Viisaasti verkossa. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta

Transkriptio

1 Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki Käsikirjoitus Anniina Lundvall, medianomi, TUNNE-projektin suunnittelija, MLL (toim.) Anu Mustonen, PsT, TUNNE-projektin projektipäällikkö, MLL Muu työryhmä Suvi Tuominen, TUNNE-projektin suunnittelija, MLL Juuso Peura, TUNNE-projektin suunnittelija, MLL Reija Salovaara, tukioppilastoiminnan suunnittelija, MLL Kiitokset Ilkka Kuukka, KM, mediakasvatustutkija Sanna Nummelin, FM, opettaja Pulmu Kuorelahti-Juntunen, TM, opettaja Matti Kari, viestintäjohtaja/lastensuojeluvastaava, IRC-Galleria/Dynamoid Oy Saga Helminen, asiakaspalveluhenkilö, IRC-Galleria/Dynamoid Oy Tiina Vanninen, kasvatustieteiden yo, tukioppilaskouluttaja Timo Vilén, FM, tutkija, tukioppilaskouluttaja Ulkoasu ja taitto Tarja Petrell Valokuvat Raisa Kyllikki Karjalainen Paino Miktor 2006 Tukioppilasryhmät testasivat koulutusrunkoa Helsingissä Aleksis Kiven ja Vuosaaren kouluissa sekä Espoossa Saarnilaakson koulussa Koulutuksen toteuttivat TUNNE-projektin suunnittelijat Anniina Lundvall ja Suvi Tuominen. Koulutuksilla varmistettiin materiaalin toimivuus käytännössä.

3 Sisällysluettelo: Media on nykyajan kansalaistaito Johdanto Nuorten elämä verkossa Faktaa nuorten nettielämästä Ystävyyttä bittiavaruudessa Netti tuottaa iloa ja hyötyä Netti muuntuu moneksi Minä ja muut verkossa Nettiminä ja verkkoidentiteetti Kuva kertoo enemmän kuin Onko kaikki julkisuus hyvästä? Nuori toimittajana ja tuottajana netissä Laki valvoo sisällöntuottajia Vaikuta ja vaikutu Virtuaalivihaa ja pikselipainajaisia Hyvät tavat kunniaan Kiusaaminen ja siihen puuttuminen Koukussa verkkoon Kun nettipolku johtaa harhaan Suurten lupausten äärellä Voiko netissä luottaa mihinkään? Kasvattajana nuorten maailmassa Tukioppilaiden jatkokoulutus Koulutukseen valmistautuminen Koulutusmalli Alkuvirittely Tositoimiin minä ja nettiyhteisöt Ilmaisunvapauden monet kasvot Vaikuta ja vaikutu! Miten menettelisin? Minä viestin viejänä Toimintaideoita koulutuksen jälkeen Liitteet Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta

4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 Media on nykyajan kansalaistaito Mediakehitys etenee vinhaa vauhtia. Peliuutuudet, musiikkityylien vaihtelut, nettipalvelut, muodit ja villitykset pyyhkäisevät reaaliajassa yli mantereiden nuorisokulttuuriin. Vuorovaikutteinen tietokonemedia on tuonut mediakokemuksen psykologisesti uudelle tasolle. Se yhdistää kokonaisvaltaisesti ja elämysvoimaisesti tekstiä, kuvaa, ääntä, musiikkia ja muita tehokeinoja. Passiivisesta vastaanottajasta on samalla tullut aktiivinen, vuorovaikutteinen viestijä. Ilmaisuvoimansa ja vuorovaikutteisuutensa vuoksi media myös muokkaa vahvasti tiedonhankintaa, asenteita, sosiaalista ja tunne-elämää, identiteettiä, maailmankuvaa, elämäntyyliä ja -rytmiä. Viestintä- ja mediataidot ovat kiistämättä nykyajan kansalaistaitoja. Niitä on niin nuoren kuin vanhan tärkeä harjoitella ja päivittää. Tiedämme, että nuoret ottavat uudet teknologiat haltuunsa nopeasti ja löytävät niiden mahdollisuudet tiedonhaun, viestinnän ja viihtymisen ympäristönä. Mutta teknisen taituruuden lisäksi mediamaailmassa tarvitaan paljon muutakin: kykyä kriittiseen, itsenäiseen tulkintaan, ilmaisutaitoja, julkisuuden olemuksen ymmärrystä, eettistä ja toiset huomioivaa viestintätaitoa ja median mallien kyseenalaistamista. Media on vetovoimainen sosiaalisen verkottumisen ja vuorovaikutuksen paikka sekä antoisa tiedon ja elämysten mylly, mutta myös median käyttö pitää saada pysymään tolkullisessa mittakaavassa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt tämän aineiston tukioppilastoimintaan, jotta nuoret voivat kartuttaa tietoisuuttaan ja mediataitojaan erityisesti nettimaailmassa. MLL:n tavoite on kannustaa netin ilojen ja hyötyjen löytämiseen ja harmien vähentämiseen. Mitä tietoisempi ja taitavampi median käyttäjä on, sitä viisaammin ja turvallisemmin hän toimii netissä. Ja sitä enemmän hän pääsee osalliseksi netin iloista! Mediakasvatus on sukupolvien yhteistä työsarkaa. Oppilaat ovat monissa asioissa hyviä opettajia toisilleen ja ohjaajilleen. On tärkeää saada nuoret mukaan nuorempien lasten avustajiksi ja opastajiksi nettimaailmaan. Tässä työssä tukioppilaat ovat merkittävässä roolissa. Aikuista ohjaajaa puolestaan tarvitaan median käytön pelisääntöjen, vastuullisen toiminnan ja kriittisten tulkintataitojen rakentamiseen. Toivon, että lähdemme yhdessä tutustumaan mediamaailmaan avoimin mielin ja tutkimaan, mikä mediassa tarjoaa itse kullekin kiinnostavimmat ja antoisimmat sisällöt. Miten voin käyttää mediaa omaan tiedonhankintaani? Miten pystyn hyödyntämään mediaa itseilmaisun ja vaikuttamisen kanavana? Löydänkö rakennusaineksia omaan identiteettiini, maailmankuvaani tai elämäntyyliini? Antoisaa matkaa mediamaailmaan! Eeva Kuuskoski Pääsihteeri Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta

6 1. Johdanto Lähes jokaisella nuorella alkaa olla tosielämän oheen kehittynyt nettielämä: internetiä käyttää 98 prosenttia suomalaisista nuorista (Suoninen 2003). Moni kasvattaja on jäänyt lehdelle soittelemaan, kun nuoret ovat rynnänneet verkon ääreen, joka tuntuu olevan meseineen, galtsuineen ja chatteineen aikuisen ulottumattomissa. Internet ja sen tarjoama mahdollisuus sosiaalisuuteen ja interaktiivisuuteen kiehtoo nuoria. Netistä löytyy kasvua tukevia keskusteluryhmiä ja yhteisöjä, joissa identiteettiä rakennetaan nettiystävien tuella. Internet on lasten ja nuorten identiteetin takomo ja hautomo, virtuaalinen tapa kasvaa ryhmän jäsenenä ja oppia elämään tietoyhteiskunnassa. Kommunikointi ja vuorovaikutus ovat yhä useammin tietokonevälitteistä, ajasta ja paikasta riippumatonta verkostososiaalisuutta. Netin interaktiivisuus saa nuoriin vipinää, joka näkyy nuorten arjessa. He oppivat toisiltaan ja osaavat poimia itselleen tarpeellisia asioita ympäröivästä mediavirrasta. (Suoranta & Lehtimäki 2003.) Nuoret ovat verkossa toisilleen läsnä, vaikka kasvokontakti puuttuu. Yhteisöllinen tila netissä on kuin valtava nuorisotalo sillä erotuksella, että siellä ei aina ole valvovaa silmää eikä tilanteisiin puuttuvaa aikuista. Netin suojissa on helppoa aiheuttaa harmia eikä netissä tapahtuneesta kiusanteosta aiheutuvaa mielipahaa ole helppo tulkita. Mannerheimin Lastensuojeluliiton te- Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 kemän internetin kuvagallerioita koskevan selvityksen (Peura ym. 2006) mukaan kiusaamisen kokeminen ja mielipahan aiheuttaminen tarkoituksella tai vahingossa on verkossa arkipäivää: viidesosaa vastaajista oli kiusattu kuvagallerioissa. Tässä materiaalissa esiintyvät nuorten kertomukset ovat sitaatteja aineistosta, jota on kerätty kuvagalleriakyselyä sekä muun muassa Nuortennetti-sivuja varten. Netissä syntyvien, uudenlaisten tilanteiden hallitsemiseen tarvitaan verkkoviisautta. Muiden käyttäjien huomioiminen, yhteisöllisyyteen kasvaminen ja muu nettiin liittyvä viisaus vaativat sisäistyäkseen sekä aikaa että huomiota. Yhteisöllisyyteen kasvaminen onkin yksi tukioppilastoiminnan kivijaloista. Materiaaliin liittyvässä koulutuksessa nuoret huomaavat oman ja muiden ihmisten merkityksen netissä. Verkkoviisas nuori nauttii internetistä, sen sosiaalisista ulottuvuuksista ja tietää, kuinka nettiyhteisöissä sekä -palveluissa toimitaan. Verkkoviisautta on myös tiedon kriittisen arvioinnin ja tietojen suojaamisen taitojen hallinta. Verkkoviisauteen ja vastuulliseen internetin käyttöön kannustavan TUNNE (Turvallinen Nuorten Netti) -projektin tuottama materiaali auttaa tukioppilasohjaajaa ymmärtämään ja käsittelemään internetiä nuorten temmellyskenttänä. Jatkokoulutus kerää tukioppilaat yhteen tutustumaan itseensä verkon käyttäjänä ja yhteisöjen jäsenenä. Harjoitusten avulla tukioppilaiden on mahdollista kehittää omaa verkkoviisauttaan ja oppia tapoja, joilla voidaan välittää verkkoviisautta alakouluvierailuilla ja kummiluokkatunneilla myös itseä nuoremmille oppilaille. Materiaalin ydin on kuuden tunnin mittainen jatkokoulutus harjoituksineen. Harjoituksia voi vetää erillisinä tai osana jotakin muuta koulutusta, mutta parhaiten teema tulee käsiteltyä, kun koulutuksen kaikki osiot toteutetaan. Koulutusosioita voi soveltaa myös koulujen mediakerhoissa ja opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvän viestintä ja mediataidot -aihekokonaisuuden apuna eri oppiaineissa. Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta

8 2. Nuorten elämä verkossa Internetiin liittyvällä mediakasvatuksella tarkoitetaan keinojen ja välineiden palettia, jolla internetissä liikkuvan ja netin sisältöjen monitasoisia merkityksiä hahmottavan oppijan kasvua voidaan tukea. Nämä taidot antavat oppilaalle mahdollisuuden toimia tietoisesti vastuullisesti ja kriittisesti netissä. Koska nuorten nettielämä tuntuu olevan niin vaivatonta, eikä aikuisia useinkaan pyydetä apuun netin käyttöön, herää kysymys, miten aikuinen voi tukea nuorta, kun sukupolvien välillä on valtava tietojen ja osaamisen mediakuilu. Kysymys vie mediakasvatuksen ytimeen, jossa tärkeää on aikuisen kokemus ja tietämys mediakentän toiminnasta. Aikuinen voi tarjota verkossa sulavasti liikkuvalle nuorelle tärkeitä eväitä: tervettä järkeä, harkintakykyä ja erilaista näkökulmaa. Niitä nuori ei saa ladattua verkkokaupasta! 2.1 Faktaa nuorten nettielämästä Nuorista 35 prosenttia viettää verkossa keskimäärin 5 10 tuntia viikossa. Suurkuluttajia, jotka käyttävät nettiä yli 20 tuntia viikossa on noin kymmenesosa nuorista. (Pelastakaa Lapset 2005) Eniten internetiä käytetään kotona ja koulussa ja paljon myös kavereiden luona ja julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa. Monissa nuorten suosimissa verkkopalveluissa alaikäsuositus on 12 vuotta ja internetin käyttö lisääntyykin huomattavasti yläkouluikää lähestyttäessä. Internetiä käytetään monipuolisesti: vuotiaat käyttävät nettiä surffaukseen, tiedonhakuun, sähköpostin Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 käyttöön ja erilaisiin chatteihin. Verkosta ladataan myös musiikkia ja elokuvia, päivitetään kotisivuja, blogia tai portfoliota ja selataan verkkolehtiä. (Suoninen 2003.) Lähtökohtana on usein sosiaalinen kanssakäynti verkon välityksellä: tytöt rupattelevat kuvagallerioiden ja pikaviestinohjelmien kautta, pojat kerääntyvät yhteen verkkopelien ja harrastuksiin liittyvien verkkofoorumeiden ääreen. Yhteydenpito on vuotiaiden internetin käyttäjien pääasiallinen tapa toimia netissä. (Pelastakaa Lapset 2006.) 2.2 Ystävyyttä bittiavaruudessa Nettitutuista on tullut oikeita ystäviä, jotka olen esitellyt heidän olemassa oloaan epäilevälle äidille webbikameran kautta. Olen myös puhunut heidän kanssaan puhelimessa. Yhteydenpito muuhun maailmaan netin välityksellä on nopeaa ja halpaa, eivätkä verkkoviestintää vaivaa maantieteelliset rajoitukset. Itsesäätelyyn perustuvassa, ennakkoon sensuroimattomassa verkkomaailmassa jokaisella on mahdollisuus käyttää ääntään ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Nuoret käyttävätkin verkkoa oma-aloitteisesti ja monipuolisesti. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus ovat nuorten netinkäytön pääasiallisia syitä. Internetin kautta hoidetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia kaverisuhteita. Sosiaalista kanssakäymistä tapahtuu chateissa, pikaviestikeskusteluissa, nettifoorumeilla, sähköpostien välityksellä ja verkkopelien äärellä. Netissä syntyy kaveruutta, ystävyyttä ja seurustelusuhteita, joiden laatu ja syvyys vaihtelevat. Nettiystävyys on usein jatketta tosielämän ystävyydestä: koulupäivän jälkeen siirrytään verkkoon jatkamaan juttelua. Verkkoystävyys voi rakentua myös muista kulttuureista ja maista tulevien ihmisten välille. Nettiystävyys voi olla korvaamatonta, etenkin jos samanhenkisiä ystäviä ei löydy koulusta tai harrastuspiiristä. Sähköiset kontaktit eivät kuitenkaan saisi korvata sosiaalisia suhteita oikeassa elämässä. Vaikka välineet tarjoavat mahdollisuuden kontakteihin ja meselistalla on sata kaveria, näennäinen sosiaalisen todellisuuden rajojen laajentuminen voi jäädä sisällöltään varsin tyhjäksi. (Vaattovaara 2003.) Verkossa on helppoa väistellä aikuisia. Nuoruuteen kuuluu tarve luoda aikuisista vapaita vyöhykkeitä, ja tällöin erilaisiin nettijengeihin ja -yhteisöihin hakeutuminen on nuorelle luontevaa, itsenäiseksi kasvamisen harjoittelua. Ryhmiin asettuessaan hän joutuu puntaroimaan sitä, kuinka paljon hän voi ja haluaa olla oma itsensä, ja kuinka paljon hänen on sopeuduttava ja miellytettävä ryhmää konfliktien ennaltaehkäisemiseksi. (Jarasto & Sinervo 1999.) Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt voivat olla nuorelle tärkeä tapa kohdata vertaisryhmään kuuluvia nuo- Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta

10 ria, keskustella tärkeistä asioista ja vaihtaa mielipiteitä ja näkökulmia. Niissä vaaditaan nuorelta erityistä kriittisyyttä ja varovaisuutta. Keskustelujen lomassa voidaan jakaa sairaalloisia laihdutusvinkkejä ja kannustaa rikollisiin tekoihin jonkun aatteen puolesta. Nuoren voi olla vaikea erottaa niistä neuvoja, joihin voi luottaa, sillä keskusteluja ei välttämättä valvota eikä vastaajana ole aikuinen asiantuntija. Epäilyttävät neuvot on syytä jättää huomioimatta ja pohtia, mikä on totta ja mikä herkkäuskoisen hyväksikäyttöä. 2.3 Netti tuottaa iloa ja hyötyä Tiedonhankinta Netistä löytää paljon tietoa, jota voi hyödyntää oppimisen tukena, koulutöissä ja myös silloin, kun mieltä askarruttaa kysymys, johon ei uskalla kysyä tai osaa etsiä vastausta muualta. Reaaliaikaisen tiedon saanti ja näkökulman laajentaminen on helppoa, verkossa voi lukea uutisia ja niiden taustoja useasta eri lehdestä. Nuoren on kyettävä erottamaan faktatieto fiktiosta, tiedonvälitys mainonnasta ja aatteellinen julistus tutkimuksellisesta tekstistä sekä opittava pohtimaan tiedon luotettavuutta monin eri kriteerein, jotta nettitiedosta on aitoa hyötyä. Hakukoneilla löytää tietoa paljon helpommin kuin menemällä kirjastoon. Välillä hakukoneet tosin tarjoavat mitä sattuu, ja on vaikea löytää oikeaa tietoa. Asioiden hoito Netissä nuori oppii hoitamaan monia asioita itsenäisesti. Verkko-ostokset junalipuista leffalippuihin, pankkiasiat ja monenlaiset tilaukset hoituvat verkossa. Netistä saa myös matkustamista helpottavaa tietoa kartoista ja aikatauluista sekä reaaliaikaiset tapahtumatiedot. Myöhästyisin varmaan aina junasta, ellei lippua saisi hoidettua etukäteen netissä. Festariliput ostan myös aina netistä ajoissa, ei tartte miettiä lipun saantia festarialueen portilla. Viihde ja elämykset Netti toimii nuorten rentouttavana ja viihdyttävänä ajanvietepaikkana, jossa leikitään, pelataan ja kilpaillaan. Nuori voi yhtä aikaa kuunnella nettiradiota, pelata verkkopeliä, lukea sarjakuvia ja selailla hupisivustoja. Keskustelut ja kommentoinnit muiden viihtyjien kanssa lomittuvat elämysten kokemiseen. Verkosta on nuoren mahdollista ladata myös kutkuttavan kiellettyjä sisältöjä eroottisista kuvista kovaan pornoon. Mulla on yleensä päällä joku ulkomainen nettiradio aina kun surffaan. Käyn myös katsomassa videopätkiä tietyiltä sivuilta huvikseen silloin, kun ei ole mitään tekemistä. Itseilmaisu Netin kautta nuori etsii paikkaansa arvojen, asenteiden ja mielipiteiden viidakossa. Aikuisen tukemana netin monimuotoinen maailma ja sen useat näkökulmat avartavat nuoren ajattelua. Kiivaat väittelyt ja mielipiteiden perustelun pakko antavat nuorille monia elämässä pärjäämisen ituja. Oman taiteellisen osaamisen esittely on helpompaa kuin koskaan: kuka tahansa voi perustaa oman taide- tai käsityögallerian verkkoon. Kynnys päästä esille on hyvin alhainen, olipa kyse musiikista, kaunokirjallisuudesta tai valokuvista. Oman itsensä julkituominen, esimerkiksi nettikuvagallerioissa, on myös tapa ilmaista itseään. Verkko vapauttaa leikkimään erilaisilla rooleilla ja identiteeteillä sekä ilmaisemaan itseään tavoin, joita ei uskalla kokeilla oikeassa elämässä. Mun omilla sivuilla on mun tekemiä julisteita, joita olen laittanut myös ulkomaiseen nettigalleriaan. Oon saanut tosi kannustavia kommentteja muilta! Vaikuttaminen Verkossa on houkuttelevaa sanoa oma mielipide ääneen. Sen moni tekeekin, sillä verkossa myös nuoren ääni otetaan tosissaan. Verkossa on helppo vaikuttua muiden puheista ja kokeilla itse muihin vaikuttamista. Yhteiskunnan toimintaan puuttuminen vaikkapa verkkoadressin allekirjoittamalla on kansalaisvaikuttamista helpoimmillaan. Nuorelta vaaditaan myös tarkkanäköisyyttä, sillä monet poliittiset, kaupalliset ja uskonnolliset tahot pyrkivät vaikuttamaan nuoriin käyttämällä verkkoa houkutteluun ja suostutteluun. 2.4 Netti muuntuu moneksi Tärkeimmät nettipalvelut sosiaalisuuden näkökulmasta ovat (vrt. Vainio 2004): 1. Weblogit eli netin päiväkirjat tuottavat yhteisöllisyyttä ja julkisuutta keskustelun ja kommentoinnin kautta. Julkiset lokit ovat usein yhteisöjen julkaisemia tiettyä aihepiiriä, esimerkiksi uutisia, käsitteleviä sivustoja. Yksityiset lokit ovat yksityisen henkilön ylläpitämiä ja niitä on useita lajeja: keskeistä niissäkin on keskustelu julkisesti. 2. Wikien eli käyttäjien muokkaamien tietosivustojen idea on tuottaa tietoa yhdessä eikä vain kommentoida: kuka tahansa sivuston käyttäjä voi lisätä tai poistaa tietoja ilman tunnusta, salasanaa 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 tai kenenkään tarkistusta. Suurin suomenkielinen nettitietosanakirja on Wikipedia. 3. Yhteisöportaali rakentaa yhteisöllisyyttä profiilisivuilla, keskustelupalstoilla, blogeilla ja kommentointimahdollisuuksilla. Yhteisöportaaleja ovat esimerkiksi kuvagalleriat. 4. Pikaviestimet mahdollistavat käyttäjien keskinäisviestinnän online-tilassa paikasta riippumatta. Ohjelmilla voidaan olla vähintään tekstiyhteydessä, yhä useammin myös ääni- ja kuvayhteydessä ilmaiseksi ympäri maailmaa. Huomionarvoisia tiedonhankinnan palveluja: a. Hakukoneet, joista tunnetuin lienee Google, erilaiset tietokannat ja arkistot, verkkosana- ja tietokirjat, kuten yhteisöllisesti rakentuva Wikipedia, reseptikoneet sekä käsitöihin ja taiteisiin liittyvät niksi- ja vinkkikokoelmat. b. Asiantuntija- ja viranomaispalvelut, joita on tarjolla kuntien ja kaupunkien sekä erilaisten järjestöjen, kuten MLL:n, Väestöliiton ja Nuorten Akatemian, sivuilla. Lisäksi tarjolla on nettilääkäreitä ja Isosisko vastaa -tyyppisiä palstoja, joissa kysymyksiin vastaa koulutettu, aikuinen asiantuntija. Nuoret suosivat helppoa musiikin, pelien ja elokuvien lataamista netistä. Viihdettä voi hankkia verkkokaupoista ja ilmaiseksi ja usein laittomasti peer-to-peer- eli vertaisverkoista. Vertaisverkon käyttäminen, tiedostojen jako ja erityisesti verkon perustaminen ovat riskialtista toimintaa. Vertaisverkot ovat merkittävä tietoturvariski, sillä ne aukaisevat yhteyden käyttäjän kovalevylle. Lisäksi vertaisverkkojen ylläpitoon liittyy rikoksen riski. Ensimmäiset merkittävät vertaisverkkorikoksiin liittyvät korvaustuomiot annettiin Suomessa vuonna Monia nuoria kiehtoo myös netin pornografia, jota voi maksua vastaan tai maksutta ladata koneelleen. Nuorten keskustelutiloja netissä: tytöille suunnattu nuortenlehden oheispalvelu, jossa paljon keskusteluja nuorille suunnattu sisällöntuottamispalvelu, jossa paljon keskusteluja virtuaalinen hotelli, jonka käyttäjistä suurin osa alle 18-vuotiaita. Verkkosanakirja Blogi Sähköinen päiväkirja, verkkoloki (eng. web blog). Nuori ylläpitää yksin tai ryhmässä joko julkista tai salaista verkkopäiväkirjaa, jossa voi julkaista muun muassa tekstejä, kuvia ja linkkejä. Blogi poikkeaa tavallisesta kotisivusta siinä, että sisältö päivittyy koko ajan. Blogeihin liittyy usein kommentointimahdollisuus. Chat Chat-yleisnimellä tarkoitetaan internetissä toimivia avoimia ja reaaliaikaisia keskustelutiloja. Chattailu on verkkojutustelua, jossa osapuolet keskustelevat yhtä aikaa verkossa joko yksityisesti tai julkisesti. Chattaamista on myös IRC:n (Internet Relay Chat) käyttö eli irkkaaminen. IRC:n käyttö vaatii erillisen ohjelman, jolla otetaan yhteys haluttuun keskustelukanavaan. Keskustelufoorumit Keskustelufoorumilla keskustelijat eivät ole samaan aikaan linjoilla, vaan viestit jäävät pidemmäksi aikaa nettiin luettavaksi. Foorumeilla on ylläpitäjä ja moderaattoreita, jotka ylläpitävät järjestystä muun muassa poistamalla asiattomia viestejä tai käyttäjiä palvelusta. Foorumeja on kaikista mahdollisista aiheista. Kuvagalleriat Internetin kuvagalleriat ovat palveluita, joihin rekisteröitymällä voi asettaa oman kuvan verkkoon julkisesti selailtavaksi ja kommentoitavaksi. Kuvagallerioiden suosio on suurta, 74 prosenttia kuvagallerioiden käyttäjistä käyttää niitä päivittäin (Peura ym. 2006). Kuvagallerioihin rekisteröityminen on yleensä ilmaista, mutta lisäominaisuuksien hankkimiseen tarvitaan rahaa. Useimmissa palveluissa tarjotaan mahdollisuus oman profiilin kehittämiseen, palvelun personointiin, kaverilistojen ja blogin kirjoitteluun. Suomalaisten kuvagallerioiden alaikäsuositus on usein vuotta. Mese ja pikaviestimet Pikaviestimillä tarkoitetaan omalle koneelle ladattavia ohjelmia, joiden avulla voidaan muodostaa yhteys kahden tai useamman tietokoneen välille ja välittää tekstiviestejä, ääntä, videokuvaa, tiedostoja ja sovelluksia. Käyttönimiä ovat muun muassa mese (esim. Windows tai MSN Messenger), ICQ ja AIM. Pikaviestimiä voi käyttää paitsi jutusteluun, myös esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen etätyönä. Vertaisverkot Vertaisverkot eli peer-to-peer (P2P)-verkot ovat järjestelmiä, johon kytketyt koneet ovat kaikki sekä verkon asiakkaita että palvelimia. Vertaisverkon käyttäjä voi siis ladata ja tarjota oman kovalevynsä sisältöjä muiden käyttöön. Tiedon jakaminen ja lataaminen on helppoa, mutta usein jaossa on esimerkiksi tekijänoikeuksien alaista musiikkia ja elokuvia, joiden lataaminen on laitonta. Vertaisverkot ovat myös kokemattomalle käyttäjälle tietoturvariski, sillä varomaton käyttäjä voi jakaa koko kovalevynsä sisällön muille verkon käyttäjille. Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta 11

12 3. Minä ja muut verkossa Netti häivyttää todellisuuden ja tietokonemaailman rajoja. Välillä nuori puuhastelee yksin, välillä yhdessä muiden netin käyttäjien kanssa. Toisinaan raja hämärtyy ja nuori saattaa jakaa itsestään tietoja huomaamattaan. Netillä on miljardi käyttäjää ja nuoren on punnittava, kenelle hän haluaa jakaa tietoja itsestään Nettiminä ja verkkoidentiteetti Identiteetin hioutuminen on nuoruusiän tärkeimpiä kehitystehtäviä. Nuoruus on myös aikaa, johon liittyvät erilaiset roolikokeilut. Netissä roolien kokeilu on helppoa. Nettiminä muovautuu usein ihanneminän pohjalta. Nuori paljastaa netissä asioita, joita hän ei oikeassa elämässä koskaan paljastaisi. Netissä voidaan myös peittää epävarmuutta ja ei-haluttuja yksityiskohtia itsestä. Koulussa ujo tyttö voi esiintyä netissä villinä, vahvana ja rajuna. Nettiminää vahvistetaan suosimalla tietynlaisia ilmauksia ja kirjoitustyyliä. Itsestä voi ottaa kuvia, joissa matkitaan musiikkivideoiden poseerauskuvastoa. Joissakin palveluissa luodaan visuaalinen hahmo eli avatar hiusten väristä ja vaatteista lähtien. Nettiminä voi vahvistaa identiteettiään pohdiskelevaa nuorta ja vapauttaa kokeilemaan erilaisia rooleja. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 Nuorten roolileikit ovat usein viattomia, mutta toisinaan niihin liittyy huijaamista. Esimerkiksi muiden käyttäjien ottamien kuvien kaappaus ja niiden esittäminen omina kuvina on tavallista. Myös ikää voidaan hinata ylöspäin tai esiintyä erinimisenä. Huijaamista voidaan kutsua feikkaamiseksi (engl. to fake, teeskennellä). Identiteettiä kannattaa suojella Nettiminuuksien pohjalla on ihmisen oma identiteetti, jota määrittävät nimi, henkilötunnus sekä erilaiset salasanat ja käyttäjätunnukset. Moni nuori esiintyy netissä oikealla koko nimellään ja esittelee henkilökohtaisia tietojaan erilaisilla sivuilla. Avoimuudesta voi olla haittaa, sillä netissä on helppo joutua identiteettivarkauksien ja erilaisten huijausmuotojen sivustaseuraajaksi tai kohteeksi. Käyttäjätunnus ja vahingossa paljastettu salasana avaavat monille huijarille portin toisen käyttäjän tietoihin ja palveluprofiileihin. Salasanat voidaan huijata tai kiristää, arvata ja myös löytää helposta piilosta. Nuoret jakavat myös ajattelemattomuuttaan salasanojaan luottamuksen osoituksena kavereilleen, jotta he voivat käydä esimerkiksi tarkastamassa käyttäjän sähköpostin. Kaverit löysi joskus mun salasanan, ja laitto toiselle kaverille tyhmää kommenttia Ei se kyllä haitannut, saatiin asia selvitettyä puhumalla. Mulle luvattiin ilmainen mp3-soitin ja siihen jotain musiikkia, jos antaisin salasanani. Se kuulosti vähän epäilyttävälle, mut moni kavereistani antoi salasanansa. Sit ne ei päässy enää kirjautumaan siihen palveluun takaisin, eikä ne tiedä vieläkään, mitä niiden profiileille tapahtui. On muistettava, että salasana on aina henkilökohtainen, eikä sitä saa antaa edes parhaalle ystävälle. Myös oudot pyynnöt ja vaatimukset sähköpostitse tai esimerkiksi chatissa kannattaa ohittaa. Palvelujen järjestelmävalvojat eivät koskaan pyydä henkilökohtaisia tunnuksia tai muita heille kuulumattomia yksityistietoja. Sama koskee verkkokauppoja ja nettipankkeja. Sääntöjen huolellinen lukeminen ja terve epäily ovat hyviä lääkkeitä huijausyrityksiä vastaan. 3.2 Kuva kertoo enemmän kuin Digikameralla ja kamerakännykällä otettujen kuvien laittaminen internetin kuvagalleriaan, kuvien katselu ja kommentointi ovat osa nuorten arkea: esimerkiksi IRC- Galleriaa käyttää vuotiaista nuorista päivittäin yli 60 prosenttia (IRC-Galleria 2006). Joka viidennen MLL:n kuvagalleriakyselyyn (Peura ym. 2006) vastanneiden nuorten mielestä parasta on toisten kuvien katselu ja palautteen saaminen omista kuvista. Kuvagallerioihin rekisteröitymisen jälkeen on mahdollista muovata Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta 13

14 omaa profiilia, lisätä kuvia ja kommentoida muiden kuvia. Tärkeä osa palvelua ovat yhteisöt, joista voi löytää samoista asioista kiinnostuneita uusia ystäviä. Syitä kuvagallerioiden suosioon: Saatavuus: Kuvagalleriaan pääsee helposti koneelta ilman erillisiä ohjelmia. Digikuvaamisen helppous: Kuvia voidaan ottaa kamerakännykällä, webbikameralla ja digikameralla. Kynnys valokuvata ja olla valokuvattavana on alhainen. Lisäksi kuvaaminen ja kuvien julkaisu on halpaa. Tarkkailun mahdollisuus: Kuvagallerian avulla on helppo tirkistellä ja tarkastella muiden elämää, seurata keskusteluja, tutkia kuvia ja napata vaikkapa pukeutumisvinkkejä muilta käyttäjiltä. Nuori voi myös vertailla itseään muihin. Kommenttiketjuja seuraamalla voi tutustua läheisesti muiden ihmisten elämään. Yhteisöllisyys: Nettigalleriassa on helppo ylläpitää ystävyys- ja kaveruussuhteita, moikata puolituttuja ja lähettää yksityisviestejä ihastuksen kohteille. Lisäksi yhteisöjen kautta on mahdollisuus ottaa yhteyttä samanhenkisiin ihmisiin ja löytää uusia ystäviä. Identiteetin rakentuminen: Nettigalleriassa voidaan toisille netin käyttäjille antaa itsestä sellainen kuva kuin halutaan: paljastetaan sopivasti ja kätketään loput. Fyysinen minäkuva on korostuneessa roolissa, joten ulkonäköön ja sukupuoliidentiteettiin liittyvät asiat kiinnostavat netissäkin. Kuvagallerioita netissä: Onko kaikki julkisuus hyvästä? Ärsyttävää se tunki kaikkee kommenttia, että saanko numerosi ja tavattaisko, ja se ei osaa olla ajattelematta mua. Ja oli jotain 20 vee eli paljonkin vanhempi kuin minä! Moni nuori haluaa julkisuutta ja internetin kuvagallerioissa sen saaminen on helppoa. Harva ajattelee julkisuuden kääntöpuolia asettaessa provosoivaa kuvamateriaalia nettiin. Monissa kuvissa poseerataan villisti, machoillaan, litkitään alkoholia ja puhalletaan savua kohti kameraa kavereiden iloksi eikä ymmärretä että kuvia katsovat muutkin kuin lähimmät kaverit. Netti palvelee julkisuushaluisia nuoria, sillä se on maailman suurilevikkisin media. Huomion hakeminen tarkoituksella on yleistä, mutta vielä yleisempää on jakaa elämänsä ja yksityisyytensä ajattelemattomuuttaan netissä. (Heinonen 2003.) Ei ole mukavaa, kun 40-vuotias vanha mies kirjoittaa, että näytän seksikkäältä. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 Pieni osa kuvagallerioiden käyttäjistä joutuu ahdistelijoiden kohteeksi. Tunkeilu voi olla seksuaalista kommentointia tai suoraa tapaamisten ehdottelua. Usein tällaisissa tapauksissa viestittelyn estäminen ja palvelun ylläpidolle ilmoittaminen tehoavat. Yleensä nuoret osaavat väistää vanhempien ihmisten tutustumisyritykset, mutta toisinaan etenkin tytöt innostuvat vanhemmasta ihailijasta, joka houkuttelee juttelemaan kanssaan. Nuori olisi saatava ennalta ajattelemaan, millaisia kuvia itsestään laittaa nettiin ja millaisen kuvan haluaa itsestään antaa. Tarvittaessa nuori voi poistaa liian provosoivat kuvat netistä. Nuoren on hyvä huomioida, että kuka tahansa saa napattua laillisesti kuvan omalle koneelleen esimerkiksi taustakuvaksi ja halutessaan myös levittää kuvaa luvattomasti eteenpäin. Verkko on kuin suuri ilmoitustaulu, johon viestit liimataan pikaliimalla. Nettiin laitetut viestit ja kuvat selataan ja muut käyttäjät luovat niiden pohjalta mielikuvan ihmisestä viestin takana. Palvelujen säännöissä usein kielletään viittaukset seksiin, päihteisiin sekä erilaisiin rasismin muotoihin. Jokainen julkilausuttu ja verkkoon talletettu yksityistieto voi jäädä elämään verkkoon, vaikka kuvat ja tekstit omalta koneelta poistaisikin. Tämän takia jokaista verkkoon laitettua tietoa on syytä punnita tarkkaan ja erityisesti varjeltava omia henkilökohtaisia tietoja. Viattomalta kuulostavan tiedon, kuten oman koko nimen, julkaiseminen netissä voi olla riittävä alku ahdistelulle, sillä nimen perusteella on helppo saada selville puhelinnumero ja osoitetiedot. Erilaisia tietoja yhdistelemällä saadaan selville tarkempia henkilötietoja. On siis tärkeää punnita, liittyykö esimerkiksi oman paikkakuntansa tai omaan kouluun liittyvään yhteisöön. Viisaasti verkossa Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali nettiturvallisuudesta 15