ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI. Kevät 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI. Kevät 2013"

Transkriptio

1 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Kevät 2013

2 2 EMMA Näyttelyt + Sisältö 3 NÄKÖKULMA Kenen pala kakkua? 4 UUTISET 6 KOIRA TEKI PER MANINGISTA TAITEILIJAN PER MANING Oscar, VÄISKI VEMMELSÄÄRI Copyright Warner Bros., Inc. EGGERT PÉTURSSON Untitled (Nordurland Tröllaskagi), Per Maning / A Man Does Things / Valokuvia ja videoteoksia / Maailma matkalaukussa / Juhani Harrin esinekoosteita / Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa / alkaen Väiski Vemmelsääri ja kumppanit / Warner Bros. studion animaatiopiirustuksia vuosilta / Saastamoisen säätiön taidekokoelma / Pysyvästi Outo lintu / Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita / THE ART OF WARNER BROS. CARTOONS / ANIMAATIOTAITEEN LUMOISSA Animaatiopiirroksia EMMAssa 18 SUKELLUS ORVOKKIMEREEN Birger Kaipiaisen taiteelle omistettu elämä 21 MIKSI MAISEMA KIEHTOO? 24 UUSIA TEOKSIA SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMASTA 28 GALLUP 29 TAIDETEOS TYÖPAIKALLANI 30 KUKA EI KÄY EMMASSA? HUMAKin ei kävijätutkimus TULEVAA OHJELMISTOA 33 PÅ SVENSKA 34 ENEMMÄN IRTI TAITEESTA! ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Julkaisija EMMA Espoon modernin taiteen museo / Päätoimittaja Tatu Malmström / Toimitusneuvosto Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy PAINOSMÄÄRÄ KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYKSYLLÄ 2013 / OSOITTEEN MUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANNEN KUVA: OSCAR (1988), COPYRIGHT PER MANING.

3 3 Näkökulma Kenen pala kakkua? Keksi näyttelylle nimi, äänestä paras teos kokoelmista, kerro museoon. Näytän, miten se tehdään. Tätäkö on aito osallisuus, museokävijän pala kakusta? Taidemuseo on kulttuurisen toiminnan ja kokemisen tila kaikenikäisille. Parhaimmillaan osallisuus ja yhteisötyö museossa ovat jatkuvaa kuuntelua, toiminnan ja osaamisen jakamista yleisön kanssa; rohkeutta antaa yleisölle mahdollisuus tuntea museo omakseen. Museon tehtävä on antaa tilaa, vastustaa erillisyyttä ja luoda onnistumisen kokemuksia. Ensi syksynä Aalto-yliopiston CuMMAohjelman opiskelijat saavat EMMAsta tätä tilaa oman julkisen projektinsa toteuttamiseen (sivu 4). Osaamisen jakaminen on yksi olennaisimpia projektin tehtäviä. Koemme EMMAlle tärkeäksi oppia ja kehittyä tällaisen yhteistyön avulla. Yleisön osallistaminen ja yhteisölliset menetelmät ovat ennaltaehkäiseviä toimintatapoja, joilla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa vaikkapa nuorten hyvinvointiin. Tänä vuonna otamme haasteen vastaan nuorten hyväksi KOLMIOhankkeessa (sivu 5), yhdessä kymppiluokkien kanssa, musiikin ja kuvataiteen avulla. Yleisötyöllä on osallistamisessa keskeinen rooli museon käyttäjien moniäänisyyden ja paremman elämänlaadun edesauttajana. Miten sitten tarjota yleisölle tällaista aktiivista kumppanuutta? Museoiden näyttely- ja kokoelmatoiminnan rinnalle on luotava aikaa vuoropuhelulle, oleilulle, kohtaamisille ja jakamiselle. Museot olivat keskustelun foorumeita jo antiikin Kreikassa. Saman kansalaiskeskustelun avaaminen on museoille nyt olennaisempaa kuin koskaan. Jos museot sisältöineen eristäytyvät liiaksi muusta maailmasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, ei tulevaisuus vaikuta valoisalta. Museolla on oltava ymmärrys ajantasaisesta yleisösuhteesta ja ihmisen tarpeesta dialogiin, otetta yhteiskunnallisesta omatunnosta. On riski sivuuttaa kävijöiden kommentit siitä, kuinka taide tai sisällöt eivät vain puhuttele kaikkia, tai ole tietyn ikäisten juttu (gallup, sivu 28). Taide on parhaimmillaan mahdollistaja, voimavara ja peili erilaisille yhteiskunnallisille keskusteluille ja tarpeille. Sen ei pidä avautua tai kuulua vain harvoille ja valistuneille, vaan on tarjottava avointa kohtaamista ja toisen kunnioittamista yhtäältä vailla suorituspelkoja ja poteroitumista, toisaalta ilman ilmiöiden puhki selittämistä tai taiteen popularisointia. Tänä keväänä EMMAssa pohditaan taiteen avulla erityisesti kohtaamisia ja vuorovaikutusta, itsen näkemistä toisessa, hyväksyntää, elämän kunnioittamista ja ihmislajin yksinäisyyttä suhteessa muihin lajeihin (sivu 10). Kuinka jokainen kuva on omakuva. Kiinnostavaa on, miten tarpeesta vuorovaikutukseen puhuvat myös EMMAn tuoreen ei-kävijätutkimuksen tulokset (sivu 30): paras syy tulla museoon olisi ystävän kutsu, jaettu ilo. Maistuisiko sinulle pala kakusta, vai leivottaisiinko se yhdessä? p.s. Suosittelen lukemisiksi Paul Hamlyn säätiön raporttia museoiden osallistavuuden onnistumisesta: Whose cake is it anyway. A collaborative investigation into engagement and participation in 12 museums and galleries in the UK. Nana Salin Intendentti, yleisötyö ja asiakkuudet, EMMA

4 4 EMMA Uutiset EMMAn kokoelma politiikka valmis Museon kokoelmatyöskentelyä ohjaava kokoelmapolitiikka on valmis. Sen avulla museossa määritetään kokoelmien kartutuksen, tutkimuksen ja käytön periaatteita ja tavoitteita. Politiikka toimii työkaluna henkilökunnalle ja ohjeistaa esim. taideteos ten sijoitukseen ja näyttelylainoihin liittyvissä käytännöissä. Kokoelma politiikan linjausten avulla EMMA hakee omat painopisteensä taidemuseokentän keskinäisessä työnjaossa. Cartes-fuusio Taide- ja Tietotekniikkakeskus CARTES, joka järjestää ja tuottaa uutta teknologiaa soveltavia taidetapahtumia ja taideteoksia sekä edistää alan tutkimustoimintaa, on vuoden alusta osa EMMAn organisaatiota. Työvoima siirtyy EMMAn palvelukseen. On erittäin hienoa saada tämänkaltaista tuottamisen ja taiteen uusien muotojen osaamista EMMAan, toteaa museonjohtaja Pilvi Kalhama. Kokemuksen jatke EMMA panostaa kävijäkokemukseen. Museokokemus tarkoittaa entistä useammin asioita, jotka tapahtuvat fyysisen museoraken nuksen ulkopuolella, tai uusien (teknisten) ratkaisujen hyödyntämistä museotilassa. Mobiilin verkkoliikenteen (Internet puhelimissa ja tablettitietokoneissa jne.) arvioidaan kasvavan räjähdysmäisesti seuraavina vuosina. EMMAssa työstetään kuumeisesti tapoja tarttua tähän mahdollisuuteen tarjota entistä rikkaampia museokoke muksia kaikille uusia teknologioita hyödyntäen. Seuraa meitä ja pysy ajan tasalla: facebook.com/emmamuseum ja Mikä CuMMA? EMMA ja Aalto-yliopiston Curating, Managing and Mediating Art (CuMMA) maisteriohjelma aloittavat yhteistyön. Projektin tavoitteena on katsoa tuoreesti museon kokoelmatoimintaa ja pohtia millä tavoin museon säilyttämiä teoksia ja tietoa voi avata yleisölle. Yhteistyössä tehdään myös opiskelijoille näkyväksi kuinka kulttuuriperimän esiin tuominen vaatii eri museoammattilaisten saumatonta yhteistyötä. EMMA ja CuMMAmaisteriohjelma jakavat osaamista ja tietoa näyttelykuratoinnista, yleisötyöstä, museopedagogisista työtavoista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja tapahtumista, sekä tutkivat yhdessä kansainvälisiä malleja. Galleria näytölläsi Kesällä 2012 EMMA lähti ensimmäisenä suomalaismuseona mukaan Google Art Project -hankkeeseen, jossa taidetta esitellään yleisöille digitaalisessa muodossa. Modernin ja nykytaiteen kimurantti tekijänoikeustilanne on johtanut siihen, että EMMAn virtuaaligalleria on toistaiseksi kooltaan intoa pienempi. Kokoelmatiimi tekee parhaillaan töitä lisätäkseen EMMAn hallin noimien kokoelmien uudempia teoksia palveluun. Työtä tehdään hyvässä yhteis työssä taiteilijoiden kanssa. Tutustu EMMAn verkkogalleriaan: > Collections > Espoo Museum of Modern Art. Hans-Christian Berg, Lightcell I. KUVA: ARI KARTTUNEN

5 5 EMMAn työtakit istuimiksi EMMAn Ilme-tilassa voi käydä testaamassa moniaistisia säkkituoleja. Säkkituolisarjan on EMMAn toiveiden mukaan suunnitellut Metropolia Ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman opiskelija Marianne Santala osana opinnäytetyötään. Kahdeksan säkkituolia, harmaat ja mustat on tehty kierrätetyistä EMMAn työtakeista. Tuoleissa on painatuksia jotka on tehty veto ketjutaskun alta löydettäväksi ja taskuun piilotettuihin heliseviin tai rahiseviin pehmoesineisiin. Kuvioaiheiden nimet rakkaus rohkeus ja luovuus ovat saaneet innoituksensa Saastamoisen säätiön kokoelmateoksista sekä talon arkkitehtuurista. EMMA ja Tapiola Sinfonietta mukana animaatioprojektissa Taiteilija Gun Holmström ja säveltäjä Sami Klemola työskentelevät ensi syksynä EMMAssa yhden espoolaisen kymppiluokan kanssa. Viiden koulu päivän aikana 10-luokkalaiset valmistavat animaation ja luovat sille moniulotteisen äänimaailman. Ideoita on tarkoitus etsiä kuva - taiteesta EMMAssa ja musiikkiinstrumenttien avulla Tapiola Sinfoniettan soittajien opastuksella. Työrupeaman rahoittaa Kolmioprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuva- ja säveltaiteen alojen mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä ja samalla tuoda yhteen sosiaali- ja terveysalojen sekä kulttuurikentän toimijoita. Liput konsertteihin Lippupisteestä palvelumaksu Lippu.fi FARM.fi Musiikkia yli tyylirajojen Tapiola Sinfonietta Musiikkitalossa 2.3. klo 17 Modernismia ja romantiikkaa Hannu Lintu, kapellimestari klo 17 Ranskalais-suomalainen ilta Pekka Kuusisto, viulisti-johtaja Marzi-musaa 7.3. klo 19 Tapiolasali Marzi Nyman, kitara ja laulu Tero Toivonen, käyrätorvi ja juonto l Kahvikonsertti klo 14 Tapiolasali Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari & Hanna Juutilainen, huilu Juontajana Minna Lindgren Oikotie oopperaan klo 15 Sellosali klo 15 Tapiolasali Solisteina Marjukka Tepponen ja Ville Rusanen. Vauhdikkaita juonenkäänteitä selostamassa Pirkko Mannola 1 sielu ja 48 sydäntä Bridget Allairen muotokuvia sinfoniettalaisista, Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila

6 6 EMMA TEKSTI / TIMO VALJAKKA KUVAT / COPYRIGHT PER MANING KOIRA TEKI PER MANINGISTA TAITEILIJAN Kirjailijaksi ei synnytä. On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija, Erno Paasilinna sanoi. Paasilinnan miltei motoksi muodostunut lausepari nousee mieleeni kun ajattelen norjalaista Per Maningia ja hänen teoksiaan. Hän kuuluu niihin, joista pitkä ja vaiheikas elämä on muovannut taiteilijan. Maningin (s. 1943) nuoruuteen kuuluivat nyrkkeilyharrastus, trumpetistin pesti Norjan kuninkaallisen kaartin soittokunnassa, opinnot Kööpenhaminan taideakatemiassa 1960-luvulla sekä lopulta oman, sittemmin huomattavaa kansainvälistä menestystä saavuttaneen mainostoimiston perustaminen Oslossa 1970-luvun alussa. Vaikka Maning ei itse enää soita, musiikki on vahvasti läsnä hänen elämässään, ehkä myös jonkinlainen puhutun sanan ja kirjoitetun kielen jatke. Trumpetti on hänelle soittimista suurin, instrumentti jonka kautta hengitys muuttuu musiikiksi ja ihmisen sisäinen saa aistein havaittavan muodon. Miles Davisin ja Chet Bakerin kaltaisten klassikoiden äänitteet soivat usein hänen työhuoneessaan. Taiteilijan Maningista teki labradorinnoutaja Leo, jonka hän ja hänen vaimonsa Anne-Ka hankkivat 1980-luvun alussa. Heidän alkuperäisenä ajatuksenaan oli tehdä kuvapäiväkirja pennun kasvamisesta, mutta sitä kuvatessaan Maning näki syntyvän myös kuvia, joille ei ollut paikkaa kirjassa. Ne hän vedosti paperille. Leon ollessa vielä pentu se sairastui vakavasti, ja Maning vietti yhä enemmän aikaa sen kanssa. Lopulta hän luopui osuudestaan mainostoimistosta ja omistautui kokonaan koiralleen. En pitänyt siitä mitä hektinen mainosmaailma ja siinä menestyminen tekivät minulle, Maning muistelee. Leon kanssa oleminen toi elämääni uudenlaisen avoimuuden, se antoi minulle uuden suunnan. Maning kuvasi koiraansa tiiviisti lähes neljä vuotta, siihen saakka kun se jouduttiin lopettamaan. Kuvat ovat vaikuttava kertomus ihmisen ja eläimen ystävyydestä ja läheisyydestä ja myös eläimestä yksilönä. Leo,

7 7

8 8 EMMA Keskeistä Maningin taiteessa on se, ettei hän tee eroa ihmisen ja eläimen välillä. Ihmisen ja eläimen välinen yhtäläisyys piilee eläimessä, hän sanoo. Osa sarjasta Maggie, Per Maning asuu ja työskentelee Ekelyssä Oslon reunamilla, yhdessä monista ateljeetaloista, jotka on rakennettu Edvard Munchin norjalaisille taiteilijoille lahjoittamalle tontille. Talojen ympärillä on Munchin istuttamia hedelmäpuita. Mestarin entinen ateljee on vain kivenheiton päässä. Työhuone on näkyvästi läsnä Maningin uusimmissa teoksissa, sen valkoinen pystylaudoitus erottuu useamman teoksen taustalla. Kaiken alkuun saattanut Leo on läsnä pienenä muotokuvana, eräänlaisen koti-ikonina, joka kevään ajaksi on lainattu näyttelyyn. Taloon muuttaessaan Maning löysi työhuoneesta maalin tahriman kiven, jonka siellä häntä ennen asunut kuvanveistäjä oli sinne jättänyt. Maning kiinnostui kivestä ja käytti sitä mallina sekä valokuvasarjassa Stone no. 1 (Kivi no. 1, 2008) että videoelokuvassa The Perfect Stone (Täydellinen kivi) samalta vuodelta. Hän tarkastelee näistä teoksissa kiven omaa olemuksen, ajatusta siitä miten kivi elää ja toimii. Samalla hän muistelee isäänsä, joka sanoi kerran heidän kävellessään metsässä, että kaikessa on elämää. Myös tuossa kivessä? Per kysyi. Myös kivessä, isä vastasi. Maning tunnetaan parhaiten ja 1990-luvun eläinkuvista ja niiden rinnalla syntyneistä videoteoksista, joiden kuva-aiheina on muun muassa hylkeitä, sikoja, hevosia, lehmiä sekä äkäisen näköinen pieni pöllö. Monumentaalisten eläinkuvien sarjat saivat alkunsa lehmästä, jonka Maning näki kierrellessään Ranskan maaseutua. Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten hän äkkiä tunnisti lehmässä edesmenneen koiransa. Palattuaan Norjaan hän vietti useita viikkoja norjalaisilla maatiloilla ja kuvasi kotieläimiä. Hän halusi päästä yhtä lähelle lehmiä kuin oli ollut lähellä koiraansa. Hän pyrki myös siihen, että ne hyväksyisivät hänet joukkoonsa. Näin myös tapahtui, kuten näemme Osa sarjasta Hylätyt, 2012.

9 9

10 10 EMMA Vanha mies, Kaksi nuorta tyttöä, videoteoksessa Breather (1999). Maningin kamera vie meidät niin lähelle lehmiä, että voimme tuntea olevamme yksi niistä. Keskeistä Maningin taiteessa on se, ettei hän tee eroa ihmisen ja eläimen välillä. Ihmisen ja eläimen välinen yhtäläisyys piilee eläimessä, hän sanoo. Hänen taiteessaan on kyse yhtäältä tasa-arvoisesta lajien välisestä kommunikaatiosta ja toisaalta eläimistä yksilöinä enemmän kuin nimettöminä lajiensa edustajina. Luontodokumenttien villit tai eksoottiset eläimet eivät kiinnosta Maningia. Hän suosii eläimiä, jotka ovat tottuneet ihmisiin ja joita siksi on helppo lähestyä. Hän etsii eläimiä paitsi maatiloilta, myös eläintarhoista ja jopa kodeista. Muutaman hänen teoksissaan esiintyvän eläimen hän löysi englantilaiselta maatilalta, joka kouluttaa eläimiä avustajiksi elokuviin. Maningin mukaan eläimiä on helppo kuvata. Toisin kuin ihmiset, ne ovat avoimia ja luonnollisia. Ne eivät jäykisty kameran edessä eivätkä ne ota kasvoilleen naamiota nähdessään kameran. Maning yritti kuvata ihmisiä, siinä onnistumatta, kunnes hän keksi omaperäisen ratkaisun: hän oivalsi, että näyttelijä on ihminen, joka on koulutettu olemaan katseen kohteena ja osaa

11 11 siis olla luonnollinen kameran edessä. Oivallus johti yhteen näyttelyn tärkeimmistä teoksista, valokuvasarjaan Self-portrait (Omakuva, 1997). Kerrottakoon heti, että teoksessa esiintyvä tummapaitainen mies ei ole Maning itse, vaikka nimen perusteella näin voisi ajatella. Hän on norjalainen mestarinäyttelijä Nils Sletta, jonka hienovaraisilla kasvonliikkeillään jäljittelee paitsi Per Maningia, myös hänen tunnetilojaan. Teosta voisi luonnehtia eräänlaiseksi epätavalliseksi peilikuvaksi, jossa jokainen voi tunnistaa itsensä. Mutta teoksen olemassaolo herättää lisää kysymyksiä: ovatko kaikki Maningin kuvat samanlaisia peilikuvia? Tunnistanko hylje Oscarissa ja paviaani Maggiessa oman kuvani? Nils Slettasta alkanut yhteistyö näyttelijöiden kanssa on tuonut Maningille useita teatteriin liittyviä projekteja. Sletta on kuitenkin vaihtunut toiseen norjalaisnäyttelijään, Anders T. Anderseniin, jonka nykyisin pitkälle viritetty yhteistyö Maningin kanssa on johtanut aivan uudenlaisiin ajatuksiin luonnollisuudesta. Samalla Maningin taiteen voi selvästi nähdä rentoutuneen ja saaneen absurdin, humoristisen ja jopa groteskin sävyjä, esimerkkeinä moniosainen teos Man Doing Things ja videoinstallaatio When he is a young man when he is an old man (2012). Kuten eläimiä kuvatessaan, myös ihmisten kanssa Maning turvautuu henkilöihin, joihin hänellä on henkilökohtainen suhde ja jotka päästävät hänet lähelleen. Vaikuttavia esimerkkejä hänen edelleen jatkuvasta pyrkimyksestään naamioiden ja poseerausten tuolle puolen ovat Old Man (Vanha mies, 2010) ja Young Girl (Nuori tyttö, 2012). Kaiken kokenut vanhus ei enää viitsi ottaa naamiota kasvoilleen, lapset taas eivät ikänsä vuoksi ole vielä oppineet sitä. Teoksissa on jotain Rembrandtin henkilökuvista tuttua. Kumpikin näyttää olevan syvissä ajatuksissa, katse sisäänpäin suuntautuneena. Kuvia katsoessa tuntuu kuitenkin siltä kuin pelkkä sormien napsautus riittäisi herättämään heidät. Jokainen kuva on omakuva Per Maning näyttelyn seminaari , Kino Tapiola, Espoo TEKSTI / NANA SALIN Per Maning (s. 1943) kutsuu teoksillaan pohtimaan erilaisia kohtaamisia ja vuorovaikutusta, itsen näkemistä toisessa ja ihmislajin yksinäisyyttä suhteessa muihin lajeihin. Kipinä valokuvaajan uralle syntyi oman Leo-koiran sairastumisesta. Kuvat Leosta kertovat ihmisen ja eläimen ystävyydestä ja eläimestä persoonana. Mutta hauskoja eläindokumentteja tai eläimen inhimillistämistä ne eivät ole, toteaa näyttelyn kuraattori Timo Valjakka. Näyttelyn yhteyteen Espoon Kino Tapiolassa järjestettävässä seminaarissa pureudumme ihmisen ja eläimen suhteeseen kulttuurissamme, Maningin tapaan projisoida katsoja omakuviinsa, sekä ihmisten rooleihin kuvissa. Seminaarissa puhuvat muun muassa valokuvataiteilija Nelli Palomäki, eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio ja ohjaaja-näyttelijä Liisa Mustonen. Palomäki on tehnyt läpimurtonsa Suomessa ja kansainvälisesti klassisilla ja koskettavilla muotokuvillaan. Hieman samoin kuin Maning, Palomäki haastaa muotokuvillaan käsitystä siitä, kuinka paljon valokuva, taiteilijan omakuva, voi kertoa meistä. Mustonen on suomalainen ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Parhaillaan Koko-teatterissa pyörii hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa näytelmä Helvetin perhe, jossa mietitään todellisuuden, muistojen sekä ulkoisen ja sisäisen maailman vastakkainasetteluja. Mustonen on ollut ehdolla paras naispääosa -Jussin saajaksi kahdesti: vuonna 2003 elokuvasta Hengittä mättä ja nauramatta ja 2007 elokuvasta Kalteva torni. Elokuvien lisäksi Mustonen on näytellyt laajasti televisiossa ja teatterissa. Omakuvien tekijä ystävänsä kuvaamana. Kaimio kouluttaa eläimiä esiintymään elokuvissa ja teatterissa. Hän on kouluttanut muun muassa Myrsky-elokuvan kaukasianpaimen koirat, Poika ja ilves -elokuvan ilveksen, VR:n mainosten kyyhkyset ja Olvi-mainoksista tutun Jeppe-koiran. Kaimion koulutettavana on ollut useita tuhansia eläimiä. Hän luennoi ja kirjoittaa eläinten käyttäy tymisestä ja kouluttamisesta. Lisää tietoa seminaariohjelmasta ja ilmoittautumisesta: > tapahtumat ANDERS T. ANDERSEN

12 12 EMMA TEKSTI / PÄIVI TALASMAA KUVAT / ARI KARTTUNEN, COPYRIGHT 2013, WARNER BROS., INC Animaatiopiirroksia EMMAssa THE ART OF WARNER BROS. CARTOONS / ANIMAATIOTAITEEN LUMOISSA Väiski Vemmelsääri ja kumppanit on näyttelykokonaisuus, joka tuo EMMAan laajan kokoelman Warner Bros. Cartoons studion alkuperäisiä animaatiopiirroksia kolmenkymmenen vuoden ajalta. Studio toimi vuodesta 1930 vuoteen 1969.

13 13 Warner Bros. Cartoons tunnetaan erityisesti lyhytelokuvien Looney Tunes ja Merrie Melodies -hahmoista. Studion rajoja rikkovasta ja nokkelasta huumorista tuli vähitellen lyhytanimaatioelokuvien keskeinen piirre. EMMAn näyttelyssä on esillä runsaat 100 hahmopiirrosta, taustamaalausta ja piirroskalvoa amerikkalaisesta yksityiskokoelmasta, jonka on kerännyt näyttelyn kuraattori, yhdysvaltalainen kriitikko, journalisti ja elokuva-alan asiantuntija Steve Schneider. Näyttely on aikaisemmin ollut esillä Yhdysvalloissa mm. New Yorkin Modernin taiteen museossa (MoMA). EMMAan näyttely saapuu sen ensimmäisestä eurooppalaisesta esityspaikasta, Torinon elokuvamuseosta Italiasta. Steve Schneiderin kokoelma - rakkaudesta animaatiotaiteeseen Ilman Steve Schneiderin jo nuorena alkanutta keräilyharrastusta näiden hahmojen syntyä havainnollistavat piirrokset ja taustakuvat olisivat ehkä jääneet keräämättä. Alkujaan harrastuksesta syntyneestä kokoelmasta kasvoi ajan myötä harvinainen ja merkittävä amerikkalaista elokuvahistoriaa sisältävä kokonaisuus. Kysymykseeni siitä, miksi hän alkoi kerätä kokoelmaa, Steve Schneider vastasi: Syyt olivat monet, mutta ennen muuta tein työn rakkaudesta: olen rakastanut näitä elokuvia pikkupojasta asti ja keräilystä löysin tavan ilmaista tuota kiintymystä. Kun sitten aloin keräillä materiaalia, kävi selväksi, ettei kukaan silloin pyrkinyt säilyttämään Warnerin piirrettyjen konkreettista historiaa (esineistöä, välineistöä, piirroksia). Keräilystä tuli eräänlainen, lähes arkeologinen, missio, yritys kerätä ja säilöä jo kadonneen sivilisaation reliikit. Lopulta tavoitteekseni tuli luoda Warner-animaatioiden arkisto, jollaista ei muuten ikinä syntyisi. Warnerin piirroselokuvat Warnerin piirroselokuvat ovat osa amerikkalaista populaarikulttuuria, mutta niiden levinneisyys Hollywood-elokuvien mukana eri puolille Vas. Yksityiskohta, valotusohje elokuvasta Daffy Doodles, Oik. Yksityiskohta, Väiski Vemmelsääri elokuvasta Rabbit Hood, Maalaus kalvolle ja paperille.

14 14 EMMA Mallipiirros Putte Possusta, Markkinointipiirros elokuvasta Ain t She Tweet, maailmaa on tehnyt niistä suosittuja myös muualla. Yhdysvalloissa piirretyt kuuluivat jo 50-luvulla erottamattomasti lasten ja nuorten katselutottumuksiin, kun näitä alun perin teatterilevitykseen tehtyjä elokuvia alettiin esittää televisiossa. Vuodesta 1935 lähtien piirroselokuvat ovat pysyneet jatkuvasti suosion huipulla. Vielä nykyäänkin, 70 vuotta ensi esiintymisensä jälkeen, Väiski Vemmelsääri voittaa suosikki-äänestyksiä. Suhtautuminen piirrettyihin taiteena muuttui 1970-luvulla, jolloin Warnerin piirrosanimaatiot nousivat elokuvaharrastajien piirissä kiinnostuksen kohteiksi. Warnerin animaatioiden perintö alkoi vähitellen näkyä myös pitkissä Steve Schneiderin kokoelma antaa hyvän käsityksen siitä, miten asialleen omistautuneet humoristit ovat luovassa ilmapiirissä toisiaan innostamalla luoneet animaatiopiirrostaiteen legendaariset klassikkohahmot. Kokoelma myös havainnollistaa oivallisesti sen valtavan työmäärän ja taidon, jonka studion työntekijät ovat piirroselokuvan tuottamiseen panostaneet. Warner Bros. Cartoons -studio loi enemmän piirroselokuvatähtiä kuin muut vastaavat studiot. Tuttuja hahmoja ovat (synnyinjärjestyksessä) Putte Possu, Repe Sorsa, Elmeri, Väiski Vemmelsääri, Tipi, Pepe le Pew, Sylvesteri, Viiksi- Vallu, Kukko Koppava, Maantiekiitäjä, Kelju K. Kojootti ja monet muut. Animaatiostudion ensimmäisenä hahmona syntyi Putte Possu (Porky Pig) vuonna Animaatioiden lopussa esiintyvä lausahdus That s all, folks! kuuluu Putte Possulle. Puten vastahahmo on usein Repe Sorsa (Daffy Duck); heidän yhteiset ensiesiintymisensä alkoivat vuonna Väiski Vemmelsääri (Bugs Bunny) oli aluksi sivuhahmo. Porkkanaa napostelevalla hyvähermoisella Väiskillä on aina tilanne hallussa. Väiski esiintyy useimmiten Sylvesterin, Elmerin ja kilpakumppaninsa Repe Sorsan kanssa. Väiski Vemmelsääri, joka löysi hahmonsa jo Väiski Vemmelsääri ja kumppanit animaattorin pöydältä Walk of Famelle Piirtäminen ja kirjoittaminen ovat vanhimpia tunnettuja itseilmaisun muotoja. Warnerin piirroksia katsoessa näkee, että tekijöillä on ollut hauskaa. Tyyli ja tekniikka sovellettiin elokuvan tyyliin ja sen vaatimaan tekniikkaan. Tex Avery ja Väiski Vemmelsääri. KUVA: KAVA, KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO

15 15 Robert McKimson: Mallipiirros Väiski Vemmelsäärestä, TEKSTI / MARIA VÄHÄSARJA Ihmeellinen animaatio Runsas sata vuotta sitten thaumatroopit, zoetroopit ja flipbookit ihastuttivat ja viihdyttivät yleisöä. Silmää hämäävät temput saivat aikaan illuusion liikkuvasta kuvasta, kun kuvia esitettiin nopeasti peräkkäin. Animaatiotekniikka ihmetyttää edelleen. Oliko se oikeasti noin työlästä saada Väiski Vemmelsääri juoksemaan tai Repe Sorsa ärjymään? Tarvittiinko yksinkertaisen liikkeen synnyttämiseksi todella kymmeniä käsin piirrettyjä kalvoja? Piirrosanimaatioista ensimmäinen kertoi Dinosaurus Gertiestä vuonna 1909, jolloin jokainen ruutu oli piirretty lyijykynällä paperille. Animaatio osoitti moninaisuutensa, esimerkkinä luvun kokeelliset avantgardeanimaatiot. Vuosikymmenten aikana animaatiotekniikka kehittyi huimasti, vaatien kuitenkin edelleen satojen tuntien työn. Animaatiotyypit vakiintuivat leikeanimaatioon (kalvoja pala-animaatio), pixallaatioon (vaha-, nukke- ja esineanimaatio) sekä piirrosanimaatioon. Animaatiokalvot maalattiin yksitellen käsin, ja varjostettiin vielä kääntöpuolelta. Animaatiokalvojen aikana yksin värittäjä ehti saada noin piirrosta valmiiksi kuukauden aikana. Digitaalisen kuvan tekemisen tullessa rinnalle, moni asia muuttui, ja vähitellen perinteiset työtavat jäivät marginaaliin. Tehtiinpä animaatio sitten vahahahmon asentoa muuttamalla tai revittyjä paperipaloja vaiheittain liikuttelemalla, yhteistä kaikille on piirrossuunnitelmien ja kuvakäsikirjoituksen laatiminen. Kuvaaminen voidaan aloittaa, kun ensin on päätetty kuvanumerot, kameraliikkeet sekä kuvien kestot eli framet. Animaatiot mielletään ehkä lasten viihteeksi, vaikka digitaalisia animaatioita vilkkuu harva se päivä näkökentässämme erilaisten flashien ja giffien muodossa näyttöpäätteillämme. Yhä edelleen kuvat viehättävät ja saavat silmää hämättyä. Vaikka vain sädetikkua heiluttamalla!

16 16 EMMA

17 17 Ylh. Kalvopiirros Väiski Vemmelsäärestä ja tausta elokuvasta Slick Hare, Oik. Friz Freleng: Kalvopiirros Viiksi-Vallusta ja tausta, n luvun alussa, on saanut oman tähden jopa Hollywoodin Walk of Fame -kävelykadulle. Tipi ja Sylvesteri (Tweety and Sylvester) muodostavat taisteluparin, jossa suuri kissa jahtaa pientä keltaista kanarialintua. Jo ensimmäinen yhteisesiintyminen 1947 toi hahmoille Oscarin. Seitsemän minuuttia vuodessa kuinka piirroselokuvat tehtiin Animaatiot tuotettiin alun perin esitettäväksi pitkien näytelmäelokuvien alkukuvina. Näyttely esittelee teosten taustalla vaikuttaneen monitasoisen luovan prosessin, ja havainnollistaa selkeästi eri vaiheet, joita piirrosanimaation tekeminen vaatii. Animaation teko oli elokuvan alkuaikoina ja vielä nykyäänkin kallista ja aikaa vievää. Warnerilla eri tekovaiheisiin osallistui kymmenittäin taiteilijoita. Ennen tietokoneaikaa kaikki kuvat piirrettiin ensin paperille ja sitten selluloidikalvolle. Warnerin piirroselokuvat ovat piirrosanimaatioita, joissa käytettiin kalvoanimaatiomenetelmää. Ne olivat myös täysanimaatioita, jokainen elokuva koostui tuhansista piirroksista, jotta Vas. Tuntematon taiteilija (kalvo), Paul Julian (tausta). Kalvopiirros Tipistä ja Sylvesteristä elokuvasta Tweet and Sour, hahmojen liikkeet näyttäisivät mahdollisimman sulavilta. Piirroselokuvien pituus on 6 7 minuuttia ja niiden tekeminen kesti muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Piirroselokuvia aikuisille Animaatioelokuvat miellettiin alun perin lastenelokuviksi, kuten Disneyn animaatiot olivat. Warnerin taiteilijat käänsivät tämän käsityksen päälaelleen ja ryhtyivät tuottaman piirroselokuvia, joissa nähtiin vauhdikasta ja hurjapäistä toimintaa ja käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja ilmiöitä. Animaatioita tekivät alallaan tunnetut ja arvostetut nimet kuten Fritz Freleng, Tex Avery, Frank Tashlin, Bob Clambett, Chuck Jones, Robert McKimson ja Michael Maltese, jotka kaikki kuuluvat animaatio-elokuvien legendoihin. Ohjaajat muunsivat käsikirjoittajien juonet ja vuorosanat elokuvaksi ja ohjaajien taustajoukkona puolestaan olivat huipputaitavat animaattorit, maalarit ja suunnittelijat. Taiteilijat loivat warnerilaisen kielen oman aikansa todellisuudelle ja auttoivat oivaltamaan, mitä ajassa ja kulttuurissa tapahtui. Teki jöiden mukaan yhtiön elokuvien ero muista voidaan tiivistää sanoihin: Me teimme piirroselokuvia aikuisille, siinä oli niiden salaisuus.

18 18 EMMA TEKSTI / INKA LAINE Sukellus orvokkimereen Birger Kaipiaisen taiteelle omistettu elämä EMMA Espoon modernin taiteen museo esittelee kesällä avautuvassa näyttelyssään laajalti Birger Kaipiaisen ( ) tuotantoa. Edellisestä laajemmasta katselmuksesta Kaipiaisen taiteeseen on kulunut jo yli kaksikymmentä vuotta, joten varsinkin nuoremmille näyttelyvieraille kyseessä saattaa olla uusi tuttavuus. Koristelijoiden kuningas, keramiikan ruhtinas Vaikkei tietäisikään Birger Kaipiaista nimeltä, moni suomalainen kuitenkin tunnistaa hänen tuotantonsa. Hän oli muotoilija ja keraamikko, jonka tyyliä on luonnehdittu muun muassa omaperäiseksi, mielikuvitukselliseksi, runolliseksi, nostalgiseksi, mystiseksi ja surrealistiseksi. Kaikki määreitä, joita ei välttämättä tule yhdistäneeksi suomalaiseen, usein kurinalaiseksi ja niukaksi miellettyyn muotokieleen. Kaipiainen saikin kutsumanimet koristelijoiden kuningas ja keramiikan ruhtinas. nälautasten ja astioiden kuvioinnissa on käytetty reheviä hedelmä-, puu-, lintu- ja kukkateemoja. Näistä tyylitellyistä luontoaiheista varsinkin kuovi ja orvokki esiintyvät Kaipiaisen töissä toistuvasti. Jotkut Kaipiaisen keramiikkatyöt ovat kuin pienoisnäyttämöitä; niihin sijoitetut peilit, lipastot, ruokapöydät, kattokruunut, pianot, harput ja kellot joiden näyttämä aika on muuten aina tuntuvat kätkevän itseensä vahvaa symboliikkaa. Kaipiainen suunnittelikin urallaan joitakin teatterilavastuksia ja puvustuksia. Birger Kaipiainen syntyi Porissa seitsenlapsisen sisarussarjan kuopuksena Seuraavana vuonna Kaipiaiset muuttivat Helsinkiin. Äiti pani merkille Birgerin taipumukset ja ilmoitti hänet 11-vuotiaana harjoitusoppilaaksi Taideteollisuuskoulun koeluokalle. Matematiikan ehtojen jälkeen Birger jätti koulun kesken ja siirtyi 17-vuotiaana Taideteollisuuskouluun varsinaiseksi oppilaaksi. Hän aloitti koristemaalauslinjalla mutta valmistui lopulta keramiikkalinjalta. Birgerin opettajana toimi Arttu Brummer, ja hänen opiskelutovereinaan oli useita luvulla kansainvälisesti menestyneitä tekijöitä kuten Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Rut Bryk, Antti Nurmesniemi ja Dora Jung. Elämäntyö Arabialla Vuonna 1937 Kaipiainen kiinnitettiin Arabian tehtaiden taideosastolle, jonka Kurt Ekman oli perustanut 1932 nostamaan taidekeramiikan tasoa. Siellä hän työskenteli yli viisikymmentä vuotta, lukuun ottamatta neljän vuoden jaksoa Rörstrandin tehtailla Ruotsissa 1950-luvulla. Arabian taideosaston taiteilijoilla oli vapaus toteuttaa itseään ilman sarjatuotannon ja tuottavuuden vaatimuksia. Arabialla Kaipiaisen

19 DESIGNMUSEO, PIETINEN 19

20 20 EMMA versiona. Samassa yhteydessä lautasten ja vatien alkuperäinen soikea muoto vaihtui pyöreäksi. Toinen useasta suomalaiskodista löytyvä Kaipiaisen suunnittelema klassikko on Kiurujen yö -tapetti. Se valmistui Pihlgren ja Ritola -tapettitehtaan suunnittelukilpailuun vuonna Kuosista löytyvät monet Kaipiaiselle tutut elementit: orvokit, linnut, soittimet ja kellot. Tapetti on edelleen tuotannossa, samoin kuin toinen Kaipiaisen suunnittelema kuosi, Ken kiuruista kaunein. Suosituin väri on yönsininen, mutta myös muilla sinisen sävyillä sekä punaisella ja keltaisella on omat kannattajansa. DESIGNMUSEO, PIETINEN työtovereita olivat mm. Mikael Schilkin, Friedl Kjellberg ja Toini Muona. Kaipiaisen tuotanto käsittää miltei yksinomaan uniikkitöitä. Arabian taideosasto tarjosi hänelle materiaaliset resurssit ja aputyövoiman, taiteilija itse panosti luovuutensa. Nuoruudessa sairastetun polion seurauksena Kaipiainen ei kyennyt käyttämään jalalla poljettavaa dreijaa, vaan esineet valmistuivat käsin muovaamalla ja muottiin valamalla. Myöhemmin hän omaksui mm. lintuveistoksissa käytetyn, mosaiikkia muistuttavan tekniikan, jossa erilliset keramiikan- ja peilinpalaset liitetään yhteen rautalangalla ja liimaamalla. Vaikutteensa hän sai paitsi luonnon monimuotoisuudesta, myös taidehistoriallisista tyylikausista ja keramiikkataiteen klassisista kulttuureista. Töissä esiintyvissä ihmishahmoissa on muistumia gotiikasta ja bysanttilaisuudesta sekä erityisesti Botticellin ja Luca della Robbian kaltaisilta renessanssitaiteilijoilta. Uniikista sarjatuotantoon Uniikkitöiden ohella Kaipiaisen kädenjälki näkyy Arabian astiastojen koristelussa. Jo klassikon aseman saavuttanut värikylläinen Paratiisi-sarja on suunniteltu vuonna Sitä valmistettiin vuoteen 1974 saakka, jolloin kansainvälinen öljykriisi pakotti Arabian tehtaan supistamaan tuotantoaan. Sarjan valmistus aloitettiin uudelleen vuonna 1988, nyt myös mustavalkoisena Kansainvälisesti tunnustettu tekijä Birger Kaipiainen oli arvostettu tekijä Suomessa ja hän saavutti urallaan myös runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Hän sai Grand Prix -palkinnon Milanossa 1951 ja Montrealin maailmannäyttelyssä 1967 Orvokkimeri-teoksellaan. Nykyisin Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosaliin sijoitetun 40,5 neliömetrin kokoista työtä valmistettiin yli puoli vuotta ja siihen käytettiin kaksi miljoonaa keraamista helmeä. Kaipiaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1963 ja Professorin arvonimi Pohjoismaiselle merkittävälle taiteilijalle vuosittain myönnettävän Prinssi Eugen -mitalin hän sai Vuonna 1998 Helsingin Arabianrannassa nimettiin katu hänen mukaansa. Kaipiainen rakasti musiikkia, oopperaa, balettia ja juhlien järjestämistä. Hänestä tärkeintä elämässä oli ikävän torjuminen. Marimekon perustaja Armi Ratia oli Kaipiaisen läheinen ystävä, jonka legendaarisissa pidoissa Bökarsin kartanossa hänet nähtiinkin usein yhdessä näyttelijä Tarmo Mannin kanssa. 60-vuotishaastattelussaan Kaipiainen totesi: Mielikuvitus ei maksa mitään. Sillä ei ole rajoja eikä kukaan voi komentaa, missä mielikuvitus pysähtyy. Hänen osaltaan se pysähtyi lopullisesti heinäkuun 18. päivä 1988, työpäivän päätteeksi. Lähteet: Birger Kaipiainen, Taideteollisuusmuseon julkaisu no 32, 1989 Vuosisadan klassikot, Avotakka 5/2009 ja 12/2009 Näyttely Outo lintu / Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita on esillä EMMAssa ja siihen liittyy runsaasti kuvitettu julkaisu. Pääosa näyttelyn esineistä on peräisin Kyösti Kakkosen kokoelmista.

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Sohvalle vai lenkille?

Sohvalle vai lenkille? Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä

Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivä: verta, hikeä ja kyyneleitä Oppilaskunnan pajapäivästä ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita. Pajupillin veistäminen vaati verta ja tanssi, katukoris ja jalkapallo puskivat

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot