MOIKOISISSA AULI ELOMAAN JA PERHEEN ARKI ON TAVALLISEN ERIKOISTA. Kakskerta on vuoden kaupunginosa ja ihan syystä! Vuoden luotolainen, Jari Hauninen

Transkriptio

1 ELÄMÄÄ SAARISSA HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI LOKAKUU 2013 Kakskerta on vuoden kaupunginosa ja ihan syystä! Vuoden luotolainen, Jari Hauninen Tommi Sauvonsaaren lokakuu Hiiri pieni pyörii AULI ELOMAAN JA PERHEEN ARKI MOIKOISISSA ON TAVALLISEN ERIKOISTA 10/2013 1

2 10/2013 SAARELAISTA LOISTETTA Onpas meillä tässäkin Mainingissa paljon mukavaa kerrottavaa. Kesällä valittiin Hirvensalopäivillä perinteisesti vuoden luotolainen, joka tänä vuonna on monille lapsiperheille ja musiikin ystäville tuttu klassikkosaarelainen, Jari Hauninen. Jarin kuulumisia ja mietteitä saarelaisuudesta voit lukea sivua kääntämällä. Viime aikojen iloisiin kuulumisiin lukeutuu myös Kakskerran valinta vuoden kaupunginosaksi 650 kotiseutu- ja paikallisyhdistyksen joukosta. Luonnon, ihmisen ja historian väitetään täällä lyövän nätisti kättä ja vieläpä ihmisten keskenäänkin. Yhteisöllisyys on aidosti valttia. Kakskertalaiset saavat syystä olla ylpeitä kotisaarestaan ja myötäylpeyttä riittänee naapurisaarille asti. Oltaiskos tänä syksynä suorastaan yltiöylpeitä kolmannestakin loistavasta jutusta? Mitäs tuumaisitte, jos jokainen saarelainen nappaisi kunniamaininnan heijastimenkantokyvystään? Saaresta, Pirjo Huttunen Päätoimittaja Ps. Pysyäksemme ajan tasalla on kuun lopussa syytä muistaa kääntää kelloa tunnilla kesään päin. HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI myynti Janne Lehtonen, Tuomas Salo, juttuvinkit ja palaute Maininki, Palokulmantie 8, Turku kustantaja ja julkaisija Maininki-lehti Oy päätoimittaja Pirjo Huttunen taitto Mainoskioski, Mia Honka kansikuva Sini Silván paino Newprint Oy paperi G-Print 100 g painosmäärä 3900 kpl jakelu Kotitaloudet ja yritykset Hirvensalon, Kakskerran ja Satavan alueella Tässä numerossa mm. 4 Jari Haunisen kuulumisia 7 Anna Amerikassa 8 Kakskerta, vuoden kaupunginosa 12 Saarelaiskaverina Auli ja Hannu Elomaa 16 Hiiri pieni pyörii 19 Pienten puolella 22 Tommi Sauvonsaaren lokakuuta 2 10/ /

3 VUODEN LUOTOLAINEN ON PALJASJALKAINEN SAARELAINEN Elokuussa Vuoden luotolaiseksi valittu Jari Hauninen tuntee päiväkotien päivittäiset haasteet. Turun varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettu Jari Hauninen toivottaa tervetulleeksi työhuoneeseensa. - Olen vähän hämmentynyt nimityksestä. Tämä on hieno palaute tehdystä työstä, Hauninen myhäilee vaatimattomana. Jari Haunisen työhuone sijaitsee Turun länsipuolella, Hepokullan koulun yhteydessä. Kesäpuuhissa kotipihalla. - Valintaan vaikutti muun muassa pitkäaikainen toiminta lastentarhanopettajana Lautturin päiväkodissa, osallistuminen Syvälahdenmäen metsäkirkon tapahtumien järjestämiseen sekä musiikkiesitykset ja kitarasäestykset lukuisissa eri tilaisuuksissa saarilla, Hirvensalopäivien valmistelutoimikunnassa mukana ollut Markku Hyvönen kertoo. Kuuteentoista Lautturin vuoteen mahtuu paljon perheitä ja monenlaisia yhteistyökumppaneita luvun alkupuolella lähdettiin kehittämään saarten yhteistoimintaa, jossa olivat mukana ainakin koulut, päiväkodit, nuorisotoimi, neuvola, seurakunta ja kirjasto. Syvälahti-tapahtuma oli yhteistoiminnan kehittämisen tulos. Tapahtuma keräsi useana vuotena Syvälahden maastoon kaikki saaren päiväkotija perhepäivähoidon lapset, Hauninen muistelee. - Lautturinkadun päiväkodin ja sen ympäristön symbioosi on hieno saavutus, josta kaikki osalliset voivat paukutella henkseleitään. Kuljimme paljon lasten kanssa päiväkodin lähiympäristössä, jolloin Lautturinkadun vanhukset tulivat tutuiksi. Heitä kutsuttiin pihajuhliin ja joulun alla käytiin laulamassa joululauluja. Siinä oli hienoa yhteisöllisyyttä ja luonnikasta sukupolvien kohtaamista. PÄIVÄKODIN ARKI TUTTUA Vuonna 1981 lastentarhanopettajaksi valmistuneella Haunisella on kolmenkymmenen vuoden rautainen kokemus varhaiskasvatuksen eri näkökulmista. Turun varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettuna jo kymmenen vuotta ahkeroinut mies kiertää nykyään kaikissa Turun päiväkodeissa. - Työtäni helpottaa se, että päiväkodissa pitkään työskennelleenä suurin piirtein tiedän, mitä siellä tehdään. Näkökulma on nyt erilainen, kun teen töitä eri sidosryhmien kanssa, Hauninen vertaa. Toinen puoli Haunisen työstä liittyy kiinteistöihin, toinen puoli taas kytkeytyy ihmisten vuorovaikutukseen. - Toimin samalla tavalla yhteistyökumppaneiden kanssa kuin päiväkodissakin. Henkilösuhteet ovat tärkeitä. Mitä paremmin ne toimivat, sitä paremmin asiat yleensä järjestyvät. LAPSET LÄHELLE KOULUUN Jari Hauninen pitää lähipalvelujen riittävyyttä ja sijoittelua saarten todellisena haasteena. Väki lisääntyy, mutta palvelut laahaavat perässä. - Päiväkoti- ja alakouluikäiset lapset ovat vielä niin pieniä, että välimatkojen pitäisi olla mahdollisimman lyhyitä. Lasten ei pitäisi joutua reissaamaan kovin kauas. Haarlan koulu oli pitkään vajaakäytössä, mutta nyt se on jo liian pieni. Uuden koulun myötä tilanne helpottaa, mutta jatkossa tarvitaan varmasti myös nykyisiä yksiköitä. Rakentamisen ja luonnon tasapainottaminen herättää myös mietteitä. - Uusi kaava on aika tiivis. Pitäisi malttaa jättää viheralueita ja rantoja luonnontilaan. Toki on tärkeää myös saada saarelle uusia ihmisiä, onhan täällä kasvupotentiaalia. Lisää palvelujakin varmasti mahtuu. VIISUJA JA LASTENLASTEN VIIHDYTTÄMISTÄ Tammistosta kotoisin oleva Hauninen asuu edelleen kivenheiton päässä syntymäkodistaan. Vapaa-aikaan liittyy kiinteästi edelleen kotitalossaan asuvien vanhempien arjen helpottaminen. Myös lapsenlapset Emma, 7 kuukautta, ja Elmeri, 5, ovat usein hoidossa isovanhemmillaan. Haunisen vuosittainen kunniavelvoite on käydä soittamassa Lautturin perinteisessä kesäjuhlassa. Mäkeen kerääntyy nykyisiä ja entisiä päiväkotilaisia, heidän perheitään ja Lautturinkadun väkeä. - Musiikki on aina ollut minulle hyvin rakas asia. Soitan kitaraa ja väsään viisuja. Se on sitä omaa musiikkiterapiaa. Haunisia odottaa syksymmällä matka Italian Toscanaan. - Syksyä odotellessa, lastenlasten kasvua ihmetellessä, Hauninen kertoo hymyillen. Kanssasaarelaisia Hauninen muistuttaa yhteisöllisyyden hienoudesta. - Saarelle muuttaneet, tutustukaa naapureihinne. Pidetään yhdessä huolta naapuruston turvallisuudesta ja toinen toisistamme. Kylä kasvattaa, Hauninen summaa varhaiskasvatukseen liittyvää ohjenuoraa myötäillen. TEKSTI: ANNA-KAISA KIVIKOSKI KUVAT: ANNA-KAISA KIVIKOSKI, PIRJO HUTTUNEN JA JARI HAUNISEN KOTIALBUMI VUODEN LUOTOLAINEN Vuoden luotolainen on valittu vuodesta Nimi tulee saaren vanhasta nimestä Hirvenluoto. Vuoden luotolaisen valitsee Hirvensalopäivien valmistelutoimikunta. Perusteet Vuoden luotolaisen valinnalle ovat Hirvensalon hyväksi tehty vapaaehtoinen työ, vaikuttaminen saaren asioihin myönteisellä tavalla ja saaren tunnetuksi tekeminen. Lasten ei pitäisi joutua reissaamaan kovin kauas. Vuoden 2012 luotolainen Annikki Kallio ripusti Kaupunginosaviikon konsertissa Jari Haunisen kaulaan luotolaisen vitjat, jotka siirtyvät aina eteenpäin seuraavalle Vuoden luotolaiselle. 4 10/ /2013 5

4 PISTÄHÄN KEVÄT ALULLE - hae kukkasipulit Viherlassilasta! Ensi kevään riemu, värikylläisyys ja elinvoima ladataan maahan jo nyt. PS. Lauantaina klo Viherlassilan myymälässä vietetään myös valkosipulin juhlaa. Tule haistelemaan mehevän makoisia tunnelmia! Tulppaanit 5,90 25 kpl Helmililjat 6, kpl Upeat Pilke-valaisimet ovat taidokasta suomalaista käsityötä. Syksyllä tarvitaan valoa ja unelmia. Valaistuksen päiväunelmat löydät meiltä! Tierankatu 8, Turku (02) Avoinna ma-pe 8-17, la 9-14 Anna Amerikassa Vaihto-oppilasvuosi Amerikassa on toteutumassa oleva unelma hirvensalolaiselle Annalle. Seikkailumieli ja asenne on kohdallaan ja mikä parasta; me maininkilaiset pääsemme Annan kolumnin myötä siipeilemään matkalle mukaan. Hengissä ollaan! Täällä Amerikassa on jo arki käynnissä ja olen sopeutunut tänne mahtavasti. Arkipäivät täyttyvät melkein kokonaan koulusta ja kotitehtävistä ja viikonloppuisin on paljon puuhaa uusien kavereiden ja perheen kanssa. High School on osoittautunut ihan erilaiseksi kuin mitä siitä annetaan elokuvissa ymmärtää: se on täysin normaalia opiskelua aikaisesta aamusta (7.30!) pitkälle iltapäivään. Eroavaisuuksiakin kuitenkin on, nimittäin joka päivä on samanlainen lukujärjestys, opettajat ovat oppilaitten kavereita, koululla on klubeja ja urheilujoukkueita ja koulun yhteishenki on hyvä. Joka perjantaiilta meidän koululla on jalkapallopeli ja monet oppilaat menevät koulun väreihin pukeutuneina kannustamaan oman koulun joukkuetta. Täällä ollaan ylpeitä omasta koulusta, ihan toisella tavalla kuin Suomessa ja muutenkin nämä amerikkalaiset ovat todella sosiaalisia ja osaavat heittäytyä paljon paremmin kuin suomalaiset. On ollut myös ihanaa tavata samassa tilanteessa olevia muita vaihtareita eri puolilta maailmaa. Ystäväpiirini taitaakin olla aika kansainvälinen tämän vuoden jälkeen. Täällä ollessa olen saanut myös pienen kosketuksen suomalaisuuteen, sillä kävin perheeni kanssa paikassa nimeltä Old World Wisconsin, jota voisi verrata Turun käsityöläismuseoon. Siellä oli jokaiselle pohjoismaalle omat alueensa, Suomelle tietenkin myös. Suomalaisina ruokina siellä esiteltiin pullaa ja suolakurkkua, ja sieltä löytyi sauna vihtoineen! Perheelleni Suomi on äidin kaukaisten sukujuurten myötä tuttu, mutta muuten voin sanoa saaneeni myös hieman oudompia kysymyksiä Suomesta kuten missä maassa Suomi on ja käytetäänkö siellä alusvaatteita?! Terveisin, senior-oppilas Anna Missäs maassa se Suomi on?...ja maailmasi kasvaa AVOINNA JOKA PÄIVÄ! Alakyläntie 2-4, TURKU (02) Facebookissa UUSI TAPA TEHDÄ ASUNTOKAUPPAA Maistiaisia & kioskineidin päiväkirja: / /2013 7

5 Kesäkuussa pidetyillä Kakskertapäivillä oli ohjelmaa kaikenikäisille: muun muassa mäkiautoja, Angry Birds -ritsalla ampumista, jousiammuntaa, värikuula-ammuntaa ja kalliokiipeilyä. LUONNONMYÖTÄINEN, YHTEISÖLLINEN KAKSKERTA Kakskerta sai elokuun alussa harvinaisen tunnustuksen, kun se valittiin Vuoden kaupunginosaksi. on onnistunut säilyttämään alkuperäisen omaleimaisuutensa. Luonto ja asuminen on yhdistetty kestävällä -Kakskerta tavalla, Kakskertaseuran puheenjohtaja Markku Kalliomäki kertoo merkittävästä valintaperusteesta. Seinäjoen Valtakunnallisilla Kotiseutupäivillä kunniamaininnan pokannut Kakskerta valikoitui tunnustuksen saajaksi noin 650 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksen joukosta. Paikallista kulttuuriperintöä ja kotiseututoimintaa vaaliva Kotiseutuliitto on valinnut vuoden kaupunginosan vuodesta 2001 lähtien. LUONNON JA IHMISEN YHTEISELOA Kakskerrassa maisemaa hallitsee luonto, eivät rakennukset. Kakskertaseuran puheenjohtaja Markku Kalliomäki luovutti Kakskertapäivillä kunniakirjan Vuoden kakskertalaiselle Paula Palmrothille. - Täällä ympäristöä ei ole muutettu lopullisesti niin, että sen arvo menetettäisiin. Luonnon kanssa pitää elää sopusoinnussa, jotta olemassa olevat arvot säilyvät myös jälkipolville. En tarkoita, ettei mitään saisi tehdä, ihminen on toki osa luontoa. Mutta alueen kehittämisessä pitäisi löytää balanssi, ja täällä se on löydetty, Kalliomäki kiittelee. - Me näemme ikkunasta merelle, mutta mereltä ei näe rakennuksia, Kulhon saaressa ympärivuotisesti asuva Kakskertaseuran sihteeri Jarkko Koskinen havainnollistaa. Millaisia nämä kullanarvoiset arvot sitten ovat? - Rauhallisuus, luonnonkauneus, turvallisuus, yhteisöllisyys. Kakskerrassa ei ole melua, vaan täällä kuulee meren äänen ja tuulen suhinan. Kaikilla on kosketusmahdollisuus mereen tai järveen, ja ihmiset elävät harmoniassa luonnon kanssa, Kalliomäki juttelee. - Täällä oppii myös havainnoimaan luontoa eri tavalla, Koskinen huomauttaa. YHTEISÖLLISYYS LUO HYVINVOINTIA Valintaan vaikutti keskeisesti Kakskerran vireä yhteisöllisyys. - Luonnon lisäksi myös ihmiset voivat täällä hyvin. Seuramme on ottanut roolin kantaa vastuuta koko alueen ihmisten hyvinvoinnista, Kalliomäki kertoo. Kakskertaseura järjestää aktiivisesti tapahtumia, ottaa kantaa kaavoitukseen, päivittää tiuhaan kotisivujaan ja julkaisee pari kertaa vuodessa ilmestyvää 2X-lehteä. Kakskertaseura on Turun vanhin ja suurin kaupunginosaseura ja sillä on jopa 800 jäsentä. - Kesäisin järjestettävä Kakskertapäivä on saarten yhdistysten yhteinen ponnistus. Brinkhallin kartanolla pidetyssä tapahtumassa oli tänä vuonna nelisensataa osallistujaa. - Ihmiset tulevat yhteen, koska ajattelevat samoin ja haluavat tehdä yhdessä hyvää saarten eteen. Kiitos kunniamaininnasta kuuluu yhteisölle. Kaikki saarelaiset ovat siihen omalta osaltaan vaikuttaneet, Kalliomäki tiivistää. EI MEGAMARKETTEJA Kakskerrassa luonto ja Kalliomäki ja Koskinen eivät liputa mahtipontisten palvelujen puo- kestävällä tavalla. asuminen on yhdistetty lesta. Parannettavaa olisi silti. - Aiemmin Kakskerta oli palvelujen suhteen vilkkaampi. Ei palveluja paljon tarvita, mutta ei pitäisi taantuakaan. Koulu olisi oleellisin. Moni perhe muutti tänne lähikoulun vuoksi, ja nyt Kakskerran koulun siirryttyä Haarlaan he ovat vähän pettyneitä, Kalliomäki kertoo. - Nuorten vapaa-aikatoimintoja, terveydenhoitopalveluja sekä iäkkäiden ja yhdistysten kokoontumistarpeita varten tarvittaisiin myös tiloja. Uusi koulurakennus tulisi suunnitella monitoimitaloksi, Koskinen sanoo. - Isompia peruspalveluja ja myymälöitä emme tänne tarvitse. Onhan tämä aika lähellä kaupunkia, Kalliomäki toteaa. Kiitosta saavat toimiva julkinen liikenne ja katuvalot. Vapparintien ja Samppaantien varteen tarvittaisiin miesten mukaan kuitenkin kevyen liikenteen väylä. 8 10/ /2013 9

6 Markku Kalliomäki ja Jarkko Koskinen toivottavat kaikki Kakskerran saarten asukkaat lämpimästi tervetulleiksi mukaan seuran toimintaan. SATAVALAISJUURISEN OUTI LINDSTRÖMIN KOLUMNI ILMESTYY JOKA TOISESSA MAININGISSA. AIHEET VAIHTELEVAT, MUTTA NÄKÖKULMA PYSYY SAARILLA MISSÄS MUUALLAKAAN. Kiitos kunniamaininnasta kuuluu yhteisölle. VANHOJEN KARTANOIDEN MAITA Kakskerran merkittävin kulttuuriperintöylpeys on Brinkhallin kartano. Nykyinen rakennus on 1700-luvulta, mutta alkuperäinen kartano rakennettiin jo 1500-luvulla. Alkuaan Brinkhall oli silloisen Turun Linnan käskynhaltijan Hans Eriksonin maaseutuasunto. - Saaret ovat alusta pitäen olleet kartanoiden maita ja työläisten asuttamaa saaristolaismaaseutua. Kylät, kuten esimerkiksi Naula, Monnoinen ja Artukka nimettiin keskiaikaisten talonpoikien mukaan, Kalliomäki kertoo. Kakskerrassa piilee myös esihistoriallisia hautapaikkoja. Suurin niistä, Nunnavuoren pronssikautinen hiidenkiuas, on yksi Turun seudun kookkaimmista hautaröykkiöistä. Kakskerrassa asutaan edelleen väljästi. Kaupunginosaan kuuluvilla Kakskerran ja Satavan saarilla, Kulhossa sekä noin 20 pienemmällä saarella on noin vakituista asukasta. Loma-asuntoja kaupunginosassa on noin LÄHTEET: KOTISEUTULIITTO, KULTTUURIYMPÄRISTÖN REKISTERIPORTAALI TEKSTI: ANNA-KAISA KIVIKOSKI KUVAT: ANNA-KAISA KIVIKOSKI JA KAKSKERTASEURA RAKAS KROPPA Olen todennut nukkavierun kliseen todeksi. Asioita arvostaa todella vasta kun ne menettää. Olen kärsinyt kaksi kuukautta välilevyn pullistumasta, joka estää minua istumasta pitkiä aikoja ja vaikeuttaa liikkumista. Ihmiskehon nerokkuutta - mahdollisuutta liikkua ja levätä oman valinnan mukaan - oppii ihailemaan kun menettää osan tästä itsestäänselvyydestä. Katson kadehtien ihmisiä, jotka lojuvat mukavasti nojatuoleissa. Itse seuraan televisiota seisaaltaan. Teen töitä vaeltaen ympäri asuntoa kannettava sylissäni. Syön ravintoloissa seisten. DISCOVER THE NEW AUTUMN COLLECTION Poimi ideoita uudesta syysmallistosta. Suunnittele omat luomuksesi osoitteessa pandora.net Sormus 79 / Korvakorut 109 / Rannekorut alkaen 59 / Helat alkaen 25 Myllyn myymälässämme PANDORA SHOP, esillä laaja mallisto. KULTAVIRTA: TURKU: Yliopistonkatu 27, p , ark 10-18, la Skanssi, p , ark 10-20, la 10-18, su RAISIO: Mylly, p , ark 10-21, la 9-18, su Ostamme kultaa Nyt voit maksaa ostoksesi myös Timanttiset Erämaksulla. Asuntoasioiden tuominen saman katon alle kannattaa: jos olet vaikka asuntolainan ansiosta jo OP-bonusasiakas, keskittämällä vakuutuksesi Pohjolaan voit saada vuodeksi maksutta uuden kotivakuutuksen. Oho. Lue lisää osoitteesta op.fi/kotiin OP-bonusasiakas, josta tulee uusi Pohjolan etuasiakas saa uuden koti-irtaimistovakuutuksen maksutta vuodeksi tai omakotirakennuksen ja irtaimiston vakuutuksen vuodeksi 20 % edullisemmin. Kotivakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus. Etu on voimassa Asiakkuuden ehdoista lisätietoja konttorista tai osoitteesta op.fi Ihminen joutuu istumaan yllättävän usein ja saa seistessään osakseen pitkiä katseita. Apteekissa ( Aikooko se napata lääkkeet ja juosta karkuun maksamatta? Narkkari. ). Tyhjässä junassa tai linja-autossa ( Eikö se tiedä, että tuo tila on varattu lastenvaunuille? Itsekäs. ). Koulussa ( Miksi sillä on pulpetin päällä tuoli ja tuolin päällä tietokone? Outo. ). Olen oppinut arvostamaan kykyä istua, mutta vielä enemmän kykyä liikkua. Mieluummin pystyn seisomaan ja kävelemään kuin istumaan ja makaamaan. Liikkuminen tuntuu välttämättömältä ajatusten kirkastamiseksi, makaaminen ei. Liikkeen vapaus on mielen vapautta. Mutta onneksi minun ei tarvitse tehdä valintoja liikuntakykyni suhteen. Minä paranen. Vika on pieni ja väliaikainen. En ole halvaantunut. En ole sidottu sänkyyn. Kaikki eivät ole näin onnekkaita. Nyt kun kroppani ei toimi täydellisesti arvostan sitä enemmän kuin koskaan ennen. Lupaan sille jatkossa enemmän huomiota: hellyyttä, lepoa ja liikuntaa. Vauhdikkaita juoksulenkkejä syysmetsässä ja pitkiä sivakointeja hiihtoladulla. Ja silloin tällöin makoilua sohvalla telkkarin edessä / /

7 Auli ja Hannu valitsevat ystäväpiiristään seuraavan Saarelaiskaverin. Marraskuussa mennään Pikisaareen TAVALLINEN PERHE MOIKOISISTA -Me olemme ihan tällainen tavallinen perhe, Auli Elomaa esittelee etukäteen. Mutta tässä tuiki tavallisessa perheessä tehdään työtä, jossa jalat eivät ole lainkaan maan pinnalla. Ja annetaan hyvän kiertää, järjestämällä vaikka yksinäisille vanhuksille lämmin joulu itse tehdyllä joululahjalla. Kun taivaalla kaartaa helikopteri, mielessä välähtää se, mitä on tapahtunut, mihin on kiire. Kopterin puikoissa voi olla juuri Hannu Elomaa, joka tekee töitä lääkärihelikopterin lentäjänä. Kopterin kyljessä lukee nykyisin Medi-Helin sijasta FinnHEMS. Lentäjän arkeen kuuluvat pitkät työvuorot. Yksi vuoro kestää 48 tuntia, mitä seuraa kuuden päivän vapaa. Viikkotunteja kertyy normaalin työviikon verran, rytmi on erilainen. - Tehtävä sanelee, mitä tehdään. Lentäjän tehtävä on viedä lääkäri kohteeseen potilaan luo. Elomaa lentää, mutta tarttuu toki muuhunkin toimeen, jos tarvitaan. - Aina sitä osallistuu, jos apua tarvitaan. Varsinaista terveydenhuollon koulutusta ei ole, siinä nostetaan kädet pystyyn. Turun lentokentältä lennetään Varsinais- Suomen lisäksi Etelä-Satakuntaan, osittain Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen ja kulkien Uudenmaan rajaa. - Optimaalista toiminta on maksimissaan 30 minuutin lentomatkan päässä. TYÖTÄ, JOSSA KIIRE ON TODELLISTA Hannu Elomaa pohtii, että helikopterin lentäminen tuntuu - työltä. - Siinä näkee tietysti ihmiselämän monet kasvot. Periaatteessa meitä ei käytetä kuin kiireellisiin tehtäviin. - Yksittäiselle ihmisellehän se näkyy juuri siinä kohtaa, kun jotain tapahtuu. Varmasti on tapauksia, joissa lääkärin paikalle tulo pelastaa ihmisen hengen. Lentäjän tehtäviin porilainen Hannu Elomaa päätyi, kun mietti jo lukiossa, että haluaa tehdä armeijassa jotain järkevää, mistä on hyötyä. - Hakeuduin ilmavoimiin, pääsin ja olen sillä tiellä. Ilmavoimissa lensin lentokoneella. VALITTU RUOTSI TOISI MOTIVOITUNEITA OPPILAITA Auli Elomaa on kotoisin Kuusamon ja Oulun puolivälistä, Kalle Päätalon maisemista Taivalkoskelta. Hänen tähtäimessään oli opettajan ura. Hän pohtii, että useat lähtevät kieliä lukemaan ja vannovat etteivät ryhdy opettajiksi vaikka siihen päätyvätkin. - Minulla se meni väärin päin. Aloitin lukemaan kieliä Turussa, että pääsisin opettajaksi. Auli Elomaa on kielten opettajana Liedon puolella, eli hänellä on harrastuneisuutta ajaa aamuruuhkassa sillan yli. - Jos viitsisi lähteä 7.20 niin ei olisi mitään ruuhkaa, Auli nauraa. Elomaa opettaa Ilmaristen yhtenäiskoulussa ruotsia ja saksaa. Hän innostuukin puhumaan riemu- eikä pakkoruotsista. - Minulle sopisi hyvin, että kielen saisi valita, silloin ruotsinlukijoina olisi motivoituneempia oppilaita ja uskon, että ruotsin valitsijoita riittäisi. Hulluinta on, jos mennään siihen, että on vain yksi pakollinen kieli. Meidän kielivarantomme köyhtyy täällä Suomessa, jos kaikki valitsevat vain englannin. Pitäisi tehdä päätös, että on otettava kaksi kieltä ja ne kaksi saisi itse valita. ENSIMMÄISEN KOHTEEN TARJOUS HYLÄTTIIN - Hirvensaloon meidät toi ihan tuuri, tämä talo sattui olemaan myynnissä, Auli kertoo. - Asuttiin Kaskenmäessä kaksiossa, odotin Henniä silloin, 16 vuotta sitten. Käytiin Tarvasjokea asti katsomassa taloja. - Hirvensalossa oli kaksi taloa myynnissä, toinen Lumimarjankujalla. Siitä tehtiin ensin tarjous, jota kuitenkaan ei hyväksytty. Tämä on ollut ihan hirveän kiva paikka asua. Mitä kauemmin asuu, sitä mukavammaksi muuttuu, Hannu vahvistaa. Tontti on pieni, mutta paikka on äärimmäisen rauhallinen päättyvän kadun varressa. Bussiyhteydet ovat loistavat ja naapurit kivoja. Piha on suojaisa suurten mäntyjen kehystämänä. PYÖRÄILYÄ KESÄT JA TALVET Kun opettajan ja lentäjän työrytmit sovitetaan yhteen, siinä on hyvätkin puolensa. - Lasten kuljetuksiin ehtii myös sellaisiin aikoihin päivästä, kun yleensä muut on töissä. Ehtii tehdä kaikenlaista, esimerkiksi pyöräilemään. Pyöräilyharrastus ei häiritse perhe-elämää, Hannu nauraa. Hannu Elomaa pyöräilee oman terveyden ja kunnon vuoksi, ilman kilpailullisia tavoitteita. Mutta juttuhan onkin se, että jos kyseessä olisi kisa, se sitten pitäisi voittaa. Harrastuksena pyöräily on kuitenkin jopa intohimo. - Pyöräily on syönyt muut harrastukset, Auli kertoo. Pyöräilykausi on ympärivuotinen. Yksi pyörä on pyöräiltävänä trainerissa takkahuoneessa. - Se on mahtava laite, johon saa oman pyörän kiinni. Auli Elomaa puhuisi mieluummin riemu- kuin pakkoruotsista 12 10/2013 SAARELAISKAVERIEN PETJA RAASKAPETRA KETJU MÄÄTTÄNEN JUSSI LEHTINEN ELINA RUOHONEN JANETTE HÖRKKÖ PETTERI NEVALAINEN CARITA VARJONEN KIMMO KOTRO KATARIINA KRAVI 10/

8 KUKA: Lääkärihelikopteri FinnHEMSin lentäjä Hannu Elomaa, ruotsin ja saksan opettaja Auli Elomaa sekä lukiolainen Henni, 15 ja yläkoululainen Lauri, 13. PARASTA SAARILLA: Luonto ja rauha on parasta. Kaupunki on lähellä, mutta kaukana. Voi mennä viikkokausia että käy vain töissä ja tulee kotiin K-kaupan kautta menemättä keskustaan. OMA SAARIHISTORIA: taloa etsittiin Tarvasjokea myöten, mutta Moikoisista se löytyi. Leikkimökin rakentaminen pihalle oli kokemus, pitkä ja harras kymmenen viikon projekti, joka vakuutti Hannu Elomaalle, että oman omakotitalon rakentaminen ei olisi hänen juttunsa. Ja mitä kauemmin tätä kotia on asuttu, sitä paremmalta se tuntuu. HARRASTUKSET: Hannu Elomaa liikkuu lujaa paitsi taivaalla myös asfalttireittejä pitkin pyörällään. Talvipyöräilykin sujuu mukavasti, kun on keinot polkea omaa pyörää sisätiloissa. Toki pyöriä on enemmän kuin yksi. Auli Elomaan harrastuksia on yhdistystoiminta niin kieltenopettajien yhdistyksessä kuin Vaaka ry:ssä, joka kerää lahjoituksia niille, jotka tarvitsevat apua. Henni ratsastaa ja jatkaa isosharrastustaan ohjaajakoulutuksessa. Lauri ui lujaa ja kilpaa. JOS MONI TEKEE PIKKUISEN, MAAILMA MUUTTUU - Wäiskin Wanhemmissa olin monta vuotta, koko Laurin alakoulun ajan ja läksin sitten luonnollisen poistuman kautta, kun lapset siirtyivät yläkouluun. Olen mukana myös Turun seudun kieltenopettajien yhdistyksessä. Niissä olen toiminut aktiivisemmin, Auli Elomaa kertoo. Auli on ollut mukana myös Vaaka ry:n toiminnassa. Vauvakassiyhdistys syntyi Helsingin seudulla vuonna 2000, kun nähtiin, miten heikot lähtökohdat vauvaperheillä rajan takana mm. Sortavalassa on. - Alettiin kerätä sinne miniäitiyspakkauksia, joita vietiin tuhansia rajan yli. On tehty taaperokasseja vähän isommille ja koulureppuja, joissa on koulutarvikkeita ja vähän vaatetta koululaisille. - Olen kerran ollut Venäjän puolella, kun sinne vietiin koulureppuja. Se oli avartava kokemus. Avun tarve alkoi kaukaa lapsiperheistä, mutta sitä on vuosien mittaan löytynyt lähempääkin, myös Turun seudulta, parina viime jouluna myös vanhainkodeista. - Haluttiin muistaa vanhuksia, joilla ei ole yhtään ainoaa omaista. Annettiin villasukat tai hartialiina ja jotain hyvää itse tehtyä. Käytetylle siistille tavaralle löytyy uutta käyttöä. Kaikkea ei kuitenkaan anneta pois. Elomailla on kotonaan erityinen muistojen laatikko, mihin on kerätty tärkeitä juttuja: tutteja ja töppösiä. - Hannu sanoi joskus, että koko talo on muistojen laatikko. Yksi harrastus on lukeminen. Kirjat pinoutuvat, hyvistä on vaikea luopua. Hirvensalon kirjastoakin käytetään ahkerasti. Jos Aulilla kasvavat kirjapinot, Hannulla kasvaa polkupyörien määrä, joita on nyt neljä. Nuoriso harrastaa myös: Henni käy salilla ja ratsastaa Metsäkylän ratsastuskoulussa. Yksi harrastus on ollut jatkaa isoskoulutuksen jatkona NMKY:n ohjaajakoulutuksessa, joka merkitsee samalla kivaa yhdessäoloa kavereiden kanssa. Lauri ui Uimaklubi ÅSK:n treeneissä viisi kuusi kertaa viikossa ja kisat päälle. Syksy tarkoittaa hänelle Impivaaran uimahallin aukeamista uudelleen. Talvella energiaa saa purettua laskettelemalla Hirvensalossa. Ja kun muita treenejä ei ole, voi Lauri lähteä myös pyöräilemään isänsä kanssa. SEURAAVAKSI KUULUMISIA PIKISAARESTA Seuraavat haastateltavat ovat Pikisaaresta. He ovat rakentaneet sinne uuden talon, kuitenkin vanhan talon paikalle. Kyseessä on ystäväperhe, jota tulee tavattua aivan liian harvoin kaikessa arjen kiireessä. Haluttiin muistaa vanhuksia, joilla ei ole yhtään omaista TEKSTI JA KUVAT: SINI SILVÀN SAKARI SAAVALAINEN TIM OLIN NINA JA PETRI VIHANTO PÄIVI JA TEPPO HAAPANIEMI HESSU JA HELI MARTIKAINEN HENNA JA ARI LAHTI AULI JA HANNU ELOMAA - Projektit Oy AVAIMET KÄTEEN KODIT JA HUVILAT Etsitkö pankkia, jossa henkilökohtaiseen varainhoitopalveluun ei vaadita omaisuuksia? LähiTapiola Vauras, jo eurosta alkaen. LähiTapiola-ryhmä, johon LähiTapiola Varsinais-Suomi kuuluu, on paitsi yksi Suomen suurimmista - täyden palvelun sijoitustalo. Niin kauan LähiTapiola Vauras on varallisuudenhoitopalvelu. Hoidamme - - Varallisuudenhoidon lisäksi saat erinomaisia etuja arkitalouteen, kuten M-Projektit Oy Marko Asplund +358 (0) marko.asplund@m-projektit.fi Turku, Eerikinkatu 6 b, Turku, puh / /

9 ruokaa tai suojaa. Rakennuksen kaikki kolot ja reiät pitää tilkitä vaikka tuholaisverkolla. Samalla estää myös oravien ja lepakoiden pääsyn asumuksen sisäpuolelle. On tärkeää asentaa tuholaisverkko niin, että se estää pääsyn välikatolle. Äänikarkottimien katsotaan sopivan parhaiten lyhytaikaiseen torjuntaan. Mokomat hiiret tottuvat kataliksi suunniteltuihin ääniin ja lakkaavat välittämästä niistä. Parhaiten toimivat sellaiset karkottimet, joiden äänitaajuus vaihtelee. Todellinen luomuvaihtoehto hiirenhäätöön on tietysti kissa, joka hiiriä popsimalla saa sekin luomuruokaa ja usein jo läsnäolollaan ja ominaistuoksullaan pitää hiiret kunnioittavan välimatkan päässä. Hiirenmyrkyt kannattaa sijoittaa ulkotiloihin ja mieluiten niin, että ne ovat omassa kotelossaan. Hiiri pitää koteloa turvapaikkanaan ja hakeutuu syömään viimeisen ateriansa sinne. pohjalle laitetaan houkuttimeksi ruokaa. Hiiret kömpivät hajun perässä ämpäriin sisälle, mutteivät pääse sieltä enää pois. Hiirenmyrkyt eivät sovi sisätiloihin, koska hiiri hakeutuu kuolemaan helposti talon rakenteisiin ja hajuhaitta hiiren kokoisesta kalmosta on mammutin kokoinen ja kestää kuukausia. TEKSTI: PIRJO HUTTUNEN Hajuhaitta hiiren raadosta on mammutin kokoinen Todellinen luomuvaihtoehto hiiren torjuntaan on kissa HIIRI PIENI PYÖRII JOS HIIRI ON JO ASETTUNUT TALOKSI Välipohjan rapina illansuussa tai pienet mustat papanat väärässä paikassa paljastavat yleensä vahingon jo tapahtuneen. Hiiri pyrkii isännäksi taloon. Sisätiloissa hiiret pyydystetään tavallisimmin loukulla, joita on syytä laittaa saman tien useita. Moderneimmissa hiirenloukuissa rakenne on sellainen, että kuolleeseen hiireen ei tarvitse enää sormin koskea. Hiirenloukut ja giljotiinit kannattaa sijoittaa seinustojen viereen, niin ne ovat valmiiksi hiirten kulkureiteillä. Jotkut ovat onnistuneet pyydystämään hiiriä tuolin viereen sijoitetulla ämpärillä, jonka KOTIHIIRI Kotihiiri on aktiivisimmillaan yöaikaan. Sille riittää elinalueeksi muutama neliömetri, jos vain ruokaa on riittämiin. Sopeutuvana eläimenä se elää maailmassa kaikkialla siellä missä ihminenkin ja se luetaankin yhä alkuperäisluonnolle haitalliseksi vieraslajiksi. Hiiri syö sisälle päästyään miltei mitä tahansa: ruoka-aineiden lisäksi myös kynttilöitä, saippuaa tai liimaa, tiukan paikan tullen jopa omia ulosteitaan. Viidestä kuuteen poikuetta vuodessa varmistaa, että hiirenhäätöpuuhista emme hevillä pääse. Hiiri syö sisälle päästyään miltei mitä tahansa Syksyn ensimmäiset kunnon kylmät ajavat hiiriä sisätiloihin. Senttiä pienempi kolo riittää Hiiret ovat söpöjä pikku otuksia niin kauan kun ne ovat kaksiulotteisina liikkumattomina kuvina. Tai jos pysyvät televisioruudun takana lasten animaatioelokuvassa. Kotiin sisään päästyään ne saavat aikaan alkukantaisia reaktioita. Ja ihan syystä: kotihiiret levittävät tauteja ja voivat ulostepapanoillaan saastuttaa elintarvikkeita. Hiiret voivat järsiä pikkujouluhin varattuun silkkimekkoon koloja tai tehdä pesän luistimiin. Sähkökatkoksen tai oikosulun takaa voi löytyä hiiren järsimä johto ja ihan karseimmissa tapauksissa hiiri voi päättää jättää maallisen karvakasansa talon rakenteissa ja jäädä muumioitumaan sinne. ENNAKOI Pihalla kompostit ja roska-astiat pidetään tiiviinä, etteivät ne houkuttele hiiriä etsimään 16 10/ /

10 Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.* Tule asiakkaaksemme. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Hän neuvoo sinua ja perhettäsi tärkeissä talouden kysymyksissä. Katso lisää nordea. fi/tervetuloa tai soita (pvm/mpm) ma su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen. Teemme sen mahdolliseksi * Nordea on Global Finance lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna nordea.fi Hei uusi hirvensalolainen! Myös jo kokemusta omaavat ovat tervetulleita ;) Liity Hirvensaloseuran jäseneksi yhdellä jäsenmaksulla mukana tulee koko perhe! Hirvensaloseura pitää hirvensalolaisten puolia. Seurassamme pysyt ajan tasalla ja vaikutat alueen kaavoitukseen voit osallistua järjestämiimme tapahtumiin luot saarelaista yhteisöllisyyttä ja kotiseutuhenkeä Jäsenmaksu on vaatimattomat 15 / vuosi per talous. Liittyminen on helppoa: Maksa 15 tilille ja laita mukaan yhteystietosi ja perheenjäsentesi nimet ja sähköpostiosoitteesi. Lisätietoa: Saaretverkossa.fi > Hirvensaloseura Tervetuloa tutustumaan laajaan tuotevalikoimaamme! - maalit sisälle ja ulos - tapetit - laatat - lattianpäällysteet - sisustustuotteet - kylpyhuonekalusteet - keittiöt - säilytysjärjestelmät - pienrauta - työvälineet - tasoitteet, laastit - pihakivet - lahjatavarat ja sisustuslehdet Nordea Pankki Suomi Oyj Turku: Satakunnantie 162, p. (02) Kaarina: Niemeläntie 2, p. (02) Palvelemme: ark 9 18, la Salo: Myllyojankatu 18 20, p. (02) Palvelemme: ark 9 18, la 9 15 Pienten puolella PIENTEN PUOLELLA ON HYVÄ OLLA. SANOJEN SYVÄMERKITYSTEN ETSINTÄ JA LUOVA LÄHESTYMIS- TAPA SANANPARSIIN ON LASTEN KANSSA ERITYISEN VIRKISTÄVÄÄ. AVOINTA ASENNETTA JA HYVÄÄ MIELTÄ VOI LEVITTÄÄ YMPÄRILLEEN LUKEMALLA NÄMÄ ÄÄNEEN. JOHANNES 6 V. 1. Juna 2. Siitä tietää mitä pitää ostaa 3. Lupa lentää 4. Jos on pysäköinyt väärin joutuu sitte maksamaan 5. Avuton 6. Oikeus etuilla 7. Vastaan kävelijä 8. Tehdään töitä yhdessä 9....tietoa taito MIIKA 3 V. 1. En tiedä 2. Saa ostaa tavaroita 3. Lentokonekirja 4. Kun saa rahaa tädiltä 5. Saa auttaa kaveria 6. Ajaa edessä 7. Koska loppuu? 8. Tehdään yhdessä 9....mitään kuulokkeet KYSYMYKSET MITÄ TARKOITTAA? 1. Pendolino 2. Ostoslista 3. Lentolupakirja 4. Parkkisakko 5. Uusavuttomuus 6. Etuajo-oikeus 7. Vastakohta 8. Yhteistyö MITEN JATKUU LAUSE? 9. Hätä ei lue Luulo ei ole tiedon... Miika ei luota hädän lainlukukykyyn...väärti....lakia. JESPER 6 V. Virven Lukuvinkki VIIHDETTÄ PIMEÄÄN SYKSYYN Mistä syntyy onni? Rahasta, rakkaudesta? Ja mitä se rakkaus onkaan? Nämä ovat ikuisia teemoja, joita on kiva käpertyä puntaroimaan sohvan nurkkaan syysiltoina. Onnen koukkuja 1. Saako sanoa saman? Juna 2. Kauppaostokset 3. Lupa lentää koneilla 4. Pitää ottaa semmoinen lappu poliisilta 5. Auttaa köyhiä 6. Saa etuilla 7. Tulee kohti 8. Tekee töitä muiden kanssa 9....tätä luuta Pienen käsityöliikkeen omistaja Jocelyne - elää seesteistä elämää asiakkaiden ja aviomiehen harmonisessa hyörinässä. Karikoita on ollut, mutta niistä selviydyttyään pariskunnan rakkaus kukoistaa. Asiakkaidensa iloksi Jocelyne kirjoittaa käsityöblogia. Hetken mielijohteesta täytetty lottorivi tekee hänestä jättipotin 18 miljoonan euron omistajan. Vaikka tapahtumat sijoittuvat pieneen kaupunkiin lottovoittaja pysyy salassa. Jocelyne tuntee levottomuutta, mitä hän tekisi rahalla? Hän ymmärtää elämänsä muuttuvan totaalisesti jos hän lunastaa shekin. Hän punnitsee eri hyväntekeväisyyskohteita ja piilottaa shekkinsä. Miten käy, pysyykö Jocelynin salaisuus ja mihin voittoshekki päätyy? Suloisentraaginen kirja, joka antaa unelmille siivet. Delacourt, Grégoire: Onnen koukkuja (suom. Leena Leinonen) 164 s nro / /

11 Lukuvinkki nro 2 Torstaisin puistossa Seesteinen, kuusissakymmenissä oleva aviopari elää kypsässä, toverillisessa liitossa, jossa kuitenkin nainen tuntee yksinäisyyttä, etenkin fyysisesti. Makuuhuoneet ovat olleet erillään jo kymmenen vuotta. Riitaa ei ole, mutta mies on muuttanut käytöstään yhtäkkiä. Syy käytökseen selviää, mutta liian myöhäänkö? Eläkkeellä oleva mies haluaa muuttaa pois Lontoosta maaseudulle, mutta nainen, yrittäjä, ei haluaisi jättää omaa terveysliikettään. Tyttärentytär, jonka kanssa käy kerran viikossa puistossa, on naisen silmäterä. Yksinäisyyden tunne avioliitossa syvenee, kun hän puistossa tapaa charmikkaan isoisän. Kolmiodraama on valmis. Siihen luo särmää myös lisäksi pariskunnan tytär taiteilijavävyineen ja tietysti naisen viisas ja neuvojaan jakava ystävätär. Viihdyttävä kirja aikuisten ihmisten rakkaudesta ja sen puutteesta. Boyd, Hilary: Torstaisin puistossa, suom. Auli Hurme-Keränen, 326 s Virve Myllymäki Kiertelevä kirjastoautolainen HAARLA HUJAN HAJAN Lukija soitti tilannekatsauksen Haarlan liikenneympyrän tienoilta: tienpenkoilla, pyöräteillä ja lähimetsissä lojuu jugurttipurkkeja, karkkipapereita, lihapullapaketteja ja niitä haistelevien supien ja rottien jätöksiä. Nätisti esitetty toive kuuluukin: voisitteko kuskata roskat roska-astioihin ja jättää muun maiseman puhtaaksi? Kirjasto HIRVENSALON KIRJASTO Wäinö Aaltosen koulutie 1-5 ma, to ti, ke, pe KIRJASTOAUTO Haarla, Aamunkoitonkatu 1 perjantaisin Satava, Kakskerrantie 679 perjantaisin Satava, Kakskerrantie 964 perjantaisin Tapahtumat HIRVENSALOSEURAN KOTISEUTURETKI Hirvensaloseuran perinteiselle kotiseuturetkelle pääsee taas lauantaina Retkellä tutustutaan Länsi-Suomen Merivartioston Latokarin satama-alueeseen ja laiturissa olevaan vartiolaivaan. Kokoonnutaan alueen portilla (Pikisaarentie 5) kello 12. Retki on avoin kaikille, tervetuloa! HIRVENSALON HEITTO Naisten jumppaa Hirvensalon urheilutalolla tiistaisin klo ja Haarlan koulussa torstaisin klo KIRPPIS Sunnuntaina klo lasten vaatteiden ja tavaroiden kirpputori Hirvensalon Heiton Urheilutalolla, Syvälahdentie 31. Buffetista kahvia, mehua ja pullaa Tervetuloa! Järjestäjänä Lautturinkadun päiväkodin vanhempainyhdistys. SPR HIRVENSALO (Stålarmink. 33) Hätäensiapukurssi (4h) keskiviikkona klo Ilmoittautuminen mennessä puh TAIDEKAPPELI Hartaus torstaisin klo Kappeli soi - musiikkia sunnuntaisin klo 13 Kappeli soi Laulamme yhdessä toivevirsiä su klo 13 su klo 16 Musiikkia kappelissa -konsertti, Turun konservatorio Virsikoulu Taidekappelissa Haluaisitko oppia sinulle tuntemattomia virsiä? Virsikirja on täynnä koskettavia tekstejä ja upeita sävelmiä. Tule ja kerro, minkä virren haluaisit oppia ja opetellaan yhdessä. Virsikoulu klo tiistaina 22.10, torstaina 24.10, maanantaina ja torstaina Näyttelyt: Professori, Jorma Hynninen, maalauksia Näyttely avoinna: ti-pe klo 11-15, to klo , la-su klo SEURAKUNTA TOIVOA HORISONTISSA - saariston tapahtuma Maininki toimitus@maininkilehti.fi Seuraava Maininki ilmestyy torstaina Marraskuun lehteen ehdit lähettämällä meille tietoja mennessä. Osoitteeseen toimitus@maininkilehti.fi voit lähettää palvelee, jos haluat vaikka katsella aiempia lehtiä. Saat infon tuoreimmasta lehdestä myös Facebookin kautta, jos liityt Mainingin kaveriksi / / Ke Klo 18 Miesten saunailta Esikossa To Klo 9.30 Minimessu lapsiperheille Hirvensalon kirkossa Klo 18 Runoja toivosta - Turun lausuntokerho ry:n runoilta Kakskerran kirkossa. Klo 18 Syystunnelmia -iltamusiikkia Taidekappelissa Pe Klo Soppatykki Haarlan K-kaupan pihalla Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Hirvensalon kirkossa La Klo Toivon pilkahduksia arkeen - naisten hyvinvoinnin päivä Hennalassa Su Klo 12 Sadonkorjuun kiitoskirkko Kakskerran kirkossa Klo 17 Toivoa horisontissa - Missiomessu Hirvensalon kirkossa. Aamurukous Hirvensalon kirkossa 9.10., , , Klo 8 ANKKURIPAIKKA Hirvensalon kirkossa su klo 17 Su 29.9 Ankkuroituna pelkoon, Seppo Jokinen Su Mitä salaisuuksia kannamme? Miten vapautua suvun taakasta? Su Miksi hylkääminen traumatisoi? Tor Spiik RUKOUSPYSÄKKI Hirvensalon kirkon kerhotilat 3.10., , klo 18

12 Noin puolet AFCH:n edustusjoukkueen miehistä on lähtöisin Hirvensalon Heitosta. AFC Campus on tarjonnut Heiton junioreille valmennusapua ja nyt näistä nuorista on vastavuoroisesti apua Campukselle. AFCH:hon oli helppo tulla takaisin. Olen aina ennen pelannut tässä joukkueessa, Tommi kertoo. Miesten edustusjoukkueessa pelaa nuorta porukkaa. Joukkueen keski-ikä on Tommin mukaan vain hiukan yli kahdenkymmenen. INNOLLA UUTEEN KAUTEEN Tommi Sauvonsaari aloittaa kiinnostavan salibandykauden ja abisyksyn. Satavalainen Tommi käy Kerttulin urheilulukiota ja pelaa salibandya AFC Hirvensalon miesten kakkosdivisioonan edustusjoukkueessa sekä seuran A-junioreiden joukkueessa, jossa hänet on valittu kapteeniksi. Joukkueet syntyivät, kun Hirvensalon Heiton sekä opiskelijalähtöisen AFC Campuksen salibandynpelaajat yhdistivät voimansa Miehissä porukka on nyt nuorentunut. Odotan kautta innolla. Joukkue on iso, eikä peliaikaa tule ilmaiseksi, sentterinä pelaava Tommi kertoo. Hän palasi tuttuun joukkueeseen pelattuaan viime kauden SM-sarjaa TPS:n A- ja B-junioreissa. Taustalla on halu saada entistä isompi rooli joukkueessa. Myös kouluun on panostettava. Biologian ylioppilaskirjoitukset olivat syyskuussa ja lisää seuraa ensi keväänä ja vuoden päästä syksyllä. Lukion jälkeen Tommia kiinnostaisi lääketiede tai urheiluun liittyvä koulutusala. HARKITTU PALUU Aikaa koululle jää nyt enemmän, koska viikolla tehtävät pelimatkat eivät enää vie ympäri maata, vaan alkaneella kaudella matsit ovat lähialueella. - Treenejä on silti suunnilleen yhtä paljon. Koulussa on aamutreenit neljä kertaa viikossa. Lisäksi tulevat lajitreenit. Niitä kertyy kahdesta joukkueesta yhteensä kuudet viikossa. Päälle tulevat vielä pelit noin kerran puolessatoista viikossa. Kymmenvuotiaasta asti pelannut Tommi toivoo, että edustusjoukkue on talven runkosarjassa neljän parhaan joukossa. Pidemmälle hän ei vielä katso. - Haluan kehittyä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman ylös. Olisi hienoa, jos joukkue nousisi ykkösdivariin. TEKSTI JA KUVAT: MINNA UUSIVIRTA MITÄ KATSOT TV:STÄ? - Urheilua seuraan. Urheilukanavia varten pitää mennä kaverin luo kylään. Sarjoja en seuraa, vaan katson sitä, mitä tv:stä tulee, silloin kun siihen on aikaa. MITÄ KUUNTELET? - Musiikkia laidasta laitaan. Ennen pelejä pitää kuunnella räppiä, siellä on monia suosikkeja. Muuten sopiva musiikki riippuu fiiliksestä. MITÄ LUET? - Tällä hetkellä pelkästään koulukirjoja. Syksyllä kirjoitin biologian ja siitä olen käynyt kaikki kurssit, joten niitä olen tässä lukenut / /

13 24 10/2013