SAATTEEKSI. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta voidaan mitata monin eri tavoin tai painotuksin. Toiminnan vaikuttavuutta, kuten lasten ja

Transkriptio

1

2 SAATTEEKSI nuorten harrastuksestaan saamaa henkistä pääomaa ja hyvinvointia ei voida ilmaista pelkästään luvuin. Onkin tärkeää tiedostaa, millaisiin arvoihin taiteen perusopetus ja kuvataidekasvatus pohjautuu ja kuinka tyytyväistä asiakaskunta on toimintaan. Taiteen perusopetuksen tavoitteet on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman sisällöt ja opetustyön suunnittelu vaativat jatkuvaa kehittämistyötä. Kulttuurisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteet, ja toisaalta jatkuvasti muuttuva visuaalinen kulttuuri ja media antavat haasteita kuvataidekoulujen opetussisältöihin, mutta myös oppimisympäristö-käsitteen laajempaan ymmärtämiseen. Kuvataidekoulun opetussuunnitelmaa päivitettiin keväällä 2013 vastaamaan jälleen paremmin tämän päivän visuaalisten taiteiden opetussisältöjä ja arvopohjaa. Kuvataidekoulun lukuvuoden kohokohtia olivat monipuoliset ja laadukkaat oppilastyönäyttelyt. Kuvataidekoulu osallistui Ceramega-näyttelyyn omalla näyttelyosastollaan. Loppusyksystä 2012 kuvataidekoulun oppilastöitä oli mukana valtakunnallisessa Iloa iholle -näyttelyssä Lahdessa, osana Word Desing Capital Helsinki-tapahtumia. Keväisessä oppilastyönäyttelyssä Voipaalassa oli esillä näyttävä otos lukuvuonna tehtyjä oppilastöitä. Näyttelyt saivat runsaasti hyvää palautetta. Oppilastyönäyttelyt esittelevät kuvataidekoulun toimintaa ja opetussuunnitelman toteutumista ja ovat siten myös yksi laatutekijä oppilaitoksen itsearvioinnissa. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta voidaan mitata monin eri tavoin tai painotuksin. Toiminnan vaikuttavuutta, kuten lasten ja Kuvataidekoulu on aktiivinen toimintansa kehittämisessä. Opetushallitus myönsi kuvataidekoululle lukuvuodeksi erityisavustuksen mediataidetyöpajojen kehittämistä varten. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kuvataidekoululle erityisavustuksen Virvatuli - oppilaitoksen itsearvioinnin kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää koko Valkeakosken taiteen perusopetuksen oppilaitosten itsearviointimallia. Virvatuli- oppilaitoksen itsearviointimalli pohjautuu opetussuunnitelmasta nousevien laatutekijöiden seuraamiseen. Kuvataidekoulussa toteutettiin menneenä lukuvuonna Virvatuli-mallisia arviointikyselyjä oppilaille sekä heidän vanhemmilleen. Kyselyssä arvioitiin esimerkiksi harrastuksen vaikuttavuutta. Vastausaineisto kertoi tyytyväisestä asiakaskunnasta. Myös oppilasmäärän pysyminen vakaana kertoo tyytyväisestä asiakaskunnasta.

3 Kuvataidekoulussa yhteistyötä muiden valkeakoskelaisten toimijoiden kanssa halutaan edelleen kehittää. Osana tätä kehittämistyötä sivistystoimessa on valmistelu organisaatiomuutosta, joka mahdollistaa kuvataidekoulun, kansalaisopiston käsityökoulun, sekä Pälkäneen ja Kangasalan visuaalisten taiteiden perusopetuksen toiminnan kokoamisen saman katon alle Kuvataide- ja käsityökoulu Emiliksi vuoden 2014 alusta. Kuvataidekoulu toimii tässä organisaatiossa jatkossakin oman järjestämislupansa alla. Visuaalisten taiteiden perusopetuksen välinen yhteistyön tiivistyy ja antaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia esimerkiksi toimitilajärjestelyiden,opetussisältöjen ja näyttely-yhteistyön kehittämiseen sekä opettajien ammattiosaamisen laajempaan hyödyntämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ja toisaalta syrjäytymisen ehkäiseminen lisäävät tarvetta yhteistyölle erilaisten kulttuuritoimijoiden sekä lasten ja nuorten kasvatuksen parissa toimivien tahojen kanssa. Kuvataideharrastuksen tavoite kuvailmaisun ja visuaalisen kulttuurin opettamisen lisäksi on tukea lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia. Johanna Kivioja vs. rehtori

4

5 OPETUS LUKUVUONNA Lukuvuonna koulussa opiskeli 26 opintoryhmää. Syyslukukausi Opetustyö alkoi Syysloma Itsenäisyyspäivä, ei opetusta Opetustyö päättyi Syyslukukauden pituus oli 16 opetusviikkoa, opetustunteja 1176 Kevätlukukausi Opetustyö alkoi Talviloma Jatkoilmoittautuminen lukuvuodelle Uusien oppilaiden hakuaika Pääsiäisloma Näyttelyn ripustusviikko (Ripustusviikolla ei ollut opetusta) Näyttelyn avajaiset Opetustyö päättyi Kevätlukukauden pituus on 18 viikkoa, opetustunteja 1323 Koko lukuvuosi Lukuvuoden opetusviikot Opetustunnit yhteensä 34 vk 2499 opetustuntia

6 HALLINTO Kuvataidekoulua ylläpitää ja sen hallinnosta ja taloudesta vastaa Valkeakosken kaupunki. Kuvataidekoulun johtokuntana toimii sivistystoimen lautakunta, johon kuuluvat: asti Kristiina Koskinen Marjatta Kukkamäki Pauli Korpela Aulis Saarinen Paavo Rasilainen Emilia Huuskonen Pirjo Jahn Marita Käkönen Mauri Poiksalo alkaen Ilovuori Sari Paso Marjaana Jalkanen Erkki Huhtala Erja Käkönen Marita Takku Tapio Korpela Pauli Hellsten Sari Järventausta Kari puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Sivistystoimen lautakunnan koko sivistystoimen tulosaluetta koskevat asiat esittelee sivistystoimen palvelukeskuksen johtaja Juha Sihvonen ja tulosyksikköä koskevat asiat esittelee ao. tulosyksikön johtaja. Kuvataidekoulu kuuluu osaksi Valkeakoski-opiston organisaatiota, mutta kuvataidekoululla on oma järjestämislupansa ja se on hallinnollisesti sivistystoimessa oma tulosyksikkönsä. Kuvataidekoulun rehtori kuuluu Valkeakoski-opiston johtoryhmään, taiteen perusopetuksen johtoryhmään sekä sivistystoimen johtoryhmään.

7 HENKILÖKUNTA Rehtori Kuvataideopettaja, VS rehtori Kuvataideopettaja Kuvataideopettaja Heikki Kivioja kuvataiteilija, kuvataideopettaja TaM virkavapaalla kuvataideopettaja Johanna Kivioja, kuvataideopettaja, KM vs. rehtori Pirkko Pajunen keramiikkataiteilija, kuvataideopettaja TaM Anja Helminen kuvataiteilija, kuvataideopettaja KuM Tuntiopettajat Miia Änäkkälä, kuvataiteilija (perhevapaalla ) Laura Silen, opiskelija, lastentarhanopettaja (8.1., ) Kulosaari Janne, medianomi AMK ( , ) Merja Antila keraamikko, AMK (4.9. ja , ) Tiina Leppänen kuvataiteilija, opettaja ( ) Raila Rautaparta, artenomi AMK ( ) Toimistovirkailija Vahtimestari Siistijä Tuula Koskinen Pekka Kruus Erja Juvonen Harjoittelijat Raila Rautaparta, Hamk:in opiskelija Laura Silen, Hamk:in opiskelija

8 KUVATAIDEKOULUN TOIMISTO LUKUVUONNA Kuvataidekoululla on yhteinen toimisto musiikkiopiston kanssa. Osoite: Valtakatu 20, 2. krs Valkeakoski Puhelin: KOULUN TILAT Kuvataidekoulu pääopetuspiste oli lukuvuonna osoitteessa Valtakatu 20, 4. krs. Näissä tiloissa toimi 18 opetusryhmää. Lisäksi kaksi oppilasryhmää toimi Voipaalan lasten ateljeessa Pytingissä Sääksmäellä ja kuusi opetusryhmää Valkeakoski-opiston Pajassa. Osoitteet ja puhelinnumerot: vs. Rehtori, Valtakatu 20 p Valkeakoski-opiston Paja p Voipaala Pytinki p Toimisto, Valtakatu 20, 2. krs p Vahtimestari, Valtakatu 20 p

9 TALOUS Tilinpäätös Perusopetus Projektit % Kulut Tuotot , *Lukukausimaksut ,65 - *Muut tuotot 125 0,03 - *Valtionosuus ,62 - Valkeakosken kaupungin osuus ,7 - Opetusministeriön taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneet koulutuksen järjestäjät saavat opetustuntikohtaista valtionosuutta. Valkeakosken kuvataidekoulu on kuulunut opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin vuodesta 2000 lähtien. ERITYISAVUSTUKSET Opetushallitus myönsi kuvataidekoululle 6000 erityisavustuksen käytettäväksi mediaopetuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kuvataidekoululle erityisavustuksen Virvatulihankkeeseen, taiteen perusopetuksen oppilaitosten itsearvioinnin kehittämiseen. Erityisavustusten käyttö jakautuu vuosille 2012 ja LUKUKAUSIMAKSUT LUKUVUONNA Kuvataidekoulun lukukausimaksut olivat: työpajan lukukausimaksu 113 perusopetuksen lukukausimaksu 99 valmentavien opintojen lukukausimaksu 88 alennettu lukukausimaksu 2. lapselta 78 alennettu lukukausimaksu 3. lapselta 70 Lukukausimaksu maksetaan kaksi kertaa opintovuoden aikana. Johtokunta voi anomuksesta myöntää vapautuksen lukukausimaksusta. Vapaaoppilaspaikkojen hakuaika on opintovuoden alussa syksyisin, ja siitä ilmoitetaan erikseen koulun syystiedotteessa, joka postitetaan koteihin elokuussa. Lukuvuodelle lautakunta myönsi seitsemän vapaaoppilaspaikkaa.

10 OPPILAAT Valkeakosken kuvataidekoulussa opiskeli lukuvuoden yhteensä 231 oppilasta, joista uusia oppilaita oli 50. Kuvataidekoulun oppilasmäärä on ollut viime vuodet vakaa, ja etenkin Voipaalan opetuspisteen oppilasmäärät ovat kasvaneet. 9 % valkeakoskelaisista 7-17-vuotiaista lapsista ja nuorista käy kuvataidekoulua. Kaikki kuvataidekoulun oppilaat, lukuun ottamatta valmentavien opintojen ryhmää saivat kuvataiteen laajan oppimäärän mukaisen vuosiarvioinnin keväällä Perusopintojen päättötodistuksen sai 17 oppilasta. Laajan oppimäärän päättötodistuksen ja todistuksen päättötyöstä sai 7 oppilasta. Kuvataidekoulu järjestää vuosittain oppilashaun keväisin vapautuville oppilaspaikoille. Uusia ryhmiä perustettiin kolme (kaksi valmentavaa ja yksi 7-vuotiaiden ryhmä).

11 Kuvataidekoulussa lukuvuonna opiskelleet opetusryhmittäin Valmentavat opinnot Valmentava A, Johanna Kivioja Valmentava B, Anja Helminen Goodwin Stella Harinen Eetu Heikkola Sulo Jokinen Eero Kakkonen Roosa Kurkimaa Aura Lehtonen Jere Linnovaara Vilma Raiskinmäki Hilma Elijoki Helmiina Juvonen Aino Lahtinen Emilia Leppikangas Aino Nieminen Amelia Nikkanen Erica Oksa Iida Anna Eerika Virkki Venla Vuorinen Seela Perusopinnot Perusopetus 1 A, Heikki Kivioja Perusopetus 1 B, Pirkko Pajunen Perusopetus 1 C, Anja Helminen Eskola Hilma Hänninen Moona Lahtisalmi Liisa Lindström Sampo Nisula Elsa Pietilä Noora Pirinen Iida Salminen Emmi Simola Kasperi Hovikorpi Neea Kivioja Simeon Koivumäki Saara Malkki Roope Notkola Nea Saarinen Mette Salminen Eemeli Tiilikainen Tuomas Valkeamäki Jonne Alho Aada Alhorinne Eero Korhonen Topias Kukkonen Roosa Nord Robin Nystén Jenna Soikkeli Nella Visnapuu Ingrid

12 Perusopetus 1 D, Johanna Kivioja Perusopetus 2 A, Heikki Kivioja Perusopetus 2 B, Pirkko Pajunen Perusopetus 2 C, Anja Helminen Perusopetus 3 A, Heikki Kivioja Perusopetus 3 B, Pirkko Pajunen Kalliokoski Oona Karvonen Saara Kerttula Veera Kyttälä Mimosa Rönkkö Maleena Vuohtoniemi Sini Väisänen Jertta Ylömäki Aada Jokinen Ville Järvinen Sonia Keski-Korpela Roope Martonen Bettina Mutikainen Maria Paakkari Amanda Rokka Onni Järnefelt Anniina Kantola Helga Lepistö Ronja Mäkelä Jilla Porkka Sonja Savijärvi Lilja Turunen Eero Tyynelä Emmi Hartikainen Aurora Kivimaa Lahja Laakso Saga Lumme Elsa Lämsä Emmi Myllylä Malva Riihenmäki Matias Ruhanen Veera Tynskä Aku Kinnunen Sara Kivioja Aleksanteri Koskenniemi Leevi Laine Elias Malkki Lotta Malmivuori Eevert Pohjalainen Jaakko Sälke Siiri Vuohtoniemi Roosa Jokinen Olivia Kesola Johannes Koppanen Siiri Nord Rasmus Päll Melany Ranta Emma Riiheläinen Olivia Sarvela Salla Vuorinen Otso

13 Perusopetus 4 A, Johanna Kivioja Perusopetus 4 B, Miia Änäkkälä Perusopetus 4 C, Miia Änäkkälä Perusopetus 5 A, kiertävä ryhmä Heikki Kivioja, Pirkko Pajunen ja Anja Helminen Perusopetus 5 B, Pirkko Pajunen Kekki Iida Klemola Pinja Lundan Venla Männistö Helmi Nysten Noora Parkkali Pinja Pohja Sabrina Rönkkö Anna-Stiina Valkama Oona Joki Aava Järvinen Matleena Järvinen Silja Hannele Kanerva Vilma Kuusivaara Vilma Nieminen Sara Ollikainen Miisa Rekomaa Mari Salokangas Henna Suojoki Janina Tiilikainen Julia Goodwin Patrik Korhonen Akseli Närhi Jenni Paasikangas Tiia Parkkonen Kira Ranta-Aho Anni Reittu Jesper Rosenqvist Elise Halonen Severi Honkala Katariina Hyövälti Amanda Järvinen Matleena Laurila Noora Nieminen Oona Pappila Heikki Penttilä Topi Salo Eemeli Varje Jenny Vuorinen Kaapo Hiltunen Milja Ingalsuo Jimi Karnisto Reetta Kulmala Outi Nieminen Nita Nikkilä Annemari Nääppä Aku Pikkumaa Ella Toivonen Fiia Vuorinen Kaapo Vuorio Tuuli

14 Voipaala 1 (6-8-vuotiaat) Voipaala 2, 9-11-vuotiaat Miia Änäkkälä Aronen Sade Inkinen Elsa Jussila Selma Nieminen Aida Ollila Auli Pirkkanen Riku Pirkkanen Vilma Räikkönen Leeni Saarinen Anssi Sallinen Jenni Säteri Vuokko Uravuori Olli Antila Verna Heikkilä Sini Inkinen Iiro Lehtinen Pinja Myyrä Peppi Ollila Silja Perhola Henna Pirkkanen Heta Riekkola Aino Saarinen Samuli Tamminen Valtteri Tamminen Verneri Periodi-opinnot Periodi A, kiertävä ryhmä Anja Helminen, Heikki Kivioja ja Pirkko Pajunen Periodi B, kiertävä ryhmä Pirkko Pajunen, Anja Helminen ja Heikki Kivioja Henttonen Leevi Kallio Nea Ollikainen Aleksi Petäjistö Heini Saahko Liina Saarinen Pauli Salminen Juuso Seppänen Satu Sutinen Veronica Ylömäki Camilla Hartikainen Anniina Järvinen Silja Sofia Karoliina Kääriäinen Emma Laurila Reetta Lehtinen Nina Metsäpelto Emilia Saahko Laura Taavitsainen Anniina Vahekoski Essi Virtanen Pinja

15 Syventävät opinnot Media A, työpaja, Anja Helminen Media B, työpaja + jatkotyöpaja Anja Helminen Piirustus ja maalaus A, työpaja Heikki Kivioja Piirustus ja maalaus B, työpaja Miia Änäkkälä Piirustus ja maalaus C, työpaja + jatko Keramiikka A, työpaja + jatko Pirkko Pajunen Inkinen Markus Kahelin Roosa Lassila Elli Limpi Joona Sakko Petra Salminen Emilia Ylilammi Jasmin Halonen Anniina Halonen Valtteri Havia Tiia Tuulia Laiho Lauri Laitinen Aku Laitinen Simo Lumpiola Minttu Luukka Liisa Nykänen Henna Pelkonen Netta Ristola Ville Horelli Elli Koitto Olli Laine Rose-Maria Lumor Michelle Pikkuharju Kalle Ronkainen Saara Väisänen Emilia Aliisa Eriksson Kristoffer Kunnari Markus Lehtimäki Silja Peltoniemi Joona Riskumäki Atro Salonen Henna Summanen Pauliina Joki-Anttila Julia Järvinen Aliina Laaksonen Taru Rinnemäki Reea Rytsy Sonja Valkama Fanni Grym Karoliina Karri Teemu Kivisalo Rami Niemi Kirsi Rännäli Ainoliina Veuro Sanna

16 PÄÄTTÖTODISTUKSET Kuvataiteen laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen saaneet oppilaat: Hartikainen Anniina Henttonen Leeevi Järvinen Silja Kallio Nea Kääriäinen Emma Laurila Reetta Lehtinen Nina Metsäpelto Emilia Ollikainen Aleksi Saahko Laura Saahko Liina Saarinen Pauli Salminen Juuso Seppänen Satu Taavitsainen Anniina Virtanen Pinja Ylömäki Camilla Päättötyöt ja kuvataiteen laajan oppimäärän päättötodistus Grym Karoliina Halonen Valtteri Laitinen Aku Laitinen Simo Lehtimäki Silja Salonen Henna Summanen Pauliina STIPENDIT Lions Club Valkeakoski ry:n myöntämien stipendien saajat: Henna Salonen Pauliina Summanen Minttu Lumpiola Voipaalan ystävät ry:n stipendit Silja Lehtimäki Aku Laitinen

17 Päättötyöntekijöitä: (vasemmalta) Silja Lehtimäki, Pauliina Summanen, Karoliina Grym, Henna Salonen, Simo Laitinen ja Aku Laitinen. Kuvasta puuttuu Valtteri Halonen. PÄÄTTÖTYÖT Päättötyö koostuu oppilaan itsenäisesti suunnittelemasta ja toteuttamasta taiteellisesta kokonaisuudesta sekä siihen liittyvästä oppimisportfoliosta. Päättötyöopiskelijat rakentavat näyttelynsä itse ja esittelevät työnsä avajaistilaisuudessa. Päättötyö arvioidaan, ja oppilas saa todistuksen yhteyteen työstään lausunnon. Kevään 2013 päättötyöt esiteltiin Voipaalassa. Päättötyötodistukset jaettiin Musiikkiopiston salissa järjestetyssä tilaisuudessa Päättötöitä valmistui seitsemän. Päättötöitä tehtiin tänä vuonna monipuolisesti eri tekniikoin. Esillä oli maalauksia, piirustuksia, valokuvia sekä muotoilua.

18 Osa Karoliina Grymin päättötyöstä. Seinävalaisin-kukan keskusta on keramiikkaa. Silja Lehtimäki käsitteli öljyvärimaalaussarjassaan surrealistisia mielikuvia. Silja Lehtimäki

19 Aku Laitisen valokuvasarjassa Karuus käsiteltiin luonnon karuuden teemaa. Esillä oli sekä valokuvavedoksia että digitaalista kuvaa. Aku Laitinen Valtteri Haloesen valokuvia (vas) Simo Laitinen esittelemässä päättötyötään

20 Pauliina Summanen tutki maalaussarjassaan tieteen ja taiteen suhdetta. Maalaussarja käsitti neljä erilaista luonnontieteisiin liittyvää maalausta. Pauliina Summanen Henna Salonen esittelemässä päättötyötään Korppi.

21 OPETUSSUUNNITELMA Kuvataidekoulun opetus on kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta, jonka järjestämisessä noudatetaan lakia taiteen perusopetuksesta. Laajan oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät laskennallisesti 1300 opetustuntia. Laaja oppimäärä tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteen opiskeluun, antaa valmiuksia alan ammattiopintoihin tai elinikäiseen harrastamiseen. Sivistystoimen lautakunta hyväksyi kuvataidekoulun laajan oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman Tämä opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen vuonna 2002 antamaan Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Koulukohtaista opetussuunnitelmaa on päivitetty myöhemmin. Esimerkiksi vuonna 2011 opetussuunnitelmassa tarkennettiin kuvataidekoulun käsitystä ympäröivästä maailmasta ja ympäristökasvatuksesta: tässä huomioitiin mediakasvatus, ympäristötaide ja kestävä kehitys. Keväällä 2013 Kuvataidekoulun opetussuunnitelmaa uudistettiin vuonna 2014 voimaan tulevaa organisaatiomuutosta ennakoiden siten, että visuaalisten taiteiden opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tehtiin yhteinen opetussuunnitelma Valkeakoskella tarjottavalle kuvataiteen ja käsityötaiteen opetukselle. Opetussuunnitelmassa esitellään kuvataiteen ja käsityötaiteen yhteiset ja taidealakohtaiset sisällöt ja tavoitteet. Sivistystoimenlautakunta hyväksyi opetussuunnitelman kokouksessaan , ja se tulee soveltuvin osin voimaan lähtien ja täysimääräisesti lähtien.

22

23 KUVATAIDEKOULUN TARKOITUS Taiteen perusopetus tarkoittaa kouluajan ulkopuolella tapahtuvaa tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteiseen koulutukseen. Taiteen perusopetuksesta säädetään lailla (633/1998) ja asetuksella (813/1998). Kuvataiteen perusopetus on tavoitteellista ja vuodesta toiseen etenevää. Sen sisällöt ja opetusmetodit suunnitellaan oppilaiden ikään ja kehitysvaiheeseen sopiviksi. Kuvataiteen perusopetuksen tarkoituksena on tukea oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, antaa tietoja ja taitoja kuvataiteista sekä kehittää oppilaiden valmiuksia ilmaista itseään. Koulun tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa kuvataiteen harrastusmahdollisuuksia Valkeakoskella sekä antaa pohjakoulutusta kuvataidealoille pyrkiville. Koulun opetus tukee päiväkotien ja peruskoulun taidekasvatustyötä. OPETUKSEN TAVOITTEISTA Kuvataidekoulussa opiskellaan kuvallista kieltä, jolla on oma käsitteistönsä, kielioppinsa, historiansa ja ilmaisuvälineensä. Opetuksen tavoitteita ovat:

24 - Kuvallisen ilmaisukyvyn kehittäminen eli miten ilmaistaan ajatuksia, mielikuvia, tietoja, havaintoja, tunteita jne. kuvallisesti. - Kuvallisten tietojen ja taitojen kehittäminen; erilaisten työvälineiden, materiaalien, tekniikoiden ja kuvan rakentamisen keinojen tuntemus ja hallinta. - Kuvallisen ajattelun kehittäminen; erilaisten kuvallisten elementtien yhdistelykyky, saavutettujen tietojen ja taitojen soveltamiskyky sekä mielikuvien ja havaintojen saattaminen kuvalliseen muotoon. - Havaintokyvyn kehittäminen; tietoinen havainnoiminen, havaintojen jäsentäminen ja esteettinen havainnointi. - Arviointikyvyn kehittäminen suhteessa luontoon, elinympäristöön ja kuvataiteisiin sekä havaintojen ja elämysten sanallisen tulkitsemiskyvyn kehittäminen. - Sosiaalisten taitojen kehittäminen; keskittymiskyvyn, herkkyyden, eläytymiskyvyn, itseluottamuksen ja ryhmässä toimimisen kyvyn kehittäminen. Erilaisuuden hyväksyminen. - Ihmisen jatkuva henkinen kasvu kuvataiteen avulla. - Taidemaailman ymmärtäminen. - Sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävän kehityksen arvojen ymmärtäminen Kuvataidekoulun tavoitteet tähtäävät oppilaan persoonallisuuden kehittämiseen. Ajatellaan, että kuvataiteen opiskelun avulla ihminen voi saada itselleen jotain sellaista, joka tekee hänen elämästään henkisesti rikasta. Ihmisen luoma kuvallinen kulttuuri kuuluu kaikille, ja sen omaksuminen on hyvä aloittaa jo pienestä pitäen. Kuvataidekoulussa oppilaat työskentelevät ryhmissä. He oppivat toisiltaan, kuinka samaankin tehtävänantoon löytyy erilaisia lähestymistapoja ja ratkaisuja. Kuvataidekoulun opetus edistää keskustelua, ajatustenvaihtoa ja tarinankerrontaa omista ja muiden teoksista. Taiteellisessa työskentelyssä on monia sisältöjä: keksimistä ja havaintojen tekemistä, tutkimista, kokeilua, tekemisen iloa - puurtamista unohtamatta. Ongelmanratkaisua tarvitaan monella tasolla ja prosessiin sisältyy erilaisten tunteiden ja ajatusten jakamista, uusien ovien avautumista. Minäkuva ja käsitys siitä, mitä osaa, vahvistuvat. Kuvataiteen alueella tieto ja taito syntyvät omien kokemusten, havaintojen ja oman tekemisen kautta. Työskentely kuvataidekoulussa onkin ennen kaikkea kuvien tekemistä mm. piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla, rakentamalla ja valokuvaamalla, mutta se voi olla myös eläytymistä, kuuntelua, liikkumista, leikkiä ja mielikuvien muodostamista.

25 Kuva: Työskentelyä 7-vuotiaiden ryhmässä tarinatalojen parissa. OPETUKSEN RAKENNE Kuvataidekoulun oppilaat ovat 6-18-vuotiaita. Kuvataiteen perusopetukseen kuuluu kolme toisiinsa liittyvää vaihetta: valmentavat opinnot, perusopinnot ja syventävät opinnot. Opetus tapahtuu 8-11 oppilaan ryhmissä, jotka on muodostettu suunnilleen samanikäisistä lapsista. Oppilaaksi kouluun voi hakeutua 6-12-vuotiaana vuosittaisessa oppilashaussa keväisin tai tiedustelemalla vapaita oppilaspaikkoja lukukauden alussa. Syventävien opintojen vaiheessa oppilaaksi voidaan hyväksyä työnäytteiden avulla. Syventävien opintojen jälkeen oppilas voi halutessaan vielä osallistua jatkotyöpajan opetukseen. Valmentavat opinnot Valmentavat opinnot on tarkoitettu kuvataidekoulun nuorimmille eli 6-vuotiaille oppilaille. Opintojen kesto on yhden opintovuoden pituinen, opetusta annetaan 2 oppituntia viikossa.

26 Työskentely on leikinomaista kuvallisen kielen peruskäsitteiden, havaintojen ja mielikuvien harjoittelua ja tutustumista erilaisten materiaalien ja työvälineiden käyttöön. Kuva: Valmentavan opetuksen oppilaat tutkivat värejä piirtäen ja maalaten. Perusopinnot Perusopinnot on tarkoitettu 7-11-vuotiaille lapsille, ja tämä opintojakso kestää 5 vuotta. Opetusta annetaan 2,5-3 oppituntia viikossa. Perusopetusta ohjaa monipuolinen opetussuunnitelma. Perusopintojen aikana opiskellaan kuvallista kieltä monilla erilaisilla tekniikoilla ja materiaaleilla. Samalla kun kuvan rakentamisen taidot karttuvat kehittyy myös kuvallinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky ja persoonallinen ilmaisu. Kuva: Perusopetuksen oppilaiden työskentelyä.

27 Periodiopinnot Opinnot on tarkoitettu perusopintojen 12-vuotiaille oppilaille, joiden opintovuosi on jaettu kolmeen jaksoon: mediataide, keramiikka ja pima eli piirustus ja maalaus. Periodiopetus tutustuttaa oppilaat seuraavana vuonna alkaviin syventävien opintojen työpajoihin ja näin helpottaa oppilaiden valintoja. Kukin periodi kestää n opintokertaa, 3 oppituntia viikossa. Periodivuoden opinnoistaan oppilaat kokoavat portfolion, jossa he esittelevät oppimistaan kuvalliskirjallisin keinoin. Portfoliossa oppilaat kertovat työskentelyprosesseistaan luonnoksin ja valokuvin, esittelevät ideoitaan ja kuvan tekemisen tekniikoita. Portfoliot arvioidaan. Periodivuoden opinnot ovat perusopintojen päätös, ja oppilaat saavat perusopintojen päättötodistuksen tässä vaiheessa opintojaan. Syventävät opinnot Opetus on tarkoitettu vuotiaille nuorille, ja sitä annetaan 3,5 oppituntia viikossa. Syventävät opinnot järjestetään eri kuvataiteen alojen työpajoina. Oppilas valitsee opintovuosittain haluamansa työpajan, jossa hän voi opiskella yhden tai useamman vuoden ajan.

28 Työpajassa syvennetään aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Yli 16 -vuotiaat oppilaat voivat halutessaan jatkaa opintojaan jatkotyöpajassa, jonka opetus antaa valmiuksia kuvataiteen jatkoopintoihin hakeutumiseen. Lukuvuonna kuvataidekoulussa toimivat seuraavat työpajat: Piirustus ja maalaus A ja, B, Keramiikka A, Mediataide A ja B sekä piirustuksen ja maalauksen jatkotyöpaja.

29 RETKET Näyttely- ja museoretket kuuluvat olennaisesti kuvataidekoulun opinto-ohjelmaan. Ajankohtaisten taidenäyttelyjen seuraaminen ja näyttelyissä käynti ovat tärkeä osa taidekasvatustyötä. Opintokäynnit liittyvät yleensä läheisesti oppitunneilla käsiteltäviin teemoihin, ja niiden aikana tehdään tavallisesti myös harjoitustehtäviä ja muistiinpanoja. Kuvataidekoulun opetuksessa opintoretket ovat oppilaiden keskuudessa suosittuja. Retket avartavat taidekäsitystä ja virittävät paljon inspiraatiota opetustuntien pohjaksi. Näyttelyiden antia ja kokemuksia hyödynnetään opetusteemoissa läpi vuoden. Retkikohteet lukuvuonna : Opintoretki Helsinkiin la Kuvataidekoulun Helsingin opintoretkellä olivat mukana työpajaryhmät PiMa A, B ja C, Media A ja B, Kera A. Opettajista mukana retkellä ovat Anja Helminen, Pirkko Pajunen, Heikki Kivioja sekä harjoittelija Raila Rautaparta. Amos Andersonin taidemuseo: Boutique Where Art Meets Fashion Boutique-näyttelyssä Amos Andersonin taidemuseossa oli esillä muotia ja taidetta yhdistävä, laaja poikkitaiteellinen näyttely. Boutique muistuttaa taiteen tavarataloa eri kerroksiin sijoitettuine osastoineen. Boutiquessa oli yhdessä tekemisen henkeä. Näyttelyhallissa viisi taiteilijaparia Paola Suhonen Mikko Ijäs, Katja Tukiainen Samu-Jussi Koski, Tero Puha Teemu Muurimäki, Salla Salin Timo Rissanen ja Minna Parikka Jani Leinonen jokaisessa muotisuunnittelija ja kuvataiteilija valmistivat yhteistyössä oman, ainutkertaisen teoksensa.

30 Ateneumin Taidemuseo: Helene Schjerfbeck Pohjoismaiden merkittävimpiin ja tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin ( ) syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Ateneumin taidemuseo järjestää juhlan kunniaksi näyttelyn, joka on laajin milloinkaan järjestetty Schjerfbeckin taiteen esittely.

31 Retkikohteita Valkeakoskella Kuvataidekoululaiset hyödyntävät perinteisesti Voipaalan näyttelyantia. Tämän lukuvuoden lukuvuonna näyttelykohteita: Voipaala: Ceramega-näyttelyssä, elokuussa 2012 vierailivat: 1b, 2b, 3b, 4a, 5b, periodib, Voipaalan opetusryhmät ja Kera A-ryhmä

32 Jouko Lehmuskallion Luontokuvia-näyttely: marraskuu 2012 ryhmät 1c, 2c, Media A ja media B, Voipaalan opetusryhmät Osa ryhmien näyttelykäynneistä toteutettiin viikonloppuopetuksina, samalla hyödynnettiin Voipaalan pihapiirin. luonnon ja ympäristön virikkeitä. Näyttelyantia hyödynnetään opetuksen pohjana. Voipaala-ryhmän oppilaat tekivät maalauksia Lehmuskallion valokuvien pohjalta

33 NÄYTTELYT Kuvataidekoulun toimintaan kuuluu oppilastöiden näyttelyiden järjestäminen. Näyttelytoiminta on osa kuvataidekoulun keskeistä taidekasvatustyötä. Ceramega Valkeakosken kuvataidekoulusta esillä oli 6-18-vuotiaiden kuvataidekoulun perusopinnoissa ja työpajaopetuksessa tehtyjä oppilastöitä. Osa teoksista oli esillä ulkona Voipaalan pihapiirissä. Lisäksi kuvataidekoululla oli oma näyttelyosastonsa Kanala-rakennuksessa. Ceramega-näyttely oli esillä Voipaalassa Iloa Iholle Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton järjestämä taide- ja muotoilukasvatushanke huipentui järjestettyyn näyttelyyn. Kuvataidekoulu osallistui -näyttelyyn Kuvataidekoulujen liiton jurytyksessä valituilla samurai-puku-teoksilla.

34

35 Oppilastöiden vuosinäyttely Voipaalassa Oppilastöiden näyttelyissä voidaan tarkastella lukuvuoden työskentelyn antia. Jokaiselta oppilaalta on esillä ainakin yksi teos. Kuvataidekoulun näyttelytilana on perinteisesti toiminut Voipaalan taidekeskus Sääksmäellä. Näyttelyn avajaiset järjestettiin Näyttelyssä oli esillä runsas otos lukuvuoden aikana tehtyjä oppilastöitä. Näyttelyssä oli useita teoskokonaisuuksia, joissa eri ryhmien oppilaiden työt muodostivat isompia kokonaisuuksia

36 Kuvataidekoulun jatkotyöpajanäyttely on osa Kuvataidekoulun kevätnäyttelyä. Jatkotyöpajaryhmän oppilaat harjoittelevat osana opintojaan näyttelynripustusta suunnittelemalla ja ripustamalla ryhmänsä näyttelykokonaisuuden itse. Keväällä 2013 jatkotyöpajanäyttely koottiin omaksi kokonaisuudekseen Voipaalan alakerran saleihin. Esillä oli yli 16-vuotiaiden oppilaiden teoksia: piirustuksia, maalauksia, valokuvia ja keramiikkaa.

37

38

39 Lukuvuonna Valkeakosken kuvataidekoulun opetuksessa pidettiin yllä teemaa kuvien tarinallisuudesta. Näyttelyä koottaessa otettiinkin huomioon se, että myös kuviin liittyviä tarinoita nostettiin esiin. Narratiivisuus, sadut ja tarinat liittyvät läheisesti kuvantekemiseen. Tehdessään kuvaa, lapset tuottavat tarinoita. Näyttelyssä saatiin ihailla esimerkiksi sarjaa Tarinatalot, satukirjakuvituksia, keramiikan hahmoihin liittyviä tarinoita, maalauksien pohjalta luotuja haikuja, ajatelmia ja muuta kuvakerrontaa. Esillä oli myös runsaasti sarjakuvaa ja animaatiokerrontaa.

40 Kuvataidekoulun työskentelyyn kuuluu läheisesti muihin kulttuureihin ja niiden taiteeseen tutustuminen. Tässäkin näyttelyssä oli esillä paljon teoksia, joista tuli esiin taidehistoriaan tutustuminen. Paikallisten koululaisryhmien lisäksi kuvataidekoulun näyttelyyn tutustuu kevään aikana myös Voipaalan leirikoululaisia ja luokkaretkiläisiä. Valkeakosken kuvataidekoulun oppilastyönäyttelyssä pyritäänkin ottamaan huomioon myös näyttelyn pedagoginen puoli muun muassa siten, että muutamien töiden yhteydessä esitellään töiden prosessikuvauksia tai työskentelytekniikoita.

41 Lukuvuonna Kuvataidekoulu järjesti myös muita pienempiä näyttelyitä. Oppilastöitä oli esillä seuraavasti: Musiikkiopisto: 10-vuotiaiden Mona Lisa -teoksen pohjalta maalattuja Manga-Lisa -muotokuvia musiikkiopiston rappukäytävässä. Esillä: koko lukuvuosi Valkeakoski-opiston kahvila: 9-11-vuotiaiden Orkidea-aiheisia piirustuksia ja maalauksia Esillä joulukuusta huhtikuuhun vuotiaiden valmistamia peilejä. Esillä huhtikuun vuotiaiden öljyvärimaalauksia Esillä toukokuusta 2013 syksyyn 2013 Valkeakoski-opiston 2. kerroksen aula: 9-11-vuotiaiden keraamisia elävänmallin teoksia Esillä lokakuusta joulukuuhun vuotiaiden Keraamisia lintuja Esillä tammikuusta huhtikuuhun 2013

42 Sääksmäen kirjasto: 6-8-vuotiaiden eläinaiheisia maalauksia, esillä syyslukukauden vuotiaiden tekemiä kollaaseja, esillä helmi-toukokuu Lisäksi teoksia on ollut vaihtelevasti esillä kuvataidekoulun Valtakatu 20 tiloissa Kuvataidekoulun facebooksivustolla sekä kuvataidekoulun kotisivujen kuvagalleriassa on jatkuvasti vaihtuvana näyttelynä oppilaiden töitä. Lisäksi kuvataidekoulun toimintaa on esitelty blogeissa. PROJEKTIT Kino-Sampo -projekti Kuvataidekoulun piirustus- ja maalausryhmän oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat seinämaalauksia Elokuvateatteri Kino-Sammon sisääntuloportaikkoon keväällä Maalaukset ovat osa projektia, jossa kuvataidekoululaiset ehostavat Kino-Sammon sisäänkäyntiä vuoden 2013 aikana. Maalausprojekti jatkuu syksyllä 2013, jolloin seinille tulee lisää maalauksia. Kuvataidekoulun osalta projekti toteutetaan osana normaaleja opetustunteja. Projektissa kuvataidekoulu tekee yhteistyötä Valkeakosken Työväenyhdistyksen kanssa, joka vastaa maalauksien materiaalikuluista. Keväällä toteutetut maalaukset taiteilivat Atro Riskumäki, Joona Peltoniemi, Kristoffer Erikson ja Markus Kunnari.

43 KOKOUKSET JA KOULUTUS taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden opetussuunnitelman näkökulmasta. Vs. rehtori Johanna Kivioja ja toimistovirkailija Tuula Koskinen osallistuivat Virvatuli-hankerahalla järjestettyyn Webropol-koulutukseen Valkeakoski-opistolla. Kuvataidekoulun opettaja Pirkko Pajunen sai Valkeakoski-opiston järjestämää tietotekniikan yksityisopetusta 10 h/syyslukukaudella Heikki ja Johanna Kivioja osallistuivat Tampereen työväenopiston järjestämälle digitaalisen editoinnin kurssille. Kurssi sisältyi mediaopetuksen kehittämishankkeeseen. Koulun opettajainkokouksia on pidetty säännöllisesti kerran kuussa sekä lisäksi tarvittaessa. Kokouksissa on suunniteltu koulun toimintaa, kuten näyttelytoimintaa. Kuvataidekoulun syysseminaari pidettiin ja kevätseminaari Voipaalan Pakarissa. Kuvataidekoulun rehtori ja opettajat osallistuivat Valkeakoski-opiston kehittämisseminaariin Pirkko Pajunen osallistui tulityökurssille Valkeakoski-opistolla Vs. Rehtori Johanna Kivioja osallistui Opetushallituksen järjestämään koulutukseen Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman ja oppilaan arvioinnin kehittäminen, Helsingissä Vs. rehtori Johanna Kivioja osallistui Kuvataidekoulujen liiton sääntömääräiseen kokoukseen sekä kevätseminaariin Tampereella. Kuvataidekoulun rehtori ja opettajat osallistuivat Valkeakoski-opiston kestävän kehityksen ohjelman keke-seminaareihin. Vs. rehtori Johanna Kivioja osallistui esimiehille tarkoitettuun kestävän kehityksen seminaariin Valkeakoski-opistolla keke-seminaarissa työstettiin Valkeakoskiopiston keke-ohjelmaa. Kuvataidekoulun vs. rehtori esitteli kestävän kehityksen sisältöjä

44 Kuvataidekoulun rehtori, päätoimiset opettajat ja muu henkilökunta ovat mukana kehittämässä yhdistetyn Valkeakoski-opiston toimintaa. Työryhmät kokoontuvat keskimäärin 2-6 kertaa vuodessa. Kuvataidekoulun edustus ryhmissä on lv ollut seuraava: Toimistotyöryhmä: Monikulttuurisuusryhmä: Markkinointiviestinnän työryhmä: Ohjelmatyöryhmä (tyky): Kestävän kehityksen ryhmä: Sivistystoimen keskuksen Yhteistoimintaryhmä ytr Sivistystoimen keskuksen työhyvinvoinnin työryhmä: Tuula Koskinen, jäsen/ puheenjohtaja k2013 lähtien Johanna Kivioja, jäsen Anja Helminen, jäsen ja Tuula Koskinen, jäsen Pirkko Pajunen, jäsen Heikki Kivioja, jäsen Pirkko Pajunen, jäsen Johanna Kivioja, puheenjohtaja

45 MUU YHTEISTYÖ Vs. rehtori Johanna Kivioja toimi aikuiskouluttajana Valkeakoski-opiston järjestämällä varhaiskasvatuksen työpajapäivillä sekä vetäen työpajaa Lähestymistapoja omakuvaan. Hamk:n opiskelija Raila Rautaparta suoritti artenomi-tutkintoon (AMK) kuuluvan päättöharjoittelunsa Kuvataidekoulussa Johanna Kivioja ohjauksessa Hamk:n opiskelija Laura Silen suoritti artenomitutkintoon (AMK) kuuluvan päättöharjoittelunsa kuvataidekoulussa Pirkko Pajusen ohjauksessa Hämeenlinnan Aimo-koulun oppilasryhmiä vieraili Ceramega-näyttelyssä Kuvataidekoulun vieraina. Pirkko Pajunen esitteli näyttelyn. Michelle Lumor suoritti TET-harjoittelunsa Kuvataidekoulussa (vko 38). Harjoittelun ohjaavana opettajana toimi Heikki Kivioja Jyväskylän kaupungin sivistys-ja kulttuuritoimien edustajat vierailivat Valkeakoski-opistolla, mukana Jyväskylän kuvataidekoulujen rehtorit. Johanna Kivioja osallistui tapaamiseen esitellen kuvataidekoulun toimintaa Kuvataidekoulun 1D-ryhmän oppilaat vierailivat kaupunginkirjastossa Outi Vaskinin vetämässä Aakkoset-työpajassa Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen edustajat, mukana Hämeenlinnan kuvataide- ja käsityökoulun Aimon vastuuopettaja,

46 vierailivat Valkeakoski-opistolla. Vs. rehtori Johanna Kivioja esitteli Valkeakosken kuvataidekoulun toimintaa osana Valkeakoski-opisto-organisaatiota. - Markus Kunnari suoritti TET-harjoittelunsa kuvataidekoulussa (vko 11) harjoitteluohjaajina toimivat Miia Änäkkälä ja Heikki Kivioja. - Tietolan koulun 2. lk vieraili Kuvataidekoululla 5.4. ja valmistamassa amuletteja Pirkko Pajusen johdolla. - Eerolan eskarit vierailivat kuvataidekoululla Pirkko Pajusen vetämässä työpajassa. - Kuvataidekoulu osallistui Musiikkiopistolla järjestettyyn Earth Hourtapahtumaan. Tapahtumassa oli esillä kuvataidekoululaisten meriaiheisia maalauksia. - Käsityökoulun oppilaat osallistuivat Pirkko Pajusen vetämään keramiikkalaattatyöpajaan

47 Tilakysymykset Kuvataidekoulun ja tulevan kuvataide- ja käsityökoulun tilajärjestelyt ovat olleet lukuvuonna työn alla sivistystoimessa. Suunnitteilla on Valtakatu 20-toimitilojen uudelleenjärjestelyjä siten, että tulevaisuudessa Musiikkikirjastolta vapautuvat tilat tulisivat mahdollisesti kuvataide- ja käsityökoulun käyttöön. Tilakysymysten eteneminen edellyttää kokonaisvaltaista sivistystoimen tilajärjestelyjen suunnittelua. Uusilla tilaratkaisuilla tavoitellaan kauan kaivattua lisätilaa kuvataidekoulun opetukseen, ja mahdollisuuksia toimitilallisesti järkevämpiin opetusjärjestelyihin kuvataide- ja käsityökoulussa. KEHITTÄMISHANKKEET MEDIAHANKE Opetushallituksen myöntämällä mediahankerahalla kuvataidekoulussa on voitu ajanmukaistaa mediaopetuksessa tarvittavaa opetusvälineistöä. Koko kuvataidekoulun opetuksen puitteet paranivat, kun kuvataidekouluun hankittiin syksyllä 2012 Valtakadun opetuspisteeseen wlan-tukiasema, joka mahdollistaa kannettavien tietokoneiden käytön laajemmin eri opetustiloissa. Kannettavia tietokoneita hankittiin lisää ja Adoben Photoshop- ja Premiere Elementes -ohjelmia päivitettiin. Lisäksi kuvataidekoulun kahteen luokkaan hankittiin videotykkijärjestelmät. Opetusjärjestelyjen kannalta parannus oli merkittävä, sillä aiemmin kuvataidekoulussa videotykkijärjestelmää ei ollut lainkaan. Mediaopetuksen sisältöjä kehitetään koko ajan, tämä huomioitiin myös opetussuunnitelmatyössä. Kuvataidekoulussa on edelleen tarvetta ajanmukaistaa opetuksessa tarvittavaa mediakalustoa ja myös näyttelykäyttöön tarvittavaa kalustoa.

48 OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI /VIRVATULI Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (laki taiteen perusopetuksesta /633) Valkeakosken kuvataidekoulu on tehnyt oppilaitoksen itsearviointia eri tavoin koulun perustamisvuosista lähtien. Lukuvuonna taiteen perusopetuksen kentällä otettiin käyttöön uusi oppilaitosten itsearviointimalli, Virvatuli. Kuvataidekoulussa oppilaitoksen itsearviointimenetelmää alettiin kehittää Virvatuli-mallin pohjalta lukuvuonna 2012, jolloin OKM myönsi erityisavustuksen tähän tarkoitukseen. Hankerahalla on kehitetty koko Valkeakosken taiteen perusopetuksen eri oppilaitosten arviointimenetelmiä. Valkeakosken kuvataidekoulussa arvioinnin kehittämistyöstä on vastannut vs rehtori yhdessä kuvataidekoulun opettajien kanssa. Virvatuli-mallinen itsearviointi käsittää samoja itsearviointitapoja, joita kuvataidekoulussa on jo aiempina vuosina käytetty - kuten esimerkiksi

49 asiakastyytyväisyyskyselyt, kehityskeskustelut ja tunnuslukujen seuranta. Erona entiseen on se, että arvioinnista tulee nyt entistä enemmän opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvaa. Virvatuli-hankkeen tavoitteena on löytää yhteisiä taiteen perusopetuksen laatukriteerejä, ja niitä mittaavia arviontivälineistöjä. Oppilaitosarvioinnin kohteena ovat oppilaat, opettaja, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Arvioinnin tarkoituksena on saada esiin eri osaalueiden vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä tuottaa materiaalia, jota hyödyntämällä taiteen perusopetusta voidaan kehittää. Jatkuvana tavoitteenamme on laadukas ja opetussuunnitelman mukainen kuvataideopetus. Opettajien näkökulma Osana oppilaitositsearviointia kuvataidekoulussa toteutetaan vuosittain henkilökunnan osaamiskartoitus- ja kehityskeskustelut, joiden tavoitteena on kartoittaa opettajien ja muun henkilökunnan ammatillisen osaamisen osa-alueita, tehdä näkyviksi osaamisen vahvuudet ja tulevaisuuden koulutustarpeet. Opettajien osaamiskartoituksissa osa-alueina ovat aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen, oppilaan kohtaamisen taidot, oppilasarvioinnin osaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi sekä työyhteisön jäsenenä oleminen. Kartoitusten pohjalta voidaan todeta, että kuvataidekoulun henkilökunnalla on vahva, koulutuksen ja työkokemuksen myötä saama ammattiosaamisen taso. Kehityskeskusteluissa pohditaan pedagogisia kysymyksiä, koulun kehittämistarpeita, yksittäisten opettajien työnkuvaa sekä työyhteisön haasteita. Kehityskeskustelujen antia hyödynnetään seuraavan lukuvuoden sekä koulun toiminnan kehittämisessä. Opettajien koulutustoiveina esiin nousi esimerkiksi mediaosaamiseen liittyvä visuaalisen alan täsmäkoulutus. Samoin opettajilla on tahtoa ja näkemystä edelleen kehittää oppilasarvioinnin muotoja ja lisätä oppilaan itsearvioinnin osuutta niissä. Asiakastyytyväisyys Lukuvuonna kuvataidekoulussa kehitettiin oppilaitosarvioinnin asiakastyytyväisyyskyselyjä Virvatuli-mallin pohjalta. Kysely- ja arviointipohjien laadintaan osallistuivat rehtorin johdolla kaikki opettajat. Sekä kyselyjä laadittaessa että tuloksia analysoidessa pohdittiin koulun toiminnan kehittämistä ja pedagogisia kysymyksiä. Valkeakosken kuvataidekoulussa ensimmäiset Virvatuli-malliset oppilaskyselyt toteutettiin sähköisellä webropol-kyselyllä oppituntien aikana keväällä 2012 kaikille 9-16-vuotiaille oppilaille. Tulokset koostettiin syksyllä Valkeakosken kuvataidekoulun huoltajakysely toteutettiin alkuvuodesta 2013 webropol-kyselyllä. Kysely lähettiin sähköpostitse kaikille kuvataidekoulun oppilaiden huoltajille. Vastausprosentti oli 44. Suurin osa vastaajista oli valmentavien sekä perusopetusryhmien oppilaiden vanhempia.

50 Asiakaskyselyissä painopisteenä oli arviointialue oppilaat ja oppiminen. Kyselyillä kartoitetiin oppilaiden ja huoltajien tyytyväisyyttä opettamiseen/oppimiseen. Samoin seurattiin, miten oppilaat itse, ja toisaalta heidän huoltajansa kokevat kuvataideharrastuksen vaikuttavuuden. Sekä oppilaskyselyissä että huoltajille esitetyssä kyselyssä kartoitettiin, kuinka vahvasti taideopetuksessa saavutetaan niitä asioita, joita siinä opetussuunnitelman pohjalta pidetään tärkeinä. Kriteereinä esitetyt valmiudet tai taideoppimisen laatuominaisuudet nousivat siis opetussuunnitelman oppimis- ja oppimisympäristökäsitteistä ja taideopetuksen arvoista. Kooste asiakaspalautteesta Huoltajille teetetyssä kyselyssä kartoitettiin, kuinka tyytyväisiä huoltajat olivat lapsensa saamaan opetukseen. Vastaajat arvioivat tyytyväisyytensä keskiarvoksi 4.49, Tyytyväisyyttä osoittavan arviointiasteikon ollessa 1-5. Seuraavassa on väittämiä koskien kuvataiteen opetusta. Vastaajien määrä: 88 Keskiarvo Lapseni käy mielellään kuvataideharrastuksessa. Olen tyytyväinen lapseni saamaan opetukseen. Kuvataideopetus tarjoaa lapselleni sopivia haasteita. Lapseni osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi. Lapseni saa riittävästi palautetta edistymisestään. Oppilasarviointi ja muu palaute on kannustavaa. 4,7 4,49 4,38 4,11 3,6 4 Tunnen kuvataiteen opetuksen 3,63 tavoitteet. 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Ei samaa eikä eri mieltä, 4 = Samaa mieltä, 5= Täysin samaa mieltä

51 Huoltajia pyydettiin arvioimaan, mitä kuvataideopetuksen tarjoamia valmiuksia he kokivat lapsensa saavan. Vastuksien perusteella kuvataidekoulun opetus tarjoaa hyvin opetussuunnitelmassakin vastaavasti mainittuja valmiuksia. Koen lapseni saavan kuvataiteen opetuksesta seuraavia valmiuksia: Keskiarvo Ilmaisutaitoja 3,94 Luovuutta 4,64 Rohkeutta 4,17 Yhteistyötaitoja 4,16 Oma-aloitteisuutta 4,12 Opiskelutaitoja 4,05 Tavoitteellista työskentelyä 4,29 Motorista kehittymistä 4,24 Ajattelutaitoja 4,19 Valmiuksia elinikäiseen taiteen harrastamiseen 4,39 Teknistä osaamista 4,31 Taiteellisia valmiuksia 4,42 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Ei samaa eikä eri mieltä, 4 = Samaa mieltä, 5= Täysin samaa mieltä Muita valmiuksia, mitä? - Ymmärrystä, että elämässä tarvitaan muutakin kuin kouluarvosanoja - Luottamusta omien ratkaisujen tekoon, mukavaa tekemistä, jossa ei oikeaa tai väärää. - Vastuun ottamista omasta tekemisestä. - Arvostamaan omaa osaamista - Myös vastuullisuutta aikatauluista ja sitoutumista Opetussuunnitelmassa esitetään tavoite hyvälle henkiselle oppimisympäristölle. Vastausten perusteella huoltajat kokevat oppimisilmapiirin hyväksi. Oppilaitoksen ilmapiiri on: Keskiarvo Innostava 4,31 Avoin 4,01 Uudistuva 3,83 Myönteinen 4,26 Tasapuolinen 4,12 Ei liian kilpailuhenkinen 4,25 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Ei samaa eikä eri mieltä, 4 = Samaa mieltä, 5= Täysin samaa mieltä

52 Lapselleni kuvataidekoulussa on tärkeää: Keskiarvo Uusien asioiden oppiminen 4,43 Taitavaksi tuleminen 3,93 Haasteet ja tavoitteet 4 Se, että on mukavaa tekemistä 4,56 Taideasioiden äärellä oleminen 4,04 Kavereiden tapaaminen 4,13 Hyvä opettaja 4,51 Omat teokset 4,64 Ryhmässä toimiminen 4,05 Harrastuksen jatkuvuus 4,31 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Ei samaa eikä eri mieltä, 4 = Samaa mieltä, 5= Täysin samaa mieltä Vapaata palautetta opetuksesta: - Upeata, että lapsilla näin tasokasta opetusta saatavilla ja erilaisten materiaalien ja tekniikoiden käyttö / kokeilu mahdollisuus. Harrastus on myös asiallisen hintainen. - Opetus on ollut yksilöllistä ja innostavaa. Lapsi lähtee aina Kuvikseen mielellään. - Monipuolista ja kivaa tekemistä :) - Opettajat kannustavia ja lasta ymmärtäviä. Lapsen omaa ajattelua ja luovuutta ruokitaan ja huomioidaan hyvin. Lapseni on innostunut omista töistään ja ideoistaan. Opettaja on ihan paras, työrauha on hyvä, ketään ei kiusata, - Kiitos! On ollut ilo saada olla mukana kuvataidekoulussa. Kotiin tulleet työt ovat upeita ja lapsi on esitellyt niitä ylpeänä. Teette hyvää ja tärkeää työtä lasten kanssa! - Eskarilainen ei missään tapauksessa halua jättää yhtään kertaa väliin :) - Lapseni on tykännyt todella paljon kuvataidekoulusta, koskaan hän ei sano ettei jaksaisi mennä tai että on ollut tylsää. Mukava ja innostava sekä opettava harrastus! - Vanhempana en juurikaan tiedä mitään, mitä kuvataidekoulussa tapahtuu. Olisi mukavaa, jos vanhemmilla olisi joskus mahdollisuus kurkata työpajaan. Nyt kaikki tieto on lapsen kertoman varassa. - "Paikallinen" kuvisryhmä maalla ja lähellä oikeita taidenäyttelyjä (taidetta on omassa lähi-ja toimintaympäristössä, jossa myös kuviksesta käydään ja jonne myös omia teoksia voi saada esille kevät näyttelyyn) on tosi hyvä juttu!

53 Lisäksi kyselyssä kartoitettiin monipuolisesti tyytyväisyyttä oppilaitoksen viestintään, tiedottamiseen, näyttelytoimintaan, jotka koettiin keskimäärin hyviksi (Ka 3,88 4,4). Kuvataidekoulun positiivinen näkyvyys paikkakunnalla sai arvion 4,07. Huoltajien antamaa vapaata palautetta: - Erittäin kannustava opetus ja arvioinnit todella upeita. Opettajat paneutuneet arvioinneissaan syvällisesti lapsen toimintaan ja ne ovat hyvin kannustavia ja lasta innostavia. Teette upeata työtä! - Lapsia voisi suojata paremmin maalauksissa. Tänä keväänä on mennyt kaksi hyvää collegea, kun maalia roiskunut paidalle eikä se lähde pesussa pois. - Kiitos! - Kun kuvataidekoulun näyttelyyn Voipaalaan ei pääse menemään ns.ilmaisnäyttelypäivänä katsomaan lapsensa töitä, niin joudut maksamaan käynneistä. Saisi olla koko perheelle yksi ilmainen käyntikerta näyttelyssä haluamanaan päivänä, kun kuvataidekoulukin jo maksaa. Muuten koulun toimintaan ollaan tyytyväisiä. - Kuvataidekoulussa yhdistyy tavoitteellisuus ja tekemisen ilo. Ilmapiiristä huomaa, että opettajat ovat työstään innostuneita ja tutustuvat oppilaisiin yksilöinä. - Lapsi laskee öitä, koska taas pääsee kuvataidekouluun :) Mahtavaa, että tällaista opetusta annetaan! - Taidekoulu on hieno asia ja opiskelu on myötä- ja vastoinkäymistenkin siivittämänä varmasti antanut lapselleni paljon - Kuvataidekoulu on paikkakunnan ylpeys! - Paljon hyvää täytyy toiminnassa olla, kun poika on halunnut olla mukana kahdeksan vuotta. Teini-ikäiset kuitenkin tulisi motivoida harrastukseen tehokkaammin. - Opettajat ovat mukavia ja innostavia. Ilmapiiri on lapsen mielestä rento ja innostava. Lapsi käy ilolla kuviksessa ja vanhemmat kuskaavat yhtä mielellään. :) Kiitos hyvästä työstä! - Lapsi on todella tyytyväinen ja haluaa kertoa, joka kuviskoulun jälkeen mitä on tunnilla tehnyt ja mitä tekniikkaa tehnyt. Se on meille hieno kokemus ja tärkein, että lapsi viihtyy harrastuksessa. - Hyvä harrastus löytynyt pojalle aivan läheltä :-)

54 Oppilaskyselyt Oppilaskyselyjä teetettiin kaksi erilaista, 9-11-vuotiaille ja vuotialle, lasten ikätaso ja valmiuden huomioiden vuotiaat Kyselyssä kartoitettiin oppimisen mielekkyyttä sekä asioita, joita oppilaat pitävät kuvataideharrastuksessaan tärkeänä. Kyselyssä selvisi, että oppilaat saapuvat tunneille erittäin mielellään, ja kokevat, että kuvataidekoulussa on mukavaa tekemistä. Oppimisilmapiiri koettiin hyväksi. Suurin osa oppilasta kertoi hakeutuneensa harrastukseen vanhempiensa ehdottamana tai kavereiden tai sisarusten innoittamana. Harrastuksessa itsessään lapset pitivät tärkeinä uuden oppimista ja mielikuvituksen kehittymistä. Oppilaat kokivat olevansa tyytyväisiä kuluneen vuoden aikana omaan oppimiseensa keskiarvolla 3,6 /4.0 (Mittari 1 4) Olen saanut kuvataideharrastuksestani lisää: Keskiarvo oivalluksia ja uusia ideoita. 3,5 yhteistyötaitoja. 3,35 keskittymiskykyä. 3,3 1= täysin eri mieltä, 4= täysin samaa mieltä Minulle kuvataiteen harrastamisessa on tärkeää: Keskiarvo se, että se on mukavaa. 3,77 että opin uutta ja tulen taitavaksi. 3,58 kavereiden tapaaminen. 3,2 mielikuvitukseni kehittyminen. 3,73 1= täysin eri mieltä, 4= täysin samaa mieltä Ryhmäopetuksessa kuvataideopettaja ohjaa koko ryhmää ja samalla oppilaiden yksilöllisiä taiteellisia prosesseja. Opetussuunnitelmassa painotetaan toisaalta yhteisöllistä oppimista, mutta myös yksilöllisiä mahdollisuuksia ja jatkuvan palautteen saamista. Perusopetusryhmien kokemuksia omasta opettajastaan arvioitiin seuraavasti: (arviointiasteikko 1-4) Kuvataideopettajani Keskiarvo on innostava. 3,68 pitää yllä työrauhan. 3,7 huomioi minut tunnilla. 3,62 selittää asiat ymmärrettävästi. 3,69 rohkaisee kokeiluihin. 3,83 antaa tarpeeksi palautetta edistymisestäni. 3,67

55 Oppilaskysely, vuotiaat Syventävien opintojen oppilaiden harrastamisessa korostuvat yksilölliset tavoitteet. Vaikka kavereiden tapaaminen on tärkeää, oppilailla on omia, itsenäisiä tavoitteita: halutaan oppia uutta, ja toteuttaa omia ideoita. Arviot opetustilanteista ja opettajista korreloivat oppilaiden odotusten kanssa siten, että oppilas, joka pitää uusien kokemusten ja elämysten saamista ja taitavaksi tulemista tärkeänä, kokee myös saaneensa kuvataideharrastuksestaan uusia ideoita ja oivalluksia ja myös opettajan yksilöllisesti rohkaisseen niihin. Minulle kuvataiteen opinnoissa on tärkeää: Keskiarvo uuden oppiminen 3,93 tuleminen taitavaksi 4,2 kavereiden tapaaminen 3,35 yhdessä ryhmän kanssa toimiminen 2,78 ilmaisutaitoni kehittyminen 3,63 yhteistyötaitojeni kehittyminen 3,2 itsetuntoni paraneminen 3,03 päästötodistuksen saaminen 3,33 mielikuvitukseni kehittyminen 3,88 uusien kokemusten ja elämysten saaminen 3,98 Oppimiseni: Olen tuntien aikana keskittyneesti mukana opetuksessa. Tiedän, mitkä ovat tavoitteeni kuvataideopinnoissani. Osaan arvioida omaa osaamistani kuvataiteessa. Olen tyytyväinen oppimiseeni vuoden aikana. Olen käyttänyt kuvataideopinnoissani oppimaani hyväksi myös muissa tilanteissa. Haluan kokeilla uusia asioita kuvataiteessa. Olen oppinut yhdistelemään eri asioita uudella tavalla. Uskallan tuoda omissa töissäni esiin omia ajatuksiani ja ideoitani. Olen saanut tunneilla oivalluksia ja uusia ideoita. Keskiarvo 3,8 3,8 3,78 3,78 3,59 3,8 3,8 4,4 4,24 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Ei samaa eikä eri mieltä, 4 = Samaa mieltä, 5= Täysin samaa mieltä