VANTAA MARTINLAAKSO KAUPPAOPPILAITOS Kivikautisen asuinpaikan kai vaus. 1/ele,q t;:_o/ir~,

Transkriptio

1 VANTAA MARTINLAAKSO KAUPPAOPPILAITOS 1983 Kivikautisen asuinpaikan kai vaus 1/ele,q t;:_o/ir~,

2 S sällys Johdanto Kaivauspaikan es ittely 2 Ka ivauspaikan sijainti ja topografia 3 Kai vaus tekniikka 4 Maalajit ja kulttuurimaa 6 Löytöaineisto 8 Yhteenveto 9 5.ta- {( ~l!,.llnv/'.f- lt'.9. Qb Lue ttelo kai vauskertomukseen 1 i ittyvistä diapositi iveista 12 Luettelo kaivauskertomukseen liittyvistä mus tavalkokuvista 13

3 JOHDANTO Vantaan Martinlaakson Kauppaoppilaitoksen tontillasuoritett i in al ustavia tutkimuksia kesällä 1983 Vantaan kaupungin ilmoitettua ryhtyvänsä rakentamaan tontill e suunniteltua kauppaoppilaitosta ja konserttisai ia. Kaivaukset suoritettiin kesäkuun 6. ja 30 päivän välisenä aikana Vantaan kau pung in rahoituksella. Tutkimuksia johti fil.kand. Helena Edgren, jonka lisäksi paikalla työskenteli 11 henkilöä. Helsingissä 1.5. ~. 158'1!k&. -r1a.. Lctru-T') Helena Edgren

4 2 Kaivauspaikan esittely Kunta: Vantaa Kylä: Martinlaakso Tila: Kauppaoppilaitoksen tontti Omistaja: Vantaan kaupunki Peruskartta Hämeenkylä Koordinaatit x= y= z= n m Kertomukseen 1 i i ttyvät löydöt KM 21993: 1-86 Diar Asuinpaikan käynyt tarkistamassa FM Anna- Liisa Hirviluoto v Tarkistusmatkalla poimitut löydöt on luetteloitu numerol le 19713:1-2 ja diarioitu Asuinpaikka on mainittu Vantaan kaupungin ja Museoviraston yhteisjulkai sussa 11 Vantaan kiinteät esihistoria l l iset muinaisjäännökset 11, Ma r tinlaakso 40 - n i me 11 ä. Ke r tomukseen kuuluvat 1 iitteenä: Kopio peruskartasta Kaivausaluekartta mittakaavassa 1:2000 ja yleiskartta mittakaavassa 1:500 Vantaan kaupungin rakennusvirastostakunnallistekniikan suunnitteluosastolta saadull a karttapohjalla Kaivauksilla pi irretyt kartat: pinta- ja pohjavaaituskartta alueesta 1' mk 1:500 s. 26 pintavaaituskartta alueesta II, mk 1 : 100 s. 27 pohjavaaituskartta alueesta I I, mk 1 : 100 s. 28 pinta- ja pohjavaaituskartta koeojasta A25, mk 1:200, s. 29 profi i 1 ikartta koeojasta A25, mk 1:25, s. 30 tasokartta ruuduista A44-46/B19, mk 1:25, s. 31 profiilikartta ruudusta A71/B19, mk 1:10 s. 32 Kaivausvalokuvat s

5 3 Kaivauspaikan sijainti ja topografia Van taan Martinlaakson Kauppaoppilaitoksen tontin kivikautinenasuinpaikka sijaitsee Martinlaakson ja Myyrmäen rajalla Martinlaaksontien eteläpuolella, Viherpolun ja Vihertien välisellä rakentamattoma lla tontilla. Asuinpaikka rajoittuu eteläosaltaan Kauppaoppi laitoksen tontin ja Viherpu iston välissä olevaan seiseen vesijättöalueeseen, jonka läpi kulkee mata la puro, länsiosaltaan Viherpolkuun, pohjoisosaltaan Martinlaaksontiehen ja itäosaltaan Vihertien länsipuolelle jäävään omakotialueeseen (ks. yleiskartta s kuvat 1,2). Asuinpaikan kohdalla Martinlaaksontien pohjoispuolella sijaitsevat paikallinen kansakoulu, uimahalli sekä näiden itäpuolella Martinkeskus. Kauppaoppi l aitoksen tontin kohdalla maasto v iettää jy rkähkösti kohti kaakkoa ja tonttia rajaavaa suoaluetta. Tontin 39 m korkeaksi kumpareeksi kohoava läns iosa eroaa muusta alueesta maastoltaan j yrkempänä ja maaperältään hiekkaisempana, itäosassa maaperä on savisempaa ja loivemmin nousevaa. Koko alueella kasvoi tutkimusten alkaessa paikoin tiheää, paikoin harvempaa puustoa ja Pensaikkoa (diat 1,2,7, kuvat 3,4,5). Kivikauden aikaan on nykyisen suoalueen kohdalla ollut merensalmi, joka on erottanut toisistaan nykyisen Martinlaaksonpuolella o lleen suuren saaren sekä Kauppaoppilaitoksen tonttia vastapäätä olleen pienemmän saaren, joiden väliseen suojaiseen niemeen paikalla ollut asutus on keskittynyt.

6 4 Kaivaustekniikka Vantaan kaupungin mittausosastooli ennen kaivausten alkamista paaluttanut koko tutkittavan alueen 10 x 10m ruutuihin, jotkaoli numeroitu merkein A1;fB1 jne. Paikalle vedetty koordinaatisto ei noudattanut pääilmansuuntia, vaan leikkasi kohtisuorasti korkeuskäyriä. Vantaan kaupungin Museovirastoon toimittamaan yleiskarttaan, mk 1:500, oli merkitty ainoastaan asuinpaikan alapuolella suoalueella kulkeva peruslinja AO/BO- AO/B90, jonka peruspaalu oli aivan Viherpolun vieressä, sekä tätä kohtisuoraan le i kkaava linja AO/'B90- A140/B90 (ka rtta s. 24 ). Molempien linjojen paalujen absoluuttinen ko rkeus oli mitattu ja merk itty kartalle. Vantaan kaupungin mittausten tarkkuus maastossaoli cm/10m ja kartalle merkitty koordinaatisto poikkesi asteesta, mikä vaikeutti kaivausten aikana suoritettua kartoitusta. Ennen kaivausten alkamistaoli suuri osa itälänsi-suuntaisen suoalueen peruslinjan paaluista kiskott u pois ja rikottu ja samoin osa itse kaivausalueen paaluista. Kaivausten aikana suoritettujen vaaitusten absoluuttinen korkeus mitattiin perusl injassa jäljellä olleesta paalusta AO/B20, jonka korkeudeksi oli Vantaan kaupungin toimittamaan karttaan merk itty 30.9 m. Kaivausten aikana suor it~ tu tarkistusvaaitus osoitti paalun todelliseksi korkeudeksi 29.9 m, mitä l ukua on käytetty pohjana asuinpaikan vaaituksessa. Asuinpaikan itäosassa teki tiheä puusto vaaituskoneen käytön mahdottomaksi, ja täällä on tyydytty y lei skartan korkeuskäyrien ilmoittamaan korkeuteen. Alueesta 1 piirrettiin kaivausten aikana pinta- ja pohjavaaituskartta mittakaavassa 1:500, alueesta 11 mittakaavassa 1:100. Koeojasta A25 piirrettiin pinta- ja rohjavaaituskartta mittakaavassa 1:200 sekäprofii likartta mitta (k. 25,30) kaavassa 1: 25. Ruutujen A44-46/B19 kiveyksestä pi i rrettiin tasokartta mitta (k. Yl) kaavassa 1:25 j a ruudusta A71/B19 profiilikartta es ime rkkinä alueen ma a laji - kerroksista (k. s. 32 ).

7 5 Asuinpaikan tutkiminenaloitettiin alueen lounaisosasta (alueelta 1), jossa olevasta vanhasta maale ikkauksesta ens immäi set, asuinpaikan olemassaolon paljastaneet 16yd6t oli tehty ja josta tarkistusmatkalla toukokuussa 1983 löyty i hiotun kiviesineen katkelma. Lähelle maaleikkauksen reunaa linj al le A25 paa l utett i in 1 m levyinen koeoja paalujen A25/Bl0-40 välille asuinpaikan alareunan tutkimiseksi ( dia 6, ku vat 5,6, kartta s. 24 ). Muu aluetutkittiin kaivamalla 1 x 1 m koekuoppia 5 tai 10m välein ja tarvittaessa laajentamalla näi tä suuremmiksi alueiksi ( Dia 11, 3,4, K ). Ylin maakerros poistettiin lapio! la, mi nkä jälkeen kaivamistajatkettiin harkinnan mukaan joko lap iol la tai pelkalla. Koeojat ja -kuopat kaivettiin 10 cm tasoissa ja kustakin kerroksesta saadut löydöt otettiin talteen erikseen. Pohjoisessajatkettiin Martinlaaksontielle asti ja idässä siksi kunnes hiekkamaa loppui ja koekuop i sta tuli multakerroksen alta vastaan selvä savi. Kauppaoppilaitoksen tontin koill isnurkassa havaittu hiekkamaa-alue (Alue 11 tutkittiin metrin levyis in koeojin ja 1 x 1m kokoisin koekuopin ( dia 27, 28, k ). 1 x 1m kokoiset koekuopat kaivettiin myös tutkimuksissa löydöttömhksi todetulle sav ialueelle tontin kaakkoisosaan, kohtiin A60/B90, A90/B90, A40/B140 ja A60/B140 (kartta s. 24 ). Kaikki koekuopat ja -ojat täytettiin kaivausten päättyessä ja suurin osa paaluista kerätt iin pois. Paikalleen jätettiin Mittausosaston itä-länsisuuntaisessa perusl injassa jäljellä olleet paalut, maaleikkauksen reunassa oleva paa lu A20/B20, eteläisen koeojan paalut A25/B15 ja A25/B45 sekä muul la alueella paalut A10/B10, A10/B30, A30/B20, A35/B20, A100/BO, A110/ BO, A120/BO, A140/BO ja A140/B20, jotka lyötiinmahdollisimmansyvälle maahan. Myös numeroidut vaaituskoneen paalut jäivät paikalleen.

8 6 Sillä alueella, jossa vaaituskonetta vaiti in käyttää, vaaittiin kunkin koekuopan pinta- ja pohjaluku (kartta s. 26-8). Myös humus - j a hiekkakerrosten vahvuus vaaittiin. Muullaalueella t yydyttiin käsin suoritettuun mi t taukseen. 1 1-alueen vaaituskoneen absoluuttinen korkeus mitattiin Mart i nlaaksontien pinnastauimahallin risteyksestä, jonka korkeus on 40.2 m Vantaan kaupungin rakennusviraston kartan mukaan. Maalajit ja kulttuurimaa Kauppaoppilaitoksen tontilla on erotettavissa kaksi erillistä löytökeskitty mää, jotka ovat selvästi rajoittuneet alueen h iekkapohjaisiin kohtiin. Toi nen näistä, alue 1, sijaitsee tontin länsi päässä, toinen, alue 11, tont in koill isnurkassa. Alue 11 :n kohdalla työntyy kapea hiekkakieleke Martinlaaksont ieltä kaakkoon ympäröivään savimaahan seuraten suurinpiirtein luoteis-kaakkois-suuntaista 37m korkeuskäyrää. 11-alueella humuskerroksen paksuus vaihteli cm välillä. Ruudusta A130/B135 paljastui erittäin se l vän. 20 cm pa ks u h iekkakerros, jonka värioli selvästi punertavan ruskea. Tämän alla seurasi ke l lertävää hiekkaa ja savea 45 cm syvyydessä. Myös molemmissa koeojissa, A129/ ja A135/B , oli maape rä selvästi hiekkainen, h iekkakerros tosin ohuempi kuin ruudussa A130/B135 (diat 22-24). Muuten hiekka- ja savialueen rajaoli epäselvä ja koko alueella maaperäoli erittäin sekoittunutta. Ruudusta A129/B140 löytyi mm. olutpullon korkki selvästi mu l takerroksen alta hiekan seasta. Varsinaista kulttuurimaata a lueella ei voinut e rottaa, mutta osa asutuksen jäänteistä on saattanut tuhoutua Mart i nlaaksontien pengertä rakennettaessa. ( Kartta s. 24 ).

9 7 Läntisellä!-alueella hiekka- ja savialueen raja oli se lvästi määriteltävissä koekuoppien avulla. Alueen eteläreunassa, lähel l e vanhaa maaleikkausta ka i vetun koeojan keskellä, ruudussa A25/830, hiekkaoli selvästi punaruskeaksi värjäytynyttä. Koeojan länsipäässä hiekka muuttui väriltään kellertävämmäksi (dia 5, k. 6 ) ja viimeisessä ruudussa, A25/810, h iekka o li savenseka i s- ta, väriltään harmaata. Ruudussa A30/810 samoin. Ruud un A35/B10 kohdalla on varsinaisen hiekka-al ueen lounaisraja, ruudun lounaispuol ella hiekka on väriltään harmaata ja savensekaista, koillispuolella punertavampaa ja karkeampaa. Hiekka-alueen itäraja puolestaan kulkee ruutujen A25/849 ja A30-70/860 kohdalla. Ruudun A80/860 kohdalta hiekka-alueen raj a kaartuu ruutujen A100/840 ja A110/840 kautta luoteeseen, A130-l injan ruuduissa tuli humuskerroksen alta vastaan pelkkää savea ja kivikkoa (dia 20, k. 9 ). Kaikista 810-linjan ruuduista A130- ja A35-1 injojen välillä tu l i esille kunno l linen hiekkakerros (k. 10). Koko hiekka-alueell a, varsinkin sen eteläosassa, tuli hiekan seasta esiin runsaasti isoja ja pienempiä kivä. Minkäänlaisia k ivirakenne l mia ei kuitenkaan tavattu (d. 3,4,10,14,6, k. 7-9). Hiekkakerros oli paksuin ja selvimmin punaruskean väri nen alueen eteläosassa olevalla tasanteella ja sen pohjoispuolella. Multake r rosoli tällä ko hd i n n. 10 cm paksu, hiekkakerros syvimmillään n. 50 cm ( ruutu AS0/820). Hiekkaalueen jyrkästi itään viettävässä reunassa ruutujen A40-100/840 ko hdalla hiekkakerros oli ohuempi ja väriltään vaaleampi (0 19 ). Alueen korkeimman kohdan ympärillä, ruuduissa A100/820, A100/830, A110/83 0 ja A1 10/ 820 tu li vastaan peruskal lio. Alueen pohjoisimmissa ruuduissa hiekkakerros oli vain n. 10 cm paksuinen ja väriltään kellertävä (k. 11 ). Varsinaista likamaata ei koko!-alueella saattanut havaita aivan alueen

10 8 eteläosaa lukuunottamatta. Maaleikkauksen rajassa alueen eteläosassa nä kyi jonkin verran hiiltä, jonka esi historiallisuus ei ku itenkaan ole varma. Löytöaineisto Kauppaoppilaitoksen tontin asuinpaikalta saatiin seuraavat löydöt: kivilajiesineitä kpl kivilajiesineen katkelmia 4 II kivi laj i-iskoksia 5 kvartsikaapimia kvartsisia iskentäytimiä 5 II II II kvartsi-iskoksia 403 II Löydöt keskittyvät erittäin selvästi~alueelle,asuinpaikan eteläreunassa maa leikkauksen yläpuolella olevalle tasanteel1e. Linjalle A25 tehdystä koeojasta ja sen teläpuolelta, maaleikkauksen reunaan tehdystä koekuopasta A20/830 löytyi yli puoleteli 212 kpl kaikkiaan 416 : stä löydöstä (kartta s. 24 ). Yhteensä etelärinteestä, 1 injan A80 eteläpuolelta tavatti in 358 kaikkiaan 403:sta 1-alueelta tulleesta löydöstä. Muutamia löytöjä tavattiin kuitenkin myös 1-alueen pohjoisosastakin, ruudusta A110/ kvartsi-iskosta ja ruudusta Al00/810, jossa peruskallio tuli vastaan heti ohuen pintamul lan alta, 1 kvartsi-iskos, sekä ruuduista AlOl/860, A110/830, A125/820 ja A130/810 yksi tai kaksi iskosta kustakin (kartta s. 24 ). 1!-alueelta löytöjä tavattiin 10 ruudusta, 1-3 kpl kus takin. Mitään er i t yi stä löytökeskittymää ei tällä alueella pystytty osoittamaan.

11 9 Ehdottomasti suuri mman osan löytöaineostosta muodostavat kvartsi-iskokset. Kvartsisia iskentäytimiä aineistossa on ainakin 5 kpl, kvartsikaapi mi a on luetteloitu vain yksi kappale, mutta iskosten joukossa saattaa olla niitä useampiakin. Kivilaji-iskoksia löydettiin 5 kappaletta, kivilajiesineen katkelmia 4 kpl. Näistä yksi on peräisin hiekkakivisestä hioimesta, muut ilmeisesti tajtoista tai kirveistä tai täl laisten teelmistä. Ainoa jokseenkin ehjänä löydetty esine on nel isivuinen taltta, jonka ala- l appeissa on kapea fasetointi. Esine on kauttaaltaan hiottu, kä rjestään ja mahdo ll isesti kantapuoleltakin rikkoutunut. Kivilajiesineistä, niiden katke lmista tai - iskoksista löytyi 9 linjan A80 eteläpuolelta, yksi kivilaji-iskos 11- alueelta. Yhteenveto Kesän 1983 tutkimuksissa Vantaan Martinlaakson Kauppaopp i laitoksen tontille tehtiin kaikkiaan x 1m koekuoppaa sekä kolme pitempää koeojaa. Näiden avulla saatiin asuinpaikan rajat selvitettyä tyydyttävästi ja voitiin todeta asutusjälkien keski ttyvän kahdelle eri alueelle. Tontin koillisnurkassa sijaitseva 11-alue oli pinta-alaltaan pienempi ja sisälsi vähemmän löytöjä. Alue saatiin kesällä 1983 kokonaan tutkittua, ja rakennustoimet voivat siten alkaa tällä alueella ilman lisätutkimuksia. (kartta s.23,25) 1-alue, joka käsittää koko tontin länsipään Martinlaaksontieltä tontin alareunaan asti, osoittautui runsaslöytöisemmäksi. Koekuoppien avulla voit iin todeta varsinaisen löytökeskittymän sijaitsevan alueen louna isnurkassa van - han maaleikkauksen yläpuolella olevalla tasanteella, mutta koko!-alueella tulisi suorittaa lisätutkimuksia ennen rakennustöiden ryhtymistä. (kartta s. 23,2~ 2 1!-alueen laajuude ksi arvioitiin tutkimuksissa n. 30m m.!-alueen n.

12 12 Luettelo kaivauskertomukseen 1 iittyvistä diapositi i ve ista Yleiskuva tutkittavan alueen lounaisosasta Ruutu A55/B20, 1. taso II Koeoja A25 loppuun kaivettuna, kuvattu idästä Koeojan A25 kiveystä, idästä Yleiskuva kaivausalueen koeojan A25 länsipäästä, kuvattu kohti itää Yleiskuva kaivausalueesta koeojan A25 länsi päästä kuvattu kohti pohjoista I I Ruutu A35/B20 kaivettuna Jan Lindström ruudussa A41/B9, taustalla Viherpolku Mikko Huurre ruudussa A45/B20 Näkymä ruudulta A40/B60 etelään kosteikkoalueelle Ruudun A59/B9 itäprofiili Ruudun A46/B10 pohjoisprofiili Kiviä ruudussa A36/B30 Eija Kankkunen ruudussa A90/B70 Asuinpaikan itäreunaa, kaivamassa Glenn Granden Kaivajia koeojan A25 itäpäässä Ruutu A140/B10 täynnä vettä sateen jälkeen Yleiskuva 1!-alueelta Martinlaaksontieltä kuvattuna 11-alueen koeojaa A130 avataan 11 kaivetaan, kuva lännestä Vierailija kaivausalueella II Yleiskuva koeojasta A alueel la II Piirtäjä Päivi Kankkunen Kaivajat t öiden päätyttyä

13 13 Luettelo kaivauskertomukseen liittyvistä mustavalkokuvista: Yleiskuva kaivausalueen lounaisosasta, kuvattu lännestä Viherpolulta Yleiskuva ruudulta A40/B60 suoalueel l e päin, kuvattu pohjoisesta Koeojaa A25 avataan, kuvattu lännestä Koeojan A25 länsipää kaivettuna, kuvattu lännestä Ruutu A55/B20, 1. taso, kuvattu etelästä Ruudun A59/B9 itäprofiili Kiviä ruudussa A36/B30 Ruutu A110/B 10, kuvattu luoteeseen Viherpolulle päin Ruutu A140/B10 täynnä vettä sateen jälkeen Jaakko Linna kaivamassa ruudussa A60/B20 11-alueen koeojaa A130 kaivetaan, kuvattu koill isesta Kaivausten päätyttyä Kaivausapu lainen Johannes Edgren Yleiskuva asu inpaikan luoteisosasta, vas. reunassa Martinlaaksontie, kuvattu lännestä Yleiskuva asuinpaikan luoteisosasta. Asuinpaikka Viherpolun itäpuolella olevassa metsikössä. Kuvattu pohjoisesta lmakuva 11 li-alueen koeojasta A135, kuvattu kaakosta lmakuva alueen koeojasta A135, kuvattu pohjoisesta

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31