Sivistystoimen talous- ja rahoituspäivät 2017

Transkriptio

1 Sivistystoimen talous- ja rahoituspäivät 2017 Minna Antila, lakimies, opetus- ja kulttuuriyksikkö Suomen Kuntaliitto Toimintaympäristössä tapahtuu Sisältö Kuntien lakisääteisten tehtävien sekä niiden toteuttamista ohjaavien velvoitteiden karsiminen (ns. normin purku) Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus Laki yleisistä kirjastoista Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Lastensuojelulain nojalla sijoitettujen oppilaiden esija perusopetuksen kustannusten laskutus Oppilaiden omien laitteiden käyttö perusopetuksessa Koulukuvausten järjestäminen Luokkatoimikuntien varainhankinnan verotus Koulutapaturmien hoitokulut 1

2 Kuntien lakisääteisten tehtävien sekä niiden toteuttamista ohjaavien velvoitteiden karsiminen (ns. normin purku) Laki perusopetuslain 29 :n muuttamisesta (1498/2016) Laki lukiolain muuttamisesta (1499/2016) Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 28 ja 35 a :n muuttamisesta (1500/2016) Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (1501/2016) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (1502/2016) Lakimuutosten taustaa Taustalla Sipilän hallitusohjelman linjaus kuntien lakisääteisten tehtävien sekä niiden toteuttamista ohjaavien velvoitteiden karsimisesta VM asetti hankkeen ja valmisteluryhmän kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelman valmistelua ja toimeenpanon koordinointia varten. Hankkeen toimikausi oli Lakimuutokset sisältyvät mainittuun hallituksen toimenpideohjelmaan Muutokset on valmisteltu virkamiestyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä 2

3 Rinnakkaisen sääntelyn poistaminen Jatkossa opetuksen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä säädetään vain oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (13 ) Rinnakkaiset saman suunnitelman laatimisvelvoitetta koskevat säännökset on lukien poistettu koulutusta koskevasta lainsäädännöstä» perusopetuslaki 29» lukiolaki 21» ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki 28 Toimivalta opiskelijan määräaikaisessa erottamisessa Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa lukien määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta voi päättää toimielimen ohella koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös rehtori rehtorille voidaan antaa toimivalta päättää korkeintaan 3 kuukautta kestävästä oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta tavoitteena on päätöksentekoprosessin nopeuttaminen 3

4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteiden keventäminen lukien Lastensuojelulain 12 :ssä tarkoitetun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevilta osin sisällön yksityiskohtaisesta sääntelystä on luovuttu (OHL 12 )» vain kuvaus siitä, miten opiskeluhuolto kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa toteutuu» kunta harkitsee paikallisten tarpeiden mukaan suunnitelmaan kirjattavat asiat Luovuttu velvollisuudesta tarkistaa opiskeluhuoltosuunnitelma määräajassa sen jälkeen kuin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu (OHL 13 ) Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävistä voi jatkossa huolehtia myös muu tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä (OHL 14 )» opiskeluhuoltoryhmän tarvetta ja tehtäviä ei ole poistettu Opiskeluhuollon kuraattorin kelpoisuusvaatimuksen laajentaminen lukien Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (1501/2016) 7 Jatkossa kuraattorina voi toimia» vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 8 :n 1 momentissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tai» henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto ja suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai» henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä 4

5 Opiskeluhuollon kuraattorin kelpoisuus Nykyisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain siirtymäsäännöstä (28 ) ei tässä yhteydessä muutettu Henkilö, joka tämän lain voimaantullessa ( ) on hoitanut virka- tai työsuhteessa kuraattorin tehtäviä vähintään kaksi vuotta välittömästi ennen tämän lain voimaan tuloa, voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa niin kauan kuin tämä virka- tai työsuhde jatkuu keskeytyksettä. Jos tällainen henkilö on hoitanut näitä tehtäviä alle kaksi vuotta, hän voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa 31 päivään heinäkuuta Opiskeluhuollon kuraattorin kelpoisuus Edelleen jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö 5

6 Aikuisten oppimäärän mukainen lukiokoulutus ja sen rahoitus Voimassa olevan lukiolain 7.2 :n mukaan taitoja taideaineet sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen Tällä hetkellä aikuisille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaiseen lukiokoulutukseen osallistuvan ja alle 18 vuotiaana opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee osallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen (4 kurssia) Aikuisten oppimäärän mukainen lukiokoulutus ja sen rahoitus Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssimäärä on vähäisempi kuin nuorille tarkoitetussa opetuksessa Tällä hetkellä aikuisille tarkoitettuun opetussuunnitelman mukaiseen lukiokoulutukseen osallistuvan ja alle 18 vuotiaana opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee osallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen (4 kurssia) Opetuksen määrä nuorten ja aikuisten oppimäärässä tällä hetkellä (lukioasetus 1 ) Kursseja vähintään Nuorten oppimäärä Aikuisten oppimäärä 75 kurssia 44 kurssia (48 alle 18-vuotiaana aloittaneille Opetusta keskimäärin/ kurssi Lähiopetus/oppit unti 38 tuntia 28 tuntia vähintään 45 min vähintään 40 min 6

7 Aikuisten oppimäärän mukainen lukiokoulutus ja sen rahoitus Lukiolain 7.2 muutettiin siten, että aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä yhtenäistettiin» Jatkossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto ovat iästä riippumatta vapaaehtoisia kaikille niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutuksen aikuisille säädetyn oppimäärän mukaan Käytännössä siis poistetaan velvollisuus järjestää taito- ja taideaineita (4 kurssia) niille opiskelijoille, jotka aloittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan ennen 18-vuotta täytettyään Ei muutoksia asetukseen opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006) aikuisten oppimäärän mukaiseen koulutukseen alle 18-vuotias saadaan ottaa ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä, (4.2 ) tällaisia voivat olla esim. sosiaaliset tai terveydelliset syyt Lukiolain 7.2 :n muutos tulee voimaan uusien opiskelijoiden osalta Aikuisten oppimäärän mukainen lukiokoulutus ja sen rahoitus Lukiolain 7 :n muutos liittyy lukiokoulutuksen rahoitukseen Nykyisin lukiokoulutuksen rahoitus määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen opiskelija on opinnot aloittaessaan» alle 18 vuotiaana aikuisille säädetyn suppeamman oppimäärän mukaisesti opinnot aloittaneen opiskelijan yksikköhinta on sama kuin nuorille säädetyn laajemman oppimäärän mukaan opiskelevan Jatkossa myös rahoitus määräytyy sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille vai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan eikä opiskelijan iällä ole enää vaikutusta rahoitukseen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 :n 1, 7, 9 mom. (1502/2016) muutos tulee voimaan lukien 7

8 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (1502/2016) muutos voimaan Lukion yksikköhinnat Lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka opiskelevat lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, painotetaan kertoimella 1,21. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärää, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan kertoimella 0,65 lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita. Tällä hetkellä sanamuoto kuuluu: Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 prosenttia. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (1502/2016) muutos voimaan Lukion yksikköhinnat Jos opiskelija opiskelee aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, yksikköhinta on 65 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa tässä momentissa tarkoitettua yksikköhintaa. Tällä hetkellä sanamuoto kuuluu: Jos opiskelija on aloittanut opintonsa 18 vuotta täytettyään, yksikköhinta on 58 prosenttia.. 8

9 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (1502/2016) muutos voimaan Lukion yksikköhinnat Valtioneuvoston asetuksella säädetään perusteista, joilla lukiolain 20 :n 4 momentissa tarkoitetun oppiaineen suorittaminen muunnetaan opiskelijamääräksi ja otetaan huomioon tämän pykälän 1 ja 5 momentissa tarkoitettujen aikuisten lukiokoulutuksen mukaisesti opiskelevien opiskelijoiden määrässä. Tällä hetkellä sanamuoto kuuluu:.18 vuotta täytettyään opintonsa aloittaneiden määrässä. Tämä laki (1502/2016) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 24 :n 1 momentissa tarkoitettua lukion yksikköhintaa laskettaessa vuonna 2018 ja 2019 aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen ja aikuisille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärinä käytetään opetus- ja kulttuuriministeriön arvioimia opiskelijamääriä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen liittyvät lakimuutokset Laki perusopetuslain 1 ja 46 :n muuttamisesta (1507/2016) VN asetus perusopetusasetuksen 2 ja 8 :n muuttamisesta (1538/2016) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (1486/2016) Laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (1508/2016) 9

10 Lakimuutosten taustaa Aikuisten perusopetus on aikoinaan laadittu koulutusmahdollisuudeksi, jolla voidaan täydentää kansakouluopinnot perusopetuksen päättötodistuksen tasolla sekä täydentää aikaisemmin kesken jääneitä perusopetusopintoja Lisääntyneen maahanmuuton myötä suurimmaksi kohderyhmäksi on muodostunut maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat muun muassa kielen opetusta ja oppimisvalmiuksien kehittämistä, jotta voisivat opiskella aikuisten perusopetuksen oppiaineita. Tähän asti haasteeseen on vastattu erilaisilla valmistavilla koulutuksilla Tavoitellaan yhtä yhtenäistä opiskelupolkua perusopetustason osaamista tarvitseville henkilöille sen sijaan, että varsinkin maahanmuuttajataustainen opiskelija ohjataan koulutuksesta toiseen ja opetuksen järjestäjältä toiselle opiskellen osittain rinnakkaisia ja päällekkäisiä tai väärän tason koulutuksia Perusopetuslain 46 :n keskeiset muutokset Termi oppilas muutetaan muotoon opiskelija Nykyinen määritelmä muille kuin oppivelvollisille muutetaan muotoon oppivelvollisuusiän ylittäneille Työvoimakoulutuksena järjestettävä luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy osaksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole peruskoulun oppimäärän mukaista osaamista Luku- ja kirjoitustaidon koulutus, nykyinen muiden kuin oppivelvollisten perusopetus ja perusopetukseen valmistava opetus, yhdistyvät oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseksi 10

11 Perusopetuslain 46 :n keskeiset muutokset Kaksivaiheinen rakenne: alkuvaihe ja päättövaihe. Alkuvaihe voi tarpeen vaatiessa sisältää luku- ja kirjoitustaidon opetusta eli lukutaitovaiheen Perusopetukseen valmistava opetus on rajattu pois oppivelvollisuusiän ylittäneiltä Opiskelijan lähtötaso on määriteltävä ja velvollisuus laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laintasolle Aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen tulee tunnistaa ja tunnustaa Henkilökohtaista suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon opiskelijalle aiemmin tehty henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Perusopetuslain 46 :n keskeiset muutokset Pykälässä säädetään sekä alkuvaiheen ml. siihen sisältyvän lukutaitovaiheen että päättövaiheen sisällöstä Sisällöt eroavat jossain määrin oppivelvollisuusikäisten opetuksen sisällöstä Alku- ja päättövaiheille omat tuntijaot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella Opetushallitus määrää oppiaineille ja aihekokonaisuuksille tarkemmat tavoitteet perusteissa Lukutaitovaiheen sekä alku- ja päättövaiheen kattava oppimäärä on laajuudeltaan yhteensä enintään nelivuotinen Päätoimisesti opiskellen opinnot tulee suorittaa enintään viidessä vuodessa 11

12 Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen järjestäminen Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille (POL 5 ) Rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä lupaan perustuva oikeus opetuksen järjestämiseen (POL 7 ) Valtio voi järjestää opetusta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä (POL 8 ) Laajennettu hankkimisoikeus lukutaitovaiheen opetuksen osalta (46.7 ) Voimaantulo Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetusta koskeva lakimuutos (1507/2016) voimaan Opetuksen järjestäjien tulee tältä osin valmistautua» laajentamaan järjestämänsä opetus kattamaan lukutaitovaiheen opetus tai hankkimaan se 46.7 :n mukaisesti» päivittämään opetussuunnitelmat ja seurata Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyötä Uudet opetussuunnitelmat tulee hyväksyä siten, että niiden mukainen toiminta voi alkaa » Opiskelijat, jotka ovat syksyllä opiskelleet poistuvien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja joiden opetus on kesken, siirtyvät oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti Muutokset opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1486/2016) voimaan

13 Uusi kirjastolaki Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) 25 Uusi kirjastolaki voimaan lailla kumotaan kirjastolaki (904/1998) toimintaympäristön muutosten johdosta ollut tarkoituksenmukaista uudistaa koko lainsäädäntö yleisen kirjastotoiminnan järjestäminen edelleen kunnan tehtävä 26 13

14 Mikä muuttui yleisen kirjaston tehtävät Yleisellä kirjastolla kuusi keskeistä tehtävää (6 )» 1) Tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin» 2) Ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa» 3) Edistää lukemista ja kirjallisuutta» 4) Tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon» 5) Tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan» 6) Edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua Lisäksi yleisellä kirjastolla voi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä (7 ), alueellinen kehittämistehtävä (8 ) ja erityinen tehtävä 27 Mikä muuttui maksuttomuus ja maksut Maksuja koskevaa sääntelyä selvennetty (12 ) Yleisten kirjastojen maksutonta toimintaa» omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä» ohjaus ja neuvonta,» edelleen myös valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston muille yleisille kirjastoille antamat kaukolainat Kunta voi periä kohtuullisen, enintään suoritteen ns. omakustannusarvon suuruisen maksun» Myöhässä palautetusta aineistosta,» Varatun aineiston noudattamatta jättämisestä ja» Muista kuin edellä tarkoitetuista maksuttomista yleisen kirjaston suoritteista 28 14

15 Mikä muuttui kirjaston käyttäjän velvollisuudet Uusi säännös kirjaston käyttäjän velvollisuudesta (13 ) Kirjaston käyttäjän on käyttäydyttävä kirjastossa asiallisesti kirjaston toiminnan häiritsemiseen ja turvallisuuden vaarantamiseen sovelletaan järjestyslakia (612/2003) on käsiteltävä yleisen kirjaston aineistoa ja muuta omaisuutta huolellisesti 29 Mikä muuttui käyttösäännöt Kirjaston käyttösääntöjä koskeva säännös uudistettiin (14 ) Kunta voi hyväksyä yleisen kirjaston käyttösäännöt» laadinnassa huomioitava erityisesti perustuslain säännökset sekä hallintolain yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet» päätöksentekoon ja muutoksenhakuun sovelletaan kuntalain säännöksiä Käyttösäännöillä edistetään kirjaston sisäistä järjestystä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä Käyttösäännöissä voidaan antaa määräyksiä» kirjaston tilojen ja omaisuuden käytöstä» kirjastoaineiston lainaamisesta, varaamisesta, palauttamisesta (esim. laina-ajan pituus, samanaikaisten lainojen enimmäismäärä, aineistojen varaamiseen liittyviä käytäntöjä)» palauttamisen määräajoista» lainauskiellosta» kirjaston käyttökiellosta» maksuista 30 15

16 Mikä muuttui lainauskielto Lakiin lisättiin säännökset lainauskiellosta (15 ) Kirjaston käyttäjä ei saa lainata kirjaston aineistoja, jos» hän ei ole palauttanut aiemmin lainaamiaan aineistoja käyttösäännöissä (14 ) määrätyssä ajassa tai» suorittanut maksuja (12.2 ) Lainauskielto päättyy välittömästi, kun aineisto on palautettu tai maksut on suoritettu Lainauskiellosta ei tehdä erillistä hallintopäätöstä (HE 238/2016 vp) 31 Mikä muuttui määräaikainen kirjaston käyttökielto Lakiin lisättiin säännös kirjaston käyttökiellosta (15 ) Kunta voi asettaa kirjaston käyttäjän määräaikaiseen kirjastokohtaiseen kirjaston käyttökieltoon, jos kirjaston käyttäjä 13 :ssä säädetyn vastaisesti toistuvasti ja olennaisesti aiheuttaa häiriötä kirjaston toiminnalle tai vaarantaa sen turvallisuutta tai vahingoittaa kirjaston omaisuutta Käyttökielto voi olla enintään 30 päivää Kirjaston käyttökieltoon asettamisesta tulee tehdä hallintopäätös. Päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin kuntalaissa säädetään (19 )» Ennen kiellon antamista kirjaston käyttäjää tulee hallintolain edellyttämällä tavalla kuulla 32 16

17 Mikä muuttui - kelpoisuudet Yleisen kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettiin (17 )» Henkilö, joka on otettu virkaan tai työsopimussuhteeseen ennen uuden kirjastolain voimaantuloa, on edelleen kelpoinen kyseiseen virkaan tai työtehtävään (20 ) riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään» soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,» johtamistaito ja» hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan 33 Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista mikä muuttuu Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) 34 17

18 Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista voimaan Uusi laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista» pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain ja asetuksen säännöksiin, joita ei jatkossa enää sovelleta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin Säädetään kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista» Kunta järjestää ostopalveluna -> samat maksut kuin kunnan itse järjestämässä (14 )» Laki ei koske yksityisesti järjestettävää varhaiskasvatusta» Laki ei koske maksuton esiopetusta, josta säädetään perusopetuslaissa Muusta kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta ja kunnan tilapäisesti antamasta varhaiskasvatuksesta, kunta voi periä päättämänsä asiakasmaksun» esim. leikkitoiminta ja muu avoin varhaiskasvatuspalvelu» maksun enimmäismäärä - ei saa olla suurempi kuin palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset (3 ) 35 Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista voimaan Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujärjestelmän perusrakenteita ei ole muutettu Maksu määräytyy edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella Myös maksun määräämisen perusteena huomioon otettavat tulot sekä ne tulot, joita ei huomioida säilyivät ennallaan (11 ) Maksut määrätään edelleen toistaiseksi (12 )» Tarkistettava säädetyin edellytyksin 36 18

19 Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista voimaan Kokoaikainen varhaiskasvatus = vähintään 35 tuntia viikossa (2 ) Osa-aikainen varhaiskasvatus = alle 35 tunti viikossa (2 ) Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen enimmäismaksu ja pienin perittävä maksu eli ns. 0-maksuluokkaa koskeva sääntely säilyvät ennallaan (7 ) 37 Kahden ja kolmen hengen perheiden tulorajoja korotettu Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu (5 ) enintään perheen koon mukaan määräytyvän maksuprosentin osoittama euromäärä vähimmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta Kahden henkilön perheellä tuloraja nousee lähes 27 % ja kolmen hengen perheellä lähes 10 %, muut tulorajat pysyvät ennallaan Perheen koko, Maksu alin mahd. Tuloraja /kk Maksuprosentti henkilöä 27, tulot Maksu 290, tulot Nyt Nyt Nyt Nyt ,5 11, ,4 9, ,9 7, ,9 7, ,9 7,

20 Enimmäis- ja vähimmäismaksu sekä sisarusten maksu lukien Jatkossa saman perheen toisesta lapsesta maksu aina enintään 90 % nuorimman lapsen laskennallisesta kuukausimaksusta (8 ) Enimmäismaksu 1. lapsesta (nuorin varhaiskasvatuksessa oleva lapsi) Enimmäismaksu 2. lapsesta Enimmäismaksu 3. lapsesta Pienin perittävä maksu 290 /kk 90 % 1. lapsen maksusta - Enintään % 1. lapsen maksusta - Enintään /kk 39 Muutoksen vaikutuksia (varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto ) perhekoko tuloraja maksu % UUSI LAKI HE 205/2016 vp ,50 % perheen tulot ,4 % perhekoko ,90 % ,90 % 1. lapsi 78,78 242,99 290, ,90 % 2. lapsi 218, ,00 3. lapsi 58,00 YHTEENSÄ 461,68 609,00 perhekoko tuloraja maksu % NYKYTILA ,50 % perheen tulot ,4 % perhekoko ,90 % ,90 % 1. lapsi 137,66 260,38 290, ,90 % erotus -58,88-17,39 0,00 2. lapsi 260, lapsi 58 YHTEENSÄ 520,76 609,00 EROTUS yht. -58,88-59,08 0,

21 Osa-aikaisen maksun suuruudesta säädetään aiempaa täsmällisemmin lukien Varhaiskasvatuksen määrä viikossa Jos lapsi keskimäärin enintään 20 tuntia / vko %-osuus kokoaikaisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta Enintään 60 % Jos lapsi keskimäärin yli 20 tuntia, mutta vähemmän kuin 35 tuntia / vko Jos lapsi keskimäärin vähintään 35 tuntia / vko Suhteutettuna hoitoaikaan 100 % Laskettaessa lapsen keskimääräistä viikoittaista aikaa varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatukseen varattu aika kalenterikuukaudessa (6 ) 41 Uutta sääntelyä - peruuttamatta jätetystä paikasta perittävä maksu (10 ) Jos lapselle haettua ja myönnettyä varhaiskasvatuspaikkaa ei oteta vastaan eikä paikkaa ole peruutettu ennen kunnan päätöksen mukaisen varhaiskasvatuksen alkamista» kunta voi periä puolet kuukausimaksusta (10.1 ) lukien myös silloin jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan huoltajien loman ajaksi eivätkä peruuta sitä» kunta on oikeutettu perimään puolet kuukausimaksusta» myös ns. 0-maksuluokkaan kuuluvalta perheeltä voidaan tässä tilanteessa periä puolet pienimmästä perittävästä maksusta (10.2 ) 42 21

22 Uutta sääntelyä maksun määräytymisestä (4.5 ) Jos lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa, mutta lapselle järjestetään varhaiskasvatusta vain yhdessä kunnassa, määrätään maksu sen perheen tulojen perusteella, jonka luona lapsella on väestötietojärjestelmän mukainen asuinpaikka Jos lapselle järjestetään varhaiskasvatusta kahden kunnan alueella, on maksu määrättävä erikseen molemmissa kunnissa Näissä tilanteissa maksu on määrättävä varhaiskasvatuspäivien lukumäärän perusteella (6 ) 43 Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista voimaan Vaikutukset kunnan toimintaan > kunnan on» Tiedotettava palvelun käyttäjille tulorajojen ja toisesta lapsesta perittävän maksun muutoksesta» Päivitettävä maksujärjestelmiä koskevat ohjelmistot» Tarkistettava asiakkaiden maksupäätökset» Tehtävä tarpeen mukaan uudet päätökset niille perheille, joiden asiakasmaksuihin tulee muutoksia 44 22

23 Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. Kuntaliiton yleiskirje (17/2016): Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus suudet/kotikuntakorvaukset/huostaanotettujen-maksuosuudenmaaraytyminen/sivut/default.aspx Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus (perusopetuslaki 4 ) Kunnan esi- ja perusopetuksen järjestämisvelvollisuus perustuu kunnan alueella asumiseen» Asumismuotoa ei ole rajattu vaan asua voi esimerkiksi sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa Kunta on velvollinen järjestämään kuntaan sijoitettujen lasten esi- ja perusopetuksen kaikilta osin yhdenvertaisin perustein kunnassa asuvien muiden lasten kanssa Kunta ei voi toteuttaa opetuksen järjestämisvelvollisuuttaan hankkimalla opetuksen lastensuojelulaitokselta, jolla ei ole perusopetuslain mukaista opetuksen järjestämislupaa 23

24 Kustannusten laskutus sijoitetun oppilaan kotikunnalta (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom.) Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esiopetusta tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen Opetuksen järjestäjän lakiin perustuva laskutusoikeus Oppilaan kotikunnan lakiin perustuva maksuvelvollisuus Kustannusten laskutus sijoitetun oppilaan kotikunnalta (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom.) Edellä 3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: 1) 37 :ssä ja 38 :n 1 5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 :ssä tarkoitetusta rahoituksesta; ( /1485) 3) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 :ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja ( /1485) 4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 :ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. 24

25 Kustannusten laskutus sijoitetun oppilaan kotikunnalta Laskutusoikeus perustuu lakiin eikä erillisiä kuntien välisiä sopimuksia tarvita Oikeus laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaiset kustannukset Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta Laskutettavista kuluista vähennettävät tulot määräytyvät sen mukaan,» ilmoittaako opetuksen järjestäjä oppilaan vieraskuntalaiseksi oppilaaksi vuoden 2017 kotikuntakorvauskyselyssä tilanteen mukaan ja» onko oppilaasta myönnetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitus 2016 (tilastointipäivät ja ) Korvaus = Kustannukset Mahdolliset tulot 50 25

26 Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksen laskenta Korvausta varten tulee laskea oppilaan käymän koulun oppilaskohtaiset keskimääräiset kulut yhtä työpäivää kohden Kulut eriytetään koululle kunnan talousarviorakenteen ja kustannusseurantamenettelyn mukaisesti» Mikäli oppilaan koulu vaihtuu vuoden aikana (esim. siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle), lasketaan kulut erikseen kullekin koululle Työpäiväksi lasketaan ne oppilaan työpäivät, joina oppilaalle on annettu opetusta» Päivät, jolloin oppilas ollut virallisesti koulun oppilaana ja opetuksen järjestäjä on varautunut järjestämään oppilaalle opetusta Varainhoitovuoden 2016 laskutuksessa oppilaasta aiheutuvien kulujen laskutusperusteena käytetään vuoden 2015 tilinpäätöstietoja. Kustannustason muutoksena otetaan huomioon kuntien peruspalvelujen hintaindeksin (KUPHI) mukainen korotus Muutettaessa vuoden 2015 kuluja vuoden 2016 tasoon indeksikorotuksena käytetään 1,0 prosenttia Korvauksen perusteena käytettävät kulut Korvaukseen sisältyviä toimintakuluja ovat henkilöstökulut (palkat ja palkkiot, henkilöstösivukulut), palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset sekä muut toimintakulut (esim. vuokrakulut)» Kuluihin ei sisällytetä suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumisia ja lainanhoitokuluja Kuluihin voidaan vyöryttää koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet välittömät hallintokulut, tietohallinnosta, talous- ja henkilöstöhallinnosta aiheutuneet kulut, sisäiset ja ulkoiset vuokrat ja kiinteistön ylläpitokulut» Yhteiset kulut jaetaan koulun kuluiksi pääsääntöisesti oppilasmäärien tai tilaneliöiden suhteessa Toimintakuluissa otetaan huomioon kouluun kohdistuneet sellaiset investointikulut, joiden kokonaiskulut alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän euroa (nk. pienet hankkeet) Korvauksen perusteena käytettäviin kuluihin ei sisällytetä kotikuntakorvausmenoja eikä kunnille/muille opetuksen järjestäjille opetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia Laskusta tai sen liitteestä tulee selkeästi ilmetä kulujen laskentaperusteet 26

27 Aiheuttamisperiaatteen mukainen kulujen laskenta Vuoden 2014 alusta opetuksen järjestäjä on voinut laskuttaa esi- ja perusopetuksen kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti todellisiin kuluihin perustuen Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltua nimenomaisesti sijoitetun oppilaan opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi» Kuluja ei saa sisällyttää korvaukseen useaan kertaan» Eikä oppilaan kotikunnalta voida laskuttaa sitä osaa kuluista, jota vastaava toiminta suunnataan muihin tarkoituksiin esim. muille oppilaille Laskuun tai sen liitteeseen selkeästi aiheuttamisperiaatteella laskutettujen kulujen laskenta- ja erittelyperusteet Korvauksesta vähennettävät tulot Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaasta opetuksen järjestäjälle maksettavat valtionosuustulot 1) Kotikuntakorvaus» Vähennetään vuoden 2016 kustannuksista, mikäli oppilas ilmoitetaan opetuksen järjestäjän oppilaana varainhoitovuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan kotikuntakorvauskyselyssä» Vähennystä laskettaessa otetaan huomioon varainhoitovuodelle 2016 päätetty kotikuntakorvaus perusosa ja oppilaan ikä vuoden 2016 lopussa» Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2016 on 6 693,89 euroa» Kotikuntakorvaus on porrastettu iän perusteella seuraavasti: 6-vuotiaat 0,61*perusosa 6693,89 = 4 083, vuotiaat 1,00*perusosa 6693,89 = 6 693, vuotiaat 1,60*perusosa 6693,89 = , 22» Kotikuntakorvaus myönnetään aina koko vuodeksi, kotikuntakorvausta ei jaeta osiin 27

28 Korvauksesta vähennettävät tulot jatkuu 2) Suoraan opetuksen järjestäjälle maksettava pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan lisärahoitus» Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitus (laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta 14 ) vähennetään, mikäli lisärahoitus on myönnetty ko. oppilaasta opetuksen järjestäjälle varainhoitovuodelle» Rahoitus vuodelle 2016 myönnetään, jos oppilas ilmoitetaan oppilastiedonkeruissa ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaaksi» Mikäli oppilas ilmoitetaan vain toisen em. tilastointipäivistä, opetuksen järjestäjälle myönnetään puolet pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoituksesta -> tällöin myös sijoitetun oppilaan korvauksesta vähennetään puolet lisärahoituksen kokonaismäärästä» Vuonna 2016 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden lisärahoitus on ,10 ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksikköhinta ,44 Laskutusajankohta Kuntaliitto suosittaa, että laskutus suoritetaan jälkikäteislaskutuksena kunkin varainhoitovuoden lopussa (12/2016) siten, että kulut voidaan kirjata oppilaan kotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu Sen estämättä, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa on säädetty lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksaman korvauksen määräytymisestä, kunnat/perusopetuslain mukaiset opetuksen järjestäjät voivat sopia kotikunnan korvauksesta myös toisin 28

29 Oppilaiden omien laitteiden käyttö perusopetuksessa Valtioneuvoston oikeuskanslerin vastaus (OKV/14/1/2014) Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2016:2 Järjestyssääntöjen laatiminen Oppilaiden omien laitteiden käyttö perusopetuksessa (OKV/14/1/2014) Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (PL 16 ) Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaille maksuttomia (POL 31 ) Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita (POL 3 ) Opetussuunnitelman perusteet (POL 14 ) 29

30 Oppilaiden omien laitteiden käyttö perusopetuksessa (OKV/14/1/2014) Opetusvälineiden maksuttomuutta koskevat säännökset eivät sinänsä estä oppilaiden omien välineiden käyttöä opetuksessa Omien laitteiden käytön tulee kuitenkin perustua oppilaan/huoltajan suostumukseen Opetuksen järjestäjä/koulu ei voi velvoittaa hankkimaan tai käyttämään omia välineitä opetustarkoituksessa Koska opetuksen järjestäjä/koulu viime kädessä päättää siitä, mitä välineitä ja missä määrin opetuksessa käytetään, tulee omien laitteiden käytön perustua myös opetuksen järjestäjän/koulun suostumukseen Oppilaiden omien laitteiden käyttö perusopetuksessa (OKV/14/1/2014) Oppilaiden yhdenvertainen oikeus perusopetukseen edellyttää minimissään, että kaikilla on käytettävissään laite, joka mahdollistaa opetukseen osallistumisen ja annettujen työtehtävien suorittamisen Jos omien laitteiden käyttö perusopetuksessa sallitaan, opetuksen järjestäjän/koulun on annettava opetuksessa tarvittavat välineet niiden oppilaiden käyttöön, joilla ei ole tarvittavia omia välineitä ei ole tai jotka eivät halua niitä käyttää Laitteen on oltava käyttötarkoitukseen sopiva 30

31 Kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa Omien laitteiden tuominen kouluun» Opetuksen järjestäjä/koulu ei voi kieltää oppilaan omien laitteiden tuomista kouluun vaan» Huoltaja päättää siitä saako oppilas saa tuoda oman laitteen kouluun vai ei» Vastuut vahingonkorvauslain mukaisesti mikäli laite rikkoutuu oppilaan omassa käytössä, vastaa hän itse tai laitteen muu omistaja vahingosta mikäli vahingon aiheuttaa toinen henkilö, vahingonaiheuttaja on vastuussa vahingosta vahingonkorvauslain mukaan myös alaikäinen on vahingonkorvausvelvollinen, alaikäinen on kuitenkin velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka on kohtuullinen ottaen huomioon mm. hänen ikänsä ja kehitystasonsa, teon laatu, olosuhteet Kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2016:2, Järjestyssääntöjen laatiminen) Omien laitteiden käyttö oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana Koulun järjestyssäännöillä voidaan (POL 29 )» määrätä koulun tietokoneiden, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden, internetin ja koulun tietoverkon käytöstä sekä oppilaan omien laitteiden käytöstä oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana» kieltää mobiililaitteen käyttö oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana opetusta häiritsevänä» rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana: edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana: kielto koskee tällöin myös kuvan ja äänen lähettämistä suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen liittyvää syytä» suositella, että laitteet pidetään koulupäivän ajan repussa tai esim. luokan kännykkätaskussa, josta kännykän saa hakea tarvittaessa» 31

32 Kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa Omien laitteiden käyttö välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta» Ei voida kieltää yleisesti eikä kokonaan edellyttäisi laintasoista sääntelyä» Yksittäistapauksessa voidaan puuttua mobiililaitteen käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään esim. kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa Koulun järjestyssääntöjen määräyksen lainvastaisuus OKV/166/1/2008» Järjestyssäännöillä voidaan suosittaa, että välitunnilla liikutaan tai tehdään jotain muuta kuin käytetään kännykkää Kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa Koulun järjestyssääntöjen määräyksen lainmukaisuus OKV/166/1/2008 Kunnan koulun järjestyssäännöissä kiellettiin valokuvaaminen, videointi ja nauhoittaminen koulun alueella. Rajoitus koski oppilaita ja kouluaikaa. Apulaisoikeuskansleri saattoi vastaisen varalle kunnan tietoon, että valokuvaaminen, videointi ja nauhoittaminen ovat perustuslain 12 :n 1 momentissa tarkoitetun sananvapauden käyttämistä. Määräys oli osa koulun järjestyssääntöä, joka oli annettu perusopetuslain 29 :n nojalla Pykälässä olevat säännökset järjestyssääntöjen tarkoituksesta ja niillä määrättävissä olevista asioista eivät kuitenkaan olleet sellaisia riittävän täsmällisiä ja perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset muutoinkin täyttäviä säännöksiä, joiden nojalla sanotunlainen sananvapautta rajoittava määräys voitiin antaa. Määräyksestä ei myöskään ilmennyt, miltä osin se oli välttämätön muiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Järjestyssäännön määräys oli siten perustuslain 12 :n 1 momentin vastainen. 32

33 Suositus koulukuvausten järjestämisestä Opetushallitus , 1/400/ utuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestami nen/suositus_koulukuvausten_jarjestamisesta Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Opetushallitus on antanut suosituksen periaatteista ja käytännöistä koulukuvauksia tilattaessa ja niiden järjestämisestä sovittaessa Suositus koskee esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta Suositukseen liittyy muistio, jossa on käsitelty suosituksen taustaa ja mainittu eräitä muita koulukuvauksia koskevia viranomaisten ohjeita ja suosituksia sekä hyvään hallintoon ja viran- ja tehtävän hoitoon liittyviä periaatteita tamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/suositus_koulukuvausten_ jarjestamisesta 33

34 Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Koulutusta koskeva lainsäädäntö ei velvoita koulua kuvausten järjestämiseen, eikä sisällä säännöksiä ns. koulukuvauksista Toiminta on kouluille vapaaehtoista, mutta kuvausten voidaan katsoa olevan sellaista koulun yhteistä toimintaa, johon voidaan käyttää myös koulun työaikaa (perusopetusasetus 3.5 ) Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Sopimusosapuolet» Koulu ei ole kunnasta tai kuntayhtymästä erillinen oikeushenkilö -> tarvitaan valtuutus sopimuksen tekemiseen yleinen tai yksilöity esim. hallintosääntömääräys» Sopimuksen voi tehdä myös koulun ulkopuolinen toimija, esim. vanhempainyhdistys tai oppilaskunta edellytyksenä on, että toimii rekisteröitynä yhteisönä» Sopimus kuvausten järjestämisestä aina kirjallisena 34

35 Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Kuvaamon valinta ja sopimuksen tekeminen» Kuntien ja kuntayhtymien koulukuvauksia on arvioitava hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa» Koulukuvausten kuuluminen hankintalainsäädännön soveltamisalaan on tulkinnanvaraista» Tavanomaisen hankintasopimuksen tunnusmerkki on hankintayksikön maksama vastike, koulukuvia ei kuitenkaan maksa opetuksen järjestäjä, vaan huoltajat» Vallitseva tulkinta on, ettei hankintalainsäädäntöä sovelleta koulukuvauksien tekemiseen, asiasta ei ole kuitenkaan oikeuskäytäntöä» Suosituksessa esitetään sovellettavaksi samoja periaatteita ja menettelyitä kuin kansallisten kynnysarvojen alle jäävissä ns. pienhankinnoissa Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Koulukuvausten hankinnassa noudatettaviin periaatteisiin ja menettelyihin kuuluu» avoin tarjouskilpailu tai tarjousten pyytäminen kirjallisesti useilta kuvaamoilta,» tarjousten vertailukelpoisuuden varmistaminen määrittämällä tarjousten sisältö ja tarjousten vertailuperusteet tarjouspyynnössä sekä» tarjousten tekijöiden tasapuolisen kohtelun varmistaminen tarjousten avaamisella samanaikaisesti ja» vain tarjouspyynnön mukaisten tarjousten vertaileminen ja hyväksyminen 35

36 Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Sopimuksen tekemiseen osallistuvien henkilöiden puolueettomuuden varmistaminen Koulun henkilöstön toiminnassa sopimusta tehtäessä on huomioitava mm.» Virkamies- ja työoikeudelliset säädökset virka- tai työsuhteeseen kuuluvien tehtävien asianmukaisesta hoidosta,» Hallintolain hyvää hallintoa ja esteellisyyttä koskevat säännökset» Rikoslain 40 luvun säännökset mm. lahjuksen ottamisesta (2 )ja lahjusrikkomuksesta (3 ) Lisätietoa mm. Suomen Kuntaliiton antamassa yleiskirjeessä (21/80/2005) Näkökohtia ulkopuolisten tahojen kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille kustantamista matkoista ja muista taloudellisista etuuksista» Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Sopimuksen sisältö, sopimusehdot ja sopimuksen julkisuus» Kaikki sopimuksen ehdot kirjalliseen sopimukseen» Koulukuvaukset toteutetaan yleensä koulun normaalin työajan puitteissa, eikä rehtorille ja opettajille makseta koulun vastuulle tulevista järjestelyistä lisäpalkkaa tai palkkiota -> näin ollen esimerkiksi kuvattavien oppilaiden lukumäärään perustuvien ns. järjestelykorvausten perimiseen ei ole erityistä perustetta» Kuvausten järjestelyistä, esimerkiksi valvonnasta tai siivouksesta, voi kuitenkin aiheutua ylimääräisiä menoja -> kuvaamolta voitaisiin periä korvaus näistä lisämenoista» Vaihtoehtoisesti lisämenot voitaisiin kattaa kuvauksia varten luovutetuista tiloista perittävällä kohtuullisella käyttökorvauksella. Korvauksen tulisi perustua todellisiin lisämenoihin tai koulutilojen vuokraamisessa ulkopuolisille yleisesti perittävään vuokratasoon» Lisäkustannusten korvaamisesta tulisi olla mainita jo tarjouspyynnössä 36

37 Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011)..jatkuu Mahdollinen korvaus voitaisiin maksaa rahana tai hyvittää kuvien hinnassa Korvauksen käyttötarkoituksesta on perusteltua päättää koulun tasolla Kuvauksesta aiheutuvista lisämenoista perittävää korvausta ei tule maksaa tavarakorvauksena Huoltajia on syytä kuulla sopimuksen sisällöstä ja ehdoista, koska kuvaussopimus tehdään huoltajien lukuun heidän ollessa kuvien tilaajina ja maksajina Koulun henkilöstölle ja oppilaille annettavista henkilökohtaisista etuuksista tulee ehdottomasti pidättäytyä, jotta» viranhaltijoita koskeva lainsäädäntö tulee huomioiduksi» varmistetaan tarjouksien puolueeton käsittely ja» kuvien hinta ei näiden etuuksien takia nouse Suositus koulukuvausten järjestämisestä ( , 1/400/2011) Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) sovelletaan myös kunnan koulukuvausta koskeviin sopimuksiin Lähtökohtana on tarjousten ja sopimuksen julkisuus Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, ovat kuitenkin laissa säädetyin edellytyksin salassa pidettäviä 37

38 Verohallinnon ratkaisu: luokkatoimikuntien varainhankinnan verotus (A109/200/2016) Opetushallitus ohje kouluretket ja leirikoulut n_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kouluretk et_ja_leirikoulut Verohallinto: luokkatoimikuntien varainhankinnan verotus (A109/200/2016) Onko peruskoulun luokkatoimikuntien pienimuotoisesta yhteisestä varainhankinnasta koulun toiminnan rahoittamista varten suoritettava veroa? Luokkatoimikuntien pienimuotoinen varainhankinta Peruskoulun oppilaat keräävät huoltajiensa kanssa tavanomaisesti yhdessä varoja luokkaretken, leirikoulun tai muun vastaavaan yhteisen koulun toimintana toteutettavan hankkeen rahoitusta varten. Oppilaiden varainhankinta on yleensä järjestetty niin, että varainhankintaa ei harjoiteta rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeushenkilön kautta, vaan varainhankinta tapahtuu suoraan oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteiseen lukuun luokkatoimikunnan muodossa. Luokkatoimikunnat keräävät varoja tavallisesti tarjoamalla oppilaiden ja heidän huoltajiensa lähipiirille hankittavaksi tuotteita, joiden myyntihinnasta luokkatoimikunta tilittää osan niiden myyjälle ja pitää myyjän kanssa sovitun osuuden itsellään. Hankittavia tuotteita voivat olla esimerkiksi WC-paperi, pikkuleivät tai makeiset. 38

39 Verohallinto: luokkatoimikuntien varainhankinnan verotus (A109/200/2016) Sovellettava sääntely Verolainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä edellä kuvatun oppilaiden pienimuotoisen varainhankinnan verotuksesta. Varainhankinnan verokohtelu ratkaistaan siten verolainsäädännön yleisten säännösten mukaisesti. Tuloverotuksessa veronalaista tuloa ovat pääsääntöisesti verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot (tuloverolaki (1535/1992) 29 ). Tähän pääsääntöön on tiettyjä laissa säädettyjä tai verotuskäytännössä muodostuneita poikkeuksia. Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Myyjä ei kuitenkaan ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään euroa, ellei hän ole vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi (arvonlisäverolaki (1501/1993) 1 ja 3 :t). Verohallinto: luokkatoimikuntien varainhankinnan verotus (A109/200/2016) Verotuskäytäntö Edellä kuvattua oppilaiden pienimuotoista varainhankintaa ei harjoiteta yleishyödyllisen yhteisön tai muun oikeushenkilön nimissä. Varainhankinnan on kuitenkin verotuskäytännössä vakiintuneesti katsottu jäävän tiettyjen edellytysten täyttyessä verotuksen ulkopuolelle. Varainhankinnasta saatua tuloa ei siten ole näiden edellytysten täyttyessä verotettu oppilaiden tai heidän vanhempiensa tulona. Luokkatoimikuntien pienimuotoisen varainhankinnan on vakiintuneessa verotuskäytännössä katsottu jäävän verotuksen ulkopuolelle silloin, kun:» varoja kerätään koulun tai sen oppilasryhmän yhdessä toteutettavaan leirikoulua, luokkaretkeä tai muuta vastaavaa koulun opetukseen liittyvää toimintaa varten;» Varainhankinnan tuottoja ei kohdisteta varainhankintaan osallistumisen suhteessa, vaan kerätyt varat käytetään kokonaisuudessaan tasaisesti koko oppilasryhmän hyväksi; ja» Keräystoiminta on laajuudeltaan pienimuotoista. Luokkatoimikuntien pienimuotoisen varainhankinnan liikevaihto on vakiintuneesti jäänyt alle arvonlisäverollisen liikevaihdon rajan. Varainhankinnasta ei ole tarvinnut suorittaa arvonlisäveroa jo yksinomaan tällä perusteella. 39

40 Verohallinto: luokkatoimikuntien varainhankinnan verotus (A109/200/2016) Kannanotto Luokkatoimikuntien harjoittama pienimuotoisen varainhankinta jää verotuskäytännön perusteella tuloverotuksen ulkopuolelle, jos edellä luetellut edellytykset täyttyvät. Varainhankinnasta saatua tuloa ei siten veroteta oppilaiden tai heidän vanhempiensa tulona. Luokkatoimikunnan harjoittaman pienimuotoisen varainhankinnan liikevaihto jää yleensä arvonlisäverollisen toiminnan euron rajan alle. Varainhankinnasta ei tällöin tarvitse suorittaa arvonlisäveroa. Jos luokkatoimikunnan varainhankinta ei täytä edellä lueteltuja edellytyksiä, varainhankinnalla saatu tuotto on varojen hankkijan veronalaista tuloa. Varainhankinnan tuotto on veronalaista tuloa esimerkiksi silloin, kun tietyn oppilaan tai hänen huoltajansa hankkimat varat käytetään kyseisen oppilaan maksuosuuden rahoittamiseksi. Samoin veronalaista tuloa on opetukseen liittymättömästä varainhankinnasta saatu tulo. Koulutapaturmien hoitokulut kuuluvat suoraan kunnan maksettavaksi Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu , dnro 2166/4/

41 Koulutapaturmien hoitokulut kuuluvat suoraan kunnan maksettaviksi (EOA , dnro 2166/4/15) Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (PL 16.1 ) Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on maksuton (POL 34 ) Perusopetuslaissa tai sen esitöissä ei säädetä tarkemmin siitä, millä tavalla koulutapaturmien korvausmenettely on järjestettävä Lähtökohtana on, että kunnalla on harkintavaltaa tehtäviensä ja hallintonsa järjestämisessä» Kunta voi esimerkiksi ottaa vakuutuksen lakisääteisen vastuunsa kattamiseksi Järjestely ei saa kuitenkaan rajoittaa oppilaan perustuslaissa ja perusopetuslaissa turvattuja oikeuksia Koulutapaturmien hoitokulut kuuluvat suoraan kunnan maksettaviksi (EOA , dnro 2166/4/15) Ratkaisun mukaan koulutapaturmien korvausmenettelyssä on ilmennyt laskutuskäytäntöä, jossa oppilaan tai hänen huoltajansa on ensin maksettava tapaturman hoitokulut ja vasta sen jälkeen he ovat voineet hakea niihin korvausta kunnan vakuutusyhtiöltä EOA:n mukaan perusopetuslaissa maksuttomaksi säädetty oppilaan tapaturman hoito ei saa johtaa siihen, että oppilaan tai hänen huoltajansa on ensin itse vastuussa hoitokulujen maksamisesta -> koulutapaturmien hoitokulut kuuluvat suoraan kunnan maksettavaksi 41