Maatilan Parhaat info
|
|
- Helinä Lattu
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatilan Parhaat info Suosittuja tiedotustilaisuuksia tuottajille Anelma helppo työkalu Internetissä
2 Snellmanin tiedotuslehti tuottajille Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Oy Snellman Ab Toimittaja Heidi Jylhä, Solid Media Kuvat Martti Hassila Snellmanin arkisto Graafinen muotoilu/taitto Solid Media Painotalo Forsbergin Kirjapaino Oy Yhteystiedot Oy Snellman Ab PL Pietarsaari * Paremmalla tiedottamisella kohti tulevia tavoitteita Tämä tiedotuslehti on uusi tuote. Kustannustehokkuuden tavoittelun vuoksi on meillä Snellmanilla ollut viime vuosina ongelmana löytää riittäviä resursseja säännöllisen tuottajalehden kokoamiseen. Tuottajamme ovat panneet merkille ongelman. He toivovat jatkuvampaa tiedottamista ja siksi panostamme nyt tiedottamisen kehittämiseen. Tulemme kehittämään tuottajatiedotusta kolmella rintamalla. Eriytämme tiedottamisen yleisinfoon, markkinainfoon ja neuvontainfoon. Yleistä informaatiota julkaisemme Maatilan Parhaat -tiedotuslehdessä, joka sisältää koottua tietoa Snellmanista, tavoitteistamme ja ajankohtaisista tapahtumista yrityksessämme ja alallamme. Tiedotuslehteä tehdään yhteistyössä Solid Median kanssa, toimittajana Heidi Jylhä. Tavoitteenamme on julkaista tiedotuslehteä säännöllisesti. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia lehden kehittämiseksi. Ajankohtainen markkinainfo tuottajahintoineen löytyy vastaisuudessa Anelma-tietokannastamme Internetin välityksellä tai sähköpostitse. Anelman markkinainfo päivitetään tarpeen mukaan viikoittain. Neuvonta puolestaan tapahtuu suoraan postitse tai erikoisjulkaisuin. Alan muutokset tapahtuvat nopeasti. Selvät päämäärät ja strategiat luovat menestymismahdollisuudet myös muuttuvassa ympäristössä. Meidän on myös tärkeää säilyttää kykymme tehdä päätöksiä, vaikkakin tulevaisuuden tilanteet voivat näyttää epävarmoilta. Sikasektorilla ovat muutokset sianjalostuksessa juuri nyt erittäin ajankohtaisia. Jos haluamme jatkossa kehittyä voittajiksi Euroopan markkinoilla, uskomme että on välttämätöntä jatkuvasti kehittää suomalaisia sikarotujamme ja sikapopulaation terveyttä. Siitä syystä emme halua hellittää tässä asiassa. Sianhinnoittelun uudistaminen pyrkii omalta osaltaan saamaan aikaan vakautta näille erittäin levottomille markkinoille, jollaiset sianlihan markkinat tosiasiassa ovat. Äkilliset ja ennustamattomat hinnanalennukset aiheuttavat monissa maissa tuottajille katastrofeja. Hinnoittelu-uudistuksemme johtaa siihen, että Snellman ottaa yhä suuremman osan markkinariskistä, mikä on alalla ainutlaatuista. Maatilan Parhaat -nautaohjelmassa on kolme päälinjaa. MP-nuorinautalinja turvaa vasikoiden saatavuuden ja luo edellytyksiä kannattavalle kasvatukselle. MP-maitotilaohjelma tarjoaa maitotiloille joustavaa palvelua ja takuuhintatason hyväksytyistä eläimistä. MP-pihvilinja itseuudistuvalle naudantuotannolle saa nyt lisää resursseja ja uudistuneen hinnoittelun. Tämä tiedotuslehti sisältää tietoa kahdesta ensiksi mainitusta. Palaamme pihviohjelmaan seuraavassa numerossamme. Meitä, Herra Snellmanin tuotteiden tekijöitä, on suuri joukko. Siksi on tärkeää että meillä on selkeät päämäärät ja että onnistumme juurruttamaan ne koko tuotantoketjuun. Toimintamme rakentuminen terveille ja kestäville arvoille on myös tavattoman tärkeää. Rehellisyys ja avoimuus luovat luottamusta paitsi tuotantoketjussa, niin myös asiakkaassa. Kun tavoitteet ovat selvät ja perusarvot kestävät, uskallamme edelleen luottaa mahdollisuuteen toteuttaa Snellmanin visiota: Ruokaa ihmisen hyvinvointia varten. Tähän visioon haluamme sisällyttää myös niiden tuhansien, Herra Snellmanin tuotantoketjuun tavalla tai toisella osallistuvien, ihmisten hyvinvoinnin lähtien alkutuotannosta ja päätyen siihen, kun tuote saavuttaa kuluttajan ruokapöydän. Kaunista kesää, toivottaa koko Snellmanin väki! Tomas Gäddnäs Hankintajohtaja 2
3 Suosittuja tiedotustilaisuuksia naudantuottajille Snellman on järjestänyt talven aikana Pietarsaaressa yhdeksän yritysvierailua, joissa on jaettu tietoa naudantuottajille. Kuvat vasemmalta: Eläinlääkäri Pertti Hankonen tiedotti mm. puhtauden tärkeydestä. Saarikosket ja Hietikko-Kaukolat osallistuivat tiedotustilaisuuteen. Henkilökunta- ja tuottajamyymälässä oli pidettyjä tuotteita hyvään hintaan. Tuottajia Jalasjärveltä ja Kurikasta. Tilaisuudet järjestettiin Maatilan Parhaat -ohjelman puitteissa. Suurinta osaa Snellmanin keräilyalueesta edustaneet tuottajat ovat vierailupäivien aikana tutustuneet lähemmin toimintaamme ja fi losofi aamme, sekä pistäytyneet aina yhtä suositussa henkilökunnan myymälässä. Ohjelmaan kuului myös ilmainen lounas ja kahvi sekä kiertokävely teurastamo- ja paloitteluosastoilla. Snellman vastasi linja-autokuljetuksista Pietarsaareen. Näillä tempauksilla haluamme vahvistaa tuottajien tunnetta siitä, että he kaikki kuuluvat joukkoomme, kertoo Tomas Gäddnäs, Tuottajat viihtyvät Snellmanilla Snellmanin teurastamon hankintajohtaja. Meillä on tänä päivänä yli 2000 naudantuottajaa, joista monet eivät ole aiemmin käyneet Snellmanilla. Haluamme osoittaa, että meitä on monta tekemässä yhteistyötä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Vierailupäivät ovat olleet suosittuja ja keränneet yhteensä lähes 500 osallistujaa. Ne alueen tuottajat, jotka eivät ole vielä osallistuneet vierailuihin, tulevat saamaan kutsun seuraavan talvikauden aikana. Enemmän infotilaisuuksista sivulla 4! Tapio ja Satu Saarikoski sekä Ritva ja Raimo Hietikko-Kaukola osallistuivat tiedotustilaisuuteen muiden Jalasjärven ja Kurikan alueiden naudantuottajien mukana. Jutellessamme lounaan aikana, ovat he sitä mieltä, että tiedotustilaisuus on erittäin mielenkiintoinen ja, että tämän kaltaiset hankkeet todistavat Snellmanin olevan asiakasystävällinen yritys. Mitään vastaavaa ei tapahdu, kun on asiakkaana suuremmissa yrityksissä, sanoo Raimo Hietikko-Kaukola. Satu Saarikoski on samaa mieltä. Hän arvostaa Snellmanin kokoisessa yrityksessä vallitsevaa ilmapiiriä. Snellmanilla kohtelu on inhimillisempää ja toiminta asiakasystävällisempää. On myös mukava tulla tänne ja nähdä kuinka kaikki hoituu paikan päällä, hän lisää. Muutoin näille seuduille ei juurikaan satu osumaan. Saarikosket ovat olleet mukana Maatilan Parhaat -ohjelmassa vuoden ja Hietikko- Kaukolat puolen vuoden ajan. Yhteistyö Snellmanin kanssa on sujunut toistaiseksi hyvin, tai kuten Raimo Hietikko-Kaukola asian ilmaisee: Nou hätää. Arvostamme Snellmanin panostamista hyviin yhteyksiin tuottajien kanssa. Mitään suuria muutoksia tuotannossa tai toiminnassa ei ole ilmaantunut Maatilan Parhaat -ohjelmaan siirtymisen seurauksena. Tilamme oli jo sellaisessa kunnossa, joka sopimuksessa vaadittiin, joten meidän ei ole tarvinnut tehdä mitään suuria muutoksia, kertoo Tapio Saarikoski. HJ 3
4 info Maatilan Parhaat Naudantuotannon tavoitteet Snellmanin naudantuottajien tiedotustilaisuuden suunnittelusta vastasi naudanhankinnan kenttäpäällikkö Vesa Hihnala. Esittelytilaisuuteen osallistuivat myös Gerhard Snellman, Tomas Gäddnäs, Sven Grankulla, Martti Hassila ja Pertti Hankonen. Snellmanin toimitusjohtaja Gerhard Snellman avasi tilaisuuden esittelemällä Snellmanin historiaa ja suomalaisten teurastamojen kehitystä yleensä. Meillä on Suomessa ollut pitkään ylikapasiteettia teurastamoelinkeinossa, kertoi Gerhard Snellman. 15:sta viimeisen vuoden aikana ovat 25 teurastamoa olleet pakotettuja sulkemaan ovensa ja lisää sulkemisia väitetään olevan varmasti tulossa. Ratkaisevia tekijöitä pitkän iän saavuttamiseksi markkinoilla ovat tarpeeksi suuret määrät, tuotteen korkea laatu ja tuotannon kustannustehokkuus. Gerhard Snellman käytti tilaisuuden hyväkseen katkaistakseen sitkeän myytin, jonka mukaan teurastamot saavat kohtuutonta voittoa tuottajahintojen laskusta. Joka kerta tuottajahintojen laskiessa kauppaketjut painostavat valmistajia laskemaan hintojaan vieläkin enemmän. Näin myös liikevaihtomme ja katemarginaalimme pienenevät, sillä kustannuksilla on kuitenkin taipumuksena nousta samaan aikaan. Maatilan Parhaat luo positiivisen mielikuvan Vesa Hihnala ja hankintajohtaja Tomas Gäddnäs tiedottivat Snellmanin laatuohjelmasta Maatilan Parhaat ja siitä lisäarvosta, jonka ohjelma antaa tuottajille korkeampien hintojen ja tehokkaampien menetelmien muodossa. Maatilan Parhaat on Snellmanin oma malli tuottajien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Se on myös oma malli tuotannon kehittämiseen ja pitkäjänteiseen laatuajatteluun. Maatilan Parhaiden tavoitteena on avoin ja luottamusta herättävä tuotantoketju alkutuotannosta valmiiseen tuotteeseen saakka siksi, että teemme ruokaa ihmisen hyvinvointia varten. Suomalaisten kuluttajien käsitys kotimaisten elintarvikkeiden korkeammasta laadusta ulkomaisiin verrattuna on tärkeä ja hyvä mielikuva, jonka haluamme säilyvän. Tavoitteena määrä ja laatu Snellmanin hankinta oli viime vuonna yhteensä 19,5 Mkg, josta 7,3 Mkg nautaa ja 12,2 Mkg sikaa. Tavoitteena on hankinnan nostaminen 28 Mkg vuoteen 2008 mennessä. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää se mitä keinoja käytämme hyväksemme, jotta loisimme tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa lisäarvoa samalla, kun karsimme tarpeettomia kustannuksia. Snellmanin nautatavoitteiden mukaan sonnien teuraspaino saa nousta edellyttäen, että niiden osuus hyvissä rasvaluokissa (1 ja 2) säilyy tai kasvaa. Snellman haluaa myös arvottaa lehmät ja nuoret lehmät alan normaalia käytäntöä paremmin saadakseen oikeaa raaka-ainetta koko tuotevalikoimaan. Näin ollen Snellmanin nautaohjelmasta on selvää hyötyä myös maitotiloille. Laatu alkaa tilalta Nautaohjelman ensimmäinen tavoite on, että naudat ovat lihakkaita ja niiden rasvapitoisuus on matala. Sonnien optimipaino on yli 300 kg, mutta pääasia on painon ja rasvan oikea suhde. Snellman haluaa oikeiden kasvatusmenetelmien avulla saada aikaan oikean laatuista nuorta nautaa. Lihan on oltava hyvää laadultaan, maultaan ja väriltään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koko kasvatuksen aikana vältetään eläinten stressaamista. Hyvät, toimivat työmenetelmät ovat tärkeitä, jotta tuotannosta tulisi niin kustannustehokasta kuin mahdollista. Snellman kannustaa samaa tilaa kasvattamaan vasikat ensimmäisestä välityksestä teuraaksi asti, jotta vältetään stressiä ja pienennetään tuotantokuluja. Eräs keskustelun aihe on sairaiden eläinten hätäteurastus, jota kaupalliset teurastamot eivät enää hoida. Eläinlääkäri Pertti Hankonen selitti mm. että tilalla teurastettuja eläimiä saa myös jatkossa käyttää omassa taloudessa, mutta niitä ei saa myydä tai välittää eteenpäin. Uudesta määräyksestä on myös etua, selitti Pertti Hankonen. Koska yhtään sairasta eläintä ei enää vastaanoteta teurastamoihin, kuluttajat tietävät varmuudella, että vain terveet eläimet päätyvät ruoaksi. Kasvunseurantaraportit kehittämisen apuna Vesa Hihnala selvitti Snellmanin kehittämän nautojen kasvunseurantaraportin sisältöä. Raportteja voidaan käyttää oman tuotannon kehittämisen työkaluna. Niistä käyvät ilmi päiväkasvu, lihakkuus ja rasvapitoisuus sekä tilalla, että teurastamon eläimillä keskimäärin. Raportista voi nähdä tähänastisen kehityssuunnan ja päättää, miten jatkossa pyritään toimimaan. Tiedotustilaisuudessa Vesa Hihnala auttoi selvittämään muutamia kysymysmerkkejä. Kasvunseurantaraportti lähetetään automaattisesti kaksi kertaa vuodessa kaikille niille sonnitiloille, jotka ovat lähettäneet teuraaksi vähintään viisi eläintä kuluneen puolen vuoden aikana. Raporttia voi myös seurata säännöllisemmin Internetin kautta Anelmasta. HJ 4
5 Laatua ja kustannustehokkuutta Snellmanin sanoma koko tuotantoketjulle, tuottajasta kuluttajaan on se, että kuluttaja päättää mitä Suomessa kulutetaan. Toisaalta meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kulutustottumuksiin omilla toimillamme. Meidän täytyy reagoida herkästi kulutustottumuksissa tapahtuvaan kehitykseen. Me Snellmanilla olemme erikoistuneet tuoteryhmiin, joilla uskomme olevan läpäisyvoimaa myös tulevaisuudessa, kertoi Gerhard Snellman tiedotustilaisuudessa. Jalostusprosessimme keskittyy hinnakkaampiin ja laadukkaampiin tuotteisiin, joiden lihapitoisuus on korkea. Hinnan pitäminen ainoana kilpailuvalttina ei ole kestävää, koska hintatasolta näyttää puuttuvan pohja. Laatuprosessiin kuuluu paljon muutakin kuin vain tuotteen laatu. Siihen kuuluvat myös eettinen eläintenpito, tuottajakoulutus ja motivoitunut henkilökunta. Maailmanmarkkinoiden taloudelliset näkökohdat harhauttavat ihmisen helposti valitsemaan oikotien, jolla on pidemmän päälle kohtalokkaat seuraukset. Snellmanilla uskomme sitä vastoin lujasti laatuohjelmaamme. Olemme todenneet kuluttajien arvostavan sitä, että haluamme olla edelläkävijöitä ja että otamme lähtökohdaksemme myös tuottajien mielipiteen ja roolin laatuketjussa. Tämä tuo itse asiassa paremman nettotuloksen tuottajalle. Haasteenamme on todistaa, että tavoitteet voidaan omaksua käytännössä ja että tuottaja ymmärtää laatuohjelman todelliset edut. Snellmanin tuottajat ovat tänä päivänä sitä mieltä, että Maatilan Parhaat -ohjelma tarjoaa hyvät edellytykset menestymiselle ja selviytymiselle myös avoimen Euroopan mukanaan tuomassa kilpailussa. Olemme jo käyneet läpi monia muutoksia ja rakenteellisia uudistuksia, mutta ne eivät lopu tähän. Osaa muutoksista, joita meidän on pakko toteuttaa, voidaan pitää tuottajapiireissä negatiivisina, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta meitä ei päihitetä rakennemuutoksessa. Tärkeää on kuitenkin se, että emme vaivu alakuloisuuteen ja toivottomuuteen, vaan näemme tulevaisuuden valoisana. Tälle alalle on silmiinpistävää se, että kauppa ohjaa kehitystä ja painaa hintoja alas, minkä johdosta liha-alan kannattavuus on Suomessa yleisesti ottaen heikko. Samanaikaisesti se merkitsee sitä, että ulkomaisen lihan aiheuttama uhka kuluttajapakatulle lihalle on pieni. Kaupan ei ole realistista tuoda maahan lihaa, kun kilpailu on laskenut suomalaiset hinnat niin alas. Johtotähtenämme on koko ajan se, että kilpailussa suurempien yritysten kanssa on äärimmäisen tärkeää olla niitä kilpailukykyisempi teuraskiloa kohden. Tämä on sitä yrittäjähenkeä, jota koetamme luoda aina tuottajalta kauppaan saakka. Jotta voisimme mitata kustannustehokkuutemme ja kehittyä, vertaamme itseämme vastaaviin yrityksiin Euroopassa ja maailmalla, yrityksiin jotka ovat joillakin alueilla meitä tehokkaampia ja joista voimme ottaa mallia. Tavoitteenamme on olla Pohjolan kustannustehokkain teurastamo, jotta voimme säilyä hengissä ja maksaa kilpailukykyiset tuottajahinnat myös tulevaisuudessa. HJ Anelma helppo työkalu Internetissä Anelma tietokantaohjelma on lisäpalvelu Snellmanin tuottajille. Anelma on yksinkertainen apuneuvo oman tuotannon seuraamiseen Internetin kautta ja sitä voidaan käyttää mm. teurasilmoitusten tekemiseen. Anelmasta löytyvät tiedot tilan myydyistä eläimistä, teuraspainoista ja luotoista. Tuottajana voit henkilökohtaisen salasanan avulla tarkistaa tietosi ja seurata, Uutta Anelmassa! Toukokuun puolivälistä alkaen Anelma sisältää myös markkinatiedotteen, josta löytyy ajankohtaista hankinnasta sekä tuottajahintoja. kuinka tuotanto kehittyy. Anelmassa ovat naudalle ja sialle erilliset teurasseurantaraportit, jotka päivitetään joka kuukausi. Nautaraportista löytyvät yhteenvedot myydyistä teuraseläimistä sekä tiedot esim. niiden kasvusta, kasvuajasta ja luokittelusta. Eikö sinulla ole käytössäsi Anelmaa? Ota yhteyttä Brita Wiikiin, puhelin , saadaksesi käyttäjätunnuksen ja salasanan. Verkko-osoite on 5
6 Maatilan Parhaat info Snellmanin siantuottajia tiedotustilaisuudessa Ilmajoella Snellmanin uusi sianhinnoittelu uusi askel kohti yhä vahvempaa sikaketjua Snellman uudisti sianhinnoittelun Muutoksella pyritään sikamarkkinoiden vakauttamiseen ja varmempiin ennusteisiin sekä määrän, että hinnan suhteen. Uuden hinnoittelun mukaan Snellman antaa alustavan perushinnan jatkuvasti viikon jaksolle eteenpäin. Lopullinen tilityshinta päätetään viikoittain ja se voi vaihdella ± 3 snt/kg alustavaan hintaan verrattuna. Tämä merkitsee, että siantuottajille taataan aina vähimmäishinta neljäksi kuukaudeksi eteenpäin. Samanaikaisesti maksetaan 3 snt/kg suunnittelulisää sopimustuottajille, jotka tekevät alustavan teurasilmoituksen viikkoa etukäteen. Lisäksi Maatilan Parhaat perushintaan maksetaan lastauslisää 2 snt/kg sopimustuottajille, joilla on hyväksytyt lastausolosuhteet. Kaikki määrälisät maksetaan toimituserittäin. Hinnoittelu-uudistus on yksi uusi kilpailukykyä parantava lenkki Snellmanin sikaketjun tuotantoprosessin tehostamisessa. Muutoksen ansiosta määrä- ja hintaennusteiden luotettavuus kasvaa. Parantuneen suunnittelun myötä riski ketjun aiheuttamista turhista tappioista pienenee. Suunnittelusta saadaan varhaisemmassa vaiheessa raportti tuottajien ja teurastamon erityistoivomuksista. Aiempi järjestelmä, jossa siat ilmoitettiin teuraiksi viikkoa ennen noutoa, ei ole enää toiminut tyydyttävästi. Tavoitteena on nyt sikojen teurastaminen ihannepainossaan ja -lihakkuudessaan sikalan kapasiteetin käyttö huomioon ottaen. Mielestämme on erittäin tärkeää, että sikalan karsinoiden tyhjennys tapahtuu oikea-aikaisesti, jotta sikalan kapasiteetti voidaan hyödyntää parhaiten. Hyvällä suunnittelulla voidaan minimoida sikalan tyhjäkäyntipäivät. Hinnoittelu-uudistus lisää myös tuottajan turvallisuutta. Hän saa paremman perusturvan sianhinnan vakautumisen myötä Snellmanin ottaessa suuremman osuuden markkinariskistä. Siantuottaja voi panostaa voimavaransa parhaan mahdollisen laadun tuottamiseen ja sitä kautta tilityshinnan ja kannattavuuden parantamiseen. Perushinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan korkeintaan ± 3 snt/kg alustavaan hintaan nähden, kun taas laatupoikkeamat voivat tuoda kymmenienkin senttien vaihtelun. Jotta siat saapuisivat teuraiksi parhaimman painoisina ja laatuisina, voi tuottaja tarpeen mukaan hienosäätää Internetissä Anelma-tietokannassa olevaa myyntisuunnitelmaa hakua edeltävän viikon maanantai-iltaan asti. TG Pitkän tähtäimen kilpailukyky uuden sianjalostusyhtiön tavoitteena Uusi sianjalostusyhtiö, Suomen Sianjalostus Oy, on rakenteilla Suomessa. Viisikymmentä sianjalostajaa, kotieläinjalostusosuuskunta SKJO sekä teurastamot Snellman, Pouttu ja Järvi- Suomen Portti ovat päättäneet perustaa yhteisen yrityksen suomalaisten sikarotujen kehittymisen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yrityksen toiminnan perustaksi tulee uusi koeasema, joka rakennetaan Längelmäelle Keski-Suomeen. Asemalle tulee noin 1500 sikapaikkaa, 14 osastoa ja yhteensä 112 karsinaa, jotka varustetaan yksilöllisen ruokintaseurannan mahdollistavilla automaateilla. Uusi koeasema tulee tekemään jalostusarvostelut kustannustehokkaaksi ja indeksilaskennan varmemmaksi. Koetila ei tarjoa ainoastaan mahdollisuutta varmempaan jalostusarvosteluun vaan samalla se myös antaa uuden ja ainutlaatuisen mahdollisuuden jatkuvaan ruokintakokeeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että me saamme uuden apukeinon eniten kustannuksia siantuotannolle muodostavien tekijöiden seurantaan ja kehittämiseen. Asiaa valmistelevan työryhmässä on puheenjohtajana ollut Tomas Gäddnäs, sihteerinä Matti Puonti sekä jäseninä Jussi Peltokangas, Kristina Heikkinen, Tarja Surakka-Luostarinen, Ari Berg ja Ari Isohanni. Itse rakennusprojektin toteuttaa kiinteistöyhtiö, johon kuuluvat tulevan yrityksen lisäksi myös FABA ja Längelmäen kunta. Martti Hassila osallistuu aktiivisesti aseman käytännön suunnitteluun projektin rakennustoimikunnassa. Suunnittelussa hyödynnetään vuosien varrella tiloilla käytännössä hyviksi havaittuja ratkaisuja. TG Vincent Klutse uusi sikatilakonsultti Vincent Klutsen on Snellmanin uusi sikatilakonsultti. Hän on kotoisin Ghanasta (Afrikan kultarannikolta), mutta on opiskellut agronomiksi (MMM) Suomessa Helsingin Yliopistossa. Viimeisimmät 13 vuotta hän on asunut Suomessa. Aiemmin hän on työskennellyt kalkkuna- ja broilerituotantoneuvojana. Snellmanilla Vincent tulee työskentelemään niiden siantuottajien kanssa, jotka haluavat aktiivisesti kehittää tuotantoaan. Vincentin erikoisala on tuotantoympäristö ja tuotantoprosessien kehittäminen. Hän puhuu suomea, englantia ja ranskaa ja tulee myös vähitellen oppimaan ruotsia. Vincentin tavoittaa numerosta
7 Todistuksia laatukoulutuksesta. Snellman onnittelee! ProAgria Pohjois-Savon Maaseutukeskuksen ja Oy Snellman Ab:n tarjoama laatujärjestelmäkoulutus naudankasvattajille on päättynyt. Koulutus rakentui kuudesta Maaseutukeskuksen kurssipäivästä ja neljästä tilakäynnistä sekä kahdesta Snellmanin järjestämästä retkipäivästä. Koulutuksessa käytiin läpi mm. tilojen johtamista, liiketoiminnan perusteita, tavoitteiden asettamista ja työssä jaksamista. Tilat rakensivat itselleen myös laatukäsikirjan. Kesän vasikkakampanja: Tuotepaketti lisäbonuksena Välitysvasikoiden hinnoittelu uusittiin Ternivasikoiden Maatilan Parhaat -lisä korotettiin 12 euroon/vasikka ja uusi määrälisä 2 euroa/vasikka otettiin käyttöön. kun vähintään kolme vasikkaa myydään samanaikaisesti. Touko-elokuun aikana järjestetään sitä paitsi vasikkakampanja. Kaikki tuottajat, jotka myyvät jakson aikana vähintään viisi välitysvasikkaa, saavat tuotepaketin, joka sisältää 20 tuotetta lisäbonuksena. Hankinnan kasvu jatkuu Todistuksen koulutuksesta saivat seuraavat Heinonen Eero Kiuruvesi Karvonen Silja ja Ilpo Pyhäjärvi Manninen Kaija-Liisa Kiuruvesi Pesonen Tanja ja Seppo Kiuruvesi Ryhänen Sari ja Jukka Kiuruvesi Saastamoinen Tuula Kiuruvesi Snellman onnittelee todistuksen saaneita. Kesän lippikset ovat saapuneet. Tämänvuotinen aikuisten lippalakki on sininen punaisella lipalla ja lasten koot puolestaan punaisia sinisellä lipalla. Ilmaiseksi kaikille tuottajille, pyydä omasi eläinkuljettajalta! Ensi numero ilmestyy syyskuussa 2004 Snellmanin hankinta kasvoi vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 13 %. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sianhankinta kasvoi 20 %, kun taas naudanhankinta pysytteli viimevuoden tasolla. Maaliskuussa hankinta ylitti ensi kerran 2 milj. kg. Myös porsasvälitys ja vasikkavälitys kasvoivat alkuvuoden aikana. Kokonaisuudessaan maamme siantuotanto kasvoi 4 %, kun taas naudantuotanto väheni 4 %. Snellmanin haalarit: Nyt myös lasten kokoja Täydensimme suosittujen Snellmanin haalareiden varastoa kesäksi. Haalareita löytyy nyt myös lapsille. Tilaa hankintaedustajalta tai konttorista ( tai ). Nro Nro ,- (sis. alv) 35,- (sis. alv) Mkg/kk 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 tammi helmi maalis huhti Hankintaseuranta 2004 touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 04 Yht. 03 Sika 04 Sika 03 Nauta 04 Nauta 03 Kuva: Ronny Snellman esittelee Snellmanin haalaria ja kesälippistä. Pienimpien lasten koon haalareissa on punainen yläosa. Tuottajamyymälän aukioloajat: Maanantai Suljettu Tiistai 9-11, Keskiviikko 9-11, Torstai Perjantai
8 Maatilan Parhaat info
Markkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010
Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,
Maatilan Parhaat Tuottajamessut Messuopas 10.10.2012 klo 10-16
Maatilan Parhaat Tuottajamessut Messuopas 10.10.2012 klo 10-16 KOHTEET JA OHJELMA MESSUJEN AVAUS JA KYSELYTUNTI Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Henrik Snellman avaa messut messukentällä klo
Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa
, Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/219 [1] Syntyneet Tammi-maaliskuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 14 lasta vähemmän kuin vastaavana
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
akonttinen.fi
Tämä suunnitelma auttaa sinua kulkemaan kohti omaa blogiunelmaasi. Pidä tätä suunnitelmaa työpöydällä ja täydennä matkan varrella. Muista raivata aikaa ja tilaa blogille ja unelmille. Luovu vanhasta saadaksesi
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/18 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/18 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 18 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin vastaavana
Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta
Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/218 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/218 [1] Syntyneet Tammi-toukokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt saman verran lapsia kuin
Väestökatsaus. Toukokuu 2015
Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/218 [1] Syntyneet Tammi-kesäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kymmenen lasta enemmän kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/218 [1] Syntyneet Tammi-syyskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kuusi lasta enemmän kuin
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Maatilan Parhaat info
Maatilan Parhaat info Snellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille 2007 5 Anelmasta tuotannon apuväline Kokkikartano Jouluruokaa kotireseptein Avoin ja luotettava tuotantoketju Vastaava julkaisija
Avoimella yhteistyöllä kohti yhteisiä tavoitteita
Maatilan Parhaat info Extra 2005 Maatilan Parhaat Extra 2005 (MP-info 3/05) Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Oy Snellman Ab Toimittaja Heidi Jylhä, Solid Media Kuvat Martti Hassila, Vesa
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/218 [1] Syntyneet Tammi-heinäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta enemmän kuin
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä
Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö
Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä
Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA
Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/219 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 24 lasta vähemmän kuin vastaavana
Atria Capital Markets Day Atria Baltia
Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Maatilan Parhaat info
3 2004 Maatilan Parhaat info Uusi MP-maitotilahinnoittelu Sikamarkkinoiden tilanne vakaa Snellmanin tiedotuslehti tuottajille ja yhteistyökumppaneille Olemme kaikki tärkeitä Vuosi 2004 lähestyy loppuaan.
Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa
Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä
Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?
Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/218 [1] Syntyneet Tammi-lokakuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 12 lasta enemmän kuin vastaavana
Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013
Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/219 Kehittämis- ja talousosasto Talouspalvelut 9/219 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on maassa, Simossa ja Tervolassa. Syntyneiden
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 14: HOTELLIN HINNOITTELU JA BUDJETOINTI http://webd.savonia.fi/home/sasiimi/julkaisut KYSYMYKSIÄ KIRJASTA
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/218 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt neljä lasta enemmän kuin
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kaksi lasta enemmän kuin vastaavana
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/19 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 13 lasta vähemmän kuin vastaavana
Maatilan Parhaat info. Snellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille
Maatilan Parhaat info Snellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille 2007 3 Extra Sekä uutta että tuttua Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Oy Snellman Ab Toimitus Martti Hassila
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin
Väestökatsaus. Heinäkuu 2015
Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 23.8.2019 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Marko Lehtonen Sisältö Puolivuosikatsaus 2019 Q2/2019 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/19 [1] Syntyneet Tammikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kaksi lasta enemmän kuin vastaavana
Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet
Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän
Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,
Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
Maatilan Parhaat info. Snellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille
Maatilan Parhaat info Snellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille 2006 3 Extra Hyvässä iskussa Vastaava julkaisija ja toimittaja Tomas Gäddnäs, Oy Snellman Ab Toimitus Martti Hassila Vesa
TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA
TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä
Luomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi
Luomusika2020 - esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi 7.6.2017 Luomulihan arvoketjupalaveri Kati Kastinen, ProAgria Liha Osaamiskeskus Taustaa 1) Luomusikatiloille tehdyn kyselyn tuloksista syötteitä
Taustatietoa sianlihan kulutuksesta
Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta
Osavuosikatsaus II/2006
Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen
KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA
KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA 7.11.2016 RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT TARJOAVAT MAHDOLLISUUDEN
Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA
Pauli Mero 22.10.2019 ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Työttömyysaste alenee ja työttömien määrä vähenee Lahdessa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lahdessa kuitenkin
Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 14: HOTELLIN HINNOITTELU JA BUDJETOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Mitä hintakilpailutilanteessa
15,9 % (11,4 %); 15,7 % (8,4 %) 110,7 (94,0) milj. EUR investointien jälkeen -23,1 (-11,5) milj. EUR kasvoi 64,1 % ja oli 0,32 (0,20) EUR
362,6 (338,7) milj. EUR, kasvua 7,0 % tai 10,1 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla kasvoi 40,9 % ja oli 48,4 (34,4) milj. EUR tai 13,4 % (10,2 %) liikevaihdosta 15,7 % (8,4 %) 15,9 % (11,4 %); 110,7
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi
Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto
Väestökatsaus. Kesäkuu 2015
Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182
Teollisuuden uudet tilaukset - indeksi. Tiedotustilaisuus
Teollisuuden uudet tilaukset - indeksi Tiedotustilaisuus 9.3.2007 Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi! Tilaston kuvaus! Kattavuus! Tiedonkeruu! Laskentamenetelmä! Tuoreimman aikasarjan julkaisu! Tilaston
Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016
Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään
Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
YHTEISTYÖ KUNNON PERHETILAN TERVETULOA SNELLMANIN TUOTTAJAKSI! KUNNON MAATIAISPOSSU KUNNON MAITOTILA KUNNON NAUTATILA
KUNNON PERHETILAN YHTEISTYÖ TERVETULOA SNELLMANIN TUOTTAJAKSI! Aidosti kotimainen Luonnollisesti gm-vapaa Laadukkaasti halutuin Edelläkävijä elintarvikealalla KUNNON MAITOTILA KUNNON NAUTATILA KUNNON MAATIAISPOSSU
Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen
Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map