VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KUVATAIDEKOULU VUOSIKERTOMUS LUKUVUODELTA opintovuosi

2

3 SAATTEEKSI Kuvataidekoulun lukuvuoden opetuksessa näkyi pukeutumisen ja koristautumisen teema. Osallistuimme Kuvataidekoulujen liiton juhlavuoden valtakunnalliseen Iloa iholle -muotoilukasvatushankkeeseen, joka on osa Word Desing Capital Helsinki -ohjelmaa. Pukeutumisteemaa oli kiinnostavaa lähestyä monikulttuurisesta lähtökohdasta: naamioituminen, ihon koristelu ja erilaiset koristautumisrituaalit kuuluvat lähes kaikkiin kulttuureihin. Pukuhistoria ja tämän päivän muoti, käytetyt vaatteet ja niiden kierrätysmahdollisuudet antavat loputtomasti ideoita kuvantekemiseen, joissa vuorottelevat arki ja juhla, fantasia ja mielikuvitus. Pukeutuminen ja erilaiset roolihahmot yhdistettynä valokuvaukseen on myös tärkeä leikki ja tapahtuma, jolla on voimauttavaa vaikutusta. Tänä lukuvuonna kengät, mekot, tumput, miesten puvuntakit ja inkkariasut taipuivat veistoksiksi ja maalausten aiheiksi, tuoden iloa iholle mitä suuremmissa määrin. Oppilastöiden monenlaista iloista kirjoa saatiin ihailla jälleen keväällä 2012 Voipaalan taidekeskuksessa, jossa oli esillä oppilastöitä kaikilta 220 oppilaalta. Lisäksi Kuvataidekoulu oli mukana valtakunnallisessa Ceramega 2012 näyttelyssä omalla näyttelykokonaisuudellaan. Yksi taiteen perusopetuksen laatukriteereitä on vaikuttavuus. Taiteen tuottama hyvinvointi on merkittävä tekijöille itselleen, mutta myös taidetta vastaanottaville ja taiteen vaikutuksen tavoittaville ihmisille. Järjestämällä vuosittaista näyttelytoimintaa, kuvataidekoulu luo paikkakunnalla lasten ja nuorten taidekulttuuria, jona välilliset vaikutukset ulottuvat oppilaiden perheisiin ja näyttelyissä vierailevalle yleisölle. Olemme aktiivisesti laajentaneet taidekasvatuksellista näkyvyyttämme myös internetmaailmassa sekä valtakunnallisissa näyttelyissä. Keväällä 2012 kuvataidekouluun haki 56 uutta oppilasta ja täydennyshaussa syksyllä 9 oppilasta. Haasteenamme on tarjota näillekin uusille oppilaille mahdollisuuksia omien taiteellisten prosessien toteuttamiseen, uuden oppimiselle ja hyvän taidesuhteen kehittymiselle kannustavassa ja avoimessa ilmapiirissä. Valkeakoskella Johanna Kivioja vs. rehtori

4 OPETUS LUKUVUONNA Lukuvuonna koulussa opiskeli 26 opintoryhmää. Syyslukukausi Opetustyö alkoi Syysloma Itsenäisyyspäivä, ei opetusta Opetustyö päättyi Syyslukukauden pituus oli 16 opetusviikkoa, opetustunteja 1152 Kevätlukukausi Opetustyö alkoi Talviloma Jatkoilmoittautuminen lukuvuodelle Uusien oppilaiden hakuaika Pääsiäisloma Näyttelyn ripustusviikko (Ripustusviikolla ei ollut opetusta) Näyttelyn avajaiset Opetustyö päättyi Kevätlukukauden pituus on 18 viikkoa, opetustunteja 1296 Koko lukuvuosi Lukuvuoden opetusviikot Opetustunnit yhteensä 34 vk 2448 opetustuntia

5 HALLINTO Kuvataidekoulua ylläpitää ja sen hallinnosta ja taloudesta vastaa Valkeakosken kaupunki. Kuvataidekoulun johtokuntana toimii sivistystoimen lautakunta, johon kuuluvat: Kristiina Koskinen Marjatta Kukkamäki Pauli Korpela Aulis Saarinen Paavo Rasilainen Emilia Huuskonen Pirjo Jahn Marita Käkönen Mauri Poiksalo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Sivistystoimen lautakunnan esittelijänä toimii sivistystoimen palvelukeskuksen johtaja Juha Sihvonen. Lautakunnan kokouksissa kuvataidekoulua koskevissa asioissa toimi asiantuntijana vs. rehtori Johanna Kivioja. Valkeakoski-opistossa kuvataidekoulu on hallinnollisesti oma yksikkönsä. Kuvataidekoulun rehtori kuuluu Valkeakoski-opiston johtoryhmään, taiteen perusopetuksen johtoryhmään sekä sivistystoimen johtoryhmään. KUVATAIDEKOULUN TOIMISTO LUKUVUONNA Kuvataidekoululla on yhteinen toimisto musiikkiopiston kanssa. Osoite: Valtakatu 20, 2. krs Valkeakoski Puhelin:

6 HENKILÖKUNTA Rehtori Kuvataideopettaja, VS rehtori Kuvataideopettaja Kuvataideopettaja Tuntiopettajat Vahtimestari Toimistovirkailija Siistijä Heikki Kivioja kuvataiteilija, kuvataideopettaja TaM virkavapaalla kuvataideopettaja Johanna Kivioja, kuvataideopettaja, KM vs. rehtori Pirkko Pajunen keramiikkataiteilija, kuvataideopettaja TaM Anja Helminen kuvataiteilija, kuvataideopettaja KuM Miia Änäkkälä kuvataiteilija AMK Pekka Kruus Tuula Koskinen Erja Juvonen

7 TALOUS Tilinpäätös Perusopetus Projektit % Kulut Tuotot , *Lukukausimaksut ,31 - *Muut tuotot *Valtionosuus ,96 - Valkeakosken kaupungin osuus ,73 - Opetusministeriön taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneet koulutuksen järjestäjät saavat opetustuntikohtaista valtionosuutta. Valkeakosken kuvataidekoulu kuuluu opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin. Taiteen perusopetuksen julkinen rahoitusjärjestelmä toimii niin, että kunnat päättävät valtionosuuden kohdentamisesta ylläpitämilleen oppilaitoksille. Kunnan ylläpitämät taiteen perusopetuksen oppilaitokset saavat kunnan ylläpitäjärahoitusta. LUKUKAUSIMAKSUT LUKUVUONNA Kuvataidekoulun lukukausimaksut olivat: työpajan lukukausimaksu 112 perusopetuksen lukukausimaksu 98 valmentavien opintojen lukukausimaksu 85 alennettu lukukausimaksu 2. lapselta 78 alennettu lukukausimaksu 3. lapselta 70 Lukukausimaksu maksetaan kaksi kertaa opintovuoden aikana. Johtokunta voi anomuksesta myöntää vapautuksen lukukausimaksusta. Vapaaoppilaspaikkojen hakuaika on opintovuoden alussa syksyisin, ja siitä ilmoitetaan erikseen koulun syystiedotteessa, joka postitetaan koteihin elokuussa. KOULUN TILAT Kuvataidekoulu toimi lukuvuonna pääopetuspisteessään Valtakatu 20, 4. krs. Näissä tiloissa toimi 18 opetusryhmää. Lisäksi kaksi oppilasryhmää toimi Voipaalan lasten ateljeessa Pytingissä Sääksmäellä ja kuusi opetusryhmää Valkeakoski-opiston kuvataideluokassa. Osoitteet ja puhelinnumerot: vs Rehtori, Valtakatu 20 p Opettajainhuone, Valtakatu 20 p Valkeakoski-opisto p Voipaala Pytinki p Toimisto, Valtakatu 20, 2. krs p Vahtimestari, Valtakatu 20 p

8 OPPILAAT Valkeakosken kuvataidekoulussa opiskeli lukuvuonna yhteensä 213 oppilasta, joista uusia oppilaita oli 58. Kaikki kuvataidekoulun oppilaat, lukuun ottamatta valmentavien opintojen ryhmää saivat kuvataiteen laajan oppimäärän mukaisen vuosiarvioinnin keväällä Perusopintojen päättötodistuksen sai 15 oppilasta. Laajan oppimäärän päättötodistuksen ja todistuksen päättötyöstä sai 5 oppilasta. Kuvataidekoulu järjestää vuosittain oppilashaun keväisin vapautuville oppilaspaikoille. Uusia ryhmiä perustettiin neljä (kolme valmentavaa ja yksi 7-vuotiaiden ryhmä)

9 Kuvataidekoulussa lukuvuonna opiskelleet opetusryhmittäin Valmentavat opinnot Valmentava A, Heikki Kivioja Valmentava B, Pirkko Pajunen Valmentava C, Anja Helminen Kalliokoski Oona Karvonen Saara Kautto Markus Koivumäki Saara Käyhkö Ronja Räikkönen Leeni Väisänen Jertta Hovikorpi Neea Kivioja Simeon Malkki Roope Nisula Elsa Notkola Nea Salminen Eemeli Valkeamäki Jonne Alho Aada Alhorinne Eero Hovi Sonja Korhonen Topias Kukkonen Roosa Nord Robin Soikkeli Nella Visnapuu Ingrid Perusopinnot Perusopetus 1 A, Heikki Kivioja Perusopetus 1 B, Pirkko Pajunen Jokinen Ville Oskari Järvinen Sonia Keski-Korpela Roope Martonen Bettina Paakkari Amanda Rokka Onni Semi Henni Semi Inka Harinen Wilna Järnefelt Anniina Kantola Helga Laurila Veera Lepistö Ronja Mäkelä Jilla Männistö Fanni Turunen Eero

10 Perusopetus 1 C, Anja Helminen Perusopetus 2 A, Heikki Kivioja Perusopetus 2 B, Anja Helminen Perusopetus 2 C, Johanna Kivioja Perusopetus 3 A, Johanna Kivioja Kivimaa Lahja Laakso Saga Leppäaho Ronja Lumme Elsa Lämsä Emmi Mattila Noora Pesonen Jenna Ruhanen Veera Harinen Tilda Kivioja Aleksanteri Kortelainen Jutta Koskenniemi Leevi Malmivuori Eevert Nord Rasmus Riikonen Amanda Salminen Julia Vuorinen Otso Vähä-Mustajärvi Amanda Walden Aleksi Jokinen Olivia Kesola Johannes Kinnunen Sara Koppanen Siiri Lindroos Daniel Ranta Emma Sarvela Salla Savijärvi Lilja Sälke Siiri Hartikainen Aaron Hartikainen Aurora Laine Elias Nurmi Veikko Pohjalainen Jaakko Riiheläinen Olivia Valariutta Tommi Hagren Janette Kekki Iida Klemola Pinja Lundan Venla Minkkinen Mona Männistö Helmi Nysten Noora Parkkali Pinja Rönkkö Anna-Stiina Valkama Oona

11 Perusopetus 3 B, Miia Änäkkälä Perusopetus 3 C, Johanna Kivioja Perusopetus 4 A, Pirkko Pajunen Perusopetus 4 B, Pirkko Pajunen Perusopetus 5 A, Miia Änäkkälä Joki Aava Järvinen Silja Kanerva Vilma Kuusivaara Vilma Nieminen Sara Ollikainen Miisa Reittu Jesper Rekomaa Mari Suojoki Janina Alho Elias Hakonen Niko Korhonen Akseli Nysten Paavo Närhi Jenni Paasikangas Tiia Parkkonen Kira Ranta-Aho Anni Rosenqvist Elise Vuorinen Kaapo Halonen Severi Honkala Katariina Iso-Järvenpää Pinja Laurila Noora Pappila Heikki Penttilä Topi Salo Eemeli Hiltunen Milja Ingalsuo Jimi Karnisto Reetta Kulmala Outi Nieminen Oona Nikkilä Annemari Nääppä Aku Pikkumaa Ella Toivonen Fiia Vuorio Tuuli Henttonen Leevi Järvinen Matleena Kallio Nea Laine Christian Ollikainen Aleksi Saahko Liina Salminen Juuso Seppänen Satu Sutinen Veronica Ylömäki Camilla

12 Perusopetus 5 B, Kiertävä ryhmä Hakala Jessika Hartikainen Anniina Järvinen Silja Sofia Karoliina Kääriäinen Emma Laurila Reetta Lehtinen Nina Metsäpelto Emilia Saahko Laura Taavitsainen Anniina Virtanen Pinja Voipaala 1, Miia Änäkkälä Antila Verna Heikkilä Simo Myyrä Peppi Ollila Auli Perhola Henna Pirkkanen Vilma Riekkola Aino Saarinen Anssi Saarinen Samuli Tamminen Valtteri Tamminen Verneri Voipaala 2, Miia Änäkkälä Heikkilä Sini Inkinen Iiro Lehtinen Pinja Ollila Silja Katriina Pirkkanen Heta Saarinen Pauli Salminen Krista Tamminen Saara Uravuori Sampo

13 Syventävät opinnot Periodi A, Kiertävä ryhmä Innala Anni Emilia Joki-Anttila Laura Kahelin Roosa Puurunen Pinja Ronkainen Saara Salminen Emilia Ylilammi Jasmin Periodi B, Kiertävä ryhmä (Anja Helminen, Pirkko Pajunen, Heikki Kivioja) Media A, työpaja, Anja Helminen Pima A, työpaja, Heikki Kivioja Piirustus ja maalaus B, työpaja, Heikki Kivioja Halttunen Ronja Inkinen Markus Kemppainen Amanda Koitto Olli Lassila Elli Limpi Joona Sakko Petra Vatanen Sanni Halonen Anniina Havia Tiia Kahila Riina Laiho Lauri Lumpiola Minttu-Maaria Luukka Liisa Nykänen Henna Pelkonen Netta Ristola Ville Rättö Topi Lauri Hartikainen Elina Horelli Elli Susanna Kallio Marissa Lötjönen Markus Nikkola Suvi Pikkuharju Kalle Soini Niilo Väisänen Emilia Aliisa Granlund Sonja Joki-Anttila Julia Järvinen Aliina Laaksonen Taru Lehtimäki Silja Rinnemäki Reea Rytsy Sonja Valkama Fanni

14 Piirustus ja maalaus C, Miia Änäkkälä Eriksson Kristoffer Fuss Ella Henriikka Kunnari Markus Laine Rose-Maria Lindqvist Oona Lumor Michelle Peltoniemi Joona Riskumäki Atro Keramiikka + Jatkopaja, Pirkko Pajunen Grym Ida Karoliina Karri Teemu Kivisalo Rami Niemi Kirsi Rännäli Ainoliina Salonen Henna Toivonen Nelli Vaittinen Jannika Veuro Sanna Jatkopaja, Anja Helminen Halonen Valtteri Laitinen Aku Laitinen Simo Murtonen Saana Niemeläinen Saara Rantanen Johanna Summanen Pauliina Valkama Salli Amanda

15 PÄÄTTÖTODISTUKSET JA STIPENDIT Kuvataiteen laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen saaneet oppilaat: Halttunen, Ronja Inkinen, Markus Innala, Anni Joki-Anttila, Laura Kahelin, Roosa Kemppainen, Amanda Koitto, Olli Lassila, Elli Limpi, Joona Puurunen, Pinja Ronkainen, Saara Sakko, Petra Salminen, Emilia Vatanen, Sanni Ylilammi, Jasmin Päättötyöt ja kuvataiteen laajan oppimäärän päättötodistus Murtonen, Saana Niemeläinen, Saana Rantanen, Johanna Toivonen, Nelli Valkama, Salli Lions Club Valkeakoski ry:n myöntämien stipendien saajat: Saana Murtonen,jatkotyöpaja pima Salli Valkama, jatkotyöpaja, pima Teemu Karri, keramiikan työpaja Reea Rinnemäki, piirustus ja maalaus -työpaja

16

17 PÄÄTTÖTYÖT Päättötyö koostuu oppilaan itsenäisesti suunnittelemasta ja toteuttamasta taiteellisesta kokonaisuudesta sekä siihen liittyvästä oppimisportfoliosta. Päättötyöopiskelijat rakentavat näyttelynsä itse ja esittelevät työnsä avajaistilaisuudessa. Päättötyö arvioidaan, ja oppilas saa todistuksen yhteyteen työstään lausunnon. Kevään 2012 päättötyö t esiteltiin Voipaalassa. Päättötyötodistukset jaettiin Valkeakoski-opiston kahvilassa järjestetyssä tilaisuudessa Tänä vuonna päättötöissä oli nähtävillä maalauksia, tussi-piirustuksia ja villin lännen saluunainstallaatio. Päättötöitä oli yhteensä viideltä oppilaalta. Johanna Rantanen esitteli päättötyönsä Matkalla Euroopassa joka on kuudesta akryylivärimaalauksesta koostuva teos-sarja. Maalauksien ideoinnin lähteenä on ollut arkkitehtuuri ja Claude Monet n maalaukset, joita Rantanen on matkoillaan nähnyt esillä eurooppalaisissa museoissa.

18 Salli Valkaman päättötyö Sysikatve on pienistä vesivärimaalauksista koostuva teoskokonaisuus. Kuvitusmaisiin hentoihin ja tummiin maalauksiin voi helposti kuvitella tekstin ja tarinan, joka vie katsojaa pidemmälle maalauksen maailmaan, Sysikatveeseen, niin kuin teos-sarjan nimi ehdottaa.

19 Saana Murtosen päättötyö Human Stupidy koostuu neljästä tussipiirustuksesta. Hän on nimennyt päättötyönsä kuvaamaan ihmismielen pimeimpiä puolia, joka näyttää raadollisempaa puolta ihmismielestä ja kehosta. Päättötyönä tehtiin myös tilausmaalaus Valkeakosken Liikennekoululle. Maalaus on kooltaan 2m x 1m. Asiakaslähtöinen taideteos sijoittuu Valkeakosken Liikennekoulun yritystilaan Nelli Toivosen Elämän Saluuna -niminen päättötyö näyttää villin lännen elokuvista tutun saluunan pelipöytineen ja viskipulloineen.

20 OPETUSSUUNNITELMA Kuvataidekoulun opetus on kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta, jonka järjestämisessä noudatetaan lakia taiteen perusopetuksesta. Laajaan oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät laskennallisesti 1300 opetustuntia. Laaja oppimäärä tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteen opiskeluun, antaa valmiuksia alan ammattiopintoihin tai elinikäiseen harrastamiseen. Sivistystoimen lautakunta hyväksyi kuvataidekoulun laajan oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman Tämä opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen vuonna 2002 antamaan Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Koulukohtainen opetussuunnitelma on ollut käytössä alkaen. Opetussuunnitelmaa uudistettiin lukuvuonna Opetussuunnitelmassa päivitettiin ja tarkennettiin muun muassa kuvataidekoulun käsitystä ympäröivästä maailmasta ja ympäristökasvatuksesta: tässä huomioitiin mediakasvatus, ympäristötaide ja kestävä kehitys. Sivistystoimenlautakunta hyväksyi päivitetyn opetussuunnitelman kokouksessaan , ja se tuli voimaan lähtien.

21 KUVATAIDEKOULUN TARKOITUS Taiteen perusopetus tarkoittaa kouluajan ulkopuolella tapahtuvaa tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteiseen koulutukseen. Taiteen perusopetuksesta säädetään lailla (633/1998) ja asetuksella (813/1998). Kuvataiteen perusopetus on tavoitteellista ja vuodesta toiseen etenevää. Sen sisällöt ja opetusmetodit suunnitellaan oppilaiden ikään ja kehitysvaiheeseen sopiviksi. Kuvataiteen perusopetuksen tarkoituksena on tukea oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, antaa tietoja ja taitoja kuvataiteista sekä kehittää oppilaiden valmiuksia ilmaista itseään. Koulun tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia Valkeakoskella sekä antaa pohjakoulutusta kuvataidealoille pyrkiville. Koulun opetus tukee päiväkotien ja peruskoulun taidekasvatustyötä. OPETUKSEN TAVOITTEISTA Kuvataidekoulussa opiskellaan kuvallista kieltä, jolla on oma käsitteistönsä, kielioppinsa, historiansa ja ilmaisuvälineensä. Opetuksen tavoitteita ovat: - Kuvallisen ilmaisukyvyn kehittäminen eli miten ilmaistaan ajatuksia, mielikuvia, tietoja, havaintoja, tunteita jne. kuvallisesti. - Kuvallisten tietojen ja taitojen kehittäminen; erilaisten työvälineiden materiaalien, tekniikoiden ja kuvan rakentamisen keinojen tuntemus ja hallinta.

22 - Kuvallisen ajattelun kehittäminen; erilaisten kuvallisten elementtien yhdistelykyky, saavutettujen tietojen ja taitojen soveltamiskyky sekä mielikuvien ja havaintojen saattaminen kuvalliseen muotoon. - Havaintokyvyn kehittäminen; tietoinen havainnoiminen, havaintojen jäsentäminen ja esteettinen havainnointi. - Arviointikyvyn kehittäminen suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteisiin sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittäminen. - Sosiaalisten taitojen kehittäminen; keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä toimimisen kyvyn kehittäminen. Erilaisuuden hyväksyminen. - Ihmisen jatkuva henkinen kasvu kuvataiteen avulla. - Taidemaailman ymmärtäminen. - Sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävän kehityksen arvojen ymmärtäminen Kuvataidekoulun tavoitteet tähtäävät oppilaan persoonallisuuden kehittämiseen. Ajatellaan, että kuvataiteen opiskelun avulla ihminen voi saada itselleen jotain sellaista, joka tekee hänen elämästään henkisesti rikasta. Ihmisen luoma kuvallinen kulttuuri kuuluu kaikille, ja sen omaksuminen on hyvä aloittaa jo pienestä pitäen. Kuvataidekoulussa oppilaat työskentelevät ryhmissä. He oppivat toisiltaan, kuinka samaankin tehtävänantoon löytyy erilaisia lähestymistapoja ja ratkaisuja. Kuvataidekoulun opetus edistää keskustelua, ajatustenvaihtoa ja tarinankerrontaa omista ja muiden teoksista. Taiteellisessa työskentelyssä on monia sisältöjä: keksimistä ja havaintojen tekemistä, tutkimista, kokeilua, tekemisen iloa - puurtamista unohtamatta. Ongelmanratkaisua tarvitaan monella tasolla ja prosessiin sisältyy erilaisten tunteiden ja ajatusten jakamista, uusien ovien avautumista. Minäkuva ja käsitys siitä, mitä osaa, vahvistuvat. Kuvataiteen alueella tieto ja taito syntyvät omien kokemusten, havaintojen ja oman tekemisen kautta. Työskentely kuvataidekoulussa onkin ennen kaikkea kuvien tekemistä mm. piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla, rakentamalla ja valokuvaamalla, mutta se voi olla myös eläytymistä, kuuntelua, liikkumista, leikkiä ja mielikuvien muodostamista.

23 OPETUKSEN RAKENNE Kuvataidekoulun oppilaat ovat 6-18-vuotiaita. Kuvataiteen perusopetukseen kuuluu kolme toisiinsa liittyvää vaihetta: valmentavat opinnot, perusopinnot ja syventävät opinnot. Opetus tapahtuu 8-11 oppilaan ryhmissä, jotka on muodostettu suunnilleen samanikäisistä lapsista. Oppilaaksi kouluun voi hakeutua 6-12-vuotiaana vuosittaisessa oppilashaussa keväisin tai tiedustelemalla vapaita oppilaspaikkoja lukukauden alussa. Syventävien opintojen vaiheessa oppilaaksi voidaan hyväksyä työnäytteiden avulla. Syventävien opintojen jälkeen oppilas voi halutessaan vielä osallistua jatkotyöpajan opetukseen. Valmentavat opinnot Valmentavat opinnot on tarkoitettu kuvataidekoulun nuorimmille eli 6-vuotiaille oppilaille. Opintojen kesto on yhden opintovuoden pituinen, opetusta annetaan 2 oppituntia viikossa. Työskentely on leikinomaista kuvallisen kielen peruskäsitteiden harjoittelua ja tutustumista erilaisten materiaalien ja työvälineiden käyttöön. Kuvallisen ilmaisun virittäjänä käytetään mm. satuja, runoja, liikuntaa, leikkiä, musiikkia. Havainnoidaan luontoa, ympäristön esineitä, taidetta. Perusopinnot Perusopinnot on tarkoitettu 7-11-vuotiaille lapsille, ja tämä opintojakso kestää 5 vuotta. Opetusta annetaan 2,5-3 oppituntia viikossa. Perusopetusta ohjaa monipuolinen opetussuunnitelma. Perusopintojen aikana opiskellaan kuvallista kieltä monilla erilaisilla tekniikoilla ja materiaaleilla. Samalla kun kuvan rakentamisen taidot karttuvat kehittyy myös kuvallinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky ja persoonallinen ilmaisu.

24

25 Periodiopinnot Opinnot on tarkoitettu perusopintojen 12-vuotiaille oppilaille, joiden opintovuosi on jaettu kolmeen jaksoon: mediataide, keramiikka ja pima eli piirustus ja maalaus. Periodiopetus tutustuttaa oppilaat seuraavana vuonna alkaviin syventävien opintojen työpajoihin ja näin helpottaa oppilaiden valintoja. Kukin periodi kestää n opintokertaa, 3 oppituntia viikossa. Periodivuoden opinnoistaan oppilaat kokoavat portfolion, jossa he esittelevät oppimistaan kuvalliskirjallisin keinoin. Portfoliossa oppilaat kertovat työskentelyprosesseistaan luonnoksin ja valokuvin, esittelevät ideoitaan ja kuvan tekemisen tekniikoita. Portfoliot arvioidaan. Periodivuoden opinnot ovat perusopintojen päätös, ja oppilaat saavat perusopintojen päättötodistuksen tässä vaiheessa opintojaan.

26 Syventävät opinnot Opetus on tarkoitettu vuotiaille nuorille, ja sitä annetaan 3,5 oppituntia viikossa. Syventävät opinnot järjestetään eri kuvataiteen alojen työpajoina. Oppilas valitsee opintovuosittain haluamansa työpajan, jossa hän voi opiskella yhden tai useamman vuoden ajan. Työpajassa syvennetään aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Yli 16 -vuotiaat oppilaat voivat halutessaan jatkaa opintojaan jatkotyöpajassa, jonka opetus antaa valmiuksia kuvataiteen jatkoopintoihin hakeutumiseen. Lukuvuonna kuvataidekoulussa toimivat seuraavat työpajat: Piirustus ja maalaus A, B ja C, Keramiikka A, Mediataide A sekä Jatkotyöpaja A

27

28 RETKET Näyttely- ja museoretket kuuluvat olennaisesti kuvataidekoulun opinto-ohjelmaan. Ajankohtaisten taidenäyttelyjen seuraaminen ja näyttelyissä käynti ovat tärkeä osa taidekasvatustyötä. Opintokäynnit liittyvät yleensä läheisesti oppitunneilla käsiteltäviin teemoihin, ja niiden aikana tehdään tavallisesti myös harjoitustehtäviä ja muistiinpanoja. Kuvataidekoulun opetuksessa opintoretket ovat oppilaiden keskuudessa suosittuja. Retket avartavat taidekäsitystä ja virittävät paljon inspiraatiota opetustuntien pohjaksi. Näyttelyiden antia ja kokemuksia hyödynnetään opetusteemoissa läpi vuoden. Retkikohteet lukuvuonna : Helsinki Kuvataidekoulun työpajaoppilaat tekivät opintoretken Helsinkiin Kiasmassa Ars 11-näyttely Kuvataidekoulun oppilaat ovat tottuneita Kiasman kävijöitä. Tällä kertaa Kiasmassa tarjoutui nähtäväksi ARS11-näyttely. Vuodesta 1961 järjestetyt ARS-näyttelyt ovat olleet huomattavia kansainvälistä nykytaidetta esittelevät taidetapahtumia. ARS11 käsitteli Afrikkaa nykytaiteessa. Afrikassa asuvien taiteilijoiden lisäksi näyttelyyn osallistui mantereen ulkopuolella asuvia, afrikkalaissyntyisiä taiteilijoita sekä länsimaisia taiteilijoita, jotka ovat tuotannossaan eri tavoin käsitelleet Afrikkaa. Näyttelyn teemat olivat globaaleja, meitä kaikkia koskettavia asioita kuten kysymyksiä pakolaisuudesta, ympäristöongelmista ja urbaanista elämästä. Näyttely toi monipuolisuudellaan uutta ymmärrystä Afrikan nykyajasta ja nykytaiteesta. Esillä oli valokuvia, videoita, installaatioita, veistoksia, maalauksia, jotka yhdessä ja erikseen avasivat erilaisia näkökulmia afrikkalaisuuteen ja kenties muuttivat käsityksiämme Afrikasta. Kuvataidekoululaiset tutustuivat näyttelyyn opastetusti sekä kuvallisia muistiinpanoja tehden.

29 Sarjakuvafestivaalit: Piirustus- ja maalaustyöpajat a, b ja c tutkivat Sarjakuvafestivaalien antia. Vuosi 2011 oli suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuosi. Esillä oli laaja otos suomalaista ja ulkomaista sarjakuvaa Asterixista ja Tintistä mangaan ja harvinaisempiin helmiin. Festivaaleilla oli mukana sarjakuvataiteilijoita, jotka esittelivät tuotantoaan. Osa oppilaista tutustui myös Postitalolla olleeseen sarjakuvahahmonäyttelyyn, joka keskittyi suomalaisen sarjakuvan historiaan. Taidehalli: Michael Borremans Piirustus- ja maalaustyöpajojen a, b sekä keramiikan työpajan oppilaat vierailivat belgialaisen maalarin, graafikon ja valokuvaajan Michaël Borremansin (s. 1963) näyttelyssä Taidehallissa. Esillä oli Borremansin maalauksia, piirroksia ja videoteoksia kymmenen viime vuoden ajalta. Näyttely kuului Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon. Kansallismuseo: Keramiikan työpajaoppilaat tutustuivat Kansallismuseon näyttelyihin ja tekivät museossa erilaisia opintotehtäviä. Uusi musiikkitalo: Piirustus-maalaustyöpajan a ja b oppilaat katsastivat uuden musiikkitalon, tutkivat sen arkkitehtuuria ja taideteoksia. Teatterimuseo: Stefan Bremer Mediataiteen ja jatkotyöpajan oppilaat vierailivat Best of Stefan Bremerin teatterivalokuvia -näyttelyssä. Näyttelyssä oli esillä valokuvataiteilijan itsensä valikoima vaikuttava kokonaisuus suomalaisten teatterien esitys- ja promootiovalokuvia vuosilta Valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas: Ulla Jokisalo Mediataiteen ja jatkotyöpajan oppilaat tutustuivat Ulla Jokisalon näyttelyyn. Aikomuksia - leikin varjolla -näyttelyssä oli esillä Jokisalon valokuvia, paperileikkauksia ja kirjontatöitä. Kuvakollaasit ja installoidut esinekoosteet muodostavat rakennettuja tarinoita ja pienoismaailmoja.

30 Luonnontieteellinen keskusmuseo: Piirustus- ja maalaustyöpajojen a, b ja c oppilaat tutustuivat näyttelyyn tekemällä valitsemistaan eläimistä lyijykynäpiirroksia. Museossa piirrettiin parin tunnin ajan. Luonnontieteellinen museo antoi eläinaiheiden piirtämiselle loistavat puitteet. Myöhemmin luonnoksia hyödynnettiin pukeutuminen-koristautuminen-teemassa maalauksissa ja piirroksissa. Turku Ryhmät 4a ja 4b osallistuivat Valkeakoski-opiston taideretkelle Retkikohteita olivat Carl Larssonin näyttely Turun taidemuseossa valokuva: Lars Dahsrtöm Turun taidemuseossa oli nähtävänä ruotsalaisen taiteen mestarin Carl Larssonin ( ) näyttely. Carl Larsson- Unelmia harmoniasta kuului Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan. Näyttely kertoi Larssonin elinympäristön ja läheisten vaikutuksesta hänen taiteeseensa. Larsson kuvaa romantisoitunutta maalaiselämää. Kotiaiheisista piirustuksista ja akvarelleista välittyy unelmaa idyllisestä kotielämästä, art nouveaun - vaikuttein. Muita kohteita retkellä olivat Kuvan ja muotoilun rajapintoja -näyttely Wäinö Aaltosen museossa ja Aboa Vetus & Ars Nova

31 Retkikohteita Valkeakoskella Kuvataidekoululaiset hyödyntävät perinteisesti Voipaalan näyttelyantia. Tänä lukuvuonna näyttelykohteita olivat: Kierrätysveistosnäyttely: - PimaC,Voipaala-ryhmät a ja b Teemu Luoto 50 vuotta- keramiikkaa- näyttely: - ryhmät 1B, valb, 4a, 4b, 3a, 3b, 3c, 5a, Voipaala 1 ja 2. Myllysaaren museo: Taiteilijaseuran vuosinäyttely. - Useita perusopetuksen ryhmiä vieraili tässä näyttelyssä. Taiteilija Teemu Luodon eläinaiheinen keramiikka, naamiot ja ihastuttivat ja inspiroivat kuvataidekoululaisia.

32 Voipaala retkikohteena. Tänäkin lukuvuonna useat kuvataidekoulun oppilasryhmät tekivät retkiä Voipaalaan. Osa ryhmien näyttelykäynneistä toteutettiin viikonloppuopetuksina, samalla hyödynnettiin Voipaalan pihapiirin. luonnon ja ympäristön virikkeitä..

33 NÄYTTELYT Kuvataidekoulun toimintaan kuuluu oppilastöiden näyttelyiden järjestäminen. Näyttelytoiminta on osa kuvataidekoulun keskeistä taidekasvatustyötä. Oppilastöiden näyttelyissä voidaan tarkastella lukuvuoden työskentelyn antia. Jokaiselta oppilaalta on esillä ainakin yksi teos. Kuvataidekoulun näyttelytilana on perinteisesti toiminut Voipaalan taidekeskus Sääksmäellä. Oppilastöiden vuosinäyttely Voipaalassa Kuvataidekoulun tämän kevään näyttelyssä näkyi pukeutumisen ja koristautumisen teema. Näyttelyn avajaiset järjestettiin Näyttelyssä oli esillä runsas otos lukuvuoden aikana tehtyjä oppilastöitä. Näyttelyssä oli useita teoskokonaisuuksia, joissa eri ryhmien oppilaiden työt muodostivat isompia kokonaisuuksia. Tanssiaisinstallaatiossa oli esillä 9-vuotiaiden isoja mekkoveistoksia ilmassa leijuvine kruunuineen. Teoskokonaisuuteen kuului sarja pukumuotokuvia, pukusuunnittelukuvia, keramiikkakenkiä ja tanssiaisiin osallistuvia prinsessaveistoksia.

34 Pukuveistosten sarja jatkui eri ikäisten toteuttamilla keramiikkaveistoksilla. 6-8-vuotiaat olivat rakentaneet savesta pieniä kuninkaan takkeja ja juhlamekkoja. Syventävien opintojen pimatyöpajalaisten suurten keramiikkaveistosten aiheena olivat iltapuvut.

35 6-9-vuotiaiden oppilaiden kanssa toteutettiin erilaisia pukusuunnittelutehtäviä piirtäen ja tekemällä kolmiulotteisia töitä eri materiaaleista. 6-7-vuotiaat suunnittelivat ja toteuttivat keppinukkehahmot, joille he loivat teatraalisen ulkonäön. Vaatetuksessa hyödynnettiin itse värjättyjä kankaita. 9-vuotiaiden kanssa tutustuttiin pukuhistoriaan. Hahmojen toteuttamisessa perehdyttiin pitkäjänteisen työskentelyn ohessa useisiin eri tekniikoihin.

36

37

38 Lähes kaiken ikäisten oppilaiden kanssa pukeutumisaihe käsitti ihmisten lisäksi myös eläimet. Aiheissa kiehtoi muun muassa se, että ihminen voi naamioitua kuten eläin suojaväritykseen tai erottuakseen. Toisaalta on kiinnostavaa leikkiä ajatuksella, että eläin pukeutuu kuin ihminen, mekkoon tai puvuntakkiin. Tämä aiheasettelu synnytti monenlaisia vitsikkäitä kuvia eläimistä muodin maailmassa, ja toisaalta maalauksia, joissa otetaan kantaa muodin ilmiöihin.

39 Ihon koristelu, naamioituminen ja kasvomaalaukset olivat useiden näyttelyissä nähtyjen töiden tekemisen lähtökohtana. Esimerkiksi kipsikäsiä varten tutkittiin erilaisia tatuointikoristeluja. Omaa kättä muottina käyttäen valmistettiin useita kymmeniä taidokkaita kipsikäsiä, joiden maalaamisessa hyödynnettiin monenlaisia koristelutapoja.

40 Oppilastyönäyttelyssä nähtiin upeita samurai-pukuja ja intiaanipukeutumista. Opetuksessa näiden töiden lähtökohtana oli tutustuminen erilaisiin vieraisiin kulttuureihin.

41

42 Kuvataidekoulun opetuksessa pidetään yllä kierrätyksen ja kestävän kehityksen arvoja. Tässäkin näyttelyssä oli esillä teoksia, joiden materiaaleina oli käytetty vanhaa kierrätysmateriaalia: vanhoista puvuntakeista tehtyjä eläinveistoksia, romusta koottuja valaisimia, vanhoista kengistä tuunattuja fantasiakenkiä. Lisäksi vanhoja omia vaatteita hyödynnettiin uusien taideteosten luomiseen.

43

44 Oppilaat toivat kuvataidekouluun lukuvuoden aikana parittomia villasukkia ja lapasia. Kierrätyslapaset, sukat ja pipot saivat uuden muodon, kun ne kastettiin saveen ja poltettiin fossiileiksi. Samalla asusteet saivat taideteoksessa uusia merkityksiä. Vanhojen vaatteiden arvo on myös tarinoissa ja muistoissa, joita esineisiin liittyy.

45 vanha lapanen

46 Tämän lukuvuoden valokuvateoksissa pukeutumisen teema näkyi erityisen vahvasti. Elokuvien teossa oli kiinnitetty huomiota puvustukseen. Pukeutumisella myös hassuteltiin, kun oppilaat tekivät itselleen pukuja vessapaperista ja papereista. Näistä happening-tyyppisistä taidetempauksista otettuja kuvia oli myös esillä näyttelyssä. Muodin maailmassa pukeutumista esitellään valokuvin. Pukeutuminen ja erilaisiin lavasteisiin asettuminen kuuluvat luontevasti muotokuvavalokuvaukseen. Parhaimmillaan kuvaus voi toimia voimauttavana kokemuksena ja tutkimusmatkana itseen ja mielikuvituksen maailmaan. Omalla kuvalla voi koetella rajoja, leikitellä. Miltä näytän, miltä haluaisin näyttää ja miten saan kuvan toteutettua haluamakseni? Omakuvan tutkiminen on myös itsetuntemuksen kehittymisen kysymys.

47 Näyttelyssä nähtiin muun muassa periodi- ja mediatyöpajojen oppilaiden pukumuotokuvia, joissa he olivat lavastaneet itsensä fantasiaympäristöihin.

48

49 Pukeutumisteeman lisäksi kevätnäyttelyssä nähtiin piirustuksia, maalauksia, valokuvaa, videoita ja veistoksia myös muista aihepiireistä. Paikallisten koululaisryhmien lisäksi kuvataidekoulun näyttelyyn tutustuu kevään aikana myös Voipaalan leirikoululaisia ja luokkaretkeläisiä. Valkeakosken kuvataidekoulun oppilastyönäyttelyssä pyritäänkin ottamaan huomioon myös näyttelyn pedagoginen puoli muun muassa siten, että muutamien töiden yhteydessä esitellään töiden prosessikuvauksia tai työskentelytekniikoita. Töiden yhteydessä on tällöin oppilaiden tekemiä suunnitelmia, luonnoksia, kokeiluja ja selostuksia eri tekniikoista. Kuvallinen oppiminen on prosessimaista. Harjoitukset ja luonnostelu ovat pohja teoksille, joita lopulta syntyy tutkimisen ja työskentelyn eri vaiheiden tuotoksena. Keramiikkapalapeleissä oppilaat tutkivat geometrisia muotoja ja savivärien värikarttoja. Näyttelyssä esillä olleet keramiikkapalapelit olivat tarkoitettu myös yleisön pelattaviksi. Paloihin sai koskea ja niitä sai siirrellä haluamallaan tavalla uusiksi ja uusiksi värisommitelmiksi. Palapelejä tekivät 6-16-vuotiaat oppilaat. Samat palapelit jäivät esille myös Ceramega-näyttelyyn, tosin sijoitettuna ulos, Voipaalan pihapiiriin.

50 Jatkotyöpajanäyttely Voipaalassa Kuvataidekoulun jatkotyöpajanäyttely on osa Kuvataidekoulun kevätnäyttelyä. Jatkotyöpajaryhmän oppilaat harjoittelevat osana opintojaan näyttelynripustusta suunnittelemalla ja ripustamalla ryhmänsä näyttelykokonaisuuden itse. Keväällä 2011 jatkotyöpajanäyttely koottiin omaksi kokonaisuudekseen Voipaalan alakerran saleihin. Esillä oli yli 16-vuotiaiden oppilaiden teoksia: piirustuksia, maalauksia, valokuvaa ja animaatioita.

51 CERAMEGA näyttely Voipaalassa Kuvataidekoulu osallistui valtakunnalliseen Ceramega-näyttelyyn omalla osastollaan. Esillä näyttelyssä oli useita 6-17-vuotiaiden oppilaiden töitä, joita oli tehty kuvataidekoulun perusopetuksessa sekä keramiikan työpajaopinnoissa. Ceramega-näyttely oli esillä Voipaalassa

52 Lukuvuonna Kuvataidekoulu järjesti myös muita näyttelyitä. Oppilastöitä oli esillä seuraavasti: - Kuvataidekoulun 11- vuotiaiden vanhoista puvuntakeista ja kierrätysmateriaalista tehtyjä eläinveistoksia oli esillä Musiikkiopiston rappukäytävässä loppusyksystä 2011 kevääseen 2012 saakka vuotiaiden tekemiä helmikoruja oli näytteillä Valkeakoksi-opiston näyttelyvitriinissä lokakuussa Kuvataidekoulun 10- vuotiaiden oppilaiden räsymatolle tehtyjä kipsireliefejä oli esillä Valkeakoski-opiston kahvilassa kevätlukukauden 2012 ajan - Voipaala-ryhmällä oli oma näyttelynsä esillä Sääksmäen kirjastossa toukokuusta syyskuuhun v Oppilaat osallistuivat Sääksmäen kirjastossa järjestettyyn lastentapahtumaan. Samassa yhteydessä kirjastossa avautui Voipaala-ryhmien oppilastöiden näyttely. Kuvataidekoulun facebooksivustolla sekä kuvataidekoulun kotisivujen kuvagalleriassa on jatkuvasti vaihtuvana näyttelynä oppilaiden töitä.

53 MUITA TAPAHTUMIA Muinaispolttotapahtuma Voipaalassa Valkeakosken kuvataidekoulussa on järjestetty keramiikan muinaispolttoja monen vuoden ajan Voipaalan taidekeskuksen ja Rapolan harjun välisessä soramontussa. Syksyn 2011 muinaispolttotapahtumaan osallistui kymmenen opintoryhmää Valkeakosken kuvataidekoulusta ja Valkeakoski-opistolta opettajiensa johdolla. Oppilaat olivat valmistaneet karkeasta savesta esineitä polttoa varten. Muinaispolttoon menevät esineet olivat suurehkoja ja ne olivat muodoltaan pyöreitä, jotta eivät menisi rikki poltossa. Muinaispoltossa maahan kaivettuun, noin kaksi metriä leveydeltään olevaan monttuun poltetaan ensin paksu hiillos. Hiilloksen päälle ladotaan kiviä kuin kiukaaseen. Saviesineet ladotaan röykkiöksi kivien päälle. Esineiden ympärille rakennetaan kotamainen keko puista. Keko puskee paksua savua ennen kuin syttyy kokonaan tuleen. Tulen annetaan palaa loppuun ja esineet saadaan kerättyä seuraavana päivänä Polttotapahtumassa voidaan tehdä myös mustasavustus. Mustasavustuksella saadaan esineisiin syvä musta väri. Kuivat esineet kääritään sanomalehteen ja esineet ladotaan metallisiin kurkkupurkkeihin. Purkkien suulle asetetaan sanomalehti ja purkki kumotaan tiilialustan päälle. Tuli sytytetään vähän kerrallaan nurkista ja sitä kasvatetaan aina purkkien yläpuolelle saakka. Samalla kun tuli kasvaa, ladottaan tiiliseinää suojaksi purkkien ympärille. Lopuksi purkit peitetään puilla. Tulen annettaan palaa loppuun ja esineiden jäähtyä seuraavaan päivään. Valmiita esineitä esitellään perinteisesti kevätnäyttelyssä Voipaalan taidekeskuksessa.

54 BLOGIT Kuvataidekoulu alkoi julkaista omaa blogia syksystä 2010 lähtien. Lukuvuonna julkaistiin yhteensä viisi blogia, joita kirjoittivat kuvataidekoulun opettajat Anja Helminen ja Johanna Kivioja Blogit: Sykkyröitä mykkyröitä Paperimekkoja Veistoksen syntymä Kruunupäisiä muotokuvia Sysikatveen kautta elämän saluunaan

55 KOKOUKSET JA KOULUTUS Koulun opettajainkokouksia on pidetty säännöllisesti kerran kuussa sekä lisäksi tarvittaessa. Kokouksissa on suunniteltu koulun toimintaa, kuten näyttelytoimintaa. Kuvataidekoulun rehtori, päätoimiset opettajat ja muu henkilökunta ovat mukana kehittämässä yhdistetyn Valkeakoski-opiston toimintaa. Työryhmät kokoontuvat keskimäärin 2-6 kertaa vuodessa. Kuvataidekoulun edustus ryhmissä on lv ollut seuraava: Kestävän kehityksen ryhmä: Monikulttuurisuusryhmä: Markkinointiviestinnän työryhmä: Toiminta-asiakirjojen laadintaryhmä Ohjelmatyöryhmä (tyky): Toimistotyöryhmä: Sivistystoimen keskuksen Yhteistoimintaryhmä ytr Sivistystoimen keskuksen työhyvinvoinnin työryhmä: Heikki Kivioja, jäsen Johanna Kivioja, jäsen Anja Helminen, jäsen ja Tuula Koskinen, jäsen Heikki Kivioja/Johanna Kivioja Pirkko Pajunen, jäsen Tuula Koskinen, jäsen Pirkko Pajunen, jäsen Johanna Kivioja, puheenjohtaja Kuvataidekoulun rehtori ja opettajat osallistuivat Valkeakoski-opiston kehittämisseminaariin Seminaarissa visioitiin Valkeakoski-opiston yhteistyön tiivistämistä. Kuvataidekoulun opettaja Pirkko Pajunen sai Valkeakoski-opiston järjestämää tietotekniikan yksityisopetusta 10 h/kevätlukukaudella 2012.

56 Kuvataidekoulun henkilökunnasta Johanna Kivioja, Miia Änäkkälä, Pirkko Pajunen ja Tuula Koskinen osallistuivat Sivistystoimenkeskuksen tyhy-ryhmän järjestämään Myönteisyyden voima työyhteisössä -koulutukseen Voipaalassa. Luennoitsijana toimi Positiivisen psykologian maisteri, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja valmentaja Taina Laane. Kuvataidekoulun ja musiikkiopiston opettajien yhteinen laatuseminaari pidettiin musiikkiopistolla. MUU YHTEISTYÖ - Kuvataidekoulun vanhempainilta järjestettiin musiikkiopiston salissa Vanhempainillassa vs. rehtori Johanna Kivioja kertoi kuvataidekoulun toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. - Kangasalan kuvataidekoulun Silhuetin henkilökunta tutustui Kuvataidekoulun toimintaan Kuvataidekoulun opettaja Pirkko Pajunen toimi Tietolan koululla keramiikan työskentelyn ohjaavan opettajana keväällä Hamk:n opiskelijat Raila Rautaparta ja Laura Silen tutustuivat kuvataidekouluun ja sopivat harjoitteluajasta syksyksi Pirkanmaan taidetoimikunta tutustui Sivistystoimen yksiköiden, myös kuvataidekoulun toimintaan Valkeakosken liikennekoulu tilasi Kuvataidekoululta tilaustyönä maalauksen. Maalaus toteutettiin päättötyönä ja se luovutettiin Liikennekoululle keväällä 2012.

57 OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI /VIRVATULI Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintaansa arviointiin (laki taiteen perusopetuksesta /633) Valkeakosken kuvataidekoulu on tehnyt oppilaitoksen itsearviointia erilaisin kyselyin koulun perustamisvuosista lähtien. Lukuvuonna otettiin valtakunnallisesti taiteen perusopetuksen kentällä käyttöön uusi itsearviointimalli, Virvatuli. Virvatuli-mallia ovat olleet kehittämässä eri taiteenlajien edustajat taiteen perusopetuksen piiristä. Kuvataidekoulujen osalta arvioinnin kehittämistyöstä ovat vastanneet kuvataidekoulujen liiton edustajat. Tarkoituksena on ollut löytää kaikille eri taiteenlajeille sopiva, yhtenäinen oppilaitosten arviointivälineistö. Virvatuli-mallinen itsearviointi käsittää samoja itsearviointitapoja kuin mihin kuvataidekoulussa on jo aiempina vuosina totuttu. Erona entiseen on se, että arvioinnista tulee nyt systemaattisempaa ja sen tarkoituksena on tuottaa materiaalia, jonka pohjalta taiteen perusopetusta voidaan laajemmin, yhteistyössä muiden taiteen perusopetuksen lajien kanssa kehittää. Arvioinnin kohteena ovat oppilaat, opettaja, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Näitä tutkimalla tavoitteena on saada esiin eri osa-alueiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Jatkuvana tavoitteenamme on luoda ja taata oppimisympäristö ja sen puitteet mahdollistamaan laadukkaan kuvataideopetuksen. Lisäksi tavoitteenamme on löytää yhteisiä taiteen perusopetuksen laatukriteerejä, joiden mittaamiseksi hyvää arvointivälineistöä voidaan jatkossa käyttää. Valkeakosken kuvataidekoulussa ensimmäiset Virvatuli-malliset oppilaskyselyt toteutettiin keväällä Lisäksi lukuvuosina on kehitetty opettajien osaamiskartoitus- ja kehityskeskustelumallia, jonka tavoitteena on kartoittaa opettajan ammatillisen osaamisen osaalueita, tehdä näkyviksi osaamisen vahvuudet ja tulevaisuuden koulutustarpeet. Valkeakosken kuvataidekoulun arvioinnin kehittämistyöstä on vastannut kuvataidekoulun rehtori yhteistyössä opettajakunnan kanssa.

58 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUJEN LIITON TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Valkeakosken kuvataidekoulu on lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton jäsen. Valkeakosken kuvataidekoulu on lukuvuonna osallistunut kuvataidekoulujen liiton juhlavuoden teeman Iloa iholle -toteutukseen järjestämällä kyseiseen teemaan liittyvän oppilastyönäyttelyn osana valtakunnallista teemanäyttelyiden sarjaa, sekä julkaisemalla aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia hankkeen internet-sivustoilla. Kuvataidekoulu osallistuu loppuvuodesta 2012 valtakunnalliseen Iloa iholla -näyttelyyn Lahdessa Kuvataidekoulujen liiton jurytyksessä valituilla oppilastöillä.