VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU VUOSIKERTOMUS LUKUVUODELTA opintovuosi

2 SAATTEEKSI TAITEEN ÄÄRELLÄ Monesti odotamme, että taide vastaa esteettisiin ja ilmaisullisiin tarpeisiimme mihin se monta kertaa vahvasti vastaakin antamalla voimauttavia kokemuksia. Mutta taiteen tehtävänä on myös tehdä näkyväksi asioita ja ilmiöitä yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme. Aina ne ilmiöt, joita esimerkiksi nykytaide nostaa esiin, eivät ole pelkästään kauniita tai viihdyttäviä. Taiteilija voi puuttua taiteen keinoin esimerkiksi yhteiskunnassa vaikuttaviin epäkohtiin ja käsitellä teoksissaan vaikkapa ihmisten yksinäisyyttä, ahdistusta, luonnon saastumista, epäoikeudenmukaisuutta, eriarvoisuutta ja niin edelleen. Syksyn 2010 taidenäyttelykäynneillä Kuvataidekoulun syventävien opintojen oppilaat kohtasivat Peekaboo näyttelyssä Etelä Afrikan historiaa käsittelevää nykytaidetta. Taideteosten aiheet olivat haasteellisia. Oppilaiden mielestä näyttely kannatti ehdottomasti käydä kastomassa, niin vaikuttava se yhteiskunnallisilta teemoiltaan heidän mielestään oli. Kuvataiteen yksi arvo on olla viestintäväline. Kuvataide aktivoi näkemään, kyseenalaistamaan, ihmettelemään ja tutkimaan erilaisia ilmiöitä. Erilaiset taideteokset historian varrelta kertovat ihmisen osaamisesta, arjesta, arvoista ja uskomuksista Taiteen avulla ihminen oppii tuntemaan ihmistä itseään ja tiedostamaan, mitä on olla "human being", historiassa ja nyt. Kuvataidekoulussa lapsia ja nuoria rohkaistaan tuomaan rohkeasti esiin omia näkemyksiään. Oppilaille tarjotaan monipuolisesti välineitä ja tekniikoita, joiden avulla visuaalista itseilmaisua saa kokeilla ja toteuttaa. Kuvataidekoulussa opetellaan visuaalista kieltä ja viestintää sekä opitaan toimimaan visuaalisen kulttuurin keskellä. Mistä kasvavatkaan uudet arkkitehdit, kuvataiteilijat, maisemansuunnittelijat, muotisuunnittelijat, elokuvantekijät, muotoilijat, graafiset suunnittelijat ja niin edelleen, elleivät visuaalisen kulttuurin parista. Meidän aikuisten on hyvä muistaa, että lapset ja nuoret luovat tulevaisuuden visuaalista kulttuuria jo nyt. Nuorten oma taide ja heidän luomansa kulttuuri opettavat meitä aikuisia ymmärtämään, miten lapset ja nuoret kokevat ympärillä olevan maailman, mitkä asiat heistä ovat tärkeitä, millainen on heidän kuvallinen maailmansa, ja mitä he haluavat kuvillaan kertoa. On kiinnostavaa nähdä, mitä uutta lapset ja nuoret tuovat visuaaliseen kulttuuriimme, ja mitä vanhaa ja perinteikästä he pitävät säilyttämisen arvoisena. Taidekasvatus ei ole koskaan yksisuuntaista, vaan vuorovaikutusta eri ikäisten ja eri ajassa ja kulttuureissa elävien ja eläneiden ihmisten välillä.

3 Syksyllä 2010 Kuvataidekoulukin liittyi sosiaaliseen mediaan, ollaksemme siellä, missä myös lapset ja nuoret ovat, ja vaikuttaaksemme taidekasvatuksellisin keinoin myös nettimaailmassa. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus muiden taidekoulujen, taiteilijoiden sekä taidekasvattajien kanssa on luonteva tapa toimia aktiivisesti taidekasvatusvaikuttajana internetympäristössä. Lukuvuoden aikana Kuvataidekoulun opetussuunnitelmaa uusittiin. Laaja alaisesti ymmärretty ympäristökasvatus läpäisee nyt koko kuvataidekoulun opetuksen rakenteen. Yksi opetuksen tavoitteista on visuaalisen kuvaympäristön ymmärtäminen. Ympäristökasvatus huomioi myös mediaympäristön osana ihmisen lähiympäristöä. Taidekasvatuksen yksi tehtävä on opettaa mediakriittisyyttä, antaa työkaluja mediatulvan keskellä toimimiseen, mutta myös ohjata lapsia ja nuoria käyttämään mediataiteen työkaluja omassa itseilmaisussaan ja viestinnässään. Lisäksi uusi opetussuunnitelma painottaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnista. Haasteenamme on sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen vaaliminen: mitä haluamme kulttuuristamme säilyttää ja vaalia ja miksi? Miten sopeudumme uusiin viestintäkulttuurin haasteisiin? Mikä on panoksemme taidekulttuurin, ympäristömme ja ihmisen hyvinvoinnin tulevaisuuteen? Johanna Kivioja vs. rehtori

4 OPETUS LUKUVUONNA Lukuvuonna koulussa opiskeli 25 opintoryhmää. Syyslukukausi Opetustyö alkoi Syysloma Itsenäisyyspäivä, ei opetusta Opetustyö päättyi Syyslukukauden pituus oli 16 opetusviikkoa, opetustunteja 1200 Kevätlukukausi Opetustyö alkoi Talviloma Jatkoilmoittautuminen lukuvuodelle Uusien oppilaiden hakuaika Pääsiäisloma Näyttelyn ripustusviikko (Ripustusviikolla ei ollut opetusta) Näyttelyn avajaiset klo Opetustyö päättyi Kevätlukukauden pituus on 18 viikkoa, opetustunteja 1350 Koko lukuvuosi Lukuvuoden opetusviikot Opetustunnit yhteensä 34 vk 2550 opetus tuntia

5 HALLINTO Kuvataidekoulua ylläpitää ja sen hallinnosta ja taloudesta vastaa Valkeakosken kaupunki. Kuvataidekoulun johtokuntana toimii sivistystoimen lautakunta, johon kuuluvat: Kristiina Koskinen Marjatta Kukkamäki Pauli Korpela Aulis Saarinen Paavo Rasilainen Emilia Huuskonen Pirjo Jahn Marita Käkönen Mauri Poiksalo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Sivistystoimen lautakunnan esittelijänä toimii sivistystoimen palvelukeskuksen johtaja Juha Sihvonen. Lautakunnan kokouksissa kuvataidekoulua koskevissa asioissa toimi asiantuntijana rehtori Heikki Kivioja. Valkeakoski opistossa kuvataidekoulu on hallinnollisesti oma yksikkönsä. Kuvataidekoulun rehtori kuuluu Valkeakoski opiston johtoryhmään sekä taiteen perusopetuksen johtoryhmään. KUVATAIDEKOULUN TOIMISTO LUKUVUONNA Kuvataidekoululla on yhteinen toimisto musiikkiopiston kanssa. Osoite: Valtakatu 20, 2. krs Valkeakoski Puhelin:

6 HENKILÖKUNTA Rehtori Kuvataideopettaja Kuvataideopettaja Kuvataideopettaja Tuntiopettajat Vahtimestari Toimistovirkailija Siistijä Harjoittelija Heikki Kivioja kuvataiteilija, kuvataideopettaja TaM Johanna Kivioja, kuvataideopettaja, KM Pirkko Pajunen keramiikkataiteilija, kuvataideopettaja TaM Anja Helminen kuvataiteilija, kuvataideopettaja KuM Miia Änäkkälä kuvataiteilija AMK Pekka Kruus Tuula Koskinen alkaen Erja Juvonen Tytti Tavela (Forssan ammatti instituutti)

7 TALOUS Tilinpäätös Perusopetus % Projektit Kulut Tuotot , *Lukukausimaksut ,49 *Muut tuotot 441 0,15 *Valtionosuus ,55 Valkeakosken kaupungin osuus ,80 Valkeakosken kuvataidekoulu kuuluu opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin. LUKUKAUSIMAKSUT LUKUVUONNA Kuvataidekoulun lukukausimaksut olivat: työpajan lukukausimaksu 112 perusopetuksen lukukausimaksu 98 valmentavien opintojen lukukausimaksu 85 alennettu lukukausimaksu 2. lapselta 78 alennettu lukukausimaksu 3. lapselta 70 Lukukausimaksu maksetaan kaksi kertaa opintovuoden aikana. Johtokunta voi anomuksesta myöntää vapautuksen lukukausimaksusta. Vapaaoppilaspaikkojen hakuaika on opintovuoden alussa syksyisin, ja siitä ilmoitetaan erikseen koulun syystiedotteessa, joka postitetaan koteihin elokuussa.

8 KOULUN TILAT Kuvataidekoulu toimi lukuvuonna pääopetuspisteessään Valtakatu 20, 4.krs. Näissä tiloissa toimi 18 opetusryhmää. Lisäksi kaksi oppilasryhmää toimi Voipaalan lasten ateljeessa Pytingissä Sääksmäellä ja kuusi opetusryhmää Valkeakoski opiston kuvataideluokassa. Osoitteet ja puhelinnumerot: Rehtori, Valtakatu 20 p Opettajainhuone, Valtakatu 20 p Valkeakoski opisto p Voipaala Pytinki p Toimisto, Valtakatu 20, 2. krs p Vahtimestari, Valtakatu 20 p OPPILAAT Valkeakosken kuvataidekoulussa opiskeli lukuvuonna yhteensä 213 oppilasta, joista uusia oppilaita oli 45. Kaikki kuvataidekoulun oppilaat, lukuun ottamatta valmentavien opintojen ryhmää saivat kuvataiteen laajan oppimäärän mukaisen vuosiarvioinnin keväällä Perusopintojen päättötodistuksen sai 18 oppilasta. Laajan oppimäärän päättötodistuksen ja todistuksen päättötyöstä sai 10 oppilasta. Lukuvuoden lopussa opintonsa keskeytti 11 oppilasta. Kuvataidekoulu järjestää vuosittain oppilashaun keväisin vapautuville oppilaspaikoille. Kevään 2011 haussa kuvataidekoulun oppilaspaikkaa haki 40 lasta. Uusia ryhmiä perustettiin neljä (kolme valmentavaa ja yksi 7 vuotiaiden ryhmä)

9 Kuvataidekoulussa lukuvuonna opiskelleet opetusryhmittäin: Valmentavat opinnot VA A 6 vuotiaat, Kivioja Heikki Järvinen Sonia Martonen Bettina Mutikainen Maria Paakkari Amanda Ruhanen Veera Semi Henni Semi Inka VA B 6 vuotiaat, Pajunen Pirkko Harinen Justina Järnefelt Anniina Kantola Helga Kulosaari Aino Laurila Veera Lepistö Ronja Mäkelä Jilla Männistö Fanni Savijärvi Mitja Turunen Eero Perusopinnot 1a 7 vuotiaat, Kivioja Heikki Harinen Tilda Kivioja Aleksanteri Kortelainen Jutta Malmivuori Eevert Nord Rasmus Vuorinen Otso Vähä Mustajärvi Amanda 1c 7 vuotiaat, Kivioja Johanna Hartikainen Aaron Hartikainen Aurora Laine Elias Pohjalainen Jaakko Ranta Emma Riiheläinen Olivia Rissanen Matias Valariutta Tommi 1b 7 vuotiaat, Pajunen Pirkko Jokinen Olivia Karjalainen Veera Sofia Kesola Johannes Kinnunen Sara Koppanen Siiri Lindroos Daniel Nurmi Veikko Savijärvi Lilja Syrjä Emilia Taika Maria Sälke Siiri 2a 8 vuotiaat, Kivioja Johanna Hagren Janette Kanerva Vilma Kekki Iida Klemola Pinja Lundan Venla Männistö Helmi Nysten Noora Parkkali Pinja Rönkkö Anna Stiina Valkama Oona Talvikki 2b 8 vuotiaat Änäkkälä Miia Harju Jaakko Heikkinen Ella Joki Aava Järvinen Silja Hannele Kuusivaara Vilma Minkkinen Mona Nieminen Sara Rekomaa Mari Sutinen Nicklas 2c 8 vuotiaat, Kivioja Johanna Alho Elias Korhonen Akseli Marttelin Wilma Närhi Jenni Paasikangas Tiia Parkkonen Kira Ranta Aho Anni Rosenqvist Elise Vuorinen Kaapo

10 (Perusopinnot) 3a, 9 vuotiaat Pajunen Pirkko Halonen Severi Hiltunen Milja Aurora Honkala Katariina Iso Järvenpää Pinja Komulainen Siiri Laurila Noora Pappila Heikki Penttilä Topi Salo Eemeli Vuorio Tuuli Unni Sofia 3b, 9 vuotiaat, Änäkkälä Miia Ingalsuo Jimi Kesola Silja Kulmala Outi Nieminen Oona Nikkilä Annemari Nääppä Aku Pikkumaa Ella Toivonen Fiia 4a 10 vuotiaat, Kivioja Heikki Hakala Tuuli Hannele Henttonen Leevi Joasaar Kevin Järvinen Aino Kallio Nea Kujanpää Karoliina Pikkuharju Kalle Salminen Juuso Seppänen Satu Ilona 4b 10 vuotiaat, Kivioja Johanna Harkki Aleksi Hartikainen Anniina Hemminki Alma Laine Christian Pesonen Jesse Salmén Amanda Sutinen Veronica Vatanen Sanni Wall Anna 4c 10 vuotiaat, kiertävä ryhmä, opettajat P. Pajunen, J. Kivioja, A. Helminen Hakala Jessika Järvinen Silja Kääriäinen Emma Laurila Reetta Lehtinen Nina Saahko Laura Savilampi Jonna Taavitsainen Anniina Virtanen Pinja 5a 11 vuotiaat, Helminen Anja Halttunen Ronja Innala Anni Emilia Joki Anttila Laura Kahelin Roosa Koitto Olli Lassila Elli Puurunen Pinja Ronkainen Saara Sakko Petra Salminen Emilia Ylilammi Jasmin Voipaala 6 8 vuotiaat, Änäkkälä Miia Heikkilä Sini Myyrä Peppi Ollila Silja Katriina Perhola Henna Saarinen Anssi Saarinen Samuli Tamminen Valtteri Kari Juhani Tamminen Verneri Eero Johannes Voipaala 9 11 vuotiaat, Änäkkälä Miia Inkinen Helena Inkinen Iiro Inkinen Markus Kosonen Emma Limpi Joona Mäntylä Laura Saarinen Pauli Tamminen Saara Kaarina Uravuori Sampo Periodi A 12 vuotiaat, kiertävä ryhmä, opettajat P. Pajunen, J. Kivioja, A. Helminen Hakala Tiina Halonen Anniina Horelli Elli Susanna Kahila Riina Elina Kajanto Jasmine Kallio Marissa Lumpiola Minttu Maaria Lötjönen Markus Nieminen Marika Nikkola Suvi Väisänen Emilia Periodi B 12 vuotiaat, kiertävä ryhmä, opettajat P. Pajunen, J. Kivioja, A. Helminen Hartikainen Elina Kaura Tuomas Korpela Alina Kunnari Markus Peltoniemi Joona Riskumäki Atro Rännäli Ainoliina Eriksson Kristoffer

11 Syventävät opinnot Pima A, Kivioja Johanna Granlund Sonja Joki Anttila Julia Järvinen Aliina Laaksonen Taru Rinnemäki Reea Rytsy Sonja Valkama Fanni Kaarina Veuro Sanna Pima B, Änäkkälä Miia Fuss Ella Henriikka Laine Rose Maria Lehtimäki Silja Lindqvist Oona Lumor Michelle Salonen Henna Summanen Pauliina Villberg Emmi Media A, Helminen Anja Havia Tiia Tuulia Laiho Lauri Luukka Liisa Nykänen Henna Marianne Parikka Edvard Pelkonen Netta Ristola Ville Jatkotyöpaja A, Helminen Anja Mikkonen Tiina Murronmaa Noora Murtonen Saana Niemeläinen Saara Nieminen Maarit Rantanen Johanna Terhi Maria Salminen Ella Valkama Salli Amanda Jatkotyöpaja B, Pajunen Pirkko Grym Ida Karoliina Hietanen Hetaleena Isotalo Susanna Jokinen Jenni Parkkonen Jasmin Salo Sakari Salonen Riikka Toivonen Nelli Veuro Krista Johanna Media B, Helminen Anja Halonen Valtteri Kokko Jaakko Laitinen Aku Laitinen Simo Rättö Topi Lauri Kera A, Pajunen Pirkko Karri Teemu Kivisalo Rami Niemi Kirsi Santamäki Minttu Vaittinen Jannika

12 PÄÄTTÖTODISTUKSET JA STIPENDIT Kuvataiteen laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen saaneet oppilaat: Eriksson Kristoffer Hartikainen Elina Susanna Elina Kallio Marissa Kunnari Markus Nieminen Marika Riskumäki Atro Hakala Tiina Kahila Riina Kaura Tuomas Lumpiola Minttu Maaria Lötjönen Markus Nikkola Suvi Rännäli Ainoliina Halonen Anniina Kajanto Jasmine Korpela Alina Peltoniemi Joona Väisänen Emilia Päättötyöt ja kuvataiteen laajan oppimäärän päättötodistus Parkkonen Jasmin Veuro Johanna Salo Sakari Salminen Ella Nieminen Maarit Murronmaa Noora Mikkonen Tiina Jokinen Jenni Isotalo Susanna Hietanen Hetaleena Lions Club Valkeakoski ry:n myöntämien stipendien saajat Isotalo Susanna, jatkotyöpaja Nieminen Maarit, jatko työpaja A Ristola Ville, Media työpaja

13 PÄÄTTÖTYÖT Päättötyö koostuu oppilaan itsenäisesti suunnittelemasta ja toteuttamasta taiteellisesta kokonaisuudesta sekä siihen liittyvästä oppimisportfoliosta. Päättötyöopiskelijat rakentavat näyttelynsä itse ja esittelevät työnsä avajaistilaisuudessa. Päättötyö arvioidaan, ja oppilas saa todistuksen yhteyteen työstään lausunnon. kevään 2011 päättötyöt esiteltiin Voipaalassa. Salo Sakari (Thousand and one cups) Kuvassa yksityiskohta teoksesta. Veuro Johanna (One piece, 2011) Kuvassa osa teoskokonaisuudesta Salminen Ella (Game over, 2011) Kuvassa yksityiskohta teoskokonaisuudesta Mikkonen Tiina (Sparks in daylight, 2011) Kuvassa osa teoksesta.

14 Hietanen Hetaleena (Sininen illuusio, 2011) Kuvassa osa teoksesta. Jokinen Jenni (Korjaamaton, 2011) Kuvassa osa teossarjasta. Parkkonen Jasmin (Hide, 2011) Kuvassa yksityiskohta teoksesta Murronmaa Noora (Tyttö tylleissään, 2011) Kuvassa yksityiskohta teoskokonaisuudesta Isotalo Susanna (Kuura, 2011) Kuvassa yksityiskohta teoksesta

15 Nieminen Maarit (In to the light, 2011) OPETUSSUUNNITELMA Kuvataidekoulun opetus on kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta, jonka järjestämisessä noudatetaan lakia taiteen perusopetuksesta. Sivistystoimen lautakunta hyväksyi kuvataidekoulun laajan oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman Opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen vuonna 2002 antamaan Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä koulukohtainen opetussuunnitelma on ollut käytössä alkaen. Opetussuunnitelmaa uudistettiin lukuvuonna Opetussuunnitelmassa päivitettiin ja tarkennettiin muun muassa kuvataidekoulun käsitystä ympäröivästä maailmasta ja ympäristökasvatuksesta: tässä huomioitiin mediakasvatus, ympäristötaide ja kestävä kehitys. Sivistystoimenlautakunta hyväksyi päivitetyn opetussuunnitelman kokouksessaan , ja se tuli voimaan lähtien. KUVATAIDEKOULUN TARKOITUS Kuvataiteen perusopetus on tavoitteellista ja vuodesta toiseen etenevää. Sen sisällöt ja opetusmetodit suunnitellaan oppilaiden ikään ja kehitysvaiheeseen sopiviksi. Kuvataiteen perusopetuksen tarkoituksena on tukea oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, antaa tietoja ja taitoja kuvataiteista sekä kehittää oppilaiden valmiuksia ilmaista itseään. Koulun tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia Valkeakoskella sekä antaa pohjakoulutusta kuvataidealoille pyrkiville. Koulun opetus tukee päiväkotien ja peruskoulun taidekasvatustyötä.

16 Pima ryhmä piirtämässä peruukkeja teatterilla OPETUKSEN TAVOITTEISTA Kuvataidekoulussa opiskellaan kuvallista kieltä, jolla on oma käsitteistönsä, kielioppinsa, historiansa ja ilmaisuvälineensä. Opetuksen tavoitteita ovat: - Kuvallisen ilmaisukyvyn kehittäminen eli miten ilmaistaan ajatuksia, mielikuvia, tietoja, havaintoja, tunteita jne. kuvallisesti. - Kuvallisten tietojen ja taitojen kehittäminen; erilaisten työvälineiden materiaalien, tekniikoiden ja kuvan rakentamisen keinojen tuntemus ja hallinta. - Kuvallisen ajattelun kehittäminen; erilaisten kuvallisten elementtien yhdistelykyky, saavutettujen tietojen ja taitojen soveltamiskyky sekä mielikuvien ja havaintojen saattaminen kuvalliseen muotoon. - Havaintokyvyn kehittäminen; tietoinen havainnoiminen, havaintojen jäsentäminen ja esteettinen havainnointi. - Arviointikyvyn kehittäminen suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteisiin sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittäminen. - Sosiaalisten taitojen kehittäminen; keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä toimimisen kyvyn kehittäminen. - Ihmisen jatkuva henkinen kasvu kuvataiteen avulla. - Taidemaailman ymmärtäminen. - Sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävän kehityksen arvojen ymmärtäminen

17 Kuvataidekoulun tavoitteet tähtäävät oppilaan persoonallisuuden kehittämiseen. Ajatellaan, että kuvataiteen opiskelun avulla ihminen voi saada itselleen jotain sellaista, joka tekee hänen elämästään henkisesti rikasta. Ihmisen luoma kuvallinen kulttuuri kuuluu kaikille, ja sen omaksuminen on hyvä aloittaa jo pienestä pitäen. Kuvataidekoulussa oppilaat työskentelevät ryhmissä, He oppivat toisiltaan, kuinka samaankin tehtävänantoon löytyy erilaisia lähestymistapoja ja ratkaisuja. Taiteellisessa työskentelyssä on monia sisältöjä: keksimistä ja havaintojen tekemistä, tutkimista, kokeilua, tekemisen iloa puurtamista unohtamatta. Ongelmanratkaisua tarvitaan monella tasolla ja prosessiin sisältyy erilaisten tunteiden ja ajatusten jakamista, uusien ovien avautumista. Minäkuva ja käsitys siitä, mitä osaa, vahvistuvat. Kuvataiteen alueella tieto ja taito syntyvät omien kokemusten, havaintojen ja oman tekemisen kautta. Työskentely kuvataidekoulussa onkin ennen kaikkea kuvien tekemistä mm. piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla, rakentamalla ja valokuvaamalla, mutta se voi olla myös eläytymistä, kuuntelua, liikkumista, leikkiä ja mielikuvien muodostamista. OPETUKSEN RAKENNE Kuvataidekoulun oppilaat ovat 6 18 vuotiaita. Kuvataiteen perusopetukseen kuuluu kolme toisiinsa liittyvää vaihetta: valmentavat opinnot, perusopinnot ja syventävät opinnot. Opetus tapahtuu 8 11 oppilaan ryhmissä, jotka on muodostettu suunnilleen samanikäisistä lapsista. Oppilaaksi kouluun voi hakeutua 6 12 vuotiaana vuosittaisessa oppilashaussa keväisin tai tiedustelemalla vapaita oppilaspaikkoja lukukauden alussa. Syventävien opintojen vaiheessa oppilaaksi voidaan hyväksyä työnäytteiden avulla. Syventävien opintojen jälkeen oppilas voi halutessaan vielä osallistua jatkotyöpajan opetukseen.

18 Valmentavat opinnot Valmentavat opinnot on tarkoitettu kuvataidekoulun nuorimmille eli 6 vuotiaille oppilaille. Opintojen kesto on yhden opintovuoden pituinen, opetusta annetaan 2 oppituntia viikossa. Työskentely on leikinomaista kuvallisen kielen peruskäsitteiden harjoittelua ja tutustumista erilaisten materiaalien ja työvälineiden käyttöön. Kuvallisen ilmaisun virittäjänä käytetään mm. satuja, runoja, liikuntaa, leikkiä, musiikkia. Havainnoidaan luontoa, ympäristön esineitä, taidetta. Perusopinnot Perusopinnot on tarkoitettu 7 11 vuotiaille lapsille, ja tämä opintojakso kestää 5 vuotta. Opetusta annetaan 2,5 3 oppituntia viikossa. Perusopetusta ohjaa monipuolinen opetussuunnitelma. Perusopintojen aikana opiskellaan kuvallista kieltä monilla erilaisilla tekniikoilla ja materiaaleilla. Samalla kun kuvan rakentamisen taidot karttuvat kehittyy myös kuvallinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky ja persoonallinen ilmaisu.

19 Perusopinnoissa tutustutaan monenlaisiin kuvantekemisen tekniikoihin. Periodiopinnot Opinnot on tarkoitettu perusopintojen 12 vuotiaille oppilaille, joiden opintovuosi on jaettu kolmeen jaksoon: mediataide, keramiikka ja pima eli piirustus ja maalaus. Periodiopetus tutustuttaa oppilaat seuraavana vuonna alkaviin syventävien opintojen työpajoihin ja näin helpottaa oppilaiden valintoja. Kukin periodi kestää n opintokertaa, 3 oppituntia viikossa. Periodivuoden opinnoistaan oppilaat kokoavat portfolion, jossa he esittelevät oppimistaan kuvalliskirjallisin keinoin. Portfoliossa oppilaat kertovat työskentelyprosesseistaan luonnoksin ja valokuvin, esittelevät ideoitaan ja kuvantekemisen tekniikoita. Portfoliot arvioidaan.

20 Periodivuoden opinnot ovat perusopintojen päätös, ja oppilaat saavat perusopintojen päättötodistuksen tässä vaiheessa opintojaan. Syventävät opinnot Opetus on tarkoitettu vuotiaille nuorille, ja sitä annetaan 3,5 oppituntia viikossa. Syventävät opinnot järjestetään eri kuvataiteen alojen työpajoina. Oppilas valitsee opintovuosittain haluamansa työpajan, jossa hän voi opiskella yhden tai useamman vuoden ajan. Työpajassa syvennetään aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Yli vuotiaat oppilaat voivat halutessaan jatkaa opintojaan jatkotyöpajassa, jonka opetus antaa valmiuksia kuvataiteen jatkoopintoihin hakeutumiseen. Lukuvuonna kuvataidekoulussa toimivat seuraavat työpajat: Piirustus ja maalaus A ja B, Keramiikka A, Mediataide A ja B sekä Jatkotyöpajat A ja B

21 RETKET Näyttely ja museoretket kuuluvat olennaisesti kuvataidekoulun opinto ohjelmaan. Opintokäynnit liittyvät yleensä läheisesti oppitunneilla käsiteltäviin teemoihin, ja niiden aikana tehdään tavallisesti myös harjoitustehtäviä ja muistiinpanoja. Retkikohteet lukuvuonna : Opintoretket ovat vuosittain osa kuvataidekoulun opetusta. Retkillä perehdytään ajankohtaisiin taidenäyttelyihin ja opetellaan vastaanottamaan, kokemaan ja analysoimaan taidetta. Näyttelyistä avautuu monipuolisia haasteita taidekasvatukselle: nykytaide tempaisee katsojan monenlaisten tunteiden ja teemojen äärelle. Valkeakosken kuvataidekoulun vuotiaat oppilaat tutustuivat Helsingissä nykytaiteeseen opettajiensa Anja Helmisen, Johanna Kiviojan ja Pirkko Pajusen johdolla syksyllä Helsinki opintoretkellä tutustuttiin Tennispalatsissa Peekaboo uusi Etelä Afrikkanäyttelyyn, Kiasmassa Järjestetty juttu näyttelyyn, Helsingin Taidehallissa Ten Thousand Wavesnäyttelyyn sekä Helsingin Kaupungin Taidemuseossa Meilahdessa Lauri Astalan näyttelyyn. Opintotehtävänä oppilailla oli mm. tehdä kuva analyysi näyttelyissä esillä olevista teoksista. TENNISPALATSISSA Pekaboo: etelä afrikkalaista nykytaidetta Etelä Afrikan nykytaide näyttäytyi Helsingin Tennispalatsissa Peekaboo näyttelyssä koko visuaalisuuden voimalla. Valokuvat, videot, installaatiot, maalaukset ja veistokset ilmaisivat 20:n kuvataiteilijan näkemyksiä etelä afrikkalaisen yhteiskunnan ja paikallisten ihmisten identiteetin muutoksesta. Etelä Afrikan historian ja nykyhetken puhuttelevat aiheet tulivat lähelle kuvataiteen keinoin. Kun maailmankuulu nykytaiteilija Jane Alexander tulee Johannesburgista, lähes km päästä ja pystyttää installaationsa Tennispalatsiin piikkilankaisine turvaverkkoineen, kokemuksellinen matka Etelä Afrikan nykytaiteeseen lyhenee melkoisesti: vaikuttava teos värisyttää katsojaa iholle asti puretulla apartheid järjestelmällä ja siihen liittyvällä eriarvoisuudella ja väkivallalla on yhä syvät jälkensä etelä afrikkalaisessa kulttuurissa Taiteilijoilla on kyky tuoda näkyväksi niin henkilökohtaisia kuin kansakunnan kollektiivisiakin tuntoja. Taide ei unohda, peittele vaan herättelee kysymyksiä, etsii identiteettiä, kyseenalaistaa uskonnon valtaa, tekopyhyyttä, arvoja ja asenteita. Ennakkoluuloja lähestytään myös satiirin keinoin. Peekaboo näyttelyssä oppilaiden suosikiksi nousi Anton Kannemeyerin teos sarja, jossa taiteilija käsittelee valkoisten ja mustien ennakkoluuloja toisiaan kohtaan. Kannemeyer käyttää terävää yhteiskuntakritiikkiä yhdistettynä mustaan huumoriin ja suurentaa yksittäiset sarjakuvaruudut suuriksi maalauksiksi.

22 - Anton Kannemeyerin Irvailua ennakkoluuloille oli kiinnostavin, koska se liioitteli ennakkoluuloja sillä tavalla, että ne olivat hauskoja. Teokset näyttivät kuinka turhia ja tyhmiä ennakkoluulot ovat. Piirtotyyli oli myös hauska, koska mustat olivat perinteisiä lakupekkoja ja valkoiset Tintti sarjakuvasta. Tämä teos sarja kuvasi parhaiten mielipiteitäni ennakkoluuloista ja ihmisistä, joilla niitä on eri värisiä kohtaan. Monipuolisessa näyttelyssä taide valotti eteläafrikkalaisten ihmisten elämää, otti kantaa länsimaiseen taidehistoriaan, eurooppalaiseen perintöön ja jalkapalloonkin. Nuorisokulttuuri esittäytyi valokuvin ja iskulausein: Not black enough not all. - Näyttelyssä näkyi hyvin Etelä Afrikan historiaa ja nykypäivää. Ne oli yhdistetty hienoksi kokonaisuudeksi. Näyttelyssä kerrottiin taiteilijoista ja heidän töistään Vankilaoloista ja köyhyydestä kertovat kuvat saavat ajattelemaan, että Suomessa on huomattavasti parempi asua. - Jotkut teokset olivat hyvin hienoja ja antoivat paljon mietittävää. - Näyttely oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä, ehkä hieman järkyttäväkin, mutta hyvä! Kuvat: - Kuvataidekoulun oppilaita Tennispalatsissa Pekaboo näyttelyssä. Taustalla Anton Kannemeyerin teos sarja. Peekaboo/ Anton Kannemeyer - Kursiivit tekstit kuvataidekoulun oppilaiden kommentteja.

23 KIASMASSA Järjestetty Juttu: suomalaista nykytaidetta Millainen tapahtuma on järjestetty juttu? Jotakin ennalta määrättyä, junailtua, kenties lavastettua? Raja lavastetun ja lavastamattoman, spontaanin ja käsikirjoitetun välillä on häilyvä. Mikä loppujen lopuksi on järjestämätöntä, aitoa ja luonnollista? Järjestetty Juttu näyttelyssä on esillä kiinnostava kattaus suomalaisten nykytaiteilijoiden valokuvia, videoita, maalauksia ja installaatioita. Näyttelykokonaisuus on kuin looppina pyörivä näyttämö, joka kuljettaa katsojan yhä uusien tarinoiden ja lavasteiden äärelle. Katsojan tehtävänä on luoda oma tulkintaansa esillä olevasta kuvavirrasta ja niiden tarjoamasta maailmankuvasta. Kuvataidekoulun oppilaat tekivät näyttelyssä kuva analyyseja valtsemastaan mielenkiintoisesta teoksesta. Eniten mielenkiintoa herättivät seuraavat teokset: Hilda Kozári: ILMA, Helsingin, Budapestin ja Pariisin tuoksu. Walter Martin & Paloma Munoz: Matkaaja. Tero Puha: Oikea tapa olla. Marja Mikkonen: 99 vuotta elämästäni. Anssi Kasitonni: Good Shit (Hyvää matskua). Johanna Lecklin: Story Café. Jacob Dahlgren: The Wonderful World of Abstraction (Abstraktion ihmeellinen maailma) Jacob Dahlgrenin The Wonderful World of Abstraction teos koostuu värikkäistä nauhoista, jotka roikkuvat katosta lattiaan asti ulottuvana rykelmänä. Teos on aseteltu keskelle lattiaa tiheäksi seinämäksi kuin abstrakti maalaus. Teoksen idea on siinä, että sen läpi voi kävellä, jolloin nauhat lähtevät liikkeeseen ja katsojasta tulee osa teosta. Teos oli yksi kuvataidekoululaisten suosikeista Järjestetty Juttu näyttelyssä. Toiseksi eniten aikaa vietettiin Johanna Lecklinin videoinstallaation Story Cafén äärellä, kuunnellen videoissa esiintyvien tavallisten ihmisten tarinoita ympäri maailmaa.

24 Jacob Dahlgrenin teos The Wonderful World of Abstraction on käsin kosketaltavan hieno ja sinne voi kadota. Kuvat: - Kuvataidekoulun oppilaita Kiasmassa Järjestetty Juttu näyttelyssä Johanna Lecklinin videoinstallaatio Story Cafén tarinoita seuraamassa. - Kuvataidekoulun oppilas Kiasmassa Järjestetty Juttu näyttelyssä Jacob Dahlgrenin teoksessa The Wonderful World of Abstraction. Retkikohteita Valkeakoskella: - Voipaalan 6 8 vuotiaitten ryhmä tutustui syksyllä 2010 Voipaalan taidekeskuksen näyttelyyn Ellen Thesleffin hengessä - 8 vuotiaitten ryhmä tutustui Myllysaaren museossa Kameraseura 74 Valkeakoski ry:n Vuosinäyttelyyn keväällä Perusopetusryhmiä retkeili Voipaalassa Rapolan harjulla keväällä Periodiryhmät tekivät retken Visavuoreen. Retkellä tutustuttiin Pälvi Myllylän opastuksella kuvanveistäjä Emil Wikströmin elämän ja taiteeseen. Samalla periodilaisille jaettiin lukuvuoden päätteeksi perusopintojen päättötodistukset Visavuoren kahvilassa. Mediaryhmät tekivät retken Vähäx Valottaa näyttelyyn Poriin Retkellä tutustuttiin Vähäx Valottaa valokuvafestivaalin näyttelyihin, käytiin Porin Taidemuseon ECO ARTnäyttelyssä ja tehtiin samalla pienimuotoista kaupunkitutkimusta kävellen Porin keskustassa. Oppilaat kartoittivat Vähäx Valottaa näyttelyitä ja sitä miten kaupunkitila toimii näyttelytilana ja missä paikassa näyttelyt voisivat olla esillä Valkeakoskella. Kuvataidekoulun opetuksessa opintoretket ovat oppilaiden keskuudessa suosittuja. Retket avartavat taidekäsitystä ja virittävät paljon inspiraatiota opetustuntien pohjaksi. Näyttelyiden antia ja kokemuksia hyödynnetään opetusteemoissa läpi vuoden.

25 NÄYTTELYT Kuvataidekoulun toimintaan kuuluu oppilastöiden näyttelyiden järjestäminen. Näyttelytoiminta on osa kuvataidekoulun keskeistä taidekasvatustyötä. Oppilastöiden näyttelyissä voidaan tarkastella lukuvuoden työskentelyn antia. Kuvataidekoulun näyttelytilana on perinteisesti toiminut Voipaalan taidekeskus Sääksmäellä. Oppilastöiden vuosinäyttely Voipaalassa Vuosittainen oppilastöiden kevätnäyttely oli esillä Voipaalassa huhti toukokuussa Näytteillä oli laaja otos kuvataidekoulun oppilastöitä eri ryhmiltä. Kuvataidekoulun periaatteena on ollut, että jokaiselta oppilaalta on näytteillä vähintään yksi työ. Kevätnäyttelyssä oli esillä piirustuksia, maalauksia, kollaaseja, grafiikkaa, keramiikkaa, eri materiaaleista rakennettuja kolmiulotteisia rakennelmia ja veistoksia, videoita, animaatioita, valokuvia. Näyttelyn avajaisiin osallistuttiin runsaslukuisesti. Paikallisten koululaisryhmien lisäksi kuvataidekoulun näyttelyyn tutustuu kevään aikana myös Voipaalan leirikoululaisia ja luokkaretkiläisiä. Valkeakosken kuvataidekoulun oppilastyönäyttelyssä pyritäänkin ottamaan huomioon myös näyttelyn pedagoginen puoli muun muassa siten, että muutamien töiden yhteydessä esitellään töiden prosessikuvauksia. Esimerkiksi mediatyöt oli koottu installaatioksi, jossa esiteltiin samalla piirrosanimaation syntyä. Prosessivaiheita esiteltiin myös 6 vuotiaiden oppilaiden projektista, jossa he olivat tutkineet ihmisaihetta piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakentaen. Lisäksi useiden teosten yhteydessä esiteltiin oppilastöiden taidehistoriallisia lähtökohtia..

26 Vuoden töissä näkyi kokeellinen muotoilu. Lähes koko perusopetuksessa oli tutkittu, miten leikkisästi savi taipuu abstraktiksi veistoksiksi. 6 7 vuotiaat olivat tutkineet niin ikään abstrakteja muotoja muotoilemalla puusta ja kanaverkosta mitä kiinnostavimpia rakennelmia. Kevään 2011 näyttelyssä oli runsas anti muotokuvatutkielmia. Piirustus maalaus työpajat olivat maalanneet akryyleillä idolimuotokuvia, tehneet kollaaseja sekä pastelli ja tussipiirroksia ihmisaiheista. Voipaalan kahvilaan oli koottu omaksi kokonaisuudekseen sarja 10 vuotiaiden lintu aiheisia öljyvärimaalauksia sekä pima ryhmien lintuakvarelleja.

27 .

28 Jatkotyöpajanäyttely Voipaalassa Kuvataidekoulun jatkotyöpajanäyttely on osa Kuvataidekoulun kevätnäyttelyä. Jatkotyöpajaryhmän oppilaat harjoittelevat osana opintojaan näyttelynripustusta suunnittelemalla ja ripustamalla ryhmänsä näyttelykokonaisuuden itse. Keväällä 2011 jatkotyöpajanäyttely koottiin omaksi kokonaisuudekseen Voipaalan alakerran saleihin. Esillä oli 17 nuoren teoksia. Lukuvuonna Kuvataidekoulu järjesti myös muita näyttelyitä. Oppilastöitä oli esillä seuraavasti: - Keramiikkaperiodiryhmien töitä Valkeakoski opiston kahviossa syksyllä Piirustuksen ja maalauksen ryhmän maalauksia musiikkiopiston ja kuvataidekoulun rappukäytävänäyttelyssä alkaen. - Kuvataidekoulun facebook sivustolla on jatkuvasti vaihtuvana näyttelynä oppilaiden töitä.

29 Vähäx Valottaa lasten ja nuorten valokuvafestivaali Porissa / Esillä Valkeakosken kuvataidekoulun oppilaiden valokuvia Valkeakosken kuvataidekoulu osallistui Vähäx Valottaa valokuvafestivaaliin Porissa. Kuvataidekoulusta festivaaliin osallistuvat mediapajaryhmät kuvataideopettaja Anja Helmisen johdolla. Oppilaat kuvasivat ja muokkasivat festivaalille menevät valokuvat syksyn 2010 aikana. Festivaalilla mediapajalaisilta oli esillä kaksi näyttelykokonaisuutta nimeltä "liike ja liikutus" ja "ilo suru kauhu ihastus". Valkeakosken kuvataidekoulun valokuvanäyttelyt Poriin toteutettiin Opetushallituksen myöntämällä tuella. Vähäx Valottaa valokuvafestivaalin järjesti Porin lasten ja nuorten taidekoulu yhteistyössä Satakunnan lastenkulttuuriverkoston kanssa. Festivaalille osallistui useita kuvataidekouluja ympäri Suomen. Festivaalin teemana kaikille osallistujille oli liike, liikutus ja suuret tunteet. YMPÄRISTÖTAIDETEOKSET Maisema meissä näyttely Luopioisissa pysyvä keraaminen polkuteos Kesällä 2011 Muodonmuutoksia ry:n Maisema meissä näyttelyyn, Luopioisissa, valmistui Polkuniminen keraaminen teos, jonka toteuttamiseen osallistui Kuvataidekoulun oppilasryhmiä taiteilijaopettajien Pirkko ja Timo Pajusen johdolla. Ajatus ottaa kuvataidekoulun oppilaat mukaan teoksen tekijöiksi syntyi pikkuhiljaa.

30 Teoksen savi (700 kg) saatiin lahjoituksena Lappilan tiilitehtaalta, samalla harjoittelija Tytti Tavela saattoi tutustua tehtaan toimintaan. Savet tuotiin keramiikkaluokkaan keväällä Savi piti uittaa kunnolla vedessä, jotta se saattoi olla hyvää 6 vuotiaidenkin voimille. Työ tehtiin viimeisellä viikolla ennen joululomaa Luokan lattialle levitettiin iso pressu. Jokaisella ryhmällä oli oma tontti poljettavaksi. Opittiin kunnioittamaan toisen toteuttamia jälkiä ja jatkamaan viereen uusilla jäljillä. Työ jäi kuivumaan loman ajaksi ja paljasteltiin ennen opetuksen alkua, tammikuussa Sitä raakapoltettiin koko kevään ajan, jotta kuljetus sujuisi ilman suurempia haavereita. Laattoja tuli yli 180 ja ne numeroitiin kokoamisen helpottamiseksi. Toukokuun lopussa 2011 oli edessä teoksen pohjan tekeminen, kokoaminen ja lopullinen poltto paikan päällä Luopioisissa. Ajatus työlle on polku muinaisuudesta tähän päivään. Ihminen on aina jättänyt itsestään jälkiä, joita myöhemmin elävät voivat tutkia. teos jää pysyvästi Luopioisiin pellolle ja se muuttuu aikojen kuluessa omassa tahdissaan. Mukana Polku keramiikkateoksen tekemisessä olivat Valkeakosken kuvataidekoulun perusryhmiä, kuvataidekoulun keramiikan työpaja ryhmät ja jatkotyöpaja sekä opettajista Miia Änäkkälä, Juha Sihvonen, Pirkko Pajunen ja Timo Pajunen. Teos on valmis ja esillä Luopioisissa alkaen. Kelhin seurantalon näyttämömaalaus projekti Sääksmäen maa ja kotitalousseura ry tilasi keväällä 2011 Valkeakosken kuvataidekoulun oppilailta Kelhin seurantalon näyttämön takaseinämaalauksen. Voipaalassa kokoontuva 9 11 vuotiaitten ryhmä suunnitteli ja toteutti maalauksen opettajansa Miia Änäkkälän johdolla. Oppilasryhmä kävi tutustumassa vuonna 1922 valmistuneeseen tilaan ja sai lainaksi Kalle Carlstedtin alkuperäiset sapluunat joilla hän toteutti Kelhin koristemaalaukset 1930 luvulla. Sapluunoissa esiintyi kukka ja nauha aiheita, joukossa oli myös yksi ilves aiheinen sapluunamalli. Suunnitelma piirrettiin samalla mittasuhteella kuin näyttämön takaseinäkin on. Kukin oppilas teki oman suunnitelman. Luonnokset leikattiin osiin ja niistä sommiteltiin yksi yhteinen suunnitelma. Suunnitelmassa esiintyi nyt kaikkien ilvekset ja koristekuviot yhtenä kokonaisuutena. Maalauksen värit on valittu koristemaalauksien värien mukaan, jotta maalaus sointuisi tilaan. Kuvataidekoulun oppilaat sekoittivat itse värit koristemaalauksien mallin mukaan. Kuvataidekoulun ryhmä kävi maalaamassa teostaan Kelhissä muutaman opintokerran ajan. Oppilaille oli kunnia asia tehdä oman kylän seurantalon näyttämömaalaus. On hienoa, että oppilaat pääsevät jatkamaan Kelhin sisätilan maalaamista paikallisen nimekkään taiteilijan jälkeen.

31 KOKOUKSET JA KOULUTUS Koulun opettajainkokouksia on pidetty tarvittaessa. Kokouksissa on suunniteltu koulun toimintaa, kuten näyttelytoimintaa. Kuvataidekoulun rehtori ja päätoimiset opettajat ovat mukana kehittämässä yhdistetyn Valkeakoski opiston toimintaa. Työryhmät kokoontuvat keskimäärin 2 6 kertaa vuodessa. Kuvataidekoulun edustus ryhmissä on lv ollut seuraava: Valkeakoski opiston työhyvinvoinnin työryhmä: Markkinointiviestinnän työryhmä: Koulutustyöryhmä: Kestävän kehityksen ryhmä: Oskari työryhmä: Ohjelmatyöryhmä (tyky): Johanna Kivioja, sl jäsen, kl puheenjohtaja Anja Helminen, jäsen Pirkko Pajunen, jäsen Heikki Kivioja, jäsen Kuvataideopettajat Johanna Kivioja ja Pirkko Pajunen kehittivät kuvataidekoulun opettajille soveltuvaa osaamiskartoitusta yhteistyössä musiikkiopiston ja Valkeakoski opiston kanssa. Kuvataidekoulun Oskarimalli valmistui keväällä Pirkko Pajunen, jäsen Kuvataidekoulun rehtori ja opettajat osallistuivat Valkeakoski opiston kehittämisseminaariin Seminaarissa visioitiin Valkeakoski opiston yhteistyön tiivistämistä. Koulun päätoiminen henkilökunta osallistui Valkeakoski opiston tyhy ryhmän järjestämälle luennolle, jonka piti organisaatiopsykologi PSt Pekka Järvinen. Koulutuksen aiheena oli Toimiva työyhteisö ja yhteistyötaidot.

32 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUJEN LIITON TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Valkeakosken kuvataidekoulu on lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton jäsen. - Kuvataidekoulu osallistui kuvataidekoulujen liiton tekemään valtakunnalliseen tutkimukseen Lasten ja nuoren kuvataidekoulut vuonna Kuvataidekoulun rehtori Heikki Kivioja osallistui Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton syyspäiville Porissa BLOGIT Kuvataidekoulu alkoi julkaista omaa blogia syksystä 2010 lähtien. Lukuvuonna julkaistiin yhteensä 12 blogia, joita kirjoittivat kuvataidekoulun opettajat Anja Helminen ja Johanna Kivioja Blogit: Kuvataidekoulu 6 18 vuotiaille valkeakoskelaisille Helsinki retki: Taide herättää paljon ajateltavaa Kuvataide kasvattaa Luova vaivannäkö Mediapeilistä näkyy mediapeli Mediataiteesta Kuvataidekoulun mediapaja kommentoi mediaa Taidehistoria kuvataidekoulun opetuksessa Taiteen voimauttava vaikutus Media installatio kuvataidekoulun näyttelyssä Kaupunki näyttelytilana Unelmien maisemissa värien voimaa