Sähkön hinta laskee. Kannattaako huvilaa lämmittää talvella? Eläkeläiset vierailulla voimalaitoksella Testissä sauvasekoittimet.

Transkriptio

1 SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 1/2009 nettevaasan Kannattaako huvilaa lämmittää talvella? Eläkeläiset vierailulla voimalaitoksella Testissä sauvasekoittimet Sähkön hinta laskee >> sivu 18

2 ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Ennen kuin kaivat, ota yhteyttä karttapalveluun Ennen kaivutöiden aloittamista on selvitettävä, onko alueella kaapeleita tai kaukolämpöputkistoja. Lähetämme kartat veloituksetta sähköpostitse, faksilla tai postitse. Voit myös noutaa ne karttapalvelusta, Kirkkopuistikko 4, arkisin klo Isommat kuin A3-kokoiset kartat saa yhden työpäivän toimitusajalla tilauksesta. Kartat on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ja ne koskevat vain ilmoitettua paikkaa. Kaapelinäytöt maastossa Merkitsemme kolmen työpäivän toimitusajalla omat kaapelimme maastoon veloituksetta. Mikäli merkintä halutaan tilauspäivänä, työstä veloitetaan 80. Asiakkaan omat kaapelit 80 /tunti. Karttojen ja kaapelinäytön tilaukset Puhelin (06) Sähköposti: Muistathan tehdä sähkösopimuksen ennen muuttoa Tee sähkösopimus asuntoosi vähintään viikko ennen muuttoa, niin varmistat, että sähköt ovat päällä muuttopäivänä. Sähköjen kytkeminen ei maksa mitään, jos sopimus tehdään ajoissa. Jos muuttokytkentä joudutaan tekemään viikonloppuna, pyhäpäivänä tai arkisin asiakaspalvelun aukioloajan ulkopuolella, kytkennästä veloitetaan 120 euroa. Tee sähkösopimus: intenetissä puhelimella (06) käymällä Kirkkopuistikko 4 SISÄLLYS ette Eläkeläiset vierailulla voimalaitoksella Kannattaako huvilaa lämmittää talvella? Pääkirjoitus Eläkeläiset tulivat kylään ja kysyivät: Kuka määrää, mitä sähkö maksaa? Emme vaihtaisi takaisin arviolaskuun Tuovilan uusi maakaapeli vedettiin joen ali Kannattaako kesämökkiä lämmittää talvella? 14-vuotias Nette haluaa alppihiihtäjäksi Nette testasi sauvasekoittimet Punastuva ankka vahtii suihkuvettä Lyhyesti Ristikko Testissä sauvasekoittimet. VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy heinäkuussa Numero: 1/2009 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: (06) Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (06) (24 h) Faksi: (06) Internet: ISSN: Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Mikko Lehtimäki

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Energiaa eduksesi Vaasan Sähkö on aina toimittanut asiakkailleen edullista energiaa. Asiakkaat ovat hetkellisistä markkinamuutoksista piittaamatta voineet luottaa siihen, että heidän sähkönsä pärjää hintavertailuissa. Hinta ei ole joka hetki ollut Suomen halvin, mutta kuitenkin aina edullisimpien joukossa. Samanaikaisesti yhtiön liiketoiminnan jatkuvuuden takeena on ollut hyvä kannattavuus, mikä on vuosittain useissa toimialavertailuissa todettu. Hyvän kannattavuuden ja edullisten hintojen yhdistäminen on ollut ja on jatkossakin mahdollista, koska yhtiön kilpailukyky on kunnossa ja kulut kurissa. Talousnäkymät ovat toki viime kuukausien aikana oleellisesti huonontuneet. Toiminnalliset periaatteet ovat säilyneet ennallaan: sähkön myynnissä ei käytetä jälleenmyyjiä, ei liitytä bonusjärjestelmiin eikä harrasteta kytkykauppoja. Suoraviivainen ja yksinkertainen toiminta merkitsee pysyvästi edullista energiaa. Tämän lehden sivulla 18 on uutinen sähköenergian hinnan alentamisesta. Sähkömarkkinoilla suunta kääntynyt Viime vuonna alkaneen taloudellisen myllerryksen seurauksena on myös energiamarkkinoilla tapahtunut poikkeuksellisen nopeita ja isoja muutoksia. Polttoaineiden hinnat ovat laskeneet, lukuun ottamatta turpeen hintaa, joka on niukkuuden vuoksi noussut. Näkymät lähikuukausille ovat edelleenkin monesta syystä varsin epävakaat. Sähkön tukkumarkkinahintojen lasku on tälläkin kerralla tuonut markkinoille uusia toimijoita. Uudet myyjät ovat tervetulleita mukaan kilpailuun. Suomessa sähkön hinta on edelleen Euroopan halvimpien joukossa. Puskureita taantumaan ja suuriin tuotantoinvestointeihin Vaasan Sähkön tulos säilyi viime vuonna euromääräisesti edellisen vuoden ennätystasolla, mutta vaati toteutuakseen noin 16 prosentin liikevaihdon kasvun. Asiakasmäärä on viime vuoden elokuun jälkeen lisääntynyt noin 6 000:lla. Sähköasiakkaita on tällä hetkellä noin Ennen vuodenvaihteen kuntaliitoksia löytyi Vaasan Sähkön asiakkaita 404:stä eri kunnasta. nette 1/2009 3

4 Eläkeläiset tulivat kylään ja kysyivät: Kuka määrää, mitä sähkö maksaa? Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki 4 nette 1/2009 Aarre Mänty tutkii tarkkaan generaattoria.

5 Vaasan Sähkön voimalaitos Palosaaren sillan vieressä sai Runebergin päivänä vieraakseen parikymmentä sähkön tuotannosta ja varsinkin sen hinnasta kiinnostunutta eläkeläistä. Vaasaan syntyi vuoden vaihteessa uusi eläkeläisyhdistys, TU Vaasan eläkeläiset, kun Vaasan Tekniset Eläkeläiset ja Oloneuvokset yhdistyivät. Kerho pääsi tekemään ensimmäisen yhteisen retkensä Vaasan Sähkön voimalaitokselle. Vierailun ideoinut Tenho Moisander kertoo, että sähköntuotanto kiinnostaa joukkoa, sillä iso osa vieraista oli vielä viime vuoden puolella Vaasan Teknisiä Eläkeläisiä. Heistä monet ovat tehneet työuransa sähkön parissa. Mutta oli sähköstä innostuneiden miesten mukaan lähtenyt monta naistakin, entisiä Oloneuvoksia palkanlaskijoita, kirjanpitäjiä, kartanpiirtäjiä ja laborantteja. Mielenkiintoiselta paikaltahan tämä vaikuttaa, ja kyllä meitä naisiakin ainakin sähkön hinta kiinnostaa, ABB:llä 35 vuotta palkanlaskijana työskennellyt Eine Latvala sanoo. Isäntinä toimivat energiapäällikkö Seppo Pajukoski ja myyntiteknikko Valter Sundström sähkökauppayksiköstä vievät vieraat kierrokselle voimalaitokseen. Tenho Moisander tahtoo tietää, kuinka korkea kattila on ja koska sitä on viimeksi käytetty. Korkeutta on noin 32 metriä, ja kattila on riippuva, jotta kattila pääsee laajenemaan kuumentuessa, Pajukoski selittää. Kattila oli viimeksi käytössä elokuussa 2008, kun Vaskiluodon voimalassa oli huoltoseisokki. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Voimalaitoksen uudempi osa on rakennettu vuonna 1967, ja siinä on alusta asti poltettu raskasta polttoöljyä. Raaka-aineen kalleuden takia voimala toimii vain varavoimalana. Sähkö hinta on harvoin niin kallista, että sitä kannattaisi tuottaa raskaalla polttoöljyllä, Pajukoski sanoo. Todella suuria sähkölaitteita töissään ABB:n muuntajatehtaalla nähnyt ja käsitellyt Moisander tivaa tehokkuuslukuja ja saa tietää, että sähköä ja kaukolämpöä tuottavan voimalaitoksen sähköteho on noin 13 MW ja lämpöteho noin 36 MW. Voimalaitoksen toimintaperiaate avautuu eläkeläisille seitsemännessä kerroksessa, jossa on lämmön ja sähkön yhteistuotantoa selvittävä piirros. Vesilaboratoriossa kaukolämpöveteen lisätään väriainetta ja kemikaaleja. Vihreä väri auttaa paikallistamaan vian nopeammin, jos kaukolämpöputkistoon tulee vuoto. Kemikaalit estävät putkia syöpymästä. Eikö täällä ole ollenkaan ihmisiä töissä, ABB:llä taloushallinnon erilaisia tehtäviä 42 vuotta tehnyt Maj-Britt Gref ihmettelee, kun kierroksella ei ole vielä tullut vastaan yhtään työntekijää. Seuraavaksi Pajukoski opastaakin joukon valvomoon, jossa käyttöteknikko Martin Nummelin ja käyttövalvoja Johan Forss tarkkailevat sähkön ja kaukolämmön kulkemista verkostoissa. Valvomo päivystää koko ajan Nummelin kertoo, että päivystys toimii ympäri vuorokauden. Tietokoneet helpottavat valvojien työtä ja nopeuttavat vikojen löytymistä ja korjaamista. Jos sähköt katkeavat jossakin kohtaa noin kilometrin pituisessa verkostossa, vikakohta näkyy näyttöruudulla jo ennen kuin asiakkailta alkaa tulla vikailmoituksia. Viallinen sähkölinjan osa voidaan erottaa verkosta kauko-ohjauksella. Vaasasta kymmenen vuotta sitten Veikkaalaan muuttanut Pentti Laine kummastelee, miksi kaupungissa asuessa ei ollut juurikaan sähkökatkoja, mutta nyt muutaman sekunnin kestäviä räpsähdyksiä tuntuu olevan usein. Syypäitä ovat useimmiten ilmajohdoille tai muuntajien päälle lentävät linnut, käyttövalvoja Johan Forss kertoo. Kaupungissa lintujen aiheuttamia katkoja ei ole, koska sähköjohdot kulkevat maan alla. Kiiltävänpunainen turbiini-generaattori kerää eläkeläisiltä ihailevia katseita. Höyry tulee kattilasta turbiiniin 520-asteisena. Vaasan Sähkölläkin nuorena pojankloppina työskennellyt Aarre Mänty kiertelee ja tutkii generaattoria joka puolelta. Kaikkialta näkee, että tästä laitoksesta pidetään erittäin hyvää huolta, Mänty kehuu ja kertoo kiertäneensä elämänsä aikana monessa sähköä tuottavassa laitoksessa. Kaikkialla ei ole ollut yhtä siistiä. Pajukoski kertoo, että kaiken onkin oltava kunnossa, sillä jos lämmön- ja sähköntuotanto Vaskiluodossa jostakin syystä keskeytyy, varalämpöä on saatava puolessa tunnissa. >> nette 1/2009 5

6 Voimalaitoksen yläkerrasta on alas matkaa yli 30 metriä. Terttu Salmi ja Salme Karhu kuuntelevat Seppo Pajukosken ja Valter Sundströmin selvitystä sähkön hinnan muodostumisesta. Ai, tämäkö yksin riittää paikkaamaan, Eino Turpeinen ihmettelee ja saa kuulla, että Vaasan Sähköllä on lisäksi useita lämpölaitoksia eri puolilla kaupunkia, muun muassa Isolahdessa ja Pitkällämäellä. Ne eivät kuitenkaan tuota sähköä. Tuulivoima kelpaa eläkeläisille Kierros päättyy kahvikupposen ja Runebergintortun ääreen. Eläkeläiset saavat kysellä Seppo Pajukoskelta ja Valter Sundströmiltä mitä haluavat. Sähkön hinta nousee päivän puheenaiheeksi. Eläkeläiset haluavat tietää, miten sähkön hinta muodostuu ja kuka oikein päättää, mitä sähkö maksaa. Ettei sinulla nyt vain olisi tuo kaavio väärin päin, Aatos Huotari vitsailee Pajukoskelle, kun tämä näyttää piirtoheitinkalvolla, miten sähkön hinta on pääsääntöisesti hilautunut ylöspäin pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vaasan Sähkön tavoite on pitää hinnat vakaina ja keskihinnan alapuolella, Pajukoski vakuuttaa ja näyttää Vaasan Sähkön hintoja kuvaavaa oranssia viivaa, joka pysyttelee muita viivoja matalammalla. Salme Karhua sekä Valto ja Karin Vuorista harmittaa, kun yösähkö ei ole enää niin edullista kuin aikaisemmin. Säilyykö yösähkö enää edes myyntituotteena vai pitääkö yösähkön käyttäjien siirtyä kaukolämpöön? Kyllä varmaankin säilyy, mutta hinnanero päiväsähköön on todellakin kaventunut, ja se johtuu suurelta osin sähköpörssistä, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain. Eläkeläiset tahtovat tietää myös, milloin etälukumittarit asennetaan Vaasaan ja tulevatko ne myös kesämökeille. Valter Sundström vastailee kysymyksiin, kannattaako vaihtaa energiansäästölamppuihin tai hankkia ilmalämpöpumppu. Tuulisähkö saa kannatusta tässä eläkeläisjoukossa. Heidän puolestaan Raippaluotoon saisi oitis rakentaa tuulivoimaloita. Minä nukuin aikoinani oikein makoisasti Tanskassa kokonaisen tuulivoimalametsän vieressä, Aarre Mänty kertoo. Minkäänlaiset äänet eivät häirinneet unta, vaikka hotellin vieressä oli 16 tuulivoimalaa. 6 nette 1/2009

7 Laihialainen Mäki-Rajalan perhe on maksanut reaaliaikaiseen kulutukseen perustuvia sähkölaskuja lokakuusta lähtien. Sähkömittarin etäluenta on sujunut alusta asti ongelmitta eikä perhe enää vaihtaisi arviolaskutukseen. Emme vaihtaisi takaisin arviolaskuun Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Etäluentaan siirtyminen on sujunut ongelmitta Susanna ja Juha Mäki-Rajalan perheessä, mutta sähkönkulutus kasvoi perheen kasvaessa: Reetalle ja Nuutille syntyi vuosi sitten pikkusisko Martta. Juha Mäki-Rajalan mielestä sähkönkulutusta on helpompi seurata kuin ennen. Eikä enää tarvitse jännittää tasauslaskuja. On paljon helpompi varautua hiukan joka kuukausi kuin maksaa iso tasauslasku kerralla. Mäki-Rajalan viisihenkinen perhe asuu vuonna 1989 rakennetussa omakotitalossa. Lämmitettävää asuinpinta-alaa on 132 neliömetriä. Valkotiilisessä talossa on suora sähkölämmitys. Perheen sähkönkulutus on ollut noin kilowattituntia vuodessa. Viimeisen vuoden ajan sähköä on kuitenkin mennyt noin kilowattituntia. Juha miettii vaimonsa Susannan kanssa, onko kotiin hankittu uusia kodinkoneita, jotka selittäisivät nousua. Kodinkoneiden määrä ei ole lisääntynyt, mutta väkimäärä on, Juha keksii. Perheen kuopus, Martta, syntyi vuosi sitten ja äiti on siitä lähtien ollut hänen ja isompien sisarusten Reetan ja Nuutin kanssa kotona. Lapsiperheessä pestään paljon pyykkiä, ja Mäki-Rajalat kertovat käyvänsä saunassa vähintään kaksi kertaa viikossa. Edellisten asukkaiden perua talossa on myös kuivausrumpu, mutta sitä emme käytä juuri koskaan, Susanna sanoo. Haastattelupäivään mennessä Mäki-Rajalat olivat saaneet kolme etäluentaan perustuvaa laskua: lokakuulta 127 euroa, marraskuulta 142 euroa ja joulukuulta 181 euroa. Summat ovat isompia kuin aikaisemmat, noin 130 euron arviolaskut, mutta Juhan mielestä odotusten mukaisia. Sähkölaskut ovat silti kannustaneet polttamaan puita takassa useammin kuin ennen. Kesäaikaan Mäki-Rajaloiden sähkölasku kuukaudessa tulee olemaan muutaman kymmenen euron suuruinen. Talvella pitää varautua hiukan isompiin laskuihin, mutta kesällä voi sitten ostaa jotakin kivaa ja vaikka reissata perheen kanssa, Juha sanoo. Perhe aikoo lähitulevaisuudessa hankkia myös ilmalämpöpumpun, joka pienentää sähkönkulutusta sähkölämmitteisessä talossa, kunhan laitetta ei käytä kesäisin jäähdyttämiseen. Mittarit mittaavat oikein, ongelmia ollut yhteyksissä Osa laihialaisista sai tammikuussa edelleen arviolaskun, vaikka etäluentamittari oli asennettu ja käytössä projekti-insinööri Martti Ijäs Vaasan Sähköverkko Oy:stä kertoo. Mittarit mittaavat aivan oikein, mutta mittareiden toimittajalla on ollut teknisiä ongelmia yhteyksien kanssa, joten tiedot eivät ole välittyneet kunnolla järjestelmään. Tieto siirtyy mittareilta eteenpäin sähköverkossa ja gprs-yhteyksiä pitkin, ja ongelmia on esiintynyt näissä molemmissa. Mittareita oli tammikuun loppuun mennessä asennettu yli kappaletta. Ongelmat ovat koskettaneet Ijäksen mukaan noin kahtasataa taloutta. Mittarit ja etäluentajärjestelmän toimittaa, avaimet käteen periaatteella Landis+Gyr Oy. Emme hyväksy asennusta, ennen kuin se täyttää sille asentamamme kriteerit ja läpäisee yhteyksien toimivuustestin. nette 1/2009 7

8 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuovilan uusi maakaapeli vedettiin joen ali 8 nette 1/2009 Kun porataan, pakkasta saa olla korkeintaan muutama aste, ettei bentoniitti jäädy, Jarno Jussila kertoo.

9 Tammikuisena keskiviikkona Tuovilan vanhan kivisillan liepeillä ja pankin pihamaalla pyörähtelee useita oranssinkeltaisia työkoneita. Kurikkalainen Jussilan veljesten yritys, Maarakennus Velj. Jussila, on tullut poraamaan reikää Tuovilanjoen ali. Maallikosta tuntuu ihmeelliseltä, että poranterä jurnuttaa veden alla, 160 senttimetrin syvyydessä, ja kulkee 55 metrin matkan pankin pihasta joen toiselle puolelle. Suuntaporaa ohjailevalle Jarno Jussilalle työ on kuitenkin melkein rutiinia. Suuntapora on ollut meillä nyt käytössä vuoden verran ja olemme menneet sillä jo ainakin kymmenen joen alta. Jussilan isän ja sedän vuonna 1968 perustama yritys on erikoistunut liikenneväylien alituksiin. Jokien alituksia tekee Jussilan mukaan Suomessa moni muukin yritys, mutta Jussiloilla on vähemmän kilpailijoita, kun tarvitaan koneita halkomaan kallioita. Tuovilanjoen alitus alkaa aamulla kymmeneltä. Jussila arvelee etukäteen urakan kestävän kolmisen tuntia. Mutta jos maaperä on hankala, työ voi viedä kymmenenkin tuntia. Tuovilan maaperä osoittautuu kiviseksi. Joen keskivaiheilla poranterä löytää suuren kiven, ja poranterälle joudutaan etsimään uusi reitti. Se löytyy vasta kolmannella kerralla. Kolmen tunnin arvio osuu oikeaan, ja yhden maissa iltapäivällä sähkökaapeleita varten vedetyt putket ovat paikoillaan joen alla. Reiän poraaminen käy aika nopeasti, mutta se vie aikaa, kun vedetään putket reikään. Saviseos avaa reitin Kuorma-auton lavalla on suuri valkoinen säiliö. Jussila kertoo, että litran astiassa on bentoniittia. Se on luonnonsavea, jota tuodaan Suomeen muun muassa Yhdysvalloista. Bentoniittiin tämä koko homma itse asiassa perustuu. Sekoitamme siihen vettä, ja seos liukastaa poranterän ja avaa reitin, Jussila selittää. Vulkaanisesta tuhkasta syntynyt bentoniitti kelpaa moneen tarkoitukseen. Sillä voi suojella esimerkiksi kaatopaikoilla pohjavesialueita, sillä vettä hyvin imevä bentoniitti paisuu ja muuttuu kostuessaan vettä läpäisemättömäksi. Ainetta käytetään mm. elintarviketeollisuudessa paakkuuntumisen estoaineena. Kun pora on päässyt joen yli, Jussila vaihtaa työkaverinsa Sauli Vesterbackan kanssa poranterän tilalle leveämmän työkalun. Avarrin työntää reiästä savea ja maata pois samalla, kun reikään vedetään putket, joissa sähkökaapelit kulkevat. Yleensä sähkökaapelit viedään joen yli kiinnittämällä ne sillan rakenteisiin. Tuovilassa niin ei voida tehdä, sillä Tuovilan kivisilta on historiallisesti arvokas ja suojeltu kohde. Vuonna 1781 valmistunut silta on Suomen toiseksi vanhin, edelleen käytössä oleva kivisilta. Sillan alituksen jälkeen Jarno Jussila ja Sauli Vesterbacka poraavat vielä toisen reitin. Poranterä suunnataan pankin pihasta Puntaistentien Vaasan Sähköverkko vaihtaa koko ajan vuosittaisten kunnostustöiden yhteydessä ilmajohtoja maakaapeleihin niillä alueilla, missä siihen on mahdollisuus. ali kohti kauppaa. Poraus on äkkiä ohi, ja Jussila hyppää ulos suuntaporan ohjaamosta ja vaihtaa työkalun pieneen kaivinkoneeseen. Kauha kauhoo ojasta läjittäin harmaata pehmeää savea, ja jätämme miehet jatkamaan töitään. nette 1/2009 9

10 Kannattaako kesämökkiä lämmittää talvella? Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki 10 nette 1/2009

11 Moni huvilanomistaja jättää talven ajaksi kesäasuntoon peruslämmön päälle, jotta rakenteisiin ei kertyisi kosteutta. Lämmityksestä voi kertyä helposti satojen eurojen lasku. Jurvalaiset Merja ja Antero Mikkola viettävät talvellakin paljon aikaa kesämökillään. Mökkiä käyttävät myös lapsemme perheineen, Merja kertoo. Mikkolat pitävät viitisen vuotta sitten valmistuneessa hirsihuvilassa talvella +11 asteen peruslämpöä. Mökille tullessaan Mikkolat sytyttävät tulen kevytrakenteiseen valurautatakkaan, joka nostaa kaksikerroksisen, 55-neliöinen rakennuksen lämpötilan nopeasti miellyttäväksi. Meillä menee sähköä enemmän mökillä kuin kotona, sillä koti lämpenee puilla, Merja sanoo. Timo Riiki Vaasan Sähkön teknisestä neuvonnasta on tarkistanut kulutustiedot ja kertoo, että huvila kuluttaa vuodessa sähköä noin kilowattituntia. Se tietää Mikkoloille lähes tuhannen euron laskua. Timolla on kuitenkin useita hyviä neuvoja, joilla sähkölaskua voi pienentää. Käyttämätön mökki kylmilleen Jos kesämökillä ei käydä talvella, yksinkertaisinta on katkaista sähköt pääkatkaisijasta. Kylmilleen jättäminen ei kuitenkaan onnistu, jos mökissä on astianpesukone tai vesiputkia, joista ei saa tyhjennettyä vettä kokonaan pois. Joillekin huviloille sopii kuivanapitolämmitys. Se tarkoittaa lämmitystä, jossa mökin sisälämpötila on aina muutaman asteen korkeampi kuin ulkolämpötila. Kun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan ero pidetään vakiona, rakenteisiin ei kerry kosteutta. Mutta oikein kovalla pakkasella sisälläkin on pakkasta, Riiki sanoo. Kuivanapitolämmityksen voi toteuttaa yksinkertaisimmillaan siirrettävän sähköpatterin avulla. Patterin tehon pitäisi olla noin 10 wattia neliömetriä kohti. Mikkoloiden huvilaan kuivanapitolämmitys ei sovi, sillä huvilassa on vesiputkia, joita ei saa tyhjennettyä kokonaan talveksi. Mutta voisitte aivan hyvin pitää peruslämmön vaikka viidessä asteessa, Timo ehdottaa ja antaa yksinkertaisen laskusäännön: yhden asteen pudotus huonelämpötilaan merkitsee noin 5 prosentin säästöä sähkölaskuun. Älä vie mökille sähkösyöppöjä Mikkoloiden huvilassa on paljon valaisimia, sillä heidän poikansa on sähköasentaja. Timo neuvoo vaihtamaan hehkulamppujen tilalle energiansäästölamput. Pitääkö meidän uusia kattokruunut, vai löytyykö niihin sopivia pienikantaisia energiansäästölamppuja, Merja kysyy ja saa kuulla, että sopivankokoisia lamppuja kyllä löytyy. Mikkoloiden huvilassa kuluu sähköä lämmityksen ja valaistuksen lisäksi televisioon, digisovittimeen, nuorison pelikonsoleihin ja kannettaviin tietokoneisiin. Viihde-elektroniikka vie sähköä kuitenkin vain silloin, kun laitteita käytetään. Tietokoneet otetaan mukaan, ja Merja irrottaa johdot pistorasioista, aina kun he lähtevät mökiltä. Keittiössä on jääkaappi-pakastin, kahvinkeitin, mikroaaltouuni sekä liesi. Kylpyhuoneessa on 150 litran lämminvesivaraaja. Se pannaan talvella päälle vain silloin, kun lastenlasten pitää päästä suihkuun, Antero huomauttaa. Ja on meillä sitten vielä tällainenkin sähkölaite, mutta se ei varmaan vie paljon sähköä, Antero naureskelee ja kantaa makuuhuoneesta esiin imurin. Kesämökkien kodinkoneet ovat usein vanhoja ja tuhlaavat paljon energiaa, mutta Mikkoloilta ei löydy sähkösyöppöjä. Kaikki koneet on ostettu vuonna 2005, kun huvila valmistui. Pakastimessa on yksinäinen pullapussi vierasvaraa. Timo panee Mikkolat miettimään, kannattaako pakastinta pitää päällä niiden takia, vai tulisiko kenties halvemmaksi, jos pullat hakisi mökille tullessa kaupasta. Yleensä meillä on kyllä pakastimessa paljon enemmän tavaraa, Merja puolustautuu. Antero ei ole kovin huolissaan sähkölaskusta. Minä olen ihan pihalla noista asioista, vaikka poika ja miniä aina laskevat, mistä saa halvinta sähköä. Ja sitä vartenhan sitä käydään töissä, että saadaan laskut maksettua, Antero miettii. Vaasan Sähköverkon jakelualueella on yli sähköistettyä vapaa-ajanasuntoa. nette 1/

12 Mökinomistajan säästövinkit: Jätä mökki kylmilleen, jos se on mahdollista. Vähennä peruslämpöä. Kuivanapitolämmitys on halvempaa kuin peruslämpö. Vaihda yösähköön, jos sähköä kuluu vuodessa enemmän kuin kwh. Vaihda hehkulamput energiansäästölampuiksi. Älä pidä viihde-elektroniikkaa valmiustilassa. Onko jääkaapin tai pakastimen oltava päällä läpi talven? Sähkölaitteita voi ohjata etäältä Nykytekniikka antaa mahdollisuuden ohjailla kesämökin sähkölaitteita esimerkiksi matkapuhelimen tai kodin tietokoneen kautta. Kotoa lähtiessä voi esimerkiksi soittaa huvilalle ja an- taa huvilassa olevalle ohjauslaitteelle käskyn ruveta nostamaan sisälämpötilaa. Risto Herttua Vaasan Sähköpalvelusta kertoo, että markkinoilla on olemassa useita erilaisia ohjauslaitteita. Sähköjen lisäksi niihin yhdistetään usein myös murto- ja palosuojaus. Eli matkapuhelin hälyttää, jos kesämökkiin murtaudutaan tai siellä syttyy tulipalo. - Laitteiden hinnat vaihtelevat varustuksesta ja toiminnoista riippuen 500 euron molemmin puolin. Piirikorttitasoisia ratkaisuja saa halvemmallakin, jos osaa itse tehdä kytkentöjä, Herttua kertoo. Hinnalla saa pelkän etäohjauslaitteen keskusyksikön. Asennustyöt maksavat Herttuan arvion mukaan parista sadasta eurosta ylöspäin, ja lisäksi saattaa tulla myös matkakuluja. Laitteen kanssa kommunikointiin tarvitaan myös keskusyksikköön asennettava SIM-kortti. Sitä vartenhan sitä käydään töissä, että saadaan laskut maksettua, tuumaa Antero Mikkola. Valaistussuunnittelija Ilkka Volanen, paljonko maisemapylväs kuluttaa vuodessa sähköä? - Kulutusta on vaikea arvioida, koska valaistus muuntuu vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan. Mutta arvioisin sen olevan Vaasan korkeudella vuodessa noin kilowattituntia. Illuusio kuluttaa sähköä siis suurin piirtein saman verran kuin omakotitalo, jossa ei ole sähkölämmitystä. Volanen perustaa laskelmansa tietoihin katuvalaistuksesta. Vaasan korkeudella katuvalot palavat noin tuntia vuodessa. Koska maisemapylvästä valaistaan vain pimeään aikaan, ja valot on ohjelmoitu syttymään tunti auringonlaskun jälkeen ja sammumaan tunti ennen auringonnousua, tuntimäärästä voidaan vielä vähentää noin 300 vuodessa. Montako valaisinta on? Pylväs valaistaan 21 valonheittimen avulla. Kaikki valonheittimet ovat samanmallisia ja kokoisia. Jokaisessa valonheittimessä on 49 led-lamppua, joten lamppuja on kaikkiaan kappaletta. Yhden led-lampun teho on 4,5 wattia. Palavatko kaikki lamput koko ajan? Silloin kun pylväs näyttää valkoiselta, kaikki ledit ovat päällä. Eri värit saadaan aikaan ledejä säätämällä. 12 nette 1/2009 Montako vuotta led-lamppu kestää? Led-lampun laskennallinen ikä on tuntia eli lamppu palaa yli 10 vuotta. Vaikka lampun ikä on pitkä, sen teho alkaa laskea iän myötä, Volanen huomauttaa. Illuusion valaistusta ohjataan tietokoneohjelman avulla. Tällä hetkellä valmiina on viisi erilaista ohjelmaa: hitaasti muuttuva perusohjelma, yö-ohjelma, aamuvalaistus, joulun aika ja uusi vuosi.

13 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki 14-vuotias Nette haluaa alppihiihtäjäksi Vaasan Sundomissa asuva Anette Ingman, lempinimeltään Nette, suunnittelee määrätietoisesti tulevaisuuttaan. Hän haluaa alppihiihdon ammattilaiseksi. Jos kilpailu-ura ei jostakin syystä onnistu, minusta tulee huippuvalmentaja. Vanhemmat, Elina ja Per Anders Ingman, eivät ole vielä yhtä varmoja kuin tyttärensä siitä, että tuleva ammatti todella löytyy laskettelurinteiltä, mutta koko perhe elää mukana tytön unelmassa. Vanhemmat kuljettavat vuorotellen Netteä kilpailuihin ja harjoittelemaan. 16-vuotias isoveli Robin jää väkisinkin vähemmälle huomiolle. Robinin rippijuhla viime keväänä oli ainoa viikonloppu, kun olimme koko perhe yhtä aikaa koolla, Elina sanoo. Joulukin toki vietettiin yhdessä, mutta aamuisin herättiin jouluaattoa lukuun ottamatta kuudelta, jotta Nette pääsi harjoittelemaan. Vanhemmat jaksavat, koska Nette on niin innostunut ja kunnianhimoinen. Äidin mukaan tyttöä ei ole koskaan tarvinnut patistaa harjoituksiin, pikemminkin on joskus pitänyt taa menoa. rauhoit- On selvää, että Nette on mukana tässä koko sydämestään, sillä tämä vaatii häneltä niin paljon. Nette on kahdeksannella luokalla Porvarinkadun koulussa. Koulu sujuu hyvin, vaikka harrastuksesta seuraa paljon poissaoloja. Olemme panneet muiden vanhempien kanssa merkille, että alppilajeja aktiivisesti harrastavat nuoret menestyvät yleensä hyvin koulussakin. Vapaata saa niin kauan, kuna koulutyö ei kärsi harrastuksesta, Per Anders sanoo. Nette pääsi viime vappuna ison askeleen lähemmäs tavoitettaan, kun hänet valittiin Nilsiän alppikoulun leiritysryhmään. Nette toivoo saavansa jatkaa ryhmässä myös ensi kauden. Peruskoulun jälkeen Nette haluaa alppilukioon. Tavoitteenani on päästä joskus tulevaisuudessa Suomen maajoukkueeseen. Tämän talven tavoitteena on olla kymmenen parhaan joukossa valtakunnallisessa Audi-Cupissa. Nuorten alppihiihtokilpailu koostuu viides- Nette Ingmanin tavoitteena on päästä ammattimaiseen valmennukseen ja maajoukkueryhmään. tä osakilpailuista, joista kauden viimeinen käydään huhtikuussa Suomutunturilla. Pyhän ja Tahkon kilpailujen jälkeen helmikuussa Nette on kokonaispisteissä jaetulla 13. sijalla. Ensi kerran suksilla 3-vuotiaana Nette tuli ensimmäisen kerran laskettelurinnettä alas kolmivuotiaana. Äidin mukaan tyttö oli jo silloin melkoinen hurjapää. Omaa lajia ei ole sen jälkeen tarvinnut miettiä, eikä yhtään talvea ole kulunut ilman suksia. Kesällä Nette kiitää mäkeä alas rullaluistimilla. Tämä on mun juttuni! Nette kuvaa tyypillistä arkipäiväänsä: koulun jälkeen kotiin, nopeasti ruokaa, sitten pariksi tunniksi harjoituksiin, kotiin, läksyt ja nukkumaan. Kesällä minulla on joskus perjantai-iltaisin vapaata, mutta tulen levottomaksi, jos en pääse joka päivä liikkumaan. Nette on liikuntahullu, vanhemmat vahvistavat. Rinteissä vaadittavaa kilpailuhalua löytyy kosolti. Vanhemmat naureskelevat, että Nette osallistui kerran kaverinsa kanssa leivontakilpailuunkin. Niin ja me jopa voitimme kaverini isoäidin leipomilla kekseillä. Mutta oma tiikerikakkumme oli ruma, Nette kertoo. nette 1/

14 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Ammattiopiston opiskelijat Miia Jussila, Pauliina Hautala ja Juho Loponen testaavat sauvasekoittimia. Nette testasi sauvasekoittimet Vaasan ammattiopiston opiskelijat vertailivat Nette-testissä sauvasekoittimia. Niillä vatkattiin kermaa ja soseutettiin jäisiä marjoja ja keitettyjä kasviksia. Opettaja Terhi Ontto-Panula on valinnut testiin ruoka-aineita, joiden soseuttamiseen sauvasekoitinta kotona useimmiten käytetään. Keitetystä porkkanasta ja perunasta syntyy kasvissosekeitto ja vadelmista ja appelsiinista jälkiruoka tai välipala. Kuohukermakin on mukana testissä, vaikka Terhin mukaan sauvasekoittimella ei saa aikaan kunnon kermavaahtoa. Siitä ei tule kuohkeaa. Ensimmäistä vuotta Vaasan ammattiopistossa tarjoilijoiksi ja kokeiksi opiskelevat Miia Jussila Vähästäkyröstä, Pauliina Hautala Jurvasta ja Juho Loponen Kurikasta yrittävät kuitenkin. Testattavana on kolme sauvasekoitinta, ja jokainen testaa niitä vuorotellen kaikkiin testattaviin ruoka-aineisiin. Testiin joutuvat Matsui MSM100, Bosch MSM6B100 ja Philips HR Nuorten mielestä Philipsin sauvasekoitin on parhaimman näköinen: siinä on valkoisen lisäksi violettia ja hiukan punaista. Se näyttää erilaiselta ja mukavammalta kuin muut, jotka ovat tavallisen yksinkertaisia ja valkoisia. Yksinkertaisia laitteita Sauvasekoittimet ovat melko yksinkertaisia: sauva, jonka toisessa päässä pyörii terä. Näissä malleissa terää ei saa irrotettua pesua varten, mutta Philipsissä ja Boschissa sauvasekoittimen alaosan voi pyöräyttää irti, erilleen moottoriosasta, pesun ajaksi. Philipsin mukana tulee puolen litran kannu ja siihen kansi. Philipsiin ja Boschiin voi hankkia erikseen lisätarvikkeena minileikkurin. Muissa sauvasekoittimissa ei ole mukana lisätarvikkeita. Sauvasekoittimet ovat teholtaan erilaisia: Philips on tehokkain, 600 W, ja siinä on kaksi käyntinopeutta. Matsuin teho on 170 ja Boschin 280 W. Boschin liitosjohto on pisin, 1,4 metriä. Matsuin johto on metrin pituinen ja Philipsin 1,3 m. Kerma kokkaroituu Opettaja on oikeassa, sillä yksikään sauvasekoittimista eikä niiden käyttäjistä saa aikaa kermavaahtoa, jota voisi käyttää esimerkiksi kakun koristeluun. Lähinnä parhaimmalta 14 nette 1/2009

15 Tekniset tiedot Arvosteluasteikko erittäin hyvä hyvä tyydyttävä välttävä huono Merkki ja malli Matsui MSM100, 170 W Bosch MSM6B100, 280 W Philips HR1361, 600 W Hinta 14,90 17,90 44,90 Liitosjohdon pituus 1 m 1,4 m 1,3 m Ääni tyhjäkäynnillä 92 db 80,5 db 85,5/86,2 db Lisälaitteet Ei Ei 0,5 litran kannu ja kansi Turbokytkin Ei Ei Kyllä Ulkonäkö Käyttömukavuus Tehokkuus Puhdistettavuus TESTITULOS Halvin Pisin johto Nopein Hinnat Vaasan Gigantissa (Matsui ja Philips) jsekä Prismassa (Bosch) helmikuussa 2009 näyttää Pauliinan Boschilla aikaansaama seos. Etenkin Philips turbokytkimineen on kerman vatkaamiseen liian tehokas, ja tuloksena on kellertävä ja ryynimäinen läjä kipon pohjalla. Kasvisten sekä vadelmien ja appelsiinin soseuttamisesta sauvasekoittimet selviävät kaikki, vaikka testaajat arvelevat etukäteen jäisten marjojen ja appelsiinin kalvojen saattavan aiheuttaa ongelmia. Suuritehoisin Philips on odotetusti nopeimman tuntuinen. Sen kanssa on myös mukava työskennellä, sillä kahvaosa on kumipintainen, joten siitä saa hyvän otteen. Tämän kanssa jaksaisi tehdä töitä kauemminkin kuin pari sekuntia, Juho sanoo. Matsui soseuttaa ruoat, mutta se roiskuttaa ja lisäksi laite tärisee epämiellyttävän tuntuisesti. Tärisee ylikovaa, Miia moittii. Bosch on nuorten mielestä hyvä peruskone, joka hoitaa hommansa. Puhdistus on hankalaa Koska sauvasekoittimien teriä ei saa irrotettua, puhdistus on hankalaa. Testissä muuten hyvin menestynyt Philips häviää tämän osuuden testistä selvästi. Teriin jää aina kiinni jotakin, ja niitä pitää irrotella sormin tai astianpesuharjalla, Pauliina sanoo. Matsui puhdistuu helpommin, mutta parhaimmalta tuntuu Bosch. Philips oli muuten ihan omaa luokkaansa, mutta puhdistettavuudessa Bosch on paras: Appelsiinikin lähti pelkästään huuhtaisemalla, Juho kehuu. Terän voi puhdistaa myös upottamalla sen lämpimään astianpesuveteen ja käyttämällä konetta jonkin aikaa. Philipsin ja Boschin irrotettavat alaosat voi pestä astianpesukoneessa. Moottoriosaa ei saa kastella. Juho valitsisi mieluiten testikoneista itselleen Boschin, mutta tytöt ottaisivat Philipsin. Ainakin, jos koneen maksaisi joku muu. Hinta vaikuttaa valintaan. Jos pitäisi itse maksaa, niin silloin halvin kelpaa ihan hyvin, nuoret sanovat. nette 1/

16 Teksti Anne Kytölä Kuvat Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova Keltainen muoviankka reagoi veden lorinaan ja lämpimään höyryyn. Punastuva ankka vahtii suihkuvettä Tutkimus tuotti ideoita, jotka innostavat säästämään energiaa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova ja Vaasan yliopiston tutkimuslaitos VaasaEMG aloittivat kaksi vuotta sitten tutkimuksen, jossa tutkittiin, voiko ihmisten energiankäyttötapoihin vaikuttaa muotoilulla. Tekesin tuella toteutettu tutkimus poiki neljä tuoteideaa, joita esiteltiin muun muassa viime kesänä Vaasan asuntomessuilla Muovan osastolla. Esineet ovat vasta tuoteideoita, eikä niitä saa ostaa mistään, tutkija Sanna Peltonen Muovasta huomauttaa. Ankan kanssa suihkuun Tutkijat ottivat käyttäjät mukaan kehittämään tuotteita, jotka innostavat käyttämään energiaa järkevästi. Tutkimus käynnistettiin kartoittamalla ihmisten ajatuksia energiasta ja sen säästämisestä. Muotoilijat kehittivät kerätyn tiedon pohjalta neljä tuoteideaa, joita testattiin muun muassa internetissä. Palaute oli runsasta: Yli tuhat ihmistä kävi antamassa kommenttejaan, Peltonen kertoo. Tuoteideoihin tutustuttiin eri paikkakunnilla järjestetyissä ryhmäkeskusteluissa. Vaasassa pidettiin kaksi tilaisuutta. Tuoteideoiden muotoilusta vastasivat Muova ja ruotsalainen Interactive Institute. Muova keskittyi ideoimaan konkreettisia arjen ratkaisuja, kun taas ruotsalaiset hakivat ideoita ihmisten elämäntyyleistä ja harrastuksista. Muovan muotoilemia ovat kodin energianäyttö ja älykäs avainteline; ruotsalaiset tekivät energiakasvin ja suihkuankan. Tavoitteena oli ideoida erilaisille ihmisille sopivia tuotteita, ja siinä onnistuttiin, sillä ideat jakoivat mielipiteitä. Energianäytöstä tykkäsi lähes jokainen, mutta energiakasviin joko ihastuttiin tai sitten sitä ei missään nimessä haluttaisi omaan kotiin, Peltonen kertoo. Energiakasvi on digitaalinen kukka, joka kukoistaa sitä komeammin, mitä järkevämpää perheen energiankäyttö on. Tuhlurin hoidossa kukka lakastuu nopeasti. Käyttäjä voi valita, minkälaista kukkaa kasvattaa, ja kasvuennätykset tallentuvat tilastoihin. Kukka toimii myös sisustuselementtinä ja sopii ihmisille, jotka eivät halua seurata numerotietoja. Teini-ikäisten nuorten vanhemmat ihastuivat suihkuankkaan: suihkuankka voisi lyhentää nuorison suihkutteluja lempeämmin kuin vanhempien nalkutus. Keltainen muoviankka reagoi veden lorinaan ja lämpimään höyryyn. Viiden minuutin suihkun jälkeen ankka muuttuu läpinäkyväksi ja sen sydän alkaa sykkiä punaisena sitä kiihkeämmin, mitä kauemmin suihku kestää. Avaintelineellä turvaa Älykkäässä avaintelineessä on paikka jokaisen perheenjäsenen avaimille. Kun viimeinenkin asukas on aamulla napannut avaimensa telineestä, koti asettuu automaattisesti standby-tilaan eli päälle jäävät vain ne sähkölaitteet, joiden kuuluukin olla päällä koko ajan. Käyttäjät arvostivat tämän esineen luomaa turvallisuudentunnetta jopa enemmän kuin sähkönsäästöä, Peltonen kertoo. Suosituimmaksi tuoteideaksi osoittautui energianäyttö, jonka tutkija itsekin ottaisi mielellään kotiinsa. Keittiön seinällä riippuva energianäyttö kertoisi koko ajan numeroin ja erilaisin graafisin kuvioin, kuinka paljon ja mihin asioihin sähköä kuluu. Kuluttaja voi valita, 16 nette 1/2009

17 Säästäväinen energiankäyttö saa energiakukan kukoistamaan. näyttääkö laite kulutuksen kilowattitunteina vai suoraan euroina. Ihmiset pitivät kovasti siitä, että näytöstä näkee heti, miten sähköä kuluu. Se helpottaa sähkölaskun tarkastamista ja auttaa suunnittelemaan säästöä. Tuoteideoiden lisäksi tutkimus antoi tietoa muun muassa siitä, millaisia erilaisia energiankuluttajatyyppejä on olemassa. Tiedosta on hyötyä tutkimukseen osallistuneille yrityksille, kun ne suunnittelevat tiedotustaan ja markkinointiaan. Tutkimuksessa olivat mukana Vaasan Sähkö, Tampereen Sähkölaitos, Helsingin Energia, TeliaSonera, Semio sekä irlantilainen kaasuyhtiö BordGáis ja ranskalainen konsulttiyritys CapGemini. Energianäyttö auttaa tulkitsemaan sähkölaskun tietoja. Avainteline pitää avaimet järjestyksessä ja kulutuksen energian- kurissa. nette 1/

18 LYHYESTI Sähköenergian hintaan 7 %:n alennus Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaolevien sähkösopimusten energiahintoihin tehdään keskimäärin 7 %:n hinnanalennus. Alennetut hinnat ovat voimassa Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Sähköenergian hinnat sekä alennetut hinnat (enintään 63 A pääsulake). Alennus ei koske perusmaksuja. Sähköenergian hinnat snt/kwh Sähköenergian hinnat snt/kwh Yleissähkö 5,65 5,25 Yösähkö päiväenergia 5,57 5,18 yöenergia 4,65 4,32 Kausisähkö talvipäivä 6,22 5,78 muu aika 4,75 4,41 Vaasan Sähköverkko vähentää lyhyitä katkoja Vaasan Sähköverkko investoi kolmen seuraavan vuoden aikana noin euroa tekniikkaan, jonka avulla voidaan vähentää merkittävästi lyhyitä sähkökatkoja. Lyhyitä sähkökatkoja aiheuttavat tyypillisesti ukkonen sekä ilmalinjojen päälle putoavat puiden oksat tai linjoihin lentävät lintuparvet. Sähkö katkeaa, kun linnut osuvat linjaan, mutta kytkeytyy automaattisesti takaisin puolen sekunnin kuluttua. Jos ongelma ei ole poistunut katkon aikana, sähkö katkeaa uudelleen minuutiksi, ja sitten kokonaan, jos linjan päällä makaa vaikkapa kaatunut puu. Eniten lyhyitä katkoksia sattuu lintujen kevät- ja syysmuuttojen aikaan, käyttöpäällikkö Göran Heino kertoo. Lintujen vuoksi muun muassa Söderfjärdenin ympäristö on katkoksille herkkää seutua. Vaasan Sähköverkon tavoitteena on vähentää lyhyiden katkojen määrä verkossaan puoleen. Nyt katkoja on keskimäärin yksi viikossa. Koko ilmajohtoverkko varustetaan kolmen vuoden aikana maasulun sammutuksella. Maasulun sammutus mahdollistaa valokaaren sammumisen itsestään vikapaikassa ja vähentää näin lyhyitä sähkökatkoja. Uusimmat sammutuslaitteistot asennettiin viime vuoden lopulla Korsnäsin ja Maalahden sähköasemille. Tänä vuonna sammutuslaitteistoja asennetaan Petolahteen sekä Laihialle. Ensi vuonna asennusvuorossa ovat Tuovila ja Vöyri. Sähkökatkoksista ei päästä koskaan kokonaan eroon. Jos linjan päälle on kaatunut puu, se täytyy edelleen käydä ottamassa sieltä pois ihmisvoimin, Heino sanoo. Nimitysuutisia Kent Sandvik Vaasasta on nimitetty asiakasneuvojaksi asiakaspalveluun. Sofia Persson Vaasasta on nimitetty vuorotteluvapaan sijaiseksi myyntireskontraan. Sirkka Stenroos Maalahdesta on nimitetty tekniseksi assistentiksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Riitta Vikeväinen Vaasasta on nimitetty vuorotteluvapaan sijaiseksi ostoreskontraan. Niklas Norrbo Vaasasta on nimitetty asiakasneuvojaksi asiakaspalveluun. Kaisa Nykänen Lappeenrannasta on nimitetty diplomityöntekijäksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. André Sid Mustasaaresta on nimitetty kaukolämpöasentajaksi kaukolämpöyksikköön. Lars Engblom Ylimarkusta on nimitetty johtoasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen 18 nette 1/2009

19 Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Antti Kallio, Hakko Leila Korpilahti, Seinäjoki Edellisen ristikon ratkaisu. nette 1/

20 Lukijakilpailu Mielipiteesi on meille tärkeä! Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita? En lukenut Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Pääkirjoitus Vaasan Sähkö Oy maksaa postimaksun Kukamäärää, mitä sähkö maksaa? Emme vaihtaisi takaisin arviolaskuun Tuovilan uusi maakaapeli vedettiin joen ali Kannattaako kesämökkiä lämmittää talvella? 14-vuotias Nette haluaa alppihiihtäjäksi Nette testasi sauvasekoittimet VAASAN SÄHKÖ OY Tunnus Vastauslähetys Punastuva ankka vahtii suihkuvettä Mitä pidit Nette-lehden ulkonäöstä? Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä? Luen lähes kaikki Selailen En lue Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä? Ruusuja ja Risuja Nette-lehdestä: Nimi Vastaajan sukupuoli Vastaajan ikä mies alle 20 nainen yli 60 Voita kylpyläloma! Vastaa kyselyymme ja voita viikonloppuloma valitsemaasi kotimaiseen kylpylään! Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kylpyläviikonlopun (la-su) koko perheelle (2 aikuista ja 1-3 lasta). Arvonta suoritetaan ja voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti. Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Voit postittaa Nette-ristikon ja Lukijakilpailun vastaukset yhdessä. Irroita sivu ja lähetä se meille.