PELTOALAPERUSTEISTEN TUKIEN VALVONTAOHJE 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELTOALAPERUSTEISTEN TUKIEN VALVONTAOHJE 2014"

Transkriptio

1 Dnro 3483/55/2014 PELTOALAPERUSTEISTEN TUKIEN VALVONTAOHJE 2014 Voimassa alkaen.

2 2

3 Sisällys 1. Yleistä valvontojen suorittamisesta Tarkastusoikeus Tarkastajaa koskevat edellytykset Valvontapassi Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten rooli valvonnassa ELY-keskuksen viranomaisen aseman määrittämiseksi tarvittavat selvitykset ja käyttöoikeudet maataloushallinnon tietojärjestelmiin Paikalla tehtävät valvonnat ja hallinnollinen valvonta Valvontavelvoite Paikalla tehtävät tarkastukset Valvontaotannat Valvottavat tuet Valvonnan laajentaminen Peltolohkorekisterivalvonta Tukiehtojen ristiintarkastukset ELY-keskuksen oma otanta Ennen tilakäyntiä suoritettava asiakirjatarkastus Valvonnasta ilmoittaminen ja valvontakäynti Valvonnan suorittamisen estäminen Rikosepäilyt Valvonta-asiakirjat Valvontapöytäkirja Valvonnan laaduntarkastukset Valvontatietojen tallennuksen tarkastus ja varmennus Valvonta-asiakirjojen säilytys Valvonta-asiakirjojen julkisuus Lohkojen valvonta Valvonnassa käytettävät mittalaitteet ja mittapoikkeamat Kehämitan määrittäminen Vaatimus tarkemmasta mittauksesta Lohkojen hallinta Tukeen kelpaamattomat alueet Tilapäisesti viljelemätön alue Viljelemätön alue Peruslohko Kasvulohko Kasvulohkon vähimmäiskoko Kasvulohkojen mittaaminen Samaan kasvulohkoon todettavat kasvit Hyväksyttävät ojat Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Puustoisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen

4 4.8 Suojakaistat Monimuotoisuuspientareet Viljelytekniset päisteet Hoito- ja ajokäytävät puutarhakasveilla Valvontakartat ja lohkojen ajantasaistuksen virhekoodit ELY-keskuksiin toimitettava valvontakarttamateriaali Valvontakarttojen ulkoasu Kokotilan- ja lohkovalvontakartta Täydentävien ehtojen valvontakartta Korjausten tekeminen Yleistä merkinnöistä Valvontakorjaukset vuonna Voimassa olevat virhekoodit ELY-keskusten toimenpiteet päällekkäisyyskartoille Virhekoodi B Virhekoodi B Virhekoodi D Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Yleistä Toimivalta Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille Otannat Laiminlyönnin määritelmä Ympäristötuen vähimmäisvaatimusten tarkastaminen Havaintopöytäkirja ja sen liite Laiminlyöntien arvioiminen Viljelijän kuuleminen laiminlyönnin tapauksessa Lopullinen pöytäkirja Valvontojen laajentaminen Valvontaindikaattorit Ympäristötuen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset Tilatuki Tukioikeuksien varantoonvienti Arviointi (tilan tarkastaja) Tukioikeusvähennysalan tallentaminen Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tukikelpoiset kasvit ja vähimmäisala Makea lupiini ja seoskasvusto erikoistapauksena Tärkkelysperunapalkkio

5 10.1 Tärkkelysperunapalkkion perusteet Sopimusalan ja siemenlisäysalan vaikutus valvontaan Valvonnassa tarkastettavat asiat Kansalliset peltotuet Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottava tuotantotapa Pohjoiset tuet Kotieläintilan hehtaarituki Luonnonhaittakorvauksen, ympäristötuen, luonnonhaitta-korvauksen kansallisen lisäosan ja kotieläintilan hehtaarituen maksamisen edellytykset Sadonkorjuu Puutarhakasvien vähimmäistiheys Viherlannoitusnurmet Luonnonhaittakorvauksen hoidetun viljelemättömän pellon enimmäisala Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa Ympäristötuki Yleistä Valvontapöytäkirja sekä ympäristötuen seuraamusten määrittäminen Kotieläintila Vähimmäisvaatimukset Ympäristötuen perustoimenpiteet Luonnonhoitopellot Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Peltokasvien lannoitus ja puutarhakasvien lannoitus Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito Ympäristötuen lisätoimenpiteiden valvonta Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Viljelyn monipuolistaminen Laajaperäinen nurmituotanto Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Kerääjäkasvien viljely Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö puutarhakasvi- ja siemenmaustealoilla Kasvukauden ulkopuolella tehtävä kasvipeitteisyyslisätoimenpiteiden valvonta Kasvinsuojelukoulutusten valvonta Ympäristötuen erityistukisopimusten valvonta Tarkastajan jääviys ja valvontapöytäkirjat

6 16.2 Pinta-alojen valvonta Erityistukisopimusten sopimusehtojen valvonta Suunnitelmaan perustuvat sopimukset Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto Muut erityistukisopimukset Sopimusehtojen rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset Valvontatuloksen laskeminen Kasvilajiryhmät ja tukityypit Kasvilajin vaikutus valvontaan Pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset Seuraamusten laskentajärjestys Maatalousmaan ilmoittamisvelvoite Ilmeisen virheen ja poikkeuksellisten sääolojen huomioon ottaminen valvontatilanteessa Kolmen vuoden summakarenssi Tuen takaisinperintä ja seuraamukset aiemmille vuosille Pinta-alavirheet Tukiehtopuutteet Tahalliset sääntöjenvastaisuudet Valvontatulosten seuranta Muutoksenhaku Turvallisuusohjeet pelto- ja eläinvalvontoihin Virka-avun käyttö Paikalla tehtävän tarkastuksen turvaohjeita Sisäinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen Tilanteen jälkikäsittely ELY-keskuksessa Seuraamukset tilalle valvonnan estämisestä Liitteet Säädösluettelo VALVONNAN KASVIKOODIT VILJELYN MONIPUOLISTAMINEN -LISÄTOIMENPITEEN KASVILAJIT Esimerkki perinnebiotoopin valvontaseuraamuksen laskemiseksi PELTOALAPERUSTEISTEN_TUKIEN VALVONTAPÖYTÄKIRJAN TARKISTUSLISTAUS

7 Tämä ohje korvaa aiemmat peltovalvonnasta annetut valvontaohjeet. Valvontaan liittyvät kysymykset lähetetään osoitteella: 1. Yleistä valvontojen suorittamisesta 1.1 Tarkastusoikeus Pinta-alaan perustuvien tukien ja täydentävien ehtojen tarkastusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, jäljempänä ELY-keskus. Ahvenanmaan maakunnassa kansallisten ja EU:n suorien tukien osalta tarkastusoikeus on Ahvenanmaan valtionvirastolla. Ahvenanmaan luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan valvonnasta vastaa kuitenkin maakuntahallitus. 1 Valvontaa suorittavat viranomaiset tarkastavat tuen myöntämisen edellytysten täyttymisen ja tuen maksun perusteiden oikeellisuuden. Maatalouden tukien toimeenpanosta annettu laki (192/2013) säätää valvontaan osallistuvien oikeuksista ja vastuista. 1.2 Tarkastajaa koskevat edellytykset Tarkastustoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Valvontaa ei saa suorittaa eikä valvonnassa voi olla läsnä esteellinen henkilö 2. Virkamiehen esteellisyysperusteista säädetään hallintolain 28. Virkamiehen toiminnan tulee olla riippumatonta ja puolueetonta. Vaikka virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään 3, tulee esteellisyyttä arvioida objektiivisesti. Ei riitä, että virkamiehen toiminta on hänen omasta näkökulmastaan asianmukaista, vaan toiminnan tulee olla riippumatonta ja esteetöntä myös ulkopuolisen näkökulmasta. ELY-keskuksen henkilöstön maatilojen valvonnan järjestämisessä tulee kiinnittää huomiota tarkastajien esteettömyyteen ja riippumattomuuteen. Maaseutu ja energia -yksikön henkilöstön maatilojen valvonta tulee suorittaa toisen ELY-keskuksen toimesta. Tämä vaatimus koskee myös kasvukauden ulkopuolella tehtäviä ympäristötuen lannoitus- ja kasvipeitteisyysvalvontoja. 1.3 Valvontapassi Maaseutuviraston valvontaosasto myöntää valvontapassin virkasuhteessa tai pidempiaikaisessa (vähintään vuoden) määräaikaisessa virkasuhteessa olevalle ELYkeskuksen virkamiehelle 4. Lyhytaikaisten määräaikaisesti (alle vuoden) palkattujen tarkastajien tarkastusvaltuudet myöntää valtakirjalla ELY-keskus. 1 Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/ Hallintolaki 434/ Hallintolaki 29 4 Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/

8 Valvontapassin ja valtakirjan haltijan edellytetään perehtyvän hyvin tukihallinnon toimeenpanoon ja osallistuvan valvontaan valvontaryhmän vastuullisena henkilönä. Väärinkäytön perusteella on lakkautettava tarkastusvaltuudet ja perittävä passi takaisin. Jos virkamiehen tehtävät muuttuvat tai hän siirtyy muihin tehtäviin, tällöin passi on palautettava Mavin valvontaosastolle. Virkamiehen virkavapauden aikana valvontapassi on säilytettävä ELY-keskuksessa. Valvontapassi on tarvittaessa esitettävä tuen hakijalle tai hänen edustajalleen valvontakäynnin yhteydessä. 1.4 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten rooli valvonnassa EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien tukien valvonnasta ei voi vastata henkilö, joka on ottanut vastaan tai käsitellyt hakemuksen. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi suorittaa ELY-keskukselle delegoitua valvontatehtävää. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee ilmoittaa ELY-keskuksen valvontapäällikölle valvontaan ne hakemukset, jotka on tahallisesti virheellisesti tehty tai on ilmeistä, että tukikelpoisuusedellytykset eivät täyty ja asian selvittämiseksi vaaditaan tilakäynti. 1.5 ELY-keskuksen viranomaisen aseman määrittämiseksi tarvittavat selvitykset ja käyttöoikeudet maataloushallinnon tietojärjestelmiin ELY-keskuksessa on oltava asiakirja valvontatietojen käsittelijöistä ja tukihakemusten käsittelyyn osallistuvien henkilöiden tehtävänkuvauksista ja varamiesjärjestelyistä sekä Tukisovelluksen käyttöoikeuksista. ELY-keskuksen henkilöstön tarvitsemat Tukisovelluksen käyttöoikeudet haetaan sähköisesti Pääsynhallinta-järjestelmän kautta. Yksikönpäällikkö puoltaa hakemuksen Pääsynhallinnassa. Tarvittaessa käyttöoikeudet voidaan hakea myös toisen ELY-keskuksen alueelle. Tällöin Pääsynhallinnassa tehdään erillinen käyttöoikeushakemus (samalla hakemuksella ei haeta oikeuksia oman ELY-keskuksen alueelle). Hakemuksen selitteeseen kirjoitetaan kyseisen ELY-keskuksen päällikön nimi ja sähköpostiosoite, jonka kanssa oikeuksien hakemisesta on sovittu. Hakijan oma esimies puoltaa hakemuksen, mutta Mavin käytöntuki lähettää selitteessä mainitulle päällikölle sähköpostitse tiedustelun oikeuksien hyväksymisestä. Lisätietoa Pääsynhallinnasta ja oikeuksien hakemisesta löytyy Aitasta. Hakijan esimies tallentaa alaisensa Pääsynhallintaan, josta hakija saa tunnukset sovelluksen käyttöön. ELY-keskuksen tulee pitää käyttöoikeuksia ajan tasalla. Yksikön päällikön tulee passivoida Pääsynhallinnassa käyttöoikeudet (tai käyttäjätunnukset) sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät enää ole niihin työtehtävien puolesta tai muiden syiden johdosta oikeutettuja. 8

9 2. Paikalla tehtävät valvonnat ja hallinnollinen valvonta 2.1 Valvontavelvoite Yhtenäishakemuksen jättävistä viljelijöistä on valvottava vähintään 5 % paikan päällä 5. Täydentävissä ehdoissa toimivaltaisen valvontaviranomaisen on vastuualansa vaatimusten ja standardien osalta valvottava vähintään 1 % viljelijöistä, jotka hakevat jotakin EU:n suoraa tukea, eläinten hyvinvointitukea, ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta 6. Kansallisten tukien hakemuksista on valvottava vähintään 5 % paikan päällä 7. Valvontavelvoitetta on nostettava ELY-keskuksen alueella, mikäli tuen pinta-alan leikkauksia tai sanktioita aiheutuu yli komission asettamien raja-arvojen 8. Velvoitteen nosto tulee tehdä jo sinä vuonna, kun seuraamukset havaitaan. Velvoitetta on korotettava myös silloin, kun ympäristötuen ehtojen noudattamisessa havaitaan merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia 9. Valvontamäärä ylittää hieman velvoitteen, jotta kaikissa tukityypeissä täyttyy vaadittu valvontavelvoite. Täydentäviä lisäotantoja voidaan tehdä, jos ELY-keskuksen eri tukityyppien valvontavelvoitteet eivät täyty suunnitelluilla otantamäärillä. 2.2 Paikalla tehtävät tarkastukset Tilat valvotaan paikalla tehtävillä tarkastuksilla (kokotilavalvonnat). Tilat valitaan näihin tarkastuksiin keskitetysti Mavissa tehtävillä otannoilla ja ELY-keskuksen omalla otannalla. Myös valvonnassa oleville tiloille voidaan maksaa tukien ennakot, mutta loppumaksun edellytys, kaikkien tukea hakeneiden tilojen osalta, on valvontojen loppuunsaattaminen 10. Paikalla tehtäviä tarkastuksia on suositeltavaa yhdistää muiden tilalle kohdistuvien valvontakäyntien kanssa. ELY-keskusten on valvottava tilakäynnein kaikki kokotilavalvonnassa olevat tilat. Kokotilavalvonnat voidaan aloittaa kylvöalojen viimeisen muutospäivämäärän jälkeen. Mikäli tilan valvonta tehdään ennen viimeistä kylvöpäivää, on valvontahetkellä kylvämättömänä olleet alat tarkastettava myöhemmin uudelleen. Satunnaisotannoilla (ajonumerot 5050 ja 5051) olevien tilojen tarkastukset on suoritettava mennessä. Tällöin tilojen valvonta on oltava varmennettu Valmis-tilaan. Kaikki kokotilavalvontojen tilakäynnit on tehtävä mennessä. 5 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 30, Komission asetus (EY) N:o 65/2011artikla 12 6 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 50 7 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta X/ Komission valmisteluasiakirjat DS/2009/27 ja DS/2009/28 9 Komission asetus (EY) N:o 65/2011 artikla 12 kohta 2 10 Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 artikla 29, Komission asetus (EY) N:o 65/2011 artikla 9 9

10 2.3 Valvontaotannat Vuoden 2014 ensimmäiset valvontaotannat (ajonumerot ) perustuvat edellisen vuoden hakemuksiin. Kuntien tulee tehdä tukihakemusten tallennukset mennessä, jotta kyseisen vuoden hakemuksiin perustuvat otannat saadaan tehtyä. Valvottavista tiloista valitaan vuosittain noin % satunnaisotannalla ja loput tilat valitaan eri tekijöin painotetuilla otannoilla 11. Lopulliset otantamäärät lasketaan vuoden 2014 hakemusmääristä. Painotetussa otannassa huomioitavia tekijöitä ovat mm: 1) kasvulohkojen määrä 2) ympäristötuen lisätoimenpiteiden määrä 3) haettu tuki (tai kokonaistukisumma) 4) haettujen tukien lukumäärä 5) onko tilalla ollut aiemmin peltovalvontaa Täydentävien ehtojen painotetussa otannassa huomioitavia tekijöitä ovat: 1) haettu tuki (tai kokonaistukisumma) 2) haettujen tukien lukumäärä 3) ympäristötukeen erityistukisopimusten lukumäärä 4) tuotantosuunta 5) onko tilalla ollut aiemmin peltovalvontaa. Vuonna 2014 tehdään seuraavat kokotilavalvontaotannat: Ajonumero Nimi Ajoperuste Ajoaikataulu 5049 KAUKOKARTOITUSVALVONTA-PILOTTI 1. OTOS satunnainen toukokuu 5050 PELTOALAVALVONTA OTOS satunnainen toukokuu 5051 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 1. OTOS satunnainen toukokuu 5052 KAUKOKARTOITUSVALVONTA-PILOTTI 2. OTOS painotettu mennessä 5054 PELTOALAVALVONTA OTOS painotettu mennessä 5055 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2. OTOS painotettu mennessä 5056 PELTOALAVALVONTA OTOS painotettu mennessä 5057 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 3. OTOS painotettu mennessä 5058 PELTOALAVALVONTA OTOS (uudet) satunnainen mennessä 5059 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 4. OTOS (uudet) satunnainen mennessä 5060 PELTOALAVALVONTA OTOS (myöh. tall.) painotettu mennessä 5061 TÄYDENTÄVÄT EHDOT 5. OTOS (myöhässä tall.) painotettu mennessä 5062 PELTOALAVALVONTA 2014 ELY OTOS oma otanta LISÄOTANNAT satunnainen/painotettu elo-/syyskuu Muut valvonta-ajot: 5063 PELTOALAVALVONTA 2014 ELY OTOS, EI TÄYDELLISESTI VALVOTUT 5084 TÄYDENTÄVÄT EHDOT ELY OTOS 5099 TÄYD.EHDOT 2014 ELY OTOS HALLINNOLLINEN VALVONTA 4794 TÄYD.EHTOJEN LANNOITUSAJO 2014 ELY OTOS 5069 LANNOITUSVALVONTA LANNOITUSVALVONTA Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 31 10

11 5071 LANNOITUSVALVONTA 2014 ELY OTOS 5072 LANNOITUSVALVONTA KORVAAVAT TILAT KASVIPEITTEISYYSVALVONTA KASVIPEITTEISYYSVALVONTA KASVIPEITTEISYYSVALVONTA V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2010 V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2009 (koskee 5080 ymp.tukiehtoseuraamuksia) V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2008 (koskee 5081 ymp.tukiehtoseuraamuksia) V VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ 2007 (koskee 5082 ymp.tukiehtoseuraamuksia) 2.4 Valvottavat tuet ELY-keskuksen on valvottava kokotilavalvontaan valituilta tiloilta tilatuki, luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki, valkuais- ja öljykasvipalkkio, ympäristötuen erityistuet, kansalliset peltotuet ja tärkkelysperunapalkkio. Täydentävät ehdot valvotaan täydentävien ehtojen otantaan valituilta tiloilta. Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan myös sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit 1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu tila on kyseistä tukea hakenut. 2.5 Valvonnan laajentaminen 12 Jos muun valvonnan yhteydessä havaitaan täydentävien ehtojen säännösten noudattamatta jättäminen, valvonta laajennetaan kyseisen laiminlyödyn säädöksen valvonnaksi. Tila lisätään ELY-keskuksessa täydentävien ehtojen oman otannan valvonta-ajolle (5084). Valvonta on laajennettava myös muiden tukien tukiehtoja koskevaksi, jos täydentävien ehtojen valvonnassa havaitaan niihin liittyviä puutteita. Valvontaa on myös laajennettava, jos ympäristötuen tukiehtojen noudattamisessa havaitaan puutteita. Esimerkiksi jos pinta-alaristiintarkastusvalvonnassa havaitaan, että lohkon sato on korjaamatta, on tarkastettava sadonkorjuu kaikilta lohkoilta. Valvonnan laajentaminen on aina kirjattava valvontapöytäkirjalle. 2.6 Peltolohkorekisterivalvonta Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset ajetaan elokuun lopussa, sen jälkeen kun viljelijöiden muutoskartat on digitoitu. Ajantasaistusalueella olevan tilan kaikki peltolohkot pyritään digitoimaan samalla kertaa kuin tilan jättämät viljelijäkorjaukset. Lisäksi ajetaan keväällä 2015 ajantasaistuksen valmistuttua ristiintarkastus ajantasaistuksessa muuttuneista pintaaloista. 12 Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/ momentti 11

12 Vuonna 2014 tehdään seuraavat peltolohkorekisterin ristiintarkastukset: 1) Pinta-alojen ristiintarkastus. Ristiintarkastuksessa verrataan viljelijän ilmoittamien kasvulohkojen summaa viimeisimpään digitoituun pinta-alaan. Kaikki lohkot, joiden digitoitu pinta-ala on pienempi kuin ilmoitettu ala, tulee valvoa. 2) Digitoimattomien lohkojen ristiintarkastus eli kaikki digitoimattomat lohkot tulee valvoa. 3) Päällekkäisten lohkojen ristiintarkastus eli kaikki päällekkäin ilmoitetut lohkot tulee valvoa. 4) Epäselvät F010 ja B009 -lohkot. F010 = lohko näyttää ilmakuvan perusteella olevan muuta kuin peltoa. F010-lohkoja merkitään ajantasaistuksen yhteydessä ja viljelijäkarttojen digitoinnissa, silloin kun viljelijä korjaa lohkoa, mutta lohko ei vastaa muilta osin ilmakuvaa. Myös valvotuille lohkoille merkitään F010, jos valvontakorjaus ei vastaa uutta ilmakuvaa. B009 = Lohkon maankäyttölaji on peltoa keskusrekisterissä, mutta digitoinnin taustakuvana olevalla ortokartalla ei ole. B009-lohkot lähetetään syksyllä päivitysdigitoinnin päätyttyä ELY-keskuksiin valvottaviksi. 5) GPS-mitattujen lohkojen ristiintarkastus. Valvotaan aiemmin valvonnassa GPS-mitatut lohkot, joiden pinta-alaa viljelijä on korjannut suuremmaksi. 6) Pysyvien laitumien ristiintarkastus. Valvotaan aiemmin valvomattomat pysyvien laitumien lohkot, jotka ilmakuvan perusteella näyttävät epäselviltä. Peltolohkorekisterin ristiintarkastusajot: Ajonumero Nimi Ajoaikataulu PELTOLOHKO RT (PÄÄLLEKKÄISYYDET) 2014 elokuu PELTOLOHKO RT (AJANTASAISTUS) 2014 elokuu PELTOLOHKO RT (EI DIGI ALAA) 2014 elokuu PELTOLOHKO RT (PINTA-ALA) 2014 elokuu PELTOLOHKO RT (MUUTETTU GPS-MITATTUA ALAA) elokuu PELTOLOHKO RT (EI DIGI-ALAA) 2014 huhtikuu 2015 PELTOLOHKO RT (AJANTAS. PINTA-ALAERO) 2014 huhtikuu 2015 PELTOLOHKO RT (PÄÄLLEKKÄISYYDET) 2014 huhtikuu 2015 PELTOLOHKO RT (F010/B009) 2014 huhtikuu 2015 Epäselvän valvontatuloksen saaneen peruslohkon rajojen sijainti on tarkastettava ja pinta-ala mitattava tarvittaessa paikalla. Ilman maastokäyntiä voidaan selvittää viljelijän kuulemisen ja ilmakuva-aineiston perusteella epäselviksi todettuja lohkoja, joissa peruslohkon digitointivirhe on selvästi todettavissa uudesta ilmakuva-aineistosta. Ilmakuvasta on näissä tapauksissa liitettävä peltolohkorekisterivalvonnan pöytäkirjaan kopio ja selvitys valvontatavasta sekä tarvittaessa toimittaa peruslohkosta korjaukset digitoitaviksi. Valvontaseuraamukset voidaan määrätä ilman erillistä kuulemista, jos ero tukihakemuksen ilmoitetun pinta-alan ja uusimman digitoidun alan välillä on vähäinen. Vähäisenä voidaan pitää esimerkiksi tukeen kohdistuvaa leikkausta, jos peruslohkon ala on pienentynyt 0,05 ha tai vähemmän. Viljelijää on kuitenkin kuultava, jos pinta-alaero koskee puutarhakasvien viljelyyn tai kasvihuonetuotantoon ilmoitettua alaa tai pinta-alan vähenemisestä aiheutuu sanktio. 13 Jos pinta-alaero on tilatasolla alle 0,10 ha, tuki maksetaan haetun mukaisesti eikä viljelijää ole tarvetta kuulla. Pöytäkirja voidaan jättää lähettämättä viljelijälle siinä tapauksessa, että ristiintarkastusvalvonnalla ei ole vaikutusta tuen maksuun. 13 Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/ momentti 12

13 Epäselvien peruslohkojen tarkastelu on suoritettava peruslohkoittain. Useamman kasvulohkon omaavat epäselvät peruslohkot on tarkastettava pääsääntöisesti paikalla. Myös lohkot, joille on annettu virhekoodi F010 tai B009, on tarkastettava pääsääntöisesti paikalla. Ristiintarkastusajossa epäselvän tuloksen saaneiden peruslohkojen kaikki kasvulohkot on mitattava. Mitatut lohkot muodostavat otannan, jonka perusteella voidaan laskea valvontatulos. Pääsääntöisesti valvotaan vain valvontaan valitut lohkot. Jos kasvilajiryhmän tai tukityypin pinta-alavirhe ilmoitettuun nähden on yli 3 % tai yli 2 ha ja ilmakuvatarkastelun perusteella myös muut lohkot sisältävät huomattavia pinta-alavirheitä, otantaa on laajennettava koskemaan kaikkia kyseisen kasvilajiryhmän tai tukityypin kasvulohkoja. Valvonta on suoritettava tällöin paikalla. Tilakäynnillä ei lasketa vielä kasvilajiryhmän hyväksyttyä alaa, joten otannan laajentaminen pitää arvioida tilakäynnillä todettujen tukikelvottomien alojen perusteella. Otantaa voidaan aina laajentaa, mikäli havaitaan muilla lohkoilla virheitä. Jos virhe on esimerkiksi johtunut väärin tehdystä peruslohkojaosta, otantaan on otettava jaetusta peruslohkosta muodostetut kaikki uudet peruslohkot. Valvonnassa käytetään pinta-alaperusteisten tukien valvontapöytäkirjaa soveltuvin osin. Jos ristiintarkastus koskee vain pinta-aloja, esimerkiksi ympäristötuen asiakirjoja ei tällöin tarkasteta. Pöytäkirja on täytettävä kokonaisuudessaan, jos valvonta laajenee siten, että se käsittää kaikki hakemuksessa olleet kasvulohkot. Tällöin on tarkastettava myös ympäristötuen asiakirjat ja tila voidaan laskea valvontavelvoitteeseen. Tila on tallennettava oman otannan valvonta-ajolle Kaikista peltolohkorekisterivalvonnassa valvotuista peruslohkoista, joiden rajoihin on tehty korjauksia, on digitointikorjaukset lähetettävä sähköisesti urakoitsijalle viimeistään Ulkopuolisen urakoitsijan mittaamia pinta-aloja ei hyväksytä peltolohkorekisterivalvonnassa ilman, että tarkastaja varmistuu viljelijän ilmoittaman pinta-alan oikeellisuudesta suorittamallaan mittauksella tai toteamalla ulkopuolisen urakoitsijan mittauksen luotettavuuden tarkasta ja luotettavasta ilmakuvasta. Aiemmin GPS-laitteella tai takymetrilla mitattuja lohkoja ei tarvitse mitata uudestaan, jos voidaan osoittaa, että kasvulohko on pysynyt rajoiltaan täysin muuttumattomana. Ristiintarkastukset on tehtävä ennen tuenmaksun alkamista. Peltolohkorekisterin ajantasaistuksessa pienentyneiden lohkojen valvonta tulee ulottaa vähintään ajantasaistuksen pohjana olevan ilmakuvan ottovuoteen tai tarvittaessa neljään aiempaan vuoteen. Riittäväksi näytöksi aiempien vuosien virheestä voidaan pitää ilmakuvalla todennettavaa virhettä lohkolla. Valvontaseuraamusten määräämisestä aiempiin vuosiin on ohjeistettu luvussa Pinta-alaristiintarkastusvalvontojen perusteella tehtävät taannehtivat valvonnat on vietävä seuraaville valvonta-ajoille: 5086 V RT-VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ V RT-VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ V RT-VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ V RT-VALV. PERUSTEELLA TEHT. TAKAISINPERINTÄ

14 2.7 Tukiehtojen ristiintarkastukset Peltolohkorekisterivalvonnan lisäksi voidaan myös muita tukihakemuksessa olevia tietoja verrata keskenään. Vuodelle 2014 suunnitellut tukiehtojen ristiintarkastusajot: Ajonumero Nimi Ympäristötuki/Luonnonhaittakorvaus Ristiintarkastus LHP:n monivuotisten nurmi- ja niittykasvipeltojen 2 vuoden säilyttämisvaatimuksen 5101 täyttymisestä 5102 Ristiintarkastus viljelyn monipuolistaminen -lisätoimenpiteestä 1) Vähintään 10 % tilan A- ja B- tukialueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta peltoalasta on nurmea tai nurmipeitteistä alaa 2) A- ja B-tukialueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta peltoalasta enintään 40 % saa olla saman kasvilajin viljelyksessä 3) Viljelyksessä on vähintään kolmea kasvilajia ja yksi kasvilaji on muu kuin viljakasvi 4) Samaa kasvilajia on viljelty lohkolla enintään kahtena vuonna peräkkäin Ristiintarkastus laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpiteestä 1) Tila on kotieläintila (nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia)vähintään 0,4 ey/ha tai vähintään 25 eläinyksikköä Ristiintarkastus tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö -lisätoimenpiteestä 1) Ryhmän 1 ja 2 puutarhakasvien ja siemenmausteiden alasta on vähintään 50 % sellaisten kasvien viljelyksessä, joilla esiintyvien tuholaisten seurantaa on saatavilla 5104 Ristiintarkastus ympäristötuen kotieläintilan eläinmäärän täyttymisestä 5106 Ristiintarkastus lannan levitys kasvukaudella -lisätoimenpiteestä 1) Tila on kotieläintila 5107 Ristiintarkastus peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteistä 1) Tilalla ei ole nautoja, hevosia, lampaita tai vuohia enemmän kuin 2 ey 5108 Ristiintarkastus viherlannoitusnurmista Sama ala on ilmoitettu viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna 5120 Ristiintarkastus lhp-riistan sijaitsemisesta vilkasliikenteisen tien läheisyydessä 5100 Ristiintarkastus lhp:n vähimmäisalan täyttymisestä Ristiintarkastus ympäristötuen ja LFA-tuen sitoumuksista luopuneista tiloista 5111 Ristiintarkastus ympäristötuen ja LFA-tuen sitoumusalojen vähenemisestä 5110 Ristiintarkastus ympäristötukeen liitetyistä tukikelvottomista lohkoista 5109 Ristiintarkastus ympäristötukeen ja LFA-tukeen sitoutuneista alle 3ha tiloista Ristiintarkastus yli 65-vuotiailta tulleista lohkoista 4989 Ristiintarkastus luomun tuotantotarkastuksista Kansalliset tuet 5112 Ristiintarkastus kotieläintilan hehtaarituen eläinmäärän täyttymisestä 5112 Ristiintarkastus luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan eläinmäärän täyttymisestä Täydentävät ehdot 5114 Ristiintarkastus kahden kasvilajin vaatimuksen täyttymisestä Tärkkelysperunapalkkio 5198 Ristiintarkastus koulutukseen osallistumisesta 5199 Ristiintarkastus lohkotietopankkiin osallistumisesta Luomu Ristiintarkastus kuoppatestin tekemisestä Ristiintarkastus 30 % myyntikasvivaatimuksen täyttymisestä tiloilla, joilla ei ole menossa 1. sopimuskausi (2010 alkaneet sopimukset) Ristiintarkastus 30 % myyntikasvivaatimuksen täyttymisestä tiloilla, joilla ei ole menossa 1. sopimuskausi (2009 alkaneet sopimukset, joista on tehty vuoden jatkosopimus 2014) Ristiintarkastus 30 % myyntikasvivaatimuksen täyttymisestä tiloilla, joilla ei ole menossa 1. sopimuskausi (2008 alkaneet sopimukset, joista on tehty vuoden jatkosopimukset 2013 ja 2014) 14

15 Jos ristiintarkastuksessa havaittujen epäselvyyksien vuoksi tukien myöntämisen edellytykset eivät täyty tai osa ilmoitetuista alueista todetaan tukikelvottomiksi, seuraamukset on määrättävä valvonnasta ja tukien hakemisesta annettuja säädöksiä soveltaen. Mikäli hakijan virheellinen ilmoitus on ilmeinen virhe, ei tästä aiheudu sanktiota. Havaitut tallennusvirheet on korjattava Tukisovellukseen. Ristiintarkastuksissa todetut epäselvyydet on selvitettävä edellisten vuosien hakemusten, muiden käytössä olevien asiakirjojen ja tarvittaessa viljelijän kuulemisen avulla. Epäselvien tapausten selvittämiseksi voidaan tehdä aina myös tarkastus paikalla. Valvonnan tuloksesta tehdään pöytäkirja tai muu kirjallinen selvitys. Mahdolliset seuraamukset on tallennettava ELY-keskuksessa Tukisovellukseen ja lisätietokenttään on kirjoitettava lyhyt selvitys asiasta. Tukia ei voida maksaa ennen kuin ristiintarkastukset on tehty. Tukiehtojen ristiintarkastusten osalta lähetetään erilliset ohjeet ELY-keskuksiin valvontalistojen yhteydessä. 2.8 ELY-keskuksen oma otanta Keskitetyn otannan lisäksi ELY-keskus voi valita tiloja valvontaan omilla otannoillaan. Tila voidaan valita kokotilan valvontaan (ajo 5062), jolloin tilalta on valvottava kaikki peltoalaperusteiset tuet sekä mahdolliset ympäristötuen erityistukisopimukset ja pellonmetsityssopimukset. Täydentävien ehtojen erillistä otantaa näihin tiloihin ei tehdä, mutta jos valvonnassa havaitaan puutteita täydentävissä ehdoissa, laajenee valvonta ja tila on vietävä silloin myös täydentävien ehtojen valvonta-ajolle Tila voidaan valita myös osittaiseen valvontaan (ajo 5063), jolloin tilalta valvotaan esimerkiksi tietyn tukiehdon toteutuminen. ELY-keskusten omat otannat on kohdistettava tiloille, joilla on aiemmin havaittu puutteita valvonnassa, tila on osunut valvontaan jo muun valvontaotannan kautta esimerkiksi peltolohkorekisterin ristiintarkastuksen perusteella, kunta on ilmoittanut tai tilasta on tehty ilmianto tukiehtojen rikkomuksesta tai pinta-alaepäselvyydestä. Tilat on valittava otantaan mahdollisten rikkomusten merkittävyyden perusteella. ELY-keskuksen on tallennettava valvontaan valitsemansa tilat Tukisovellukseen valvontaajolle ja asetettava tilat maksukieltoon, kunnes valvonta on tehty ja tulos tallennettu sovellukseen. ELY-keskus ei voi poistaa valvonta-ajolle tallennettua tilaa. EU-toimielinten (komissio, tilintarkastustuomioistuin) Suomeen kohdistuvien tarkastusten yhteydessä tarkastamat tilat ELY-keskus vie valvontaan ajolle 5063 aina silloin, kun tarkastuksen yhteydessä havaitaan virheitä pinta-aloissa tai tukiehtojen noudattamisessa. 2.9 Ennen tilakäyntiä suoritettava asiakirjatarkastus ELY-keskuksen tulee pyytää kunnasta kopiot valvottavan tilan hakemusasiakirjoista ja niiden liitteistä. Asiakirjat voidaan toimittaa kunnasta myös sähköisesti. Sähköisesti jätetyt hakemukset ovat nähtävissä sähköisessä arkistossa. Jos sähköisiin hakemuksiin liittyy paperilla arkistoituja liitteitä, ne tulee pyytää kunnasta. 15

16 Paperilla jätettyjen hakemusten tallennusten oikeellisuus tulee tarkastaa ennen paikalla tehtävää valvontaa. Hakemuksiin tehdyt muutosmerkinnät pitää olla asiallisesti dokumentoitu. Mikäli tallennustiedoissa havaitaan puutteita, on kunnan suoritettava viljelijän kuuleminen ja korjattava tarvittaessa tallennustietoja. Tallennuksen oikeellisuus voidaan selvittää myös valvonnan yhteydessä. Kaikki tukityypit ja lohkot pitää olla tallennettuna ennen kuin tilavalvonta voidaan suorittaa. Muutoslomakkeen 117 tiedot, tukioikeuksien siirrot sekä kotieläintilan hehtaarituen viitemäärän siirrot pitää olla myös tallennettuna ennen valvonnan lopputuloksen laskemista Valvonnasta ilmoittaminen ja valvontakäynti Paikalla tehtävistä tarkastuksista voidaan ilmoittaa ennalta edellyttäen, ettei tarkastuksen tarkoitusta vaaranneta 14. Ilmoitus on annettava mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää. Valvonnasta ilmoittaminen on suositeltavaa tehdä enintään 48 tuntia ennen paikalla tehtävää valvontaa. Täydentävien ehtojen paikalla tehtäviä tarkastuksia ei voida ilmoittaa ennalta, mikäli täydentäviin ehtoihin sovellettavassa lainsäädännössä tätä edellytetään. Viljelijä ei voi perua tukia tai tehdä satovahinkoilmoitusta jo tapahtuneesta satovahingosta sen jälkeen, kun valvonnasta on ilmoitettu. Valvontapöytäkirjaan tulee merkitä ilmoituksen ajankohta ja sen vastaanottaja. Ilmoituksen yhteydessä voidaan mainita ne asiakirjat, jotka viljelijän on hyvä ottaa valmiiksi esille. Tilakäynnillä tarkastettavat tiedot voidaan katsoa myös atk-sovelluksista eli esimerkiksi tulostettua viljelysuunnitelmaa tai lohkokortteja ei valvonnassa vaadita. Ennalta ilmoittamisella pyritään varmistamaan, että viljelijä tai hänen edustajansa voivat halutessaan osallistua tarkastukseen. Jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ilmoituksesta huolimatta ole paikalla, suoritetaan tarkastus ilmoitettuna aikana. Eläinsuojiin tai muihin tuotantorakennuksiin ei kuitenkaan saa mennä ilman viljelijää tai hänen lupaansa. Viljelijällä tarkoitetaan tässä yhteydessä hakemuksen tehnyttä henkilöä tai hänen puolisoaan. Heidän valtuuttamakseen voidaan hyväksyä henkilö, joka esittää kirjallisen valtakirjan tai jonka viljelijä tarkastuksen alussa suullisesti ilmoittaa edustavan viljelijää. Viljelijän valtuuttama avustaja voi olla tarkastuksessa läsnä, vaikka viljelijä itse osallistuisi tarkastukseen. Valvontakäynnit on ajoitettava arkipäiviin. Valvontapäivää voidaan sovitella, jos viljelijä on estynyt erityisen syyn, kuten lähiomaisen kuolemantapauksen tai merkkipäivän johdosta. Mahdollisuuksien mukaan tulisi välttää valvonnasta ilmoittamista viljelijälle sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Paikalla tapahtuvaa tarkastusta aloitettaessa viljelijälle tai hänen edustajalleen on kerrottava tarkastuksen tarkoituksesta ja menetelmistä, jotta viljelijällä tai hänen edustajallaan on mahdollisuus arvioida tarkastuksen toteuttamista. Viljelijälle tai hänen edustajalleen on aina kerrottava tilan otantaperuste (satunnainen/painotettu), käytetyt menetelmät ja välineet sekä käytetty mittaustarkkuus. 14 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 27, Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/

17 Tilatarkastuksessa viljelijälle on annettava tiedote valvontamenetelmistä ja seuraamuksista Valvonnan suorittamisen estäminen Jos viljelijä tarkastuksesta ilmoitettaessa kertoo, että tarkastusta ei saa tulla tekemään, on hänelle selvitettävä, että tarkastuksen estämisen seurauksena kunnassa/ely-keskuksessa tehdään päätös viljelijän tuki-, sitoumus- sekä sopimushakemusten hylkäämisestä. Viljelijälle lähetetään kirjallinen ilmoitus (kuuleminen) tarkastuksen estämisestä ja siitä aiheutuvista seuraamuksista. Viljelijälle on varattava kohtuullinen määräaika antaa asiassa selvitys. Viljelijälle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista. Viljelijä voi antaa selvityksessä suostumuksensa valvontaan ilmoitusajan puitteissa. Tarkastajiksi pitää tällöin määrätä kaksi kokenutta tarkastajaa. Mikäli tilalla epäillään eläinsuojelu- tai ympäristörikkomusta, valvontakäynti on syytä tehdä viivytyksettä. Tarvittaessa voidaan käyttää virka-apua (katso luku 18.1). Tilakäynnin viivyttäminen uhkailulla ei aiheuta erillisiä seuraamuksia, jos valvonta voidaan kuitenkin suorittaa myöhemmässä vaiheessa. Seuraamuksia määrättäessä tulee arvioida tavallista tarkemmin mahdollinen virheen tahallisuus ja ilmoittamisen jälkeen mahdollisesti korjatut puutteet. Jos viljelijä tai tämän edustaja estää paikalla tehtävän tarkastuksen tekemisen, EU:n suorien tukien tukihakemus hylätään 15 Tukisovelluksen valvontakerran Huomautus-välilehdellä kohdassa Viljelijä on estänyt valvonnan (tukityypit 1170, 1181 ja 2350). EU:n osittain rahoittamissa tuissa, luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa sekä kotieläintilan hehtaarituessa hylätään tuki- ja maksuhakemukset Tukisovelluksen valvontakerran Huomautus-välilehdellä kohdassa Viljelijä on estänyt valvonnan koko sitoumusajalta 16 (tukityypit 1420, 1540, 1545, 1741, 1770, ). Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sitoumus-/sopimuskauden aikana maksetut tuet peritään takaisin viemällä tila ajoille ja tallentamalla tukityypeille huomautus Viljelijä on estänyt valvonnan. Jos tila on ollut aikaisemmin sitoumus-/sopimuskauden aikana kokotilavalvonnassa, peritään tuet takaisin vain kyseiseen valvontavuoteen asti. Myös kansallisten tukien hakemus hylätään 17 vastaavasti (tukityypit 1620, 1625, 1630, 1750). Jos viljelijä estää jonkun täydentävien ehtojen paikalla tehtävän tarkastuksen, viljelijä menettää kaikki tuet, joissa täydentävät ehdot ovat vaatimuksena (EU:n suorat tuet ja EU:n osittain rahoittamat maaseuturahaston tuet). Jos viljelijälle on maksettu tukiennakkoa ja ennakon maksun perusteena olevien tukiehtojen tarkastus estyy viljelijästä johtuvasta syystä, on maksettu ennakko perittävä takaisin. Tarkastaja täyttää havaintopöytäkirjan lisätietokenttään, että viljelijä on estänyt tarkastuksen ja että viljelijälle on kerrottu, että tarkastuksen estämisen seurauksena tehdään päätös viljelijän tuki-/sitoumushakemusten hylkäämisestä. Valvontapöytäkirja lähetetään viljelijälle ja valvonnan estämisen vaikutukset perustellaan huolellisesti. Kuulemiskirjeessä on todettava, että asia voidaan ratkaista ilman tuen hakijan allekirjoitusta tai selvitystä Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla Komission asetus (EU) N:o 65/2011 artikla 4 17 Valtioneuvoston asetus 169/ Hallintolaki (434/2003) 33 17

18 Täydentävien ehtojen valvonnassa tallennetaan Tukisovellukseen Valvonnan tulos -kohtaan ei valvota ja Lisätietoja-kenttään vastaavat huomiot kuin havaintopöytäkirjan lisätiedoissa. Viljelijälle ei jätetä tilalla käytäessä täydentävien ehtojen kuulemiskirjettä, vaan kunta suorittaa kuulemisen tehdessään päätöstä tukihakemuksen hylkäämisestä. Kaikissa tilanteissa, joissa tarkastajan turvallisuus koetaan tilalla uhatuksi, voidaan tarkastus milloin tahansa keskeyttää Rikosepäilyt Tarkastajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa tuen myöntöperusteiden oikeellisuutta. Tarkastuksen yhteydessä saattaa kuitenkin tulla esille myös rikokseen viittaavia seikkoja. Mikäli tarkastuksen yhteydessä on aihetta epäillä tuen hakuun liittyvää rikosta, tarkastajan on kerrottava asiasta välittömästi esimiehelleen, joka tiedottaa Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköä. ELY-keskuksen on harkittava esitutkintapyynnön jättämistä poliisiviranomaiselle. ELY-keskuksen on tiedotettava epäilyistä kyseistä asiaa hallinnoivalle viranomaiselle, jolle asian käsittely siirtyy. 3. Valvonta-asiakirjat 3.1 Valvontapöytäkirja Paikalla tehtävissä tarkastuksissa on käytettävä peltoalaperusteisten tukien valvontapöytäkirjaa. Paikalla tehtävien tarkastusten valvontapöytäkirja koostuu tarkistuslistasta, valvonnan yhteenvedosta sekä peruslohko-, kasvulohko-, ympäristötukisekä tulosliitteistä. Tarkistuslista on ajettavissa Tukisovelluksesta raportilla IA_RR585, liitteet IA_RR 584 sekä valvonnan yhteenveto IA_RR580. Peltolohkorekisterin sekä tukiehtojen ristiintarkastuksissa käytetään valvonnan yhteenvetoa ja liitteitä soveltuvin osin. Valvonnan yhteenveto -raportin käynnistystiedoissa on valittavissa erilaisia valvontatyyppejä käyttötarkoituksen mukaan: Tyhjä kenttä Paikalla tehtävät tarkastukset. Tällöin raportille tulee kaikki kyseisenä vuonna tallennetut valvontatiedot (peltovalvonnat). 1 Ristiintarkastus Peltorekisterin ristiintarkastukset. Tällöin raportille tulee yhteenvedon ensimmäinen sivu ja allekirjoitussivu. 2 Ympäristötuen ehtojen valvonta Tukiehtojen ristiintarkastukset. Tällöin raportille tulee vain valitun valvonta-ajon/-ajojen valvontaseuraamus ja lisätiedot 18

19 Pöytäkirjaan tulee merkitä 19 : a) ilmoitettiinko viljelijälle ennalta ja milloin ilmoitus tehtiin b) paikalla olleet henkilöt c) tarkastetut tuet d) tarkastetut viljelylohkot e) mittausmenetelmät f) mittaustulokset g) yksittäisen tukijärjestelmän osalta erityiset valvontatoimenpiteet h) toteutetut lisävalvontatoimenpiteet. Valvontapöytäkirjan tarkistuslistaus täytetään tilalla. Harkinnanvaraiset seuraamukset tulee perustella ja kirjata valvontapöytäkirjaan. Pöytäkirjassa on esitettävä kaikki ne tiedot, joihin valvonnan tulos perustuu. Tarkastajan on selvitettävä viljelijälle, mitä havaintoja valvonnassa tehtiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat maksettavaan tukeen. Viljelijälle on myös kerrottava, että valvonnan tulos vaikuttaa maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään tukipäätökseen, johon viljelijä voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Viljelijältä on kysyttävä, haluaako hän tarkistuslistauksesta kopion. Havainnot on dokumentoitava siten, että valvonta-asiakirjojen perusteella pystytään jäljittämään valvonnan eteneminen. Tiedot on kirjattava kuulakärkikynällä tai muuten pysyvästi. Peruslohkojen korjauspyynnöt sekä kasvulohkot ja niihin liittyvät huomautukset tallennetaan sähköisesti Kartturiin, ja ne ovat osa valvonta-asiakirjoja. Kartturiin tallennetut havainnot siirtyvät Tukisovellukseen. Muut kuin edellä mainitut tarkastuskäyntiä koskevat tiedot tallennetaan Tukisovellukseen. Lisäksi valvontatuloksen perustelut on tallennettava Tukisovelluksen Valvontakerta-näytön Lisätietoja-kenttään. Lisätietoja-kenttään tallennetut tiedot tulostuvat pöytäkirjalle. Tarkastaja kirjaa valvonnan lopputuloksen valvontapöytäkirjaan ja allekirjoittaa sen. Valvontapöytäkirja lähetetään viljelijälle allekirjoitettavaksi hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Suositeltavaa on, että pöytäkirja lähetetään kolmen viikon kuluessa valvonnan valmistumisesta. Viljelijälle lähetettävä peltovalvontapöytäkirja sisältää erillisinä asiakirjoina valvonnan yhteenvedon, tarkistuslistauksen, kasvulohkokohtaiset tulokset ja valvonnan tulokset sekä kartat korjatuista peruslohkoista. Peruslohkotiedot sekä Ympäristötuen lohkokohtaiset havainnot -liitteitä ei ole välttämätöntä toimittaa viljelijälle. Pöytäkirjan liitteitä ovat myös Tilan käytettävissä olevat ravinteet -liite ja muut valvontaa selventävät asiakirjat. Alkuperäiset valvontapöytäkirjat on jätettävä aina ELY-keskukseen ja hankittava postitse allekirjoitus valvontapöytäkirjan kopioon. Tarkastukseen osallistuneelle viljelijälle tai hänen edustajalleen on annettava mahdollisuus tarkastusta koskevien mielipiteiden kirjaamiseen ja allekirjoittamiseen. Viljelijä voi ilmoittaa, jos hän ei hyväksy pöytäkirjan sisältöä miltään osin tai hän voi osoittaa pöytäkirjasta ne kohdat, joita ei hyväksy. Viljelijän allekirjoitus valvontapöytäkirjassa ei poista viljelijän muutoksenhakuoikeutta lopulliseen tukipäätökseen. Viljelijälle on kerrottava, että hänen ei ole pakko allekirjoittaa tai hyväksyä tarkastuksen lopputulosta ja että allekirjoituksen puuttuminen ei estä asian jatkokäsittelyä. 19 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 32, Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/

20 Jos viljelijä tai hänen edustajansa kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa tai jos viljelijä jättää palauttamatta allekirjoitetun pöytäkirjan, on tarkastajan tehtävä tästä merkintä ELYkeskukseen jäävään alkuperäiseen pöytäkirjakappaleeseen. Pöytäkirjaan on myös merkittävä, jos viljelijä tai hänen edustajansa ei ollut paikalla tarkastusta suoritettaessa. Valvontapöytäkirjaan kirjattu lopputulos voidaan katsoa sitovaksi lausunnoksi, joka ei ole erikseen valituskelpoinen, mutta se sitoo kunnan maaseutuelinkeinoviranomaista valituskelpoisen ratkaisun tekemisessä. Keskeneräiseen pöytäkirjaan ei saa pyytää allekirjoitusta. Viljelijän allekirjoittamaa pöytäkirjaa ei saa muuttaa varaamatta uutta allekirjoitus- ja hyväksymismahdollisuutta. Tuen hakijaa on aina kuultava ennen mahdollisia tuen vähenemiseen johtavia toimenpiteitä. Erillistä kuulemista ei tarvita, kun valvontapöytäkirja lähetetään allekirjoitettavaksi viljelijälle. 3.2 Valvonnan laaduntarkastukset 20 ELY-keskus varmistaa omilla laaduntarkastuksillaan, että suoritetut valvonnat tehdään säädösten edellyttämällä tavalla. Tarkastajien esimies tai kokenut ja hyvin säädökset tunteva henkilö tekee laaduntarkastuksen. Kyseisen valvonnan tehneet tai siinä mukana olleet tarkastajat eivät saa osallistua laaduntarkastukseen. Jos ELY-keskus omissa laaduntarkastuksissaan havaitsee puutteita tai systemaattisia virheitä valvontojen laadussa, tulee otantaa laajentaa. Lisäksi on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin valvontojen saattamiseksi säädösten mukaiseksi. Vähintään 5 % kokotilan valvonnoista on tarkastettava uusintatarkastuksina tai mukana tehtävänä valvontana. Osa laaduntarkastuksista voidaan suorittaa myös asiakirjatarkastuksina. Laaduntarkastukset tulee kohdistaa mahdollisimman monen eri tarkastajan suorittamaan valvontaan. Laaduntarkastuksen kohteeksi valitulta tilalta voidaan valita uusintatarkastukseen vain osa valvotuista lohkoista (esimerkiksi hyvin suuret tilat), joilta tarkastetaan mitatut pinta-alat ja tukiehdot. Uusintamittauksissa tulee käyttää GPS-laitetta. Aiemmin kesällä GPS-mitattuja lohkoja ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista mitata uudelleen. Mikäli alkuperäisen valvonnan ja laaduntarkastuksen mittauksien tulokset poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei alkuperäisessä valvonnassa mitattu pinta-ala mahdu laaduntarkastuksen mittaustoleranssiin, valvonnan tulosta on muutettava laaduntarkastuksen mittauksen mukaiseksi. Laaduntarkastukseen liittyen suoritetaan myös valvonta-asiakirjojen tarkastus, jolloin tarkastetaan muun muassa, onko tukiehtojen valvonta ja mahdollinen valvonnan laajentaminen tehty ohjeistuksen mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös valvonnan jäljitettävyyteen, ratkaisujen säädöstenmukaisuuteen ja perusteluiden riittävyyteen sekä siihen, että perustelut on tallennettu Tukisovelluksen Valvontakerta-näytön Lisätietojakenttään. Valvonnan laaduntarkastus dokumentoidaan merkitsemällä valvontapöytäkirjaan tai erilliseen asiakirjaan tarkastuspäivämäärä ja tarkastajan allekirjoitus. Lisäksi Tukisovelluksen Valvontakerta-näyttöön tallennetaan laaduntarkastaja ja päiväys. 20 Maksajavirastosopimus, (dnro 900/35/2010), kohta

21 Laaduntarkastuksen tulokset on otettava huomioon tilan valvontatuloksessa, jos muutoksella on vaikutusta tuen maksatukseen. Laaduntarkastus on suositeltavaa tehdä ennen kuin valvontatulos on lähetetty viljelijälle. Valvontatietojen tarkastuksessa havaitut virheet on korjattava ELY-keskuksessa Tukisovellukseen. Mikäli alkuperäinen valvontatulos on jo lähetetty, tuen hakijalle on lähetettävä kopio korjatusta valvontapöytäkirjasta ja selvitettävä erillisessä kuulemiskirjeessä siihen tehdyt muutokset sekä annettava hänelle määräaika pöytäkirjan palauttamiselle. Kuulemiskirjeessä on todettava, että asia voidaan ratkaista ilman tuen hakijan allekirjoitusta tai selvitystä 21. Laaduntarkastuksista on raportoitava Maaseutuviraston maataloustukien valvontayksikköön maaliskuun 2015 loppuun mennessä samalla raportilla eläinvalvontojen laaduntarkastusten kanssa. Raportilla tulee esittää valvotut tilat ja tarkastajat, laaduntarkastusten tekijät sekä mahdolliset havaitut puutteet. Lisäksi raportilla selvitetään, onko laaduntarkastusten perusteella valvonnan tulosta muutettu ja mitä muita toimenpiteitä on aiheutunut. Raportointi tapahtuu samalla pohjalla kuin viime vuonna. Raportin voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen 3.3 Valvontatietojen tallennuksen tarkastus ja varmennus Valvontatulokset tallennetaan Tukisovellukseen tilavalvonnan havaintojen mukaisesti (tarkastusluettelo, kasvulohkoliitteet, mittaustulokset ja muut valvonnan muistiinpanot). Tallennukset on suoritettava viivytyksettä ja pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa valvonnan valmistumisesta. Valvontatietojen tallennuksen tarkastaa toinen henkilö kuin tallennuksen suorittaja. Tallennuksen tarkastuksella varmistetaan, että sovellukseen on tallennettu tiedot samoin kuin valvontahavainnot on kirjattu tarkistuslistaukselle. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota riittäviin pöytäkirjamerkintöihin, huomautuskoodien tallentamiseen ja seuraamusten johtamiseen oikein. Tallennuksen tarkastuksella on varmistuttava myös siitä, että tila on tallennettu oikealle ajolle, jos valvonta on laajennettu täydentävien ehtojen valvonnaksi. Tallennuksen tarkastus on tehtävä ennen kuin valvonnan tulos lähetetään viljelijälle. Tallennuksen tarkastuksen jälkeen on valvonta varmennettava asianomaiseen kohtaan Tukisovelluksessa. Valvontatietojen varmennusta ei ole välttämätöntä tehdä ennen valvontatuloksen lähettämistä, mutta se on edellytyksenä hakemuksen siirtymiselle maksatukseen. Valvonnan voi varmentaa sama henkilö, joka on tehnyt tallennuksen tarkastuksen. Varmentajan on oltava esimies tai muu kokenut ja asiaan perehtynyt henkilö. Jos varmentaja on eri henkilö kuin tallennuksen tarkastaja, on hänen vielä varmistettava tuloksen oikeellisuus. Valvontapöytäkirjan yhteenvedosta, tarkistusosiosta ja liitteistä lähetetään kopio tai sähköinen versio kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jos kunnan viranomainen erikseen sitä pyytää. Kunnat voivat tarkastella valvontatuloksia myös Tukisovelluksesta raportilla IA_RR584 Valvonnan tulos. Seuraamustapauksissa on hyvä tiedottaa kuntaan siitä, milloin valvontatulos on lähetetty viljelijälle, jotta kunta ei lähetä tuen takaisinperintäpäätöstä ennen kuin viljelijä on saanut tiedon valvonnan tuloksesta. 21 Hallintolaki (434/2003) 33 2 momentti 21

22 ELY-keskuksen on tarvittaessa raportoitava valvonnoista Maaseutuvirastolle. 3.4 Valvonta-asiakirjojen säilytys Valvonta-asiakirjat, valvontalistat ja ristiintarkastuslistat sekä alkuperäiset valvontapöytäkirjat säilytetään ELY-keskuksessa. Asiakirjat säilytetään hakuvuoden ja sitä seuraavat kymmenen vuotta. ELY-keskuksen on huolehdittava siitä, että sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään vastaamaan arkistolain (831/1994) vaatimuksia. Asiakirjoja on säilytettävä siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. 3.5 Valvonta-asiakirjojen julkisuus Viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan viranomaisen laatima pöytäkirja tulee julkiseksi, kun se on tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu 22. Säännöksessä ei määritellä asiakirjojen julkisuutta, vaan ajankohta, jolloin asiakirjat tulevat julkiseksi edellyttäen, että asiakirjat muiden säännösten mukaan ovat julkisia. Salassa pidettäviä ovat viranomaisen asiakirjat 23, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen asiakirjoista vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. Valvontaa koskevat asiakirjat eivät automaattisesti ole salassa pidettäviä, vaan vain silloin, kun tiedon antaminen saattaisi vaarantaa valvonnan toteutumisen tai aiheuttaa vahinkoa asianosalliselle. Valvontapöytäkirja on pääsääntöisesti julkinen, koska tiedon antaminen pöytäkirjasta ei vaaranna valvontaa tai sen tarkoituksen toteutumista. Pöytäkirja tulee julkiseksi, kun valvonta on päättynyt ja pöytäkirja allekirjoitettu. Valvontapöytäkirja voi olla salassa pidettävä, jos tiedon antaminen pöytäkirjasta olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle 24. Tieto pöytäkirjasta olisi tällaisessakin tilanteessa mahdollista antaa, jos siihen on painava syy. Salassapitoa koskevaa sääntelyä on myös muualla lainsäädännössä (esimerkiksi terveydentilaa koskevat ja muut arkaluonteiset tiedot, tiedot rikoksesta yms.). Valvontapöytäkirja saattaa julkisuuslaista tai muusta laista johtuen olla kokonaan tai osittain salassa pidettävä, jolloin salassapidon perusteet tulee arvioida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi jos tuenhakijan osoite- tai puhelinnumerotiedot ovat salaisia, on huolehdittava siitä, että kyseiset tiedot merkitään salassa pidettäviksi. 4. Lohkojen valvonta Peltovalvonnassa valvotaan kaikki tilan lohkot. Ennen tilakäyntiä lohkot tarkastetaan silmämääräisesti Kartturin avulla ja valitaan alustavasti GPS-laitteella mitattavat lohkot. 22 Julkisuuslaki 621/ kohta 23 Julkisuuslaki kohta 24 Julkisuuslaki 24 1 momentti 15 kohta 22

23 Myös viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat alle 0,05 ha rekisteröimättömät maatalouskäytössä olevat alat on valvottava. 25 Näiltä aloilta tarkastetaan täydentävien ehtojen noudattaminen, mutta pinta-alaa ei tarvitse mitata. Tieto siitä, että viljelijä on ilmoittanut alle 0,05 ha rekisteröimättömiä maatalouskäytössä olevia aloja, tulostuu valvontapöytäkirjan liitteelle 1C Peruslohkotiedot. 4.1 Valvonnassa käytettävät mittalaitteet ja mittapoikkeamat Kasvulohkot on mitattava valvonnassa digitaalisesta kartta-aineistosta tai GPS-laitteella maastossa 26. Suositeltavaa on, että GPS-laitteella mitataan kokonaan vähintään 20 % valvonnassa olevista kasvulohkoista. Mittanauhaa voidaan käyttää vain tarkistusmittauksiin, esimerkiksi ojan, suojakaistan tai tien leveyden mittaamiseen. Mittalaitteille on määritelty erilaisia toleransseja eli mittapoikkeamia laitteiden tarkkuuden mukaan. Mittapoikkeama on joko positiivista tai negatiivista ja sillä on tarkoitus kattaa sekä mittalaitteesta että mittaajasta aiheutuvat virheet. Sallitut mittapoikkeamat lasketaan aina mitatusta pinta-alasta kehämitan avulla. Mittapoikkeamaa käytetään paikalla tehtävässä valvonnassa määritettäessä kasvulohkon hyväksyttävää alaa. Mittapoikkeamaa sovelletaan ilmoitetulla kasvulohkolla, vaikka valvonnassa todettaisiin lohkolla ilmoittamaton tukikelvoton alue, saareke, oja tai kasvulohko. Mittapoikkeamaa ei voida soveltaa seuraavissa tilanteissa: hallinnollisessa valvonnassa, jossa mittaus on tehty kartta-aineistosta käymättä lainkaan paikalla. jos viljelijä ilmoittaa tietoisesti pinta-alat digitoitua pinta-alaa suuremmiksi, eikä ole jättänyt lohkosta hyväksyttävää digitoinnin korjauspyyntöä. peruslohko on jouduttu jakamaan valvonnassa kasvulohkon mitattu pinta-ala on alle 0,05 ha. valvonnassa todetuilla ilmoittamattomilla tukikelvottomilla aloilla. Lohkon sisällä olevia ojia, saarekkeita ja muita tukikelvottomia alueita ei lasketa mukaan mittapoikkeamaan. Ojaa ei voida ottaa mukaan kehämittaan siinäkään tapauksessa, että oja olisi toisesta päästä kiinni lohkon ulkoreunassa. Mittapoikkeama voi olla enintään 0,75 metrin levyiseen vyöhykkeeseen perustuva poikkeama, kun mittaus tehdään näytöltä uusimman ilmakuvan avulla. Mittapoikkeama voi olla kuitenkin enintään 1,00 ha. 27 Mittapoikkeama voi olla enintään 0,50 metrin vyöhykkeeseen perustuva poikkeama mitattaessa GPS-laitteella. Mittapoikkeama voi olla GPS-mittauksissa aina kuitenkin enintään 1,00 ha. 28 Aikaisemmissa pinta-alavalvonnoissa GPS-laitteella ja takymetrilla mitatut pinta-alat hyväksytään, jos kasvulohkot voidaan osoittaa täysin samoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, 25 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 329/ mom, Valtioneuvoston asetus 636/ Valtioneuvoston asetus 591/ Valtioneuvoston asetus 591/ Valtioneuvoston asetus 591/

24 että kasvulohko oli mitattaessa ja on yhä koko alaltaan viljelty peruslohko. Lohkon mittaus GPS-laitteella tallennetaan Kartturissa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä kohtaan Lohko mitattu GPS-laitteella. Tällöin tieto koko lohkon GPS-mittauksesta siirtyy Tukisovelluksen Peruslohkot/GPS-mittaus -välilehdelle. Vastaavasti lohkon osittainen GPS-mittaus tallennetaan Kartturissa digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä kohtaan Lohko mitattu osittain GPS-laitteella. Tällöin tieto lohkon osittaisesta GPS-mittauksesta siirtyy Tukisovelluksen Peruslohkot/GPS-mittaus -välilehdelle. Kartturissa on neljä erilaista mittaustapaa, joita käytetään seuraavasti: 07 = mittaus ilman toleransseja, kun mitattu kasvulohko on alle 0,05 ha tai viljelijä ilmoittaa tarkoituksella pinta-alat digitoitua pinta-alaa suuremmiksi tai valvonnassa on tehty peruslohkojako 08 = koko kasvulohkon mittaus GPS-laitteella. Kehämitta tallennetaan Kartturiin, joka laskee lohkolle toleranssin (0,50 * kehämitta) 09 = mittaus sähköisesti näytöltä. Kehämitta tallennetaan Kartturiin, joka laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta). Tätä mittaustapaa käytetään myös silloin, kun lohko on vain osittain mitattu GPS-laitteella. 11 = kaukokartoitus, mittaus satelliitti- tai ilmakuvalta. Kehämitta tallennetaan Kartturiin, joka laskee lohkolle toleranssin (0,75 * kehämitta). Mittaustapaa 11 saa käyttää vuonna 2014 vain kaukokartoituksen urakoitsija valvonta-ajoilla 5049 ja Pinta-alojen mittauksessa voidaan keskittyä tukeen kelpaamattomien alojen määrittelyyn, jos lohkolla on käytetty viimeisimpiä digitoituja pinta-aloja, lohkon digitointi on oikein ja lohkolla on ainoastaan yksi kasvulohko. Oikein digitoituja yhden kasvulohkon peruslohkoja ei tarvitse mitata. Lohkolla olevat tukikelvottomat alueet, vaikka ne olisivat pieniäkin, on kirjattava esimerkiksi pöytäkirjan 1B-liitteen lisätietoihin tai valvontakarttaan. Seuraavat GPS-laitteet täyttävät riittävän, valvonnassa edellytettävän mittatarkkuuden: Topcon GRS-1 Topcon GMS-2 Trimble GeoXT Trimble GeoXH Trimble ProXR Trimble GeoXT6000 Trimble GeoXH6000 Valvonnoissa käytettävissä GPS-mittalaitteissa on käytössä joko reaaliaikainen korjaus tai jälkilaskentamenetelmä. Näiden avulla korjataan satelliittien avulla mitattujen koordinaattipisteiden sijainti tarkemmaksi. Korjauspalvelu perustuu eri puolilla Suomea oleviin tukiasemiin. Reaaliaikaisessa laskennassa lopulliset koordinaatit saadaan heti maastossa käyttöön, kun taas jälkikäsittelyyn perustuvassa menetelmässä lopulliset koordinaatit saadaan käyttöön toimistolla erillisellä jälkilaskentaohjelmalla laskemalla. Jälkilaskenta mahdollistaa GPSmittauksen luotettavan tuloksen myös sellaisissa maastonkohdissa (esimerkiksi metsänreunat), joissa reaaliaikainen korjaus ei aina toimi. Myös reaaliaikainen korjaus voidaan tarvittaessa jälkikorjata. 24

25 Korjauspalveluna suositellaan käytettäväksi VRS-palvelua tai -jälkilaskentaa Kehämitan määrittäminen Kehämitta täytyy määrittää jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Kasvulohkoa piirrettäessä Kartturin laskema kehämitta ei aina ole se, jota voidaan käyttää toleranssin määrittämiseksi. Jos lohkon kehämittaan sisältyy esimerkiksi tie, oja tai kapea pusikoitunut suikale, ei niitä saa laskea kehämittaan mukaan. Tällaisissa tapauksissa kehämitta täytyy määrittää Kartturissa erikseen. Kehämitan määrittäminen eri tapauksissa selviää seuraavista esimerkkikuvista. Kehämitta on mitattava ja tallennettava vähintään metrin tarkkuudella. Kuva 1. Peruslohkolla on yksi kasvulohko. Mitataan kehämitta lohkon reunojen mukaan. Kuva 2. Peruslohkolla on yksi kasvulohko ja lohkon sisällä kehämitassa mukana oleva oja. Mitataan kehämitta lohkon reunojen mukaan. Ojaa, tietä, aitaa tms. ei saa mitata mukaan kehämittaan. Ojan tms. kehämitta on mitattava Kartturissa erikseen ja vähennettävä lohkon kehämitasta kohdassa Muokkaa valvonnan kasvulohkot. 25

26 Kuva 3. Peruslohkolla on yksi kasvulohko ja lohkon sisällä on tie ja tonttialue. Lohkon sisällä oleva tie ja tonttialue mitataan mukaan kehämittaan. Edellytyksenä on, että tien päässä on selvä alue eli pelkkä kääntöpaikka ei riitä. Kuva 4. Kuten edellä, mutta lohkon keskellä metsäsaareke tai toinen kasvulohko. Kehämitta kuten kuva 3 eli saarekkeen kehää ei huomioida kehämitassa. Saarekkeen/lohkon sisällä olevan toisen kasvulohkon voi luoda Kartturin Piirrä reikä- toiminnolla. 26

27 Kuva 5. Peruslohkolla on kaksi kasvulohkoa. Raja on metsäsaarekkeessa. Jos kasvulohko rajoittuu reunaviivassa kiinni olevaan saarekkeeseen, kehämitta mitataan saarekkeen ulkoreunaa pitkin. Kuva 6. Kuten edellä, mutta nyt saareke on kasvulohkon sisällä. Saareke ei kuitenkaan rajoitu kasvulohkon ulkorajaan, joten mittaus kuten kuvan 4 kohdalla eli saareketta ei voi laskea mukaan kehämittaan. 27

28 Kuva 7. Juurikaslohko, jota kiertää viljalohko. Vilja mitataan kuten peruslohko eli kehämitta vihreä rajaviiva pitkin. Juurikaslohkon kehämitta muodostuu kasvulohkon ulkoreunaa pitkin (oranssi viiva). Kuva 8. Viljalohko juurikaslohkon reunoilla, mutta viljalohko on U:n muotoinen. Viljalohko mitataan U:n muotoisena eli oranssi viiva tulee mukaan viljalohkon kehämittaan. 28

29 Kuva 9. Peruslohkolla on kaksi tai useampi toisiinsa rajoittumatonta saman kasvilajin kasvulohkoa. Viljelijä on ilmoittanut kuvassa olevat kaksi lohkoa yhtenä kasvulohkona. Kasvulohkoille määritetään kehämitat todellisen tilanteen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti toisiinsa rajoittumattomat kasvulohkot voidaan tallentaa yhtenä valvonnankasvulohkona, mutta tätä ei voi tehdä Kartturin kautta. Tällöin valvonta-asiakirjoista tulee löytyä työkartta, jonka perusteella kasvulohkot, niiden pinta-alat ja kehämitat ovat myöhemmin todennettavissa. Kuva 10. Peruslohkolla on kolme lohkoa, kaura, ohra, kaura. Tukitaso on kaikilla kasvulohkoilla sama. Peruslohkolla ei ole digitointivirhettä tai tukikelvotonta alaa. Kasvulohkojen alan tulee vastata peruslohkon alaa. Määritetään kasvulohkot ja kehämitat kasvulohkoille erikseen. Samaan lopputulokseen päästään tässä tapauksessa käyttämällä mittaustapaa 07, jolloin ei tarvitse määrittää kehämittoja kasvulohkoille. (Kasvulohkot kompensoivat kasvilajiryhmätasolla toisensa.) 29

30 Kuva 11. Peruslohkolla on kolme lohkoa, laidun A, säilörehunurmi B, kuivaheinä C. Tukitaso on kaikilla kasvulohkoilla sama. Lohkon reunassa on digitointivirhettä tien reunassa. Määritetään nurmilohkot valvonnassa, mikäli nurmilohkojen rajoja löytyy. Mikäli rajoja ei ole havaittavissa tai viljelijä ei pysty osoittamaan rajan paikkaa, todetaan kaikki yhtenä valvonnan kasvulohkona. Kuva 12. Reunaviivan yhteydessä olevat pusikoituneet sarkaojat poistetaan kehämitasta. Kuvassa oikea kehämitta näkyy paksulla viivalla. Kartturi ei osaa korjata kehää itse, vaan se on mitattava erikseen. 30

31 4.2 Vaatimus tarkemmasta mittauksesta Viljelijä voi vaatia lohkolle tarkempaa mittausta, jos valvonnan seurauksena kasvilajiryhmän tai tukityypin pinta-alaero on yli 3 % tai yli 2 ha ja valvonnassa hyväksytty lohkon pinta-ala on pienempi kuin viljelijän ilmoittama pinta-ala. 29 GPS-mittaus tehdään kuitenkin vain lohkoille, joita ei ole vielä ensimmäisellä valvontakäynnillä mitattu GPS-laitteella. Uusintamittaus voidaan aina tarvittaessa laajentaa koskemaan kaikkia kasvilajiryhmän lohkoja. Vaatimus tarkemmasta mittauksesta pitää tehdä viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun viljelijä on saanut valvontapöytäkirjan allekirjoitettavaksi. Tarkempaa mittausta ei voida vaatia, jos epäselvyydet kohdistuvat kasvilajiin tai viljelytapaan, mutta eivät pinta-alaan. Tarkastaja voi uusintamittauksessa mitata myös viljelijän ensimmäisessä vaiheessa hyväksymiä kasvulohkojen pinta-aloja. Jos peruslohkon kaikki kasvulohkot mitataan GPSlaitteella, on mittaus tehtävä siten, että saadaan määriteltyä myös peruslohkolle GPS-laitteella mitattu pinta-ala. 4.3 Lohkojen hallinta Valvonnassa on tarkastettava, että vuokrattujen lohkojen hallinta täyttyy viljelijän vuokrasopimuksella tai muissa liitteissä ilmoitetun tiedon perusteella. Maatalousmaan maanvuokrasopimus on tehtävä määräajaksi ja vuokra-aika voi olla enintään 20 vuotta. Ellei määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan sen olevan voimassa korkeintaan kaksi vuotta. Suullisen maanvuokrasopimuksen vuokra-aika on enintään kaksi vuotta 30. Kirjalliset vuokrasopimukset tarkastetaan tilakäynnillä. Kasvulohkolomakkeelle 102B on merkitty tieto siitä, jos lohkosta on suullinen vuokrasopimus. Suullisten vuokrasopimusten voimassaolo tarkastetaan vuokranantajalta siinä tapauksessa, että on epäilys sopimuksen olemassaolosta (esimerkiksi lohkon viljelytoimien laiminlyönti ja pitkäaikainen sopimus, useita eri suullisia sopimuksia). Suullisen vuokrasopimuksen olemassaolo voidaan tarkastaa esimerkiksi kysymällä asiaa vuokranantajalta puhelimitse. Jos tuenhakija ei tilakäynnillä jostakin syystä voi esittää näyttöä lohkon hallinnasta, annetaan tuenhakijalle kohtuullinen aika tiedon toimittamiseen. Lohkon voimassa olevat vuokrasopimukset merkitään liitteelle 1F. Jos lohkon hallinnasta ei saada valvonnassa selvyyttä, keskeytetään tuen maksatus tältä osin. Esimerkiksi, jos toinen osapuoli on riitauttanut asian, tulee odottaa tuomioistuimen päätöstä siitä, kenen hallinnassa pinta-ala on ollut. Tukikelpoisen pinta-alan hallinta-aika on tilatuessa yksi päivä, joka on tänä vuonna Luonnonhaittakorvauksessa, ympäristötuessa ja kansallisissa tuissa lohkojen on tullut olla tuenhakijan hallinnassa viimeistään mennessä (poikkeuksena koko tilan hallinnansiirto). Jos lohkon hallinta ei täyty, valvonnassa lohko hylätään 31 kasvulohkokoodilla 130 (tilatuki) tai 515 (luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki, kansalliset tuet). 29 Valtioneuvoston asetus 591/ Maanvuokralaki 258/ Valtioneuvoston asetukset 659/2007 4, 660/2007 7, 169/

32 4.4 Tukeen kelpaamattomat alueet Tukeen kelpaamattomilla alueilla tarkoitetaan tilapäisesti viljelemätöntä ja viljelemätöntä aluetta. Pienistä (<100 m²) tukeen kelpaamattomista aloista on tehtävä vähennyksiä vain, jos niiden yhteenlaskettu pinta-ala on merkittävä. Tätä sovelletaan silloin, jos näiden pienten (<100 m²) tukeen kelpaamattomien pinta-alojen summa lohkolla on suurempi kuin käytettävän mittalaitteen toleranssi. Mittapoikkeama on aina enintään 1 ha. Vähennyksiä ei esimerkiksi tarvitse tehdä kivistä, yksittäisistä puista, kaivoista tai muista vastaavista tukikelvottomista alle aarin kokoisista yksittäisistä alueista. Pienet alle aarin kokoiset alueet, joita ei saa piirretyksi valvontakarttaan, pitää merkitä kuitenkin valvontapöytäkirjalle esimerkiksi 1B-liitteen lisätietoihin. Kun arvioidaan lohkon tilapäistä viljelemättömyyttä, lohkon käyttöä on tarkasteltava luonnonhaittakorvauksen tai ympäristötuen ensimmäisestä sitoumusvuodesta alkaen. Ennen sitoutumista lohkolle ilmoitettua käyttöä ei tarkasteta. Lohkon metsittyneisyys tai huono viljelykunto otetaan kuitenkin huomioon ja sen perusteella voidaan tehdä päätöksiä lohkon tukikelvottomuudesta. Jos tilalla havaitaan viljelemättömiä alueita, voi siitä aiheutua aiheetta maksetun tuen takaisinperintä aiemmille vuosille. Takaisinperinnöistä on kerrottu enemmän luvussa Maisemapiirteet 32 ovat tukikelpoisia alueita. Maisemapiirteistä on kerrottu enemmän luvuissa 6.12 ja Tilapäisesti viljelemätön alue Tilapäisesti viljelemättömiksi luetaan lohkot tai niiden osat, jotka ovat viljelykelpoista peltoa tai laidunaluetta, mutta jotka on hakuvuonna jätetty tilapäisesti viljelemättä. Valvonnassa hyväksyttäviä syitä todeta lohko tilapäisesti viljelemättömäksi ovat esimerkiksi lohkolla oleva viljelyyn liittyvä este, kuten säilörehuauma, lautatapuli tai muut vastaavanlaiset syyt, joiden vuoksi lohko ei voi olla kasvipeitteinen. Useita vuosia peräkkäin ilman em. hyväksyttävää syytä tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitetut lohkot tai lohkon osat todetaan viljelemättömiksi. Kaikki samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voidaan todeta yhtenä kasvulohkona. Pienin tilapäisesti viljelemätön alue, joka pitää todeta omana kasvulohkona, on 0,01 ha. Tilapäisesti viljelemättömillä aloilla tulee noudattaa täydentäviä ehtoja lukuun ottamatta kasvipeitteisyysvaatimusta. Lohkon viljelykelpoisuus on tarkastettava kaikkien kokonaan tilapäisesti viljelemättömiksi ilmoitettujen peruslohkojen osalta. 32 Maa- ja metsätalousministeriön asetus (226/2013) 12 32

33 4.4.2 Viljelemätön alue Viljelemättömiksi luetaan viljelykelvottomat alueet, jotka eivät ole peltoa tai laidunalueita. Tällaisia ovat mm. vesakoituneet alueet, kantokasat, metsät, kivikot, tiet tai rakennukset. Viljelemättömäksi voidaan lisäksi ilmoittaa alueet, jotka eivät vielä hakuvuonna ole viljelykäytössä, esimerkiksi raiviot. Viljelemättömäksi ilmoitettu lohko on tukien ulkopuolella. Valvonnassa viljelemättömiksi todetut alueet, jotka ovat poistuneet viljelykäytöstä (esim. tontti tai tie), lasketaan ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sitoumuspinta-alojen vähenemisiin. Digitointivirheistä aiheutuvia lohkon pinta-alan vähentymisiä ei tallenneta vertailualojen vähentymisiin, mutta ne täytyy ottaa huomioon arvioitaessa takautuvien pintaalaseuraamusten muodostumista (katso luku 17.8). Viljelemättömät alueet on erotettava peruslohkon alasta omiksi valvonnan kasvulohkoikseen ja niistä on tehtävä digitoinnin korjauspyyntö digitointiurakoitsijalle, jos alue on vähintään 0,01 ha. Viljelemättömiksi todetuista lohkoista/lohkon osista ja niille tehtävistä toimenpiteistä on ilmoitettava kuntaan ja siitä on oltava dokumentti myös valvonta-asiakirjojen joukossa. 4.5 Peruslohko Peruslohkolla tarkoitetaan aluetta, joka on a) yhden tai useamman hakijan viljelemä b) saman omistajan omistuksessa oleva c) maantieteellisesti yhtenäinen d) yhtä tukikelpoisuutta (kelvollinen kokonaisuudessaan tilatukeen, ympäristö- tai LFAtukeen) e) yhteen tukialueeseen kuuluva ja f) yhtä tilatukiominaisuutta. Jos peruslohkoa rajaa reunaoja, peruslohkon rajan määrittämisestä kerrotaan kohdassa 4.7. Peruslohkolta tarkastetaan digitoinnin oikeellisuus sekä peruslohkon oikea rajaus. Kaikki lohkon digitointikorjaukset tehdään Kartturi-sovelluksella. Kartturilla mitatun peruslohkon pinta-alan tulee vastata valvontapöytäkirjalla mitattujen kasvulohkojen pinta-aloja. Toleransseista johtuen voi kuitenkin olla eroa peruslohkon pinta-alan ja hyväksyttyjen kasvulohkojen summan välillä. Karttakorjauksista on ohjeistettu tarkemmin luvussa 5. Peruslohkojaot Peruslohko tulee jakaa, jos peruslohkolle asetetut, edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty jollakin lohkon osalla. Myös vähäiset alle 0,05 ha alat pitää valvonnassa erottaa omaksi peruslohkoksi, jos voidaan esimerkiksi vanhemman ilmakuva-aineiston perusteella selvästi todeta, että alue on raivattu ja se ei ole liitettävän lohkon kanssa tukikelpoisuudeltaan samanlaista alaa. Ainoastaan tukikelpoisuudeltaan samanlaisia aloja voidaan liittää yhteen. Lohkojen tulee olla tilatukiominaisuudeltaan sekä LFA- ja ympäristötukikelpoisuuden osalta samanlaisia alueita. 33

34 Lohkoja, jotka eivät ole ympäristötuki- ja LFA-tukikelpoisia, ei ole välttämätöntä jakaa, vaan tukeen kelpaamattomat alueet voidaan poistaa rajakorjauksena Kartturissa vuoden 2015 puolella. Tällöin vuodelle 2014 täytyy kuitenkin tallentaa viljelemätön valvonnan kasvulohko ja tallentaa tarvittavat kasvulohkon huomautuskoodit (esim. pysyvä laidun ei täytä edellytyksiä). Kasvihuonealaan luetaan mukaan kasvien viljelyyn käytetty kasvihuoneala. Ruukkusalaatin, - tillin ja -persiljan viljelyksessä käytetyt idätystilat voidaan lukea kasvihuonealaan. Pakkausja varastotilat eivät kuulu kasvihuonealaan. Yli 2 m leveät käytävät ja välit on poistettava tilatukeen oikeuttavasta pinta-alasta. Vierekkäin olevista kasvihuoneista voidaan muodostaa yksi peruslohko yhdyskäytävän avulla. Kasvihuoneen sisällä olevat yli 2 m käytävät ja muut tukikelvottomat yli 0,01 ha alueet voidaan jättää digitoidun peruslohkon sisään. Viljelijä huomioi tällöin tukikelvottomat alat vuosittaisessa ilmoituksessa. Peruslohkojaot tehdään kunnassa seuraavan vuoden vuositasolle (uusi vuositaso 2015 avataan kesäkuussa 2014). Valvonnassa havaitut virheelliset tilatukiominaisuudet tulee korjata kunnassa vuoden 2015 puolelle, jolloin viljelijä saa seuraavana keväänä lohkon tilatukiominaisuuden oikein esitäytettynä. Tilatukiominaisuuden korjausta ei voi tehdä kunnassa vuoden 2014 puolelle, koska sillä olisi vaikutusta valvonnan lopputulokseen. Valvonnassa tilatuki hylätään alalta joko toteamalla alalta tilatukeen oikeuttamaton kasvikoodi tai tilatuki hylätään erillisellä kasvulohkon huomautuskoodilla Kasvulohko Kasvulohkolla tarkoitetaan aluetta, joka voi olla enintään peruslohkon suuruinen, liittyä vain yhteen peruslohkoon ja jolla voi olla vain yhtä viljelykasvia. Valvonnassa voidaan mitata peruslohkolle ilmoitettuja saman tukitason kasvulohkoja yhtenä kasvulohkona. Yhtenä kasvulohkona täytyy mitata sellaiset tapaukset, missä erillisten, saman kasvin kasvulohkojen rajoja ei ole maastossa havaittavissa tai viljelijä ei pysty rajaa osoittamaan. Ilmoitettu kasvi, tukikelvottomat alueet ja muut tukiehdot on aina kuitenkin todettava kasvulohkolta Kasvulohkon vähimmäiskoko Kasvulohkon vähimmäiskoko on kaikissa tuissa 0,05 ha. Pienin ala, joka hyväksytään mukaan ympäristötuen ja kansallisten tukien minimialoihin on 0,01 ha. Alle 0,05 ha lohkoille ei makseta tukea, mutta ne voidaan laskea mukaan kolmen hehtaarin hallinnassa olevaan peltoalaan Kasvulohkojen mittaaminen Jos peruslohkon rajat ovat karttatarkastelun ja maastossa tehdyn havainnoinnin perusteella oikein, voidaan valvonnassa keskittyä tukikelvottomien alueiden mittaamiseen. Jos peruslohkolla on useampi kuin yksi kasvulohko, tulee maastovalvonnassa kasvulohkot rajata pääsääntöisesti GPS-laitteen avulla. Kasvulohkojen rajat ja pinta-alat, kasvikoodit, mittaustapa, huomautuskoodit ja lohkolta otettujen typpinäytteiden lukumäärä tallennetaan Kartturiin, josta tieto siirtyy Tukisovellukseen. Myös havaitut tukikelvottomat alueet tulee tallentaa Kartturiin. Mikäli Tukisovelluksessa muutetaan kasvulohkon alaa tai kehämittaa, lohkon geometria häviää 34

35 Kartturista. Kasvulohkojen yhteenlasketun mitatun alan tulee olla sama kuin peruslohkon mitattu ala. Vesistöjen keskivesirajat löytyvät Kartturista Uomarekisteri-tasolta. Tietoa voi käyttää apuna rantaan rajoittuvan lohkon rajauksen määrittelyssä. Keskivesirajatieto ei matalilla rannoilla ole välttämättä aina tarkka, joten rajoja ei voi piirtää suoraan niiden mukaisesti. GPS-laitetta tulee käyttää kasvulohkojen mittauksessa seuraavissa tapauksissa: a) peruslohko on uusi, aikaisemmin digitoimaton lohko b) peruslohko tai osa siitä on raivattu ilmakuvan ottamisen jälkeen c) lohkolla on tukikelvottomia alueita, jotka eivät näy uusimmassa ilmakuvassa d) lohkon reunassa on huomattavalla (yli 200 m) matkalla metsän aiheuttamaa varjostumaa, jonka vuoksi lohkon rajaa ei tarkkaan nähdä uusimmaltakaan ilmakuvalta. Pellon ulkopuolella olevien erityistukisopimusten mittaamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa Samaan kasvulohkoon todettavat kasvit Valvontatilanteessa määrättyyn kasvulohkoon tulee hyväksyä kaikki peruslohkolla olevat samaa kasvia ja käyttöä koskevat alat, vaikka ne olisivatkin erillisiä kasvulohkoja. Pienin kompensaatiossa huomioon otettava yhtenäinen ala on 0,05 ha. Jos lohkolla todetaan eri kasvilajiryhmän kasvia kuin sille on ilmoitettu, lohko hylätään niiden tukityyppien osalta, joissa todettu kasvi ei ole tukikelpoinen. Tukisovelluksen laskenta hylkää todetun kasvikoodin perusteella kasville kuulumattomat tuet. Lohko ei voi valvonnan perusteella saada tukea, jota sille ei ole alkujaan haettu. Tukikelvottomista alueista voidaan muodostaa yksi kasvulohko, vaikka alue ei olisi yhtenäinen. Pienin todettava tukikelvoton ala on 0,01 ha. Jos viljellään esimerkiksi riveittäin porkkanaa ja sipulia, kasvulohkot muodostetaan siten, että yhteenlasketuista sipuliriveistä muodostuu sipulin kasvulohko ja porkkanariveistä porkkanan kasvulohko. Myös muissa vastaavanlaisissa tapauksissa erillään olevat avomaanvihannekset voidaan todeta yhtenä kasvulohkona, vaikka yhden kasvin yksittäinen viljelyalue (esim. rivi) on alle 0,05 ha. Mikäli viljelykasviksi on ilmoitettu kasvutiheysehdot täyttävä marjapensas tai hedelmäpuu ja sen alla kasvaa jotain muuta viljelykasvia, ei alla kasvavaa muuta viljelykasvia tarvitse jakaa omaksi erilliseksi kasvulohkoksi. 4.7 Hyväksyttävät ojat Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. 35

36 Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Jos reunaojan leveys pientareineen on yli 2 m, mitattuna kasvulohkon reunasta reunaojan keskikohtaan, reunaoja on digitoitava pois kasvulohkon alasta. Kasvulohkon alaan voidaan hyväksyä 2 m leveämpikin viljelemätön alue, jos lohkon reunassa on maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar, monimuotoisuuspiennar, suojakaista tai kohdassa 4.10 tarkoitettu viljelytekninen päiste. Ympäristötuen ehtojen mukaisen pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen, monimuotoisuuspientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Yli kolme metriä leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pintaalaan. Peruslohkon raja on yli kolme metriä leveän reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Yli 3 m leveät ojat digitoidaan pois peruslohkon pinta-alasta Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä. Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä kolmea metriä. Ojan ja sen 36

37 pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään. Pientareineen yli kolmemetriset sarkaojat voidaan käsitellä tilapäisesti viljelemättömänä alana, jos pientareet ovat viljelyteknisistä syistä tilapäisesti normaalia leveämpiä. Jos sarkaojan leveys ojan taitteesta ojan taitteeseen mitattuna on yli kolme metriä leveä, sarkaojat käsitellään viljelemättöminä ja niistä tehdään digitointikorjaus Puustoisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen Peruslohkoon kuuluvassa ojassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puustoisen alueen viljellyn puoleisessa reunassa. Vesakoituneet ojat vähennetään aina pinta-alasta ojan leveydestä riippumatta. Vesakko tulee poistaa reunaojista ja sarkaojista siten, että vesakko ei ehdi kasvaa yli 1,5 m korkeaksi. Ojissa olevat yksittäiset pusikot voidaan sallia, mutta maiseman pitää pysyä avoimena. 4.8 Suojakaistat Ympäristötuen ehtojen mukaan vaadittavien suojakaistojen tulee olla keskimäärin vähintään kolme metriä leveitä. Suojakaista tulee olla perustettu monivuotisella nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuudella. Suojakaista saa olla enintään keskimäärin 10 metriä leveä. Keskimäärin yli kolme metriä leveästä ja enintään kymmenen metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko, jonka kasvikoodi voi olla `suojakaista` tai se voi vastata pellonkäyttömuotoa (esimerkiksi nurmi, jos sato korjataan, tai viherkesanto). Suojakaistaksi ilmoitettu kasvulohko voidaan jakaa myös kahdeksi kasvulohkoksi, jolloin niille voidaan tallentaa erilaiset kasvikoodit. Esimerkiksi kasvulohko A suojakaista (0-3 metriä) ja kasvulohko B muodostetaan yli kolme metriä leveästä osuudesta esimerkiksi kasvikoodille nurmi. 4.9 Monimuotoisuuspientareet Monimuotoisuuspiennar voi olla keskimäärin enintään 3 metriä leveä. Monimuotoisuuspientareiden tulee olla nurmipeitteisiä. Monimuotoisuuspientareeksi ei hyväksytä tilapäisiä viljelysteitä. Jos monimuotoisuuspiennar rajoittuu ojaan, monimuotoisuuspientareen leveys mitataan ojan taitekohdasta viljelykasvin kasvustonreunaan. Valvonnassa ei voida hyväksyä monimuotoisuuspientareita, joita ei ole sitoumusehtojen mukaisesti merkitty lohkokortteihin Viljelytekniset päisteet Kasvulohkon viljelyalaan mukaan laskettava päiste voi viljelyteknisistä syistä olla keskimäärin enintään 3 metriä leveä. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että päiste kuuluu kasvin normaaliin viljelytapaan. Päisteet eivät kuulu viljojen, valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyyn. Alueen leveys mitataan kasvuston laidasta ojan ja pellon taitekohtaan tai lohkon reunaan. 37

38 Jos viljelyteknisistä syistä jätetty päiste on 3 metriä leveämpi, on koko päistealue erotettava omaksi kasvulohkokseen. Yli kolme metriä leveälle päisteelle voidaan maksaa ympäristötuki, jos alue on nurmipeitteinen ja se niitetään tai pidetään hoidettuna esimerkiksi laiduntamalla. Päistealue voidaan todeta tällöin nurmeksi. Jos päisteessä on keskimäärin kolmen metrin levyinen suojakaista ja sen lisäksi viljelyteknisistä syistä jätetty yli 3 metrin päistealue, on ne kumpikin erotettava omiksi kasvulohkoikseen, jos viljelyteknisistä syistä jätettävälle alueelle ei ole kylvetty nurmikasvien siementä Hoito- ja ajokäytävät puutarhakasveilla Monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät. Viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät sisällytetään viljellyn kasvulohkon alaan, jos ne ovat kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä. Hoitokäytävien on oltava kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. Hoitoja ajokäytävät on erotettava tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä, ne ovat pysyviä perustettuja viljelyteitä tai jos niistä johtuen kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty. Viljeltyyn peltoalaan kuulumattomat alueet (esimerkiksi varastopaikat, kastelulammikot, viljelemättömät alueet) on kaikki erotettava pois tukikelpoisen kasvulohkon alasta. Hoito- ja ajokäytävän on oltava kasvulohkon reunan mukaisesti päädyssä, sivussa tai keskellä. Yksivuotisilla puutarhakasveilla ajo- ja hoitokäytävät hyväksytään viljellyn kasvulohkon alaan vain poikkeuksellisesti, jos ne ovat kyseisen kasvin kannalta välttämättömiä ja ovat kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia viljelyn kannalta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kasveilla, joilla satoa korjataan useaan kertaan kesän aikana (esimerkiksi keräkaali). Viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Pysyvät viljelytiet on vähennettävä viljellystä alasta. 38

39 Yksi- ja monivuotisten kasvien viljelytapaan kuuluvien hoitokäytävien tulee olla pääsääntöisesti täydentävien ehtojen mukaisesti nurmipeitteisiä tai siitä poikkeamiseen pitää olla perusteltu syy. 5. Valvontakartat ja lohkojen ajantasaistuksen virhekoodit Peruslohkokorjaukset valvonta-ajojen osalta sekä vuoden 2013 lopussa korjausdigitointiin mahdollisesti lähettämättä jääneet korjaukset on tallennettava mennessä. Kesän 2014 valvontakorjaukset tulee tallentaa ja lukita siten, että mennessä urakoitsijalla on digitoitavissa 40 % valvontamateriaalista. 90 % valvontakorjauksista tulee olla lukittuna viimeistään Viimeisille 10 % korjauksista tallennusaikaa on asti. 5.1 ELY-keskuksiin toimitettava valvontakarttamateriaali Valvonnassa on käytettävä ensisijaisesti peltolohkorekisteristä tulostettuja digitoituja karttoja tai sähköistä karttamateriaalia. Valvonnassa voidaan käyttää apuna myös kunnassa olevia viljelijän vuonna 2014 tai aikaisempina vuosina palauttamia tukihakemuksen liitekarttoja sekä digitoinnin korjauskarttoja. Myös muuta vastaavantasoista ilmakuva-aineistoa voidaan käyttää valvonnassa apuna. 33 Maaseutuviraston suorittaman satunnais- ja painotetun otannan perusteella valvottavien tilojen (keskitetty otanta/kokotilavalvonnat) ja peltolohkorekisterin ristiintarkastustilojen valvontakartat toimitetaan ELY-keskuksiin kesällä 2014 pääsääntöisesti viikon kuluessa otannan valmistumisesta. Toimitettava karttamateriaali perustuu peltolohkorekisteristä tulostettaviin valvontakarttoihin (joko koko tila tai yksittäinen peruslohko), jotka on suunniteltu ainoastaan valvontatarkoituksiin. ELY-keskusten omaan otantaan perustuvien valvontatilojen kartat tilataan suoraan urakoitsijalta (Karttakeskus) sähköpostitse osoitteesta Karttakeskus kuittaa tilauksen vastaanotetuksi, mutta jos vastausta ei kuulu, kannattaa varmistaa tilauksen perille tulo vielä puhelimitse ( ). Kaikki valvontakaudella 2014 tulostetut valvontakartat löytyvät myös peltolohkorekisterin raporttiportaalista (https://peleapp.affecto.fi:8443/pelerapport/login.html). Mikäli valvonnalla on kiire eikä paperimateriaalin postitusta haluta odottaa, kartat voi tulostaa portaalista tai Kartturista. Suurissa tilauksissa ja kiireisenä aikana on syytä huomioida, että tulostukseen ja postitukseen voi kulua useampikin päivä. Valvontakarttojen viimeisin lähetysaika urakoitsijalta ELY-keskuksiin on viikko otantalistan saapumisesta urakoitsijalle. Alkukesän viljelijäkorjaukset pyritään tekemään jo ennen ensimmäisen otannan valvontakarttojen lähetystä. Jos digitointia ei ole ehditty viljelijäkarttakorjausten osalta tehdä, voidaan valvonnassa käyttää apuna kunnissa olevia kopioita viljelijöiden kevään 2014 tukihaun yhteydessä jättämistä muutoskartoista. Viljelijän sähköisesti jättämät karttakorjaukset löytyvät Kartturi-sovelluksesta. Kartturista selviää kaikkien lohkojen sen hetkinen digitointi. Kartat niiltä tiloilta, joille digitointikorjausta ei ole tulossa, postitetaan 33 Valtioneuvoston asetus 591/

40 ELY-keskuksiin mennessä. Jotta saadaan selville, mille lohkoille korjauksia on tulossa, on tärkeää, että kunnissa on tallennettu lohkoille ns. digitilanne-väkänen. Tilat/lohkot, joille on tulossa viljelijän korjaus, digitoidaan, ja valvontakartta tulostetaan ja lähetetään vasta sen jälkeen. Kaikki ensimmäisen satunnaisotannan karttamateriaali lähetetään kuitenkin mennessä. On huomioitava, että näidenkin lohkojen rajaus voi muuttua myöhemmin kesän digitoinnissa, mikäli naapurilohkon korjaus koskee lohkojen yhteistä rajaa. Valvontakarttalähetyksessä on mukana myös lähetyslista. Ohessa on esimerkki lähetyslistasta. Huomioitavaa on erityisesti se, että kaikki tilalle (lohkovalvontakartoissa lohkolle) kuluvan projektivuoden aikana laitetut koodit saavat lisämerkinnän u. 5.2 Valvontakarttojen ulkoasu Keskitetyn otannan kartat ja ristiintarkastuskartat tulostetaan pääsääntöisesti mittakaavassa 1:5000. Pienempiä mittakaavoja käytetään kuitenkin suurien lohkojen ollessa kyseessä. Tarvittaessa voi tulostaa tarkemman kartan Kartturista. Valvontakartan oikeanpuoleisessa osassa ovat valvottavan tilan peruslohkot tulostettuina digitoitujen viivatyyppien mukaan. Viivatyyppien selitykset löytyvät valvontakartan vasemmasta alareunasta Kokotilan- ja lohkovalvontakartta Vuonna 2014 valvontakartat tulostetaan värillisinä (mikäli taustana käytetty ilmakuva on väri- tai väri-infra -ilmakuva). Kartan yläreunassa on kyseisen valvonta-ajon numero. Vasemman reunan lohkotiedoissa on kerrottu lohkojen tunnukset, nimi, digitoidut alat, tilatukiominaisuus, peruslohkon viimeisin muutospäivämäärä, tieto tulevasta ajantasaistuksesta (vuodet 2014 ja 2015) ja vuoden 2014 kasvulohkotiedot 4 ensimmäisen kasvulohkon osalta. Esimerkki lohkovalvontakartan ja kokotilavalvontakartan ominaisuustietokentästä LOHKOVALVONTAKARTTA: XXX -15 Alapelto Dig. ala: 1.29 ha Muutospvm: AT:

41 TTUKI: A, LFA/YMP: K/K Kasvulohkot: 1400:128, 9630:6 IACS: 1.29ha Lohko NATURA tai pohjavesialueella: [E] Mitattu GPS/Taky [ ] ala: ha TILAVALVONTAKARTTA: Peruslohko Dig.ala(ha) Kehä(m) Muutospvm TTUKI: A, LFA/YMP: K/K, AT:2012 A/1320/96; B/5121/25; C/5149/25; D/5115/25; Täydentävien ehtojen valvontakartta Täydentävien ehtojen valvonta-eristä tulostetaan normaalin valvontakartan lisäksi erilliset valvontakartat Natura- ja pohjavesialueista, mikäli tilalla on peruslohkoja ko. alueilla. Vuonna 2014 täydentävien ehtojen valvontakartta tulostetaan aina mustavalkoisena. Dataosiossa näkyy niiden peruslohkojen tiedot, joilla on vähintään yksi aari leikkauspintaalaa Natura- tai pohjavesialueen kanssa. Näillä kartoilla näkyvät valvottavan tilan lohkot, jotka mahtuvat samalle tulosteelle. Myös naapuritilojen lohkot näkyvät peruslohkonraja naapuriin -viivatyypillä, mikäli ne mahtuvat samalle tulosteelle. Alla esimerkki Täydentävien ehtojen Valvontakartta 2014 seliteosasta: Tuvantaus Dig. ala: 1.03 ha IACS: 1.03 ha Pvesi: 1.03 ha B, Natura 2000: 0.52 ha FI SPA SCI Kommentit: Pvesi: 1.03 ha B, => Peruslohko leikkaa kahden pohjavesialueen kanssa, joiden tunnukset ovat B ja Yhteenlaskettu leikkausala on 1,03 ha Natura 2000: 0.52 ha FI SPA SCI => Peruslohko leikkaa 0,52 ha suuruiselta alalta Natura-alueen ID FI kanssa, joka on suojeltu sekä lintu- (SPA) että luontodirektiivin (SCI) perusteella. Kartoille tulostuva leikkausala on SYKEn aineistoon perustuva todellinen leikkausala. Viivatyypit. Täydentävien ehtojen valvontakarttaan tulostuu alkuperäisen (pienentämättömän) Naturaalueen lisäksi 10 m Natura-aluetta pienentävä bufferi-viiva katkoviivana (ks. yllä oleva kuva). Täydentävien ehtojen valvonnoissa tulee tarkastaa Natura alueiden ja pohjavesialueiden rajausten paikkansapitävyys valvontakartoilla ennen paikalla tehtävää valvontaa. 41

42 SYKEn uomarekisterin tiedot (uuden vesilain 34 mukaiset vesistöt) eivät tulostu valvontakartoille, vaan nämä on tarkastettava Kartturi-sovelluksesta. Koska aiempaa pienemmät vesiuomat saattavat olla uuden vesilain mukaan vesistöjä, on mahdollista, että valvontakartan tiedot eroavat pienten uomien osalta uomarekisterin tiedoista. 5.3 Korjausten tekeminen Yleistä merkinnöistä Digitointivirheistä on lähetettävä korjaukset urakoitsijalle sähköisesti Kartturi-sovelluksen korjauspyyntötoiminnolla. Kartturilla peruslohkokorjaukset on aina tehtävä koko lohkon osalta. Peruslohkokorjaukset kopioidaan peltolohkorekisteriin sellaisenaan, joten peruslohkokorjauksen pinta-ala tulee Kartturilla digitoida oikeaksi. Mikäli haluttua pinta-alaa ei saada aikaan Kartturilla, täytyy virheen syy selvittää. Sovellus laskee aluekohteelle pintaalan vähentäen saarekkeiden alat. Jos koko peruslohko on mitattu GPS-laitteella, digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä tallennetaan Kartturissa rasti kohtaan Lohko mitattu GPS-laitteella. Tällöin tieto lohkon GPSmitatusta pinta-alasta, korjauspyynnön päivämäärästä ja tekijästä siirtyy Tukisovelluksen Peruslohkot/GPS-mittaus -välilehdelle. Jos lohko on GPS-mitattu jonakin aiempana vuonna, mutta ei tänä vuonna, lohkoa ei voi merkitä tänä vuonna valvonnassa GPS-mitatuksi. Jos peruslohko on osittain mitattu GPS-laitteella (esimerkiksi yksi metsän varjostama lohkonreuna tai saareke), digitoinnin korjauspyyntöä tehtäessä tallennetaan Kartturissa rasti kohtaan Lohko mitattu osittain GPS-laitteella. Tällöin tieto lohkon osittaisesta GPSmittauksesta siirtyy Tukisovelluksen Peruslohkot/GPS-mittaus -välilehdelle. Korjaukset on tallennettava ja tallennuksen jälkeen hyväksyttävä digitoitavaksi, vasta tämän jälkeen korjaukset siirtyvät odottamaan digitointia. Mikäli käyttäjä on vahingossa tehnyt virheen ja digitoitavaksi hyväksyttyä lohkoa on korjattava, voi hän korjata lohkoa edellyttäen, että se on vielä hyväksytty digitoitavaksi -tilassa. Digitoinnissa-tilassa olevaa korjausta ei voi enää muokata vaan peruslohkolle on tehtävä uusi korjaus. Hyväksytyt korjaukset siirtyvät digitointiin sitä mukaa kuin digitointiurakoitsija ehtii käsitellä korjaukset. Digitoinnissa käytetyt koodit valvotuille lohkoille: - D010 = ELY-keskuksen vapaa korjaus - D011 = Valvontalohkoa suurennettu viljelijän pyynnöstä - D100 = ELY-keskuksen peruslohkokorjaus - D101 = ELY-keskuksen peruslohkokorjauksesta aiheutunut muutos naapurilohkolle - D200 = ELY-keskuksen valvonnan yhteydessä lohkon digitointi hyväksytty sellaisenaan 34 Vesilaki 587/

43 5.3.2 Valvontakorjaukset vuonna 2014 Merkintäohjeet koskevat valvottavan lohkon yleisimpiä korjauksia. Muunlaisten tapausten merkinnöissä voidaan soveltaa näitä ohjeita niiltä osin kuin mahdollista ja tehdä lisäselvityksiä Kartturin kuvaus-kohtaan. Lisäselvityksiä kirjoitetaan vain silloin, kun ne tuovat korjauspyyntöön jotain lisäarvoa. Seuraavassa on esitetty tyypillisiä korjaustapauksia: Uusi lohko Piirretään aluepiirtotyökalulla koko lohko. Yhdistämiset/Jaot Mikäli valvonnassa todetaan lohko(t) jaettavaksi tai yhdistettäväksi tehdään kunnassa jako/yhdistäminen tulevalle vuositasolle. Jako tai yhdistäminen on tehtävä Tukisovelluksen Jako/Yhdistämis -toiminnolla. Mikäli jako/yhdistäminen tehdään kunnassa väärin (esimerkiksi vanha lohkonumero passivoidaan ja luodaan suoraan kaksi uutta numeroa ilman Jako/Yhdistämis -toimintoa, jolloin historiayhteys vanhan ja uusien lohkonumeroiden väliltä jää puuttumaan), aiheutuu tästä peltolohkorekisterissä päällekkäisyysvirhe (B005/B006). Jaon tai yhdistämisen voi tehdä Kartturissa heti, kun uudet lohkotunnukset näkyvät Kartturissa (esimerkiksi jako maanantaina näkyy Kartturissa keskiviikkona). Kuluvan vuoden peruslohkorajat kopioidaan Kartturissa aputasolle, jolla lohkot jaetaan/yhdistetään. Tämän jälkeen valitaan tuleva vuositaso (jolle jako on Tukisovelluksessa tehty) josta löytyvät uudet peruslohkotunnukset. Aputasolta valitaan lohkot ja niistä tehdään peruslohkokorjaukset Luo geometrian pohjalta toiminnolla. - Saarekkeet. 1. Mikäli halutaan poistaa saareke/rakennus tai muu kohde kartalta, korjaustyökalulla täytetään saareke jonka jälkeen yhdistetään saareke ja peruslohko Yhdistä työkalulla. 2. Mikäli halutaan lisätä saareke kartalle (eli lohkon alaa pienennetään), tehdään peruslohkokorjaus ja Piirrä reikä työkalulla digitoidaan lohkolle saareke. Peruslohkon viivatyypin muutos Piirrä Vapaa korjaus -työkalulla viivatasolle viiva oikeaan kohtaan ja valitse tallennusdialogin kohdasta Tyyppi valtaoja tai muu vesistöviiva. Raja muutetaan tällöin peruslohkoviivatyypistä valitun mukaiseksi viivatyypiksi viivan pituuden mukaan (viivakorjauksen ei tarvitse olla tarkasti oikealla paikalla, peruslohkon korjauspyyntö ratkaisee rajan sijainnin). Viivatyökalulla tehdyt viivatyypin muutokset tehdään aina koko viivan matkalta kaikille lohkoille! Muutos tehdään vain viivatyypin osalta. Mikäli myös peruslohkon rajausta pitää korjata, on tehtävä erillinen peruslohkon korjauspyyntö. Tie, jonka päälle on digitoitu peruslohkojen raja. Tien reunaviiva korjataan tien molemmin puolin. Korjaa peruslohkon rajaa peruslohkon korjaustyökalulla oikeaan kohtaan. 43

44 Naapurilohkojen korjaukset Naapurilohkojen korjauksesta tallennetaan tarkentava tieto Kartturissa, kohdassa korjauspyynnön tiedot. Jos naapurilohkoa korjataan jokaiselta reunalta, valitaan tyypiksi Valvontalohkon naapuri, korjattu kokonaan. Jos korjataan ainoastaan lohkojen välistä yhteistä rajaa, valitaan tyypiksi Valvontalohkon naapuri, korjattu osittain. Tällöin ajantasaistuksessa osataan korjata lohkon muut rajat, mutta ei kosketa jo valvottuun rajaan. Mikäli valvonnan yhteydessä myös naapurilohkon rajaa muutetaan, ELY-keskuksen on informoitava siitä naapurilohkon viljelijää. Jos naapurilohkon muutos on yli käytettävän mittalaitteen toleranssin, on naapurilohkon tila vietävä valvonta-ajolle 5063 ja suoritettava kyseisen lohkon valvonta. Alla olevaan listaan on koottu muutamia tärkeitä periaatteita sähköisiin korjauksiin liittyen. Tarkempaa tietoa sähköisistä korjauksista löytyy Aitasta, Kartturin käsikirjasta. Ajantasainen Kartturi-ohje on ohjelmassa itsessään, kohdassa Ohje. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen Muista: - Pinta-ala. Kartturilla tehdyn peruslohkokorjauksen pinta-ala on lopullinen digitoitu ala! - Kehämitta. Kartturin laskema kehämitta ei välttämättä ole oikea. Poista ojat ym. kasvulohkon mittaustoleranssia keinotekoisesti kasvattavat alueet kasvulohkon kehämitasta. - Kahden lohkon yhteinen raja. Mikäli korjataan rajaa, joka on yhteinen naapurilohkon kanssa, täytyy molemmille lohkoille tehdä korjauspyyntö ja siirtää rajaa yhtä aikaa. - Lohkot, jotka ilmakuvalla näyttävät muulta kuin pellolta. Mikäli lohko näyttää ilmakuvan mukaan olevan metsää, ota kantaa lohkon maankäyttölajiin eli kirjoita jokin asiaa selventävä teksti Kommentti-kenttään. Tämä ei koske pelkästään metsältä näyttäviä lohkoja vaan myös muita viljelemättömiltä näyttäviä lohkoja. Tämä koskee erityisesti uusia lohkoja. - Viivatyypit. Muista huomioida lohkon eri viivatyypit, mistä ne alkavat ja mihin päättyvät. Katso myös mahdollisten rajanaapureiden viivatyypit. Tarkenna asia tarvittaessa Kommentti -kenttään. Lisää tarvittavat piennar- ja suojakaistaviivat. - Erityisympäristötukilohkojen rajaus. Kiinnitä erityistä huomiota näiden lohkojen rajaukseen, koska ne digitoinnin yhteydessä täsmäytetään ilmoitettuun pinta-alaan. Mieti aina, täytyykö rajausta korjata, vai onko kyse sopimusrikkomuksesta. - Pistemäinen korjaus. Pistemäisellä korjauksella voi muuttaa ainoastaan tilakeskuksen sijaintia. Lohkon rajojen muuttaminen ei ole mahdollista. - Korjaukset, joita tehdään valvonnan ulkopuolisille lohkoille. Nämä lohkot ovat samanarvoisia kuin valvontakorjaukset. - Kommentti-kenttä. Käytä kenttää tarpeen mukaan! Kirjoita yksiselitteisiä ja selventäviä kommentteja. Yksiselitteinen ja selventävä ei välttämättä tarkoita lyhyttä. Kenttään ei ole tarpeen kirjoittaa esimerkiksi tekstiä rajakorjaus, sillä se ei ole tarpeellinen tieto. Tarpeellista sen sijaan on esimerkiksi kirjoittaa kommentti, jos lohkojen väliin on tarkoituksella jätetty pieni rako. 44

45 Muista, että digitoija luottaa siihen, että valvonnan yhteydessä on huomioitu ja otettu kantaa kaikkiin näihin em. seikkoihin. Tämä huolimatta siitä, onko lohko valvottu maastossa vai toimistossa. Digitoija ei tiedä, miten valvonta on suoritettu Voimassa olevat virhekoodit Yleisesti valvottavan tilan kohdalla on huomioitava, että myös kaikki digitointiin liittyvät virhekoodit on ratkaistava. Ongelmallisimpia virhekoodeja ovat B005, B006, B007, B009 ja D005. Erityisesti ELY-keskusten ratkaistavia ovat päällekkäisyysvirheet B005 ja B006, joiden osalta ELY-keskuksiin on lähetetty päällekkäisyyskartat kevään 2014 aikana. Kaikkiin edellä mainittuihin virhekoodeihin liittyvät selitykset ja ratkaisuohjeet löytyvät Aitassa olevasta "Vuonna 2013 digitoitujen peruslohkojen kartta-ohje kunnille". Virhekoodit näkyvät Kartturissa kohdassa Peruslohko Hae virhekoodit. 5.4 ELY-keskusten toimenpiteet päällekkäisyyskartoille Lohkoista, joilla on virhekoodi B005 tai B006, on lähetetty päällekkäisyyskartat ELYkeskuksiin mittakaavassa 1:2500 (tai suurilla lohkoilla 1:5000) tulostetuilla päällekkäisyyskartoilla ja ne ovat myös näkyvillä kuntiin menneillä tilanneraporteilla. Päällekkäisiksi ilmoitetut peruslohkot sekä niiden pinta-alasta poistettu päällekkäisyysalue (merkitty kartalle P-merkillä) näkyvät kartalla. HUOM! Osa päällekkäisyysvirheistä, kuten historiayhteyksien luominen, on korjattava kunnassa ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Tilanneraportilla olevista virhekoodeista muut kuin päällekkäisyyskoodit ratkaistaan kunnassa Virhekoodi B005 Osittaisissa päällekkäisyystapauksissa viljelijöiden ilmoittamat peruslohkojen rajat menevät maastossa yli 5 metriä päällekkäin. Tällöin päällekkäinen alue on poistettu peruslohkojen pinta-alasta. Tällöin päällekkäisyyden syntymisen jälkeen tulostetuilla viljelijäkartoilla on vaillinaisesti digitoituja peruslohkoja ts. viljelijöiden lohkoista puuttuu päällekkäinen alue. Osittaisen päällekkäisyyden ratkaiseminen kannattaa aloittaa lohkojen kasvulohkovuosien selvittämisellä. Mikäli osittain päällekkäisten lohkojen kasvulohkotiedot ovat eri vuosilta, on todennäköisesti kyseessä ajallinen päällekkäisyys. Osittainen päällekkäisyys voi olla myös saman viljelijän eri lohkoilla. Rajavirhe Mikäli peruslohko tai peruslohkon raja on piirretty päivityskartalle/valvontakartalle väärin tai muutoskartta on digitoitu väärin, asia selvitetään ja virheelliset rajat korjataan Kartturissa. Kommentti -kenttään kirjoitetaan vapaamuotoinen selvitys tehdystä korjauksesta. Ajallinen päällekkäisyys Ajallinen päällekkäisyys syntyy, kun tietylle alueelle on annettu useampi kuin yksi virallinen peruslohkotunnus. Tämä on saattanut aiheutua esimerkiksi hallinnan muutoksen yhteydessä, jolloin alue on digitoitu kummallakin tunnuksella. Toisena vaihtoehtona viljelijän jollekin 45

46 lohkolle on annettu kaksi tai useampia peruslohkotunnuksia, ja kasvulohkot ovat eri peruslohkoilla eri vuosina. Päällekkäisyyden korjaamiseksi luodaan Tukisovelluksen korjaustoiminnolla historiayhteys vanhasta peruslohkotunnuksesta käytössä olevaan peruslohkotunnukseen. ELY-keskuksen tehtävä on ohjeistaa kuntia luomaan tarvittavat historiayhteydet sekä valvoa, että ne myös luodaan. Tilanteesta tehdään lisäksi selvitys ELY-keskukseen lähetettyyn tilanneraporttiin. Tarkempien ohjeiden saamiseksi voi laittaa viestin osoitteeseen Todellinen päällekkäisyys Todellisessa päällekkäisyystilanteessa päällekkäisillä peruslohkotunnuksilla on kasvulohkot samana vuonna yhdellä tai useammalla viljelijällä. Jos tukea on haettu väärin perustein, ELYkeskus valvoo peruslohkon. Valvonnan perusteella määritetään peruslohkon raja päällekkäisyyskartalle oikeaan kohtaan ja tallennetaan tilanne Tukisovellukseen. Virheelliset rajat korjataan Kartturissa siten, että peruslohkot piirretään kokonaan. Kommentti-kenttään kirjoitetaan vapaamuotoinen selvitys tehdystä korjauksesta. Esimerkki1: Virhekoodin B005 ratkaisu Alla olevassa kuvassa osittainen päällekkäisyys on lohkoilla 03107, ja Kunnassa on perustettu alueelle vuonna 2004 lohkotunnus Vuonna 2005 lohko on haluttu jakaa kahteen osaan eri maankäyttölajien vuoksi. Jakoa ei ole tehty Tukisovelluksen jakotoiminnolla vaan on annettu virheellisesti kaksi uutta lohkotunnusta (03143 ja 03168) ja vanha tunnus (03107) on ainoastaan passivoitu. Tällöin vanhan ja uusien lohkonumeroiden välille ei ole muodostunut historiayhteyttä. Osittaisen päällekkäisyysvirheen ratkaisemiseksi ELY-keskuksen täytyy ohjeistaa kuntaa passivoimaan lohko (jos ei ole passivoitu) ja luomaan Tukisovelluksen korjaustoiminnolla historiayhteys lohkosta lohkoihin ja

47 5.4.2 Virhekoodi B006 Kokonaan päällekkäin olevissa lohkoissa peruslohkojen rajat menevät maastossa kokonaan päällekkäin. Päällekkäisyyden ratkaiseminen kannattaa aloittaa lohkojen kasvulohkovuosien selvittämisellä. Mikäli päällekkäisten lohkojen kasvulohkotiedot ovat eri vuosilta, on todennäköisesti kyseessä ajallinen päällekkäisyys. B006-rajavirheet sekä ajalliset ja todelliset päällekkäisyydet ratkaistaan samalla tavalla kuin B005-virheet. Yhteiskäyttölohko Yhteiskäyttölohkolla tarkoitetaan peruslohkoa, jota viljelee kaksi tai useampi viljelijä samana vuonna. Yhteiskäyttölohkolla oleva B006-virhekoodi poistetaan digitoinnin yhteydessä ELYkeskuksen antaman selvityksen perusteella. ELY-keskuksen on varmistettava, että peruslohkon kaikilla kasvulohkojen haltijoilla näkyy kartoillaan kyseinen peruslohko kokonaisena, samalla numerolla ja samalla tavalla digitoituna. Esimerkki 2: Virhekoodin B006 ratkaisu Alla olevassa kuvassa päällekkäiset lohkot ovat ja Viljelijä A:lla on ollut kasvulohko lohkolla vuonna Myöhemmin lohkon on ottanut viljelyyn toinen viljelijä. Tällöin kunnassa on annettu virheellisesti uusi peruslohkonumero 04332, jolla viljelijällä B on ollut kasvulohkot vuosina 2005 ja Päällekkäisyysvirheen ratkaisemiseksi ELY-keskuksen täytyy ohjeistaa kuntaa passivoimaan lohko ja luomaan Tukisovelluksen korjaustoiminnolla historiayhteys lohkosta lohkoon

48 5.4.3 Virhekoodi D005 D005-virheet (= kahden tai useamman peruslohkon rajaa on siirretty alle 5 metriä) ratkaistaan pääosin kunnassa. D005-virheistä lähetetään kuntaan normaali digitoinnin tilanneraportti. Kunnassa selvitetään asianomaisten viljelijöiden kanssa, missä peruslohkojen raja todellisuudessa kulkee sekä tehdään tarvittaessa korjaukset. Korjaukset digitoidaan samalla tavalla kaikkien asianomaisten viljelijöiden kartoille. Viljelijöiden virheraporteilta on käytävä ilmi, että kaikki asianomaiset viljelijät hyväksyvät tehdyt korjaukset. ELY-keskuksen tulee karttojen esitarkastuksen yhteydessä kiinnittää huomiota virheiden ratkaisuihin. Jos lohkojen raja on digitoinnissa sijoitettu oikeaan kohtaan ja viljelijät sen hyväksyvät, tarvitsee kunnan palauttaa vain tilanneraportti, jossa kyseisen asian hyväksyminen todetaan kaikkien asianomaisten osalta. Mikäli viljelijät eivät pääse korjauksista yhteisymmärrykseen, kunnan tulee lähettää kartat ELY-keskukseen valvonnan kautta ratkaistaviksi. Jos digitointiin tulee D005-lohkoista vastakkaiset ratkaisuehdotukset (molemmat viljelijät ovat piirtäneet alueen itselleen), tilanteesta tehdään päällekkäisyys, josta lähetetään päällekkäisyyskartat ELY-keskukseen. HUOM! Mikäli kunnasta ei palaudu minkäänlaista kommenttia, peltolohkorekisterin ylläpidossa katsotaan rajalinjauksen olleen oikeassa kohdassa ja virhekoodi poistetaan automaattisesti. 6. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset 6.1 Yleistä Täydentävät ehdot koskevat tuenhakijan kaikkea maatalousmaata ja maatalouden harjoittamista. Täydentäviä ehtoja pitää noudattaa koko kalenterivuoden ajan ( ) 35. Kun lohkon hallinta muuttuu ja lohkon vastaanottaja on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, hän on vastuussa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta kun lohko on hänen hallinnassaan. Jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen siirtyneellä lohkolla on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla. Tällöin on hyvä sopia kirjallisesti, että kumpikin osapuoli vastaa täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta, kun lohko on heidän hallinnassa. Epäselvässä tapauksessa täydentävien ehtojen seuraamus osoitetaan sille viljelijälle, joka on hakenut tuet. Jos tilalle on aiheutunut sanktio, viljelijä voi tarvittaessa hakea korvausta mahdolliseen sopimukseen vedoten rikkeen tekijältä. Täydentävät ehdot koskevat myös lohkon käyttöä muuhun kuin maataloustoimintaan. Kasvukauden aikana lohkolla voidaan sallia myös muuta kuin maatalouskäyttöä, jos toiminta ei vahingoita satoa. Kasvukauden ulkopuolella käyttö muuhun kuin maataloustoimintaan ei saa vaarantaa alan maatalouskäyttöä seuraavana kasvukautena. 35 Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 artikla

49 Valvonnasta on annettu valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta (636/2007). Yhteisölainsäädännössä täydentävistä ehdoista ja niiden valvonnasta on säädetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 73/2009 komission asetuksissa (EY) N:o 1122/2009 ja (EY) N:o 65/2011 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1310/2013. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset on kansallisesti säädetty valtioneuvoston asetuksella 226/2013. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset sekä lakisääteiset hoitovaatimukset jaetaan seuraaviin osioihin, joita kutsutaan ehdonaloiksi: * hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus (indikaattoriryhmä 1) * ympäristö (indikaattoriryhmät 2-5) * kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys * eläinten hyvinvointi. Viljelijöille on keväällä 2010 lähetetty Hakuoppaan yhteydessä uusittu opas Viljelytapa ja ympäristöehdot hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä ympäristöön liittyvistä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Tässä ohjeessa ovat niitä vaatimuksia koskevat valvonnan periaatteet. Ohje ei kata kaikkia valvontatilanteita, vaan tarkastajan tulee tarvittaessa tapauskohtaisesti harkita mm. laiminlyöntien arviointia esimiehensä tai kollegansa kanssa. Ohje korvaa aiemmat vastaavat ohjeet. Evira ohjeistaa ehdonalojen kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi valvontaa. Näistä saa tietoa oppaasta: Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi (www.evira.fi). 6.2 Toimivalta Mavi vastaa hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta. Tarkastukset on delegoitu ELY-keskuksille. Ahvenanmaalla Mavi on toimivaltainen valvontaviranomainen vain hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten osalta. Tarkastukset siellä suorittaa Ahvenanmaan valtionvirasto. Muilla viranomaisilla ei ole valtuutta tehdä hyvän maatalouden ja ympäristön sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvontoja. Toimivaltaisella ympäristöviranomaisella on oikeus tarvittaessa osallistua ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvontaan (nitraatti- ja puhdistamolieteasetukset sekä luonto- ja lintudirektiivit). Toimivaltaisia ympäristöviranomaisia ovat ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Laiminlyöntitapauksissa toimivaltaiselta ja yleistä etua valvovalta ympäristöviranomaiselta voidaan pyytää lausunto laiminlyönnin arvioimiseksi. Lausunto pyydetään lomakkeella 181, joka on saatavissa Aitasta. Lausunnon antamiselle tulee antaa takaraja, kuten luvussa 6.7 on kerrottu. 6.3 Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille Havaitut lainsäädännön rikkomukset ilmoitetaan mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen lainsäädännöstä vastaaville viranomaisille lomakkeella 182 (saatavilla Aitasta). Esimerkiksi 49

50 nitraattiasetuksen rikkomukset ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja epäillyt eläinsuojelurikkomukset aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Ilmoituksesta tulee ottaa kopio ELY-keskukselle. 6.4 Otannat Maaseutuviraston otanta Toimivaltainen valvontaviranomainen eli Mavi tekee velvoitteen mukaisen noin 1 %:n otannan (n. 650 tilaa) vuosittain 36. Yhden prosentin otannasta % otetaan satunnaisesti ja loput riskiotannalla. Vuonna 2014 otanta tehdään neljässä erässä. Suunniteltu aikataulu on alla. 1. otanta (satunnaisotanta vuoden 2013 hakemuksista) toukokuussa (ajonumero 5051) 2. otanta (painotettu otanta vuoden 2013 hakemuksista) mennessä (ajonumero 5055) 3. otanta (painotettu otanta) mennessä (ajonumero 5057) 4. otanta (uudet viljelijät) mennessä (ajonumero 5059) Mahdollista on, että myöhässä tallennetuista hakemuksista joudutaan tekemään vielä viides otanta. Ennen tilakäyntiä on varmistettava Tukisovelluksesta, että viljelijä on hakenut EU-tukia vuonna Jos tila ei ole hakenut tukea, Tukisovellukseen tallennetaan Ei valvota. Mavin otannassa olevilta tiloilta valvotaan sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset että ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset, siltä osin kun ne koskevat tilaa. ELY-keskusten omat otannat Ajonumero ELY-keskusten omalle otannalle vuonna 2014 on Ajolle tallennetaan tilat, jotka on otettu täydentävien ehtojen valvontaan valvonnan laajentamisen tai ilmiannon vuoksi. Tiloilta valvotaan vain laiminlyödyn säädöksen osuus (esimerkiksi pelkkä nitraattiasetus). Tilakäynnit on tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä. Tarkastukseen otetaan kaikki lohkot, joita laiminlyöty vaatimus koskee. Jos laajennusvalvonta tehdään hallinnollisesti ilman tilakäyntiä (esimerkiksi hukkakaura tai lantalapuute), tilat tallennetaan ajolle Ympäristötuen lannoitusvalvonnassa havaitut nitraattiasetuksen ja pohjavesisäädösten rikkomukset viedään omalle ajolle, jonka ajonumero vuonna 2014 on Tilat viedään aina sen vuoden ajolle, jolloin tarkastaja toteaa laiminlyönnin ja laatii siitä pöytäkirjan. Näin seuraamukset kohdistuvat oikeaan vuoteen Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 70, kohta 8 a 50

51 6.5 Laiminlyönnin määritelmä Täydentävien ehtojen laiminlyönnillä tarkoitetaan mitä tahansa lakisääteisten hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamatta jättämistä. 6.6 Ympäristötuen vähimmäisvaatimusten tarkastaminen Ympäristötukeen sitoutuneelta viljelijältä tarkastetaan täydentävien ehtojen tarkastuksen yhteydessä myös ympäristötuen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen. Jos vähimmäisvaatimusten noudattamisessa todetaan puutteita, määrätään seuraamus täydentävien ehtojen kautta. Ko. seuraamukset kohdistuvat vain ympäristötukeen, eläinten hyvinvointitukeen, LFA:han, LFA:n kansalliseen lisäosaan ja kotieläintilan hehtaaritukeen. 6.7 Havaintopöytäkirja ja sen liite Valvonnoissa käytetään täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjaa sekä laiminlyöntien arviointi-lomaketta. Maaseutuviraston otannassa oleville tiloille esitäytetty havaintopöytäkirja tulostetaan Tukisovelluksesta osana peltovalvontapöytäkirjaa. Oman otannan ajolla oleville tiloille käytetään Aitasta tulostettavaa esitäyttämätöntä pöytäkirjaa. Laiminlyöntien arviointilomakkeen voi tulostaa Aitasta. Lomake täytetään vain, jos tarkastuksella havaitaan täydentävien ehtojen laiminlyönti. Tarkemmat ohjeet havaintopöytäkirjan ja arviointilomakkeen täyttämisestä ja tietojen tallentamisesta sovellukseen on annettu erikseen (Täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ja laiminlyöntien arviointilomakkeen täyttö- ja tallennusohje Dnro 591/55/2014). Havaintopöytäkirjasta ja arviointilomakkeesta jätetään tai lähetetään kopiot tilalle. Tilalla täytetään havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien kirjallinen kuvailu arviointilomakkeeseen. Laiminlyöntien numeerisen arvioinnin ja seuraamusehdotuksen voi miettiä ja täyttää toimistolla. Tärkeintä on kirjata havainnot ylös jo tilalla. Tarkastuksen jälkeen tiedot tallennetaan Tukisovellukseen täydentävien ehtojen osioon. Mikäli pöytäkirjaa ja liitettä ei saada valmiiksi tilalla, on ne tehtävä valmiiksi kuukauden kuluessa tilakäynnistä 38. Mikäli laiminlyönnistä pyydetään lausunto ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, voi pöytäkirjan valmistuminen ja tilalle toimittaminen kestää enintään kolme kuukautta. Aikaraja tulee mainita lausuntopyynnössä ja perustella se viittauksella komission asetuksen 1122/ artiklan 3. kohtaan. Tilakäynnillä on aina oltava mukana esitäyttämätön havaintopöytäkirja, laiminlyöntien arviointilomake sekä kaksi vähäisen laiminlyönnin arviointilomaketta, joista toinen jätetään tarvittaessa täytettynä tilalle. Niitä tarvitaan tiloilla, joilla havaitaan täydentävien ehtojen laiminlyönti ja jotka eivät ole täydentävien ehtojen otannassa. 38 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla

52 6.8 Laiminlyöntien arvioiminen Laiminlyönnit arvioidaan tilanteen mukaan täydentävien ehtojen arviointilomakkeella tai vähäisen laiminlyönnin arviointilomakkeella. Jokaiselle havaitulle laiminlyönnille tarkastaja ehdottaa seuraamusta, joka on pääsääntöisesti 3 % 39. Jos tarkastaja arvioi laiminlyönnin vähäiseksi, sen korjaamiselle annetaan määräaika (enintään 3 kk) ja määräajan jälkeen tehdään uudelleentarkastus joko tilalla tai hallinnollisesti. Jos viljelijä on korjannut laiminlyönnin annetussa määräajassa, seuraamus on 0 % (laajuus 0, vakavuus 0 ja jatkuvuus 0). Jos laiminlyöntiä ei ole korjattu, tukivähennyksen on oltava vähintään 1 %. Tarkastuksen aikana korjattu vähäinen laiminlyönti, merkitään pöytäkirjalle kunnossa olevaksi. Täydentävien ehtojen koordinaattori vahvistaa lopullisen seuraamusprosentin, kun kaikki tilalla vuonna 2014 tehtävät täydentävien ehtojen valvonnat on suoritettu. Lopulliseen seuraamukseen vaikuttaa laiminlyöntien määrä, onko laiminlyöntejä havaittu useammalla ehdonalalla sekä onko havaittu toistuvia ja tahallisia laiminlyöntejä. Jos tarkastuksessa havaitaan samalla ehdonalalla useampi laiminlyönti, joista yksikään ei ole toistuva, pidetään laiminlyöntejä yhtenä laiminlyöntinä. Tällöin ehdonalan seuraamukseksi tulee korkein yksittäiselle laiminlyönnille ehdotettu seuraamusprosentti. Jos laiminlyöntejä havaitaan eri ehdonaloilla, jokaiselle ehdonalalle vahvistetaan erikseen seuraamusprosentti. Eri ehdonalojen seuraamukset lasketaan yhteen. Jos kyseessä ei ole toistuva tai tahallinen laiminlyönti, seuraamus voi kuitenkin olla enintään 5 %. Jos tilalla havaitaan sama laiminlyönti kuin vuosina 2012 ja 2013, kyseessä on toistuva laiminlyönti. Tällöin edellisellä kerralla annettu seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Kun laiminlyönti toistuu ensimmäisen kerran, tarkastaja arvioi, onko tilanne parantunut tai huonontunut ja määrittää sen perusteella laiminlyönnille seuraamusprosentin, joka kerrotaan kolmella. Jos arviointia ei puutteellisen kuvailun vuoksi voi tehdä, kerrotaan edellisellä kerralla annettu seuraamus kolmella. Jos jo kerran toistunut laiminlyönti havaitaan vielä myöhemmin uudelleen, edelliselle laiminlyönnille annettu seuraamusprosentti kerrotaan kolmella. Vähennys voi kuitenkin olla enintään 15 %. Kun 15 % vähennys saavutetaan, täydentävien ehtojen koordinaattori lähettää viljelijälle huomautuskirjeen. Jos viljelijä vielä huomautuskirjeen saamisen jälkeen rikkoo samaa säännöstä tai vaatimusta, laiminlyöntiä pidetään tahallisena. Tällöin seuraamusprosentti, joka laiminlyönnille olisi annettu edellisellä kerralla ilman 15 %:n rajaa, kerrotaan kolmella. Jos toistuva laiminlyönti havaitaan yhdessä jonkin toisen laiminlyönnin tai toisen toistuvan laiminlyönnin kanssa, seuraamusprosentit lasketaan yhteen. Vähennys voi olla kuitenkin enintään 15 % ennen huomautuskirjeen lähettämistä viljelijälle. Jos laiminlyöntiä pidetään rikoslain määritelmän mukaisesti tahallisena, on laiminlyönnin seuraamus pääsääntöisesti 20 %. Toistuvien rikoslain määritelmän mukaisesti tahallisten laiminlyöntien seuraamusprosentti on oltava vähintään 15 %, mutta se voidaan korottaa 100 %:iin. Tahallisesta laiminlyönnistä laaditaan aina erillinen, laiminlyönnin yksityiskohtaisesti kuvaileva muistio havaintopöytäkirjan liitteeksi. 39 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla

53 Täydentävien ehtojen havaintopöytäkirjan ja laiminlyöntien arviointilomakkeen täyttö- ja tallennusohjeen liitteessä on esimerkkejä seuraamusprosentin laskennasta. Laiminlyöntien arviointilomakkeen etusivulle tarkastaja kirjaa kyseisestä valvonnasta aiheutuvan täydentävien ehtojen seuraamusprosentin. Lopullinen seuraamusprosentti voi kuitenkin olla eri kuin arviointilomakkeella ehdotettu, jos tilalla havaitaan vuoden 2014 aikana muita täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisiä (esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa) tai jos koordinaattori muuttaa tarkastajan ehdottamaa seuraamusprosenttia. Laiminlyöntiä arvioitaessa on otettava huomioon viljelijän mahdollinen ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet. Täydentävien ehtojen vähennystä ei suoriteta, jos noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista 40. Viljelijän on ilmoitettava ylivoimaisista esteistä ja poikkeuksellisista olosuhteista kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle (esim. kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen) kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun hän on havainnut tilanteen tai hänen on ollut mahdollista ilmoitus tehdä. 6.9 Viljelijän kuuleminen laiminlyönnin tapauksessa Viljelijää on kuultava havaituista laiminlyönneistä ja ehdotetuista seuraamusprosenteista, jos tilakäynnillä havaitaan laiminlyöntejä täydentävien ehtojen noudattamisessa. ELY-keskuksen koordinaattori kuulee lisäksi viljelijää niissä tapauksissa, kun koordinaattori aikoo korottaa ehdotettua seuraamusprosenttia. Maaseutuvirastossa on laadittu kuulemiskirjeet otantatarkastuksia, laajennusvalvontoja, hallinnollisia tarkastuksia ja ID-valvontoja varten. Kuulemiskirjeet sekä kuulemiskirjeen liite ovat tulostettavissa Aitassa. Kuulemiskirje ja sen liite lähetetään tilalle samalla, kun viljelijälle toimitetaan havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake. Jos kuulemiskirje on lähetetty postitse, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon 7. päivänä kirjeen lähettämisestä. Kuulemiselle varataan aikaa vähintään kaksi viikkoa. Kuulemiskirjeeseen annettu vastine osoitetaan tarkastajalle. Se että viljelijä ei jätä vastinetta, ei estä asian käsittelyä. Jos kyseessä on vähäinen laiminlyönti, kuuleminen suoritetaan vasta uudelleentarkastuksen jälkeen. Kuulemista ei tarvitse suorittaa mikäli laiminlyönti on korjattu määräajassa. Kuulemiskirjeeseen lisätään: - viljelijän nimi ja osoite sekä kirjeen päivämäärä - päivämäärä, johon mennessä vastine tulee toimittaa. - ELY-keskuksen osoite, johon vastine toimitetaan - lisätietojen antajan yhteystiedot, käytännössä tarkastuksen suorittaja - laajennusten yhteydessä merkitään tieto siitä, minkä aikaisemman tarkastuksen perusteella laajennus tapahtuu ja hallinnollisten valvontojen yhteydessä, kuka on suorittanut tarkastuksen ja milloin. Laiminlyöntitapauksissa valvonta voidaan merkitä valmiiksi sovellukseen vasta, kun mahdollinen vastine kuulemiskirjeeseen on saatu. 40 Komission asetus 1122/2009 artikla 75 53

54 6.10 Lopullinen pöytäkirja Valvonnassa todettujen laiminlyöntien aiheuttamat seuraamukset tilan osalta selviävät vasta, kun kaikki täydentävien ehtojen otantojen mukaan tilalle määrätyt valvonnat on tehty. Koordinaattorin vahvistama seuraamusprosentti ilmoitetaan tilalle lopullisessa pöytäkirjassa loppuvuodesta 2014 tai viimeistään alkuvuodesta Täydentävien ehtojen laiminlyönnistä seuraa vähennys kaikkiin viljelijän saamiin suoriin tukiin, ohjelmakauden luonnonhaittakorvaukseen, ympäristötukeen, ympäristötuen erityistukiin ja eläinten hyvinvointitukeen sekä LFA:n kansalliseen lisäosaan ja kotieläintilan hehtaaritukeen. Täydentävien ehtojen seuraamukset eivät vaikuta pohjoisiin hehtaaritukiin. Täydentävistä ehdoista ja ympäristötuesta ei tule päällekkäisiä seuraamuksia, jos täsmälleen samaa ehtoa on rikottu. Seuraamus tulee vain täydentävien ehtojen kautta. Jos kuitenkin piennar on alle 60 cm, tulee seuraamus sekä täydentäviin ehtoihin että ympäristötukeen. ELY-keskuksen koordinaattori kokoaa kaikkien tilalla tehtyjen täydentävien ehtojen valvontojen tulokset, vahvistaa seuraamusprosentin ja tulostaa tilalle lopullisen pöytäkirjan. Lopullisen pöytäkirjan tekemisestä ohjeistetaan tarkemmin koordinaattoriohjeessa loppuvuodesta Valvontojen laajentaminen Mikäli tilalla, joka ei ole täydentävien ehtojen otannassa, havaitaan laiminlyönti, otetaan tila täydentävien ehtojen valvontaan. Tilalla valvotaan tällöin vain laiminlyödyn säädöksen osuus eli ko. indikaattoriryhmä 41. Esimerkiksi tilalla, jolla havaitaan vuotava lantala, tarkastetaan nitraattiasetuksen noudattaminen (indikaattoriryhmä 2). Jos taas piennarvaatimusta on laiminlyöty, valvotaan koko indikaattoriryhmä 1 eli hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Ilmiannot käydään aina tarkastamassa tilalla. Myös ympäristöhallinnon kautta ilmitulleet tapaukset käydään tarkastamassa tilalla. Tilan lohkoista valvotaan ne, joita laiminlyöty vaatimus koskee. Laajennuksen voi tehdä hallinnollisesti (ilman tilakäyntiä), kun se on mahdollista. Niistä ohjeistetaan indikaattorien 1.13 ja 2.1 kohdalla. Hallinnollisessa laajennuksessa tarkastus kohdistuu vain laiminlyötyyn vaatimukseen tai standardiin eli ei koko säädökseen. Muuten toimitaan samojen periaatteiden mukaan kuin paikalla tehtävissä tarkastuksissa Valvontaindikaattorit Tarkastuksissa valvotaan täydentävien ehtojen noudattamista valvontaindikaattoreiden avulla. Kaikki vaatimukset tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan yhdellä tilakäynnillä. 41 Valtioneuvoston asetus 636/

55 Indikaattoreiden ulkopuoliset asetusten laiminlyönnit kirjataan liitteeseen ja tallennetaan Tukisovellukseen säädöksittäin kohtaan Muut huomiot. Indikaattoreiden kohdalla on mahdollisuuksien mukaan annettu arviointiasteikko laiminlyönnin arvioimiseksi tai esimerkkejä laiminlyönneistä ja niiden arvioinnista. Laiminlyöntien laajuuden, vakavuuden ja jatkuvuuden arvioinnit ovat suuntaa-antavia. Indikaattoriryhmä 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten valvontaindikaattorit 42 Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen muista ojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta 43. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 60 cm leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta. Valvotaan silmämääräisesti sekä tarvittaessa lohkokorteista. Pientareen puuttumisen syynä hyväksytään mm. salaojitus, vaikeasti torjuttavien rikkakasvien torjuminen sekä valtaojien kaivaminen ja perkaaminen. Esimerkki 3: Piennarta ei tarvitse jättää, jos 1) pellon ja uoman välillä on metsää, pensaikkoa, jouto- tai kitumaata, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle; tai 2) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla. Laajuus: Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on enintään 20 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus. Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >20 60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus. Jos ehtoa on laiminlyöty siten, että puutteita pientareissa on >60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja jatkuvuus. A) Viljelijä on laiminlyönyt piennarvaatimusta. Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin puutteita. Piennartarve on valtaojan varrella. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen tilaan ja on helposti 42 Valtioneuvoston asetus 226/ Valtioneuvoston asetus 366/ Vesilaki 587/

56 korjattavissa perustamalla nurmi. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 % B) Viljelijä on laiminlyönyt piennarvaatimusta. Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 450 m ja 80 m matkalla havaittiin puutteita. Piennartarve on vesistön varrella. Viljelijä on levittänyt lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita lähes vesirajaan asti. Laiminlyönti voi aiheuttaa ravinteiden ja kasvisuojeluaineiden päästöjä vesistöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 % C) Viljelijä on laiminlyönyt piennarvaatimusta. Tilalla on piennartarvetta kaikkiaan noin 10 m ja piennar puuttuu koko matkalta. Vaikka piennarpuute on > 60 % koko tilan piennarvaatimuksesta, on se kuitenkin laajuudeltaan vähäinen. Laajuus 3, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 %. 1.2 Viljelty pelto on viljelty hyvän maatalouskäytännön mukaisesti. Viljelty pelto on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia. Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30. päivänä kesäkuuta. Jos on kyse asetuksen liitteessä tarkoitetuista puutarhakasveista, joita ei kylvetä edellä mainittuun päivämäärään mennessä, lohkolle on kylvettävä esikasvi viimeistään mainittuna määräpäivänä. Jos lohkolle kuitenkin istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, pinaattia tai tilliä, esikasvia ei tarvitse kylvää määräpäivään mennessä. Viljellyn pellon kasvinsuojelusta on huolehdittava joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos pellolta ei korjata satoa, pellon tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että pellolle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto. 45 Mikäli viljelijä on todistettavasti hoitanut viljellyn pellon asetuksen mukaisesti, mutta itäminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, kyseessä ei ole laiminlyönti. 1.3 Viherkesannot sekä tarvittaessa avo- ja sänkikesannot, on niitetty kerran kasvukauden aikana 31. päivään elokuuta mennessä, ja hoidettu niin, että rikkakasvien leviäminen estyy. Tarkastetaan, että viherkesanto on niitetty kerran kasvukauden aikana elokuun loppuun mennessä. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon rikkakasvien torjunnan onnistuminen sekä luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Niitto on suositeltavaa tehdä mahdollisimman myöhään kesällä ja aloittaa keskeltä peltoa. Ellei valvonnan ajankohdan perusteella voida tarkastaa niittovelvollisuuden noudattamista, katsotaan tarvittaessa kasvustosta, onko lohko niitetty aiempina vuosina. Jos on syytä epäillä, ettei niittovelvoitetta täytetä, tehdään tilalle myöhemmin uusintakäynti. Uusintakäynti voidaan tehdä samalla kun tehdään ympäristötuen kasvipeitteisyysvalvonnan tilakäynti. Viherkesanto on niitettävä 45 Valtioneuvoston asetus 226/

57 Esimerkki 4: Esimerkki 5: Esimerkki 6: elokuun loppuun mennessä, vaikka viljelijä myöhemmin aikoisi päättää sen joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Samalla tarkastetaan, että kesantopellot on hoidettu vuosittain niin, että rikkakasvien leviäminen on estynyt. Niittovelvoitetta ei sovelleta ruokohelven viljelyssä, jos hoidetun viljelemättömän pellon taloudellinen hyödyntäminen edellyttää sadonkorjuuta kasvukautta seuraavan vuoden kevättalvella tai jos on kyse valvontavuonna perustetusta kasvustosta. Niittovelvoitetta ei sovelleta myöskään peltoihin, jotka on kylvetty yksivuotisella riistakasviseoksella riistan talviruokintatarkoituksessa. Mikäli tilalla ei ole kesantoja, merkitään havaintopöytäkirjaan ei koske tilaa. Tilan pinta-ala on 35 hehtaaria ja pelloista 4 ha on hoidettua viljelemätöntä peltoa/viherkesantoa. Niitto on viivästynyt tilalla, mutta niitto on suoritettu edellisenä kasvukautena. Alalla on havaittavissa rikkakasveja. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja on korjattavissa niittämällä/uusimalla kasvusto. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 %. Tilan kaikki pellot ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa/viherkesantoa. Niitto on viivästynyt tilalla, mutta niitto on suoritettu edellisenä kasvukautena. Alalla on havaittavissa rikkakasveja. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja on korjattavissa niittämällä/uusimalla kasvusto. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 %. Tilalla on laiminlyöty niittovelvoite. Tilan kaikki pellot ovat hoidettua viljelemätöntä peltoa/viherkesantoa ja koko ala on niittämättä sekä paikoitellen kasvaa pensaita. Tehdyssä maastotarkastuksessa havaittiin, että niittovelvoitetta on laiminlyöty myös edellisellä kasvukaudella. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja on korjattavissa niittämällä/uusimalla kasvusto. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 5 %. 1.4 Hoidetun viljelemättömän pellon kasvusto on kylvetty, jos lohkolla ei ole ennestään kylvettyä monivuotista nurmea, 30. kesäkuuta mennessä. Tarkastetaan, että hoidetun viljelemättömän pellon kasvusto on kylvetty viimeistään riittävällä nurmi- tai heinäkasvien siemenmäärällä. Hoidetulla viljelemättömällä pellolla voidaan kasvattaa myös riista-, maisema- ja niittykasveja sekä näiden kasvien seoksia. 57

58 Vakavuus: Jos kylvö on tehty jälkeen, mutta ennen 7.7., annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus. Jos kylvö on tehty 7.7. jälkeen, mutta ennen 14.7., annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus. Jos kylvö on tehty tai sen jälkeen, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus. Laajuus: Jos tilan hoidettujen viljelemättömien peltojen pinta-alasta on kylvämättä enintään 20 %, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus. Jos tilan hoidettujen viljelemättömien peltojen pinta-alasta on kylvämättä %, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus. Jos tilan hoidettujen viljelemättömien peltojen pinta-alasta on kylvämättä >60 %, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus. 1.5 Kesantopeltoja ei ole päätetty ennen 1. syyskuuta poikkeuksia lukuun ottamatta. Kesantopeltojen kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen. Päättäminen voidaan tehdä myös aikaisemmin, jos peltolohko kylvetään saman kasvukauden aikana. Päättäminen ja lannoitus tulee tällöin ajoittaa kylvön yhteyteen. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. 1.6 Monivuotiselle nurmelle kylvetyt luonnonhoitopellot on niitetty vähintään joka kolmas vuosi ja luonnonhoitopelloilla on estetty puiden ja pensaiden kasvu sekä rikkakasvien leviäminen. Tarkastetaan, että luonnonhoitopellot, jotka ovat monivuotisia nurmipeltoja, on niitetty vähintään kerran kolmessa vuodessa. Niitto on suoritettava edellä mainittua useammin, mikäli rikkakasvien leviämisen tai puiden ja pensaiden kasvun estäminen sitä edellyttää. Luonnonhoitopelloilla nurmen kasvustovaatimus ei ole samantasoinen kuin viljellyllä nurmella. Kasvustossa saa olla rikkoja, jos niiden leviämisen estäminen on hoidettu niitolla. Esimerkki 7: Esimerkki 8: Luonnonhoitopellon niittovaatimusta on laiminlyöty ja sillä kasvaa paikoitellen nuorta vesakkoa (pääosin pajua). Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja se on korjattavissa niittämällä lohko. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 3 %. Luonnonhoitopellon niittovaatimusta on laiminlyöty ja sillä kasvaa yksittäisiä puuntaimia ja pensaikkoa. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja se on korjattavissa raivaamalla puut ja pensaat sekä niittämällä lohko. 58

59 Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, jatkuvuus 5 kokonaisarvio 5 %. Arvioinnissa on otettava huomioon miten paljon tilalla on luonnonhoitopeltoa ja miten laajalta alalta luonnonhoitopelto on vesakoitunut. Jos lohko on kokonaisuudessaan vesakoitunut, todetaan se viljelemättömäksi. 1.7 Hoidetut viljelemättömät pellot on pidetty pääsääntöisesti kasvipeitteisinä tai sängen peittäminä (poikkeuksia lukuun ottamatta) ja niiden kasvusto on uusittu tarvittaessa. Tarkastetaan lohkojen kasvipeitteisyys. Sänkikesannon on oltava edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain erityisistä syistä, joita ovat esimerkiksi pellon viljelykunnon parantaminen torjumalla vaikeita rikkakasveja ja lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi salaojitus, kalkitus sekä valtaojien kaivu ja perkaus. Huomioon tulee ottaa poikkeamisen laajuus ja kesto. Esimerkiksi koko pelto ei voi olla mulloksella, jos toisessa reunassa kaivetaan ojaa. Vain edellä mainituista erityisistä syistä peltolohko voi olla avokesantoa. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta poikkeaminen ei koske ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavia lohkoja ja luonnonhoitopeltoja tai uudelleen viljelykäyttöön otettavia lohkoja (esimerkiksi luopumistukisitoumuksista vapautuneet). Laajuus: Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on enintään 20 % hoidettujen viljelemättömien peltojen pinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 1 % seuraamus. Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on >20 60 % peltopinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 3 % seuraamus. Jos kasvipeitteisyysvaatimusta on laiminlyöty siten, että puutteita on >60 % peltopinta-alasta, annetaan pääsääntöisesti 5 % seuraamus. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin vakavuus ja jatkuvuus. 1.8 I ja II-luokan pohjavesialueilla hoidetut viljelemättömät peltolohkot ovat kasvipeitteisiä ja siemenseoksessa on enintään 20 % typensitojakasvin siementä. Tarkastetaan, että I ja II-luokan pohjavesialueilla hoidetut viljelemättömät peltolohkot ovat joko viherkesantoa tai luonnonhoitopeltoa. Kasvipeitteisyydestä voidaan poiketa vain edellisessä kohdassa mainittujen erityisten syiden perusteella. Typensitojakasvien osuus arvioidaan silmämääräisesti. Typensitojakasveilla tarkoitetaan seuraavia viljelykasveja: apiloita, virnoja, lupiineita (ei koske komealupiinia, Lupinus polyphyllus), sinimailasta, vuohenhernettä, mesikkää ja muita vastaavia kasveja. Viljelijän on pyynnöstä osoitettava siemenseoksen sisältö. 59

60 Laiminlyönnin arvioinnissa kasvipeitteisyyden osalta voidaan noudattaa mitä kohdassa 1.7 on mainittu kasvipeitteisyyden osalta. 1.9 Monivuotisia viherkesantoja on lannoitettu vain perustamisen yhteydessä. Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa perustamisen yhteydessä ottaen huomioon, mitä lannoittamisesta on säädetty nitraattiasetuksessa 46. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on lisäksi noudatettava ympäristötuen ehtoja. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus Yksivuotisia viher-, sänki- ja avokesantoja ei ole lannoitettu. Tarkastetaan, että yksivuotisia viher-, sänki- ja avokesantoja ei ole lannoitettu. Lannoittaminen on sallittua ainoastaan, jos kesannon päättämisen jälkeen lohkolle kylvetään monivuotisia nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä taikka istutettavia kasveja. Kesannon voi päättää 1.9. alkaen mekaanisesti tai kemiallisesti. Aiempi päättäminen on mahdollista kylvön yhteydessä tai jos torjutaan vaikeita rikkakasveja. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus Pysyväksi laitumeksi ilmoitettu ala on laidunnettu, niitetty tai tarvittaessa raivattu niin, että alue pysyy avoimena. Tarkastetaan, että pysyvät laitumet on hoidettu asetuksen edellyttämällä tavalla laiduntamalla, niittämällä tai mikäli niitto tai laiduntaminen ei ole mahdollista raivaamalla vesakkoa ja puiden taimia 47. Niiton tai raivauksen ajankohtaa tai vaatimusta niiton suorittamisesta kerran kasvukauden aikana ei ole asetuksella säädetty, joten tarkastetaan, että lohko on pidetty avoimena eikä se ole vesakoitunut. Tarvittaessa tarkastetaan, että pysyvän laitumen laidunnus on toteutettu niin, ettei se aiheuta eroosiota ja ala pysyy kasvipeitteisenä. Esimerkki 9: Pysyvien laitumien määritelmän täyttymistä ei tarkasteta tässä kohdassa vaan pöytäkirjan kohdassa Tilatuki. Tarkastuksella (lokakuussa) todettiin, että tilan pysyvä laidun oli hieman vesakoitunut. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja on korjattavissa niittämällä/raivaamalla. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 % Pellolla olevat oljet on jätetty polttamatta, ellei oljen polttamiselle ole perustetta Tarkastetaan, onko lohkoilla poltettu olkea ja jos on, onko poltolle ollut peruste (esimerkiksi runsas monivuotinen rikkakasvusto, vaikeasti torjuttavat kasvitaudit tai tuholaiset tai kylvön onnistuminen). Jos tilalla kasvaa viljaa, eikä olkea ole poltettu tai oljen poltolle on ollut peruste, pöytäkirjalle merkitään kunnossa, mutta jos olkea on poltettu eikä ole ollut perustetta laiminlyönti. Jos tilalla on esimerkiksi vain nurmea eikä siten olkea ole poltettu, merkitään ei koske tilaa. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus. 46 Valtioneuvoston asetus 931/2000; Ahvenanmaan maakuntahallituksen päätös 79/ Valtioneuvoston asetus 226/

61 1.13 Hukkakauraa on torjuttu hukkakauralain edellyttämällä tavalla. Valvonnassa tarkastetaan, onko tilalla hukkakauraa ja onko hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla huolehdittu sen torjunnasta kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä 48. Valvonnan lähtökohtana on tarkastaa torjuntatoimien riittävyyttä lohkomuistiinpanoista, viljelijän luotettavan selvityksen perusteella, tarvittaessa torjunta-aineiden ostokuiteista jne. Laiminlyöntinä pidetään saastuneella lohkolla torjuntatoimenpiteiden tekemättä jättämistä. Laiminlyönnin vakavuuteen vaikuttaa se, jos hukkakauran voimakkaasti saastuttamalle lohkolle on kylvetty kauraa eikä riittäviä torjuntatoimia voida tehdä. Ennen tilakäyntiä selvitetään, kuuluuko valvottava tila hukkakaurarekisteriin ja onko viljelijä ilmoittanut tukihakemuksessaan lohkoilla olevasta hukkakaurasta. Tarvittaessa tarkastetaan, onko hukkakauran torjuntaohjetta tai -suunnitelmaa noudatettu. Tiloilla, jotka eivät ole hukkakaurarekisterissä tai joilla ei ole ilmoitettu olevan hukkakauraa, tarkastetaan hukkakauran mahdollinen esiintyminen sekä torjuntatoimet. Havaintopöytäkirjan liitteessä laiminlyönnin kuvailussa tulee mainita peruslohkon tunnus ja missä kohdissa ja kuinka laajasti hukkakauraa on havaittu (esimerkiksi merkintä karttaan). Ei laiminlyöntiä (merkitään pöytäkirjaan Kunnossa): - Tilalla ei havaita hukkakauraa. - Hukkakauraa todetaan muutamia yksilöitä, mutta viljelijä on todistettavasti (lohkokirjanpito, torjunta-ainekuitit jne.) pyrkinyt huolehtimaan hukkakauran torjunnasta, ja toimenpiteitä voidaan pitää riittävinä. - Hukkakaurasaastunta on tapahtunut viljelijälle ennakoimattomana yllätyksenä eikä viljelijällä ole vielä ollut mahdollisuutta torjuntatoimiin. Hukkakaurayksilöitä tavataan hajallaan esimerkiksi tulva-alueilla (veden tuoma saastunta, esiintymät ojan tulvarajassa), linjojen alla (lintujen tuoma saastunta), eläinten kulkureiteillä (riistaeläinten tuoma saastunta) tai laajempana esiintymänä rahtikoneiden, saastuneen lannan, kompostin tms. tilan ulkopuolelta tulleen maanparannusaineen aiheuttamana. - Mikäli valvonta tehdään kitkemisaikana, voi työ olla vielä kesken. Kyseessä ei ole laiminlyönti, jos kitkeminen on jo aloitettu ja se voidaan saada loppuun ajoissa (hukkakaura ei ole alkanut varista, kitkettävä ala on mahdollista kitkeä jäljellä olevassa ajassa). Laiminlyönti, seuraamusprosentti 1: Hukkakauraa on yritetty torjua, mutta toimenpiteet ovat olleet liian vähäisiä tai näennäisiä eli torjuntatoimia ei voida pitää hukkakauralain mukaisina. 48 Laki hukkakauran torjunnasta 185/

62 Laiminlyönti, seuraamusprosentti 3: Hukkakauraa ei ole yritetty torjua. Laiminlyönti, seuraamusprosentti 5: Hukkakauraa todetaan laajana esiintymänä eikä sitä ole yritetty torjua. Tahallinen laiminlyönti: Hukkakaura on tietoisesti jätetty torjumatta; viljelijä ei ole noudattanut hukkakauran torjuntasuunnitelmaa tai -ohjetta. Pientareet Ojien pientareilla hukkakauran kemiallinen pesäkekäsittely on sallittua. Saastunnan laajuuteen nähden tarpeeton ruiskuttaminen pientareilla on kielletty. Vesistöjen varsilla olevilta pientareilta hukkakauraa ei saa torjua kemiallisesti, vaan torjunta pitää tehdä mekaanisesti esimerkiksi kitkemällä. Vesistö määritellään kuten yllä (7.12 Valvontaindikaattorit). Laajennusvalvonnat Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen ilmoittamat tai Eviran tarkastajan kautta tietoon tulleet hukkakauraesiintymät viedään täydentävien ehtojen ELYkeskuksen oman otannan hallinnollisten valvontojen ajolle Hallinnollisesti tarkastuksen voi suorittaa kunnan viranomaisen tai Eviran tarkastajien tekemän raportin ja ottamien kuvien perusteella, jos niistä voi arvioida laiminlyönnin vakavuuden, laajuuden ja jatkuvuuden. Kaikista lohkoista, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee olla valokuvia ja muutenkin tilanne tulee olla hyvin kuvattu, jotta arvioinnin ja seuraamusprosentin ehdottamisen voi tehdä riittävän luotettavasti. Hallinnollisessa tarkastuksessa valvotaan vain indikaattori Hukkakauraa on torjuttu hukkakauralain edellyttämällä tavalla (muihin indikaattoreihin merkitään Ei koske tilaa). Havaintopöytäkirja ja laiminlyöntien arviointilomake, jossa on ehdotettu seuraamusprosentti, lähetetään viljelijälle yhdessä kuulemiskirjeen kanssa. Jos laajennusvalvontaa ei voida tehdä hallinnollisena, pitää tilalle tehdä tarkastuskäynti. Kaikki lohkot, joissa hukkakauraa voi esiintyä tulee tarkastaa, jotta laiminlyönnin arvioinnin voi tehdä luotettavasti. Muuta valvontaan liittyvää Tarkastuksella voidaan tilalle jättää Eviran esite hukkakauran torjunnasta Estä hukkakauraa leviämästä, jonka voi tulostaa netistä Eviran sivuilta (www.evira.fi Kasvit Viljely ja tuotanto Hukkakaura, sivun oikeassa laidassa linkki esitteeseen) Koska tukivalvonnoissa ei voida määrätä poistamaan hukkakauraesiintymää, on kaikki akuutteja toimenpiteitä vaativat saastunnat ilmoitettava kuntaan lomakkeella 182 (saatavana Aitasta) välittömästi. Kunta ryhtyy tarvittaessa pakkotoimiin. Lista tiloista, joilla on toimenpiteitä vaativia saastuntoja, ilmoitetaan myös Eviraan. Evira ilmoittaa ELY-keskuksille ja kunnille hukkakauratorjunnan laiminlyönneistä lomakkeella 182. Mikäli ELY-keskus ei ehdi tarkastaa Evirasta tulleita laiminlyönti-ilmoituksia ajankohtana, jolloin hukkakaura voidaan todeta, tilat on vietävä seuraavana vuonna omalle otannalle. 62

63 Täydentävien ehtojen valvonnassa hukkakaurasaastunnat on valokuvattava Luonnonsuojelulain 23 :n tai 26 :n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 :n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Tuenhakijan on säilytettävä tilatukiominaisuudeltaan peltoa tai pysyvää laidunta olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat enintään 0,2 hehtaarin alalla sijaitsevat puuryhmät tai yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain 49 perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit 50. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisista puista ja puuryhmistä on tehty Suomessa vain vähän suojelupäätöksiä. Valvonta kohdistuu siis pääosin suojeltuihin luonnonmuistomerkkeihin, joita ovat puut, puuryhmät, siirtolohkareet tai muut vastaavat luonnonmuodostumat, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon. Tilakäynnillä tarkastetaan, että luonnonmuistomerkit on säilytetty tai niitä ei ole vahingoitettu. Tarkastetaan myös, että maisemapiirteestä on olemassa suojelupäätös. Viljelijä, jonka hallinnassa olevalla tilatukiominaisuudeltaan peltoa olevalla lohkolla, sen pientareella tai peltolohkojen välisellä alueella maisemapiirre sijaitsee, on ilmoittanut maisemapiirteen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 442. Lomakkeen liitteenä on pitänyt toimittaa kohteen suojelupäätös. Suojelupäätös on tarvittaessa saatavilla myös ELY-keskuksen Ympäristövastuualueen paikkatietokannasta tai kunnan ympäristöviranomaiselta. Laiminlyönniksi merkitään tapaukset, joissa viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt suojellun luonnonmuistomerkin. Tapauskohtaisesti on arvioitava, kuinka vakava laiminlyönti on. Luonnonmuistomerkin vahingoittamisesta tai hävittämisestä on myös ilmoitettava kunnan ympäristöviranomaiselle, koska kyseessä on luonnonsuojelulain rikkomus Raskailla koneilla ajoa märillä pelloilla on vältetty. Tilakäynnillä tarkastetaan, että esimerkiksi märillä kesannoilla ei ole raskailla koneilla ajon aiheuttamaa maaperän tiivistymistä. Jos tilakäynnillä havaitaan, että pelloilla on tehty sadonkorjuuta niiden ollessa märkiä, ei tästä anneta seuraamusta. Jos taas havaitaan, että pelloilla on kuljettu esimerkiksi metsäkoneilla tai niitä on käytetty läpiajoon, merkitään pöytäkirjalle laiminlyönti. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus. 49 Luonnonsuojelulaki 1096/ mom 9 kohta, Ahvenanmaan maakunta-asetus 113/ kohta 50 Luonnonsuojelulaki 1096/ ja 26, Ahvenanmaan maakuntalaki 82/

64 1.16 Viljelykiertovaatimusta on noudatettu Tarkastetaan, että maatilalla on viljelyssä välisenä aikana vähintään kahta eri viljelykasvia tai kahta muuta maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa. Viljelykiertovaatimuksen täyttää myös yksi viljelykasvi, jos maatilalla on lisäksi yksi muu maatalousmaan hoito- tai käyttömuoto. Kunkin hyväksyttävän kasvin ja hoito- tai käyttömuodon vähimmäisalan pitää olla 0,05 ha yhtenäistä alaa. Hoito- tai käyttömuodoksi ei hyväksytä viljelemätöntä tai tilapäisesti viljelemätöntä alaa. Jos vaatimus ei täyty tilalla, pääsääntöinen tukivähennys on 3 %. Viljelykiertovaatimus täyttyy, jos maatilalla on vähintään kaksi viljelykasvia (lueteltu Hakuoppaan 2014 liitteen J (Kasviluettelo) kohdissa A-B) tai muuta maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa. Seoskasvustot ja saman viljelykasvin eri käyttömuodot (esimerkiksi ruokaperuna ja ruokateollisuusperuna) luetaan kuitenkin yhdeksi viljelykasviksi. Maatilalla voi olla myös muita kuin edellä mainitun liitteen mukaisia viljelykasveja. Viljelykiertovaatimus ei koske kasvihuonealoja eikä maatiloja, joilla on käytössään ainoastaan nurmikasvien tai pysyvien kasvien alaa tai joilla kaikki lohkot ovat tilapäisesti viljelemättömiä tai viljelemättömiä. Kasvihuoneala sisältää pysyvien kasvien kasvihuonealat. Tässä yhteydessä nurmikasvien alaksi katsotaan viljellyn nurmen lisäksi myös seuraavat alat: suojakaista, suojavyöhykenurmi, nurmipeitteinen hoidettu viljelemätön pelto, ruokohelpikasvustot ja pysyvät laitumet. Pysyviksi kasveiksi luetaan hedelmäja marjakasvit, lyhytkiertoinen energiapuu (sis. energiapaju), koristekasvit (5 v. ja yli, joista kerätään jatkuvaa satoa avomaalta), leikkovihreä ja leikkohavu (väh. 5 v. kasveista), metsäpuiden taimitarhat pellolla, pysyvien kasvien taimitarhat (väh. 5 v.) ja koristepaju punontatarkoitukseen (väh. 5 v. enintään 20 v.). Kasvimaa on myös oma maatalousmaan käyttömuotonsa. Viljelykiertovaatimus ei koske maatiloja, joiden kaikkea maatalousmaata koskee luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 40, 41, 51 tai 54 c :ssä tarkoitettu ympäristötuen erityistukisopimus 51. Ala, joka jonakin vuonna on kasvinvuorottelun takia toisen maatilan hallinnassa, voi täyttää sen tilan viljelykiertovaatimuksen, joka pääsääntöisesti hallitsee tätä alaa. Viljelykiertoon perustuvat lohkovaihdot tarkastetaan vuokrasopimuksista ja lohkokirjanpidosta Kasteluveden ottoon on lupa ja luvan ehtoja on noudatettu. Tarkastetaan, ottaako viljelijä kasteluun vettä vesistöstä yms. ja onko viljelijällä kasteluveden ottamiseen esimerkiksi ympäristölupaviraston myöntämä lupa. Jos viljelijällä on lupa kasteluveden ottamiseen, tarkastetaan, onko luvan ehtoja noudatettu. Lupaehtojen noudattaminen on osa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristö vaatimusta. Veden ottamiseen vesistöstä tarvitaan 51 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 141/

65 lupa 52. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus Vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty typpilannoitteita. Tarkastetaan, että ei ole käytetty typpilannoitteita viittä metriä lähempänä vesistöä. Viiden metrin suojakaista lasketaan vesistön rajasta. Myös seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. 53 Arvioinnissa on huomioitava laiminlyönnin laajuus, vakavuus ja jatkuvuus. Esimerkki 10: Viljelijä on levittänyt typpilannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla siten, että vesistön varrelle on jäänyt kolmen metrin levyinen suojakaista. Lohko rajoittuu vesistöön 20 metrin matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 %. Esimerkki 11: Viljelijä on levittänyt typpilannoitetta vesistön varrella sijaitsevalla lohkolla lähes vesirajaan asti. Lohko rajoittuu vesistöön 50 metrin matkalta. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 5 % VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty Pohjavesialueilta tarkastettavat asiat Ennen tilakäyntiä selvitetään tilan pohjavesialueilla olevat lohkot, jotta kasvinsuojeluaineiden pohjavesirajoitusten noudattaminen voidaan valvoa. Pohjavesialueiden rajaukset tarkastetaan ympäristöhallinnolta tai pohjavesikartoilta. Tarkastetaan, että kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia pohjavesialueilla sijaitsevilla lohkoilla on noudatettu. Käyttörajoitukset katsotaan kasvinsuojeluainerekisteristä (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/) ja/tai kasvinsuojeluaineiden pakkausmerkinnöistä. Mikäli tilalla havaitaan käytettävän valmistetta, jota ei suositella käytettäväksi pohjavesialueilla (käyttö ei ole kielletty), ei suositusten noudattamatta jättämisestä merkitä laiminlyöntiä, vaan neuvotaan käyttämään pohjavesialueilla sopivampia valmisteita. Kaikilta tiloilta tarkastettavat asiat Tilakäynnillä tarkistetaan, että kasvinsuojeluaineiden, hiilivetyjen (öljyt ja polttoaineet) ja muiden VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty. Tilalla tarkistetaan, ettei siellä ole esimerkiksi vuotavia kasvinsuojeluainesäiliöitä, öljysäiliöitä, jäteöljykanistereita tai -tynnyreitä, hylättyjä ajoneuvoja tai muita laitteita, joista aiheutuu tai on aiheutunut mm. kasvinsuojeluaineiden tai hiilivetyjen suoria tai epäsuoria päästöjä pohjaveteen. 52 Vesilaki 587/ luku 53 Valtioneuvoston asetus 226/ , Valtioneuvoston asetus 931/ mom 65

66 Muita mahdollisia päästölähteitä voivat olla esimerkiksi akut, säilöntäaineet, lannoitteet, maalit, pesuaineet tai puunkyllästysaineet. Tilalla tarkistetaan, ettei kasvinsuojeluaineiden ja hiilivetyjen varastoinnista, säiliöiden täyttämisestä tai ruiskujen pesusta aiheudu VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen. Mikäli valvonnassa havaitaan VNa:n 1022/2006 liitteen 1E lueteltujen aineiden suoria tai välillisiä päästöjä pohjaveteen, on asiasta ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lomakkeella 182. Kopio lomakkeesta on liitettävä valvonta-asiakirjoihin Muut huomiot Kohtaan "Muut huomiot" kirjataan mahdolliset muut täydentävien ehtojen noudattamisessa havaitut laiminlyönnit, joille ei ole omaa indikaattoria. Havainnot voivat liittyä esimerkiksi puutteisiin eroosion torjunnassa tai ylilaiduntamisesta aiheutuneisiin laiminlyönteihin. Ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvontaindikaattorit Indikaattoriryhmä 2. Nitraattiasetuksen noudattaminen (VNa 931/2000) 2.1 Lanta on varastoitu valtioneuvoston asetuksen 931/ :n mukaisesti Tarkastetaan, että lannan varastointitila on tarpeeksi suuri 12 kk aikana kertyneelle lannalle, lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lannan varastointitilan tarve lasketaan asetuksen 931/2000 liitteessä 2 esitettyjen ohjetilavuuksien perusteella. Varastointitilojen ja lantakourujen on oltava vesitiiviitä. Varastointitilojen tyhjennyksen ja siirron aikana ei myöskään saa tapahtua vuotoja. Jos tilalla syntyy varastoitavaa lantaa vuodessa alle 20 m 3, se voidaan varastoida tiivispohjaisella alustalla tai katetulla siirtolavalla. Varsinaista lantalaa ei tällöin vaadita. Maapohjainen "lantala" ei ole hyväksyttävä. Lisätietoa lantalan vaatimuksista ja tiivispohjaisesta alustasta löytyy Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeesta (http://www.ymparisto.fi). Tarkastetaan, että lantapattereita ei ole sijoitettu tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille ja että patterit on peitetty ja niistä on tehty ilmoitus kuntaan. Laajennusvalvonta voidaan suorittaa hallinnollisesti samoilla periaatteilla kuin mitä indikaattorin 1.13 (hukkakaura) kohdalla on kerrottu. Esimerkki 12: A) Syksyllä tilakäynnillä havaitaan, että viljelijä on perustanut keväällä lantapatterin (naudan kuivikelantaa, 150 m 3 ) työteknisistä syistä lohkolle x. Lantapatteria ei ole perustettu oikein (ei pohjaa, ei peitetty). Viljelijä on tehnyt ilmoituksen kuntaan. Patterista ei ole havaittu valumia, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen peruslohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lantapatteri peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. 66

67 Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 % B) Viljelijä on perustanut keväällä lantapatterin hevosen kuivikelannasta. Pohjalla on turvetta ja patteri osittain peitetty turpeella. Viljelijä ei ole tehnyt ilmoitusta kuntaan. Valumia ei ole havaittu, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Patteri on kooltaan pieni (45 m 3 ). Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen peruslohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lantapatteri peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 0, vakavuus 0, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 %. C) Viljelijä on perustanut keväällä työteknisistä syistä lantapatterin naudan kuivikelannasta. Lantapatteria ei ole perustettu oikein, mutta ilmoitus kuntaan on tehty. Lantapatterin koko on ilmoituksen mukaan 230 m 3 ja lähimpään valtaojaan on matkaa 150 metriä ja vesistöön 200 metriä. Patterista on aiheutunut jonkin verran valumia ympäristöön. Laiminlyönti kohdistuu vain kyseiseen peruslohkoon ja se on korjattavissa levittämällä lantapatteri peltoon syysmuokkauksen yhteydessä. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 %. D) Tilan lantala on liian pieni eläinmäärään nähden. Lantalan rakenteet ovat rikki ja reunat puuttuvat kokonaan. Lantala ei ole vesitiivis eikä täytä siten nitraattiasetuksen ehtoja. Lantalasta havaittiin tarkastushetkellä tulevan valumia ympäristöön. Alue ei ole pohjavesialuetta, eikä lähellä ole ojia tai vesistöjä. Tilalla on 20 nautaa. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön ja se on korjattavissa peruskorjaamalla vanha lantala tai rakentamalla uusi. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 5 % E) Tilalla ei ole lantalaa. Lampaan kuivikelanta varastoidaan lampolan takana maapohjalla. Lampaita on 27 kpl. Valumia ei havaittu, eikä tila sijaitse pohjavesialueella. Lähellä ei ole ojia tai vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa rakentamalla riittävän tilava lantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 3 % F) Tilalla ei ole lantalaa. Tilalla on nautoja 21 kpl ja hevosia 3 kpl. Lanta on varastoitu navetan takana maapohjalla. Tarkastushetkellä havaittiin runsaasti valumia ympäristöön. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähistöllä on valtaoja, johon pääsee valumia. Ympäristöviranomainen on arvioinut laiminlyönnin törkeäksi. Laiminlyönti on korjattavissa noudattamalla kunnan ympäristöviranomaisen antamia välittömiä toimenpidemääräyksiä. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu lähiympäristöön. Valumat ovat suuria ja pitkäaikaisia. Tilalle on annettu edellisenä vuonna lantalan puuttumisesta 5 % seuraamus (laajuus 5, vakavuus 5, jatkuvuus 5). Tilanne on säilynyt ennallaan, joten seuraamus 3 x 5 % 15 % G) Tilalla on lantala, jossa on betonipohja ja 50 cm korkeat betoniseinämät. Tilavuus on riittävä. Lantalassa ei ole ajoluiskaa ja betoniseinämän päälle on rakennettu metrin korkeat seinät laudasta ( lauta-aita ). Tilan lantala ei 67

68 rakenteeltaan täytä nitraattiasetuksen ehtoja. Lantaa on valunut ympäristöön lantalan toiselta sivulta sekä etuosasta. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus ulottuu kyseiseen tilaan. Laiminlyönti on korjattavissa rakentamalla vesitiiviit seinät ja ajoluiska lantalaan. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 3 % H) Tilalla on vaatimusten mukainen (riittävän tilava ja vesitiivis) lantala, mutta lantalasta on päässyt valumia ympäristöön, koska tyhjennyksestä ei ole huolehdittu ajallaan. Lähistöllä ei ole valtaojia eikä vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja se voidaan korjata tyhjentämällä lantala riittävän ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 % I) Navetan takana sijaitsevan avonaisen lietesäiliön varastointitilavuus ei ole riittävä lypsylehmien 12 kk:n lietteen, maitohuoneen pesuvesien ja nuorkarjan virtsan varastointiin. Lisäksi tilan kuivalantala on maapohjainen ja siitä pääsee valumia ympäristöön. Lähistöllä, noin 200 metrin päässä sijaitsee valtaoja. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu lähiympäristöön ja se voidaan korjata lisäämällä lietesäiliötilavuutta ja rakentamalla uusi kuivalantala. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 5 % 2.2 Lannoitteita on käytetty asetuksen 931/2000 5,6 ja 7 :n mukaisesti Tarkastetaan, että karjanlantaa ei ole pintalevitetty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Tarkastetaan muistiinpanoista, ettei typpilannoitetta ole levitetty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä asti ja aloittaa levitys keväällä jo 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, ettei valumia vesistöön tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannassa levitettävän typen määrä ei saa ylittää 170 kg kokonaistyppeä/ha/vuosi. 6 osalta tarkastetaan lohkomuistiinpanoista, että typpilannoitus on mitoitettu ja lannoitteet levitetty keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen. Lannoitusmäärät lasketaan lannoitusvalvonnan yhteydessä. 7 osalta tarkastetaan, että lannoitteet on levitetty pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. 68

69 Esimerkki 13: A) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Yhdelle 0,5 ha lohkolle on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 % B) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kolmelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 5 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 % C) 50 ha tilalla on käytetty lantaa lannoitteena 25 ha alalla. Kuudelle lohkolle, joiden pinta-ala on yhteensä 15 ha, on levitetty kokonaistyppeä lannassa 200 kg/ha. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 5, vakavuus 5, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 5 % 2.3 Jaloittelutarhoista tai kotieläinsuojista ei ole valumia Tarkastetaan, että jaloittelutarhoista tai kotieläinsuojista ei ole näkyviä valumia ympäristöön. Esimerkki 14: Jaloittelutarhasta on havaittu valumia ympäristöön. Tilalla on neljä erillistä jaloittelutarhaa, joista kaikista havaittiin tarkastushetkellä valumia. Tilan eläimet laiduntavat läpi vuoden (lihakarjaa). Kaksi jaloittelutarhaa sijaitsee lähellä valtaojaa, joka laskee läheiseen lampeen. Lisäksi tilan lähellä sijaitsee II-luokan pohjavesialue. Tilalla ei ole myöskään erillistä lantalaa. Ympäristöviranomainen on lausunnossaan arvioinut laiminlyönnin merkittäväksi. Laiminlyönti on korjattavissa kiinnittämällä enemmän huomiota jaloittelutarhan rakenteisiin ja kuivittamiseen. Laiminlyönti kohdistuu kyseiseen tilaan ja sen lähiympäristöön. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 5 % 2.4 Säilörehun puristeneste on otettu talteen ja käsitelty asianmukaisesti Tarkastetaan valvonnan yhteydessä, että säilörehun puristenestettä on käsitelty asianmukaisesti (neste otettu talteen ja estetty valumat) ja että säilörehupaaleista ei pääse valumaan puristenestettä ympäristöön. Esimerkki 15: A) Tarkastuskäynnillä on havaittu vanhasta säilörehuaumasta puristenestevalumia. Kasvusto on kuollut ympäriltä. Lähistöllä ei ole valtaojia ja vesistöjä. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu kyseiseen tilaan ja ulottuu seuraavaan kasvukauteen. Laiminlyönti on korjattavissa ajamalla säilörehuauma pois. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 % B) Tarkastuskäynnillä havaitaan valumia säilörehuaumasta. Auma on tehty navetan lähettyville asfaltille ja siinä on reunat betonista, mutta puristenestekaivo on täyttynyt ja valumia on tullut ympäristöön. Auma sijaitsee aivan joen varressa, jossa kasvusto on kellastunut. Laiminlyönnin vaikutus kohdistuu lähiympäristöön. Laiminlyönti on korjattavissa huolehtimalla 69

70 puristenestekaivon tyhjennyksistä ajoissa. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 3, vakavuus 5, jatkuvuus 3 kokonaisarvio 5 % 2.5 Kaikista lantalajeista, joita syntyy yli 20 m 3 vuodessa, on voimassaoleva typpianalyysi Tilakäynnin yhteydessä tarkastetaan, että kaikista lantalajeista, joita tilalla kertyy varastoitavaksi vuoden aikana yli 20 m³, on voimassa oleva typpianalyysi. Typpianalyysiä ei tarvitse erikseen tarkastaa, jos tila ei ole täydentävien ehtojen valvonta-ajolla. Typpianalyysin tulee olla tarkastushetkellä voimassa. Sillä ei ole merkitystä, milloin lanta levitetään. Mikäli typpianalyysi puuttuu tai se on vanhentunut, merkitään laiminlyönti pöytäkirjaan. Pääsääntöinen seuraamus on 3 %. Jos analyysi on vanhentunut korkeintaan yhden vuoden, voidaan antaa 1 % seuraamus. Jos viljelijä on ostanut esimerkiksi hevosen kuivikelantaa, niin silloin kyseessä on lannoitevalmiste. Vastikkeetta luovutetusta lannasta (esimerkiksi lannanluovutussopimus) tulee olla typpianalyysi. Lannoitevalmisteesta pitää puolestaan olla tuoteseloste, josta ilmenee kokonaistyppipitoisuus. Tällöin ei erillistä lanta-analyysiä tarvitse tehdä. Esimerkki 16: A) Tilalla oli typpianalyysi vanhentunut keväällä. Laiminlyönnin vaikutus koskee kyseistä tilaa ja on korjattavissa ottamalla uusi näyte. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 1, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 1 % B) Tilalla ei ole lainkaan typpianalyysia, vaikka lantaa syntyy vuodessa yli 100 m 3. Laiminlyönnin arviointi: laajuus 1, vakavuus 3, jatkuvuus 1 kokonaisarvio 3 % Indikaattoriryhmä 3. Jätevesilietettä koskevien ehtojen noudattaminen 54 Tilakäynnillä viljelijältä kysytään, käytetäänkö tilalla jätevesilietettä lannoitteena. Mikäli tila ei käytä jätevesilietettä, merkitään pöytäkirjalle jokaisen indikaattorin kohdalle Ei koske tilaa. 3.1 Tilalle vastaanotetuista puhdistamoliete-eristä on analyysitiedot ja liete on käsitelty hyväksyttävällä menetelmällä. Tarkastetaan, että liete-eristä on asetuksen edellyttämä, jätevesipuhdistamon tilalle antama tutkimustodistus, jossa on maininta käytetyistä käsittelymenetelmistä sekä lietteen laadusta. Puhdistamolietettä ei ole sallittua käyttää sellaisenaan lannoitteena, koska lietteessä voi olla eläimille ja ihmisille tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia sekä raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita. Liete tulee käsitellä 55 kompostoimalla, mädättämällä, kalkkikäsittelyllä tai kemiallisesti hapettamalla. Käsitelty puhdistamoliete tai sen seos ei saa ylittää lannoitevalmistelainsäädännön mukaisia raskasmetallien enimmäispitoisuuksia: 54 Valtioneuvoston asetus 636/ (muutos: valtioneuvoston asetus 274/2012) 55 Lannoitevalmistelaki 539/

71 alkuaine enimmäispitoisuus, mg/kg kuiva-ainetta Elohopea, Hg (1 1,0 Kadmium, Cd 1,5 Kromi, Cr 300 Kupari, Cu 600 (3 Lyijy, Pb 100 Nikkeli, Ni 100 Sinkki, Zn 1500 (3 (1 Elohopean määritys EPA 743 -menetelmällä. (3 Enimmäispitoisuuden ylitys lannoitevalmisteissa voidaan sallia, kun maaperäanalyysin perusteella on todettu puutetta kuparista ja sinkistä. Tämä ei saa johtaa kyseisellä lohkolla suurempiin kupari- ja sinkkipitoisuuksiin maassa kuin on määrätty indikaattorissa Lietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus ei ylitä enimmäiskuormitusta Tarkastetaan, että lietteen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus ei ylitä enimmäiskuormituksia. Suurin sallittu lietteen tai lieteseoksen käytöstä aiheutuva keskimääräinen vuotuinen raskasmetallikuormitus maanviljelyksessä on: alkuaine g/ha/vuosi Kadmium, Cd 1,5 Kromi, Cr 300 Kupari, Cu 600* Elohopea, Hg 1,0 Nikkeli, Ni 100 Lyijy, Pb 150 Sinkki, Zn 1500* *) Kasvinravinteiksi katsottavien kuparin ja sinkin kuormitukset saavat olla enintään kaksinkertaiset, jos näistä ravinteista on puutetta sillä peltolohkolla, jolla lietettä on tarkoitus käyttää. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa maaperässä suurempiin pitoisuuksiin kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/2011 (muutos 12/2012) liitteen 5 taulukossa 1 on määrätty. 3.3 Puhdistamolietettä on käytetty vain sallittuihin käyttökohteisiin Tarkastetaan, että lietettä on käytetty vain sallittuihin käyttökohteisiin: Lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Viljelymaalla, jolla on käytetty lietettä, saa viljellä perunaa, juureksia ja vihanneksia aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä Maa- ja metsätalousministeriön asetus 24/

72 3.4 Puhdistamolietettä on käytetty vain sallitulla viljelysmaalla Tarkastetaan, että viljelymaan raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä asetuksen enimmäispitoisuuksia. Viljelymaa on pitänyt tarvittaessa analysoida asetuksen liitteen 5 mukaisesti. Enimmäispitoisuudet ovat: alkuaine mg/kg kuiva-ainetta Kadmium, Cd 0,5 Kromi, Cr 200 Kupari, Cu 100 Elohopea, Hg 0,2 Nikkeli, Ni 60 Lyijy, Pb 60 Sinkki, Zn 150 Tarkastetaan lisäksi, että lohkojen ph-arvo on yli 5,8. Kalkkistabiloitua lietettä käytettäessä ph:n on oltava yli 5, Muut huomiot Mikäli tilalla käytetään lannoitteena sakokaivolietettä, valvotaan sen käyttöä samoin kuin puhdistamolietteen käyttöä. Edellä mainitut vaatimukset eivät kuitenkaan koske maatilan tai maatilojen yhteiseen käyttöön tarkoitettua sakokaivolietettä sekä kuivakäymäläjätettä, jotka ovat peräisin maatilalla asumisesta tai tilalla tapahtuvasta muusta toiminnasta taikka maatilan läheisyydessä sijaitsevista muista asuinkiinteistöistä, ja jonka hyödyntäminen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla ei edellytä ympäristölupaa. Tällöin sakokaivoliete ja kuivakäymäläjäte on ennen käyttöä käsiteltävä kalkkistabiloimalla, kompostoimalla, termofiilisesti mädättämällä tai mesofiilisesti mädättämällä. Mesofiilisesti mädätetty liete on ennen tai jälkeen mädätyksen hygienisoitava, kompostoitava, termisesti kuivattava tai käsiteltävä muulla vastaavalla tavalla. 57 Indikaattoriryhmä 4. Luontodirektiivin noudattaminen Valvonta kohdistuu kaikella maatalousmaalla luontodirektiivin liitteen 4 b -kasvilajeihin sekä Natura alueilla oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin (luontodirektiivin liitteet 1 ja 2). Mavi toimittaa ELY-keskuksille mahdolliset tilakohtaiset tiedot eli luontotyypit tai lajit sekä niiden sijainnin ennen valvontaa. Kaikilla tiloilla luontotyyppejä tai lajeja ei esiinny. Mikäli tilalla ei ole maatalousmaata Natura alueella, merkitään rasti kohtaan Tilalla ei ole maatalousmaata Natura 2000 alueella, ja tarkastetaan vain indikaattorit 4.3 ja 4.4. Indikaattorien 4.1 ja 4.2 osalta merkitään rastit kohtiin Ei koske tilaa. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen tilalle menoa. Tilalla tarkastetaan, ettei luontotyyppejä tai lajeja ole hävitetty tai heikennetty. Laiminlyöntejä voivat olla esimerkiksi pelloksi raivattu elinympäristö, lannan patterointi esiintymisalueella tai lajien siirtäminen toisaalle. Kaikista luontodirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 57 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 24/

73 4.1 Natura alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä (luontodirektiivin liite 1) ei ole hävitetty tai heikennetty 4.2 Natura alueen valinnan perusteena olevia lajeja (luontodirektiivin liite 2) ei ole hävitetty tai heikennetty 4.3 Eräitä rauhoitettuja kasvilajeja (luontodirektiivin liite 4 b) ei ole hävitetty tai heikennetty Indikaattoriryhmä 5. Lintudirektiivin noudattaminen Lintudirektiivin noudattaminen tarkastetaan kaikilta Mavin täydentävien ehtojen otannoissa olevilta tiloilta lintujen yleisten rauhoitusmääräysten osalta eli havaintopöytäkirjan kohdat 5.1 ja 5.4 koskevat kaikkia tiloja. Tilakäynnillä tarkastetaan, ettei tilalla ole rikottu lintujen yleisiä rauhoitusmääräyksiä, heikennetty Natura alueen valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä tai muita lintujen kannalta tärkeitä elinympäristöjä, esimerkiksi perustettuja suojelualueita tai lintuvesikohteita. Kaikista lintudirektiivin laiminlyönneistä ilmoitetaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Mavi toimittaa ELY-keskuksille tilakohtaiset tiedot lajeista, elinympäristöistä ja niiden sijainnista ennen valvontaa. Mikäli valvottavia lajeja tai elinympäristöjä ei ole, merkitään pöytäkirjaan rasti kohtiin Ei koske tilaa. Valvontakarttojen Natura-rajaukset tulee tarkastaa ennen tilalle menoa. 5.1 Lintujen yleisiä rauhoitussäännöksiä on noudatettu Tarkastetaan, että ei ole esimerkiksi tahallisesti tapettu, pyydystetty, otettu, siirretty tai vahingoitettu pesiä, munia tai lintuja. Tarkastetaan myös, ettei lintuja ole häiritty lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muilla tärkeillä paikoilla. 5.2 Natura alueen valinnan perusteena olevia lintulajeja tai niiden elinympäristöjä ei ole merkittävästi heikennetty 5.3 Muita lintujen kannalta tärkeitä elinympäristöjä (perustetut suojelualueet ja lintuvesikohteet) ei ole merkittävästi heikennetty 6.13 Ympäristötuen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset Ympäristötuen vähimmäisvaatimusten valvonnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa Tilatuki Tilatuki valvotaan tilakäynnein muiden peltoalaperusteisten tukien valvonnan yhteydessä. Pinta-alat valvotaan tässä ohjeessa aiemmin määrätyn mukaisesti. Tilatuessa tulee noudattaa täydentävien ehtojen vaatimuksia Valtioneuvoston asetus 226/

74 Tukikelpoisia lohkoja ovat viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat maatalouskäytössä olevat lohkot, joiden tilatukiominaisuudeksi on ilmoitettu pelto (A) tai pysyvä laidun (B). Tukikelpoisuus edellyttää, että lohkon on oltava viljelykelpoinen ja maatalouskäytössä koko kalenterivuoden ajan eli viimeistään Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että lohkolla ei tarvitse tehdä peruskunnostustoimenpiteitä ja että sillä pystytään tuottamaan tavanomainen sato. Mikäli lohko poistuu maatalouskäytöstä kokonaan kalenterivuoden aikana, lohkolta hylätään tilatuki kasvulohkokoodilla 142. Tilatuessa seuraavat pellon (A) kasvit tai käyttömuodot eivät ole tukikelpoisia: 5222 Viinirypäle 5420 Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta 5441 Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista 5443 Koristepaju punontatarkoitukseen, 5-20 v v. erityisympäristötukisopimus, pelto 9620 Tilapäisesti viljelemätön ala 9642 Kasvihuoneala (pysyvät kasvit) Hampun tukikelpoisuus tilatuessa ei edellytä sopimusta/sitoumusta, mutta käytetyn lajikkeen tulee olla tukikelpoiseksi hyväksytty. Erikoistukien valvontaohjeessa (Dnro 3487/61/2014) on kerrottu lisää hampun tukiehtojen valvonnasta. Pysyvän laitumen (B) edellytyksenä on, että: 1) se on enintään kolmasosalta alueen pinta-alasta puiden, pensaiden tai puumaisten katajien peittämää ja alueella kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla, eikä puita koskeva tiheysvaatimus ylity alueen millään osalla. Alaa ei ole raivattu välisenä aikana. 2) sitä on välisenä aikana käytetty heinä- tai nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuvasti) tai viljelemällä (kylvämällä). 3) alaa ei ole välisenä aikana ilmoitettu kesantona. 4) se ei ole kuulunut välisenä aikana viljelykiertoon; heinä- tai nurmirehukasveilla ollut ala katsotaan peltoalaksi, jos viljelijä osoittaa pellon olleen osana viljelykiertoa. Viljelykierroksi katsotaan mm. sellainen nurmiviljely, jossa vanha nurmi hävitetään tietyin väliajoin ja kylvetään uusi nurmi. Heinäkasveilla tai muilla nurmikasveilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia nurmikasveja, jotka esiintyvät perinteisesti luonnonniityillä tai joiden siemeniä tavallisesti käytetään laitumilla ja niityillä tarkoitetuissa siemensekoituksissa. Pellolle perustettua ympäristötuen erityistukisopimusalaa, tuotannonmuutossitoumuksen alaista LUEL-, LUKL- tai LUTU-viljelemättömyyssitoumuksen alaista peltoa ei hyväksytä pysyväksi laitumeksi. Pysyvä laidun on säilytettävä avoimena laiduntamalla, niittämällä tai tarvittaessa raivaamalla 59. Jos pysyvän laitumen vuosittaiset hoitotoimenpiteet on laiminlyöty ja ala on esimerkiksi vesakoitunut, aiheutuu siitä täydentävien ehtojen seuraamus. Jos pysyvä laidun ei täytä tukikelpoisuusvaatimuksia, se on hylättävä tilatuessa. Liian puustoiset alueet rajataan digitoitaessa lohkon ulkopuolelle ja niistä muodostetaan oma valvonnan kasvulohko, jolle tallennetaan huomautuskoodi 137 (Pysyvät laitumet eivät täytä 59 Valtioneuvoston asetus 226/

75 pysyvän laitumen määritelmää). Kaikki yli 0,01 ha suuremmat tukikelvottomat alat tallennetaan valvonnan kasvulohkona. Mikäli alueella on erityistukisopimus, puustoisista alueista muodostetaan oma peruslohko ja Tukisovellukseen tallennetaan kasvulohkolle huomautuskoodi 137. Todettu kasvi voi olla esimerkiksi metsälaidun. Jos ilmakuvalta voidaan todeta, että lohko ei ole ollut pysyvää laidunta vuonna 2003, mutta sille on myönnetty tukioikeudet, kasvulohkolle tallennetaan koodi 137. Lohkon tilatukiominaisuus tulee muuttaa vuodelle 2015 B D tai E (tapauksesta riippuen). Esimerkki 17: Lohkolle on ilmoitettu pysyvä laidun (tilatukiominaisuus B). Tilatukioikeudet alalle on vahvistettu vuonna Valvonnassa todetaan lohkolla kasvavan vanhaa kuusikkoa (yli 50 puuta/ha), joten lohko ei ole voinut täyttää pysyvän laitumen määritelmää vuonna Lohkolta hylätään tilatuki kasvulohkon huomautuskoodilla 137. Lohkoa ei lasketa mukaan pysyvien laitumien vähenemiseen. Valvonta laajennetaan neljälle aiemmalle vuodelle viemällä tila ajoille Lisäksi tilatukioikeudet viedään varantoon vuodesta 2006 lähtien. EU:n säädökset velvoittavat jäsenmaata seuraamaan vuosittain pysyvien laitumien kokonaisalan säilymistä verrattuna vuoden 2003 pysyvien laitumien alaan. Jos ala on ollut pysyvää laidunta vuonna 2003 ja poistunut muuhun käyttöön sen jälkeen (esimerkiksi se on metsitetty, raivattu pelloksi tai sille on rakennettu), kasvulohkolle tallennetaan huomautuskoodi 139 (Pysyvä laidun on poistunut pysyvän laitumen alasta vuoden 2003 jälkeen). Ala lasketaan mukaan pysyvien laitumien vähenemiseen. Jos pysyvän laitumen lohkolle on vahvistettu tukioikeudet oikein perustein vuonna 2006 ja valvonnassa todetaan, että pysyvän laitumen edellytykset eivät enää täyty, kasvulohkolle tallennetaan sekä koodi 139 että 137, jolla hylätään tilatuki. Mikäli lohko on raivattu pelloksi, tilatukea ei hylätä. Esimerkki 18: Lohkolle on ilmoitettu pysyvä laidun ja alalle on vahvistettu tilatukioikeudet vuonna Valvonnassa todetaan, että lohkolla kasvaa ohraa. Lohko lasketaan pysyvien laitumien vähenemiseen, mutta tilatukea ei hylätä. Lohkolle tallennetaan huomautuskoodi 139. Tilatukiominaisuus vaihdetaan seuraavalle vuodelle B A. Esimerkki 19: Lohkolle on ilmoitettu pysyvä laidun (0,45 ha) ja alalle on vahvistettu tilatukioikeudet vuonna Valvonnassa todetaan, että osalle lohkosta (0,15 ha) on rakennettu tie ja loppuosa lohkosta (0,30 ha) kasvaa yli kolme metriä korkeaa leppävesakkoa. Viljelijä kertoo, että tie on rakennettu vuoden 2009 keväällä. Aiemmalla ilmakuvalla vuodelta 2008 tietä ei ole havaittavissa. Tilatuki hylätään huomautuskoodilla 137. Ala lasketaan pysyvien laitumien vähenemiseen (tallennetaan huomautuskoodi 139). Tukioikeuksia ei viedä varantoon. Valvonta laajennetaan neljälle aiemmalle vuodelle

76 8. Tukioikeuksien varantoonvienti 8.1 Arviointi (tilan tarkastaja) Valvonnassa on arvioitava, onko tilan tukioikeudet myönnetty oikein perustein. Mikäli valvonnassa todetaan sellainen pinta-alavirhe, joka tuenhakijan olisi pitänyt kohtuudella havaita, tulee väärin myönnetyt tukioikeudet viedä varantoon tukioikeuksien myöntövuodesta alkaen. Tukioikeuksia varantoon vietäessä on aina myös arvioitava valvonnan seuraamukset takautuvasti. Arviointi tehdään valvonnassa oleville peruslohkoille, joille on vahvistettu tukioikeudet ja joiden tukioikeuksien myöntöä ei ole aiemmin arvioitu. Arviointi kirjataan Tukisovelluksen välilehdelle Plohkot Tukioikeusvähennys. Tällä välilehdellä oleva +/- virhepinta-alasarake täytyy täyttää näiltä lohkoilta aina, jotta jälkikäteen voidaan todentaa arviointi tehdyksi. Jos lohkon tukioikeuksien myöntö on arvioitu aiemmin, sitä ei tehdä uudelleen ja virhepintaalasarakkeeseen tallennetaan 0. Jos kuitenkin havaitaan, että aiemmassa valvonnassa tukioikeuksien myöntö on arvioitu selkeästi virheellisesti (esimerkiksi metsäsaareketta ei ole huomioitu), se on tehtävä uudelleen. +/- virhepinta-alasarakkeessa on otettava kantaa siihen, johtuuko pinta-alaero sellaisesta virheestä, jonka voidaan osoittaa olleen jo vuonna 2006 ja onko viljelijä voinut sitä kohtuudella havaita vuonna 2006 käytössään olleen kartta-aineiston perusteella. Huomioon ei oteta sellaisia 2014 valvonnassa havaittuja pinta-alavirheitä, joissa lohko on voinut olla tilatuessa tukikelpoista alaa vuonna Varannosta väärin perustein myönnettyjä tukioikeuksia tarkastellaan aikavälillä varannosta myöntövuosi-valvontavuosi. Viljelijän olisi pitänyt kohtuudella huomata ja poistaa lohkon digitoidusta alasta esimerkiksi viljelemättömien saarekkeiden pinta-ala. Jos kyseisten saarekkeiden alalle on myönnetty tukioikeudet, niiden myöntö on arvioitava uudelleen. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä pinta-alaa lisäävät että vähentävät selkeät digitointivirheet. Positiivisilla virhealoilla kompensoidaan vähenevää alaa sekä lohko- että tilatasolla. Selkeä rajavirhe otetaan huomioon ja se täytyy pystyä määrittelemään tapauskohtaisesti. Tukioikeuksiin vaikuttava virhe on piirrettävä kartalle (esimerkiksi Kartturissa). Tilatukikäsittelijä voi tarkastella karttaa Kartturissa tai kartan tulosteesta. Lohkoille, joilta tukioikeuksien varantoonvientiä ei tarvitse tehdä, on aina tallennettava Tukisovelluksen välilehdelle Plohkot Tukioikeusvähennys virhepinta-alaksi 0. Tällöin tallennetut pinta-alat tulostuvat 1C-liitteelle. Liitteen 1C alaviitteessä on valmiina seliteteksti, että 0 = lohkolla ei havaittavaa virhettä Perustelua ei tarvitse erikseen kirjoittaa. 76

77 Kuva 13 Esimerkki 20 (Kuva 13): Peruslohkon ala, jolle on vahvistettu tukioikeudet: 5,00 ha Valvonnassa mitattu ala: 4,80 ha (-0,20 ha) - reunarajojen digitointiin ei muutoksia - lohkolla saareke, jonka ala otetaan huomioon -0,20 ha Tukioikeuksien varantoonvienti tehdään 0,20 ha osalta tallennetaan 0,20 ha Tukisovellukseen tukioikeusvähennys-välilehdelle +/- virhepintaalasarakkeeseen, josta pinta-ala tulostuu liitteelle 1C. Kuva 14 77

78 Esimerkki 21 (Kuva 14): Peruslohkon ala, jolle on vahvistettu tukioikeudet: 2,00 ha Valvonnassa mitattu ala: 1,94 ha (-0,06 ha) - reunarajojen digitoinnissa virheitä, joita ei oteta huomioon (-0,03+- 0,02+-0,01) yhteensä -0,06 ha Tukioikeuksien varantoonvientiä ei tarvitse tehdä ja Tukisovellukseen tukioikeusvähennys-välilehdelle tallennetaan 0. Kuva 15 Esimerkki 22 (Kuva 15): Peruslohkon ala, jolle on vahvistettu tukioikeudet: 2,34 ha Valvonnassa mitattu ala: 2,26 ha (-0,08 ha) - reunarajoissa digitoinnin virhe, jota ei oteta huomioon -0,02 ha - selkeä rajavirhe, joka otetaan huomioon -0,10 ha ja + 0,04 ha (-0,10 + 0,04= -0,06) Tukioikeuksien varantoonvienti tehdään 0,06 ha osalta tallennetaan 0,06 ha Tukisovellukseen tukioikeusvähennys-välilehden +/- virhepintaalasarakkeeseen, josta pinta-ala tulostuu liitteelle 1C Tukioikeusvähennysalan tallentaminen Valvonnassa havaittu virheala tallennetaan Tukisovelluksen Tukioikeusvähennys-välilehdelle niille peruslohkoille, jotka ovat olleet tilan hallinnassa 2006 ja Muille lohkoille, tarkastaja ei tallenna tietoa. Välilehdelle tallennettu tieto tulostuu liitteelle 1C. Tukioikeusvähennysalan tallentamisen yhteydessä Tukisovellus laskee Tukioikeusvähennysvälilehdelle tilatasolla, ylittyykö 50 euron takaisinperintäraja 60. Takaisinperintäraja 60 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 81 kohta 4 78

79 määräytyy tukioikeuden perusosan mukaan, joten lisäosien arvoa ei oteta huomioon. Jos kyseinen raja ylittyy, välilehdelle muuttuu tukioikeuksien käsittelytilanteeksi Korjattava. Raportti IA_RR578 tulostetaan ja toimitetaan allekirjoitettuna yhdessä kartan, johon on piirretty virheala, ja 1C-liitteen kanssa tilatukikäsittelijälle seuraavissa tukioikeuksien käsittelytilanteissa: - Korjattava - Kunnossa + tilalla varannosta myönnettyjä tukioikeuksia - Korjattava + tilalla varannosta myönnettyjä tukioikeuksia Tarkastajan täytyy aina tallentaa tukioikeuksien käsittelytilanne sovellukseen, myös silloin, kun se on Kunnossa. Raportti IA_RR578 toimitetaan tukioikeuskäsittelijälle aina, kun tilalla on varannosta myönnettyjä tukioikeuksia, koska niiden mahdollinen varantoonvienti vaikuttaa 50 takaisinperintärajaan. Varannosta myönnetyt tukioikeudet näkyvät omalla välilehdellään. Tilatukikäsittelijä arvioi, onko varannosta myönnetyissä tukioikeuksissa sellaisia virheitä, joiden perusteella tulee tukioikeuksia viedä varantoon. Tilatukikäsittelijä tallentaa Tukioikeusvähennys-välilehdelle kokonaisvirhe-alan varannosta myönnetyistä tukioikeuksista. Tukioikeusvähennys-välilehdelle ei saa tuotua peruslohkoja, jotka on jaettu/yhdistetty vuoden 2006 jälkeen useammin kuin kerran. Vuonna 2006 valvonnassa olleiden lohkojen pinta-ala ei vastaa välttämättä vahvistamisen perusteena ollutta pinta-alaa. Tukioikeusvähennysvälilehdellä oleva laskenta ei ota huomioon myöskään aiempia varantoonvientejä. Tilatukikäsittelijä arvioi näiden peruslohkojen osalta erikseen varantoonviennin tarpeen. Tukioikeusvähennys-välilehdellä ei ole tietoa valvonnassa korjatuista pintaaloista, mutta raportilla IA_RR578 korjatut pinta-alat näkyvät. Näiltä osin raportti ja välilehden tiedot eroavat toisistaan. Valvontapöytäkirjan tulosliitteelle tulostuu myös Tukioikeusvähennys-välilehdelle tallennetut pinta-alaerot, jos Tukisovellukseen on tallennettu Tukioikeusvähennys-välilehdelle tukioikeuksien käsittelytilanteeksi Korjattava. Viljelijä saa siten jo valvonnan yhteydessä alustavan tiedon tukioikeuksien mahdollisesta varantoon viennistä. Lopullinen peltoalavalvonnan tulos voidaan lähettää tilalle, vaikka päätöstä varantoon viennistä ei olisi vielä tehty. Tilatuen laskenta huomioi varantoon viedyt tukioikeudet sen jälkeen, kun Tukioikeusrekisteriin on tallennettu päätös Hyväksytty tilaan. Tämän jälkeen Tukisovelluksen laskenta huomioi varantoon viedyt tukioikeudet haetussa alassa eli sanktio ei poistu tilalta, vaikka tukioikeuksia viedään varantoon. Valvontapöytäkirja tulostuu väärin, jos päätös on Käsittelemättä tai Esitetty tilassa. Tilatuki voidaan maksaa silloin, kun varantoonvientipäätös on Tukioikeusrekisterissä Hyväksytty tilassa. Tilatukikäsittelijä vie tukioikeudet varantoon ja laskee tarvittaessa lisäosat uudelleen Tukioikeuksien käsittelyn hallinnollisen ohjeen luvun 7 mukaisesti (Dnro 1361/55/2014). 79

80 Varantoonviennin jälkeen tilatukikäsittelijä tai tarkastaja muuttaa Tukioikeusvähennysvälilehden käsittelytilanteen Korjattu-tilaan. 9. Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tukikelpoiset kasvit ja vähimmäisala Valkuais- ja öljykasvipalkkion myöntäminen tuottajalle edellyttää, että hänen kylvämänsä ala täyttää säädetyt vaatimukset. Valkuais- ja öljykasvipalkkio hylätään kasvulohkokoodilla 147 tai 178, jos lohkon kasvusto ei joltain osin täytä asetettuja ehtoja. Esimerkki 23: Viljelijä on kylvänyt seoskasvuston, jossa on tarhahernettä ja viljaa (jossa hernettä alle 50 %) sekä virnaa. Palkkio hylätään kasvulohkokoodilla 178. Kasvustossa ei ole yli 50 % peltoherneen, härkäpavun ja/tai makean lupiinin siementä palkkion edellyttämällä tavalla. Tarhaherne ei ole tukikelpoinen. Myöskään virna ei ole tukikelpoinen, vaikka onkin valkuaista sisältävä kasvi. Tilakäynnillä tarkastetaan, että tuottaja hakee palkkiota kasville, joka on oikeutettu tukeen ja myös viljelee sitä ilmoittamallaan alalla 62. Tukikelpoisia kasveja ovat seuraavat syksyllä 2013 kylvetyt tai keväällä mennessä kylvettävät kasvit: - syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, öljypellava, ruistankio, härkäpapu - öljyhamppu (öljyhampun valvonnasta on kerrottu tarkemmin Erikoistukien tarkastusohjeessa) - peltoherne (eli ruoka- ja rehuherneet). Tarhaherne, johon kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, ei ole tukikelpoinen. - makea lupiini. Lupiinin lajike oikeuttaa tukeen, jos se on hyväksytty jonkin EU:n jäsenmaan virallisessa lajikeluettelossa ja on makea. Tukikelpoisia lajikkeita ovat esimerkiksi Amiga, Boruta, Boregine, Haags Blaue, Energy, Juno, Mister, Sanabor ja Sonet. Lajikeluettelo löytyy EU:n virallisen lehden numerosta C402A, joka on julkaistu Lehti on saatavilla internetistä osoitteesta Lupiini on lehdessä kohdissa 35 37, sivuilla Tukikelvottomat karvaat (kitkerät) lajikkeet on merkitty lajikeluetteloon koodilla peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa kasvulohkolle on kylvetty siemenseosta siten, että yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä. Lisäksi tulee varmistaa, että: - viljelijä noudattaa valkuais- tai öljykasvien viljelyalalla täydentäviä ehtoja 61 Valtioneuvoston asetus 69/ Valtioneuvoston asetus 659/

81 - palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on vähintään 10 % hyväksytystä peltoalasta - yksittäinen kasvulohko on vähintään 0,05 ha 9.2 Makea lupiini ja seoskasvusto erikoistapauksena Jos viljelijä hakee valkuais- ja öljykasvipalkkiota makealle lupiinille, hänen on pystyttävä osoittamaan kylvetyn siemenen alkuperä. Tarkastaja hyväksyy tällaiseksi näytöksi vakuustodistuksen tai ostokuitin. Ellei vakuustodistusta tai ostokuittia ole, siementen alkuperä on osoitettava muulla luotettavalla tavalla. Jos viljelijä on hakenut valkuais- ja öljykasvipalkkiota kasvulohkolle, jolle on kylvetty peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seosta, tarkastaja selvittää seossuhteen lohkomuistiinpanoista. Tukikelpoisen kylvöseoksen massasta enemmän kuin puolet on oltava peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin siemeniä. Jos viljelijä on käyttänyt seoksessa makeaa lupiinia, niin seossuhteen lisäksi on tarkastettava lupiinin lajikkeen tukikelpoisuus. 10. Tärkkelysperunapalkkio 10.1 Tärkkelysperunapalkkion perusteet Tärkkelysperunapalkkion perusteena on asetuksen (EY) N:o 73/ artiklan 1 a) i) - kohdan mukainen ympäristöperuste. EU:n rahoittama tärkkelysperunapalkkio on tarkoitettu vain viljelijöille. Palkkio voidaan myöntää jos: - viljelijä tekee viljelysopimuksen perunatärkkelysteollisuuden kanssa viimeistään viljelijä tekee peltomaan laatutestin - viljelijä tai maatilan toimintaan aktiivisesti osallistuva henkilö osallistuu Maaseutuviraston hyväksymään ja perunatärkkelysteollisuuden järjestämään viisipäiväiseen tärkkelysperunan viljelyä ja peltomaan laatutestiä koskevaan koulutukseen. Niiden viljelijöiden, jotka ovat suorittaneet kaikki viisi koulutuspäivää joulukuun 2011 ja tammikuun 2014 välisenä aikana, ei tarvitse osallistua koulutukseen. Jos koulutuksesta on suoritettu osa tai ei yhtään päivää, on viljelijän suoritettava puuttuvat koulutuspäivät vuonna viljelijä liittyy perunatärkkelysperunateollisuuden ylläpitämään tietokantaan ja toimittaa sinne tiedot peltomaan laatutestiin kuuluvista lohkokohtaisista arvioinneista sekä kuoppatestin havainnoista viimeistään Viljelijä säilyttää viljelysopimuslomakkeen 273 vuodelta 2014 (tai vastaavat tiedot sisältävän asiakirjan) tilalla paikalla tehtävää valvontaa varten, sitä ei toimiteta kuntaan. Sopimuksessa on oltava tieto viljelyalasta. 63 Sopimusasiakirjan viimeinen laatimispäivä teollisuuden kanssa on Komission asetus (EY) N:o 571/2009 artikla 3 kohta 1 64 Valtioneuvoston asetus 39/ , Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 22 81

82 10.2. Sopimusalan ja siemenlisäysalan vaikutus valvontaan Tukihaussa ilmoitettu tärkkelysperuna-ala ei saa sisältää omaa siemenlisäysalaa. Viljelijä ilmoittaa vuoden 2014 tärkkelysperunan viljelysalan ja oman siemenlisäysalan lomakkeella 102B erillisinä kasvulohkoina ja eri kasvikoodilla. Tärkkelysperunan kasvikoodi on 3130, sertifioidun siementuotannon 3160 ja oman siemenlisäyksen Tärkkelystehtaat ilmoittavat sopimusalan Maville tilanteen mukaisena. Tukisovellukseen muodostetaan tärkkelysperunan haettu ala joko sopimusalasta tai viljelijän ilmoittamasta alasta, riippuen siitä kumpi on pienempi. Valvonnassa on otettava huomioon, että sopimusala ja tärkkelysperunan viljelyala saattavat poiketa toisistaan, koska tehtaat edellyttävät viljelijöiltä omaa siemenlisäysalaa seuraavan kauden tuotantoa varten. Osa viljelijöistä voi tosin viljellä siemenperunaa muille viljelijöille, joten kaikilla ei ole siemenlisäysalaa. Mikäli tarkastuksessa ei saada todellista tuotantoalaa selvitettyä, ELY kuulee viljelijää kirjallisesti siitä, miksi pinta-ala poikkeaa sopimusalasta. Siemenalan lisäksi viljelijällä voi olla myös ruokaperunan tuotantoa, mutta tukikelpoista alaa perunan tuotantoala, josta on sopimus tärkkelysperunatehtaan kanssa. Valvonta jätetään auki kunnes selvitys on saatu. Valvonnassa todettu ilmoittamaton siemenlisäysala hylätään kasvulohkon huomautuskoodilla Valvonnassa tarkastettavat asiat Viljelysopimus Tarkastushetkellä viljelijän tulee esittää viljelysopimus tehtaan ja viljelijän välillä (lomake 273 tai muu vastaavat tiedot sisältävä asiakirja). Jos viljelijällä ei ole esittää viljelysopimusta, tarkastaja kirjaa tarkistuslistauksen lisätietoihin muistutuksen toimitusvelvoitteesta. Tarkastus jätetään kesken ja saatetaan loppuun vasta, kun viljelijä toimittaa asiakirjan ELY-keskukselle. Toissijaisesti sopimuksen voi tarkistaa tärkkelysperunatehtaalta. Tärkkelysperunaa jalostavia tehtaita ovat Suomessa Evijärven Peruna Oy, Lapuan Peruna Oy ja Finnamyl Oy Kokemäen tehdas. Palkkio hylätään Tukisovelluksen valvontakerran Huomautus-välilehdellä kohdassa Viljelysopimusta tärkkelysperunan tuotannosta ei ole, jos sopimusta ei ole tehty. 65 Esimerkki 24: Viljelijä on tehnyt sopimuksen perunantuotannosta sellaisen tehtaan kanssa, joka jalostaa sekä tärkkelystuotantoon että ruokaperunatuotantoon soveltuvaa perunalajiketta. Tehdas ei kuitenkaan jalosta perunasta tärkkelystä erilleen, vaan tuottaa perunasta muuta tuotetta. Tukisovelluksen laskenta hylkää tuen. Valvontatuloksena tallennetaan 9, ei valvottavaa. Valvontakerran Huomautus välilehdelle laitetaan rasti kohtaan Viljelysopimusta tärkkelysperunan tuotannosta ei ole. 65 Valtioneuvoston asetus 659/

83 Peltomaan laatutesti Peltomaan laatutestin suorittamisesta tarkastetaan paikalla tehtävässä valvonnassa vain se, että lohkokohtainen arviointilomake on tehty mennessä jokaisen kasvulohkon osalta. Palkkiota leikataan 15 % Tukisovelluksen valvontakerran Huomautus-välilehdellä kohdassa Peltomaan laatutestin arviointilomaketta ei ole tehty, jos arviointilomaketta ei ole tehty jokaisen lohkon osalta. Tarkastajan on siis selvitettävä arviointilomakkeen tekeminen viljelijän jokaisen tärkkelysperunalohkon osalta. Peltomaan laatutestiin liittyy lohkokohtaisen arvioinnin lisäksi kuoppatesti, jota ei valvota peltovalvonnassa, vaan myöhemmin ristiintarkastuksella. Esimerkki 25: Viljelijä on täyttänyt lohkokohtaisen arviointilomakkeen muilta lohkoilta lukuun ottamatta kahta tärkkelysperunalohkoa. Valvontatuloksena tallennetaan 4, puutteita, sanktio, ei karenssia. Valvontakerran Huomautus välilehdelle laitetaan rasti kohtaan Peltomaan laatutestin arviointilomaketta ei ole tehty, sanktio 15 %. Viiden koulutuspäivän suoritus, viljelijän kuuluminen lohkotietopankkiin ja peltomaan laatutestiin kuuluvan kuoppatestin tekeminen valvotaan marraskuulla 2014 ja tammikuulla 2015 ristiintarkastuksilla. Pinta-alat Tilakäynnillä tarkastaja varmistaa, että tärkkelysperunan sopimusalalle on kylvetty oikeaa kasvia. Jos kasvi on muuta kuin perunaa, tarkastaja tallentaa Tukisovellukseen oikean kasvilajin, jolloin kasvulohko hylkäytyy tärkkelysperunan tuen osalta. 66 Tarkastetaan myös viljelysopimuksessa ja lohkoilla havaittu pinta-ala ottaen huomioon edellä mainittu siemenlisäysala ja mahdollinen muu peruna-ala. Tuottajan tukikelpoinen tärkkelysperunan ala on pienin pinta-ala seuraavista: tukihakemuksella ilmoitettu ala (kasvulohkojen pinta-ala), sopimusala Tukisovelluksessa/sopimuslomakkeella tai valvonnassa mitattu ala ilman siemenalaa ja muuta peruna-alaa. 67 Pinta-alavalvonnan seuraamukset on selvitetty tämän ohjeen kohdassa Kansalliset peltotuet Kansallisiin peltotukiin kuuluvat nuorten viljelijöiden tuki, pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki, sokerijuurikkaan kansallinen tuki, Etelä-Suomen erikoiskasvituki, kotieläintilan hehtaarituki sekä luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan valvonta käsitellään luvuissa 12 ja 13. Hampun valvontaan liittyvistä erityisvaatimuksista on kerrottu tarkemmin Erikoistukien tarkastusohjeessa (Dnro 3487/61/2014). 66 Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 artikla 77 kohta 1 67 Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 artikla 2 kohta 2 alakohta 23 83

84 Kansallisten peltotukien yleisiin edellytyksiin kuuluvan ikävaatimuksen täyttyminen valvotaan peltovalvonnassa. Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut 31. päivänä joulukuuta 2013 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68- vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa MYEL-vanhuuseläkettä. Esimerkiksi jos hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68-vuotiaita ja vain toinen saa MYEL-vanhuuseläkettä , he ovat oikeutettuja kansallisiin tukiin. Luonnollisten henkilöiden muodostamassa yhteisössä vähintään yhden maa- ja puutarhataloutta harjoittavan viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan on oltava ikävaatimuksen täyttävä henkilö, joka ei saa MYEL-vanhuuseläkettä. Ikävaatimus ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, koulu- ja vankilatiloja sekä hakijoita, joiden tukikelpoinen tuotanto on muuta kuin maataloutta. Myös alle 18-vuotias tuenhakija voi täyttää ikävaatimuksen poikkeustapauksissa. Nuoreksi viljelijäksi katsotaan henkilö, joka tai jonka puoliso ei ole täyttänyt mennessä 40 vuotta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa myös luonnollisten henkilöiden muodostamille ryhmille, jos ryhmän kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät ikäedellytyksen Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottava tuotantotapa Valvonnassa on tarkastettava, että lohkot on viljelty paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavan tuotantotavan mukaisesti 68. Tuotantotapa kuuluu seuraavien kansallisten tukien vaatimuksiin: nuorten viljelijöiden tuki, pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki, sokerijuurikkaan kansallinen tuki ja Etelä-Suomen erikoiskasvituki. Valvonnassa on tarkastettava, 69 että - lohkon muokkaus ja lannoitus on tehty tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä todetaan tarvittaessa lohkokohtaisista muistiinpanoista. - lohkon kylvö tai istutus on tehty tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla viimeistään ja että lohkon kasvinsuojelusta on huolehdittu mukaan lukien hukkakauran torjunta. Kasvinsuojelu todetaan tarvittaessa lohkokohtaisista muistiinpanoista. - lohkon kasvilaji ja -lajike sekä taimi- ja siemenmäärä on lohkolle ja alueelle sekä käyttötarkoitukseen soveltuva - lohko on kasvukunnoltaan sellainen, että siltä on mahdollista saada korjatuksi markkinakelpoinen sato ja - lohkon sato korjataan asianmukaisesti kyseisestä vaatimuksesta säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos sadonkorjuuta koskevan ehdon toteutumista on syytä epäillä, tilalle on tehtävä uusi valvontakäynti sadonkorjuun toteamiseksi. Hukkakauran osalta pöytäkirjalle merkitään Kunnossa, jos tilalla ei havaita hukkakauraa. Kunnossa voidaan myös kirjata, jos tilalla havaitaan hukkakauraa muutamia yksilöitä, mutta tilalla on todistettavasti torjuttu hukkakauraa ja toimenpiteitä voi pitää riittävinä. Pöytäkirjalle kirjataan Puutteita, jos hukkakauraa ei ole torjuttu tai torjuntatoimet eivät ole riittäviä. Hukkakaurasta on kerrottu tarkemmin kohdassa Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta 297/ Maa- ja metsätalousministeriön asetus 248/

85 Marjakasvustojen ja omenapuiden osalta tarkastetaan istutusaika. Jos marjakasvustot tai omenapuut on istutettu tai istutetaan myöhemmin kuin 30.6., kyseinen lohko hylätään kasvulohkon huomautuskoodilla 047. Jos avomaanvihannesten ilmoitettu istutuspäivämäärä on jälkeen, on kasvin olemassaolo käytävä todentamassa. Pohjoisissa tuissa on valvottava, että vehnän ja rukiin jyväsato on korjattu puimalla. Nurmen osalta riittävänä sadonkorjuuna ei pidetä kasvuston maahan niittoa, kompostointia tai kasvuston hävittämistä muulla tavalla Pohjoiset tuet Pohjoisiin tukiin luetaan pohjoinen hehtaarituki, yleinen hehtaarituki ja nuorten viljelijöiden tuki. Näiden osalta valvotaan ympäristöehdot 71, jotka ovat täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset 72 seuraavin osin: - valtaojien ja vesistöjen varrella on muokkaamaton vähintään 60 cm piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta - pellolla oleva olki on jätetty polttamatta, ellei poltolle ole perusteita - maisemapiirteet on säilytetty - pellon rakennetta vaurioittavaa ajoa märillä pelloilla on vältetty - vesistöjen varsille on jätetty 5 m leveä suojakaista, jolle ei ole levitetty typpilannoitteita - hukkakauraa on torjuttu hukkakauralain edellyttämällä tavalla - pysyväksi laitumeksi ilmoitettu ala on laidunnettu, niitetty tai tarvittaessa raivattu niin, että alue pysyy avoimena. Täydentävien ehtojen luvussa 6 on kerrottu tarkemmin valvottavien kohteiden sisällöstä. Pöytäkirjalle merkitään Kunnossa, jos tilalla kasvaa viljaa, eikä olkea ole poltettu tai oljen poltolle on ollut peruste. Puutteita merkitään, jos olkea on poltettu, eikä poltolle ole perustetta. Pöytäkirjalle merkitään viiva, jos tilalla on esimerkiksi vain nurmea, eikä siten olkea ole voitu polttaa. Valvonnassa tarkastetaan, että typpilannoitteita ei ole levitetty viittä metriä lähempänä vesistöä. Viiden metrin suojakaista lasketaan vesistön rajasta. Myös seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjoisten tukien ympäristöehtojen laiminlyönnistä aiheutuu huomautus 0 % tai tukea alentava 1, 3 tai 5 %:n seuraamus. Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä on tahallisesti jättänyt noudattamatta ympäristöehtoja, alennetaan tukea %. Seuraamus lasketaan pohjoisten tukien kokonaismäärästä. 73 Laiminlyönnistä annetaan pääsääntöisesti seuraamus täydentävien ehtojen luvussa esitettyjen asteikkojen ja esimerkkien mukaisesti. Täydentävistä 70 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 248/ Valtioneuvoston asetus 14/2014, 9 72 Valtioneuvoston asetus 226/2013, 4, 10-13, Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta 297/

86 ehdoista poiketen pohjoisten tukien ympäristöehtojen laiminlyönnistä voi antaa myös huomautuksen. Huomautuksen voi antaa, jos laiminlyönti on erityisen lievä Kotieläintilan hehtaarituki Kotieläintilan hehtaaritukea myönnetään A- ja B-tukialueilla pinta-alalle, jolle maksetaan luonnonhaittakorvausta (LFA-tuki) ja jolla noudatetaan LFA-tuen ehtoja. Kotieläintilan tuen maksun edellytyksenä olevat vaatimukset, jotka tulevat luonnonhaittakorvauksen kautta, on esitetty seuraavassa kappaleessa. Ahvenanmaan maakunnassa LFA-tuella tarkoitetaan Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvausta. Kotieläintilan hehtaarituen osalta valvotaan, että tuen hakija noudattaa LFA-tuen ehtoja ja tilan eläintiheys täyttää kotieläintilan vaatimuksen 74. Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2013 kansalliseen kotieläintukeen oikeutettujen eläinten eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien perusteella. Kotieläintilan vaatimuksen täyttymisestä on erillinen ohje (Dnro 115/55/2014). Kotieläintilan hehtaaritukeen sovelletaan samoja tuen alentamis- ja valvontaseuraamuksia kuin luonnonhaittakorvaukseen. Eläintilan vaatimuksen täyttymistä valvotaan myös erillisellä ristiintarkastuksella.. Luonnonhaittakorvauksen, ympäristötuen, luonnonhaitta-korvauksen kansallisen lisäosan ja kotieläintilan hehtaarituen maksamisen edellytykset Luonnonhaittakorvauksessa (LFA) ja ympäristötuessa on tuen maksun edellytyksenä tässä luvussa mainitut vaatimukset. Samat vaatimukset koskevat myös LFA:n kansallista lisäosaa ja kotieläintilan hehtaaritukea. Ympäristötuen, LFA:n kansallisen lisäosan ja kotieläintilan hehtaarituen muista tarkastettavista ehdoista on kerrottu tarkemmin omissa luvuissaan. Lisäksi näihin tukiin sitoutuneiden tilojen tulee noudattaa täydentäviä ehtoja. Täydentävät ehdot valvotaan täydentävien ehtojen otannassa olevilta tiloilta. Täydentävien ehtojen yhteydessä valvottavien ympäristötuen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevien vähimmäisvaatimusten osalta annetut seuraamukset kohdistuvat myös kaikkiin näihin tukiin. Täydentävien ehtojen valvonnasta on kerrottu tarkemmin luvussa Sadonkorjuu Valvonnassa on tarkastettava, että lohkolta on sato korjattu asianmukaisesti kyseisestä vaatimuksesta säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta 75. Sadon käytölle ei ole asetettu erillisiä vaatimuksia, joten sadon korjaaminen pois lohkolta riittää täyttämään vaatimuksen. Jos sadonkorjuuta koskevan ehdon toteutumista on syytä epäillä, tilalle on tehtävä uusi valvontakäynti sadonkorjuun toteamiseksi. Jos peltoalalla ei ole noudatettu sadonkorjuuseen liittyviä ehtoja, vähennetään peltoala kasvilajiryhmän hyväksytystä pinta-alasta ennen kuin pinta-alaan liittyvät seuraamukset vähennetään. Lohkon tuki hylätään kyseiseltä lohkolta kasvulohkon huomautuskoodilla Valtioneuvoston asetus 13/ Valtioneuvoston asetus 366/

87 Viljelijän jättämä satovahinkoilmoitus ei ole riittävä peruste jättää sato korjaamatta, jos pellolla on kuitenkin markkinakelpoista satoa korjattavissa. Hakemuksessa ilmoitettuja kasvulohkoja, joita koskee sadonkorjuuvelvoite, ei voi todeta hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi. Tukea ei makseta hakuvuonna kasvilajiryhmälle, jos kasvilajiryhmässä hylättävien lohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu määrä ylittää 20 % kasvilajiryhmän valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta Puutarhakasvien vähimmäistiheys Puutarhakasvien osalta on noudatettava luonnonhaittakorvauksen sitoumusehdoissa mainittuja vähimmäiskasvutiheyksiä 77 : - mansikka, mesimarja ja jalomaarain kasvia/ha (huomioi poikkeus ensimmäisenä kasvukautena) - herukat ja karviaiset 2200 kasvia/ha - vadelma 2800 kasvia/ha - tyrni ja marjatuomipihlaja 800 kasvia/ha - pensasmustikka 2250 kasvia/ha - hedelmäpuut 400 kasvia/ha Kasvulohkolle ei makseta tukea, jos sitoumusehtojen mukaisia vähimmäiskasvutiheyksiä ei ole noudatettu. Tuki hylätään kasvulohkon huomautuskoodilla Viherlannoitusnurmet Valvonnassa tarkastetaan, että viherlannoitusnurmilohko on viherlannoitusta varten perustettu tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko. Vanhan nurmen täydennyskylvöä typensitojakasvilla ei hyväksytä. Viherlannoitusnurmen sato on käytettävä osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään syksyllä korjaamatta ja se hyödynnetään lannoitteena seuraavana kasvukautena. Viherlannoitusnurmena ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon. Viljelijän on pyydettäessä osoitettava viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto 78. Viherlannoitusnurmen voi muokata jo saman kasvukauden aikana, mikäli kasvusto on riittävästi kehittynyt ja täyttää viherlannoitusnurmen tarkoituksen. Syynä muokkaukseen voi olla esim. se, että alalle kylvetään jotain syyskylvöistä kasvia. Muokkausta ei kuitenkaan saisi tehdä kovin aikaisin kesällä. Valvonnassa on tarkastettava, että viherlannoitusnurmilohkon kasvusto täyttää viherlannoitusnurmen perustamiselle asetetut vaatimukset. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytettyjen siementen painosta on oltava vähintään 20 % typensitojakasvin siemeniä. Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös öljyretikka- ja valkosinappilajikkeilla kylvetyt alat. Valvonnassa tarkastetaan lohkon kasvusto ensisijaisesti silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkastetaan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin tai tukihakemuslomakkeelle merkityt siemenmäärät. Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi 76 Valtioneuvoston asetus 660/ Valtioneuvoston asetus 366/ Valtioneuvoston asetus 366/

88 korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna. Viljelykiertovaatimuksen ei edellytetä kuitenkaan täyttyvän, jos lohkon hallinta on vaihtunut. Jos valvonnassa todetaan puutteita viherlannoitusnurmien perustamiseen tai käyttöön liittyvien säädösten noudattamisessa, on LFA:n, LFA:n kansallisen lisäosan, kotieläintilan hehtaarituen, ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteen tuki sekä luonnonmukaisen tuotannon erityissopimuksen tuki hylättävä kyseiseltä lohkolta kasvulohkon huomautuskoodilla 353. Tukea ei makseta hakuvuonna kasvilajiryhmälle, jos kasvilajiryhmässä hylättävien lohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu määrä ylittää 20 % kyseisen kasvilajiryhmän valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta 79. Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pintaalojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 % tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta. Jos viherlannoitusnurmen pinta-ala on enemmän kuin 50 % tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta, ylittävältä osalta ei makseta LFA:ta eikä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteen tukea eikä luonnonmukaisen tuotannon erityistukea. Laskenta rajaa automaattisesti 50 % ylittävän viherlannoitusnurmen alan maksujen ulkopuolelle Luonnonhaittakorvauksen hoidetun viljelemättömän pellon enimmäisala Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa hoidetulle viljelemättömälle peltoalalle (luonnonhoitopelto sekä avo-, sänki- ja viherkesanto), jos kyseinen ala on korkeintaan 50 % maatilan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta alasta. Hoidetun viljelemättömän ala ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin se ala, joka on ilmoitettu pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä olevaksi alaksi. Jos haettu pinta-ala ylittää 50 % rajan, Tukisovelluksen laskenta rajaa automaattisesti tuen ulkopuolelle hoidettua viljelemätöntä peltoa erotuksen verran jokaiselta tuotantoalueelta ilmoitettujen pinta-alojen suhteessa. 13. Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa Luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa on noudatettava edellisessä luvussa kerrottuja ehtoja. LFA:n lisäosaan kotieläintilana sitoutuneilta tiloilta valvotaan lisäksi kotieläintilan ehtojen täyttyminen. Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2013 kansalliseen kotieläintukeen oikeutettujen eläinten eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien perusteella. 80 Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon viljelijän, hänen puolisonsa 81 tai alle 18-vuotiaan lapsensa hallinnassa olevat tuotantoeläimet, joille on säädetty eläinyksikkökerroin 82. Vuoden 2013 eläinyksikkömäärät saadaan ajamalla tukisovelluksesta raportti IA_RR311 (naudat) ja raportti IA_RR340 (siat). 79 Valtioneuvoston asetus 660/ Valtioneuvoston asetus 46/2014 4, 7 81 Aviopuoliso tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä, tuloverolain 1535/ mom. tarkoitettu henkilö 82 Ey-kertoimet, eläinten laskentapäivät ja -ajankohdat: VNa 45/2014 LIITE 2; Laskentapäivät: MMMa 22/2013 3(sioilla ja siipikarjalla vuoden 2008 kotieläintukien määräytymisperusteet). 88

89 Kotieläintilalla on oltava vähintään 0,4 eläinyksikköä LFA:n tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai tilalla on oltava vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja tällöin tilan eläintiheyden on oltava vähintään 0,2 eläinyksikköä LFA:n tukikelpoista hehtaaria kohden 83. Eläintiheyden on täytyttävä, ellei kyseessä ole tuotantotapojen edellyttämä, kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko. Lisäksi tilan pitää harjoittaa kotieläintaloutta kunkin tukivuoden päätukihaun viimeisenä hakupäivänä, ellei kyse ole edellä mainitusta lyhytaikaisesta tuotantotauosta. Jos tila on kyseisenä päivänä pitänyt tuotantotaukoa, on tarkastettava kotieläintuotannon jatkaminen tauon jälkeen. 84 Kotieläintilan eläintiheyden täyttymistä laskettaessa voidaan viljelijän vaatimuksesta ottaa yhteisömuotoisen yrityksen eläinmäärä huomioon, jos viljelijän perheenjäsenillä on määräysvalta kyseisessä yhteisössä. Yhteisömuotoisen yrityksen eläinmäärä voidaan huomioida vain yhden LFA-lisäosasitoumuksen antaneen määräysvaltaedellytyksen täyttävän tuenhakijan hyväksi. Tarvittaessa määräysvalta on tarkastettava esimerkiksi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä ja yhtiörekisteristä. 85 Jos kotieläintilaksi sitoutunut tila todetaan valvonnassa kasvinviljelytilaksi eikä tila ole ilmoittanut muutoksesta kuntaan, tila muutetaan kasvinviljelytilaksi. Valvontavuonna maksettavaa kasvinviljelytilan tukea alennetaan 10 %. 86 Jos LFA:n lisäosan kansallinen kotieläintilan korotukseen vaadittu eläintiheys ei täyty ja kyseinen tila on hakenut myös kotieläintilan hehtaaritukea (AB-tukialue) 87 ja/tai sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea (koko maa) 88, tulee kyseiset tuet myös hylätä. LFA:n lisäosan kotieläintilankorotuksen valvonnasta on erillinen ohje Dnro115/55/2014. Peltovalvonnan yhteydessä valvotaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki (tukityypit 1611 ja 1721), jos peltovalvontaan valittu tila on kyseistä tukea hakenut. Tuotannosta irrotetussa tuessa vaaditaan samankaltaisen eläintiheysvaatimuksen täyttyminen kuin LFA:n lisäosan kotieläintilan korotuksessa 89. Tuotannosta irrotetun tuen valvonnan tarkempi ohjeistus on eläinvalvontaohjeessa luvussa 5.6 (Dnro 28/55/2014). 14. Ympäristötuki 14.1 Yleistä Edellä luvussa 14 kerrottujen tuen maksun edellytysten lisäksi ympäristötuen edellyttämät vähimmäisvaatimukset, perus- ja lisätoimenpiteiden tuki sekä erityistukisopimukset valvotaan pääosin kasvukauden aikana paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä. Ympäristötukeen liittyen valvotaan sitoumus- ja sopimusehtojen noudattaminen niiltä osin 83 Valtioneuvoston asetus 45/ Valtioneuvoston asetus 45/ mom, 9 6 mom 85 Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta 297/ Valtioneuvoston asetus 13/ Laki 1559/ e, Maa- ja metsätalousministeriön asetus 759/ Valtioneuvoston asetus 319/ , Valtioneuvoston asetus 45/ ja 9 6 mom 89

90 kuin valvonta kasvukaudella on mahdollista. Erityistukisopimusten valvonnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 16. Ympäristötuen ehtojen noudattaminen tarkastetaan kaikilta tilan lohkoilta 90. Ympäristötuen valvonnassa olevilta tiloilta on tarkastettava myös kunkin toimenpiteen perustasojen noudattaminen. Perustasoilla tarkoitetaan ympäristötuen toimenpiteiden pohjana olevia täydentävien ehtojen vaatimuksia. Perustasot on tuotu pöytäkirjalle näkyville kursiivilla niille toimenpiteille, joille täydentävissä ehdoissa on perustasot ollut määriteltävissä. Ympäristötuen seuraamuksia määritettäessä on otettava huomioon perustason noudattaminen. Havaittu puute on vakavampi, jos perustasoa ei ole noudatettu. Valvontapöytäkirjan lisätiedoissa on kerrottava valvonnassa havaituista puutteista ja kirjoitettava tieto siitä, onko myös perustason vaatimuksia laiminlyöty. Mikäli perustasojen noudattamisessa havaitaan puutteita, laajennetaan valvonta koskemaan myös täydentäviä ehtoja kyseisen säädöksen osalta 91. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteet valvotaan kasvukauden jälkeen. Peltokasvien lannoitus ja puutarhakasvien lannoitus - perustoimenpiteet, vähennetty lannoitus sekä ravinnetaseet ja muut lisätoimenpiteet, joissa on lannoitukseen liittyviä ehtoja, valvotaan osittain kesän valvonnan yhteydessä ja valvontaa täydennetään kasvukauden ulkopuolella tehtävällä samoja tiloja koskevalla hallinnollisella valvonnalla. Ympäristötuen valvonnasta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvonnasta (660/2007 muutettu asetuksilla 368/2008, 401/2009, 1847/2009, 419/2010, 561/2011, 391/2013). Yhteisölainsäädännössä ympäristötuen valvonnasta on säädetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 sekä komission asetuksessa (EY) N:o 65/2011. Ympäristötuen vaatimuksista ja ehdoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella 366/2007 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 503/ Valvontapöytäkirja sekä ympäristötuen seuraamusten määrittäminen Ympäristötuen tukiehtojen noudattaminen valvotaan valvontapöytäkirjan tarkastuslistalla olevien kohtien mukaisesti. Jokaiseen valvontapöytäkirjan tarkistuslistalla olevaan kohtaan merkitään rasti kohtiin kunnossa/puutteita ja puutteen arviointi. Jos tarkastettava kohta ei koske kyseistä tilaa, tarkastettavan kohdan ylitse vedetään viiva. Ympäristötuen perustoimenpiteissä sekä lisätoimenpiteissä havaitut puutteet tulee lisäksi arvioida tarkastuslistan arviointikohdissa. Havaitusta puutteesta kirjoitetaan aina myös riittävä kuvaus, jonka avulla tilanteen selvittely on mahdollista myöhemmin. Raportilla (IA_RR584) on liite 1F, ympäristötuen lohkokohtaiset havainnot. Liitteelle merkitään lohkokohtaisesti tiedot ympäristötuen perustoimenpiteen mukaisista viljelysuunnitelmista, viljavuustutkimuksista, lohkokohtaisista muistiinpanoista sekä pientareista ja suojakaistoista. Lisäksi tiettyjen lisätoimenpiteiden ehtojen täyttyminen tulee lohkokohtaisesti merkitä liitteelle. Liitteelle 1F tulostuu vain niiden lisätoimenpiteiden tarkastuskohdat, jotka tila on sitoumukseensa valinnut ja jotka tulee valvonnan yhteydessä 90 Komission asetus (EY) 65/2011 artikla Komission asetus (EY) N:o 65/2011 artikla 18 90

91 tarkastaa. Liitettä ei tarvitse lähettää viljelijälle, mutta se tulee olla arkistoituna valvontapöytäkirjaan liittyvien asiakirjojen kanssa ELY-keskuksessa. Valvonnan jäljitettävyyden takia liite 1F on täytettävä huolellisesti. Laiminlyönnin vakavuus, laajuus, jatkuvuus (eli kesto) ja tahallisuus arvioidaan, jos valvonnassa todetaan puutteita ehdon noudattamisessa. Vakavuudella tarkoitetaan seurausten merkittävyyttä, kun otetaan huomioon tavoitteet, joihin noudattamatta jätetyillä vaatimuksilla olisi pyritty. Vaatimuksella tarkoitetaan ko. ehtoa, esimerkiksi valtaojien pientareet. Laajuudella tarkoitetaan noudattamatta jättämisen vaikutusta koko toimenpiteeseen. Koko toimenpiteellä tarkoitetaan viljelijän hakeman ympäristötuen kokonaisuutta. Jatkuvuus eli kesto tarkoittaa ajanjakson pituutta, jonka noudattamatta jättämisen vaikutukset jatkuvat sekä mahdollisuuksista saada kyseiset vaikutukset loppumaan kohtuullisin keinoin Laiminlyönti on tahallinen, jos viljelijä on pyrkinyt tietoisesti aiheuttamaan vahinkoa sillä, että on jättänyt noudattamatta kyseistä ehtoa. Laiminlyönnin vakavuus, laajuus ja jatkuvuus arvioidaan kunkin havaitun ehdon noudattamatta jättämisen osalta 92. Havaitun puutteen seuraamusprosentti määräytyy korkeimman vakavuudesta, laajuudesta ja jatkuvuudesta annetun arvion perusteella. Huomautus voidaan antaa niissä tapauksissa, joissa puute ehdon noudattamisessa on vähäinen. 93 Perustoimenpiteiden ehtojen noudattamisessa havaitut puutteet arvioidaan erikseen. Ympäristötuen suunnittelu ja seuranta -kohtaan kirjatut seuraamukset tallennetaan myös sovellukseen erikseen. Suojakaistojen ja pientareiden sekä Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito -kohdissa arviointi tehdään pientareiden ja suojakaistojen osalta erikseen, mutta Tukisovellukseen tallennetaan vain ko. kohdan yhteenlaskettu seuraamus. Seuraamusten lisäksi myös annetut huomautukset on tallennettava Tukisovellukseen. Lisätiedoissa oleva teksti huomautuksesta ei riitä, vaan annetut huomautukset tallennetaan erillisinä huomautuksina Tukisovellukseen. Jos erillistä valvontahuomautusta ei sovelluksessa ole, tallennetaan kyseisen vaatimuksen kohdalle 0 % (= huomautus). Lisätoimenpiteissä arviointi tehdään lisätoimenpidekohtaisesti. Pöytäkirjalla on vahvistettu kohdat, joihin kirjatut seuraamukset/havainnot on tallennettava Tukisovellukseen. Lisätoimenpiteiden osalta Tukisovellukseen tallennetaan ko. lisätoimenpiteen seuraamukset sekä perustoimenpiteen tukeen aiheutuva seuraamus. Lisätoimenpiteissä arviointi tehdään perustoimenpiteeseen kohdistuvilla seuraamusprosenteilla. Jos tilalla on useampi lisätoimenpide, joiden ehtoja ei ole noudatettu, perustoimenpiteen tukeen aiheutuvat seuraamukset lasketaan yhteen ja tämä yhteenlaskun perusteella saatu tulos tallennetaan sovellukseen. Perustoimenpiteeseen kohdistuva yhteenlaskettu seuraamus voi olla maksimissaan 20 %. 92 Komission asetus (EY) N:o 65/2011 artikla 18, Valtioneuvoston asetus 660/ Valtioneuvoston asetus 660/

92 Erityistukisopimusten ehtojen rikkomuksista aiheutuneet seuraamukset tallennetaan Tukisovellukseen jokaisen erityistukisopimuksen osalta erikseen. Perustoimenpiteen tukea leikataan 5 %, jos erityistukisopimuksen ehtoja ei ole lainkaan noudatettu. Seuraamus on aina maksimissaan 5 %, vaikka useamman sopimuksen ehtoja ei olisi ollenkaan noudatettu. Perustoimenpiteeseen kohdistuva seuraamus tallennetaan ympäristötuen valvontahuomautusten kautta. Esimerkki 26: Ympäristötuessa havaitun piennarpuutteen arviointi Pientareet ja suojakaistat (seuraamus 1-10 %) Kunnossa (x) Puutteita (x) Tahallinen (x) Perustaso: Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 60 cm leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta. Pientareet (1-4 %) Valtaojien varsilla oleville lohkoille on jätetty vähintään 1 m leveä monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä piennar. Piennar on niitetty, jos se uhkaa vesakoitua. Niittoa ei ole aloitettu ennen 1.8. ellei kyseessä ole erityinen syy. Piennarta ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla eikä sille ole levitetty lannoitteita. Mahdollisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä on ilmoitettu kuntaan. Lohkon reunoille jätetty monimuotoisuuspiennar on hoidettu piennarta vastaavasti Suojakaistat (1-6 %) Valtaojaa suurempien vesiuomien sekä vesistöjen varsilla oleville lohkoille on pellolle perustettu 3-10 m leveä monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista Suojakaista on niitetty, jos se uhkaa vesakoitua. Niittoa ei ole aloitettu ennen 1.8. ellei kyseessä ole erityinen syy. Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla eikä sille ole levitetty lannoitteita. Mahdollisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä on ilmoitettu kuntaan. Pellolla sijaitsevien käytössä olevien talousvesikaivojen ympärillä on ehtojen mukaiset suojakaistat. x x x Vakavuus (%) x Arviointi seuraamus -% / huomautus (x) Laa- Jatkujuus vuus (%) (%) Kunnossa (x) x x x Vakavuus (%) Puutteita (x) x Tahallinen (x) Arviointi seuraamus % / huomautus (x) Laajuus (%) Jatkuvuus (%) Seuraamusprosentti yhteensä (1-10 %) tai huomautus Liite 1 F 3 92

93 Kuvaus havaituista puutteista: Tilalla on kymmenen valtaojan varrella sijaitsevaa lohkoa. Kuudelta lohkolta puuttuu valtaojan varrelta ympäristötuen ehtojen mukainen piennar. Täydentävien ehtojen vaatimukset täyttyvät. Lähellä ei sijaitse vesistöjä. Yhdellä lohkolla sijaitsee talousvesikaivo. Kaivon ympäriltä puuttuu ehtojen mukainen suojakaista Ympäristötuen ehtojen lopullinen seuraamusprosentti saadaan, kun kaikki valvonnassa annetut seuraamusprosentit lasketaan yhteen. Tilalle ei makseta perus- eikä lisätoimenpiteiden tukea, jos perustoimenpiteeseen kohdistuvien prosenttiseuraamusten yhteenlaskettu määrä ylittää 50 %. 94 Laiminlyönti on tahallinen, jos viljelijä on pyrkinyt tietoisesti aiheuttamaan vahinkoa jättäessään ehdon noudattamatta. Arvioissa tulee ottaa huomioon kyseisen ehdon tavoitteet suhteessa laiminlyöntiin. ELY-keskuksen on pystyttävä todistamaan, että laiminlyönti on tahallinen. Todisteeksi riittää esimerkiksi, että viljelijällä on edellisissä valvonnoissa jo todettu laiminlyönti kyseisestä asiasta, eikä viljelijä ole muuttanut toimintaansa ja laiminlyönnistä on aiheutunut tai aiheutumassa selviä ympäristöhaittoja. Tahallisen laiminlyönnin arvion vahvistaa ELY-keskuksen valvontapäällikkö. Jos laiminlyönti todetaan tahalliseksi, tuensaaja suljetaan toimenpiteen ulkopuolelle asianomaisen sekä seuraavan tukivuoden osalta 95. Tahallinen laiminlyönti tallennetaan sovellukseen Tahallinen laiminlyönti tukiehdoissa -kohtaan, jolloin laskenta hylkää tuen kyseiseltä vuodelta. Lisäksi valvonnan tulokseksi tulee tallentaa 6 Puutteita, karenssi seuraavalle vuodelle, jotta laskenta hylkää tuen myös seuraavalta vuodelta Kotieläintila Valvonnassa on kotieläintilan perustoimenpiteisiin sitoutuneella tilalla tarkastettava, että tilalla on valvontahetkellä tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 eläinyksikköä. Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon viljelijän, hänen puolisonsa tai alle 18-vuotiaan lapsensa hallinnassa olevat tuotantoeläimet. Myös tuotantoeläinten kasvatukseen käytettävien tuotantotilojen on oltava viljelijän hallinnassa. Jos tuotantoeläimet tai tuotantotilat eivät ole viljelijän omistuksessa, niiden hallinta on osoitettava vuokrasopimuksen tai muun vastaavan kirjallisen asiakirjan avulla. Tuotantoeläimestä tehtyä hoitosopimusta ei kuitenkaan hyväksytä. Ehdoissa vaaditun eläinmäärän on täytyttävä ympäristötuen ensimmäisen erän maksatuskeräilyyn asti, jotta kotieläintilan mukainen perustoimenpiteentuki voidaan maksaa tilalle kyseisenä vuonna. Tilan valvontahetken eläinmäärä ja eläintiheys tulee merkitä ja laskea tarkistuslistan lopussa olevalle Tilan käytettävissä olevat ravinteet -asiakirjalle. Lisäksi rekisteri- ja kirjanpitotietojen oikeellisuus on varmennettava tilalla silmämääräisesti tai tarvittaessa laskemalla eläinmäärä. Ympäristötuen kotieläinmäärästä tehdään ristiintarkastus, jossa on mukana myös kaikki paikalla tehtävässä valvonnan mukana olevat tilat. Jos tilalla ei valvontahetkellä ole vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 eläinyksikköä, tila katsotaan kasvinviljelytilaksi. Perustoimenpiteiden tuki on maksettava tilalle kasvinviljelytilan mukaisena seuraavasta ympäristötuen maksatuksesta lähtien. Lisäksi kasvinviljelytilan mukaista valvontavuoden 94 Valtioneuvoston asetus 660/ b 95 Komission asetus (EY) 65/2011 artikla 18 93

94 perustoimenpiteiden tukea on vähennettävä 10 prosenttia 96. Ennen valvontaseuraamusten tallentamista Tukisovellukseen, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on muutettava tilan sitoumus kasvinviljelytilaksi. Tämän jälkeen ELY-keskuksen käsittelijä voi tallentaa valvontatiedot tukityypille Valvontakerran huomautuksiin tallennetaan väkänen kohtaan Tuotantoeläinten määrä ei riittävä kotieläintilan tukeen. Mikäli tilalla on valittuna lisätoimenpide, joka ei ole kasvinviljelytilalle mahdollinen, kunnan maaseutuelinkenoviranomaisen on kuultava viljelijää uudesta mahdollisesta lisätoimenpiteestä. Uudesta valitusta lisätoimenpiteestä ei vuoden 2014 osalta makseta tukea, jatkossa lisätoimenpiteen maksun perusteena on uusi valittu lisätoimenpide. Uuden valitun lisätoimenpiteen tuki vuodelta 2014 hylätään valvonnan huomautusten kautta. Edellä kerrottua seuraamusta ei kuitenkaan määrätä, jos syynä on ehtojen mukainen tilapäinen eläinmäärän väheneminen. Tällaisiksi katsotaan tuotantosuunnan edellyttämä tuotantotauko, kotieläinrakennuksen peruskorjaus tai laajentaminen, tuotantosuunnan muuttaminen tai ylivoimainen este. Tuotantotaukoa lukuun ottamatta näistä tilanteista on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa. Jos valvonnassa havaitaan, ettei tilapäisestä eläinmäärän vähenemisestä tuotantotaukoa lukuun ottamatta ole tehty ilmoitusta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, kotieläintilan mukaiseen perustoimenpiteen tukeen annetaan 1 prosentin seuraamus Vähimmäisvaatimukset Ympäristötuen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskeviin vähimmäisvaatimuksiin sovelletaan täydentävien ehtojen valvonnasta ja seuraamuksista säädettyjä vaatimuksia 98. Ympäristötuen vähimmäisvaatimusten noudattamatta jättämisistä annetut seuraamukset kohdistuvat ympäristötukeen, LFA:een sekä eläinten hyvinvoinnin tukeen. Koska LFA:n kansalliseen lisäosaan sekä kotieläintilan hehtaaritukeen sovelletaan samoja valvontaseuraamuksia kuin LFA:een, kohdistuvat vähimmäisvaatimuksista annetut seuraamukset myös näihin tukiin. Ympäristötuen vähimmäisvaatimukset valvotaan tiloilta, jotka ovat valittu täydentävien ehtojen valvontaan ja ovat hakeneet ympäristötukea. Vähimmäisvaatimusten valvontaindikaattorit tulostuvat valvontapöytäkirjalla täydentävien ehtojen osuuteen niille tiloille, jotka ovat hakeneet ympäristötukea. Laiminlyöntien arviointi sekä seuraamusten määräytyminen tapahtuvat samalla tavalla kuin täydentävissä ehdoissa. Laiminlyöntien arvioinnista on kerrottu tarkemmin kohdassa 6.8. Mikäli tilalla, joka ei ole täydentävien ehtojen otannassa havaitaan laiminlyönti, otetaan tila täydentävien ehtojen valvontaan. Tilalla valvotaan tällöin vain laiminlyödyn säädöksen osuus. Lannoitteiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset luetaan yhdeksi säädökseksi ja kasvinsuojeluaineita koskevat vähimmäisvaatimukset omaksi säädöksekseen. Ympäristötuen lannoitteiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset kuuluvat ympäristö - ehdonalan alle ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset kuuluvat kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys -ehdonalan alle. Koska vähimmäisvaatimusten 96 Valtioneuvoston asetus 660/ Valtioneuvoston asetus 660/ Neuvoston asetus (EY) 1698/ 2005 artikla 51, Komission asetus (EY) 65/2011 artiklat

95 laiminlyönnistä annetut seuraamukset kohdistuvat vain EU:n osittain rahoittamiin tukiin, voi tilalle ehdonalojen osalta muodostua kaksi eri seuraamusprosenttia. Esimerkki 27: Tilalla on havaittu nitraattiasetuksen rikkomus, josta on annettu 1 % seuraamus ja sen lisäksi lannoitteiden käyttöä koskevien vähimmäisvaatimusten osalta on annettu 3 % seuraamus. Tilalle maksettaviin suoriin tukiin kohdistuu tällöin 1 % seuraamus ja osittain rahoitettuihin tukiin 4 % seuraamus. Vähimmäisvaatimusten laiminlyönneistä annettavat seuraamukset eivät vaikuta vähentävästi suoriin tukiin. Lannoitteiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset Lannoituksessa on käytetty fosforia asetuksen 366/ :n mukaisesti Peltokasvien viljelyssä saa käyttää fosforia vuodessa enintään 80 kg/ha. Puutarhakasvien lannoituksessa fosforia saa käyttää enintään 120 kg/ha vuodessa. Näihin määriin on sallittua soveltaa fosforin tasausta. Lannoitteiden käyttöä tarkastellaan pääsääntöisesti lannoitusvalvonnan yhteydessä. Myös paikalla tehtävissä valvonnoissa voidaan antaa seuraamus, jos havaitaan tarkastushetkellä selviä ylityksiä fosforin osalta. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset 99 Kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on koulutus Maatilalla kasvinsuojeluaineita levittävän henkilön on osallistuttava joka viides vuosi kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutukseen. Hyväksyttyjä koulutuksia ovat vielä vuonna 2014 ELY-keskusten etukäteen hyväksymät koulutukset 100 sekä Eviran erityistä vaaraa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavan kasvinsuojeluaineen käyttöä koskeva tutkinto, joka on voimassa kuusi vuotta, tai vastaava Eviran aikaisempi tutkinto. Koulutukseen osallistumisesta on oltava kirjallinen todistus. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, on koulutuksessa käytävä ennen seuraavan kasvukauden alkua. Uusien sitoumuksen antaneiden viljelijöiden on käytävä kasvinsuojeluainekoulutuksessa tai suoritettava kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto viimeistään Kasvinsuojeluaineita koskeva Tukesin uusi tutkintojärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015 ja se korvaa nykymuotoisen ELY-keskuksen hyväksymän kasvinsuojeluainekoulutuksen. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 %. Käytetty ruisku on testattu Uuden ruiskun on täytettävä SFS-EN standardisarjan määräykset, kun se otetaan käyttöön. Uutta ruiskua ei tarvitse testauttaa, jos valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa sen olevan standardisarjan mukainen. Lisäksi ruiskussa on oltava pysyvä merkintä, joka osoittaa sen olevan em. standardisarjan 99 Valtioneuvoston asetus 366/ Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

96 mukainen. Merkintä voidaan tehdä ruiskun tyyppikilpeen tai ruiskun runkoon voidaan kiinnittää erillinen tarra tai kilpi, jossa vaatimuksenmukaisuus todetaan. Käytetyn ruiskun ostajan ei tarvitse testauttaa ruiskua, jos ruiskun mukana seuraa voimassa oleva testauspöytäkirja ja ruiskussa on testauksesta ilmoittava tarra. Ruisku on testautettava, kun ruiskun ostopäivästä tai edellisestä testauksesta on kulunut viisi vuotta. Testaus koskee muitakin kuin ympäristötukeen sitoutuneilla maatiloilla käytettäviä ruiskuja. Valvonnassa on huomioitava, että kaikki tilat eivät käytä kasvinsuojeluaineita tai kasvinsuojeluaineita ei käytetä joka vuosi. Ruiskun testausvaatimus ei koske ns. reppuruiskua, koska vaatimus koskee vain itse kulkevia ja traktorikäyttöisiä ruiskuja. Sen sijaan reppuruiskulla kasvinsuojeluaineita levittävällä henkilöllä on oltava suoritettuna kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutus. Pääsääntöinen tukivähennys laiminlyöntitapauksissa on 3 % Ympäristötuen perustoimenpiteet Luonnonhoitopellot Valvonnassa luonnonhoitopeltojen osalta on tarkastettava, että säädettyjä perustamis- ja hoitovaatimuksia on noudatettu. Lohkon tuki hylätään kasvulohkokoodilla 333, jos luonnonhoitopeltojen perustamiseen ja hoitoon liittyviä ehtoja ei ole noudatettu. Jos luonnonhoitopeltoa on ilmoitettu hakemuksella enemmän kuin 15 % tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta, ei laskenta hylkää luonnonhoitopeltojen tukea ennen kuin edellä mainittu 15 % raja alittuu. Jos luonnonhoitopelloksi ilmoitetulla lohkolla havaitaan valvonnassa jotain muuta kuin luonnonhoitopellolle soveltuvaa kasvustoa, lohkolle todetaan kyseinen kasvi esim. kaura (kasvulohkokohtaista koodia 333 ei käytetä näissä tapauksissa). Jos lohkolle on ilmoitettu luonnonhoitopelto (riista, maisema tai niitty) ja valvonnassa lohkolla todetaan olevan nurmea, joka täyttää luonnonhoitopellon (nurmi) vaatimukset, tulee lohkon tuki hylätä kasvulohkokoodilla 333, sillä kasvuston perustamisvaatimuksia ei ole noudatettu. Luonnonhoitopellon tukea ei makseta hakuvuonna kasvilajiryhmälle, jos kasvilajiryhmässä hylättävien lohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu määrä ylittää 50 % kyseisen kasvilajiryhmän valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta 101. Luonnonhoitopeltojen monivuotiset nurmipellot ja monimuotoisuuspellot (riista-, maisema- ja niittykasvit) muodostavat yhden kasvilajiryhmän. Osa perustamis- ja hoitovaatimuksista tulee täydentävistä ehdoista, joten näiden ehtojen osalta havaituista laiminlyönneistä määrätään seuraamukset täydentävien ehtojen kautta. Peltoala, joka on ilmoitettu luonnonhoitopelloksi, mutta joka ylittää 15 % rajan katsotaan viherkesannoksi ja sillä alalla tulee noudattaa täydentävissä ehdoissa viherkesannolle säädettyjä hoitovaatimuksia. 101 Valtioneuvoston asetus 660/

97 Perustaso: Hoidetut viljelemättömät pellot on pidetty pääsääntöisesti kasvipeitteisenä tai sängen peittäminä (poikkeuksia lukuun ottamatta) ja niiden kasvusto on uusittu tarvittaessa Luonnonhoitopeltojen tulee täyttää täydentävien ehtojen vaatimukset hoidettujen viljelemättömien peltojen kasvipeitteisyydestä. Jos valvonnassa todetaan, ettei luonnonhoitopelloksi ilmoitetulla lohkolla täyty täydentävien ehtojen kasvipeitteisyysvaatimukset, ei ympäristötukea voida kyseiselle lohkolle maksaa. Esimerkiksi kylvämätön lohko todetaan avokesannoksi ja annetaan täydentävien ehtojen seuraamus, jos ei ole perusteita pitää avokesantona. Monivuotiset nurmipellot 102 Monivuotisten nurmipeltojen kasvusto on perustettu ehtojen mukaisesti ja siemenseoksessa on enintään 20 % typensitojakasvien siementä. Monivuotisten nurmipeltojen kasvusto on perustettava monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Kasvusto on myös voitu perustaa edellisenä vuonna suojaviljan tai muun kasvuston kanssa tai sänkeen kylvämällä. Monivuotiset nurmipellot voivat olla myös aiemmin perustettuja monivuotisia nurmia. Jos luonnonhoitopelloksi ilmoitetulla lohkolla havaitaan valvonnassa jotain muuta kuin luonnonhoitopellolle soveltuvaa kasvustoa, lohkolle todetaan kyseinen kasvi. Jos lohkolle on kylvetty ehtojen mukainen kasvusto jälkeen, aiheutuu tästä täydentävien ehtojen seuraamus. Tämän ohjeen lopussa olevalla valvonnan kasvikoodit -liitteellä löytyy lisää esimerkkejä siitä, miten eri tilanteissa menetellään. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siemeniä. Typensitojakasvien määrä tarkastetaan ensisijaisesti silmämääräisesti maastossa ja tarvittaessa varmennetaan lohkomuistiinpanoista/siemenkuiteista. Monivuotiset nurmipellot on säilytetty samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Monivuotiset nurmipellot on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Säilyttämisvelvoite koskee niitä aloja, joille on edellisenä vuonna ilmoitettu ensimmäisen kerran monivuotisia nurmipeltoja ja joiden osalta on edellisenä vuonna maksettu luonnonhoitopeltojen tuki. Monivuotiset nurmipellot saa päättää toisen vuoden jälkeen alkaen tai alkaen, jos monivuotisten nurmipeltojen kasvusto päätetään syykylvöisten kasvien kylvöön. Säilytysvelvoitteen voidaan katsoa täyttyvän, jos lohkolle on ilmoitettu seuraavana vuonna viherkesanto ja jos kasvusto on sama ja luonnonhoitopeltojen vaatimuksia on lohkolla noudatettu (mm. lohkolla ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita tai tehty tilapäisiä kunnostustoimenpiteitä). Kahden vuoden säilyttämisvaatimusta ei edellytetä lohkon hallinnansiirtotapauksissa (koskee myös sukupolvenvaihdosta) eikä tiloilta, jotka ovat antaneet uuden ympäristötukisitoumuksen vuonna Tukikelpoiseksi hyväksytyn alan kasvamisen perusteella annetuissa uusissa sitoumuksissa monivuotisen nurmipellon säilytysvaatimus katkeaa, jos tila ei anna lhp-sitoumusta. Monivuotisen nurmipellon kahden vuoden säilyttämisvaatimuksen täyttymisestä tehdään ristiintarkastus, jossa ovat mukana myös kaikki kokotilavalvonnassa olevat tilat. 102 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ ja 6 97

98 Jos valvonnassa havaitaan, ettei nurmipeltoa ole säilytetty samalla lohkolla kahta kasvukautta, viedään tila vuoden 2013 luonnonhoitopeltoja varten perustetulle ELY-keskusten oman otannan ajolle (5016) ja hylätään koodilla 334 se ala, jota ei ole säilytetty ehtojen mukaisesti. Tukisovelluksen raportilla IA_RR202 Maatilan kasvulohkot voi ajaa tilan kolmen vuoden kasvulohkotiedot kerralla. Raportin saa ajettua valitsemalla käynnistystiedoista tulostustavan 4 kolmen vuoden tiedot. Jos vuodeksi valitsee käynnistystiedoissa 2014, tulee raportille tiedot vuosien 2012, 2013 ja 2014 kasvulohkoista. Raporttia voi käyttää tarkasteltaessa mm. viljelyn monipuolistamisen, luonnonhoitopellon ja viherlannoitusnurmien osalta aikaisempien vuosien kasveja. Monivuotisilla nurmipelloilla ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä kasvustoa ole muokattu kuin kasvuston perustamisen tai päättämisen yhteydessä Monivuotisilla nurmipelloilla ei saa käyttää perustamisen jälkeen kasvinsuojeluaineita eikä peltojen muokkaus ole sallittua kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet eivät ole luonnonhoitopellolla sallittuja. Lohkolla ennen monivuotista nurmipeltoa olleen kasvuston voi päättää kemiallisesti, jos kasvusto on ollut muuta kuin luonnonhoitopeltoa. Laidunnus on toteutettu niin, että lohko on säilynyt heinä- ja nurmipeitteisenä Luonnonhoitopeltojen monivuotisia nurmipeltoja saa laiduntaa. Pellon pinnan tulee kuitenkin säilyä heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden. Monivuotisten nurmipeltojen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti Kasvuston päättäminen toisen vuoden syksyllä on tehtävä kyntämällä tai muokkaamalla, ilman kasvinsuojeluaineita. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Kasvusto on suositeltavaa päättää vasta seuraavana keväänä. Monimuotoisuuspellot 103 Monimuotoisuuspellot on perustettu ehtojen mukaisesti. Riistapeltoja ei ole perustettu lähelle vilkasliikenteisiä teitä. Monimuotoisuuspellot on perustettava niittykasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla. Riista- ja maisemakasvit on kylvettävä vuosittain. Kylvettäessä on pyrittävä riittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen. Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Apilat eivät ole hyväksyttäviä niittykasveja vuonna 2010 ja tämän jälkeen perustettavissa 103 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ ja 8 98

99 niittykasvustoissa. Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotisten kasvien kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä. Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka, valko- ja keltamesikkä. Maisemakasviseoksessa nurmi- ja heinäkasvien osuus siemenseoksessa saa olla enintään 30 %. Riistakasviseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi, sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Viljat katsotaan yhdeksi kasviksi vaikka kasvusto koostuisikin useammasta viljalajista. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksessa on aina oltava myös jonkun yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinäkasvi tai apila, siemeniä. Jos lohkolle on kylvetty ehtojen mukainen kasvusto jälkeen, aiheutuu tästä täydentävien ehtojen seuraamus. Riistasiemenseoksella perustettu monimuotoisuuspelto ei saa olla vilkasliikenteisten tien läheisyydessä. Vilkasliikenteiseksi katsotaan tiet, joiden liikennetiheys on yli autoa vuorokaudessa. Tämän liikennemäärän ylittävät tiet on nähtävissä Kartturissa omana tasona. Maaseutuvirasto tekee ristiintarkastuksen vilkasliikenteisen tien läheisyyteen riistasiemenseoksilla perustetuista monimuotoisuuspellosta. Esimerkki 28: Viljelijä on ilmoittanut lohkon luonnonhoitopelloksi (riista). Paikan päällä kuitenkin havaitaan, että lohkolle ei ole kylvetty riistakasviseosta. Myöskään lohkomuistiinpanoissa ei ole mainintaa kylvetystä riistakasviseoksesta. Lohkolle on edellisenä vuonna kylvetty nurmikasvusto. Lohkolle valvontavuonna haettu tuki hylätään koodilla 333. Monimuotoisuuspeltojen kasvusto on säilytetty lohkolla ehtojen mukaisesti. Maisema- ja riistakasveja voidaan viljellä lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Maisema- ja riistakasvit on säilytettävä lohkolla vähintään kylvöä seuraavaan kevääseen. Niittykasvit on säilytettävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Niittysiemenkasvusto voidaan päättää toisen vuoden jälkeen alkaen tai alkaen, jos monivuotisten nurmipeltojen kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kahden vuoden säilyttämisvaatimusta ei edellytetä lohkon hallinnansiirtotapauksissa, eikä tiloilta, jotka ovat antaneet uuden ympäristötukisitoumuksen vuonna Tukikelpoiseksi hyväksytyn alan kasvamisen perusteella annetuissa uusissa sitoumuksissa niittykasvien säilytysvaatimus katkeaa, jos tila ei anna LHP-sitoumusta. Ehdon täyttymisestä tehdään myös ristiintarkastus, jossa ovat mukana myös kaikki kokotilavalvonnassa olevat tilat. 99

100 Jos valvonnassa havaitaan, ettei niittykasveja ole säilytetty samalla lohkolla kahta kasvukautta, viedään tila vuoden 2013 luonnonhoitopeltoja varten perustetulle ELY-keskusten oman otannan ajolle (5016) ja hylätään koodilla 334 se ala, jota ei ole säilytetty ehtojen mukaisesti. Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan. Sadon voi korjata ja kuljettaa pois lohkolta, jos sato käytetään riistan ruokintaan. Lohkolta pois kuljetetun sadon käyttäminen riistan ruokintaan on pystyttävä osoittamaan valvonnassa esim. kuittien tai muiden vastaavien asiakirjojen avulla. Monimuotoisuuspelloilla on estetty puiden ja pensaiden kasvu. Niittoa ei ole aloitettu ennen 1.8. Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista, mutta pensaiden ja puiden kasvu alueella on estettävä. Jos kasvusto niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen elokuun 1. päivää. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Esimerkki 29: Tilan valvonta suoritetaan Valvonnassa todetaan, että luonnonhoitopelto (niitty) on jo niitetty. Lohkolta hylätään ympäristötuki, koska niittoa ei saa aloittaa ennen kuin 1.8. Monimuotoisuuspelloilla ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita eikä kasvustoa ole muokattu kuin kasvuston perustamisen tai päättämisen yhteydessä Monimuotoisuuspelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä peltojen muokkaus ole sallittua kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet eivät ole luonnonhoitopellolla sallittuja. Lohkolla ennen monimuotoisuuspeltoa olleen kasvuston voi päättää kemiallisesti, jos kasvusto on ollut muuta kuin luonnonhoitopeltoa. Monimuotoisuuspeltojen kasvusto on päätetty ehtojen mukaisesti Niittykasvuston päättäminen syksyllä on tehtävä kyntämällä tai muokkaamalla, ilman kasvinsuojeluaineita. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Luonnonhoitopellot, jotka on ilmoitettu monivuotisina nurmipeltoina, on niitettävä vähintään joka kolmas vuosi tai aina silloin kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää sekä pensaiden ja puiden kasvu alueella on estettävä. Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Luonnonhoitopeltojen monivuotisten nurmipeltojen niittovaatimuksiin liittyvistä laiminlyönneistä määrätään seuraamukset täydentävien ehtojen kautta. Tiloilla, jotka ovat vuonna 2009, 2010, 2011, 2012, 2013 tai 2014 antaneet ympäristötukisitoumuksen ja antaneet samalla luonnonhoitopeltojen sitoumuksen, on oltava vuosittain vähintään 5 %, kuitenkin vähintään 0,5 ha tukikelpoisesta peltoalasta luonnonhoitopeltoja. Jos luonnonhoitopeltojen vähimmäisalavaatimus ei täyty, laskenta 100

101 hylkää automaattisesti kyseisen vuoden luonnonhoitopeltojen tuen. Samalla tilan luonnonhoitopeltojen sitoumus on päätettävä kunnassa, eikä tilalle enää jatkossa makseta luonnonhoitopellon tukea. Luonnonhoitopeltojen kahden vuoden säilyttämisvaatimus päättyy, kun sitoumus päätetään. Kunnan maaseutuviranomainen päättää luonnonhoitopeltojen sitoumukset niiltä tiloilta, joilta laskenta on hylännyt tuen vähimmäisalan täyttymättömyyden vuoksi. Ennen luonnonhoitopeltojen sitoumuksen päättämistä kunta kuulee viljelijää. Viljelijälle lähetettävänä päätöksenä käytetään sitoumuspäätöstä IA_RR400. Perustelut luonnonhoitopellon sitoumuksen päättämiselle kirjoitetaan Tukisovelluksen Sitoumuksien käsittely -kohdassa kohtaan Huomautus, josta ne tulostuvat myös sitoumuspäätökselle. Kuntaan on ilmoitettava, mikäli valvonnan yhteydessä todetaan, että tilalla ei täyty luonnonhoitopeltojen vähimmäisalavaatimus ja kunta ei ole päättänyt lhp-sitoumusta Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta 104 Tilalla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma Tarkastetaan, että tilalle on laadittu kirjallinen viljelysuunnitelma, jossa on esitetty peruslohkon eri kasvulohkoille suunnitellut kasvilajit ja lannoitus (lannoitemäärät ja -lajit). Viljelysuunnitelma on laadittava myös lohkoista, joilla ei ole tarkoitus toteuttaa mitään toimenpiteitä vuoden aikana (esim. luonnonhoitopeltojen monivuotiset nurmipellot). Lohkoilta, joiden tilatukiominaisuus on B pysyvä laidun, on oltava viljelysuunnitelma, jos lohkot kuuluvat ympäristötukisitoumukseen ja lohkoille maksetaan ympäristötukea (eli lohkolle ilmoitettu pysyvä kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi tai pysyvä laidunnurmi). Luomutilojen viljelykiertosuunnitelma hyväksytään ympäristötuen ehtojen mukaiseksi viljelysuunnitelmaksi, mikäli siinä esitetään ehdoissa vaaditut asiat ja viljelykiertosuunnitelmaa päivitetään vuosittain ennen kasvukauden alkua. Viljelysuunnitelmista tulee lohkokohtaisesti merkitä tiedot liitteelle 1F ympäristötuen lohkokohtaiset havainnot. Jokaiselle lohkolle, jolta on tehty viljelysuunnitelma, merkitään sarakkeeseen x. Jos viljelysuunnitelma puuttuu, merkitään 1F-liitteelle kyseisen lohkon kohdalle 0. Jos lohkolta ei vaadita viljelysuunnitelmaa, merkitään kohtaan viiva.. Seuraamukset 105 Huomautus: Viljelysuunnitelma on laadittu, mutta joitain pieniä yksityiskohtia puuttuu. Puute ei haittaa suunnitelman tavoitteita. Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 3 5 %, jos viljelysuunnitelma on laadittu, mutta siitä puuttuu vähäinen osa tarvittavista tiedoista Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 5 10 %, jos viljelysuunnitelma on laadittu osittain, mutta se on puutteellinen Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 15 %, jos viljelysuunnitelmaa ei ole laadittu/viljelijä ei pysty näyttämään sitä valvontakäynnin yhteydessä Tilalla on ehtojen mukainen viljavuustutkimus/viljavuustutkimukset Viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta. Puutarhakasveilla ja siemenmausteilla viljavuustutkimus on tehtävä 104 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ Valtioneuvoston asetus 660/

102 vähintään kolmen vuoden välein. Monivuotisilla puutarhakasveilla ei saa perustamisvaiheen lannoitusta suunniteltaessa käyttää yli kahta vuotta vanhemman viljavuustutkimuksen tuloksia. Koska kaikissa viljavuustutkimuksissa ei välttämättä näy näytteenottopäivää, vaan näytteen toimituspäivä, niin katsotaan ensisijaisesti toimituspäivä ja vasta sanktiotapauksissa viljelijän tarkempi tieto näytteenoton ajankohdasta. Pelkkä näytteenotto ei riitä täyttämään vaatimusta, vaan näyte on tullut myös lähettää analysoitavaksi kohtuullisen ajan sisällä. Näytteitä on oltava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos lohko on yli 0,5 ha. Yli viiden hehtaarin lohkoilta näytteitä on oltava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti (esim. 7 ha lohkolle tarvitaan vähintään kaksi näytettä). Peruslohkojen, jotka ovat enintään 0,5 ha suuruisia, yhteenlasketuksi näytemääräksi riittää yksi näyte/alkava 2 ha. Linjanäytteenotossa näytteet uusitaan kolmen vuoden välein. Yksi näyte jokaista alkavaa kymmentä hehtaaria kohti riittää. Viljavuustutkimuksen näytteiden kappalemäärä tulee merkitä peruslohkokohtaisesti liitteelle 1F. Viljavuustutkimukset on tehtävä viljelyssä olevilta pelloilta, huolimatta siitä onko lohkoja lannoitettu vai ei. Myös sellaisilta viljelyksessä olevilta peltolohkoilta, jotka eivät kuulu ympäristötukisitoumukseen, on oltava viljavuustutkimukset. Kohdassa Tilalla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma on kerrottu, koska pysyvistä laitumista pitää olla kirjallinen viljelysuunnitelma. Sama vaatimus koskee viljavuustutkimuksia. Viljelemättömistä pelloista ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista, joita ei lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Sellaisilta pelloilla sijaitsevilta erityistukisopimuksiin sisältyviltä aloilta, joille ei makseta ympäristötuen perustoimenpiteiden tukea, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta 106. Tällaisia aloja ovat 20-vuotiset sopimukset, kosteikot sekä suojavyöhykkeet 107. Viljelemättömistä pelloista sekä viljelijän hallintaan tulevista pelloista on kuitenkin otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan. Viljavuustutkimuksesta on kerrottu tarkemmin sitoumusehdoissa. Jos valvonnassa ei voida varmistua siitä, että analyysi on tehty asetuksen mukaisessa laboratoriossa, tulee laboratoriolta pyytää tarvittaessa selvitys siitä, että ehdoissa edellytetyt vaatimukset täyttyvät. Tiloilla, jotka antavat ensimmäisen ympäristötukisitoumuksen vuonna 2015, ehdot täyttävä viljavuustutkimus on otettava ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Jos viljavuustutkimukset puuttuvat tai ovat vanhentuneet suurimmalta osalta tai kaikilta lohkoilta ennen vuotta 2014 ja uusia viljavuustutkimuksen tuloksia ei ole ollut käytössä ennen viljelysuunnitelman laatimista ja lannoituksia, voidaan lannoitukseen liittyvät seuraamukset määrätä jo paikalla tehtävän valvonnan yhteydessä. Lannoitukseen liittyviä seuraamuksia (9 % perustoimenpiteen tukeen ja mahdolliset lisätoimenpiteen seuraamukset) ei sovelleta, jos 106 Valtioneuvoston asetus 503/ Valtioneuvoston asetus 366/

103 lohkokohtaisten muistiinpanojen tai muiden asiakirjojen perusteella on todettavissa, ettei tilan lohkoilla ole käytetty lannoitteita. Tällöin myös Tukisovelluksen Valvontakerta-näytöllä merkitään väkänen kohtaan Tilalla ei ole käytetty lannoitteita. Karjanlanta on lannoitetta ja ko. kohtaa ei siis rastiteta, jos tilalla on käytetty karjanlantaa. Seuraamukset 108 Huomautus: viljavuustutkimus tai -tutkimukset ovat olemassa, mutta enintään muutamia kuukausia vanhentuneita. Viljelysuunnitelmaa tehtäessä viljavuustutkimus tai -tutkimukset ovat olleet voimassa. Huomautuksen voi antaa myös, jos viljavuustutkimuksista puuttuu enintään 3 % tai jos tilalta puuttuu yksi viljavuustutkimus ja se edustaa alle 10 % alasta, jolta ne olisi pitänyt ottaa. Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 2 %, pieni osa viljavuustutkimustiedoista puuttuu Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 3 %, jos pääosa vaadittavista tiedoista puuttuu Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 5 %, jos viljavuustutkimus puuttuu kokonaan Esimerkki 30: A) Viljavuustutkimuksen näytteet on otettu (eli uudet näytteet olisi tullut ottaa mennessä). Tilan viljelysuunnitelma on laadittu Paikalla tehtävään valvontaan ( ) mennessä uusia viljavuustutkimuksia ei ole tehty. Viljavuustutkimuksen puutteista aiheutuu seuraamus 2, 3 tai 5 %. Lannoitukseen liittyviä seuraamuksia ei aiheudu, koska viljavuustutkimukset ovat olleet voimassa viljelysuunnitelma tehtäessä ja lannoitukset on voitu tehdä vanhojen viljavuustutkimusten mukaisesti. B) Viljavuustutkimuksen näytteet on otettu kaikilta lohkoilta (eli uudet näytteet olisi tullut ottaa mennessä). Paikalla tehtävään valvontaan mennessä uusia viljavuustutkimuksia ei ole tehty. Viljavuustutkimuksen puutteista aiheutuu seuraamus 5 %. Koska näytteet ovat vanhentuneet ennen vuotta 2014, tarkastetaan onko tilalla käytetty lannoitteita vuonna Tilalla ei ole käytetty lannoitteita: Tilalle ei aiheudu lannoitukseen liittyviä seuraamuksia. Tukisovelluksen Valvontakerta-näytöllä merkitään väkänen kohtaan Tilalla ei ole käytetty lannoitteita. Tilalla on käytetty lannoitteita: Aiheutuu perustoimenpiteen tukeen 9 % seuraamus, koska puutteellisten asiakirjojen vuoksi ei voida varmentua siitä, että ympäristötuen ehtojen mukaisia lannoitustasoja on noudatettu sekä määrätään mahdolliset lisätoimenpiteiden seuraamukset. 108 Valtioneuvoston asetus 660/

104 C) Tilan valvonta suoritetaan Tilalla pitäisi olla otettuna 23 viljavuusnäytettä. Viljavuustutkimusten todetaan olevan muuten kunnossa, mutta yhden lohkon viimeisin näyte on otettu Uusi näyte on jo otettu, mutta sitä ei ole vielä lähetetty analysoitavaksi. Tilalle annetaan huomautus yhden viljavuustutkimuksen puuttumisesta. D) Viljelijä on yhdistänyt kahden lohkon näytteet. Lohkojen pinta-alat ovat 0,45 hehtaaria ja 1,10 hehtaaria. Tilalle annetaan huomautus, koska näytteitä on oltava yksi näyte/peruslohko, jos lohkon pinta-ala on yli 0,50 hehtaaria. Peruslohkoista, jotka ovat enintään 0,50 hehtaaria, voidaan ottaa yhteinen näyte jokaista alkavaa kahta peltohehtaaria kohti. E) Tilalla on yhteensä 12 peruslohkoa, joiden pinta-alat ovat 0,72 3,50 hehtaaria. Kahdella lohkolla on luonnonhoitopeltoa (monivuotinen nurmi). Viljavuustutkimus pitäisi olla 10 lohkolta, mutta näyte on ottamatta tilan kolmelta lohkolta. Tilalle annetaan 2 % seuraamus perustoimenpiteen tukeen. F) Tila on sitoutunut ympäristötukeen vuonna Viljavuustutkimukset puuttuvat tilalta kokonaan ja ne eivät ole olleet voimassa vuoden 2007 jälkeen. Perustoimenpiteeseen annetaan 5 % seuraamus. Tilalla on käytetty lannoitteita, joten perustoimenpiteeseen tulee lisäksi 9 % seuraamus, koska lannoitusvalvontaa ei voida suorittaa (ja mahdolliset lisätoimenpiteisiin kohdistuvat seuraamukset). Puuttuvista viljavuustutkimuksista aiheutuu myös 5 % takautuva takaisinperintä sitoumuskauden alkuun asti eli vuosiin Takautuvuudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Tilalla on ehtojen mukaiset lohkokohtaiset muistiinpanot Tarkastetaan, että tilalla on lohkokohtaiset muistiinpanot, joihin on merkitty lohkojen perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Lohkokohtaiset muistiinpanot on oltava myös lohkoista, joilla ei ole toteutettu mitään toimenpiteitä kasvukauden aikana. Kohdassa Tilalla on ehtojen mukainen kirjallinen viljelysuunnitelma on kerrottu, koska pysyvistä laitumista pitää olla kirjallinen viljelysuunnitelma. Sama vaatimus koskee lohkokohtaisia muistiinpanoja. Sitoumusehtojen kohdassa on esitetty tarkemmin, mitä tietoja lohkokohtaisissa muistiinpanoissa on oltava. Kesän valvonnassa ei vielä vaadita valmiita lohkomuistiinpanoja, mutta tarvittavat tiedot niiden tekemiseen on oltava. Jos tilalta ei löydy mitään muistiinpanoja lohkokohtaisista havainnoista tai lohkoille tehdyistä töistä, seuraamus määrätään kesällä. Joitain perustietoja (kuten erityistukisopimusten toimenpiteiden sijainti erityistukialueella) ei ole tarpeen tai ei voi viedä lohkomuistiinpanoihin, vaan ne voidaan merkitä esim. karttaan. Lohkokohtaisista muistiinpanoista tulee merkitä tiedot ympäristötuen kasvulohkoliitteelle 1F. Jokaiselle lohkolle, jolta on tehty muistiinpanot, merkitään sarakkeeseen x. Jos muistiinpanot puuttuvat, merkitään 1F liitteelle kyseisen lohkon kohdalle 0. Jos lohkolta ei vaadita muistiinpanoja, merkitään kohtaan viiva. 104

105 Seuraamukset 109 Huomautus: lohkomuistiinpanot ovat olemassa, mutta niissä on pieniä yksittäisiä puutteita. Seuraamus perustoimenpiteen tukeen 7 10 %, jos jonkin verran tarvittavista lohkomuistiinpanoista puuttuu. Seuraamus perustoimenpiteen tukeen %, jos suuri osa vaadittavista tiedoista puuttuu. Seuraamus perustoimenpiteen tuesta 30 %, jos viljelijä ei pysty osoittamaan missään muodossa olevia lohkomuistiinpanoja. Esimerkki 31: Tilalla on yhteensä 45 kasvulohkoa. Valvonnassa todetaan, että viljelijällä on lohkokohtaiset muistiinpanot vain 20 lohkolta. Muistiinpanot ovat näidenkin lohkojen osalta puutteelliset, sillä kaikkia kylvöajankohtia ei ole merkitty muistiinpanoihin. Tilalle annetaan 13 %:n seuraamus perustoimenpiteen tukeen Peltokasvien lannoitus ja puutarhakasvien lannoitus Kasvukaudella tarkastetaan viljelysuunnitelman, viljavuustutkimusten ja lohkomuistiinpanojen tms. olemassaolo tilalla ja täytetään liite tilan käytettävissä olevista lannoitteista. Seuraamus tulee asiakirjapuutteena. Jos tilalla ei ole käytetty lannoitteita, Tukisovelluksessa merkitään Valvontakerta-näytöllä väkänen kohtaan Tilalla ei ole käytetty lannoitteita. Tällöin tilan osalta lannoitusvalvonnassa tarkastetaan vain, että tallennus lannoitteiden käytöstä on tehty oikein ja tallennuksen ollessa oikein lannoitusvalvontaa ei tarvitse tehdä. Liite tilan käytettävissä olevista ravinteista - tilan käytettävissä olevat lannoitteet - tilan kotieläinmäärä, eläinten laiduntaminen - lanta-analyysin olemassaolo, jos lanta-analyysiä käytetään ravinteiden laskennassa perusteena Lisäksi pyydetään viljelijää ilmoittamaan lohkot, joiden fosforintasaus päättyy Viljelijän ilmoittamat lohkot merkitään liitteelle 1F ja tiedot on tallennettava myös Tukisovellukseen. Jos päättyviä fosforintasauksia ei ole, merkitään kohtaan viiva. Tieto fosforintasauslohkoista tarvitaan lannoitusvalvonnan otantaan lokakuun alussa ja siksi jo valvottujen tilojen fosforintasauslohkot on tallennettava ennen ko. ajankohtaa Tukisovellukseen Pientareet ja suojakaistat Perustaso: Valtaojien ja vesistöjen varsilla on muokkaamaton 60 cm leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitetta eikä kasvinsuojeluainetta. Valvonnan yhteydessä on tarkastettava, että täydentävien ehtojen piennarvaatimukset täyttyvät. Seuraamus annetaan sekä täydentäviin ehtoihin että ympäristötukeen, mikäli täydentävien ehtojen ja ympäristötuen vaatimus pientareiden/suojakaistojen osalta ei täyty. Jos täydentävien ehtojen 60 cm piennarvaatimus täyttyy, mutta ympäristötuen vaatimukset 109 Valtioneuvoston asetus 660/

106 eivät täyty, tulee seuraamus pientareita /suojakaistaa koskevasta puutteesta vain ympäristötukeen. Pientareet 110 Valtaojan varsilla oleville lohkoille on jätetty vähintään 1 metriä leveä monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä piennar Valtaojien varsilla sijaitsevilla peltolohkoilla on oltava vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä piennar valtaojan varrella. Piennar saa olla leveämpikin, mutta se ei saa kuitenkaan olla keskimäärin yli kolme metriä leveä. Uusi kasvusto on kylvettävä pientareelle heti olosuhteiden salliessa, jos pientareen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu. Pientareen vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta sekä mahdollisesta kasvuston uusimisesta pitää ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos on tänä vuonna annettu uusi ympäristötukisitoumus (ei edellisenä vuonna voimassa olevaa ympäristötuki sitoumusta), on tilalla oltava ehtojen mukaiset pientareet Uusien hallintaan tulevien lohkojen pientareiden tulee olla ehtojen mukaiset kasvukauden loppuun mennessä. Piennar on niitetty, jos se uhkaa vesakoitua. Niittoa ei ole aloitettu ennen 1.8. ellei kyseessä ole erityinen syy. Piennarta ei tarvitse niittää. Se on kuitenkin aina niitettävä, jos se uhkaa vesakoitua. Niittojätteen saa hyödyntää taloudellisesti, jos pientareen kasvillisuus niitetään. Niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8, ellei kyse ole rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnasta, niiden leviämisen estämisestä tai vastaavasta syystä. Vastaavana syynä pidetään myös pientareen niittoa yhtä aikaa muun lohkon kasvillisuuden kanssa. Syy on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Piennarta ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla, eikä sille ole levitetty lannoitteita. Mahdollisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä on ilmoitettu kuntaan Piennarta ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla, eikä sille saa levittää lannoitteita. Kuitenkin hukkakauran torjunta on toteutettava hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti. Myös vaikeissa rikkakasvitapauksissa rikkakasvien pesäketorjunta rikkakasvihävitteillä on sallittua. Tällöin kasvinsuojeluaineen käyttö ja uuden nurmikasvillisuuden kylvö on tehtävä saman kasvukauden aikana. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä pientareilla on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Valtaojalla tarkoitetaan kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. Lohkon reunoille jätetty monimuotoisuuspiennar on hoidettu piennarta vastaavasti Monimuotoisuuspiennar voi olla enintään keskimäärin kolme metriä leveä nurmikasvillisuuden peittämä piennar muillakin peruslohkon reunoilla kuin 110 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

107 valtaojaan tai vesistöön rajoittuvalla sivulla. Monimuotoisuuspientareiden tulee olla merkittynä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Monimuotoisuuspientareiden osalta tarkastetaan, että muut pientareiden hoidon osalta esitetyt ehdot täyttyvät. Seuraamukset 111 Huomautus: Laiminlyönti on vähäinen sekä vaikutus ympäristölle on vähäinen. Lohko ei sijaitse vesiensuojelullisesti tärkeällä alueella. Täydentävien ehtojen vaatimus täyttyy. Seuraamus 1 4 %, riippuen laiminlyönnin vakavuudesta, laajuudesta ja jatkuvuudesta Esimerkki 32: A) Valvonnassa todetaan, että valtaojan varrella oleva piennar ei ole ympäristötuen ehtojen mukainen noin 50 metrin matkalla. Piennar on kuitenkin yli 60 cm, eli se täyttää täydentävien ehtojen piennarvaatimuksen. Koko tilalla piennarta on yhteensä metriä ja muilta osin pientareiden todettiin olevan kunnossa. Tilalle annetaan vähäisestä piennarpuutteesta huomautus. Suojakaistat 112 B) Tilan kolmella lohkolla havaitaan, että piennar ei ole ympäristötuen ehtojen eikä täydentävien ehtojen vaatimusten mukainen. Lohkot on lannoitettu ja kylvetty valtaojaan reunaan asti. Runsaiden sateiden seurauksena lohkoilta on valunut maa-ainesta valtaojaan. Lohkot rajoittuvat noin 550 metrin matkalta valtaojaan. Tilalla on piennartarvetta yhteensä 900 metriä. Tilalle annetaan 5 % täydentävien ehtojen seuraamus ja ympäristötuen perustoimenpiteeseen 3 % seuraamus. Valtaojaa suurempien vesiuomien sekä vesistöjen varsilla oleville pelloille on perustettu 3 10 metriä leveä monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista Valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla sekä lampien, järvien ja meren rannalla sijaitseville peltolohkoille on perustettu vesiuoman varrelle vähintään keskimäärin kolme metriä leveä monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. Suojakaistan tulee olla perustettu pellolle. Yli kolme metriä leveästä suojakaistasta on tehtävä oma erillinen kasvulohkonsa. Suojakaista ei saa olla keskimäärin yli 10 m leveämpi. Selkeissä tapauksissa (esimerkiksi järvenrantapellot) suojakaista on oltava, vaikka valvontakarttaan ei olisi merkitty suojakaistan tarpeesta kertovaa viivatyyppiä. Uusi kasvusto on kylvettävä suojakaistalle heti olosuhteiden salliessa, jos suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu. Suojakaistojen vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta sekä mahdollisesta kasvuston uusimisesta on tullut ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos on tänä vuonna annettu uusi ympäristötukisitoumus (ei edellisenä vuonna voimassa olevaa ympäristötuki sitoumusta), tulee tilalla olla ehtojen mukaiset suojakaistat Uusien hallintaan tulevien lohkojen suojakaistojen on oltava ehtojen mukaiset kasvukauden loppuun mennessä. 111 Valtioneuvoston asetus 660/ Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

108 Suojakaista on niitetty, jos se uhkaa vesakoitua. Niittoa ei ole aloitettu ennen 1.8. ellei kyseessä ole erityinen syy. Suojakaista on suositeltavaa niittää vuosittain. Se on kuitenkin niitettävä, jos se uhkaa vesakoitua. Niittojäte on suositeltavaa poistaa kaistalta ja sen saa hyödyntää taloudellisesti. Niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei kyse ole rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnasta, niiden leviämisen estämisestä tai vastaavasta syystä. Vastaavana syynä pidetään myös suojakaistan niittoa yhtä aikaa muun lohkon kasvillisuuden kanssa. Syy on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Suojakaistaa ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla eikä sille ole levitetty lannoitteita. Mahdollisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä on ilmoitettu kuntaan Suojakaistaa ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla, eikä sille saa levittää lannoitteita. Kuitenkin hukkakauran torjunta on toteutettava hukkakauran torjuntasuunnitelman mukaisesti kasvinsuojeluaineilla tai mekaanisesti. Myös vaikeissa rikkakasvitapauksissa rikkakasvien pesäketorjunta rikkakasvihävitteillä on sallittua. Tällöin kasvinsuojeluaineen käyttö ja uuden nurmikasvillisuuden kylvö on tehtävä saman kasvukauden aikana. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä suojakaistoilla on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Pellolla sijaitsevien talousvesikaivojen ympärillä on ehtojen mukaiset suojakaistat Talousvesikaivojen ympärillä olevilla suojakaistoilla on noudatettava samoja ehtoja kuin edellä suojakaistojen osalta esitettiin. Seuraamukset 113 Huomautus: Laiminlyönti on vähäinen sekä vaikutus ympäristölle on vähäinen. Jos valtaojaa suurempien vesiuomien varrella ei ole asianmukaisia suojakaistoja, seuraamus on 1 6 % perustoimenpiteen tuesta. Suojakaistoista ja monimuotoisuuspientareista on kerrottu myös luvussa 5. Pellon ei katsota sijaitsevan valtaojan, vesiuoman, lammen, järven tai meren rannalla, jos: - pellon tai uoman välillä on metsää, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle, - pellon ja uoman välillä on aina vähintään keskimäärin 10 metriä pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai vastaavaa eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle, - pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla. Jos pelto viettää joka paikasta poispäin uomasta, pellon ja uoman välille riittää yhden metrin piennar. Liitteelle 1F merkitään pientareita ja suojakaistoja koskevat havainnot. Lohkoille, joilla piennar/suojakaista on kunnossa, merkitään K=kunnossa ja lohkoille, joilla havaitaan puutteita, merkitään P=puutteita. Jos lohkolta ei vaadita piennarta tai suojakaistaa, merkitään kohtaan viiva. 113 Valtioneuvoston asetus 660/

109 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 114 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Luonnonsuojelulain 23 :n tai 26 :n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 :n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty. Tarkastetaan että täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet on säilytetty vaatimusten mukaisesti. Jos viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt maisemapiirteitä, tulee myös ympäristötukeen määrätä seuraamus siitä, ettei luonnon monimuotoisuuskohteita ole ylläpidetty. Pellot on pidetty avoimina ja viljelymaisema hoidettuna Asuin- ja tuotantorakennusten ympäristö on pidetty siistinä Valvonnassa katsotaan luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitoa maataloudellisesta näkökulmasta. Esim. tuotantorakennusten siisteyttä arvioitaessa otetaan huomioon tilan olosuhteet ja ajankohta. Lähinnä kiinnitetään huomiota pitkäaikaisiin, ympäristöön haitallisesti vaikuttaviin seikkoihin kuten autonromujen mahdollisiin akkuneste- ja öljypäästöihin tai maisemallisesti keskeisellä paikalla sijaitsevan tilakeskuksen silmiinpistävään pitkäaikaiseen epäsiisteyteen jne. Tarvittaessa ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle ympäristöön haitallisesti vaikuttavista seikoista, esim. autonromuista. Esimerkki 33: Tilan tuotantorakennusten ympärillä ja pihapiirissä on paljon erilaista tavaraa, mm. auton romuja, vanhoja öljytynnyreitä ja paalimuovia. Autoista on valunut maahan öljyä. Tilalla on suoritettu edellinen valvonta vuonna 2009, jolloin viljelijää on kehotettu siistimään tilan pihapiiri. Viljelijälle annetaan 3 % seuraamus perustoimenpiteen tukeen. Kunnan ympäristöviranomaiselle tehdään ilmoitus mahdollisesta ympäristöongelmasta. Luonnon monimuotoisuuskohteita on ylläpidetty eikä niitä ole vaarannettu kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden käytöllä tai paljaaksi hakkuulla Luonnon monimuotoisuuskohteista tarkastetaan, että maatalousympäristön kohteita on ylläpidetty, eikä niitä ole vaarannettu kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden käytöllä tai paljaaksi hakkuulla. Kohteita ovat mm. monipuoliset pellon ja metsän reunavyöhykkeet, yksittäispuut, puukujanteet, lähteet, purot ja kosteikot. Peltoteiden pientareita ei ole käsitelty kasvinsuojeluaineilla Peltoteiden pientareita ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Tarvittaessa peltoteiden pientareet voidaan niittää. Hukkakauran torjunnasta on kuitenkin huolehdittava hukkakauratorjuntasuunnitelman mukaisesti. Ehtojen mukainen kartoitus luonnon monimuotoisuuskohteista on tehty toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä Valvonnassa tarkastetaan, että maatilan monimuotoisuuskartoitus on tehty toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä (2012 sitoutuneiden on pitänyt tehdä 114 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ ja

110 kartoitus viimeistään ). Kartoitus tehdään täyttämällä Lnro 219, johon merkitään maatilan tuotantorakennusten lähiympäristössä sekä viljelijän hallinnassa olevilla peltomailla ja niiden lähiympäristössä sijaitsevat monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Kartoituskohteet merkitään lomakkeen lisäksi myös kartalle (esim. peruslohkokartalle). Seuraamukset 115 Huomautus: Laiminlyönti on vähäinen, kaikissa kohdissa yhteensä vähäinen osa ehdosta on täyttämättä, mikään ehto ei ole kokonaan täyttämättä. Vaikutus ympäristölle on vähäinen. Esim. pahasti kestorikkakasveista rikkaruohottuneen peltotien pientareita on pellolle leviämisen estämiseksi käsitelty torjunta-aineella, peltotie ei sijaitse lähellä valtaojia tai vesistöjä. Rikkaruohottumisesta on havaintomerkintöjä lohkomuistiinpanoissa. Luonnon monimuotoisuuskartoitus on tehty, mutta liitteenä ei ole ehdoissa vaadittua karttaa. Huomautus annetaan myös siitä, jos monimuotoisuuskartoitus on tehty, mutta sitä ei ole allekirjoitettu. Pellot on pidetty avoimina ja viljelymaisema hoidettuna Jos ehtoa ei noudatettu, on seuraamus 3-10 % perustoimenpiteen tuesta Asuin- ja tuotantorakennusten ympäristö on pidetty siistinä Jos ehtoa ei noudatettu, on seuraamus 1-5 % perustoimenpiteen tuesta Luonnon monimuotoisuuskohteita on ylläpidetty Jos ehtoa ei noudatettu, on seuraamus 1-5 % perustoimenpiteen tuesta Pelto- ja tilusteiden pientareita ei ole käsitelty torjunta-aineilla Jos ehtoa ei noudatettu, on seuraamus 1-2 tai 5 % perustoimenpiteen tuesta Luonnon monimuotoisuuskartoitus on tehty Jos tilalla ei ole tehtynä ehtojen mukaista kartoitusta, on seuraamus 5 % perustoimenpiteen tuesta. Seuraamus on vuosittainen eli vaikka tila olisi jo aikaisemmin ollut valvonnassa ja on annettu seuraamus kartoituksen puuttumisesta, tulee sama seuraamus antaa myös seuraavalla valvontakerralla, jos ehtojen mukaista kartoitusta ei ole edelleenkään tehty. Luonnon monimuotoisuuskartoituksen puuttumisesta ei anneta takautuvaa seuraamusta aiemmille vuosille Ympäristötuen lisätoimenpiteiden valvonta Tilavalvonnan yhteydessä tarkastetaan kaikkien tilan valitsemien lisätoimenpiteiden ehtojen noudattaminen siltä osin kuin valvonta on mahdollista tehdä. Seuraamukset lisätoimenpiteiden ehtojen noudattamatta jättämisestä 116 Huomautus: Kaikki tarkastettavat ehdot on täytetty lähes täysin, mutta joitain hyvin pieniä puutteita tulee esille. 115 Valtioneuvoston asetus 660/ Valtioneuvoston asetus 660/ ja

111 Seuraamus lisätoimenpiteen tukeen 30 % ja perustoimenpiteen tukeen 1 %, jos yhtä lisätoimenpiteen ehtoa on noudatettu vain osittain tai useamman ehdon osalta on lieviä puutteita. Eikä havaituilla puutteilla ole suurta merkitystä lisätoimenpiteen toteuttamiseen. Seuraamus lisätoimenpiteen tukeen 60 % ja perustoimenpiteen tukeen 2 3 %, jos yhtä (tai useampaa) lisätoimenpiteen ehtoa ei ole osittain tai kokonaan noudatettu. Lisätoimenpidettä on vielä mahdollista toteuttaa. Seuraamus lisätoimenpiteen tukeen 100 % ja perustoimenpiteiden tukeen 4 5 %, jos pääosaa ehdoista ei ole noudatettu tai ehtoja ei ole noudatettu ollenkaan. Lisätoimenpiteiden arviointi suoritetaan lisätoimenpiteittäin. Erikseen ei arvioida jokaista lisätoimenpiteen ehtoa, jota ei ole noudatettu. Arviointi tehdään perustoimenpiteeseen kohdistuvalla seuraamusprosentilla. Lisätoimenpiteiden ehtojen noudattamatta jättämistä arvioitaessa tulee huomioida, kuinka suuri vaikutus havaitulla puutteella/puutteilla on koko lisätoimenpiteen toteuttamiseen. Jos tilalla on useampi lisätoimenpide, joiden ehtoja ei ole noudatettu, perustoimenpiteen tukeen aiheutuvat seuraamukset lasketaan yhteen ja tämän yhteenlaskun perusteella saatu tulos tallennetaan sovellukseen (max. 20 % ). Jos tila on valinnut sellaisen lisätoimenpiteen, joka ei asetuksen 366/2007 ja sitoumusehtojen mukaan ole mahdollista tilalle valita, ei lisätoimenpidettä makseta kyseiseltä vuodelta ja aikaisemmilta vuosilta mahdollisesti maksettu tuki peritään takaisin. Valvontapöytäkirjan lisätietoja kohtaan merkitään tieto siitä, että lisätoimenpide on valittu sitoumusehtojen vastaisesti. Kunnan on kuultava viljelijää ja pyydettävä tarvittaessa viljelijää ilmoittamaan mahdollinen uusi lisätoimenpide Vähennetty lannoitus Valvonnassa tarkastetaan: Kasvukaudella tarkastetaan viljelysuunnitelman, viljavuustutkimusten ja lohkomuistiinpanojen tms. olemassaolo tilalla ja täytetään liite tilan käytettävissä olevista lannoitteista. Seuraamus tulee asiakirjapuutteena. Liite tilan käytettävissä olevista ravinteista o tilan käytettävissä olevat lannoitteet o tilan kotieläinmäärä ja eläinten laiduntaminen o lanta-analyysin olemassaolo, jos lanta-analyysiä käytetään ravinteiden laskennassa perusteena Lisäksi pyydetään viljelijää ilmoittamaan lohkot, joiden fosforintasaus päättyy vuonna Viljelijän ilmoittamat lohkot merkitään liitteelle 1F ja tiedot tulee tallentaa myös Tukisovellukseen. Lannoitusvalvonnassa tarkastetaan, että viljelijä on noudattanut ehtojen mukaisia typpi- ja fosforitasoja. 111

112 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 117 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Lannoitteita on käytetty asetuksen 931/2000 5, 6 ja 7 :n mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava, että asetuksen 931/ :n mukaisia lannoitemääriä on noudatettu. Jos havaitaan, ettei nitraattiasetuksen mukaisia typpilannoitusmääriä ole noudatettu lohkoilla, joilla olisi tullut ottaa analyysin tulos huomioon typpilannoituksessa, on lannoitusvalvonnan yhteydessä määrättävä seuraamus myös typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla -lisätoimenpiteen tukeen. Liukoisen typen määrä on mitattu riittävältä alalta Analyysillä tutkittavien lohkojen on edustettava 30 % maatilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Liitteelle 1F merkitään näytteiden kappalemäärä niille kasvulohkoille, joilta typen määrä on analysoitu. Näytteiden kappalemäärät tallennetaan kasvulohkoittain Kartturissa. Lisäksi tarkistuslistalle tulee merkitä prosentteina, kuinka suurta alaa analyysillä tutkittavat lohkot edustavat. Ympäristötukikelpoisella pinta-alalla tarkoitetaan niiden lohkojen yhteispinta-alaa, jotka ovat tilan ympäristötukisitoumuksella. Ympäristötukikelpoisen pinta-alan määrät löytyvät liitteeltä 1F. Tarkasteltaessa, onko typen määrä mitattu riittävältä alalta, käytetään 1F liitteeltä löytyvää "ympäristötukikelpoinen peltokasvialaa", jossa ei ole mukana tilan ympäristötukikelpoisella pinta-alalla sijaitsevia puutarhakasvi eikä siemenmausteiden aloja. Esimerkki 34: A) Tilalla todetaan otettujen näytteiden määrän edustavan 19,9 % tilan ympäristötukikelpoisesta alasta. Liukoisen typen määrää ei ole mitattu riittävältä alalta, sillä analyysillä tutkittavien lohkojen on edustettava vähintään 30 % maatilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Lisäksi tilan yhdeltä yli viiden hehtaarin lohkolta on otettu vain yksi näyte, vaikka isoilta yli viiden hehtaarin lohkoilta tulee ottaa yksi näyte kutakin alkavaa viittä hehtaaria kohti. Seuraamus ympäristötuen perustoimenpiteen tukeen on 3 % ja typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla -lisätoimenpiteen tukeen 60 %. B) Valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole ottanut lainkaan näytteitä vuonna Seuraamus perustoimenpiteen tukeen on tällöin 5 % ja lisätoimenpiteen tukeen 100 %. Viljelijällä ei ole esittää tuloksia aikaisemmilta vuosiltakaan, jolloin seuraamukset 5 % perustoimenpiteen tukeen ja 100 % lisätoimenpiteen tukeen viedään takautuvasti myös vuosille Näytteiden määrä on riittävä Näytteitä on otettava vähintään yksi viittä hehtaaria kohden. Kunkin näytteen tulee koostua osanäytteestä. Jokaiselta mittausta edellyttävältä kasvulohkolta tulisi ottaa yksi näyte (suositus). Pieniä, alle 5 ha kasvulohkoja, voidaan kuitenkin laskea yhteen aina 5 hehtaarin rajaan asti ja tehdä niistä yksi analyysi. Edellytys on, että kaikilta näiltä lohkoilta on otettu 117 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

113 osanäytteitä. Isoilta, yli 5 ha lohkoilta otetaan yksi näyte kutakin alkavaa 5 ha kohden. Mittaukset on tehty mittaukseen tarkoitetulta lohkoilta Mittaukset on tehty ensisijaisesti lohkoilta, joille on levitetty lantaa ja muokattu tai kynnetty edellisenä syksynä tai joissa esikasvina on ollut nurmi, viherlannoitusnurmi tai palkokasvi ja lohko on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Mittaukseen käytetty menetelmä on ehtojen mukainen Typen määrä peltomaassa tulee olla analysoitu keväällä ennen kevätlannoitusta joko laboratorioanalyysillä tai pikamääritysmenetelmällä. Pikamääritysmenetelmän on oltava sellainen, joka on tarkoitettu vesiliukoisen typen tai ammoniumtypen määrittämiseen peltomaasta ja jonka analyysin tulos kertoo vesiliukoisen typen tai ammoniumtypen määrän kiloina hehtaaria kohden. Valvonnassa tulee varmistua siitä, että viljelijällä on ollut käytössä ehtojen mukainen menetelmä. Jos analysoinnin on tehnyt esimerkiksi neuvoja, tulee kyseiseen henkilöön olla yhteydessä ja varmistaa se, että on käytetty ehtojen mukaista menetelmää. Käytetty mittausmenetelmä tulee merkitä tarkistuslistalle. Ammoniumtyppimääritys on tehty ehdoissa edelletyiltä lohkoilta Ammoniumtyppimääritys on tullut tehdä lohkoilta, joille on levitetty edellisenä syksynä orgaanista lannoitetta, jos peltoon on muokattu runsas vihermassa, jos lohkolla on kasvanut voimakkaasti lannoitettu erikoiskasvi tai jos lohko erittäin runsasmultainen. Voimakkaasti lannoitettuja erikoiskasveja ovat yleensä mm. sokerijuurikas, peruna ja avomaanvihannekset. Analyysin tulos on otettu huomioon typpilannoituksessa, niiden lohkojen osalta jolla toimenpidettä toteutetaan Valvotaan lannoitusvalvonnan yhteydessä Viljelyn monipuolistaminen 118 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Viljelykiertovaatimusta on noudatettu. Tarkastetaan, että täydentävien ehtojen kahden kasvilajin vaatimus täyttyy. Jos täydentävien ehtojen vaatimukset eivät täyty, on myös viljelyn monipuolistaminen -lisätoimenpiteeseen määrättävä seuraamukset. Lisätoimenpiteeseen käytetyt lohkot sijaitsevat A- tai B-tukialueilla Toimenpidettä voi toteuttaa vain A- ja B-tukialueilla sijaitsevilla lohkoilla. Vähintään 10 % alasta on nurmea tai nurmipeitteistä alaa ja luonnonhoitopeltoja, suojavyöhyke- sekä ravinnekuormituksen vähentämistä koskevia sopimusaloja on edellä mainittujen nurmien kanssa enintään 15 % alasta samalla lohkolla koko sitoumuskauden ajan 118 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

114 Vuosittain vähintään 10 % A- ja B-tukialueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta peltoalasta on oltava nurmea tai nurmipeitteistä alaa. Näiksi katsotaan viljellyt nurmet, viherlannoitusnurmet, nurmipeitteiset hoidetut viljelemättömät pellot (viherkesanto sekä kaikki luonnonhoitopellot), suojavyöhykesopimusalat sekä ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä koskevat sopimusalat. Nurmiala voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden ajan. Luonnonhoitopeltoja, suojavyöhykesopimusaloja sekä ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä koskevia sopimusaloja voi kuitenkin olla ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta enintään 15 % samalla lohkolla koko sitoumuskauden ajan (koskee kaikkia, myös ennen vuotta 2009 sitoutuneita). Seuraavat kasvikoodit voidaan laskea mukaan nurmipeitteiseen alaan: 4900 Ruokohelpi 6050 Viherlannoitusnurmi 6060 Siirtonurmi vuotiset kuivaheinä-,säilörehu-,tuorerehunurmet vuotiset laidunnurmet vuotiset siemennurmet 6121 Monivuot. kuivaheinä-,säilörehu- ja tuorerehunurmet 6122 Monivuotiset laidunnurmet 6123 Monivuotiset siemennurmet 6210 Pysyvä kuivah.,säilör., tuorer. (väh 5, alle10 v) 6220 Pysyvä laidunnurmi (väh 5, alle 10 v) 6541 Alsikeapilan siemen, valvottu tuotanto 6542 Puna-apilan siemen, valvottu tuotanto 6544 Valkoapilan siemen, valvottu tuotanto 6545 Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto 6546 Italianraiheinän (westerw.) siemen, valvottu tuotanto 6550 Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto 6562 Timotein siemen, valvottu tuotanto 6565 Nurminadan siemen, valvottu tuotanto v. erityistukisopimus, pelto(jos nurmipeitteinen) 9402 Viherkesanto 9405 Luonnonhoitopellot (nurmikasvit, väh. 2v.) 9406 Luonnonhoitopellot (maisema) 9407 Luonnonhoitopellot (riista) 9408 Luonnonhoitopellot (niittykasvit, väh 2v.) 9810 Suojavyöhykenurmi Samaa kasvilajia on enintään 40 prosentilla viljelyssä olevasta alasta Vuosittain viljelyssä olevasta A- ja B-tukialueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta peltoalasta saa olla enintään 40 % saman kasvilajin viljelyssä. Viljelyn monipuolistamisen kasvilajit löytyvät tämän ohjeen liitteistä. Suojavyöhykkeet ja -kaistat on kasvilajilistassa luettu mukaan nurmiin. Jos ylitys muodostuu pelkästään siitä, että suojavyöhyke/-kaista alat on laskettu mukaan 40 % alaan, voidaan valvonnassa antaa pelkkä huomautus. 114

115 Esimerkki 35: Tila on valinnut lisätoimenpiteeksi viljelyn monipuolistaminen. Tilalla saa olla siis ympäristötukikelpoisesta peltoalasta enintään 40 % saman kasvilajin viljelyssä. Valvonnassa todetaan, että tilan kokonaispinta-alasta on 57 % kauraa. Seuraamus ympäristötuen perustoimenpiteen tukeen on 1 % ja lisätoimenpiteen tukeen 30 %. Samaa kasvilajia on viljelty enintään kahtena vuonna samalla lohkolla sekä nurmea ja kuminaa on viljelty enintään kolmena vuonna samalla lohkolla Samaa lajia saa viljellä lohkolla enintään kahtena vuonna peräkkäin. Poikkeuksena nurmi ja kumina, joita saa viljellä enintään kolme vuotta samalla lohkolla. Samaa nurmea ei saa ilmoittaa eri kasvilajeina kolmea vuotta pidempään. Puutarhakasvien osalta ei ole annettu asetuksissa poikkeusta, joten myös niiden osalta tulisi noudattaa kahden vuoden vaatimusta. Kasvilajeja on viljelyssä vähintään kolme eivätkä kaikki ole viljakasveja Vähintään kolmea eri kasvilajia on viljeltävä joka vuosi ja yhden kasvilajin on oltava muu kuin viljakasvi. Vähimmäisvaatimuksena olevat nurmet lasketaan myös mukaan kasvilajeihin kolmen kasvilajin tarkastelua tehtäessä. Kasvimaa voidaan laskea yhdeksi kasvilajiksi. Tilalle on laadittu viljelykiertosuunnitelma viideksi vuodeksi A- ja B-tukialueilla sijaitseville ympäristötukikelpoisille peltolohkoille suunniteltu kasvinvuorotus on esitettävä viideksi vuodeksi tehdyllä kirjallisella viljelykiertosuunnitelmalla. Suunnitelmassa on esitettävä peruslohkoittain jokaisella lohkolla viiden seuraavan vuoden aikana viljeltäväksi suunniteltu kasvilaji (suunnitelma on ohjeellinen, voidaan tarvittaessa poiketa). Suunnitelma tulee olla tehtynä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Vuonna 2014 jatkositoumuksen antaneiden viljelijöiden on tehtävä kahden vuoden viljelykiertosuunnitelma mennessä. Viljelyn monipuolistaminen -lisätoimenpiteeseen liittyvistä viljelykiertovaatimuksista tehdään kaikista ristiintarkastus ja mukana ovat myös kaikki paikalla tehtävissä valvonnoissa mukana olevat tilat. Ristiintarkastukset pyritään ajamaan mahdollisimman pian hakemusten viimeisen tallennuspäivän jälkeen. Viljelyn monipuolistamiseen liittyvien ehtojen valvonnassa voi käyttää apuna raporttia IA_RR202. Raportista on kerrottu tarkemmin kohdassa Laajaperäinen nurmituotanto 119 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Lannoitteita on käytetty asetuksen 931/2000 5, 6 ja 7 :n mukaisesti Lannoitusvalvonnassa on tarkastettava, että asetuksen 931/ :n mukaisia lannoitemääriä on noudatettu. Jos havaitaan, ettei nitraattiasetuksen mukaisia typpilannoitusmääriä ole noudatettu nurmilohkoilla, tulee lannoitusvalvonnan yhteydessä määrätä seuraamus myös laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpiteen tukeen. 119 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

116 Tila on ehtojen mukainen kotieläintila Tarkastetaan, että tilalla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia vähintään 0,4 ey tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 ey. Vähintään puolet tilan ympäristötukikelpoisesta peltoalasta on nurmea Joka vuosi vähintään 50 % maatilan ympäristötukikelpoisesta peltoalasta (ennen vuotta 2011 sitoutuneilla A- ja B-tukialueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta peltoalasta) on oltava nurmikasvien viljelyssä. Nurmilla tarkoitetaan tässä lisätoimenpiteessä taulukossa 3 esitettyjä seuraavia kasvilajeja: monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja + raiheinä, laidun (moni- ja yksivuotiset laidunnurmet), vihantavilja, kokovilja ja muut nurmikasvustot. Liitteelle 1F on merkittävä, mitkä lohkot täyttävät edellä mainittua 50 % nurmialaa. Maatilalla käytetään nurmien lannoittamiseen typpeä enintään 75 % sitoumusehtojen mukaisista sallituista typpimääristä. Valvotaan lannoitusvalvonnan yhteydessä kasvukauden ulkopuolella Lannan levitys kasvukaudella 120 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Lannoitteita on käytetty asetuksen 931/2000 5, 6 ja 7 :n mukaisesti. Tarkastetaan, että asetuksen 931/ :ssä esitettyjä lannanlevitys ajankohtia on noudatettu. Jos valvonnassa havaitaan, ettei nitraattiasetusta näiltä osin ole noudatettu, on myös lannan levitys kasvukaudella -lisätoimenpiteeseen määrättävä seuraamukset. Tila on ehtojen mukainen kotieläintila Tilalla on ympäristötuen mukaisia kotieläimiä vähintään 0,4 ey tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 ey. Kotieläintilan vaatimuksen on täytyttävä aina. Lannan levityksessä on käytetty ehtojen mukaisia levityslaitteita Kasvukauden aikana oraille tai nurmille tapahtuvassa kuivikelannan levityksessä on käytettävä kuivikelannan tarkkuuslevittimiä ja lietelannan ja virtsan levityksessä on käytettävä sijoittavia laitteita tai letkulevittimiä hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuivikelannan tarkkuuslevittimen on täytettävä standardin SFS- EN kolmannen kohdan vaatimukset. Tarkistuslistalle tulee merkitä valvonnassa todetun levityslaitteen merkki ja malli. Tilalta ei luovuteta lantaa 100 kuutiota enempää vuodessa eikä tila toimi lannan luovuttajana Tila ei voi luovuttaa lantaa maatilalta pois lukuun ottamatta vähäistä määrää (enintään 100 m 3 kalenterivuodessa). Tila ei myöskään voi toimia lannan luovuttajana lannan käytön tehostamissopimuksessa, jos luovutettava määrä on edellä mainittua suurempi. 120 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

117 Maatilalla käytettävä (syntyvä) lanta on levitetty pelloille ehtojen mukaisesti kasvukauden aikana Lohkokohtaisista muistiinpanoista tarkastetaan kaikilta lohkoilta, että maatilalla käytetty tai syntynyt (vuoden 2007 sitoumukset) lanta on levitetty pelloille sitoumusehtojen mukaisesti kasvukauden aikana. Valvotaan pääsääntöisesti lannoitusvalvonnan yhteydessä Ravinnetaseet 121 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Lannoitteita on käytetty asetuksen 931/2000 5, 6 ja 7 :n mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava, että asetuksen 931/ :n mukaisia lannoitemääriä on noudatettu. Jos havaitaan, ettei nitraattiasetuksen mukaisia typpilannoitusmääriä ole noudatettu lohkoilla, joilla toimenpidesuunnitelman mukaan lannoitusta olisi tullut vähentää, tulee lannoitusvalvonnan yhteydessä määrätä seuraamus myös ravinnetase -lisätoimenpiteen tukeen. Kaikilta peruslohkoilta on laadittu lohkokohtainen peltotase Maatilan kaikille peruslohkoille on laadittava vuosittain lohkokohtainen peltotase. Ravinnetaselaskelma on tehtävä peltoviljelykasveille, mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Luonnonhoitopelloille ja muille satoa tuottamattomille pelloille ei tarvitse laatia peltotasetta. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla muuttuu vuodesta toiseen tai ainakin kerran sitoumuskauden aikana, ravinnetaseita ei tarvitse laskea tälle peruslohkolle. Peltotase on laadittava kultakin kasvukaudelta sitoumusvuoden loppuun mennessä. Vuonna 2014 valvonnan yhteydessä tarkastetaan, että kaikilta ehdoissa edellytetyiltä lohkoilta on ravinnetase laskettu vuodelta Lohkot, joilta ravinnetase on laskettu, merkitään kasvulohkoliitteelle 1F sekä tallennetaan Tukisovellukseen. 121 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

118 Toisen sitoumusvuoden jälkeen on ehtojen mukaisesti tehty ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Valvotaan lannoitusvalvonnan yhteydessä kasvukauden ulkopuolella. Lannoitusta on vähennetty toimenpidesuunnitelman edellyttämällä määrällä Valvotaan lannoitusvalvonnan yhteydessä kasvukauden ulkopuolella Kerääjäkasvien viljely 122 Valvonnassa tarkastetaan: Lisätoimenpiteeseen käytetyt lohkot sijaitsevat A- tai B-tukialueilla Toimenpidettä voi toteuttaa vain A- ja B-tukialueilla sijaitsevilla lohkoilla. Vähintään 25 % ympäristötukikelpoisesta peltoalasta on kerääjäkasveja Vähintään 25 % A- ja B-alueilla sijaitsevasta ympäristötukikelpoisesta peltoalasta on oltava kylvettynä kerääjäkasveja (alus- tai pyydyskasveja). Liitteelle 1 F merkitään ne lohkot, joille on kylvetty kerääjäkasveja (jos mahdollista tarkastaa valvontahetkellä). Tarkastuslistalle on merkittävä, kuinka suurella alla on valvonnassa todettu olevan kerääjäkasveja kylvettynä. Esimerkki 36: Viljelijä on ilmoittanut, että hänellä on ympäristötukikelpoisesta peltoalasta noin 21 % kerääjäkasveja. Valvonnassa sekä myöhemmällä uusintakäynnillä havaitaan, että kerääjäkasveja on vain 4 % alalla. Tästä aiheutuu 4 % seuraamus ympäristötuen perustoimenpiteen tukeen sekä 100 % seuraamus kerääjäkasvien viljely -lisätoimenpiteen tukeen. Kerääjäkasvien kylvö ja säilyttäminen lohkoilla on toteutettu ehtojen mukaisesti Aluskasvi on kylvettävä varsinaisen viljelykasvin yhteydessä tai sadonkorjuun jälkeen eikä sitä saa lannoittaa erikseen. Kerääjäkasvia ei saa käyttää monivuotisten nurmien, viherkesantojen tai viherlannoitusnurmien perustamiseen. Pyydyskasvi on kylvettävä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen ja viimeistään Pyydyskasvi on säilytettävä lohkolla kasvukauden loppuun (1.10.) asti Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla 123 Valvonnassa tarkastetaan: Perustaso: Lannoitteita on käytetty asetuksen 931/2000 5,6 ja 7 :n mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava, että asetuksen 931/ :n mukaisia lannoitemääriä on noudatettu. Jos havaitaan, ettei nitraattiasetuksen mukaisia typpilannoitusmääriä ole noudatettu lohkoilla, joilla olisi tullut ottaa analyysin tulos huomioon typpilannoituksessa, on lannoitusvalvonnan yhteydessä määrättävä seuraamus myös typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla -lisätoimenpiteen tukeen. Toimenpidettä on toteutettu ryhmän 1 puutarhakasvialoilla 122 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

119 Liukoisen typen määrä on mitattu ehtojen mukaisesti Liukoisen typen määrä on mitattava keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudelle ennen lisälannoituksia. Jokaiselta ryhmän 1 puutarhakasvien viljelyksessä olevalta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi. Liitteelle 1F merkitään näytteiden kappalemäärä niille kasvulohkoille, joilta typen määrä on analysoitu. Näytteiden kappalemäärät syötetään kasvulohkoittain myös Kartturiin. Mittaukseen käytetty menetelmä on ehtojen mukainen Typen määrä peltomaassa on analysoitava joko laboratorioanalyysillä tai pikamääritysmenetelmällä. Valvonnassa tulee varmistua siitä, että viljelijällä on ollut käytössä ehtojen mukainen menetelmä. Käytetty mittausmenetelmä tulee merkitä tarkistuslistalle. Analyysin tulos on otettu huomioon typpilannoituksessa Valvotaan lannoitusvalvonnan yhteydessä Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla 124 Valvonnassa tarkastetaan: Toimenpidettä on toteutettu ryhmän 2 puutarhakasvialoilla Käytetty kate on ehtojen mukainen Maanpinta on katettava rivien kohdalta oljella, hakkeella tai muulla orgaanisella materiaalilla, muovikalvolla tai muovikankaalla, katepaperilla tai rivien väleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella. Liitteelle 1 F merkitään x:llä ne lohkot, joilla katetta on käytetty. Katetta on käytetty vähintään 95 % viljelyalasta muilla ryhmän 2 puutarhakasveilla paitsi taimitarhakasveilla, joilla katevaatimus on 50 % näiden kasvien viljelyalasta Katevaatimukset on täytettävä viimeistään kolmantena sitoumusvuonna. Valvonta voidaan tehdä vasta sinä vuonna, kun viljelijä ilmoittaa vaatimusten täyttyvän Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö puutarhakasvi- ja siemenmaustealoilla 125 Valvonnassa tarkastetaan: Toimenpidettä on toteutettu ryhmän 1 ja 2 puutarhakasvialoilla sekä siemenmaustealoilla Vähintään 50 % puutarhakasvien ja siemenmausteiden alasta on sellaisten kasvien viljelyksessä, joilla esiintyvien tuholaisten seurantaa on saatavilla Vähintään 50 % ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvien ja siemenmausteiden alasta on vuosittain oltava sellaisten kasvien viljelyksessä, joilla esiintyvien tuholaisten seurantaa on saatavilla tai käytettävissä liimapyydyksiä tai feromoniansoja. Tällaisia kasveja ovat kaalit, lantut, nauris, sinappi, syötävät sipulikasvit, 124 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

120 porkkana, punajuurikas, selleri, persilja, palsternakka ja muut sarjakukkaiset kasvit(kuten anis, korianteri), kumina, herne, omena, luumu, makea pihlaja, herukat, mansikka ja vadelma. Liitteelle 1F merkitään ne lohkot, jotka täyttävät kyseistä alaa. Esimerkki 37: Tilalla viljellään eri puutarhakasveja yhteensä 10 hehtaarin alalla. Tästä 10 hehtaarin alasta vähintään 5 hehtaarilla pitää olla viljelyssä sellaisia kasveja, joilla voidaan tehdä ehtojen mukaisesti tuhoeläinten tarkkailua. Seurantaa on tehtävä koko alalta, jos viljelyssä on vain yhtä ehdoissa mainittua kasvia, esim. kuminaa. Tällöin tarkistuslistaukseen merkitään todetuksi alaksi 100 %. Tilalla on käyttävissä riittävä määrä ehtojen mukaisia pyydyksiä tai ansoja Pyydyksiä tulee olla yksi kappale alkavaa hehtaaria kohden, silloin kun lohko on vähintään 0,5 ha. Jos kasvulohko on yli 5 ha, pyydyksiä on oltava edellisten lisäksi yksi kappale jokaista alkavaa 5 ha kohden. Alle puolen hehtaarin suuruiselta lohkolta on oltava yksi pyydys jokaista täyttä yhden hehtaarin alaa kohti. Liitteelle 1F merkitään kasvulohkokohtaisesti valvonnassa todettujen ansojen/pyydysten määrä. Tuholaisten tarkkailussa käytettäviä menetelmiä ovat feromonipyydykset ja liima-ansat. Feromonipyydykset on hankittava omenalle, makealle pihlajalle, luumulle, herneelle, syötäville sipulikasveilla ja herukoille. Muille kasveilla voi olla liima-ansat. Tilalla on pidetty havainto- ja toimenpidepäiväkirjaa tai vastaavat merkinnät on tehty lohkokohtaisiin muistiinpanoihin Valvonnassa tarkastetaan, että tilalla on pidetty havainto- ja toimenpidepäiväkirjaa tuhohyönteisten sekä niiden luontaisten vihollisten esiintymisestä maatilalla sekä havaintojen perusteella suoritetuista torjuntatoimista. Merkinnät voi tehdä myös lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Tuholaisten tarkkailua on tehtävä seuraavilla kasveilla ja niiden tuholaisilla 126 : - Kaalikasvit: pikkukaalikärpänen, isokaalikärpänen, kirpat, rapsikuoriainen - Omena: omenakääriäinen, pihlajanmarjakoi - Luumu: luumukääriäinen - Makea pihlaja: pihlajanmarjakoi - Herukat: herukansilmukoi, herukkalasisiipi - Vadelma: vattukuoriainen - Mansikka: ripsiäiset, lehtikirvat, luteet - Herne: hernekääriäinen - Porkkana: porkkanakemppi, porkkanakärpänen - Punajuurikas: juurikaskärpänen, luteet - Sipulikasvit: sipulikoi - Kumina: kuminakoi. Tilalla on hankittuna ehtojen mukainen opas Valvonnassa tarkastetaan, että tilalle on hankittu Kasvinsuojeluseuran vuonna 2002 julkaisema opas Avomaavihannesten taudit ja tuholaiset tai Aktuella växtskyddsanvisningar -opas tai Kasvinsuojeluseuran vuonna 1997 julkaisema 126 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

121 Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet tai Kasvinsuojeluseuran julkaisu nro 100 Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita Kasvukauden ulkopuolella tehtävä kasvipeitteisyyslisätoimenpiteiden valvonta Yleistä Ympäristötuen kasvipeitteisyyslisätoimenpiteiden valvonta tehdään erillisenä valvontana kasvukauden ulkopuolella. Kaikki tilat, jotka ovat olleet kesällä 2014 kokotilavalvonnassa ja jotka ovat valinneet ympäristötuessa kasvipeitteisyyslisätoimenpiteen, valvotaan tilakäynnein. Maaseutuvirasto tekee valvontaotannat ja valvontalistat. Valvonnan suorittavat ELY-keskukset. Valvontapöytäkirjat ja liitteet Valvontakäynnistä tulee aina laatia pöytäkirja. Pöytäkirjoina käytetään Tukisovelluksesta tulostettavaa valvontapöytäkirjaa (raportti IA_RR585). Lisäksi liitteenä käytetään Tukisovelluksesta (raportti: IA_RR584) tulostettavaa kasvipeitteisyysvalvonnan kasvulohkoliitettä. Valvonta Tarkastetaan, että tilan on ollut sitoumusehtojen mukaan mahdollista valita ko. lisätoimenpide. Lisätoimenpidettä ei voi valita: - kotieläintilan ehtoihin sitoutunut viljelijä, jonka maatilalla kasvatetaan nautoja, hevosia, lampaita tai vuohia enemmän kuin 2 eläinyksikköä (peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys) - tila, joka on valinnut lisätoimenpiteeksi jonkun toisen kasvipeitteisyyslisätoimenpiteen - tila, jonka lohkot eivät sijaitse A- ja B-tukialueilla (peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys) Viljelijältä pyydetään tiedot niistä lohkoista, jotka viljelijä on jättänyt kasvipeitteiseksi tai kevennetysti muokatuksi. Viljelijän kasvipeitteisiksi ilmoittamista lohkoista valitaan satunnaisesti lohkoja niin monta, että voidaan varmistua ko. lisätoimenpiteen pintaalavaatimuksen täyttyvän. Valitut lohkot on tarkastettava maastossa ja lohkoilla on pystyttävä toteamaan silmämääräisesti, että kasvipeitteisyysvaatimus täyttyy viljelijän ilmoittaman koko lohkon alalla. Lohko on mitattava, jos todetaan, että kasvipeitteisyys ei täyty jollain lohkon osalla. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus -lisätoimenpiteen osalta tarkastetaan, että vähintään 30 % maatilan ympäristötukikelpoisten peruslohkojen kokonaispinta-alasta on kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna. 127 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteen osalta tarkastetaan, että vähintään 30 % maatilan A- ja B-tukialueilla sijaitsevien lohkojen ympäristötukikelpoisten peltolohkojen kokonaispinta-alasta on kasvien tai sängen peittämänä Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ , Ympäristötuen sitoumusehdot kohta Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ , Ympäristötuen sitoumusehdot kohta

122 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys lisätoimenpiteen osalta tarkastetaan että vähintään 50 % maatilan A- ja B-tukialuilla sijaitsevien ympäristötukikelpoisten lohkojen kokonaispinta-alasta kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. 129 Valvonnan seuraamukset 130 Valvontavuoden lisätoimenpiteeseen aiheutuu 30, 60 tai 100 % seuraamus, jos kyseessä olevan lisätoimenpiteen ehdot eivät täyty. Lisäksi ympäristötuen perustoimenpiteen tukeen aiheutuu 1-5 % seuraamus. Hyvin lievissä puutteissa voidaan antaa lisätoimenpiteen tukeen ainoastaan huomautus. Seuraamusta määritettäessä otetaan huomioon, paljonko tilalta puuttuu kasvipeitteistä alaa. Jos tila on valinnut sitoumuskauden alusta sellaisen lisätoimenpiteen, joka ei asetuksen 366/2007 ja sitoumusehtojen mukaan ole mahdollista tilalle valita, ei lisätoimenpidettä makseta ko. vuodelta ja aikaisemmilta vuosilta mahdollisesti maksettu tuki peritään takaisin. Valvontapöytäkirjan lisätietoja kohtaan merkitään tieto siitä, että lisätoimenpide on valittu sitoumusehtojen vastaisesti. Kunta kuulee viljelijää ja pyytää tarvittaessa viljelijää ilmoittamaan mahdollinen uusi lisätoimenpide. 15. Kasvinsuojelukoulutusten valvonta ELY-keskusten on valvottava paikan päällä viisi prosenttia 131 kalenterivuoden aikana hyväksytyistä 132 kasvinsuojelukoulutuksista. ELY-keskus tekee otannan valvottavista koulutustilaisuuksista. Valvonnassa on tarkastettava, että koulutus on toteutettu ELY-keskuksen päätöksen sekä päätöksen perusteena olleiden hakemustietojen mukaisesti. Valvonnassa tulee tarkastaa, että koulutuksen sisältö, kouluttajat, koulutuksiin osallistuville jaettavat todistukset sekä mahdolliset muut edellytykset ovat ELY-keskuksen päätöksen ja asetuksen 503/ d :n mukaiset. Kouluttajilla on oltava vähintään opistotason tai ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan tai ympäristöalan koulutus tai muu koulutus, jonka ELY-keskus hyväksyy riittäväksi käsiteltävänä oleva aihe huomioon ottaen 133. Lisäksi tulee tarkastaa, että koulutuksen järjestäjä antaa viljelijälle todistuksen koulutukseen osallistumisesta. Todistuksesta on käytävä ilmi koulutuspäivän ajankohta, pituus, sisältö ja tieto siitä, että kyseessä on ollut ELY-keskuksen hyväksymä ympäristötuen vähimmäisvaatimukset täyttävä koulutus. Jos koulutusta ei ole toteutettu ELY-keskukselle hyväksymistä varten toimitettujen tietojen mukaisesti tai koulutus ei muuten täytä vaatimuksia 134, tulee ELY-keskuksen antama päätös muuttaa niiden koulutusten osalta, joita ei ole vielä toteutettu. ELY-keskus voi antaa hyväksyvän päätöksen seuraavien koulutusten osalta vasta sen jälkeen, kun koulutusten 129 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ , Ympäristötuen sitoumusehdot kohta Valtioneuvoston asetus 660/ Valtioneuvoston asetus 660/ c 132 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ d 133 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ d 134 Maa ja metsätalousministeriön asetus 503/ d 122

123 hyväksymistä hakeva taho on esittänyt kirjallisesti toimenpiteen havaittujen puutteiden korjaamiseksi. ELY-keskuksen tulee tarvittaessa käydä koulutuksessa paikan päällä tarkastamassa, että ilmoitetut muutokset on toteutettu. Kasvinsuojelukoulutuksista laaditut vapaamuotoiset valvontapöytäkirjat säilytetään ELYkeskuksissa. ELY-keskuksen on seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Maaseutuviraston valvontaosastolle tarkastettujen koulutusten lukumäärä. 16. Ympäristötuen erityistukisopimusten valvonta Tässä luvussa kerrotaan kaikkien voimassa olevien pinta-alan perusteella maksettavien ympäristötuen erityistukisopimusten valvonnasta. Kohdat 16.1 ja 16.2 koskevat kaikkien erityistukisopimusten valvontaa ohjelmakaudesta riippumatta. Kohdassa 16.3 käsitellään erityistukisopimusten valvontaa sopimuksittain ja ohjelmakausittain ja kohdassa 16.4 kerrotaan ohjelmakausittain sopimusehtojen rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista. Pinta-alan perusteella maksettavat erityistukisopimukset valvotaan paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä. Poikkeuksena ovat lietelannan sijoittamista peltoon koskevat sopimukset, jotka valvotaan pääasiassa kasvukauden jälkeen hallinnollisena valvontana. Paikalla tehtävien valvontojen yhteydessä on valvottava kaikki tilalla voimassa olevat ohjelmakauden , (10-vuotiset) sekä (20-vuotiset) sopimukset. Voimassa olevat erityistukisopimukset: Sopimustyyppi Ohjelmakausi Ohjelmakausi Ohjelmakausi v. 10 v. 5 v. 10 v. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito x x x x Kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito x x Monivaikutteisten kosteikon hoito x x Maiseman kehittäminen ja hoito x x Luonnon monimuotoisuuden edistäminen x x Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen x x Perinnebiotooppien hoito Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen kotieläintuotanto Pohjavesialueen peltoviljely Alkuperäiskasvien viljely Alkuperäisrotujen kasvattaminen Valumavesien käsittelymenetelmät Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Lietelannan sijoittaminen peltoon x x x x x x x x x x 123

124 Kaikista erityistukisopimuksista valvotaan yhteensä vähintään 5 %. Jokaisesta sopimustyypistä valvotaan kuitenkin vähintään yksi sopimus. Maaseutuvirasto tekee erityisympäristötukien osalta valvontaotannat, tämän lisäksi ELY-keskus voi ottaa erityistukisopimuksia valvontaan omana otantana. Oman otannan kautta valvontaan tulevat erityistukisopimukset viedään valvonta-ajolle Tarkastajan jääviys ja valvontapöytäkirjat Erityistukisopimusta ei voi valvoa henkilö, joka on osallistunut kyseisen sopimuksen päätöksentekoon. Kyseinen henkilö voi kuitenkin olla mukana valvontakäynneillä asiantuntijana, josta valvontapöytäkirjalle on merkittävä tieto. Suunnitelmiin perustuvissa sopimuksissa voi mahdollisen lausunnon antanut viranomainen osallistua ELY-keskuksen kanssa erityistukisopimuksen valvontaan. Lausunnon antaneen viranomaisen osallistuminen valvontaan voi olla tarpeellista silloin, kun suunnitelmaan perustuvan erityistukisopimuksen alueen rajauksen kanssa on epäselvyyksiä tai toimenpiteiden toteuttamisessa on perusteltua aihetta epäillä laiminlyöntiä tai säädösten rikkomusta. Kaikissa tapauksissa on otettava huomioon edellä mainittu. jääviys. Erityistukisopimusten valvonnoissa käytetään peltoalaperusteisten tukien valvontapöytäkirjaa. Pöytäkirjan tarkistuslistalle tulostuu kohdat tilalla olevista eritystukisopimuksista. Valvonnat tehdään sopimuskohtaisesti tarkistuslistalla olevien kohtien mukaisesti. Lietelannan levittämistä peltoon koskevissa sopimuksissa käytetään erillisiä sopimusten osalta laadittuja valvontapöytäkirjoja. Jokaisesta sopimuksesta tehdään oma valvontapöytäkirja Pinta-alojen valvonta Ympäristötuen erityistukisopimusten osalta on valvottava kaikki voimassaolevien sopimusten alaiset lohkot. Luvussa 4 on kerrottu mittalaitteista, mittapoikkeamista sekä lohkorajojen tarkastamisesta. Sopimukseen sisältyvien pellon ulkopuolisten alueiden osalta tarkastetaan alueen rajaus ja poistetaan sopimukseen kuulumattomat alueet, kuten esimerkiksi rakennukset ja tiet. Järvet, meret ja jokialueet näkyvät Kartturissa tasolla Uomarekisteri. Vesistöjen rajat on siinä määritetty keskivesirajan mukaisesti. Erityistukisopimusalueiden rajat, jotka rajoittuvat vesistöön, määritetään myös keskivesirajan mukaan. Kaikilla vesialueilla (erityisesti matalilla merenrannoilla) tieto ei välttämättä ole kovin tarkka, joten Kartturista saatava tieto on näissä tapauksissa lähinnä suuntaa-antava. Alueen sopivuus erityisympäristötukikohteeksi on selvitetty sopimuksen tekovaiheessa. Jos valvonnassa kuitenkin todetaan, ettei lohko tai merkittävä osa siitä voi kuulua sopimukseen, tulisi asiasta neuvotella sopimuskäsittelijän ja mahdollisen lausunnon antaneen viranomaisen kanssa ennen valvonnan loppuunsaattamista. Ennen päätöstä siitä, onko kyseessä sopimusrikkomus vai pienennetäänkö sopimuksen pintaalaa, on hyvä pohtia ainakin alueen kelvollisuutta sopimusalaksi ja sitä, milloin alueella on viimeksi tehty hoitotoimenpiteitä. 124

125 Jos selkeärajainen alue on tarkastajan arvion mukaan ollut hoitamatta yli 3 vuotta sopimuskauden alusta lukien, se rajataan pois sopimusalasta. Tällaisissa tapauksissa on perusteltua epäillä, että viljelijä ei tule jatkossakaan hoitamaan aluetta. Jos alue on ollut tarkastajan arvion mukaan hoitamatta vähemmän aikaa, seuraamukset ulotetaan aiempiin sopimusvuosiin, mutta aluetta ei poisteta sopimusalasta. Selkeästi sopimusalueeseen kelpaamattomat alueet täytyy kuitenkin tässäkin tapauksessa rajata pois (esim. sopimusalassa on mukana hakattua talousmetsää). Erityisympäristötukien takautuvista seuraamuksista on kerrottu lisää luvussa Perustelut havaituista puutteista täytyy aina lisätä Tukisovellukseen kyseisen erityistukisopimuksen kohdalle valvontakerran lisätietoihin. Jos digitoitu pinta-ala valvonnan jälkeen poikkeaa sopimuksessa määritellystä pinta-alasta, sopimusta koskevaa päätöstä on muutettava siten, että sopimusala vastaa digitoitua alaa. Muutos voidaan tehdä sen jälkeen, kun tuen saaja on hyväksynyt digitoidun pinta-alan. Jos lohkon pinta-ala vähenee digitoinnin perusteella, sopimusta ei tarvitse kuitenkaan muuttaa, jos digitoidun pinta-alan ja sopimusalan välinen ero on vähäinen. Sopimusten osalta on säädetty erilaisia vähimmäispinta-aloja. Jos vähimmäispinta-ala ei valvonnan jälkeen enää täyty, sopimus täytyy purkaa. Sopimus täytyy purkaa myös silloin, jos sopimuksen pinta-ala pienenee valvonnan seurauksena vuosina tehdyissä sopimuksissa yli 20 % ja vuonna 2012 ja sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa yli 10 %. 135 Erityistukisopimuksiin kohdistuvat pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset lasketaan luvussa 17 kerrotun mukaisesti Erityistukisopimusten sopimusehtojen valvonta Erityistukisopimuksia valvottaessa täytyy valvontakäynnille ottaa mukaan kopiot hakemuksista, suunnitelmista, kartoista ja päätöksistä. Valvottavalla tilalla on tarkastettava, että kaikkia sopimusehtoja ja päätökseen mahdollisesti kirjattuja lisäehtoja on noudatettu. Jokainen tilalla oleva erityistukisopimus on valvottava, lukuun ottamatta alkuperäisrotusopimuksia, joihin tehdään erillinen otanta ja jotka valvotaan eläinvalvontojen yhteydessä. Suunnitelmiin perustuvien sopimusten valvonnassa on päätöksessä ja hyväksytyssä suunnitelmassa edellytettyjä toimenpiteitä verrattava alueella tehtyihin toimenpiteisiin. Valvonnassa tarkastetaan, että edellytetyt toimenpiteet on tehty suunnitelman mukaisessa aikataulussa ja laajuudessa. Valvonnassa tarkastetaan, että tilalla on pidetty sopimusalueelta hoitopäiväkirjaa tai lohkokohtaisia muistiinpanoja silloin, kun sitä sopimusehdoissa edellytetään. Suunnitelmaan perustuvissa sopimuksissa hoitopäiväkirjaan on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutus. Valvonnassa tarkastetaan hoitopäiväkirjan olemassaolo pääsääntöisesti valvontavuodelta. Mikäli siinä havaitaan puutteita, laajennetaan tarkastus koko sopimuskauden hoitopäiväkirjoihin (koskee ohjelmakauden sopimuksia). Jos 135 Valtioneuvoston asetus 366/

126 valvontavuoden hoitopäiväkirjan pitämistä ei ole vielä aloitettu, tarkastetaan edellisen vuoden hoitopäiväkirja ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa on syytä epäillä laiminlyöntiä. Uusien sopimusten osalta ehtojen noudattamista ei välttämättä voida tarkastaa vielä ensimmäisenä vuonna, jolloin valvotaan vain sopimuslohkojen pinta-alat. Valvonnassa on kuitenkin huomioitava, että ohjelmakauden sopimuksissa toimenpiteet on aloitettava ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Eli jos sopimus on haettu alkavaksi 1.5, täytyy suunnitelman mukaisten toimenpiteiden aloittaminen tarkastaa Suunnitelmaan perustuvat sopimukset Vuonna 2014 tehdyistä, suunnitelmaan perustuvista yhden vuoden jatkosopimuksista tarkastetaan, että toimenpiteiden noudattamista on jatkettu suunnitelman mukaisesti. 136 Mikäli tilalla on ollut joitakin vuosittaisia toimenpiteitä, niitä täytyy toteuttaa myös tänä vuonna. Jos suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tehtäväksi joka toinen vuosi, täytyy tänä vuonna toteuttaa se, mikä on vuorossa. Jos suunnitelmassa on vain kerran sopimuskauden aikana tai tiettyinä sopimusvuosina tehtäviä toimenpiteitä ja ne on toteutettu suunnitelman mukaisesti, ei valvonnassa aiheudu seuraamuksia, vaikka valvontavuonna ei toimenpiteitä ole toteutettu. Vaikka tänä vuonna ei toteutettavia toimenpiteitä olisi, mutta valvontakäynnillä havaitaan, että sopimusalue on ollut hoitamatta aiempina sopimusvuosina, määrätään takautuvat seuraamukset normaalisti. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (5 v. tai 10 v.) 137 Ohjelmakaudet ja Sopimuksen tavoite: vähennetään eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön; köyhdytetään maan ravinnetilaa; parannetaan maan rakennetta; lisätään luonnon monimuotoisuutta; edistetään riista- ja kalataloutta; säilytetään avointa viljelymaisemaa. Pellolle perustettavan suojavyöhykkeen on oltava keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Sopimukseen sisältyvä pellon ulkopuolinen alue voi olla enintään 20 metriä, ellei ole erityisiä syitä leveämmän alueen hyväksymiseen. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimusalaa ei ole lannoitettu eikä käsitelty torjunta-aineilla Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa tai käsitellä torjunta-aineilla. Vaikeiden rikkaruohojen poistamisessa on ensisijaisesti käytettävä mekaanisia keinoja ja vain erityistapauksissa voidaan sallia pesäkekäsittely. Pesäkekäsittelystä on tullut ilmoittaa ELY-keskukselle ennen toimenpidettä. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö sopimusalalla tulee 136 Valtioneuvoston asetus 287/ Valtioneuvoston asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ , Maaja metsätalousministeriön asetus 647/

127 tarkastaa kasvustosta silmämääräisesti sekä lohkokohtaisten muistiinpanojen/hoitopäiväkirjan perusteella. Sopimusala on kasvillisuuden peittämä Sopimukseen sitoutuneen on tullut perustaa peltoalueelle suunnitelman mukainen monivuotisen kasvillisuuden peittämä suojavyöhyke. Suojavyöhykettä ei saa muokata kuin perustamisen yhteydessä. Suojavyöhykkeiden uusimisessa tai jos esim. rikkakasvien poistamisen vuoksi sopimusalueen kasvustoa tuhoutuu, on kasvillisuuden uusimisessa pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaan saamiseen. Sopimusaluetta on hoidettu niittämällä tai laiduntamalla suunnitelmassa määrätyllä tavalla ja kasvimassa on korjattu pois Suojavyöhykkeen kasvusto on niitettävä vuosittain tai suunnitelmassa määritetyllä tiheydellä. Niiton ajankohdassa on huomioitava luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot, minkä vuoksi niittoa ei tule aloittaa ennen 1.8. ellei kyseessä ole rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnasta tai niiden leviämisen estämisestä tai vastaavasta syystä (koskee ohjelmakauden sopimuksia). Kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen saa käyttää maataloustuotannossa hyväksi. Suojavyöhykkeeltä tai sopimusalueeseen sisältyvältä luontaiselta ranta-alueelta niitettyä kasvustoa ei saa varastoida tai kompostoida suojavyöhykkeellä. Suojavyöhykettä saa laiduntaa suunnitelman mukaisesti, jos laidunnus on hyväksytty sopimukseen hoitotoimenpiteeksi. Muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Valvonnassa on tarkastettava, että muita sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja tai rajoitteita on noudatettu. Myös sopimukseen sisältyvään suunnitelmaan hyväksyttyjen mahdollisten muiden toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu on valvonnan yhteydessä tarkastettava. Hoitopäiväkirjaa on pidetty Suojavyöhykkeellä toteutetuista vuosittaisista toimenpiteistä on tullut pitää hoitopäiväkirjaa sopimuslohkoittain, josta ilmenee niiden toteuttamisaika ja vaikutus ympäristöön. Vuosittaiset toimenpiteet on oltava merkittynä hoitopäiväkirjaan. Jos hoitopäiväkirjassa havaitaan merkittäviä puutteita, on siitä määrättävä seuraamus. Esimerkki 38: A) Tilalla on ollut vuoden ajan voimassa 5-vuotinen suojavyöhykesopimus. Tarkastaja havaitsee, että suojavyöhykettä ei ole edellisenä sopimusvuonna suunnitelman mukaisesti niitetty. Viljelijä kertoo hoitavansa alueen jatkossa. Puute voidaan käsitellä sopimusrikkomuksena, jolloin tukea vähennetään yhden vuoden niitto- ja korjuukustannusten verran. B) Tilalla on ollut kolmen vuoden ajan voimassa 5-vuotinen suojavyöhykesopimus. Tarkastaja havaitsee, että lohko on rajattu virheellisesti. Viereisellä lohkolla viljellään kauraa, jota on kylvetty myös suojavyöhykelohkon puolelle. Ilmakuvalta on havaittavissa, että lohkojen välinen raja on todellisuudessa ollut siinä kohtaa koko sopimuskauden 127

128 ajan. Koska sopimusehtoja on rikottu kyseisellä alueella yli kolmena vuotena, täytyy kauraa kasvava ala poistaa sopimusalasta. C) Suojavyöhykettä on laidunnettu, vaikka vesiensuojelullisten syiden takia laidunnusta ei ole suunnitelmassa hyväksytty hoitotoimenpiteeksi. Viljelijä kertoo korvanneensa suunnitelmassa olevan niiton laiduntamisella. Viljelijälle on annettava seuraamus sopimusrikkomuksesta. Seuraamus on 0-10 % riippuen siitä mitä eläimiä, kuinka paljon ja kuinka kauan alueella on laiduntanut. Niittämättä jättämisestä ei erikseen tule seuraamusta. Ohjelmakauden v. sopimukset 138 Valvonnassa on tarkastettava sopimukseen liittyvän suunnitelman mukaisten sopimusehtojen noudattaminen ja suunnitelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. Suojavyöhykkeellä on oltava monivuotinen kasvillisuus tai sinne on tullut suunnitelman mukaisesti perustaa nurmi tms. Koska tarkoituksena on köyhdyttää maaperää, on tärkeää, että suojavyöhykettä on hoidettu niittämällä ja niitetty kasvusto on kerätty pois suunnitelman mukaisesti. Sadon osalta on syytä selvittää, mitä sadolle on tehty. Sitä ei saa käyttää rehuna tai muihin maataloudellisiin tarkoituksiin. Pohjavesialueiden peltoviljely (5 v.) 139 Ohjelmakausi Sopimuksen tavoite: vähennetään lannoitteiden ja erityisesti typen käyttöä pohjavesialueilla. Perustaso: Pohjavesisäädösten noudattaminen. Kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia pohjavesialuille on noudatettu sekä VNa:n 1022/2006 liitteessä 1E lueteltujen aineiden suorat tai välilliset päästöt pohjaveteen on estetty. Pohjavesialueiden peltoviljelysopimukseen kuuluvilla lohkoilla tulee tarkastaa myös, että täydentävien ehtojen pohjavesisäädöksiä on noudatettu. Jos sopimuslohkoilla havaitaan täydentävien ehtojen vaatimuksissa pohjavesialueilla laiminlyöntejä, tulee täydentävien ehtojen seuraamusten lisäksi pohjavesialueiden erityistukisopimuksen tukeen määrätä seuraamus. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen hyväksytyssä suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on toteutettu aikataulussa ja ehtojen mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava, että sopimukseen sisältyvään suunnitelmaan hyväksytyt toimenpiteet on toteutettu aikataulun mukaisesti. Lisäksi on tarkastettava, että sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja on myös noudatettu. Sopimuksessa olevia viljelyrajoituksia on noudatettu Tarkastetaan silmämääräisesti ja lohkomuistiinpanoista, että suunnitelmassa tai päätöksellä määriteltyjä viljelyrajoituksia on noudatettu, jotka voivat liittyä esim. muokkauksen, lannoituksen tai karjanlannan käytön sekä kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen. 138 Yleiskirje 84/99 kohta 4.3. (soveltuvin osin) 139 Valtioneuvoston asetus 366/ , Valtioneuvoston asetus 636/

129 Ravinteiden käyttö ja muut sopimusalalla tehdyt viljelytoimet on sopimuslohkoittain kirjattu lohkokohtaisiin muistiinpanoihin Tarkastetaan, että tilalla on tehty sopimuslohkojen osalta ympäristötuen perustoimenpiteen sitoumusehtojen mukaiset lohkokohtaiset muistiinpanot. Lohkokohtaisista muistiinpanoista tulee merkitä tiedot liitteelle 1F, Ympäristötuen lohkokohtaiset havainnot. Esimerkki 39: Suunnitelmassa on toimenpiteenä kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja siinä on eritelty lohkot, joille sitä ei saa käyttää. Tarkastaja havaitsee lohkokorteista, että valvontavuonna on käytetty kasvinsuojeluaineita sellaisilla lohkoilla, joilla se on suunnitelmassa kielletty. Maksettavaa erityistukea leikataan samassa pinta-alasuhteessa kuin luvatta ruiskutettuja lohkoja on. Perinnebiotooppien hoito (5 v.) 140 Ohjelmakausi Sopimuksen tavoite: säilytetään ja lisätään maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta vaalimalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä, maaseudun maankäyttöön liittyvän kulttuuriperintöä ja maisemaa; pidetään sopimusalueet hoidettuina. Perustaso: Luonnonsuojelulain 23 :n tai 26 :n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit ja 29 :n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty. Tarkastetaan että sopimuslohkoilla mahdollisesti sijaitsevat täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet on säilytetty vaatimusten mukaisesti. Jos viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt maisemapiirteitä, tulee myös erityistukisopimuksen tukeen määrätä seuraamus siitä, ettei maisemapiirteitä ole ylläpidetty. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen hyväksytyssä suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on toteutettu aikataulussa ja ehtojen mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava sopimukseen sisältyvään suunnitelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. Ohjelmakauden sopimuksissa tulee olla suunnitelmassa esitettynä vuosittaiset hoitotoimenpiteet, joiden toteutuminen tulee valvoa. Sopimusaluetta ei ole muokattu, lannoitettu, käsitelty torjunta-aineilla, ojitettu, metsitetty tai annettu lisärehua Tarkastetaan, ettei perinnebiotoppia ole muokattu, lannoitettu tai käsitelty kasvinsuojeluaineilla. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö sopimusalalla tulee tarkastaa kasvustosta silmämääräisesti sekä lohkokohtaisten muistiinpanojen/hoitopäiväkirjan perusteella. Vesakon kemiallinen torjunta on hyväksyttyä ELY-keskuksen luvalla. Tarkastetaan myös, ettei perinnebiotooppia ole 140 Valtioneuvoston asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

130 ojitettu tai metsitetty. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Hoitopäiväkirjaa on pidetty Perinnebiotoopilla toteutetuista vuosittaisista toimenpiteistä on tullut pitää hoitopäiväkirjaa sopimuslohkoittain, josta ilmenee vähintään lohkon nimi, tunnus, pintaala, vuosittaiset toimenpiteet sekä toimenpiteiden toteuttamisaika ja vaikutukset ympäristöön. Muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Valvonnassa on tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja tai sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja on noudatettu. Perinnebiotoopilla tällaisia ehtoja ovat mm. laidunnettavan sopimusalan erottaminen muista laidunnurmista, niittokasvillisuuden pois korjaaminen, kivennäisten ja vitamiinien syötön järjestäminen oikealla tavalla. Esimerkki 40: A) Tilalla on laidunalueena perinnebiotooppisopimus, joka rajoittuu järveen. Sopimusalue mitataan muilta osin aitojen mukaisesti, mutta mikäli rannassa ei ole aitaa, on rajauksen tarkastamisessa hyvä käyttää apuna Kartturin tasoa Vesialueet, josta selviää keskivedenpinnan mukainen suuntaa antava rajaus. B) Perinnebiotooppisopimusalue on aidattu sopimusehtojen vastaisesti piikkilangalla 141. Viljelijälle on annettava seuraamus sopimusrikkomuksesta, jolloin tukea vähennetään aitauskustannusten verran. C) Perinnebiotooppialuetta on käsitelty kasvinsuojeluaineilla. Viljelijälle on annettava seuraamus sopimusrikkomuksesta. Jos kyseessä on yhtenäinen ruiskutettu alue, vastaavalta alalta hylätään erityisympäristötuki. Jos sopimusalueella on tehty vesakon torjuntaa kantokäsittelynä ilman lupaa, leikataan erityisympäristötukea 5 %. D) Perinnebiotooppialueelle on sopimusehtojen vastaisesti viety eläimille lisärehua. Viljelijälle on annettava seuraamus sopimusrikkomuksesta. Tukea leikataan valvontavuonna 10 %. Lisäksi on arvioitava, onko aluetta yli- tai alilaidunnettu ja annettava siitä tarvittaessa myös seuraamus. 141 Valtioneuvoston asetus 366/2007, muutos 137/2011 liite 2 130

131 Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen (5. ja 10 v.) sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen (10 v.) 142 Ohjelmakausi sekä Ohjelmakausi Sopimuksen tavoite: huolehtia maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudesta, säilyttää maatalousympäristöissä elävien tyypillisten ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä, parantaa viljelymaiseman avoimuutta ja monipuolisuutta. Perustaso: Luonnonsuojelulain 23 :n tai 26 :n mukaan suojellut luonnonmuistomerkit sekä 29 :n mukaan suojellut puut ja puuryhmät on säilytetty. Tarkastetaan, että sopimuslohkoilla mahdollisesti sijaitsevat täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet on säilytetty vaatimusten mukaisesti. Jos viljelijä on vahingoittanut tai hävittänyt maisemapiirteitä, tulee myös erityistukisopimuksen tukeen määrätä seuraamus siitä, ettei maisemapiirteitä ole ylläpidetty. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen hyväksytyssä suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on toteutettu aikataulussa ja ehtojen mukaan Valvonnassa on tarkastettava sopimukseen liittyvään suunnitelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. Valvonnassa tulee varmistua siitä, että hoitotoimenpiteet on tehty suunnitelman mukaisesti koko sopimusalueella. Sopimusaluetta ei ole metsitetty sopimusaikana, lannoitettu eikä käsitelty torjunta-aineilla Tarkastetaan, ettei sopimusaluetta ole metsitetty, lannoitettu tai käsitelty torjunta-aineilla. ELY-keskuksen luvalla voidaan sallia lannoitus lintujen levähdys- ja ruokailualueilla sekä torjunta-aineiden käyttö tietyissä tapauksissa. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö sopimusalalla tulee tarkastaa kasvustosta silmämääräisesti sekä lohkokohtaisten muistiinpanojen/hoitopäivä-kirjan perusteella. Mahdollinen laidunnus on toteutettu kasvillisuutta olennaisesti muuttamatta Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Laiduntaville eläimille voidaan antaa kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne sisältävät vähän fosforia ja niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä. Kivennäisten ja vitamiinien syöttöpaikan on oltava katettu 143. Pellon ja metsän reuna-alue ei ole enempää kuin 20 metriä ja pellolla sijaitseva metsäsaareke enempää kuin 1 ha Jos sopimus koskee pellon ja metsän tai pellon ja vesiuoman välisen reunavyöhykkeen hoitoa, tällainen alue voi olla enintään 20 metriä leveä. Peltoalueilla sijaitsevat metsäsaarekkeet voivat olla korkeintaan yhden hehtaarin kokoisia. Jos valvonnassa huomataan, että edellä mainitut rajat ylittyvät, tulee yhdessä sopimuksen käsittelijän sekä 142 Valtioneuvoston asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 647/ MMM:n asetus 503/

132 mahdollisen lausunnon antaneen henkilön kanssa selvittää sopimusalueen mahdollista rajaamista ehtojen mukaisiksi. Hoitopäiväkirjaa on pidetty Sopimusalueella toteutetuista vuosittaisista toimenpiteistä on tullut pitää hoitopäiväkirjaa sopimuslohkoittain, josta ilmenee vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset hoitotoimenpiteet, niiden toteuttamisaika ja vaikutus ympäristöön. Muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Valvonnassa on tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja sekä sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja on noudatettu. Näissä sopimuksissa tällaisia ehtoja ovat mm. metsäsaarekkeiden luontotyyppien vaarantaminen hoitotoimenpiteillä, pellon reunavyöhykkeiden laiduntaminen, niittäminen tai raivaaminen vähintään joka toinen vuosi (ellei suunnitelma edellytä muuta) ja päätökselle mahdollisesti kirjattujen rajoitteiden sekä lisäehtojen noudattaminen. Esimerkki 41: A) Viljelijä ei ole hoitanut koko lumo-sopimukseen hyväksyttyä alaa, jossa toimenpiteinä on ollut raivausta ja niittoa. Sopimusalueen rajat ovat epäselviä. Koska valvonnassa ei voida varmuudella määrittää lohkon rajausta, ei sopimusalaa muuteta, vaan asia käsitellään sopimusrikkomuksena. Tällöin valvonnassa määritetään hoidetun alueen raja ja seuraamusprosentti lasketaan hoitamattoman alueen pinta-alan mukaan. B) Kaksi vuotta voimassa olleen sopimuksen suunnitelmassa on hyväksytty vuosittaiseksi toimenpiteeksi riukuaitojen ylläpitoa ja huoltoa. Tarkastaja havaitsee, että aita on suurelta osin lahonnut ja kaatunut maahan, eikä sitä ole korjattu. Aidaksi on vedetty sähköpaimenta. Tilalle on annettava seuraamus sopimusehtojen rikkomisesta. Tarkastus tehdään heinäkuussa, joten viljelijällä on vielä aikaa korjata aitaa tänä vuonna. Aidan korjaamisesta maksettu tuki peritään takautuvasti takaisin kahdelta edelliseltä vuodelta. Valvontavuodelle ei määrätä seuraamusta, mikäli jälkitarkastuksella todetaan, että sopimusehtoja on noudatettu. C) Jos edellisessä esimerkissä olisi pitänyt tehdä riukuaita kokonaan alusta lähtien, peritään takautuvasti takaisin sekä perustamiskustannukset että aidan hoitokustannukset. Maiseman kehittäminen ja hoito (10v.) 144 Ohjelmakausi Sopimuksen tavoite: lisätään viljelymaiseman avoimuutta ja monipuolisuutta; vahvistetaan viljelymaiseman ominaispiirteitä; hoidetaan ja parannetaan maisemallisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaita maatalousmaisemia. 144 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 647/

133 Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen hyväksytyssä suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on toteutettu aikataulussa ja ehtojen mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava sopimukseen liittyvään suunnitelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. Hoitopäiväkirjaa on pidetty Sopimusalueella toteutetuista vuosittaisista toimenpiteistä on tullut pitää hoitopäiväkirjaa sopimuslohkoittain, josta ilmenee vuosittaiset hoitotoimenpiteet sekä niiden toteuttamisaika. Monivaikutteisen kosteikon hoito (ohjelmakausi , 5 v. ja 10 v.) sekä kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito (ohjelmakausi , 10 v.) 145 Sopimuksen tavoite: edistetään vesien suojelua, parannetaan linnuston elinolosuhteita, palautetaan kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä, edistetään riista-, kala tai raputaloutta, sekä lisätään luonnon monimuotoisuutta. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen hyväksytyssä suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on toteutettu aikataulussa ja ehtojen mukaisesti Ohjelmakausi Tarkastetaan, että laskeutusaltaan, kosteikon ja tulvaniittyjen hoito on tehty hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Vuotuisia hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa lietteen poisto, padon hoitotoimet tai kosteikon ja sen reuna-alueiden kasvillisuuden niitto ja poiskuljetus. Ohjelmakausi Tarkastetaan, että kosteikon ympärillä olevat suojakaistat ja -vyöhykkeet ovat riittävän laajat sekä se, että lasketusaltaissa on valumavesien ravinteita hyödyntävää kasvillisuutta. Lisäksi tarkastetaan, että sopimusalueen hoitotoimenpiteet on tehty hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hoitopäiväkirjaa on pidetty Sopimusalueella toteutetuista vuosittaisista toimenpiteistä on tullut pitää hoitopäiväkirjaa sopimuslohkoittain, josta ilmenee vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset hoitotoimenpiteet, niiden toteuttamisaika ja vaikutus ympäristöön. Muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Valvonnassa on tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja sekä sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja on noudatettu. Näissä sopimuksissa tällaisia ehtoja ovat esimerkiksi päätökselle mahdollisesti kirjattujen rajoitteiden noudattaminen. 145 Valtioneuvoston asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 647/ , Yleiskirje 84/99 kohta

134 Ohjelmakausi (20 v. sopimukset) Kosteikon ja laskeutusaltaan perustamista ja hoitoa koskevien sopimusten osalta on valvottava sopimusehtojen noudattaminen ja lisäksi hyväksytyn suunnitelman toteutuminen. Valumavesien käsittelymenetelmät 146 Sopimusten tavoite: estetään ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön palauttamalla veteen liuenneet ravinteet takaisin kasvien käyttöön. Ohjelmakausi Säätösalaojituksen, säätökastelun ja kuivatusvesien kierrätyksen hoito Valvonnassa tarkastetaan: Sopimusalaa on hoidettu sopimusehtojen ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Valvonnassa on tarkastettava sopimukseen liittyvään suunnitelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. Lisäksi on tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja sekä sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja on noudatettu. Hoitopäiväkirjasta on tarkastettava käytännössä toteutetut hoitotoimenpiteet ja että suunnitelmassa edellytetty tuntimäärä hoitotoimenpiteitä on tehty. Hoitopäiväkirjaa on pidetty Sopimusalueella toteutetuista vuosittaisista toimenpiteistä on tullut pitää hoitopäiväkirjaa sopimuslohkoittain, josta ilmenee vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset hoitotoimenpiteet, niiden toteuttamisaika ja vaikutus ympäristöön. Hoitopäiväkirjaan on tullut myös kirjata sopimusalueen säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen 147 Ohjelmakausi Sopimusten tavoite: Maatalouden aiheuttaman eroosion ja ravinnekuormituksen sekä erityisesti fosforikuormituksen tehostettu vähentäminen AB-alueella sellaisilla ravinnekuormituksen riskipelloilla, joiden fosforin viljavuusluokka on vähintään korkea. Valtaojan tai vesistön varrella sijaitsevan lohkon fosforiluokka on oltava vähintään hyvä. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen kuuluvilla lohkoilla kasvatetaan nurmi- tai heinäkasveja Lohkot on pidettävä ympäri vuoden nurmipeitteisinä. Heinä- ja nurmikasvuston perustaminen on tehty ehtojen mukaisesti Sopimukseen kuuluvilla peltolohkoilla on sallittua viljellä monivuotisia heinä- ja nurmikasveja. Siemenseos saa sisältää enintään 20 % typensitojakasvien siemeniä. 146 Valtioneuvostona asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ Valtioneuvoston asetus 366/ a, Maa- ja metsätalousministerön asetus 503/ a 134

135 Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana, mutta nurmikasvusto voidaan uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Lohkon nurmipeitteisyys on säilynyt, jos lohkoa laidunnetaan Jos laidunnus on hyväksytty peltolohkon hoitotavaksi, on pellon pinnan pysyttävä heinäja nurmipeitteisenä ympäri vuoden ja lohko on tarvittaessa aidattava veden puolelta. Viljavuustutkimukset on tehty sopimuslohkoilta ehtojen mukaisesti Lohkoilta on tehtävä viljavuustutkimus kolmen vuoden välein. Näytetiheyden on oltava vähintään yksi näyte jokaista alkavaa yhden hehtaarin peltoalaa kohti. Ensimmäisen kerran viljavuusnäytteet on otettava sopimuslohkoilta viimeistään kolmantena sopimusvuotena ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein sopimuskauden aikana. Näytteenottopäivämäärät on merkittävä liitteelle 1F lisätietosarakkeeseen. Sopimukseen kuuluvia lohkoja ei ole lannoitettu tai käsitelty kasvinsuojeluaineilla Sopimukseen kuuluvia peltolohkoja ei saa lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Ensimmäisen nurmi- tai heinäkasvuston kylvössä saa käyttää enintään 50 kg typpeä hehtaarille. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö sopimusalalla tulee tarkastaa kasvustosta silmämääräisesti sekä lohkokohtaisten muistiinpanojen/hoitopäiväkirjan perusteella. Hukkakauran torjunta on sopimuslohkoilla toteutettava torjuntasuunnitelman mukaisesti (seuraamukset määrätään täydentävien ehtojen kautta). Sopimusalalla toteutettavista toimenpiteistä on suunnitelma ja toimenpiteiden toteuttaminen on merkitty lohkokohtaisiin muistiinpanoihin Valvonnassa tarkastetaan että viljelijä on laatinut erillisen suunnitelman sopimusalalla tehtävistä toimenpiteistä ja niiden vuosittaisesta toteutumisesta. Lisäksi tulee tarkastaa, että toteutetut toimenpiteet on merkitty lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Sadonkorjuu Sopimuksessa edellytetään kasvuston korjaamista pois sopimukseen kuuluvilta lohkoilta. Kuivaheinä kasvusto on korjattava pois lohkolta vähintään kerran kasvukauden aikana ja nurmikasvusto kaksi kertaa. Jos kasvustoa ei ole korjattu lohkolta pois ehtojen mukaisesti, lohkon tuki hylätään erillisellä huomautuskoodilla (041). Mikäli nurmikasvusto on korjattu lohkolta pois vain kerran eikä kahta kertaa niin kuin ehdoissa edellytetään, tulee lohkon tuki hylätä kasvulohkokoodilla (056), jolloin vain kyseisen erityistukisopimuksen tuki leikkautuu. Muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Valvonnassa on tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja sekä sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja tai rajoituksia on noudatettu. Esimerkki 42: A) Tilalla on neljä vuotta voimassa ollut sopimus, mutta viljelijä ei ole kolmantena sopimusvuonna ottanut lainkaan uusia maanäytteitä. Tukea leikataan suunnitelmassa hyväksytyn viljavuustutkimuksen kustannuksen verran. B) Viljelijä on ottanut kolmantena sopimusvuotena uudet maanäytteet, mutta näytteitä ei ole riittävästi. Sopimusala on 6,2 ha yhdessä lohkossa ja viljelijä on ottanut sieltä kaksi näytettä, kuten ympäristötuen 135

136 perustoimenpiteessä vaaditaan. Sopimusehtojen mukaan alalta olisi pitänyt ottaa 6 näytettä. Tukea leikataan 67 % suunnitelmassa hyväksytystä viljavuustutkimuksen kustannuksesta, koska vain 33 % (2 näytettä vaaditusta 6 näytteestä) on toteutunut. C) Laiduntaminen on hyväksytty hoitotoimenpiteeksi sopimusalueella. Kesä on ollut sateinen ja laidunnetuilta lohkoilta on nurmipeite hävinnyt. Laidunnuspaine ei ole ollut liian suuri. Viljelijälle annetaan huomautus sopimusehtojen rikkomisesta, mutta ei prosenttiseuraamusta, koska olosuhteet ovat olleet vaikeat Luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukainen tuotanto (5 v.) 148 Ohjelmakaudet Sopimuksen tavoite: otetaan talteen ja hyödynnetään tarkemmin ravinteita; vähennetään lannoitteista ja torjunta-aineista johtuvia ympäristö- ja vesistökuormitusta; pyritään vastaamaan luomutuotteiden kysyntään. Valvonnassa tarkastetaan: Tilalla on noudatettu luonnonmukaisen tuotannon sopimusehtoja Tarkastetaan, että sopimusehtojen mukaisia viljelykiertovaatimuksia on noudatettu valvontavuoden osalta. Tiloilla, joilla koko sopimusala on nurmea, tarkastetaan, että tila on kotieläintila (ei välttämättä ympäristötuen kotieläintila) ja sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi tai tilalla on kirjallinen yhteistyösopimus rehun tuottamisesta sellaisen tilan kanssa, jolla on luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimus. Tiloilla, jotka ovat sitoutuneet siirtämään pellot luonnonmukaiseen tuotantoon, on oltava neljäntenä, viidentenä, kuudentena ja seitsemäntenä sopimusvuonna viljelyksessä viljaa, hernettä, härkäpapua, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, siementuotantonurmea, vihanneksia mukaan lukien yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 % sopimusalasta. Poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä neljännen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen sopimusvuoden vuosittaiseksi em. kasvien viljelyalaksi keskimäärin 30 % sopimusalasta, jos se maatilan yksittäisten lohkojen pintaalojen ja viljelykierron tarkoituksenmukaisuuden kannalta on perusteltavissa. Luonnonmukaisessa tuotannossa jo oleville tiloille tehdään myyntikasvivaatimusta koskeva ristiintarkastus, jos sopimus on tehty vuosina 2008, 2009 tai Ehdon täyttymistä ei tarkasteta peltovalvonnan yhteydessä. 148 Valtioneuvoston asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/

137 Tarkastetaan, että viherlannoitusnurmen perustamiseen ja käyttöön liittyviä ehtoja on noudatettu. Tarkemmin viherlannoitusnurmien valvonnasta on kerrottu peltoalaperusteisten tukien valvontaohjeessa kohdassa Jos viherlannoitusnurmien perustamiseen ja hoitoon liittyviä vaatimuksia ei ole noudatettu, luomutuki leikkautuu lohkolta huomautuskoodilla 353. Viherlannoitusalana ja hoidettuna viljelemättömänä peltoalana voi olla korkeintaan puolet sopimusalasta. Laskenta rajaa maksettavan alan automaattisesti 50 %. Avokesannointi on luonnonmukaisen tuotannon sopimustiloilla sallittu vain silloin, kun avokesannoin jälkeen alalle kylvetään kyseessä olevaa kasvukautta seuraavan talviaikaisen kasvipeitteisyyden varmistamiseksi syysviljaa tai sellainen kasvi, joka muodostaa riittävän kasvuston ja käyttää tehokkaasti muokkauskerroksen liukoista fosforia ja typpeä kuten esimerkiksi nurmi, heinä tai kevätvilja. Esimerkki 43: Luomutilalla on menossa ensimmäinen sopimuskausi. Tilan koko sopimusala on viljelykiertosuunnitelmasta poiketen 7. sopimusvuotena nurmella. Tilalla ei ole eläimiä eikä yhteistyösopimusta rehun luovuttamisesta luomukotieläinsopimustilan kanssa, joten myyntikasveja pitäisi olla 30 % pintaalasta. Pääsääntöisesti tukea leikataan valvontavuonna 30 %. - Tämän tilan tapauksessa voidaan kuitenkin soveltaa edellä mainittua poikkeusta: A. Tarkastaja laskee 4., 5., 6. ja 7. sopimusvuoden myyntikelpoisten kasvien alan keskiarvon. 30 % vaatimus täyttyy, tilalle ei tule seuraamusta. B. Laskennan tuloksena todetaan, että 4., 5., 6. ja 7. vuoden myyntikasvialan keskimääräinen ala on 20 %. Luomutukea leikataan tältä vuodelta 10 %. Eviran tekemässä tarkastuspöytäkirjassa ei ole merkintää luonnonmukaisen tuotannon ehtojen rikkomuksesta Viljelijä sitoutuu sopimuksen tehdessään noudattamaan luomuasetuksessa 149 säädettyjä ehtoja. Valvonnassa tulee tarkastaa, onko luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa havaittu luomuasetuksen noudattamisessa puutteita. Ellei tämän vuoden tarkastuspöytäkirjaa ole valvonnassa vielä käytettävissä, tätä kohtaa ei tarkasteta kokotilavalvonnan yhteydessä. Valvontapöytäkirjan tarkistuslistan kohdassa "kuvaus havaituista puutteista" tulee tarkemmin kuvailla, minkälaisia puutteita luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa on havaittu tilalla. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa olevat otsikot vastaavat Eviran tuotantotarkastuspöytäkirjan otsikointia. Yhden otsikon alla on useampia alakohtia (katso seuraava esimerkkikuva). Toistuvuuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että puute on toistuva vasta silloin, kun samasta alakohdasta on tullut seuraamus useamman kerran peräkkäin. 149 Neuvoston asetus (EY) N:o 384/

138 Seuraamusprosentin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon puutteen vakavuus, laajuus ja jatkuvuus. Jos samasta alakohdasta on annettu sekä huomautuksia että markkinointikieltoja, määrätään seuraamus joko huomautusten tai markkinointikieltojen mukaan puutteen vakavuudesta, laajuudesta ja jatkuvuudesta riippuen. Seuraamusprosentteja määriteltäessä on hyvä keskustella luomutukikäsittelijän kanssa puutteen vakavuudesta. Taulukossa olevat seuraamukset ovat ohjeellisia ja niistä voi poiketa, jos se puutteen vakavuus, laajuus ja jatkuvuus huomioiden on perusteltua. Jos esimerkiksi pinta-alan mukaan ei ole perusteltua laskea seuraamusta, voi sen määrittää myös muulla tavoin. Puute/rikkomus Eviran tarkastuksessa havaitaan 1. kerran Puute/rikkomus havaitaan toisen kerran Puute/rikkomus on toistunut vähintään kolme kertaa Luomusuunnitelman sisältö *) Ei seuraamusta Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään 5-51 % Muistiinpanot *) Ei seuraamusta Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään 5-51 % Luomutuotteiden käsittely sadonkorjuun jälkeen *) Ei seuraamusta Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään 5-51 % Rinnakkaisviljely *) Huomautus luomutukeen Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään 5-51 % Lisäysaineiston käytöstä huomautus Lisäysaineiston käytöstä markkinointikielto Maan hoidosta ja viljelykierrosta huomautus Maan hoidosta ja viljelykierrosta markkinointikielto Lannoitteiden käytöstä huomautus Lannoitteiden käytöstä markkinointikielto Kasvinsuojeluaineiden käytöstä huomautus Kasvinsuojeluaineiden käytöstä markkinointikielto Kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden varastoinnista huomautus Kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden varastoinnista markkinointikielto Huomautus luomutukeen Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Tukea vähennetään 5-10 % Tukea vähennetään % Tukea vähennetään % Huomautus luomutukeen Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään 5-30 % Tukea vähennetään 5-10 % Tukea vähennetään % Tukea vähennetään % Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Tukea vähennetään pinta-alan mukaan + 10 % Tukea vähennetään pinta-alan mukaan Tukea vähennetään pinta-alan mukaan + 10 % Ei seuraamusta Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään 5-30 % Huomautus luomutukeen Huomautus luomutukeen Tukea vähennetään % *) Markkinointikielloille ja huomautuksille on samanlaiset seuraamustaulukot. 138

139 Esimerkki 44: Tuotantotarkastuksessa havaituista puutteista aiheutuva seuraamus: A) Tilalle on annettu markkinointikielto luomutuotannossa kielletyn torjunta-aineen käytöstä 4. kerran peräkkäin Luomutuki leikataan lohkoilta, joilla torjuntaainetta on käytetty. Lisäksi viljelijälle annetaan 10 % seuraamus tukiehtojen rikkomisesta. B) Tila on saanut rinnakkaisviljely-osiosta kahtena edellisenä vuonna markkinointikiellon siitä, että rinnakkaisviljelyyn ei ole ollut lupaa ja tänä vuonna markkinointikiellon siitä, että rinnakkaisviljelyä ei ole kuvattu luomusuunnitelmassa. Huomautus luomutukeen. Tukea ei leikata, koska markkinointikieltoa ei ole annettu samasta asiasta kolmea kertaa. C) Tila on saanut valvontavuonna toisen kerran markkinointikiellon luomussa kielletyn lannoitevalmisteen käytöstä. Luomutuki leikataan siltä pinta-alalta, jolle rikkomukset (tai toinen niistä) kohdistuvat. Jos tilalla, joka ei ole valvonnassa, on todettu Eviran tarkastuksessa sellaisia luonnonmukaisen tuotannon ehtojen rikkomuksia, joista olisi aiheellista määrätä seuraamus erityistukisopimuksen tukeen, tulee tila ottaa valvontaan ja määrätä asianmukaiset seuraamukset. Myös silloin, jos tuotantotarkastuspöytäkirja ei ole ollut vielä käytettävissä tilakäynnillä ja siinä on myöhemmin havaittu olleen puutteita, täytyy tilan valvontatulosta korjata ja määrätä seuraamukset. Tilat viedään tuotantotarkastuksen puutteista aiheutuville seuraamuksille perustetulle valvonta-ajolle Seuraamukset voidaan määrätä kuulemisen perusteella, tarvittaessa tulee tehdä myös tilakäynti. Tilalla on vähintään 1 eläinyksikkö luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa. Luonnonmukainen kotieläintuotanto -erityistukisopimuksen tehneillä tiloilla tarkastetaan edellisten tarkastuskohteiden lisäksi, että tilalla on vähintään yksi eläinyksikkö mukana luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa. Viljelijän ja hänen perheenjäsentensä hallinnassa olevat tuotantoeläimet otetaan huomioon laskettaessa kotieläinmäärää. Myös tuotantorakennusten tulee olla viljelijän hallinnassa. Valvontahetkellä todettu tilan eläinmäärä merkitään liitteelle tilan käytettävissä olevista ravinteista. Myös Eviran tuotantotarkastuksessa tarkastetut luomukotieläintuotantoa koskevat kohdat on huomioitava valvonnassa. 139

140 Puute/rikkomus Eviran tarkastuksessa havaitaan 1. kerran Puute/rikkomus havaitaan toisen kerran Puute/rikkomus on toistunut vähintään kolme kertaa Eläinten alkuperästä huomautus *) Ei seuraamusta Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Eläinten alkuperästä markkinointikielto Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % Luomukotieläintukea vähennetään % Siirtymävaihe *) Huomautus luomukotieläintukeen Luomukotieläintukea vähennetään % Luomukotieläintukea vähennetään % Ruokinnasta huomautus *) Huomautus luomukotieläintukeen Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Ruokinnasta markkintointikielto Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % Luomukotieläintukea vähennetään % Eläinlääkkeiden käytöstä huomautus *) Huomautus luomukotieläintukeen Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Eläinlääkkeiden käytöstä markkinointikielto Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % Luomukotieläintukea vähennetään % Sisä- ja ulkotilojen vähimmäisvaatimukset *) Huomautus luomukotieläintukeen Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Eläinsuojasta huomautus Huomautus luomukotieläintukeen Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Eläinsuojasta markkinointikielto Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % Luomukotieläintukea ei makseta Ulkoilutiloista tai ulkoilusta huomautus Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % Ulkoilutiloista tai ulkoilusta markkinointikielto Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % Luomukotieläintukea ei makseta Muistiinpanoista huomautus *) Ei seuraamusta Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Muistiinpanoista markkinointikielto Huomautus luomukotieläintukeen Luomu kotieläintukea vähennetään 5-51 % Luomukotieläintukea vähennetään % *) Jos tilalle on annettu huomautus ja määräaika puutteen korjaamiseksi, mutta puutetta ei ole seuraavaan tarkastukseen mennessä korjattu, annetaan seuraamus kuten markkinointikiellosta havaittaessa puute toisen kerran. Seuraamusprosentin määrittämisessä täytyy ottaa huomioon puutteen vakavuus, laajuus ja jatkuvuus. Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät rikkomukset ovat vakavampia kuin esimerkiksi muistiinpanopuutteisiin liittyvät rikkomukset. Annettu seuraamusprosentti tallennetaan luomutuen huomautuksiin kohtaan Kotieläintuotannon sopimusehtoja on rikottu. Tällöin sovellus laskee seuraamuksen ainoastaan luomun kotieläinkorotuksen osuudesta. Mikäli luomukotieläintilalle aiheutuu seuraamus luomukasvinviljelyn puutteesta, tallennetaan annettu seuraamusprosentti kohtaan Sopimusehtoja on rikottu, jolloin sovellus laskee seuraamuksen koko luomutuesta. 140

141 Luomukotieläinkorotusta ei makseta lainkaan, jos kotieläinkorotukseen annettu seuraamusprosentti on yli 50. HUOM! Tiloille, joilla on sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, tulostuu valvonnan 1D liitteelle omat rivinsä luomukasvinviljelystä ja luomukotieläinkorotuksesta. Koska sovellukseen päivittyy eläinmäärätiedot vasta syksyllä, näkyy kotieläinkorotuksen rivillä ennen eläinmäärän laskentaa pinta-alana kaikissa kohdissa 0, riippumatta siitä, onko tullut seuraamuksia vai ei. Luomutuen lopullisen seuraamuksen näkee siis vasta sen jälkeen, kun eläinmäärät on laskettu. Tästä on hyvä kertoa viljelijälle tilakäynnillä. Esimerkki 45: Luomueläinten ulkoilumahdollisuudet eivät täytä vaatimuksia ja asiasta on annettu markkinointikielto ensimmäisen kerran Luomukotieläintukea leikataan %. Jos eläimet eivät pääse ulkoilemaan lainkaan, luomukotieläintuen osuus leikataan kokonaan (seuraamus vähintään 51 %) Muut erityistukisopimukset Alkuperäiskasvien viljely (5v.) 150 Ohjelmakausi Sopimuksen tavoite: edistetään kestävien, Suomeen sopeutuneiden maatiaislajikkeiden ja vanhojen uhanalaisten kauppalajikkeiden perimäaineksen suojelua. Valvonnassa tarkastetaan: Viljeltävä ala on vähintään 1 ha Valvonnassa on tarkastettava, että sopimuslajikkeen siementä viljellään vähintään yhden hehtaarin alalla ja että saman lajikkeen muun markkinakelpoisen siemenen tuotanto tilalla ei ylitä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa enimmäismäärää 151. Tilalla varastoidaan sopimuksessa mainittu kylvökelpoinen siemenmäärä Tarkastetaan, että tilalla varastoidaan alkuperäkasvin siementä sellainen määrä, joka on vähintään kaksi kertaa ylläpitoalan eli yhden hehtaarin kylvömäärä. Lohkokohtaiset muistiinpanot ovat ajan tasalla Tarkastetaan, että tilalla on tehty sopimuslohkojen osalta sitoumusehtojen mukaiset lohkokohtaiset muistiinpanot. Viljelytarkastuksen pöytäkirja on olemassa (jos tarkastus on jo tehty) Sopimuskauden aikana Evira tekee tilalle vähintään yhden viljelystarkastuksen. Valvonnassa tarkastetaan, onko viljelystarkastus tehty ja onko tarkastuksessa todettu sellaisia puutteita, jotka vaikuttaisivat sopimusehtojen noudattamiseen. Esikasvi-, eristys- ja muita sopimusehtoja on noudatettu Esikasvirajoitusten valvonnassa on tarkastettava, että viljan tai heinäkasvin sopimuslohkolla on kulunut 2 vuotta ja nurmipalkokasvien sekä palkoviljojen 150 Valtioneuvoston asetus 366/ , Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ Maa- ja metsätalousministeriön päätös 1783/425/

142 sopimuslohkolla 3 vuotta siitä, kun lohkolla on viimeksi viljelty saman kasvilajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Eristysetäisyyksien osalta tarkastetaan, että heinäkasvien, nurmipalkokasvien ja palkoviljojen osalta on 200 m etäisyys ja rukiilla 300 m etäisyys sellaisiin kasvustoihin nähden, joiden kanssa ei-toivottu risteytyminen on mahdollista. Ohran, kauran ja vehnän siemenviljelys ei saa sijaita niin lähellä toista saman lajin kasvia, että on olemassa sekoittumisenvaara. Valvonnassa on lisäksi tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja on noudatettu sekä sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja on noudatettu. Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely 152 Ohjelmakausi Sopimusten tavoite: Vähentää maataloudesta aiheutuvia hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöjä sekä erityisesti turvepeltojen fosforipäästöjä. Valvonnassa tarkastetaan: Sopimukseen kuuluvilla lohkoilla kasvatetaan nurmi- tai heinäkasveja Viljelyksessä olevalla peltomaalla on kasvatettava nurmi- tai heinäkasveja koko sopimuskauden ajan. Heinä- ja nurmikasvuton perustaminen ja uusiminen on tehty ehtojen mukaisesti Kasvustoa ei saa uusia muokkaamalla sopimuskauden aikana, mutta nurmikasvusto voidaan uusia ilman muokkausta suorakylvömenetelmällä. Sopimusalueen salaojitus ja avo-ojien kunnostus on sallittua, mutta kasvusto on kylvettävä heti ojituksen jälkeen. Fosforin tasauksessa saa käyttää vain 2 vuoden tasausta. Lohkon nurmipeitteisyys on säilynyt, jos lohkoa laidunnetaan Sopimusalan laiduntaminen on sallittua, mutta pellon tulee säilyä nurmipeitteisenä. Sopimusalalta on lohkoittain tehty ympäristötuen ehtojen mukaiset muistiinpanot Sopimusalalla tehtävistä toimenpiteistä on tehtävä lohkokohtaiset muistiinpanot. Muita sopimuksessa mahdollisesti edellytettyjä ehtoja on noudatettu Valvonnassa on tarkastettava, että muita sopimuksessa edellytettyjä ehtoja sekä sopimuspäätöksellä mahdollisesti esitettyjä lisäehtoja tai rajoituksia on noudatettu. Sadonkorjuu Kasvusto on korjattava pois sopimukseen kuuluvilta lohkoilta. Jos kasvustoa ei ole korjattu lohkolta pois ehtojen mukaisesti, lohkon tuki hylätään erillisellä huomautuskoodilla (041). 152 Valtioneuvoston asetus 366/ c, Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ c 142

143 Lietelannan sijoittaminen peltoon 153 Sopimuksen tavoite: Vähentää lannasta pinta- ja pohjavesiin aiheutuvaa ravinnekuormitusriskiä ja sen levityksestä aiheutuvia hajuja sekä estää ammoniakkipäästöjä ilmaan. Lietelannan sijoittamista peltoon koskevat erityistukisopimukset valvotaan pääsääntöisesti hallinnollisena valvontana kasvukauden ulkopuolella. Sopimuksia voidaan valvoa maksatushakemuksen viimeisen palautuspäivän jälkeen. Valvotaan kaikki tilat, jotka ovat olleet kesällä 2014 kokotilavalvonnassa ja joilla on voimassa oleva sopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon. Valvottavat tilat, joilla on sopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon, ovat valvonta-ajolla Oman otannan tilat viedään ELY-keskusten oman otannan ajolle Valvonnassa tarkastetaan: Viljelijän ilmoittamat lantamäärät ja lantalajit vastaavat lohkokohtaisia muistiinpanoja Kasvukauden ulkopuolella tehtävien valvontojen yhteydessä tarkastetaan, että viljelijän ELY-keskukselle valvontavuonna viimeistään ilmoittamat lantamäärät ja lantalajit vastaavat lohkokohtaisissa muistiinpanoissa olevia merkintöjä. Lietelanta on sijoituslevitetty lohkoille ilmoitetun mukaisesti Lohkoille, joille on maksettu tukea, on tullut levittää lietelantaa tai virtsaa vähintään 20 m 3 /ha/kalenterivuosi. Liete on voitu levittää useammassa erässä. Lietelannan levityskalusto on ehtojen mukainen Maksatushakemuksen tietojen perusteella, viljelijän toimittamien asiakirjojen tai tilakäynnin yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella tarkastetaan, että liete on levitetty pelloille sopimusehtojen mukaisella levityslaitteella. Liete ja virtsa on tullut levittää laitteella, joka leikkaa pellon pintaan viillon, johon liete tai virtsa valutetaan tai ruiskutetaan. Myös multaava laite, joka on kytketty lietelantaa tai virtsaa levittävään yksikköön, on hyväksyttävä. Lohkoille, joille on levitetty naudan tai sian lietelantaa, ei ole levitetty fosforilannoitetta pintalevityksenä Lohkokohtaisista muistinpanoista on myös tarkastettava, ettei sopimuslohkolle, jolle on levitetty naudan tai sian lietelantaa, ole lisäksi levitetty fosforilannoitetta pintalevityksenä. Jos lietelannan sijoittamista peltoon koskevien sopimuksien valvonnan yhteydessä havaitaan ympäristötuen perus- tai lisätoimenpiteiden ehtojen tai täydentävien ehtojen noudattamisessa puutteita, valvonta on laajennettava kyseisiin ehtoihin. Esimerkiksi, jos valvonnan yhteydessä havaitaan nitraattiasetuksen rikkomuksia lannanlevitysajankohtien tai -määrien osalta, määrätään seuraamukset täydentävien ehtojen kautta. 153 Valtioneuvoston asetus 366/ b, Maa- ja metsätalousministeriön asetus 503/ b 143

144 16.4 Sopimusehtojen rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset Ohjelmakausi Seuraamusten arviointi ja määrittäminen 154 Erityistukisopimusten ehtojen noudattaminen valvotaan valvontapöytäkirjan tarkistuslistalla olevien kohtien mukaisesti. Jokaiseen valvontapöytäkirjalla olevaan kohtaan merkitään kunnossa tai puutteita -merkintä. Erityistukisopimusten seuraamusten määrittelyssä ei ole erillistä arviointikohtaa, vaan kaikki havaitut puutteet tulee kuvailla ja arvioida sanallisesti. Erityistukisopimuksen tukeen aiheutuva seuraamus voi olla %. Lievissä rikkomuksissa seuraamukseksi voidaan antaa vain huomautus erityistukisopimuksen tukeen. Perustoimenpiteeseen aiheutuu seuraamus vain niissä tapauksissa, joissa erityistukisopimuksen ehtoja ei ole lainkaan noudatettu. Seuraamus perustoimenpiteeseen on aina 5 %, vaikka olisi useampia sopimuksia joiden ehtoja ei ole noudatettu. Valvontapöytäkirjan täyttämisestä ja seuraamusten arvioinnista on kerrottu myös kohdassa Erityistukisopimuksen ehtojen noudattamatta jättämistä arvioitaessa tulee huomioida rikkomuksen/puutteen vakavuus, laajuus ja jatkuvuus 155. Vakavuutta arvioitaessa huomioidaan se, kuinka suuri vaikutus havaituilla rikkomuksilla on sopimuksen toteuttamiseen ja sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon rikkomuksen laajuus koko sopimusalaan nähden ja jatkuvuutta arvioitaessa huomioidaan se ajanjakson pituus, jonka ajan ehtoja ei ole noudatettu. Erityistukeen aiheutuva seuraamus voidaan määrittää kolmella tavalla: - Suunnitelmaan perustuvassa sopimuksessa, jossa kustannukset on laskettu, seuraamus voidaan määritellä puutteen kustannusosuuden mukaan koko hyväksytystä erityistukimäärästä, jossa on mukana kannustin. Tämä summa voi olla suurempi kuin maksettava tukisumma (katso kuva 16). Tällaisia suunnitelmaan liittyviä toteuttamattomia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi niitto, raivaus, laidunalueen aitaus tai rakennelmien kunnostukset. Jos toimenpiteet on tehty osalla alueesta, ei koko toimenpiteelle laskettua kustannusta hylätä, vaan se lasketaan lisäksi pinta-alan mukaan. 154 Valtioneuvoston asetus 660/ Komission asetus (EY) N:o 65/2011 artikla 18, Valtioneuvoston asetus 660/

145 Kuva 16. Lomakkeelta 276 ympyröitynä kohta, josta seuraamusprosentti lasketaan - Jos valvonnassa havaitaan, että jollekin sopimuslohkolle on esimerkiksi levitetty lannoitteita, lohkolla on käytetty torjunta aineita tai lohkolla ei ole ehtojen mukaista kasvipeitettä, voidaan erityistukeen kohdistuva seuraamus määritellä lohkolle maksettavaa tukea vastaavaksi. Jos rikkomus kohdistuu vain osalle lohkosta, määritellään seuraamus ko. alan perusteella. Erityistukea ei kahta poikkeusta (koodit 353 ja 056) lukuun ottamatta leikata kasvulohkon huomautuskoodeilla, vaan puutteellisesti hoidettua pinta-alaa vastaava prosentti kirjataan vakavuus, laajuus ja jatkuvuus huomioiden Tukisovellukseen kyseisen erityistukisopimuksen seuraamuskohtaan. - Jos seuraamus aiheutuu sellaisesta ehtojen noudattamatta jättämisestä, jolle ei ole suunnitelmassa laskettuja kustannuksia tai seuraamusta ei voida kohdistaa tiettyyn pinta-alaan, täytyy seuraamus määritellä rikkomuksen vakavuuden ja laajuuden perusteella. Tällaisia puutteita voi tulla esimerkiksi luonnonmukaisesta tuotannosta. Lievissä tapauksissa voidaan antaa huomautus, muutoin seuraamus on 1-51 % ko. erityistuesta. Jos sopimusehtoja ei ole noudatettu lainkaan, on seuraamus 100 %. Rekisteröityjen yhdistysten erityistukisopimusten tukiseuraamukset määritetään samalla tavalla kuin edellisessä kappaleessa on muiden sopimusten osalta kerrottu. Rekisteröidyillä yhdistyksillä ei ole ympäristötuen sitoumusta, joten perustoimenpiteeseen ei aiheudu seuraamusta. Ohjelmakauden erityisympäristötukien kohdalla täytyy seuraamukset määrätä takautuvasti 156, mikäli alue on ollut hoitamatta 1-2 vuotta valvontaa edeltävänä sopimusvuotena. Kuitenkin, jos kyseessä on useita vuosia jatkunut puute, jota ei voida kohdistaa sopimusalaan suoraan (kuten hoitopäiväkirjan puute), täytyy takautuva seuraamus ulottaa tarvittaessa pidemmälle. Tilat, joille aiheutuu takaisinperintöjä aikaisemmille vuosille, viedään oman otannan ajoille sopimuksen tukityypille tarvittaville vuosille. Jos valvonnassa todetaan, että alue on ollut hoitamatta kolme vuotta tai enemmän, rajataan se pois sopimusalasta ja liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Tällöin ei siis tarvitse viedä tilaa oman otannan valvonta-ajoille edellisille vuosille, vaan tieto alan pienentämisestä täytyy viedä sopimuskäsittelijälle, joka vie asian eteenpäin. 156 Komission asetus (EY) N:o 65/2011 artikla

Aihe, joka herättää paljon keskustelua ja jakaa mielipiteitä Yleisellä tasolla valvonnan tarve hyväksytään, sillä väärinkäytöksiä esiintyy Ongelmat:

Aihe, joka herättää paljon keskustelua ja jakaa mielipiteitä Yleisellä tasolla valvonnan tarve hyväksytään, sillä väärinkäytöksiä esiintyy Ongelmat: VALVONTA Yleistä valvonnasta Aihe, joka herättää paljon keskustelua ja jakaa mielipiteitä Yleisellä tasolla valvonnan tarve hyväksytään, sillä väärinkäytöksiä esiintyy Ongelmat: Valvontajärjestelmä koetaan

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

PELTOVALVONTAOHJE 2015

PELTOVALVONTAOHJE 2015 Dnro 1256/55/2015 PELTOVALVONTAOHJE 2015 Voimassa 17.6.2015 alkaen. 1 YLEISTÄ VALVONNOISTA... 5 1.1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT... 5 1.2 Ilmoitukset laiminlyönneistä muille viranomaisille... 6 1.3 Tarkastusoikeus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat EU-avustajakoulutukset 19-26.3.2013 8.3.2013 AJANTASAISTUS = ilmakuvien päivitystä Ajantasaistusta tehdään peruskarttalehtineljännes kerrallaan, kuntarajoista riippumatta

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

1 luku. Yleistä. 2 luku PELTOKASVIEN TUEN, REHUALAN, LUONNONHAITTAKORVAUKSEN, YMPÄRISTÖTUEN JA KANSALLISTEN TUKIEN VALVONTA. 2 Keskitetty otanta

1 luku. Yleistä. 2 luku PELTOKASVIEN TUEN, REHUALAN, LUONNONHAITTAKORVAUKSEN, YMPÄRISTÖTUEN JA KANSALLISTEN TUKIEN VALVONTA. 2 Keskitetty otanta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 75/00 Pvm 21.6.2000 Dnro 2342/00/2000 Voimassaoloaika 28.6.2000 - toistaiseksi Kumoaa Yleiskirjeen nro 84/99 jäljempänä mainituin osin Valtuutussäännökset Laki Euroopan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013 378/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta Annettu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/ Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/ Maaseutuvirasto/Varainhoitoosasto/Jatkotoimenpideyksikkö Jatkotoimenpiteet tarkastusten

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012. Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2.

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012. Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2. Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012 Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2.2012 Käsiteltävät asiat Muutokset vuodelle 2012 Ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineita koskeva täydentävien ehtojen valvontaohje

Kasvinsuojeluaineita koskeva täydentävien ehtojen valvontaohje 1111 Sivu/sivut 1 / 8 Kasvinsuojeluaineita koskeva täydentävien ehtojen valvontaohje "Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa. 29.3.2016 ja 31.3.2016. Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1

Tukihaku 2016. Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa. 29.3.2016 ja 31.3.2016. Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Tukihaku 2016 Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa 29.3.2016 ja 31.3.2016 Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Päätukihaun aikataulu Alkaa huhtikuun loppupuolella Päättyy 15.6.2016

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Vuoden 2014 tukihaun muutokset

Vuoden 2014 tukihaun muutokset Vuoden 2014 tukihaun muutokset Pinta-alaperusteiset tuet Maaseutuvirasto / Maaseutuelinkeino-osasto/ Pinta-alatukiyksikkö Esityksen sisältö Kasvulohkojen merkitseminen liitekartalle/yhteiset asiat Suorat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.4.2013 Dnro 1091/54/2013. Maaseutuviraston määräyskokoelma 26/13. Valtuutussäännökset:

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.4.2013 Dnro 1091/54/2013. Maaseutuviraston määräyskokoelma 26/13. Valtuutussäännökset: MAASEUTUVIRASTO MÄÄRÄYS Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.4.2013 Dnro 1091/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma 26/13 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 133/00 Dnro 4468/01/2000

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 133/00 Dnro 4468/01/2000 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 133/00 Dnro 4468/01/2000 Voimassaolo 15.12.2000 alkaen toistaiseksi Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 397. Laki. verkkotunnuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2009

SISÄLLYS. N:o 397. Laki. verkkotunnuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2009 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 397 402 SISÄLLYS N:o Sivu 397 Laki verkkotunnuslain muuttamisesta... 3437 398 Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön kokonaan

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

Opas valvonnasta. Pelto- ja eläintukien valvonta

Opas valvonnasta. Pelto- ja eläintukien valvonta Opas valvonnasta Pelto- ja eläintukien valvonta 2 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 2. Valvonnan menetelmät ja perusteet...5 2.1 Hallinnollinen valvonta

Lisätiedot

HAKEMUSTEN TÄYTTÖ Laukaan YTA Jari Halttunen

HAKEMUSTEN TÄYTTÖ Laukaan YTA Jari Halttunen HAKEMUSTEN TÄYTTÖ Laukaan YTA Jari Halttunen Sähköinen vai paperinen Sähköiseen kannustetaan, mutta kummallakin tavalla vastaan otetaan Toimitettu hakemus tarkastetaan eri käsittely vaiheessa, sisällön

Lisätiedot

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta Tampere 30.9.2014 ylitarkastaja Helena Hepola Eläinsuojeluvalvonta 1. Epäilyyn perustuvat tarkastukset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PELTOALAPERUSTEISTEN TUKIEN VALVONNASTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PELTOALAPERUSTEISTEN TUKIEN VALVONNASTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 43/01 Pvm 13.6.2001 Dnro 1734/526/2001 Voimassaoloaika 20.6.2001 - toistaiseksi Kumoaa Asetuksen nro 75/00 jäljempänä mainituin osin Valtuutussäännökset Laki Euroopan

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki

Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki Maaseutuyksikkö KaseKa/ Mervi Vähäsöyrinki Tukihaku 2014 Aikataulut Viimeinen hakupäivä on 30.4. ja muutospäivä 16.6. Hakuopas on jo julkaistu mavi.fissä Tukihakumateriaali on tiloilla maaliskuun loppuun

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK

Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK Virallinen mittaus ja muutoksenhaku Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK 26 Erimielisyyden ratkaiseminen Mittauserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti mittausosapuolten välillä. Jos mittausosapuolet

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (2)

MAANVUOKRASOPIMUS (2) MAANVUOKRASOPIMUS (2) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

KUITUPELLAVAN JA KUITUHAMPUN TUOTANTOTUKI VUONNA 2000

KUITUPELLAVAN JA KUITUHAMPUN TUOTANTOTUKI VUONNA 2000 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 77/00 Maatalousosasto 27.6.2000 Dnro 2432/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Ahvenanmaan lääninhallitus Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset

Lisätiedot

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 1 Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Vipu-palvelun kartat 3 Peruslohkomuutokset Peruslohkomuutokset Jako Yhdistäminen

Lisätiedot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Viljelijätukihakukoulutus 2015. Maalis-huhtikuu 2015, 16 tilaisuutta

Viljelijätukihakukoulutus 2015. Maalis-huhtikuu 2015, 16 tilaisuutta Viljelijätukihakukoulutus 2015 Maalis-huhtikuu 2015, 16 tilaisuutta Kevät 2015 Tukihakumuistutus Lähetetty maaliskuun ensimmäisellä viikolla Ilmoitus tukihaun alkamisesta Yhteenveto maatilan esitäytetyistä

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

AULIKIN JA HEIKIN VINKIT

AULIKIN JA HEIKIN VINKIT AULIKIN JA HEIKIN VINKIT Valvonnassa 2012 havaittuja epäkohtia Sadonkorjuu täydentävät ehdot Tavanomainen viljelytapa Hankalat sääolosuhteet vaikeuttivat arviointia 2013 Lannan varastointi ja lanta-analyysit

Lisätiedot

EU viljelijätukikoulutus 2014

EU viljelijätukikoulutus 2014 EU viljelijätukikoulutus 2014 LFA ja Ympäristötuki Tilatuki Tilatukioikeuksien siirrot P Pethman Haikula Oy 1.4.2014 1 LFA ja LFA-lisäosa, sekä Ympäristötuki 2014 Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Muutokset Muutettu kalvon 21 muistiinpanoja Maatalouden ympäristötuki Sisällys: Yleistä maatalouden ympäristötuesta

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja

Lisätiedot

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,

Lisätiedot

Koulutuksen sisältö. Tukialueuudistus Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien käyttö Siirrot ja aktiiviviljelijä Kansallinen varanto

Koulutuksen sisältö. Tukialueuudistus Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien käyttö Siirrot ja aktiiviviljelijä Kansallinen varanto Perustuki Koulutuksen sisältö Tukialueuudistus Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien käyttö Siirrot ja aktiiviviljelijä Kansallinen varanto Tukialueuudistus Kuva uudesta jaottelusta Entinen

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Viljelijätuki-info Teeriharju 4.4.2016 SOMERON KAUPUNKI. p. (02) 77991 info@somero.fi www.somero.fi

Viljelijätuki-info Teeriharju 4.4.2016 SOMERON KAUPUNKI. p. (02) 77991 info@somero.fi www.somero.fi Viljelijätuki-info Teeriharju 4.4.2016 Joensuuntie 20 31400 Riikka Somero Gustafsson, Someron Maaseutyksikkö Tukioikeuksien mitätöinti vuodelta 2015 Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti johtuu Suomen

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle

Lisätiedot

Mallien mukana on täyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen sopimuksen tekoa. Pellon vuokraamisesta ja sen ehdoista tulisi aina sopia kirjallisesti.

Mallien mukana on täyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen sopimuksen tekoa. Pellon vuokraamisesta ja sen ehdoista tulisi aina sopia kirjallisesti. Pellon vuokrasopimuksiin kaksi mallia MTK on laatinut avuksesi pellon vuokrasopimusmallin. Tarjolla on kaksi mallia. Malleissa on otettu huomioon maanvuokralain ja EU:n maatalousuudistuksen vaatimukset

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm. 30.4.2013 Dnro 1090/54/2013. Maaseutuviraston määräyskokoelma 25/13. Valtuutussäännökset:

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm. 30.4.2013 Dnro 1090/54/2013. Maaseutuviraston määräyskokoelma 25/13. Valtuutussäännökset: MAASEUTUVIRASTO MÄÄRÄYS Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm. 30.4.2013 Dnro 1090/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma 25/13 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Korma [Tiedoston otsikko] Ssähkno Maija VIPU-KÄYTTÄJÄN OHJE. SÄHKÖINEN TUKIHAKU 2014 Kansallisten kotieläintukien ennakot

Korma [Tiedoston otsikko] Ssähkno Maija VIPU-KÄYTTÄJÄN OHJE. SÄHKÖINEN TUKIHAKU 2014 Kansallisten kotieläintukien ennakot Korma [Tiedoston otsikko] Ssähkno Maija VIPU-KÄYTTÄJÄN OHJE SÄHKÖINEN TUKIHAKU 2014 Kansallisten kotieläintukien ennakot Sisältö 1 Yleistä sovelluksesta... 3 1.1 Laitteistovaatimukset... 3 1.2 Käyttäjätunnukset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 90/00 Maatalousosasto

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 90/00 Maatalousosasto MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 90/00 Maatalousosasto 30.8.2000 Dnro 2963/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Ahvenanmaan lääninhallitus Voimassaoloaika 4.9.2000 - toistaiseksi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Sähköinen tukihaku. Sähköinen tukihaku. Uuhipalkkion, uuhituen ja kansallisten kotieläintukien ennakoiden sähköisen haun ohje

Sähköinen tukihaku. Sähköinen tukihaku. Uuhipalkkion, uuhituen ja kansallisten kotieläintukien ennakoiden sähköisen haun ohje Sähköinen tukihaku Sähköinen tukihaku Uuhipalkkion, uuhituen ja kansallisten kotieläintukien ennakoiden sähköisen haun ohje Sisältö 1 Yleistä eläintukien sähköisestä hausta... 3 2 Uuhipalkkio, sen lisäpalkkio

Lisätiedot

Eviran luomuvalvontajärjestelmä

Eviran luomuvalvontajärjestelmä Eviran luomuvalvontajärjestelmä Tarkasta ajantasainen ohjeistus www.evira.fi Satakunnan ELY-keskus Mirella-Katriina Levomäki 14.4.2016 Luomun tuotanto-ohjeet Luomusuunnitelma (ajan tasalla oleva) Kuvaus

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen

Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen 1. Vahingosta ilmoittaminen Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #91949 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Heureka, Vantaa 12.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa. Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012

Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa. Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012 Valvontahavaintoja Pohjois- Karjalassa Peltovalvonta 2012 Lannoitusvalvonta Eläinvalvonta 2012 Valvonta v.2012 Peltovalvonnassa n.200 tilaa Pinta-alojen ristiintarkastus tiloja n. 205 kpl EU:n eläinpalkkio

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #99622 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Oulu 20.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto seija.oikarinen@mavi.fi

Lisätiedot