ehkä lasten viihteeksi, vaikka digitaalisia animaatioita vilkkuu harva se päivä näkökentässämme erilaisten flashien ja giffien muodossa näyttöpäätteillämme. Yhä edelleen kuvat viehättävät ja saavat silmää hämättyä. Vaikka vain sädetikkua heiluttamalla!

16 16 EMMA

17 17 Ylh. Kalvopiirros Väiski Vemmelsäärestä ja tausta elokuvasta Slick Hare, Oik. Friz Freleng: Kalvopiirros Viiksi-Vallusta ja tausta, n luvun alussa, on saanut oman tähden jopa Hollywoodin Walk of Fame -kävelykadulle. Tipi ja Sylvesteri (Tweety and Sylvester) muodostavat taisteluparin, jossa suuri kissa jahtaa pientä keltaista kanarialintua. Jo ensimmäinen yhteisesiintyminen 1947 toi hahmoille Oscarin. Seitsemän minuuttia vuodessa kuinka piirroselokuvat tehtiin Animaatiot tuotettiin alun perin esitettäväksi pitkien näytelmäelokuvien alkukuvina. Näyttely esittelee teosten taustalla vaikuttaneen monitasoisen luovan prosessin, ja havainnollistaa selkeästi eri vaiheet, joita piirrosanimaation tekeminen vaatii. Animaation teko oli elokuvan alkuaikoina ja vielä nykyäänkin kallista ja aikaa vievää. Warnerilla eri tekovaiheisiin osallistui kymmenittäin taiteilijoita. Ennen tietokoneaikaa kaikki kuvat piirrettiin ensin paperille ja sitten selluloidikalvolle. Warnerin piirroselokuvat ovat piirrosanimaatioita, joissa käytettiin kalvoanimaatiomenetelmää. Ne olivat myös täysanimaatioita, jokainen elokuva koostui tuhansista piirroksista, jotta Vas. Tuntematon taiteilija (kalvo), Paul Julian (tausta). Kalvopiirros Tipistä ja Sylvesteristä elokuvasta Tweet and Sour, hahmojen liikkeet näyttäisivät mahdollisimman sulavilta. Piirroselokuvien pituus on 6 7 minuuttia ja niiden tekeminen kesti muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Piirroselokuvia aikuisille Animaatioelokuvat miellettiin alun perin lastenelokuviksi, kuten Disneyn animaatiot olivat. Warnerin taiteilijat käänsivät tämän käsityksen päälaelleen ja ryhtyivät tuottaman piirroselokuvia, joissa nähtiin vauhdikasta ja hurjapäistä toimintaa ja käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja ilmiöitä. Animaatioita tekivät alallaan tunnetut ja arvostetut nimet kuten Fritz Freleng, Tex Avery, Frank Tashlin, Bob Clambett, Chuck Jones, Robert McKimson ja Michael Maltese, jotka kaikki kuuluvat animaatio-elokuvien legendoihin. Ohjaajat muunsivat käsikirjoittajien juonet ja vuorosanat elokuvaksi ja ohjaajien taustajoukkona puolestaan olivat huipputaitavat animaattorit, maalarit ja suunnittelijat. Taiteilijat loivat warnerilaisen kielen oman aikansa todellisuudelle ja auttoivat oivaltamaan, mitä ajassa ja kulttuurissa tapahtui. Teki jöiden mukaan yhtiön elokuvien ero muista voidaan tiivistää sanoihin: Me teimme piirroselokuvia aikuisille, siinä oli niiden salaisuus.

18 18 EMMA TEKSTI / INKA LAINE Sukellus orvokkimereen Birger Kaipiaisen taiteelle omistettu elämä EMMA Espoon modernin taiteen museo esittelee kesällä avautuvassa näyttelyssään laajalti Birger Kaipiaisen ( ) tuotantoa. Edellisestä laajemmasta katselmuksesta Kaipiaisen taiteeseen on kulunut jo yli kaksikymmentä vuotta, joten varsinkin nuoremmille näyttelyvieraille kyseessä saattaa olla uusi tuttavuus. Koristelijoiden kuningas, keramiikan ruhtinas Vaikkei tietäisikään Birger Kaipiaista nimeltä, moni suomalainen kuitenkin tunnistaa hänen tuotantonsa. Hän oli muotoilija ja keraamikko, jonka tyyliä on luonnehdittu muun muassa omaperäiseksi, mielikuvitukselliseksi, runolliseksi, nostalgiseksi, mystiseksi ja surrealistiseksi. Kaikki määreitä, joita ei välttämättä tule yhdistäneeksi suomalaiseen, usein kurinalaiseksi ja niukaksi miellettyyn muotokieleen. Kaipiainen saikin kutsumanimet koristelijoiden kuningas ja keramiikan ruhtinas. nälautasten ja astioiden kuvioinnissa on käytetty reheviä hedelmä-, puu-, lintu- ja kukkateemoja. Näistä tyylitellyistä luontoaiheista varsinkin kuovi ja orvokki esiintyvät Kaipiaisen töissä toistuvasti. Jotkut Kaipiaisen keramiikkatyöt ovat kuin pienoisnäyttämöitä; niihin sijoitetut peilit, lipastot, ruokapöydät, kattokruunut, pianot, harput ja kellot joiden näyttämä aika on muuten aina tuntuvat kätkevän itseensä vahvaa symboliikkaa. Kaipiainen suunnittelikin urallaan joitakin teatterilavastuksia ja puvustuksia. Birger Kaipiainen syntyi Porissa seitsenlapsisen sisarussarjan kuopuksena Seuraavana vuonna Kaipiaiset muuttivat Helsinkiin. Äiti pani merkille Birgerin taipumukset ja ilmoitti hänet 11-vuotiaana harjoitusoppilaaksi Taideteollisuuskoulun koeluokalle. Matematiikan ehtojen jälkeen Birger jätti koulun kesken ja siirtyi 17-vuotiaana Taideteollisuuskouluun varsinaiseksi oppilaaksi. Hän aloitti koristemaalauslinjalla mutta valmistui lopulta keramiikkalinjalta. Birgerin opettajana toimi Arttu Brummer, ja hänen opiskelutovereinaan oli useita luvulla kansainvälisesti menestyneitä tekijöitä kuten Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Rut Bryk, Antti Nurmesniemi ja Dora Jung. Elämäntyö Arabialla Vuonna 1937 Kaipiainen kiinnitettiin Arabian tehtaiden taideosastolle, jonka Kurt Ekman oli perustanut 1932 nostamaan taidekeramiikan tasoa. Siellä hän työskenteli yli viisikymmentä vuotta, lukuun ottamatta neljän vuoden jaksoa Rörstrandin tehtailla Ruotsissa 1950-luvulla. Arabian taideosaston taiteilijoilla oli vapaus toteuttaa itseään ilman sarjatuotannon ja tuottavuuden vaatimuksia. Arabialla Kaipiaisen

19 DESIGNMUSEO, PIETINEN 19

20 20 EMMA versiona. Samassa yhteydessä lautasten ja vatien alkuperäinen soikea muoto vaihtui pyöreäksi. Toinen useasta suomalaiskodista löytyvä Kaipiaisen suunnittelema klassikko on Kiurujen yö -tapetti. Se valmistui Pihlgren ja Ritola -tapettitehtaan suunnittelukilpailuun vuonna Kuosista löytyvät monet Kaipiaiselle tutut elementit: orvokit, linnut, soittimet ja kellot. Tapetti on edelleen tuotannossa, samoin kuin toinen Kaipiaisen suunnittelema kuosi, Ken kiuruista kaunein. Suosituin väri on yönsininen, mutta myös muilla sinisen sävyillä sekä punaisella ja keltaisella on omat kannattajansa. DESIGNMUSEO, PIETINEN työtovereita olivat mm. Mikael Schilkin, Friedl Kjellberg ja Toini Muona. Kaipiaisen tuotanto käsittää miltei yksinomaan uniikkitöitä. Arabian taideosasto tarjosi hänelle materiaaliset resurssit ja aputyövoiman, taiteilija itse panosti luovuutensa. Nuoruudessa sairastetun polion seurauksena Kaipiainen ei kyennyt käyttämään jalalla poljettavaa dreijaa, vaan esineet valmistuivat käsin muovaamalla ja muottiin valamalla. Myöhemmin hän omaksui mm. lintuveistoksissa käytetyn, mosaiikkia muistuttavan tekniikan, jossa erilliset keramiikan- ja peilinpalaset liitetään yhteen rautalangalla ja liimaamalla. Vaikutteensa hän sai paitsi luonnon monimuotoisuudesta, myös taidehistoriallisista tyylikausista ja keramiikkataiteen klassisista kulttuureista. Töissä esiintyvissä ihmishahmoissa on muistumia gotiikasta ja bysanttilaisuudesta sekä erityisesti Botticellin ja Luca della Robbian kaltaisilta renessanssitaiteilijoilta. Uniikista sarjatuotantoon Uniikkitöiden ohella Kaipiaisen kädenjälki näkyy Arabian astiastojen koristelussa. Jo klassikon aseman saavuttanut värikylläinen Paratiisi-sarja on suunniteltu vuonna Sitä valmistettiin vuoteen 1974 saakka, jolloin kansainvälinen öljykriisi pakotti Arabian tehtaan supistamaan tuotantoaan. Sarjan valmistus aloitettiin uudelleen vuonna 1988, nyt myös mustavalkoisena Kansainvälisesti tunnustettu tekijä Birger Kaipiainen oli arvostettu tekijä Suomessa ja hän saavutti urallaan myös runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Hän sai Grand Prix -palkinnon Milanossa 1951 ja Montrealin maailmannäyttelyssä 1967 Orvokkimeri-teoksellaan. Nykyisin Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosaliin sijoitetun 40,5 neliömetrin kokoista työtä valmistettiin yli puoli vuotta ja siihen käytettiin kaksi miljoonaa keraamista helmeä. Kaipiaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1963 ja Professorin arvonimi Pohjoismaiselle merkittävälle taiteilijalle vuosittain myönnettävän Prinssi Eugen -mitalin hän sai Vuonna 1998 Helsingin Arabianrannassa nimettiin katu hänen mukaansa. Kaipiainen rakasti musiikkia, oopperaa, balettia ja juhlien järjestämistä. Hänestä tärkeintä elämässä oli ikävän torjuminen. Marimekon perustaja Armi Ratia oli Kaipiaisen läheinen ystävä, jonka legendaarisissa pidoissa Bökarsin kartanossa hänet nähtiinkin usein yhdessä näyttelijä Tarmo Mannin kanssa. 60-vuotishaastattelussaan Kaipiainen totesi: Mielikuvitus ei maksa mitään. Sillä ei ole rajoja eikä kukaan voi komentaa, missä mielikuvitus pysähtyy. Hänen osaltaan se pysähtyi lopullisesti heinäkuun 18. päivä 1988, työpäivän päätteeksi. Lähteet: Birger Kaipiainen, Taideteollisuusmuseon julkaisu no 32, 1989 Vuosisadan klassikot, Avotakka 5/2009 ja 12/2009 Näyttely Outo lintu / Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita on esillä EMMAssa ja siihen liittyy runsaasti kuvitettu julkaisu. Pääosa näyttelyn esineistä on peräisin Kyösti Kakkosen kokoelmista.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja 30.8.2013 Cederberg Petteri Taiteelliseen työskentelyyn 3000 0 0 Apuraha vuoden kestävään työskentelyyn, tavoitteena on suunnitella ja valmistaa piirrosanimaatiosarjan kolmas ja viimeinen osa. Projektiin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Vuoden 2012 World Design Capital kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

NaturEpic Stories of our nature

NaturEpic Stories of our nature NaturEpic Stories of our nature Maria Lehtman Valokuvataiteilija Dip. EMC Hiljainen lampi katselee taivasta - odottaa talven väistymistä. Hetkeksi pysähdyn minäkin ja annan verhon väistyä mielestäni Ehkä

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Kielipuntari Porttitehtävät Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Piirrokset: Anniina Hankkio, Anna-Riitta Jussila Taitto:

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat KUVATAIDETTA Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot