Äänisen aalloilla ja Laatokan laineilla

Transkriptio

1 Huom! seuraavat julkaisuoikeudet: Kuvien tekijänoikeudet säilyy valokuvaajalla. Lomalinjalla ei ole oikeutta myydä kuvia omaan lukuunsa eteenpäin kolmannelle osapuolelle. Kuvien omistus- ja edelleenmyyntioikeus säilyy siis kuvien ottajalla. Kuvia käyttäessä tulee mainita kopionnin kieltävä teksti sekä kreditoida: Kuvat Jonna Hoffrén 2012 Kuvien kopionti ehdottomasti kielletty. Äänisen aalloilla ja Laatokan laineilla Lomalinjan Pietari-Neva-Syväri-Ääninen-Kizhi-Petroskoi-Valamo-Pietari -risteily on kuin historian, maantiedon ja uskonnon oppitunti yhdistettynä rentouttavaan lomamatkaan, välituntien viihdettä unohtamatta. Kuvapäiväkirja / teksti ja kuvat Jonna Hoffrén KUVA1. Lauantai Helsinki - Pietari -bussimatkan päätteeksi majoitumme m/s Mihail Bulgakov -jokiristeilijälle. Nautittuamme illallisen kapteeni suuntaa laivan keulan kohti Laatokkaa. KUVA 2. Miehistö pitää hyvää huolta laivastamme (kuvassa vasemmalla), joka on rakennettu Saksassa vuonna 1979 ja peruskorjattu Suomessa vuonna Ylimmällä aurinkokannella sijaitsee baari ja pieni uima-allas. Laivassa on hyttipaikkoja 300 ja sen risteilynopeus on 26 km/h.

2 KUVA 3. Lomalinjan matkoilla on mukana aina eri teemojen asiantuntijoita. Evl Ilmari Hakalan luennolla avustajana toimiva Leena Hakala on pukeutunut elokuvalavastamosta hankkimaansa Lotta-asuun. KUVA 4. Eri asiantuntijoiden mielenkiintoiset luennot keräävät kuuntelijoita niin paljon, että yleisölle joudutaan hakemaan lisää tuoleja laivan ulkokannelta. KUVA 5. Illan hämärtyessä laiva ohittaa Pähkinälinnan. Ilmari Hakala on luennoinnut aiemmin illalla Pähkinäsaaren rauhasta ja Suomen rajoista.

3 KUVA 6. Kiivaasti virtaavan, 224 kilometrin pituisen Syvärijoen pudotus on 28 metriä. Joki on padottu kahdella voimalaitoksella vuosina 1933 ja Matkaajat seuraavat kiinnostuneina kannella, kun risteilijämme nostetaan kanavassa korkeammalle ylävirtaan. KUVA 7. Syvärin suurin asutuskeskus on Lotinapelto. Maisemat tulivat suomalaisille tutuiksi jatkosodan aikana vuosina , jolloin alueella käytiin ns. asemasota. KUVA 8. Sunnuntai Rantaudumme Mandrogin museokylän satamaan. Kylä tuhoutui toisen maailmansodan aikana, mutta yrittäjä Sergei Gutzeit kunnosti sen ulkoilmamuseoksi vuonna 1996.

4 KUVA 9. Kylässä on pieni hotelli ja kirkkain värein maalattuja puutaloja, mutta sieltä löytyy myös paljon perinteisiä hirsitaloja ja aittoja esineistöineen sekä mm. savusauna ja tuulimylly. KUVA10. Kylässä on yli 150 asukasta, mutta väkimäärä tuplaantuu, kun risteilyturistit rantautuvat kylään ihailemaan käsityöläisten kädentaitoja. KUVA11 ja/tai 12. Tuliaisostokset kannattaa tehdä Mandrogin kylässä. Valikoimaa riittää jokaiseen makuun. Maatuska kuvastaa venäläisen kulttuurin monikerroksisuutta.

5 KUVA13. Mandrogin Vodkamuseossa voi maistella paikanpäällä - tai ostaa kotiin vietäväksi erilaisia vodkalaatuja, joita museosta löytyy KUVA14. Palaamme laivaan ja sen keittiön herkkujen ääreen. Venäläisessä keittiössä tarjoillaan paljon keittoja, kalaruokia ja suolaisia leivonnaisia. Perinteisiä venäläisiä ruoka-aineita ovat kaviaari, smetana, tattari, ruisjauhot ja happamat suolakurkut.

6 KUVA15. Venäläiset ruoka-annokset tuntuvat olevan runsaampia, maukkaampia ja täyttävämpiä kuin kotona Suomessa. Viimeistään valtava pala jälkiruokakakkua täyttää ruokailijan vatsan. KUVA16. Risteilymme viihdetarjonnasta vastaa koko viikon ajan hanuristi Pekka Pentikäinen ja ihanat Ikivihreät Marjatta Leppänen, Vieno Kekkonen ja Pirkko Mannola. KUVA17. Illallisten, luentojen, konserttien ja muun viihdeohjelman lisäksi laivalla on yhteislaulua...

7 KUVA mutta myös omaa vapaa-aikaa. Laivan yläkannen baarista avautuvat hienot maisemat. KUVA19. Ohjelmassa on myös keskiyön tanssit Äänisten aalloilla... KUVA20....jotka päättyivät vasta auringonlaskun jälkeen.

8 KUVA21. Maanantai Kižhi on sekä Karjalan tasavallan että Venäjän suosituimpia matkailukohteita. Museosaarella on upei ta karjalaistyyppisin puuleikkauksin koristeltuja talo ja ja tsasounia eli rukoushuoneita. Kuuluisimmat rakennukset ovat haapapaanukupoliset kirkot Preobrazhenskaja ja Pokrova, jotka on rakennettu 1700-luvulla. KUVA22. Yksi saaren 70 rakennuksesta on Lazar Muromilaisen tsasouna, joka on Venäjän vanhin puurakenteinen kirkko. Se on rakennettu 1300-luvulla ja siirretty Kižhin saarelle Äänisjärven etelärannalla sijaitsevasta Muromin luostarista. KUVA23. Museosaarella näkee paikallisia käsityöläisiä arkipuhteiden äärellä. Perinteen mukaisesti isä veistää pojalleen kolme suojelevaa lelua; hevosen, vesilinnun ja pylvään, jossa on maa ja aurinko.

9 KUVA24. Siirrymme laivalla 65 km Äänisellä länteen ja saavumme Petroskoihin. Tutustumme Äänislinnaan suomea puhuvan paikallisoppaan kanssa. Kuskinamme toimii Juri Gagarin. KUVA25. Kaupungin kuuluisin talo, hotelli Pohjola sijaitsee kaupungin pääkadun varrella. Talo on rakennettu vuonna 1946 ja siinä on vuosien aikoina majoittunut useita mahtihenkilöitä. KUVA26. Lenin on jälleen Leninin aukiolla. Jatkosodan aikana Neuvostovallan merkit poistettiin kaupungista, jolloin Leninin patsaskin katosi Petroskoin keskusaukiolta ja sen paikalle nostettiin suomalainen kenttätykki.

10 KUVA27. Tiistai Äänisen periltä laiva kääntää keulansa paluumatkalle kohti Pietaria. Pysähdymme ensimmäiseksi Syvärin kylän satamaan ja teemme bussiretken Aleksanteri Syväriläisen 1500-luvulla perustamaan Pyhän Kolminaisuuden luostariin. KUVA 28. Kirkkolaulajien konsert ti kaikuu komeasti pääluostarin kirkossa. Myöhemmin laivalla kuulemme mm. dosentti, arkeologi Pirjo Uinon sekä risteilyisäntämme Jyrki Härkösen luennot. KUVA 29. Keskiviikko Saavumme Laatokan pohjoisreunalle ja tutustumme Valamon pääluostarin alueeseen. Luostarin rakennukset toimivat välillä mm. sotilastukikohtana ja vanhainkotina, mutta vuonna 1989 munkit aloittivat luostaritoiminnan uudelleen.

11 KUVA 30. Valamon luostarin keskus on 43 metriä korkea pääkirkko. Kesällä 2012 kirkkoa peittää ulkopuolelta tiivis puuristikko, mutta se ei vaikuta sisäpuolen lumoavaan tunnelmaan. KUVA 31. Valamon laulajien kirkkokonsertin jälkeen on aika pysähtyä ja sytyttää tuohus. KUVA 32. Saaren koskemattomaan luontoon ja rauhaisaan tunnelmaan voivat halukkaat tutustua venäläisten pyhiinvaeltajien 1900-luvulla suosiman kävelyreitin varrella. Niikkananlahden Öljymäeltä avautuu yksi kauniimmista näkymistä Laatokalle.

12 KUVA 33. Keskiviikko Risteilyn kuudentena päivänä palaamme Nevaa pitkin takaisin Pietariin ja suuntaamme sieltä bussin kyydillä Viipurin kautta Suomeen. VIipurin torilla pidämme pienen ostostauon. KUVA 34. Viipurin Kauppahallin parasta antia ovat perinteiset venäläiset hapansäilykkeet. Vihannesten ja säilykkeiden lisäksi tarjolla on myös mm. posliinia, pahkatöitä, kenkiä, koreja ja luutia. KUVA 35. Kaupungin keskiaikaisesta muurista on jäänteenä torin reunalla seisova Pyöreä torni eli Pässinlinna, joka on ollut ravintolakäytössä vuodesta Viipurin kuuluisimman nähtävyyden, 1200-luvulta olevan Viipurin linnan näemme vielä vilaukselta bussin ikkunasta ennen kotimatkaa Suomeen.