Aurapalvelu, urheilun puolesta.

Transkriptio

1

2 Suomen Vahakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1978 Aurapalvelu, urheilun puolesta. Aurayhtiöi tä aa kaikkia vakuutuksia. Pysty mme tarjoamaan täydellistä vakuutuspalvelua. Auran vakuutusneuvoja laatii niin urheiluseuran kuin yk ityisen jäsenenkin vakuutustarpeesta suunnitelman. Sen perusteella on helppo päättää ja hankkia järkevä vakuutusturva. Teidän kannattaa käyttää hyväksenne ilmaista neuvontaamme. Ottakaa yhteys Aurapalveluun. TYÖRYHMÄ: ERKKI MUSTAKARI ARI AALTO TAlJA IKONEN \..~ AURAPALVELU /A\..AURAVHTIOT

3 Kivelän tervehdys Huolimatta siitä, että Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimintavuosi 1977 sisälsi monia merkittäviä toiminnallisia kohokohtia, haluaisin sanoa muutaman sanan järjestömme tulevaisuuden näkymistä. Tulevien tapahtumien tarkastelulle luo pohjan ne taloudelliset toimenpiteet, joita SVUL on menneen toimintavuoden aikana suorittanut. Veikkauksen osakkeiden myynnistä saaduila pääomalla on menneen vuoden aikana rakennettu se pohja jolla SVUL:n omarahoitustoiminta pystyy hyödyntämään kaikkia jäseniään. Enää emme välttämättä ole tilanteessa missä keskusliiton on otettava omansa "päältä pols" -periaatteella, vaan SVUL voi suoraan osoittaa valtiolta saamansa taloudellisen tuen jäsenliittojen ja -piirien keskenään jaettavaksi. Tällä on merkitystä järjestömme kehittymisen kannalta nimenomaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kustannustason vuosittainen kasvu näyttää kulkevan edellä määrärahojen vastaavaa kasvua. Tätä kuilua kaventamaan on, toiminnan tason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, omarahoitustoimenpiteet luotu. Taloudellisten asioden lisäksi SVUL teki marraskuussa 1977 useita merkittäviä päätöksiä. Vuonna 1975 asetetun kehittämisryhmän työ saatettiin monilta osilta päätökseen. SVUL siirtyi kolmivuotis Liittokokousvälistä neljän vuoden välein pidettävään Liittokokous väliin. Tämä mahdollistaa pitemmän aikavälin suunnittelutyön ja lisää järjestön tehokkuutta. Keskustoimiston organisaatiota muutettiin kolmilinjaisesta osastojaosta nelilinjaiseen - urheilu, liikuntapoliittinen, talous sekä tiedotus. Kunkin linjan luottamusmiesvetäjäksi tuli yksi järjestömme varapuheenjohtajista. Tällä uudistuksella saadaan järjestömme korkeinkin luottamusmiesjohto aktiivisen järjestöt yön pariin. Alkaneen nelivuotiskauden aikana SVUL tulee selventämään omaa merkittävää rooliaan suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Tässä työssä meidän on tunnettava vastuumme. Tämän vastuun kantamisessa meitä auttaa 44 erikoisliittoa, 18 piirijärjestöä yli 5000 urheiluseuraa ja lähes miljoona Suomen kansalaista. 2

4 Urheilujärjestöistä ja liikuntatoiminnasta tämän päivän Suomessa 4 Syksyn 1977 aikana selvitettiin henkilökohtaisin haastatteluin toisaalta väestön urheiluseuroihin kuulumista ja omakohtaisia li ikunnan harrastamist.a, toisaalta käsityksiä huippu-urheilusta, urheilun ja politiikan välisistä suhteista sekä valtakunnan urheilun organisoinnista. Professori Paavo Seppänen analysoi tämän Suomen Gallupin kerämän aineiston ja esitti tuloksiaan SVUL:n liikuntapoliittisessa seminaarissa Jyväskylässä. Tässä artikkelissa käsittelen professori Seppäsen alustuksen pohjalta joitakin tutkimuksen mielenkiintoisimmista yksityiskohdista. Selvä enemmistö urheilujärjestöihin kuuluvista on svullilaisia Tutkimus osoitti, että huolimatta urheilujärjestöjen tavasta liioitella jäsenmääriään, urheilujärjestöt ovat ammattijärjestöjen ohella valtakunnalisia suurjärjestöä. Päällekkäisyydet poistettunakin niihin kuuluu noin miljoona jäsentä. Jäsenmäärät ovat jopa lisääntyneet vuodesta 1972, jolloin suoritettiin vastaavanlainen tutkimus. Tutkimuksen mukaan keskusjärjestöillä on päällekkäisjäseniä noin 3 %. SVUL on toisena osapuolena kaikissa esiintulleissa päällekkäisyyksissä. Tämä merkitsee sitä, että SVUL:oon kuuluu sekä SPL:n, CIF:n, TUK:n että TUL:n jäseniä. Tutkimus osoitti myös sen, että SVUL on ylivoimaisesti suurin urheilujärjestö. Tämä ylivoima on jopa lisääntynyt vuodesta Aikuisjäsenten lisäys on ollut n eli 3 %. Kaikkiaan svullilaisten osuus on yli 75 % urheilujärjestöihin kuuluvista. Henkilöjäseninä tämä merkitsee noin jäsentä, mikä on hieman vähemmän ku in virallisten jäsentilastojen antama jäsenmäärä. Vastaavanlaista erhettä oli myös muiden urheilujärjestöjen jäsentilastoissa. SVUL:n tilastot todettiin tutkimuksessa kuitenkin luotettavimmiksi. Mielenkiintoisena yksityiskohtana urheilujärjestöjen jäsenkunnan rakenteesta voidaan todeta, että naisten osuus SVUL:n jäsenkunnasta on suurempi kuin TUL:n jäsenistä. Edelleen tutkimuksesta ilmenee, että SVUL:n voima on maaseudulla, sillä peräti 86 % maaseudun urheilujärjestöihin kuuluvista on SVUL:n jäseniä. TUL:oon heistä kuuluu vain 7 %. Pääosa TUL:n jäsenistä onkin kaupunkilaisia. SVUL: n jäsenistö vastaa tässä suhteessa koko väestön jakautumista maaseudun ja kaupunkien kesken. Myös urheiluseuroihin kuuluvasta työväestöstä enemmistö on SVUL:n jäseniä. TU L puoluepoliittinen järjestö Verrattaessa SVUL:n ja TUL:n jäsenistöä poliittisen sitoutuneisuuden mukaan, on todettava, että TUL on selvästi puoluepoliittinen järjestö, sillä sen jäsenistä yli 80 % kuuluu johonkin puolueeseen. SKDL on TUL:n sisällä selvästi suurin ryhmä ja sen osuus on jopa lisääntynyt vuodesta SVUL:ssa puolestaan mikään poliittinen ryhmä ei muodosta enemmistöä. SVUL:n jäsenkunnasta onkin lähes puolet poliittisesti sitoutumattomia. Tulokset viittaavat myös siihen suuntaan, että TUL:oon kuuluuvia SKDL:n kannattajia on enemmän kuin TUL:n ja TUK:n sosiaalidemokraatteja yhteensä. Urheilu ja puoluepolitiikka on pidettävä erillään Tutkimus osoittaa selvästi, että SVUL on oikealla linjalla kannattaessaan puoluepolitiikasta vapaata urheilua sillä haastatelluista peräti 87 % oli sitä mieltä, että puoluepolitiikka on ehdottomasti pidettävä urheilun ulkopuolella. Ainoastaan kolme prosenttia katsoi että poliittisten puolueiden tulisi määrätä myös urheiluasioista. Vielä on todettava, että kaikki tutkitut osaryhmät olivat tätä mieltä. Esimerkiksi sosiaalidemokraatesta vaihtoehtoa kannatti 82 % ja SKDL:n kannattajistakin 73 %. Svul Iilaisista vaihtoehdon takana oli 93 % ja tullilaisista 74 %. Annetut vastaukset osoittavat selvästi sen, että suomalaiset haluavat jättää urheilutoiminnan vapaiden kansalaisjärjestöjen hoidettavaksi ja että poliittisten voimasuhteiden mukaisella valtiollisella ratkaisulla ei ole kannatusta. Mikäli urheilun järjestötoimintaa halutaan johonkin suuntaan kehittää, niin suosituin päämäärä oli yksi yhtenäinen keskusjärjestö. Lisäksi kannatusta saivat nykyinen neljän keskusjärjestön vaihtoehto, sekä keskusjärjestöjen kaksijakoisuus (SVUL + CIF ja TUL + TUK). Selvästi huonoimmaksi vaihtoehdoksi katsottiin TUK:n lopettaminen ja sulauttaminen TUL:oon. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että yksi yhteinen keskusjärjestö on eniten kannatettu vaihtoehto myös TUL:n jäsenten keskuudessa. Järjestöt aktivoivat myös omakohtaiseen liikuntaan Mikäli kriteerit asetetaan hyvin helpoiksi, liikunnanharrastus Suomessa on yleistä. Niitä jotka eivät harrasta minkäänlaista liikuntaa, on haastatteluvastausten mukaan vain 12 prosenttia väestöstä. Selvästi yleisin liikunta rajoittuu kuitenkin vain kävelyyn, jota harrastaa suuri enemmistö eli 63 prosenttia. Kaksi kolmasosa heistäkin eli 41 prosenttia koko väestöstä tyytyy vain silloin tällöin tapahtuvaan ulkoiluun. Kun lisäksi otetaan huomioon ne 12 prosenttia, jotka eivät harrastaa liikuntaa lainkaan, voidaan väestön enemmistön eli 53 prosentin liikuntaharrastuksen katsoa rajoittuva en intään silloin tällöin tapahtuvaan kävelyyn. Loput 47 prosenttia, joita voidaan pitää varsinaisina liikunnan harrastajina, jakautuvat lähes puoliksi säännöllisesti kävelyä harrastaviin ja useammin tai harvemmin hikeentymiseen ja hengästymiseen asti kuntoileviln. Kävelyä säännöllisesti harrastavia on 22 prosenttia väestöstä, hikeentymiseen ja hengästymiseen asti kerran viikossa tai harvemmin kuntoilevia 10 prosenttia, samanasteisesti kahdesti viikossa tai useammin kuntoilevia 12 prosenttia ja kilpaurheilun harrastajia 3 prosenttia. Kun kilpaurheilijat sekä hikeentymiseen ja hengästymiseen asti kuntoilevat lasketaan yhteen, on tähän ryhmään kuuluvia noin neljännes koko väestöstä. On lisäksi todettava, että koska niitä, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan tai ainoastaan kävelevät silloin tällöin, on sekä SVUL:ssa että TUL:ssa huomattavasti maan keskitasoa vähemmän, voidaan varsinaisten urheilujärjestöjen katsoa aktivoivan jäseniä liikkumaan keskimääärää selvästi yleisimmin. Liikunnan harrastaminen on yleisempää suukaupunkilaisten kuin muiden kaupunkien ja maaseudun asukkaiden keskuudessa. Suurkaupunkilaisista on hikeentymiseen ja hengästymiseen asti kuntoilevia 39 prosenttia, muiden kaupunkien väestöstä 33 prosenttia ja maaseudun väestöstä 16 prosenttia. Niitä joiden liikunta rajoittuu enintään silloin tällöin tapahtuvaan kävelyyn, on suurkaupunkilaisista vain 36 prosenttia, kun taas maaseudun väestöstä on itsensä heihin sijoittaneita 69 prosenttia. Kun ero maanviljelijöiden ja toimihenkilöiden sekä johtavassa asemassa olevien välillä on samanluonteinen, voidaan liikuntaa - erityisesti varta vasten harjoitettua kuntoliikuntaa - pitää korostuneen kaupunkimaisena harrastuksena. 5

5 Huippu-urheilun merkitys maallemme pelkästään myönteinen Kilpaurheilun harrastajia on tutkimuksen mukaan noin 3 prosenttia Suomen aikuisväestöstä. Kilpaurheilua ja huippu-urheilua seuraavia suomalaisia on kuitenkin monin verroin enemmän. Keskeisiä kansainvälisiä urheilutapahtumia kuten olympialaisia seuraa television tai muiden tiedotusvälineiden kautta väestön enemmistö. Myös huippu-urheilun kritisointi on viime vuosina ollut näkyvää maan tiedotusvälineissä. Huippu-urheiluun kohdistettu arvostelu on liittynyt mm. huippusuoritusten vaatimiin kustannuksiin, huippu-urheilun kaupallistumiseen ja urheilusuoritusten parantamiseksi harjoitettuun dopingiin. Tämän hetken käsitykset huippu-urheilijoiden saavutusten merkityksestä Suomelle näyttivät huomattavasti yleisemmin myönteisiltä kuin kielteisiltä. Kun haastateltaville es itettiin kysymys, mikä merkitys suomalaisten huippu-urheilijoiden kuten Lasse Virenin saavutuksilla Suomelle on, piti suuri enemmistö vastaajista eli 71 prosenttia merkitystä pelkästään myönteisenä. Enemmän myönteisenä kuin kielteisenä näki asian 21 prosenttia, suunnilleen yhtä paljon myönteisenä kuin kielteisenä 5 prosenttia, enemmän kielteisenä kuin myönteisenä 1 prosentti ja pelkästään kielteisenä vähemmän kuin 0,5 prosenttia. Huippu-urheilua koskevat myönteiset käsitykset ovat samanlaisia yhteiskunnan kaikissa osaryhmissä. Tor Jungman Kaikki talvi- ja kesäurheiluvälineet samasta paikasta. URHEILU 2. KEI~RC'S varmuus Energiakriisien toimitushäiriöiden sähkön tuotantoon. vähenee tai, " \ ) Uusj Rnl27 Nyt em~stäk~n taloudell~ semp~,a mukayamp~. Tule meille tutustumaan. Uudistuksia on mm. moottorissa, voimansiirrossa, korissa ja sisustuksessa. Uusi Fiat ja 3-ovisena. 6 TOR JUNGMAN 'M~TR~1\l VO'M~ OS~KEYHT'Ö lll1fijllb Myynti: Fiat-verkosto maahantuoja.autonovooy 7

6 Karate urheilumuotona 8 Karaten historiallinen tausta Kuten kaksintaistelulajei lla yleensä on karatellakin varsin mielenkiintoinen ja värikäs taustahistoria. Ajallinen ja maantieteellinen välimatka saa historian vaikuttamaan tavallistakin eksoottisemmalta. Eri historiankirjoittajat esittävät yksityiskohdista joissain määrin poikkeavia näkemyksiä, mutta pääpirteissä he ovat olleet yksimielisiä. Kiina Perimätieto kertoo, että intialainen buddhalaismunkki Bhodidharma matkusti viidennellä vuosisadalla Kiinaan opettaakseen siellä buddismia. Bhodidharman nimi littyy myös länsimaissa kiinnostusta herättäneeseen Zen-buddismiin, jonka suunnan perustajana häntä pidetään. Bhodidharma havaitsi oppilaidensa olevan niin heikoissa fyysisessä kunnossa, että he eivät pystyneet noudattamaan hänen opetuksensa vaatimaa ankaraa psyykkistä ja fyysistä ohjelmaa. Tämän vuoksi hänen kerrotaan yhdistäneen eräitä jogaan kuuluvia harjoituksia Kiinassa perinteisesti harrastettuihin taistelumuotoihin. Näin hän loi munkkioppilailleen fyysistä kuntoa ja tuohon aikaan erittäin tarpeellista itsepuolustustaitoa kohottavan harjoittelumuodon. Bhod idharman oppilaiden vähitellen harjaantuessa tuo silloin kiinalaisittain Shaolinssu-nyrkkeilyksi kutsuttu harjoittelu levisi Kiinan eri maakuntiin. Japani Riukiu-saarilla oli 1000-luvulla harjoitettu omia aseettoman taistelun muotoja. Erityisesti Okinawan saarilla oli kehitys ollut voimakasta. Vuonna 1470 säädettiin laki, joka kielsi aseiden hallussapidon Japanin vaikutuspiirin kuuluvilla saarilla kuolemanrangaistuksen uhalla. Myöhemmin japanilaisen Satsuma-klaanin miehitettyä Ok inawan vauhdittui taistelumuotojen kehitys entisestään. Kiinassa harjoitettu Shaolinssu eri variaatioineen oli kulkeutunut Okinawalle ja sekoittunut siellä paikallisiin, liikkeiltään hieman erityyppisiin taistelumuotoihin. Yhteistä näille oli ennen kaikkea ilman aseita tapahtuva taistelu. Japaninkielinen nimitys KARI KUULA KARA-TE tarkoittaa vapaasti suomennettuna tyhjää kättä, joka viittaa juuri ihmisen omien voimavarojen ja luonnon suomien välineiden hyväksikäyttöön ilman aseita. Okinawalla otettiin lisäksi käyttöön kahakoissa aseistettuja samuraita vastaan erilaiset jokapäiväiset työvälineet kuten puusauvat, varstat, sirpit ym., joiden varaan kehitettiin mitä taidokkaimpia taistel u menetel m iä. Vasta 1922 karate tuotiin Okinawalta Japanin pääsaarille. Tuolloin karatea esitettiin Tokiossa järjestetyssä suuressa liikuntaesityksessä. Demonstraation järjesti okinawalainen karateopettaja GICHIN FUNAKOSHI ( ). Häntä pidetään modernin karateurheilun luojana. Hänen varhaiset oppilaansa perustivat sittemmin eri tyylisuuntia, jotka poikkeavat toisistaan joidenkin yksityiskohtien osalta. Suomi Suomessa on karatea harrastettu hieman yli kymmenen vuotta. Ensimmäiset harrastajat aloittelivat yksin ja omin neuvoin, mutta vuonna 1967 saatiin Suomessa ensimmäisen kerran järjestelmällistä opetusta. Valtakunnallisesti kehitys on ollut alkuvuosina verkkaista, mikä johtuu ennen kaikkea valmentajapulasta. Tilanne paranee koko ajan, ja innostuneita harrastajia riittää ympäri maata. Karate urheilulajina Huolimatta kasvavasta harrastajapiiristä on karatesta vallalla tavattomasti virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Karate on nykyisin harjoitetussa muodossaan urheilulaji, jossa on piirteitä useimmisa tutuista kaksintaisteluun perustuvista urheilumuodoista. Urheilulajina karate vaatii harrastajaltaan nopeutta, voimaa ja kestävyyttä. Näiden lisäksi vaaditaan huipulle pääsemiseksi pitkäjännitteisyyttä, notkeutta, tasapainon hallintaa ja itsehillintää. Kaikki ovat ominaisuuksia, joita jokainen urheilija suorituksissaan ja tuloksia tavoitellessaan tarvitsee. Tyypillisenä ominaisuutena karatea pitkään harrastaneilla on erinomainen vartalon hallintakyky. Lisäksi henkinen minä kehittyy havainnoimaan ympäristöä rauhallisesti ja harkitusti. Viimeksimainitut piirteet ovat osa sitä itämaista perinnettä, mistä karate on lähtöisin. Harjoitukseen kuuluu olennaisena osana vastustajan taidon kunn ioittam i nen, 01 i pa kysymyksessä harjoittel u- tai kilpailutilanne. Pätevien valmentajien toimesta kasvaa asenne osana opetusta ja heijastuu myos dojon - harjoittelusalin - ulkopuolelle. Karate kuntourheiluna Kilpaileminen ei ole karatessa ainoa päämäärä. Oman vartalon hyvä hallinta ja monipuolisesti kehittävän liikunnan suoma kunnon kohennus tekevä karatesta mitä parhaimman kuntourheilulajin. Ikä, sukupuoli tai peruskunto eivät aseta rajoituksia harrastukselle. On kuitenkin huomattava, että karate ei ole alkuvaiheessa helppoa. Keh ittyminen vaatii säännöllistä osallistumista asteittain etenevään valmennukseen. Mikäli kiinnostus on oppilaassa herännyt, eivät alkuvaikeudet muodosta ongelmaa. Tästä on osoituksen suuri vain omaksi ilokseen karatea harrastavien joukko. Karate kilpaurheiluna Karatea harrastetaan myös kilpaurheiluna. Maailmanmestaruuskilpailuja pidetään säännöllisesti vuosittain, samoin EM-kilpailuja. Suomelle on suotu kunnia järjestää vuoden 1979 karaten EMkilpailut toukokuussa Helsingissä. Karatekilpailut käydään erittäin perusteellisten sääntöjen määräämällä tavalla. Lähtökohtana on, että kamppailijoiden on kontrolloitava liikeensä siten, että vahinkoja ei pääse syntymään. Eräät kehon osat (mm. pää) ovat sellaisia, joihin ei minkäänlainen kosketus ole sallittu. Kielletty kosketus aiheuttaa kamppailijan hylkäämisen. Muualle vartaloon saa sääntöjen edellyttämällä tavalla tehdä hyökkäyksiä. Vaatimuksena on kuitenkin, että vastapuolta ei saa vahingoittaa. Eri liikkeiden suorituksille on asetettu tietyt arvostelu perusteet, joiden nojalla tuomaristo ratkaisee voittajan. Suomessa on kansallinen kilpailutoiminta varsin vilkasta. Kilpailukalenterissa on kansallinen kilpailu vähintään kerran kuussa, minkä lisäksi järjestetään vuosittain joukkueiden ja henkilökohtaiset SMkilpailut. Kansainvälisiä kilpailuja on Suomen Karateliiton puitteissa käyty jo vuodesta 1969 lähtien. Vanhin maaottelukumppanimme on Ruotsi. Parhaita kilpailumenestyksiä: PM-joukkuemestaruus 1973 ja henkilökohtaista Pohjoismaiden mestaruutta 1977 EM -kisojen 5. sija henk. koht. kilpailussa 1976 Nuorten henkilökohtainen EM vuosina 1975 ja 1976, hopeaa Ruotsi-Suomi maaottelun voitto 1977 Suomen Karateliitto r.y. Suomen KarateliiUo ry.. Suomen Karateliiton päämäärä on luonnollisesti karateurheilun levittäminen ja tunnetuksi tekeminen maassamme. Liitto on perustettu vuonna 1968, siihen kuului vuoden 1977 lopussa 32 jäsenseuraa, joiden yhteenlaskettu karaten harrastajien jäsenmäärä oli n Karateliitto auttaa mahdollisuuksiensa rajoissa voimakkaasti kasvanutta jäsenkuntaansa valmentaja-avun saamisessa, järjestää valtakunnallisia laji- ja yleisvalmennusleirejä ja nuorisoleirejä sekä tuomarikursseja. Kari Kuula 9

7 SVUL:n toimintakertomus wodeha 1977 SVUL:n jäsenet 10 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n varsinaiset jäsenet vuonna 1977 olivat seuraavat 44 erikoisliittoa ja 18 piiriä: JÄSENLIITOT: Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Karateliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto JÄSEN PIIRIT: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Salamapalloliitto Suomen Soutuliitto Suomen Squashliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluautoilijoiden liitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajain liitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjalan piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri Näin SVUL kasvaa Vuosi Erikoisliittoja Seuroja Jäseniä ' Jäsenliitot liittyneet 1932 : Urheilu-. Voimistelu-. Hiihto-. Pesäpallo-. Paini-. pyöräily-. Poikaurheiluliitto 1935: Painonnosto-. Nyrkkeilyliitto 1937 : Jääkiekkoliitto 1938: Uimaliitto 1945: SuunniSlusliitto 1947 : Koripallo-. Luistelu-. M iekkailuliitto 1948: Naisten Ljikuntakasvatusliitto 1957 : Käsipalloliitto 1961 : Taitoluistelu-. Kuntourheilu-. Lentopalloliitto 1962 : Ratsastajain-. Soutu-. Tennis-. Ampujain-. Golf-. Kanootti-. Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 1963 : Pöytätennis-. Judo-. Sulkapallo-. Moottoriliitto 1964: Purjehtija liitto 1965: Moottorivene-, Vesihiihtoliitto 1966 : Salamapallo-. Ampumahiihtoliitto 1967 : Kävelyurheiluliitto 1971 : Maahockeyliitto 1973: Squashliitto. Urheilusukeltajain liitto 1974: Urheiluautoilijoiden liino 1975: Metsästäjäliitto 1976: Tanssiurheilun Keskusliitto 1977: Karatellllto 11

8 SVUL:n luohamushenkilöorganisaatio 1977 Toimihenkilöorganisaatio 1977 SVUL-jliaenistö n henkllöjj Liittohallitul Johtoryhmil PUlihteeri -1 Sihteeri I I Suunnitteluolalto Talouloulto Tiedotuloulto 2) 43 jäsenliittoa - urheiluseuroja yli jiisenpiiriä Suunnittelujohtaja I Palveluykliköt KonttoripUllikkö Taiouljohtaja I I ralosiitlli urhelluhalllt Islinniiltslj. TiedotulpUllikkö I.) LIIttohallituksen nimeämät valiokunnat: suunnittelu, sääntö, talous, tieteellinen, ansiomerkki ja yhteiskuntapoliittinen valiokunta 1) Marraskuussa pidetyssä SVUL:n liittokokouksessa hyväksy1t11n uudet toimintasäännöt, joiden mukaan liittokokous kokoontuu joka 4. vuosi, liittovaltuuston jäsenmäärä kasvoi 111 :een ja liitto hallituksen varapuheenjohtajien määrä neljään. 2) Joulukuun liittovaltuuston kokouksessa hyväksyttiin Suomen Karatelllton jäsenanomus ja siitä tuli SVUL:n 44. jäsenliitto. I I 1 Koulutulaliain toimilto Koulutulpililllikkö I Nuorilolihtaeri Jilrjeltöaliaintoimilto Toimiltopililllikkö I Tutkimu.. ihteeri l KOulutuIOhjaaj4 Jilrjeltölihteeri ITiedotu,lihtearil UrheIlulahti PUtoimittaja 12 13

9 Liittokokous SVUL:n varsinainen liittokokous pidettiin Jyväskylässä Hotelli Laajavuoressa. SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä käsitteli avauspuheenvuorossaan kuluneiden vuosien merkittäviä liikuntapoliittisia tapahtumia sekä urheilutapahtumia. Lisäksi hän puhui urheilun tulevaisuuden näkymistä. Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Juhani Salmenkylä ja sihteereiksi pääsihteeri Mauri Oksanen ja järjestöasiain toimistopäällikkö Kalevi Suortti. Kokouksessa oli valtakirjoilla edustettuina 39 SVUL:n erikoisliittoa ja 18 piiriä. Liittokokous hyväksyi yksimielisesti liittohallituksen esityksen SVUL:n uusiksi toimintasäännöiksi ja päätti myös yksimielisesti noudattaa hyväksyttyjä sääntöjä välittömästi. SVUL:n puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi yksimielisesti kauppaneuvos Erkki Kivelä. Seuraavaksi nelivuotiskaudeksi valittiin liittovaltuustoon edustajat jäsenliitoista ja -piireistä. Liittokokouksessa käsiteltiin myös esitykset liittojen ja piirien määrärahanjakoperusteiksi. Liittojen osalta jakoperusteet hyväksyttiin yksimielisesti, piirien osalta samoin, kuitenkin antaen liittovaltuustolie valtuudet tehdä perusteisi in tarvittavia täsmennyksiä. SVUL:n liittokokous hyväksyi kokouksesta annettavaksi seuraavan julkilausuman: Veikkaustoiminnan tuoton kasvu on pysähtynyt. Uuden Jokeri-pelin tuotto saattaa suuntautua pääasiallisesti urheilun ulkopuolelle. Urheiluseurojen tärkeän rahoitusmuodon, bingon, ottamista yhteiskunnan haltuun suunnitellaan valtion asettamassa toimikunnassa. Jatkuvasti on myös esitetty ajatuksia veikkausvoittovarojen jako-osuuksien muuttamisesta urheilulle yhä epäedullisempaan suuntaan. SVUL:n liittokokous esittää jyrkän vastalauseensa suunnitelmille, jotka tulisivat heikentämään suomalaisten keskeisimmän vapaa-ajan toiminnan, liikunnan ja urheilun edellytyksiä. Urheilu- ja liikuntatoiminta on yleisesti tunnustettu tärkeäksi osaksi kansamme kulttuurielämää. Nykyiset toimenpiteet liikuntaharrastuksen tukemisena eivät vastaa sitä käsitystä, joka kansalaisilla on urheilu- ja liikuntatoiminnasta tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Urheilutoiminnan järkevää keh ittämistä varmistavan liikuntalain puute on perussyy nykyiseen kestämättömään tilaan. Laki on siksi säädettävä mahdollisimman pian. SVUL, joka 43 erikoisliiton, 18 jäsenpiirin, seuran ja jäsenen järjestönä edustaa yli kolmeneljättä osaa maan urheilutoiminnasta, haluaa korostaa toimintansa määrän ja laadun suurta yhteiskunnallista merkitystä. Tämä toiminta on nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla otettava huomioon päätettäessä yhteiskunnan taloudellisesta tuesta. SVUL:n liittokokous tuntien urheiluväen vastuun esittää vakavan huolestumisensa esille tulleiden doping-tapausten vuoksi. Kaikkia niitä kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään näiden urheiluun täysin sopimattomien ilmiöiden poistamiseen, on voimakkaasti tuettava. Alkavan nelivuotiskauden aikana SVUL pyrkii kehittämällä koko organisaatiotaan tarjoamaan liittojen, piirien ja seurojen välityksellä yhä parempia ja monipuolisempia liikuntapalveluja. SVUL:n liikuntapalvelut - urheilullinen vaihtoehto - tulee koskettamaan jokaista suomalaista, joka hakee iloa ja virkistystä liikunnan ja urheilun monipuolisesta kentästä." " Urheilujärjestöjen tulevan toiminnan rahoittaminen antaa SVUL: n Jyväskylässä pidetyn liittokokouksen mielestä aihetta suureen huoleen

10 16 MM -kisavakuuttaja PolQola-Suomi-Salama Kisavilskeessä ei ehkä tule onnettomuuksia ajatelleeksi. Mutta kun kymmenettuhannet ihmiset ovat yhtaikaa liikkeellä, lisääntyvät myös tapaturmarlskit. Pohjola-SuomI-Salaman vakuutukset kattavat nämä riskit. o Kisavakuutus MM-kisojen pääsylippuihin sisältyy Pohjola-Suomi-Salaman kisavakuutus, joka antaa "ensiavun" tapaturman varalle lipun ilmoittamana kisapäivänä kisakaupungin alueella. EURO-matkavakuutus Kisavakuutuksen turvaa kannattaa täydentää EURO-matkavakuutuksella, joka on voimassa kotiovelta kotiovelle. Sen vakuutusmäärän ja sisällön voi jokainen mitoittaa itselleen sopivaksi. Turvaa oma kisamatkasi - ota EURO-vakuutus. Sen saat matkatoimistoista, pankeista tai Pohjola-SuomI-Salaman kontt()reista. POHJOLA-SUOMI-SALAMA SVUL:n lifttovahuusto Jii.enllltolata AmatOOrlnyrkkellljAlnllltto Ampujalnllltto Ampumahiihtoliitto Golf11ltto Hiihtoliitto JudolIItto JAAkiekkolIItto Kanoottlllltto Karate111tto Koripall0111tto Kuntourheiluliitto KAslpallollltto KAvelyurhellullltto LentopallolIItto LuistelulIItto MaahockeylIItto MetsAstAjAllltto MiekkalIulIItto Moottoriliitto MoottorivenelIItto SNLL Nykyalk. 5-ot\.l. PainIlIItto Palnonnost0111tto PesApallollltto PurjehtijalIItto PyOrAllyllltto POytAtenn lsllltto RatsastajainlIItto SalamapallolIItto SoutulIItto SQuashlIItto Sulkapall0111tto SuunnistuslIItto Taltolulstelu111tto Tenn isliitto UImalIItto UrheIluautoIlIjoiden liitto UrheilulIItto Urhellusukeltajaln Liitto VesihIIhtolIItto Voim isteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto Varalnalnen IlIaen Aimo Lindgren Maunu Wirtanen Erkki J. Tolvanen Aimo Laaksonen Hannu Koskivuori Alpo Heikkinen Paavo M. PetAjA Pekka Ristola Timo Harju Erkki Turunen Tapani Mattila Erkki J. Wolvalln Karl Kuula Martti HuhtamAkl Pertti Tuomala Jorma JArvl Maire Suominen Santeri Hyttinen Kalevi Salokangas Ove Holvikarl VAlnO Kangaspunta Rune Nylander Raimo Peltonen Aarto Avellan Kalevi Ruuttu Raimo A. Kaunlsto Erkki E. Nurmi Arne Berner Jorma Salomaa Liisa Orko Impi Jokinen Tauno Sutela Mauri VlerumAkl Mauri Rauvanto Martti Alopaeus Matti Huttunen Peter Tallberg Simo Kllmscheffsklj Esa Ellonen Viktor Jansson Marjatta Arkela Nils BAckman Mauno Rlntanen Tuomo Tenn IlA Matti SalmenkylA Kalevi Kapanen Urho Rouvall Veli SunIla Pertti Ojala Algot Kettunen Carl Olaf Homlln Pentti Karvonen Veikko Marttinen Olavi NlemelA Kost I Ras I n pera Mauri Vallema Jorma Perolahtl Pekka Ojonen Juha Eronen Christer Wilkman Varallla.n Tauno Salminen K.O. Tanner Kaarlo O. LeppAnen Pentti Nurminen Rolf Hohenthal Pauli Vainio Pauli Sulkula Toivo Lehtovuori Kaj Lindberg Unto VIItala Frank Moberg Heikki Kukkola Seppo Tarkkonen Olle Herold Raimo Vlskarl VAinO RyyppO Antero Koivunen Erkki Isoniemi Erkki Levy Lars Erlk Ahlgren Pentti Tarkkanen Pentti NlemelA Eero Ehrnrooth Erkki Alho Valto Mattila Mikko Taka Slhvola Arto Norovlrta Helmer VIIala Ari Kautto Liisa Mattlla Oukarl Mirjam Vllppola Arto Norovlrta Kauko PenttIlA Antero Luonlla Antti Heinonen Mikko Linna Ilkka Tuominen Raimo Vauhkonen Sakari Sorjonen Mauri Moren Jukka Wuollo Seppo Alkunen Juha Heinonen Ari Kinnunen Marja Ramm Schmldt Aaro Huovila Helvi Peltonen Ralf Westerback YrjO M. Lehtonen OIli JArvelln Nisse Hagman Oiva Halmetoja Ella Mikola Lauri Vesa la Unto Bryggare Ilpo Raatikainen P.J. Barck Tuomo JalantIe Heikki Parkattl V~II Mattl Salo 17

11 ~äsenplireistä Varsinainen jäsen Henkilökoh\. varajäsen Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Erkki Ikävalko Ilmari Ylä-Autio Matti Lähdesmäki Pirkko Lilja Juhani Salmenkylä Arvi Jantunen Olavi Lehtisalo Raija Vuorio Einar Nissilä Orvo Anttila Jukka Lampiniva Tapio Poikolainen Mauri Katavisto Teemu Pesola Olavi Siekkinen Esa Riihimäki Reijo Salomaa Olavi Eronen Reino Mikkelä Lasse Ahtiainen Pentti Larjanne Olavi Poikela Seppo Pelttari Eino Kiiski Pentti Alho Eero Kelhå Lauri Reinikainen Kalevi Tiihonen Tauno Salonen Henry Granfors Leo Turunen Pellervo Hyytiäinen Pentti Räty Pentti Pihlakoskl Aulis Potlnkara Jaakko Äärilä Jorma Valtonen Yrjö Perälä Matti Jaskari Rauni Kivistö Juhani Kokko Riitta Sarkko Martti Noponen Anneli Vanamo Martti Niemi Mikko Koski Kalevi Talikka Pauli Koskinen Erkki Hautamäki Raija Salomaa Marketta Viitala Veikko Kristiansson Kauko Jcrtikka Erkki Timonen Timo Raussi Re ijo Lamminpää Pentti Salovaara Lauri Puotiniemi Timo leinonen Kalevi Eronen Eero Kokko Aaro Luttinen Sakari Partanen Pentti Niskanen Toivo T. Pohjala Reijo Kari Eero Katajala Pirkko Mantere Kerstin Uusitalo Timo Pekkala Timo Lehmuskoski Pentti Palonen Taistelun tuoksinaa ja kylmää tekniikkaa Lisäjäsenet Varsinainen jäsen Aino Manninen Pirkko Väänänen Hilkka Hakola Magnus Ståhlberg Kaarlo Hartiala Mauri Miettinen Pekka Silvola Pertti Paloheimo Leena Jääskeläinen Eino Uusitalo Raimo Lindholm Seppo Westerlund Kalervo Löfberg Sylvi Saimo Kai Hagelberg t4enkllökoht. varajäsen Maija-Liisa Saarinen Pä ivi Koskela Terttu-Liisa Juusti Nils-Erik Nyman Antti Ahlström Paavo Komi Raimo Vanninen Aulis Aaltonen Kauko Palvaiin Pentti Kurunmäki Maiti Malin Erkki Asp Timo Toikka Aila Flöjt Pekka Oja Jännitys nousee jääkiekkokaukalossa_ Luistin kiitää liukkaalla jäällä ja pureutuu kirskahtaen jarrutuksissa_ Hyvän luistelujään valmistaminen ei ole aivan yksinkertainen asia_ Kylmä tekniikka ratkaisee niin jään alla kuin päälläkin_ Hankkija hallitsee jäänalaiset asiat. Noin puolet maamme keinojääradoista on Hankkija on nykyaikainen suuryritys, jolla tytäryhtiöineen on henkilökuntaa 8600 henkeä ja liikevaihtoa noin 3,4 miljardia. Hankkija on maan suurin sähköurakoitsija ja huomattava lämpö-, vesl- ja ilmastointialan erikoisliike. Hankkija on konelstanut suurimman osan maamme meijereistä ja sen tytäryhtiö MKT-tehtaat on maan Johtava meijeri- ja elintarviketeollisuuskoneiden valmistaja. Pe lkästään näiden teknillisten toimintojen piirissä Hankkljassa työskentelee 2000 henkilöä, joista asentajla Hankkija myy run saan kolmanneksen maatalouskoneista maassamme. On suuri maanrakennuskonealan erikoisliike ja tuotevalikoimaan kuuluvat myös autot ja puutarhakoneet. Koko maan kattavaan huoltoverkoostoon kuulu 62 omaa huoltokeskusta. 210 huoltoautoa seka 1650 henkilöä. Hankkijan koneistamia_ Sama luotettava kylmätekniikka pätee olipa sitten kysymys Hankkijan koneistamista teollisuuspakastamoista tai kotikylmiöistä_ Hankkija on maan suurin kylmäkonealan erikoisliike, joka jo 50 vuoden ajan on toimittanut kylmäkoneita eri tarkoituksiin_ Kasvinjalostusta ja koetoimintaa harjoitetaan kahdella koetilaila. Noin puolet Suomen viljapelloista kylvetään Hankkijan jalosteilla. Toimintaa täydentävät seitsemän tytäryhtiötä: Oy Union-Öljy Ab, Autonovo Oy, Oy Labor Ab, MKTtehtaat Oy, Oy Tarvikeyhtymä Ab, Suomen Vesi- ja Lampöjohto Oy, Oy Farmer Ab. 18 mhankklja on monessa mukana

12 LiHtovahuuston kokoukset KEVÄTKOKOUS SVUL:n liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin SVUL:n toimitalon palloiluhallissa. Kokouksen puheenjohtajana oli Hannu Koskivuori. Avauksen yhteydessä SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä käytti puheenvuoron käsitellen SVUL:n sijoitushankkeita. Läsnä kokouksessa oli 54 liittovaltuuston varsinaista jäsentä sekä 13 äänioikeutettua varajäsentä. Sihteereinä olivat pääsihteeri Mauri Oksanen ja järjestöasiain toimistopäällikkö Kalevi Suortti, joka piti pöytäkirjaa. Liittovaltuusto hyväksyi liittohallituksen vuoden 1977 vuosikertomuksen. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Hieta esitteli tilinpäätöksen vuodelta Se vahvistettiin, samoin tilintarkastajien kertomus. Tili- ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille. Kokouksessa käsiteltiin myös liittohallituksen esitys liittojen ja piirien toimintamäärärahanjaoksi Se hyväksyttiin muutoksitta. SYYSKOKOUS SVUL:n liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin SVUL:n toimitalon palloiluhallissa. SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä avasi kokouksen. Nimenhuudon perusteella todettiin läsnäoleviksi SVUL:n liittokokouksessa valituista liittovaltuuston jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varajäsenistään 109. Sihteerinä toimi pääsihteeri Mauri Oksanen ja pöytäkirjan pitäjänä järjestöasiain toimistopäällikkö Kalevi Suortti. Valittiin SVUL:n uusittujen toimintasääntöjen mukaan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi liittovaltuuston puheenjohtajaksi Hannu Koskivuori sekä varapuheenjohtajaksi Erkki Toivanen ja Erkki Woivalin. Liittovaltuusto hyväksyi SVUL:n 44. jäsen liitoksi Suomen Karateli iton. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Hieta esitteli vuoden 1978 talousarvion, joka hyväksyttiin. Uusiksi liittohallituksen puheenjohtajiksi valittiin Seppo Hieta, jonka toimikausi on neljä vuotta ja Paavo Pekkanen, jonka toimikausi on kolme vuotta. Liittohallitukseen valittiin seuraavat kymmenen henkilöä: Carl-Olaf Homån, varajäsen Nils Hagman Väinö Eskelinen, varajäsen Alpo Heikkinen Lauri Reinikainen, varajäsen Pentti Alho Esa Riihimäki, varajäsen Orvo Anttila Irja Kleemola, varajäsen Impi Jokinen Osmo Niemelä, varajäsen Heikki Wollsten Juhani Salmenkylä, varajäsen Seppo Alkunen Marjatta Väänänen, varajäsen Leena Jääskeläinen Väinö Lassila, varajäsen Pertti Ojala Matti Lähdesmäki, varajäsen Mauri Vierumäki Puolet valituista on yhden vuoden jälkeen erovuorossa. Muiden toimikausi on kaksi vuotta. SVUL: n tilintarkastajiksi valittiin vuodelle 1978 uudelleen KTM Olle V. Salmi (KHT) sekä ekonomi Ilmari Aro (HTM) ja heidän varamiehikseen KTM Gunnar Kääriäinen (HTM) ja KTM Martti Seppänen (KHT). 20

13 SVUL:n liittohallitus 1977 SVUL:n liittohallitukseen ovat vuonna 1977 kuuluneet seuraavat henki löt: Puheenjohtaja Erkki Kivel ä, s , toimitusjohtaja Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1956, vpj , pj. 1971, liittovaltuuston pj , Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen, PesäpallolIiton pj SVUL:n kunniajäsen Varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen, s , varatuomari Helsin glstä. Liittohallituksen vpj. 1975, liittovaltuuston jäsen 1972, yhtels kuntapoliittisen valiokunnan pj liikuntapoliittisen valiokun nan jäsen 1977, valtion liikuntalakikomitean pj , Kuntour heiluliiton vpj Varapuheenjohtaja Esko Sarvlka s, s , isännöitsijä Hyvlnkääl tä. liittohallituksen jäsen 1975, liittovaltuuston jäsen 1969, järjestöva liokunnan pj , suunnitteluvaliokunnan ja henkilöstövalio kunnan jäsen, järjestöasialnryhmän pj., Uudenmaan piirin johtokunnan jäsen 1961, vpj ja pj Varapuheenjohtaja Jukka Uunila, S , toimitusjohtaja Helsln gistä. Liittohallituksen vpj. 1961, Etelä,Pohjanmaan piirin pj , Urheiluliiton johtokunnan jäsen ja pj , Olympiakomitean vpj ja pj. 1969, SVUL:n ke hittämisryhmän pj SVUL:n kunniajäsen Väinö Eskelinen, s , nuorisotoimenjohtaja Leppävirralta. Llit tohallituksen jäsen HIIhtoliiton johtokunnassa 1970, SVUL:n Pohjois Savon piirin hiihtojaoston pj. 1972, SVUL:n Nuorten johtokun nan jäsen 1971, pj (Henkilökohtainen varajäsen liittohallitukses sa voimistelunopettaja Antero Kekkonen.) Seppo Hieta, S , varatuomari Helsingistä. liittohallituksen jä sen 1970, talousvaliokunnan pj., LentopallOliiton vpj ja pj , Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa diplomi insinööri Rune Nylander, Lento palloliiton pj.) Carl Olaf Homen, S , toimitusjohtaja Espoosta. Li lttohallituk sen jäsen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1977, Suomen Olympiakomitean pääsihteeri , Olympiayhdistyksen hallltuk sessa (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa isännöitsi jä Nils Hagman.) Mauri Katavlsto, , rehtori Kajaanista. Liittohallituksen jäsen 1976, liittovaltuuston jäsen 1969, Kainuun piirin johtokunnan jäsen 1958, vpj ja pj (Henkilökohtainen varajäsen IIlttohal lituksessa rehtori Lauri Reinikainen, Pohjois Savon piirin pj.) Pekka Kuvaja, S , pankinjohtaja Lammilta, Liittohallituksen jäsen 1976, liittovaltuuston jäsen 1969, Lahden piirin johtokunnan jä sen ja vpj , SVUL:n Nuorten johtokunnan jäsen , Hiihtoliiton johtokunnan jäsen , Iilttovaltuus ton jäsen ja sen vpj , AmpumahiihtolIiton johto kunnan jäsen ja vpj , Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa yli ta~kastaja Leena Jääskeläinen.) Matti Lä hdesmäki, S , opistonjohtaja Kuortaneelta. Lilttohal lituksen jäsen Liittovaltuuston jäsen KuntourheIlulii ton johtokunnan jäsen SVUL:n Etelä Pohjanmaan piirin johto kunnan jäsen 1959, SVUL:n liikuntapoliittisen valiokunnan jäsen 1977, Vaasan läänin urheilulautakunnan jäsen. (HenkilökOhtainen varajäsen liittohallituksessa toimitusjohtaja Mauri Vierumäki). Osmo Niemelä, , diploml insinööri Espoosta. Liittohallituk sen jäsen 1974, liittovaltuuston jäsen , SVUL 75 järjestely toimikunnan pj , Suunnistusliiton johtokunnan jäsen 1965, vpj ja pj. 1970, Liikuntapoliittisen valiokunnan jäsen 1977, Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa rakennusmestari Heikki WolIsten.) Esa Riihimäki, S , piirijohtaja Jyväskylästä. Liittohallituksen jäsen SVUL:n Etelä Pohjanmaan piirin Johtokunnassa , Keski Suomen piirin johtokunnassa 1969, puheenjohtajana 1973, SVUL:n johtokunnan jäsen Ollut jäsenenä Peräseinäjoen, Seinäjoen (pj ) ja Jyväskylän urheilulautakunnissa. SVUL:n ansiomerkkivaliokunnan jäsen (HenkilökOhtainen varajäsen lilt tohallituksessa kenttäpäällikkö Orvo Anttila). Juhani Salmenkylä, , varatuomari Helsingistä. Llittohallituk sen jäsen 1971, suunnitteluvaliokunnan pj., Koripalloliiton johtokun nan jäsen ja pj (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa päätoimittaja Martti Huhtamäki, Koripalloliiton pj.) Marjatta Väänänen, S , filmaisteri Helsingistä. Llittohallltuk sen jäsen 1976, Taitoluisteluliiton pj (Henkilökohtainen varajä sen liittohallituksessa koulunjohtaja Irja Kleemola.) LIIttohallitus on pitänyt vuoden 1977 aikana 8 kokousta, joissa pöytäkir jaan on merkitty 198 pykälää. liittohallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Erk ki Kivelä 7, Paavo Pekkanen 6, Esko Sarvikas 8, Jukka Uunila 7, Vlrinö Eskelinen 7, Seppo Hieta 7, Carl Olaf Homen 6, Mauri Katavlsto 8, Pek ka Kuvaja 6, Matti Lähdesmäki 8, Osmo Niemelä 7, Esa Riihimäki 8, Ju hani Salmenkylä 7 ja Marjatta Väänänen 3 kertaa. Varajäsenistä ovat olleet palkalla Nils Hagman 1, Martti Huhtamäki 1, Leena JMskeläinen 1 ja Heikki WolIsten 1 kerran. Kokouksiin ovat Ii säksi osallistuneet liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori 3 kertaa ja varapuheenjohtaja Erkki Woivalin 1 kerran. Liittohallituksen sihteerinä on ollut Mauri Oksanen ja kokousten pöytäklrjanpitäjänä toi mistopmllikkö Kalevi Suortti. Kokouksissa ovat lisäksi olleet läsnä keso kustoimiston osastopäälliköt. Valiokunnat ja työryhmät 1977 SUUNNITIELUVALIOKUNTA: Juhani Salmenkylä pj., Friedrich Blanz, Hilkka Hakola, Irja Kleemola, Eero Kokko, Antti Lanamäki, Heikki Niinl nen, esittelijä. Järjestöasiainryhmä: Orvo Anttila, pj., Raimo Aromaa, Teemu Krannila, Jouko Purontakanen, Pauli Swanljung, Risto Sylvelln, Markku Pullinen, Kalevi Suortti, esittelijä. Valmentajakoulutuksen ryh mä: Seppo Liltsola, pj., Heikki Kantola, Jorma Lehtosalo, Heikki Monto nen ~ Anu Lilsa Uotila, Eero Uotila, Erkki Oikarinen, esittelijä. Nalstol mlntaryhmä: Hilkka Hakola, pj., Impi Jokinen, Terttu Liisa Juusti, Leena Jääskeläinen, Ella Mikola, Marja Ramm Schmidt, Ritva Sinkkilä, esltte lijä. Nuorisotoimintaryhmä: Heikki Parkatti, pj., Riitta Asanti, Solveig Fredriksson, Erkki Helander, Lasse Hellsten, Paul i Koskinen, Kari Llnd fors, Pekka Solla, esittelijä. SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Bengt Broms, pj., Allan Kari, Gunnar Laurila, Juhani Salmen kylä, Pauli Swanljung, Kalevi Suorttl, esittelijä. TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala, pj., Antti Ahlström, Erkki Asp, Friedrich Blanz, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, Kalevi Tuominen, Pirkko Väänänen, Seppo Liltsola, varajäsen, Pekka Peltokallio, varajä sen, Kalevi Römpöttl, varajäsen, Tor Jungman, esittelijä. TIETEELLINEN NEUVOTIELUKUNTA: Kaarlo Hartiala, pj., Antti Ahl ström, Erkki Asp, Friedrich Blanz, Risto Elovainio, Väinö Heikkinen, Joel Juppi, Markku Järvinen, Risto Kala, Antti KallIokoski, Jussi Kan gas, Heikki Kanlola, Juha Karvonen, Paavo Koml, Seppo Llltsola, Simo Mäkelä, Pekka Oja, Sakari Orava, Pekka Peltokallio, Pentti Pitkänen, Pertti Puhakka, Seppo Rehunen, Heikki Rusko, Kalevi Römpötti, Pekka Sarviharju, Matti Suonperä, Anja Susi, Kalevi Tomperi, Kalevi Tuominen, Eero Uotila, Tapio Videm~n, Jukka Viitasalo, Ilkka Vuori, Pirkko VMnänen, Kyösti Latvala, Tor Jungman, esittelijä. TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta, pj., Kai Hagelberg, Nils Hagman, Ove HOlvikarl, Mikko Leppänen, Aarno Pajunen, Pertti Paloheimo, Karl Rahiala, Pertti Tuomala, Teuvo Holopainen, esittelijä. UrheIluhalllen johtokunta: Kai Hagelberg, pj., Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Mik ko Leppänen, Erkki VIinikainen, Erkki Helenius, esittelijä. TIEDOTUSVALIOKUNTA: Esa Ellonen, pj., Eero Kokko, Erkki Paananen, Kirsti Ranta, Martti Pyykkö, Jukka Salomaa, Heikki Savolainen, Heikki Serkamo, Antero Vlherkenttä, Erkki Mustakari, esittelijä. UrheIlulehden johtokunta: Jukka Salomaa, pj., Tapio Haarma, Kaisa Nuoramo, Esko Ojala, Jaakko Okker, Göran Stubb, Erkki Mustakari, esittelijä, Antti Ar ponen, sihteeri. YHTEISKUNTAPOLIITIINEN VALIOKUNTA: Jukka Wuolio, pj., Paavo Pekkanen, Eero J. Aarn io, Erkki Asp, Leena Jääskeläinen, Pentti Kurun mäki, Matti Lähdesmakl, Osmo Niemelä, Eero Niku, Martti Noponen, Pentti Pihlakoski, Juha Talvitie, Erkki Mustakari, esittelijä. ANSIOMERKKIVALIOKUNTA: Arvi Jantunen, pj., Pellervo Hyytiäinen, Erkki Komulainen, Olavi Lehtisalo, Aino Manninen, Esa Riih imäki, Erkki Salminen, Erkki Helenius, esittelijä, Antti Arponen, sihteeri. HENKILÖSTÖVAKIOKUNTA: Pauli Swanljung, pj., Kirsti Laaksonen, Mikko Leppänen, Esko Sarvikas, Mauri Moren, Raili Savolainen. Esko Eklund, esittelijä. 22

14 Liittohallitus 1978 PUheenjohtaja: TOimitusjohtaja Erkki Klvela Varapuheenjohtajat: Varatuomari Seppo Hieta Varatuomari Paavo Pekkanen Isannöltslja Esko Sarvlkas Toimitusjohtaja Jukka Uunila Varsinaiset jasenet: LIIkunnanohjaaja Valnö Eskelinen Varatuomari Carl Olaf Homen Koulunjohtaja Irja Kleemola Dlplomi lnslnöörl Valnö Lassila Opistonjohtaja Matti Lahdesmakl Dlploml lnslnmrl Osmo Nlemela Rehtori Lauri Reinikainen PIIrijohtaja Esa Rllhlmakl Varatuomari Juhani Salmenkyla FILmalsl. Marjatta Vaananen Varajasenet: Johtaja Alpo Heikkinen Isannöltslja Nils Hagman Opetusneuvos Impi Jokinen Ekonomi Pertti Ojala Toim. johl. Mauri Vlerumakl Rak. mesl. Heikki Wollsten Metsal. tohl. Pentti Alho KenttapMlllkkö Orvo Anttila Varatuomari Seppo Alkunen Ylitarkastaja Leena Jaaskelalnen Valiokunnat ja työryhmät 1978 URHEILUVALIOKUNTA: Jukka Uunila (puheenjohtaja), Friedrich Blanz, Tapani Ilkka, Leena Jääskeläinen, Pekka Oja, Kalevi Tuominen, Heikki Niininen (esittelijä). TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Antti Ahlström (puheenjohtaja), Erkki Asp, Kauko Huikuri, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, Heikki Rusko, Tor Jungman (esittelijä). KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (puheenjohtaja), Arne Berner, Väinö Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Pekkanen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg, Marjatta Väänänen, Erkki Mustakari (esittelijä). LIIKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Osmo Niemelä, Pertti Paloheimo, ilmari Ylä-Autio, Kalevi Suortti (esittelijä). SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli Swanljung, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä). TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Pentti Alhola, Nils Hagman, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkyll:l, Teuvo Holopainen (esittelijä). URHEILUHALLlEN JOHTOKUNTA: Kai Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Pertti Ojala, Esko Salasuo, Erkki Viinikainen, Erkki Helenius (esittelijä). HENKILÖSTÖVALIOKUNTA: Mauri Moren (puheenjohtaja), Raimo Aromaa, Hilkka Hakola, Kirsti Laaksonen, Pentti Pihlakoski, Pauli Swanljung, Esko Eklund (esittelijä). TIEDOTUSVALIOKUNTA: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Eeva-Kaarina Holopainen, Kari Kallio, Reino Lakkonen, Matti Salmenkylä, Mikko Taka Sihvola, Erkki Mustakari (esittelijä). URHEILULEHDEN JOHTOKUNTA: Jukka Salomaa (puheenjohtaja), Kai Michelsson, Esko Ojala, Jaakko Okker, Tauno Vainio, Antero Viherkenttä, Erkki Mustakari (esittelijä). ANSIOMERKKIVALIOKUNTA: Arvi Jantunen (puheenjohtaja), Antti O. Arponen, Pellervo Hyytiäinen, Olavi Lehtisalo, Aino Manninen, Esa Riihimäki, Matti Taisi, Erkki Helenius (esittelijä). SVUL:n Kunniajäsenet KUN NIAPUHEENJOHTAJAT: Jukka Rangell (1954-) Ivar Wllskman ( ) KUNNIAJAsENET: Bruno Arjanko Bore Bergman Impi Jokinen Risto Kalajo Kaarina Karl Akseli Kaskela Urho Kekkonen Erkki Kivela Elna Kopponen Hannu Koskivuori Kallio Kotkas Ukko Könni Valnö Lahtinen Aaro Laine Jukka Lehtinen Harry Lindblad EDESMENNEET KUNNIAJASENET: Karl G. R. Ahlback Toivo Aro J. F. Blomqvist Ernst Bredberg Viktor Damm Aksel Ek Viktor Heikel Arvo Himberg Mikko Hamalalnen Eemeli Juureva Yrjö Kalonleml V. A. M. Karikoski Aarne Kllra Kauno Kleemola Ali Koskimaa Kalle Kakönen Heikki Lehmusto K. E. Levalahtl Une Melkko Liisa Mattlla Oukarl Paavo Olnaala Liisa Orko Erkki Palolampi Lauri Pihkala Reino PIIrto Valle Resko Helka Ristolainen Urho Saariaho Anton Salmenkyla Yrjö Salmela Tauno Salonen Heikki Savolainen Aaro Tynell Jukka Uunila John Lindstedt Edvard Lundström K. H. MarjantIe Erkki Merinen V. J. NIIniluoto Vainö Pynnlnen Oskari RIkkIla Veli Saarinen Lauri Santala Viktor Smeds Erkki Sorakuru Lauri Tanner Valnö Teivaala Yrjö Valkama Arvo Vartla Gösta Wasenlus Ivar Wllskman Aatos Vuolle Aplala 24 25

15 .el ä on.. Ie.tä loka lähtöön Olemme erikoistuneet lehtien, seuralehtien, mainoslehtien, henkilökuntalehtien painamiseen. Tätä varten meillä on kaksi offsetrotaatiota ja yli kymmenen vuoden kokemus offsetlehtityössä. Olemme keskellä Suomea. Täältä lehtenne tavoittavat päivässä koko maan. Meillähän se painetaan Urheilulehtikin. Lehtltehela. Plek.ä.. äellä Kaikki matkavakuutukset näyttävät kotoa katsoen yhtä hyviltä. Mutta jos jotakin sattuu, huomaat, miten paljon muita nopeampi ja tehokkaampi on Sammon matkavakuutus. SAMPO Järjestötoiminta 1. Yleistä Järjestöasiaintoiminta kuului SVUL:n organisaatiossa suunnitteluvaliokunnan alaiselle järjestöasiainryhmälle luottamusorganisaatiossa ja järjestöasiaintoimistolle toimihenkilöorganisaatiossa. Järjestöasiainryhmään kuului kauden aikana Orvo Anttila puheenjohtajana ja Raimo Aromaa, Teemu Krannila, Markku Pullinen, Jouko Purontakanen, Pauli Swanljung ja Risto Sylvelin jäseninä. Ryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Ryhmän esittelijänä toimi toimistopäällikkö Kalevi Suortti. Toimiston henkilökuntaan kuuluivat toimistopäällikkö Kalevi Suortti järjestösihteeri Marga Lindahl (virkavapaalla ) vs. järjestösihteeri Reija Tolvanen ajalla SVUL:n sääntömääräiset kokoukset 2.1. Liittokokous SVUL:n varsinainen liittokokous kokoontui Jyväskylässä Kokouksessa oli edustettuna yhteensä 39 jäsenliittoa ja kaikki 18 jäsenpiiriä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Juhani Salmenkylä ja sihteerinä Mauri Oksanen ja Kalevi Suortti. Liittokokous valitsi järjestömme puheenjohtajaksi yksimielisesti kauppaneuvos Erkki Kivelän, jonka toimikaudeksi samassa kokouksessa käsitellyn sääntömuutoksen johdosta tuli neljä vuotta eli Liittokokouksen antama julkilausuma on vuosikirjassa toisaalla Liittovaltuusto Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin Helsingissä ja syyskokous samoin Helsingissä. Liittovaltuuston syyskokouksessa noudatettiin liittokokouksen yksimielisen päätöksen mukaisesti uusittu'ja toimintasääntöjä. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa edelleen toim ikaudella Hannu Koskivuori Liittohallitus Järjestömme ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä liittohallitus kokoontui vuoden 1977 aikana 7 kertaa käsitellen kokouksissaan yhteensä 185 pöytäkirjattua asiaa. 3. Jäsen- ja toimintatilastointi SVUL:n vuositllastoinnin pohjana oleva aineisto koottiin pääosiltaan seurojen, piirien ja liittojen vuosi-ilmoituksilla. Seuratietojen käsittely tapahtui automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi käyttäen. Piirien ja liittojen toimintatiedot käsiteltiin sitä vastoin järjestöasiaintoimistossa. Tilastoinnin yleiseen kehittämiseen sekä rationalisointiin ilmeni vuoden aikana erityistä tarvetta. SVUL:n jäsenmäärän voitiin todeta jälleen nousseen. Piirien kautta liittoihin ilmoitettujen henkilöjäsenien kokonaismäärä oli Kun tähän lukuun lisätään piireihin kuulumattomien jäsenliittojen seurojen sekä Suomen Metsästäjäliiton seurojen henkilöjäsenet saadaan SVUL:n kokonaisjäsenmääräksi Jäsenjärjestöjen määrärahat Jäsenjärjestöjen toimintamäärärahaesitystä laskettaessa käytettiin sekä piirien että liittojen kohdalla pohjana voimassa olleita jakoperusteita. Vuoden aikana työskenteli liittohallituksen asettamana kaksi työryhmää, joiden tehtävänä oli laatia liittohallitukselle esitykset liittojen ja piirien toim i ntamäärärahanjakoperustei ksi. Esitykset saatiin liittokokouksen käsiteltäväksi, jolloin hyväksyttiin kummallekin jäsenryhmälle uudet jakoperusteet

16 5. SVUL viikko 1977 SVUL-viikko ajoittui kuluneena vuonna väliseksi ajaksi. Viikon teemaksi valittiin "SVUL - urheilullinen vaihtoehto". Tällä haluttiin korostaa järjestömme urheilullisten tavoitteiden sekä toimintaperiaatteiden itseisarvoista merkitystä suomalaisessa Ii i kuntakulttuurissa. Urheilullisen vaihtoehdon sisältöä pohdittiin Jyväskylässä järjestetyssä liikuntapoliittisessa seminaarissa, johon osallistui yli kaksisataa järjestömme luottamus- ja toimihenkilöjohdon edustajaa. SVUL-viikon pääjuhla pidettiin myös Jyväskylässä välittömästi kokoontuneen liittokokouksen jälkeen. Juhla oli samalla SVUL:n Keski-Suomen piirin 70-vuotisjuhla. Viikon teemaah liittyen järjestettiin SVUL:n piireissä lukuisia tilaisuuksia. 6. Uusi jäsen liitto SVUL:n liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan SVUL:n 44. jäsenliitoksi Suomen Karateliitto ry:n. Liittoon kuului vuoden 1977 lopulla hieman yli kolmekymmentä seuraa, joissa oli yhteensä noin 3000 karaten harrastajaa. 7. Sääntöasiat SVUL:n kehittämisryhmän esityksen mukaisesti liittohallitus päätti uusia järjestömme toimintasääntöjä. Esityksen valmisteli työryhmä, jonka Koulutustoiminta 1. YLEISTÄ SVUL:n koulutustoiminta on 1977 ylittänyt määrällisesti kaikkien edellisten vuosien tason. Valmentajien peruskoulutuksen kurssilla on ollut ennätysmäärä eri urheilumuotojen valmentajia ja niihin aikovia. Sen lisäksi, että on kiinnitetty huomiota valmentajakoulutuksen opetusmateriaalien kehittämiseen, on työskennelty järjestöllisen koulutuksen piirissä sekä luottamushenkilöiden että virkailijoiden perehdyttämisohjelman aikaansaamiseksi. Vuoden lopulla saatiin suunnitteluvaliokunnalle esitykset perehtyttämiskoulutuksen järjestämisestä ja seuratoiminnan kehittämiskoulutuksen ohjelmasta. Koulutustoimiston päätehtäviin kuului myös kanpuheenjohtajana oli Juhani Salmenkylä ja jäseninä Antti Heinonen, Teemu Krannila ja Pauli Swanljung. Liittokokous hyväksyi uudet toimintasäännöt kokouksessaan ja päätti noudattaa niitä välittömästi. Konkreettisimmin sääntömuutokset näkyvät järjestömme toimielimien, kuten liittovaltuusto, liittohallitus toimikauden pidentymisenä. Liittohallituksen alaiseen sääntövaliokuntaan kuului kauden aikana Bengt Broms puheenjohtajana ja jäseninä Allan Kari, Gunnar Laurila, Juhani Salmenkylä ja Pauli Swanljung. Valiokunnan esittelijänä toimi Kalevi Suortti. Valiokunnan jäsenten ja esittelijän toimesta annettiin jäsenjärjestöille tarvittaessa sääntöasioihin liittyvää konsultointia. 8. Muu toiminta Järjestöasiaintoimiston työskentelyyn erityisesti vuoden lopulla vaikutti edessä oleva järjestön organisaation muutos. Jo syksykaudella toimiston tehtäviin alkoi kuulua liikuntapoliittiseen toimintaan liittyviä aktiviteetteja. Ensi sijaisesti tämä näkyi jäsenjärjestöjen tilaisuuksiin osallistumisena ja näissä alustusten ja tilannekatsausten pitämisenä ajankohtaisista järjestöllisistä ja liikuntapoliittisista aiheista. sainvälisen urheiluvammakongressin toteutus Kongressiin osallistui yli 300 osanottajaa 12 maasta. Koulutustoimisto on tuottanut 1977 aikana kymmenkunta uutta julkaisua, joiden aikaansaaminen ei olisi onnistunut ilman kymmenien urheiluasiantuntijoiden tukea ja vapaaehtoisen työn panosta. 2. PÄÄTOIMISET TOIMIHENKILÖT Koulutustoimisto toimii SVUL:n suunnitteluosastossa. Koulutuspäällikkö on Erkki Oikarinen ja koulutussihteerin tehtäviä hoitaa suunnitteluosaston osastosihteeri Ritva Hakopää. SVUL:n jäsenpiireissä toteuttavasta koulutustoiminnasta huolehtivat piirien koulutusohjaajat: Ko Aaro Järvelä Ko Jukka Suomäki Ko Matti Kartila Ko Matti Haapaoja Ko Markku Muurimäki Ko Sulo Repo Ko Johannes Turunen Ko Pauli Tuorila Ko Kari Koskinen Ko Aulis Heinänen Ko Markku Perttula Ko Juha Tikkanen Ko Jarkko Raninen 3. JULKAISUTOIMINTA Lappi ja Länsi-Pohja Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Suur-Savo ja Etelä-Karjala Häme Satakunta Lahti ja Kymenlaakso Uusimaa ja Helsinki Helsinki Helsinki Varsinais-Suom i Koulutustoimisto on toimittanut vuoden 1977 aikana seuraavat julkaisut: To i m i t e t t u: 1. URHEILULÄÄKETIEDE II, sivua 70, toimittanut Juha Kataja, Erkki Oikarinen, Matti Turpeinen 2. URHEILUN MEKANIIKKA, sivuja 61, toimittanut Reijo Lamminpää 3. SVUL KOULUTTAA 1978, sivuja 117, toimittanut Erkki Oikarinen 4. URHEILUORGANISAATION ARKISTON JÄRJES TÄMINEN, sivuja 29, toimittanut Erkk.i Oikarinen 5. A-VALMENTAJASEMINAARI (perusosa), sivuja 525, toimittanut Erkki Oikarinen 6. SEURATOIMINTAOPPAAN AV-MATERIAALI, 6 ohjelmaa 7. KIRJALLINEN VIESTINTÄ JA SIHTEERIN TEH TÄVÄT, sivuja 65 toimittanut Erkki Oikarinen 8. KV-URHEILUVAMMAKONGRESSIN RAPORTTI : 1977, sivuja 309, toimittanut Erkki Oikarinen Toimitettavana : 1. IHMISSUHTEET VALMENNUKSESSA, toimittajat: Kivelä, Salmi, Heinänen, Oikarinen 2. VOIMAVALMENNUS, toimittajat: Silen, Komi, Jungman 3. NOPEUSVALMENNUS, toimittajat: Helin, Rehunen, Oikarinen 4. BIORYTMI, toimittajat: Aalto, Aalto 4. JÄRJESTÖTOIMINNALLINEN KOULUTUS Suunnitteluun ja tutkimukseen liittyvä koulutus Suunnitteluseminaari Vierumäki Osanottaj ia Tutkimuksen teemapäivä Helsinki Osanottajia Jäsenpiirien valiokuntien puheenjohtajat Vierumäki Ohjelmassa: - SVUL:n koulutus 1977 ja liikuntalaki - SVUL:n kehittäminen Osanottajia STS I ja II seminaarit STS I seminaareja järjestettiin vä kpl Osanottajia 69 STS II seminaareja järjestettiin vä kpl Osanottajia PÄÄTOIMISTEN TOIMIHENKILÖiDEN KOULUTUS Jäsenliittojen toiminnanjohtajat ja -piirien pi irijohtajat liittojen toiminnanjohtajat Vierumäki Ohjelmassa: - SVUL:n kehittäminen - liikuntalain hyödyntäminen toiminta- ja taloussuunnitelmanvalmistaminen - tiedottaminen Osanottajia 17 liittojen valmennus- ja koulutusjohto Vierumäki Ohjelmassa: - SVUL:n uudistettu valmentajakoulutus - SVUL:n uudistetun valmentajakoulutuksen sisällöt - SVUL:n koulutuksen runko 1978 Osanottajia 25 Piirien piirijohtajat Vierumäki Ohjelmassa: - liikuntalain hyödyntäminen - STS-toiminnan kehittäminen - SVUL:n kehittämissuunnitelma - urheilun suurarpa 28 29

17 _ SVUL:n koulutuksen runko 1978 Osanottajia Vierumäki Oh jelmassa: - SVUL:n kehittäminen - liikuntalain hyödyntäminen. _ 1978 toiminta- ja taloussuunnitelman valmistaminen - tiedottaminen Osanottaj ia Toimistohenkilöstön koulutus Vierumäki Ohjelmassa:. _ taloudenhoito toimistosihteerin kannalta - yhteistyö SVUL-järjestös~ä. _ henkilösuhteet ja työmotivaatio Osanottajia SVUL:n ja liittojen toimihenkilöt Kirjallisen viestinnän kurssi SVUL:n toimitalossa ( 1 1/2 tunnin jaksoissa) Osanottajia VALMENTAJAKOULUTUS Valmentajien täydennyskoulutus Kansainvälinen urheiluvammakongressi Dipoli, Espoo Osanottajia n A- ja B-valmentajien alueelliset täydennyskoulutustilaisuudet. Vuoden 1977 aikana järjestettiin 9 alueko~t~lsta A ja B-valmentajien täydennys~oulutustllalsuutta, joissa 01 i yhteensä 310 vai mentajaa. Aiheena oli: HARJOITUSTILAN KEHITTYMIN.EN Osanottajat jakautuivat piireittäin seuraavasti : Etelä-Karjala , Etelä-Pohjanmaa , Helsinki Häme.... Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso...., Lahti , Lappi , Länsi-Pohja ~ Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjols-.. S avo ~ 12 Satakunta , 13 Suur-Savo ~~~~~:~s- 'S~~~' i' : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :: B-koulun kouluttajakoulutustilaisuus Jyväskylä Osanottajia A-valmentajaseminaarl. Vuoden 1977 aikana järjestettiin 4 A-v~lmentajaseminaaria, joihin osallistui 142 valmentaj~.... Valmentajat jakautuivat urheilumuodolttaln ja p" reittäin seuraavasti: Liitto Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Pyöräilyliitto ~ Suomen Suunnistusliitto :..... Suomen Taitoluisteluliitto ~ Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajain Liitto ~~~~~~ ~.~i~ I.S.t~~~I~i.t~~. : : : : : : : : : : : : : : : : : : :: ~ Piiri Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme ,. 9 Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi ,......, Kymenlaakso ,.., , lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi ÖID Muu , B-valmentaJakoulut SVUL järjesti toimitavuoden 1977 aikana 19 B-valmentajakoulua (perusosaa). Valmentajakoulun suoritti 758 valmentajaa jakautuen lajeittain ja piireittäin seuraavasti: Liitto Suomen AmatÖörinyrkkeilijäinliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto , Suomen Kanoottiliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto , Suomen Luisteluliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Suomen Painiliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutu liitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto , Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajain Liitto Suomen Vesihiihtoliitto ,...,. 5 Suomen Voimisteluliitto Suomen Palloliitto ,... 3 Sotilasurheilun Keskusliitto..., Muut ,.., Piiri Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa..., Helsinki Häme Kainuu , Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa....., Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi ÖID Muu C-valmentaJakurssit C-valmentajien koulutus on tapahtunut entiseen tapaan piirien koulutusvaliokuntien järjestäminä. C-valmentajakurssin suorittaneet pilreittäin: Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsi nais-suom i C-valmentajakurssin suorittaneita vuonna 1977 oli yhteensä

18 7. KOULUTUSTOIM ISTON SUUNNITTELU JAKSOT Vierumäki Ohjelmassa: liikuntalain hyödyntäminen STS-toiminnan kehittäminen SVUL:n kehittämissuunnitelma urheilun suurarpa SVUL:n koulutuksen runko Vierumäki Ohjelmassa: seuroihin kohdistuva järjestöllinen koulutu kouluttajan didaktiikka - SVUL:n henkilöstökoulutus - SVUL.n päätapahtumat 1980-mennessä Vierumäki Ohjelmassa: henkilöstökoulutuksen toteutus koulutuksessa käytettävät motivointikeinot markkinoinnin perusteet ja tehokeinot koulutuksessa 8. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ YHTEIS TOIMINTA Liikunnan ylitarjastajat, didaktiikan lehtorit ja lääninkouluttajat Vierumäki Ohjelmassa: - koordinaatio, nopeus, rentous - urheil un mekaniikka Osanottajia Urheiluhierojakoulutus Pääkaupunkiseudun Ammatillisen Kurssikeskuksen kanssa toteutettiin maalis-kesäkuussa urheiluhierojakurssi (480 t), johon voitiin ottaa 18 hieroja- tai kuntohoitajakoulutuksen saanutta. Lääkintöhallituksen hyväksymän ohjelman mukaan on toteutettu 2 urheiluhierojakurssia. Tutkimustoiminta 1. SVUL:n Tieteellinen valiokunta SVUL:n tutkimustoiminnasta vastaa liittohallituksen nimittämä tieteellinen valiokunta. Vuonna 1977 siihen kuuluivat seuraavat alansa asiantuntijat: kansleri Kaarlo Hartiala (puh.joht.), prof. Antti Ahlström, prof. Erkki Asp, tri Friedrich Blanz, lääket.lis. Juha Karvonen, lääket. ja kir.tri. Simo Mäkelä, valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen ja lääket.lis. Pirkko Väänänen. SVUL:n tutkimussihteeri Tor Jungman hoiti valiokunnan sihteerin tehtäviä. Valiokunta kokoontui vuonna 1977 seitsemän kertaa. 2. Toimintasuunnitelma vuosiksi SVUL:n tutkimustoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkein työ oli toimintalinjojen KT-suunnitelman loppuunsaattaminen. KT-suunnitelman lähtökohtina olivat SVUL:n toiminta-ajatus, päämärät ja liikuntapoliittinen ohjelma, SVUL:n ja sen jäsenyksikköjen käytännön toiminnassa ilmenevä tiedon tarve, valtion liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosiksi , SVUL:n tieteellisen valiokunnan toiminnasta runsaan kymmenen vuoden aikana saadut kokemukset sekä SVUL:n kehittämisryhmän mietintö. Suunnitelman kattaman ajanjakson tärkeimmät toimintamuodot ovat: Keskusliiton ja jäsenyhteisöjen tutkimustarpeen kartoitustoiminta, uuden tiedon seuranta ja välitys, oma tutkimus- ja selvitystoiminta, tutkimusyhteistyön tehostaminen yliopistojen, tutkimuslaitosten asiantuntijoiden yms. kanssa, kansainvälinen toiminta, julkaisutoiminta, seminaarija kongressitoiminta, konsultointi ja lausunnot sekä tiedepoliittinen vaikuttaminen. 32

19 3. Tutkimukset Valiokunnan aloitteesta tai tukemana käynnistettiin ja toteutettiin vuonna 1977 useita suurehkojakin tutkimuksia. Valiokunnan tukema lentopallomaajoukkueen ponnistusvoimaprojekti saatiin päätökseen juuri EMkisojen kynnyksellä. Tutkimus antoi arvokasta tietoa paitsi lentopallolle myös muille urheilulajeille lihasten kimmoisista ominaisuuksista ja niid~n kehittämisestä. Valiokunta on tukenut apuraholn myös Suomen Uimaliiton valmennuksen seuranta-projektia sekä Suomen Hiihtoliiton määrä-/laatuharjoittelututkimusta. Uusista tutkimuksista ehkä merkittävin on tri Blanzin ja maist. Suden johdolla toteutettava koko Olympiadin kestävä urheilijoiden psykologinen seurantatutkimus. Tutkimuksessa pyritään saamaan tietoa mm. motivaation vaihteluista ja merkityksestä valmennuksen eri vaiheissa. Järjestön toimintaan liittyvistä tutkimuksista mainittakoon osallistuminen SVUL:n yritys- ja organisaatiotutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä SVUL:n seuratoimintatutkimuksen käynnistäminen. Viimeksi mainittu tutkimus on jatkoa vuonna SVUL:n seuratoimintatutkimukselle. Tästä tutkimuksesta onkin tarkoitus tehdä säännöllisin väliajoin toistettava kenttätoiminnan perustilanteen kartoitus. 4. Julkaisutoiminta SVUL:n Liikuntatieteellisessä julkaisusarjassa ilmestyi kuluneena vuotena viisi raporttia: Urheilututkimus ja lajianalyysi (toim: Jungman), Kysymyksiä ja vastauksia ravinnosta (tekij.t: Ahlström, Räsänen ja Järvinen), Suomalaisia urheiluvammatutkimuksia (tekijät: Haajanen ja Veistola), Lajianalyys pöytätenniksestä (toim: Keva ja Jungman) sekä Lapsi kilpa- ja huippu-urheilijana (toim: Jungman ja Puskala). Lisäksi on valiokunnan tu~emasta Laser-kivääriprojektista ilmestynyt julkaisu Liikuntabiologian laitoksen julkaisusarjassa otsikolla " A laser-microprocessor technique for the analysis of biathlon shooting (tekijät: Viljamaa, Saukkonen, Tervakari, Rahkila ja Sarviharju). 5. Kongressit ja seminaarit Valiokunta järjesti yhdessä SVUL:n koulutuslinjan kanssa elokuussa laajaa kansainvälistä huomiota herättäneen urheiluvammakongressin. Kongressiin osallistui kaikkiaan yli kolmesataa lääkäriä, valmentajaa ja liikunnanopettajaa kahdestatoista eri maasta. Kongressin 28 luentoa oli ryhmitelty kolmeen pääteemaan: Urheiluvammojen epidemiologia ja ehkäisy, urheilun tyyppivammat sekä urheiluvammat kasvuiässä. Kongressista raportoitiin paitsi SVUL:n julkaisuissa myös kotimaissa ja ulkolaisissa alan lehdissä. SVUL:n tieteellinen neuvottelukunta kokoontui lokakuussa vuotuiseen teemapäivä-tutkimusseminaariinsa. Kaikkiaan aihetta " Lapsi kilpa- ja huippuurheilijana" pohti 32 tutkijaa, valmentajaa ja muuta asiantuntijaa. 6. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisellä tasolla osallistuttiin jo vakiintuneeseen pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen tieteellisten valiokuntien yhteistoimintaan. Yhteistyöelimen (NSIF) kokous pidettiin Tukholmassa toukokuussa pääaiheena tutkimustiedon välitys ja hyödyntäminen pohjoismaissa. Lisäksi tutkimussihteeri osallistui kutsuttuna RF:n tutkimusseminaariin, joka pidettiin tammikuussa GIH :ssa Tukholmassa. Kansainvälinen valiokunta Jatkuvasti kasvaneen keskusliittotasoisen kansainväl isen kanssakäymisen hoitamiseksi, näki SVUL:n hallitus tarpeelliseksi perustaa SVUL:n keskusliiton organisaatioon kansainvälisen valiokunnan. Valiokunnan tehtävät ensimmäisen toimintavuoden osalta jäivät vähäisiksi. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa ja molemmat kokoukset olivat lähinnä informatiivisia luonteeltaan. Keskeiseksi kysymykseksi tulee lähivuosien aikana nousemaan kysymys UNESCO'n roolista kansainvälisenä urheilun kattojärjestönä. Niinikään mielenkiintoiseksi tulee kehittymään valtataistelut kansainvälisissä erikoisliitoissa sekä tulevaisuus Kansainvälisen Olympiakomitean ympärillä. SVUL:n kansainvälinen valiokunta tulee seuraamaan tätä keskustelua ja kehitystä sekä informoimaan jäsenjärjestöjään näistä. Val iokunnan puheenjohtajana toimi Jukka Uunila, varapuheenjohtajana Paavo Pekkanen sekä jäsen inä Arne Berner, Carl-Olof Homen, Hannu Koskivuori, Paavo Seppänen ja Peter Tallberg. Esittelijänä toimi Mauri Oksanen ja sihteerinä Erkki Mustakari. 34

20 METSÄTEOLLISUUDEN METALLURGISEN JA KAIVOSTEOLLISUUDEN KEMIAN JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN KONEET JA LAITTEET, ATOMIVOIMALAKOMPONENTIT METSÄKONEET NOSTURIT MAANRAKENNUSKONEET RASKAAT TERÄS RAKENTEET ÖLJYNPORAUSLAUTAT LAIVAT SAHATAVARA LEVYT OVET JA IKKUNAT TALOT PAPERI SELLULOOSA Nuorisotoiminta Yleistä Vuoden 1977 toiminnassa noudatettiin edellisvuosien antamia suuntaviivoja. Toiminnan lähtökohtana on ollut vuonna 1972 hyväksytty nuorisotoiminnan perusperiaateohjelma. Toimintoja on suunnitellut nuorisotoimintaryhmä ja toteuttanut nuorisosihteeri. Keskusliiton voimavarat eivät kuitenkaan ole täysin riittänyt edellä mainitun ohjelman täydelliseen toteuttamiseen. Suoritetussa organisaatio- ja yritystutkimuksessa ei keskusliittojohtoinen nuorisotoiminta saanut nykyisessä muodossaan riittävää kannatusta. Tämän johdosta käynnistettiin syksyllä nuorisotoiminnan kehittämisprojekti. Tämän projektin ensimmäinen toimenpide on nuorisotoiminnan kokonaiskartoitus, joka valmistuu vuoden 1978 alussa. Tämän kartoituksen pohjalta tehdään uudistettu suunnitelma nuorisotoiminnan tehostamiseksi. Tällä hetkellä on valmisteilla Nuorisourheilun Sampon lisäosa, joka sisältää kahdentoista lajin perustiedot. Koulutus- ja leiritoiminta Valtakunnalliset koulutusleirit järjestettiin kesä- ja joulukuussa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Kesällä olivat mukana pyöräilijät ja pikaluistelijat, yhteensä 28 henkilöä. Joulun leiri oli huomattavasti suurempi, lajeina oli hiihto, pyöräily, judo, lentopallo ja pikaluistelu. Osanottajia oli 153. Valtakunnalliset liikuntaleirit pidettiin helmi- ja kesäkuussa Kuortaneen Urheiluopistolla, osanottajia oli yhteensä 112. Piirien koulutusleirien osanottajamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 1977 järjestettiin 17 piirissä yhteensä 3!;i leiriä. Myös piirien liikuntaleirit ovat onnistuneet kohtalaisesti. Jotkut piirit eivät kuitenkaan ole päässeet liikuntaleiritoimintaan mukaan. Leirejä järjestettiin 12:sta pi irissä ja näille otti osaa nuorta. Nuoriso-ohjaajakoulussa on keskittynyt piireihin. Vuonna 1977 koulutettiin yhteensä 511 uutta urheilukoulunohjaajaa. Lisäksi useat piirit järjestävät omaa jatkokoulutustaan. Koulutettujen lukumäärät piireittäin: Piiri Etelä Karj ala Etelä Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keskl,Pohjanmaa Keskl Suoml Kymenlaakso lahti lappi l änsl Pohja Pohjois Karjala POhjols Pohjanmaa POhjols Savo Satakunta Suur Savo Uusimaa Varslnais Suoml Yhteensä Piirin Pi irin UrheIlukoulun koulutusleiri liikuntaleiri ohjaajakurssi Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen nuorisotoiminta keskusliitossa on tapahtunut Nuorisourheilun Yhteistoimintavaliokunnan ((NUYV) organisoimana. NUYV saa vuosittain Opetusministeriöltä erillismäärärahan, joka käytetään kansainväliseen ei-kilpailulliseen nuorisourheilutyöhön. NUYV:n jäseninä ovat kaikki Suomen urheilun keskusjärjestöt. Vuonna 1977 oli vuoden päätapahtumana Suomessa järjestetty pohjoismainen nuorisoleiri. Osanottajia oli kaikista Pohjoismaista yhteensä 74. Kaikkiaan osallistui SVUL:n edustajia NUYV:n tilaisuuksiin 22 henkilöä. SVUL:n edustajina NUYV:ssä ovat olleet Jaakko Holopainen puheenjohtajana sekä Juha Eronen ja Kalevi Suortti jäseninä. SVUL:n nuorisosihteeri on toiminut valiokunnan oto-sihteerinä sekä SVUL:n Nuorten sihteerinä