Liisa Veijalaisella onpo~jo~ suunrustajan. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA Suomen Valtakunnan Urheiluliiton.

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA

2 Liisa Veijalaisella onpo~jo~ suunrustajan Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1980 vakuutus Liisa Veijalaisen ja kaikkien suunnistajien - kilpailijoiden ja kuntoilijoiden - turvaksi on kehitetty edullinen suunnistajan tapaturmavakutuus. Se korvaa suunnistus- ja hiihtosuunnistuskilpailuissa, harjoituksissa ja kartanteossa aiheutuneiden tapaturmien hoito- ym. kulut. Vakuutus on suunnistuksen lisäksi voimassa myös muiden yleisimpien kuntourheilulajien harjoituksissa ja kuntokoulussa sekä suunnistuksen ja eräiden muiden urheilulajien kilpailuissa. Suunnistajan vakuutuksessa voit valita laajemman tai suppeamman vaihtoehdon: Laajempi vaihtoehto korvaa: Tapaturman aiheuttamat sairaanhoitokulut mk:aan asti, päiväraha 10 mk, pysyvä täysi työkyvyttömyyskorvaus mk ja kuolemantapauskorvaus mk. Tämä vaihtoehto maksaa 36 mk vuodessa (kuntokoulutoiminnassa 48 mk). Suppeampi vaihtoehto korvaa: Tapaturman aiheuttamat sairaanhoitokulut mk:aan asti ja kertakorvaus pysyvästä täydestä työkyvyttömyydestä mk. Tämä vaihtoehto maksaa 9 mk vuodessa (kuntokoulutoiminnassa 12 mk). Suunnistajan vakuutuksen voit ottaa kätevästi pankkisiirtolomakkeella, joita saat suunnistusseuroilta ja Pohjolan konttoreista. Hyvää kuntoa ja liikunnan iloa ~ - niitä me kannatamme. ~ F POHJOlA-YHTIöT Suomen Valtakunnan Urheiluliiton juhlavuosi 1980 Toimitus: Ari J. Aalto Suomen Suunnistusliiton luvalla.

3 Luotettava voitelu kaikissa olosuhteissa. Voitelukohteesta, kuormituksesta, lämpötilasta riippumatta. Ammattimaisessa, teollisessa, yksi ~isessä käytössä. Aärimmäistä luotettavuutta, sitä se on. BP VoiteluVoimaa. B P Voitel uvoi maa suomalaiseen liikenteeseen Unionista. SISALLVSLUETTELO s. Puheenjohtajan tervehdys Voimannäyte - SVUL SVUL:n perustamisesta 80 vuotta Koulutusohjaajat vahvoina urheiluvaikuttajina kehittää julkista liikuntahallintoa sekä järjestömuotoista liikuntatoimintaa SVUL:n toimintakertomus vuodelta SVUL:n jäsenet Näin SVUL kasvaa SVUL:n luottamushenkilöorganisaatio vuonna SVUL:n liittovaltuusto Liittovaltuuston kokoukset SVUL:n liittohallitus Liittohallitus Valiokunnat ja työryhmät Valiokunnat ja työryhmät Järjestötoiminta ja liikuntapoliittinen toiminta Koulutustoiminta Nuorisotoiminta Tutkimustoiminta Kansainvälinen toiminta Tiedotustoiminta Suomen Urheilulehti Ansiomerkkivaliokunta SVUL:n kunniajäsenet SVUL:n edustus erilaisissa yhteisöissä vuonna Töölön Urheilutalosäätiö ja Töölön Urheiluhallit Talous SVUL:n tilinpäätös Liittojen toimintamääräraha Piirien toimintamääräraha Piirit Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suom i" Kymenlaakso Lahti L~pp. i... : Lansl-PohJa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa...' Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Suomen Amatöörinyrkkeilijäin liitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Karateliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Rugby- ja Salamapalloliitto Suomen Soutuliitto Suomen Squashliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uima liitto Suomen Urheiluautoilijoiden liitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajainliitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto Suomen Olympiayhdistys SVUL:n liittojen kansainväliset edustukset SVUL:n henkilökunta Piirien henkilökunta Liittojen 'henkilökunta Liittojen jäsenmäärä Pi irien jäsenmäärä

4 Puheenjohtajan tervehdys Vuoden 1979 aikana viimeisteltiin Suomen liikuntalaki, 1970-luvun liikuntapoliittisen työn merkittävin saavutus. Laki luo mahdollisuuksia urheilutoiminnan perusyksikköjen urheiluseurojen toimintaedellytysten lisäämiseen. Liikuntalain perusteluissa valtiovalta painotti samoja asioita kuin SVUL toiminta-ajatuksessaan: mahdollisimman monen suomalaisen tulisi harrastaa kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeittensa mukaan. Vuonna 1979 SVUL teki monia merkittäviä päätöksiä. Yksi tärkeimmistä oli ryhtyä jälleen suururakkaan - koko vuoden kestävään juhlaprojektiin, joka sai nimen SVUL 80. Vuoden aikana käynnistyi myös järjestön en tistä tehokkaampi suunnittelutoiminta. Vuoden 1979 aikana ryhdyttiin kokeilemaan tavoitejohtamisen periaatteista kehitetyn järjestelmän soveltuvuutta SVUL:n keskusliiton toimintasuunnitteluun. Tuloksia päästään käyttämään hyödykdi vuoden 1981 toiminta- ja taloussuunnittelussa. Suunnittelujärjestelmän kehittäminen liittyi oleellisesti järjestön talouden vakiintumiseen. Vuonna 1979 SVUL esimerkiksi lisäsi kaksi prosenttiyksikköä osuuttaan keskusjärjestöjen saamasta opetusministeriön määrärahasta. Vuosi 1979 oli urheilussa ns. välivuosi. Huippu-urheilijoiden mielessä olivat jo olympiakisat. MM-kisatasolla suomalaiset urheilijat hankkivat silti kultaa ja kunniaa entiseen tyyliin. Pertti Karppinen, Outi Borgenström ja monet muut tekivät suomalaiselle urheilulle pr-työtä. Suomen huippu-urheilijat tekivät työtä myös SVUL:n hyväksi. SVUL:n tarjoama urheilullinen vaihtoehto saa ehdottoman kannatuksen myös kansainvälisten urheilijoittemme keskuudessa. SVUL vastaa vähintään kolmesta neljäsosasta suomalaisessa urheilutoiminnassa. Kärjen tasolla SVUL:n osuus on vielä merkittävämpi. Kun Urheilutoimittajien Liitto joulukuussa 1979 valitsi vuoden kymmenen parasta suomalaisurheilijaa, niin siinä joukossa oli yhdeksän svullilaisen urheilun edustajaa. Huippu-urheilu on SVUL:lle tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on kuntoliikunnan kehittäminen. SVUL pyrkii saamaan koko Suomen kansan liikkumaan. Tätä tavoitetta järjestömme pyrkii saavuttamaan1980-lu vulla. Erkki Kivelä ERKKI KIVELÄ 5

5 Voimannäyte - SVUL 80 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton täyttäessä vuonna 1980 täysiä vuosikymmeniä tarjoutui järjestölle erinomainen tilaisuus näyttää toiminnallinen ja laadullinen ylivoimansa suomalaisessa urheiluelämässä. SVUL 80- projektilla päätettiin olla vähintään yhtä näyttävästi esillä kuin viisi vuotta sitten SVUL:n täyttäessä 75 vuotta. SVUL 80 on osa järjestön jatkuvaa toimintaa. Määräajoin toistuva juhlavuosi antaa hyvät mahdollisuudet esitellä järjestöämme ja toimintojamme julkisuudessa. Juhlavuoden aikana SVUL pyrkii niihin tavoitteisiin, jotka kuuluvat järjetömme toiminta-ajatukseen. Ensinnäkin SVUL pyrkii liikuntakulttuurin yleisen arvostuksen vahvistamiseen yhteiskunnassamme. Tavoitteeseen pyritään kiinnittämällä kaikkien yhteiskuntapiirien huomio niihin myönteisiin vaikutuksiin, joita liikunnalla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tavoitteeseen pääseminen merkitsee samalla liikuntakulttuurilie annettavan tuen lisääntymistä. Toiseksi SVUL haluaa herättää kansalaisissa liikuntaharrastuksen niin, että mahdollisimman moni huolehtisi kunnostaan harrastamalla kunto-, kilpa - tai huippuurheilua. Tavoitteeseen päästäksemme meidän on tarjottava liikuntamahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Onnistumisen voi mitata esimerkiksi seuran jäsenmäärän kasvussa. Kolmanneksi SVUL korostaa urheilullista vaihtoehtoa. Meidän on osoitettava, että urheilu rikastaa elämäämme myös lisäämällä keskinäistä kanssakäymistä ja yhteisymmärrystä. SVUL 80 on koko vuoden kestävä projekti. Tammikuussa pidettiin valtakunnallinen juhlavuoden avaus Helsingissä ja alueelliset avaustilaisuudet piireissä. Talvisuurkisoissa Kuopiossa ja Suomen Suurkisoissa Tampereella kesällä esitellään suomalaisille svullilainen voimannäyte. Kymmenet tuhannet SVUL:n seurojen tytöt, pojat, naiset ja miehet ovat mukana juhlavuoden päätapahtumissa. Juhlavuoden pääjuhla pidetään marraskuussa Helsingissä ja samassa yhteydessä järjestetään myös ensim mäisen kerran puheenjohtajapäivät, joissa svullilaisilla urheilujohtajilla on mahdollisuus neuvotella ajankohtaisista asioista. Kuntoliikunta on SVUL 80 juhlavuoden pääteema. Vuoden aikana luodaan lajikohtaiset kuntoliikunnan soveltamismallit, joilla seurat kykenevät tehokkaasti tuottamaan mahdollisimman laajoille kansanjoukoille monipuolisia kuntoliikuntapalveluja. Tavoitteena on lisätä voimakkaasti kuntoliikunnan tarjontaa sekä luoda jatkuvan kuntoilun harjoittamismahdollisuuksia. Juhlavuonna painotetaan myös nuorisotoimintaa. Lasten urheilukouluja perustetaan 7-12-vuotialle tytöille ja pojille. Näin lapset saadaan mukaan säännölliseen liikuntaan ja seuratoimintaan. Suurkisavuosina ovat näkyvästi esillä myös SVUL:n naiset. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto esittelee perinteisesti Suomen Suurkisoissa näytöksiä, joille ei löydy muista liitoista vertaa. Juhlavuoden toiminnoissa ovat tiiviisti mukana kaikki muutkin SVUL:n yhteensä 44 jäsenliittoa. SVUL 80 sanoma kuuluu: suomalaiset, kuntoa SVUL:sta. Osmo Niemelä 7

6 SVUL:n perustamisesta 80 vuotta Järjestäytynyt suomalainen liikunta on jo yli 100-vuotiasta. Urheilun harrastusta Suomessa oli melkoisesti 1870-luvulla, mutta tsaarinajan yhteiskunta ei vielä silloin katsonut suopeasti yhdistystoimintaa, joka on myös liikunnan edistämisen elinehto. Siksi vanhin suomalainen urheilun keskusjärjestö SVUL päästiin perustamaan vasta vuonna Senaatti antoi 18831uvan sivistysjärjestöjen toimintaan ja yhteiskunnan kielteisyys uusia asioita kohtaan heltyi vähitellen. Varsinaisia urheiluseuroja oli vielä 1890-lu vulla vähän, mutta liikuntatoimintaa oli runsaasti vapaapalokunnissa, työväenyhdistyksissä, nuorisoseuroissa ja monissa muissa yhteisöissä. Vanhimmat valtakunnalliset urheilujärjestöt perustettiin viime vuosisadan lopussa: Suomen Naisten Voimisteluliitto 1896, Suomen Syklistiliitto 1898 ja Suomen Ly~eoiden Urheilijat Voimistelu- ja urheiluseurojen määrä kasvoi sellaisella vauhdilla, että katsottiin aiheelliseksi ryhtyä puuhaamaan valtakunnallista keskusjärjestöä. SVUL perustettiin voimistelujuhlilla Helsingissä 17. kesäkuuta Perustavaa kokousta oli valmistellut toimikunta, jonka puheenjohtajana oli Ivar Wilskman, varapuheenjohtajana Viktor Damm, sihteerinä Kustaa Nilsson ja jäseninä H. Rosenlöf ja K. G. Planström. Heistä Damm oli edellisinä vuosina yrittänyt perustaa suomalaisen työväen voimisteluliittoa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Voimistelujuhlilla oli läsnä 17 seuraa, jotka päättivät perustaa liiton, jonka nimeksi tuli Suomalainen voimistelu- ja urheiluliitto. Perustavan kokouksen puheenjohtajana oli "Suomen urheilun isän" kunnianimen saanut Ivar Wilskman, joka valittiin myös uuden liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. SVUL:n tarkoitus määriteltiin liiton sääntöjen ensimmäisessä pykälässä : "Liiton tarkoituksena on olla suomenkielisten voimistelu- ja urheiluseurojen yhdyssiteenä sekä herättää ja yl läpitää kansan nuorisossa harrastusta suomalaisen kansanrodun jalostuttamiseen. Tämän tehtävänsä liitto koettaa toteuttaa: 1) kehottamalla muodostuneita voi- IVAR WILSKMAN misteluyhdistyksiä lähemmin liittymään sekä vaikuttamalla uusien perustamiseen, 2) panemalla toimeen liiton keskuudessa mikäli mahdollista eri osissa maata määräaikaisia voimistelujuhlia ja kilpailuja sekä niiden ohella keskustelukokouksia ja 3) toimittaa alaa n kuu luvia kirjallisia julkaisuja." SVUL:n toiminta perustamisen jälkeen oli vaikeaa. Sortokausi nitisti yhdistystoiminnan "maan alle" ja vasta 1906 SVUL pystyi avoimesti kokoontumaan ja virittämään toimintaansa. Kuluneiden 80 vuoden aikana SVULon kokenut monia mullistuksia ja murroksia kuten koko suomalainen yhteiskuntakin. Järjestön nimi on muuttunut kahdesti. Ensin 1906 nimeksi muutettiin Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto ja vuonna 1962 nimi korjattiin paremmin vastaamaan olevaa tilannetta : Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Lyhennys on koko ajan ollut SVUL. SVUL:n organisaatioon liittyivät 1906 ensimmäiset piirijärjestöt, joita nykyisin on luvulla siirryttiin lajijaostoihin, joista ensimmäiset olivat voimistelu-, urheilu-, paini- ja neljäntenä yhdistetty hiihto-iuistelupyöräily jaosto. Jaostot itsenäistyivät 1931 lajiliitoiksi - ensimmäisinä Urheilu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Pain i-, Pyöräily-, Voimistelu- ja Poika urheiluliitto. Toisten Suomen Suurkisojen vuonna 1956 SVUL:ssa oli vielä vain 16 liittoa. Varsinainen rynnistys SVUL:n suojiin tapahtui 1960-luvulla, jolloin liittojen määrä nousi 20:stä 37:ään. Nykyisin SVUL:ssa on-44 jäsenliittoa. Seurojen henkilöjäsenien määrä on noussut samalla vauhdilla. Vuonna 1906 SVUL:ssa oli 70 seuraa ja 3065 jäsentä luvulle tultaessa ylitettiin 1000 seuran ja jäsenen raja luvulla seuroja oli jo yli 2000 ja jäseniä yli Nyt SVUL:oon kuuluu yli 5000 urheiluseuraa ja noin miljoona jäsentä. 80 vuotta sitten SVUL:n päätavoitteina olivat uusien urheiluseurojen perustaminen ja niiden yhteistoiminnan lisääminen, kilpailujen, näytösten ja kokousten järjestäminen sekä julkaisutoiminta. Periaatteessa SVUL toimii edelleen samojen hyvien asioiden onnistumiseksi, vaikka kilpailujen ja näytösten järjestäminen on siirtynyt liitoille ja piireille.1980-luvulla SVUL:n toiminta-ajatuksena on saada kaikki suomalaiset liikkumaan. Omakohtaisen liikunnan tarve ei 80 vuotta sitten ollut kovin merkittävä, koska suurin osa suomalaisista teki ruumiillista työtä. Monet muutkin seikat ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet, mutta SVUL on hyvin pysynyt kehityksessä mukana. Antti O. Arponen

7 Koulutusohjaajat vahvoina urheiluvaikuttajina Eri urheilumuodoilla on valmennuksessa, nuorisotoiminnassa ja järjestöasioissa paljon yhteisiä perustekijöitä. SVUL:n jäsenliittojen pyrkiessä niukoilla resursseillaan hoitamaan mahdollisemman hyvin edustamansa urheilumuodon koulutusta kannattaa tämä muistaa. Sillä SVUL:n keskusliitolla ja piireillä on tarjottavanaan korvaamaton apu mainittujen yhteisten perusasioiden kehittämisessä seuratasolla - koulutusohjaajat. Suomalainen urheilujärjestelmä perustuu kaikilta kohdiltaan paikallisiin vapaaehtoisin voimin toimiviin seuroihin. Urheilun kaikin puolisen kehittymisen kannålta on ratkaisevaa huolehtia seuroissa toimivien ihmisten innostuksesta sekä tietojen ja taitojen nykyaikaisuudesta. Seuroista huolehtimiseen kuuluu mm. se, että niille tarjotaan pätevää koulutusta, jota ei tarvitse kaukaa hakea ja se annetaan seuroissa toimivien ihmisten omalla " kielellä" paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jo vuodesta 1964 on SVUL:n palveluksessa ollut koulutusohjaajia, joiden tehtävänä on toimia kouluttajina seurojen parissa. Aluksi koulutusohjaajia oli vain kolme kappaletta, joista jokaisella oli vastuualueena lähes puoli valtakuntaa. Vuosien mukana kouluttajien määrä on lisääntynyt ja toiminnan muoto muuttunut. Keväällä 1979 SVUL:n liittovaltuusto osoitti täysin ymmärtävänsä urheilumuotojen perusasioiden yhteisen koulutustoiminnan järkevyyden hyväksyessään koulutusohjaajien määrän nostamisen 12:sta nykyiseen 17:ään. Kouluttajien määrän nousu osoittaa kuinka urheilutoiminta on laajentunut. Tänä päivänä koulutusohjaajilla on piiriensä koulutusvaliokuntien suunnittelemien koulutus- ja leiritapahtumien toteutusvastuu. Tämä tarkoittaa sitä, että valmentajien piirikohtainen perus- ja täydennyskoulutus tapahtuu kokonaisuudessaan koulutusohjaajien vetäminä. Samoin lasten ja nuorten ohjaajien kouluttaminen sekä koulutus- ja liikunta leirien toteutus on piirien kouluttajien vastuulla. Pyrkiessään kehittämään järjestötoimintaa seuroissa käyttää SVUL koulutusohjaajia järjestelijöinä ja kouluttajina. Täyttäessään SVUL:n urheiluosaston ja piirien koulutuksellisia tavoitteita ovat koulutusohjaajat olleet vuonna 1979 n koulutettavan tai leiriläisen edessä. T~IIä määrällä jatkuessaan koulutusohjaajien toiminta ei voi olla vaikuttamatta urheilujärjestelmämme perusrakenteisiin ja vaikutus on varmasti vahvistava, onhan työssä urheilusta palavasti innostunut, nuori ja hyvin koulutettu joukko. Kun piirissä toimivan kouluttajan työ on kuvatun kaltaista määrältään ja laadultaan, niin siihen sisältyy myös ongelmia. Suurin vaikeus on koulutusohjaajien pätevyyteen kohdistuvat suuret odotukset. Pitäisi olla viimeisen tiedon hallitseva valmennuksen ja järjestöhallinnon asiantuntija, innostava ja ideoiva lasten oh jaajien kouluttaja sekä leirien tuhattaitoinen vetäjä. Lisäksi työtä hankaloittavat sekä liittojen että seurojen moninaiset ja yllättävätkin odotukset. Nuoruuden innolla ja vankkumattomalla uskolla urheilun merkitykseen voitetaan useimmista esteistä. On vaikea kuvitella miten koulutusohjaajien toimintaan sijoitetut mm. taloudelliset panokset voisivat tuottaa suomalaiselle ja svullilaiselle urheilulle parempaa tulosta kuin mitä poikien työn jäljestä nyt tulee. Markku Perttula 11

8 ... kehittää julkista liikuntahallintoa sekä järjestömuotoista liikuntatoimintaa Liikuntalaki astui voimaan Vuoden vaihteessa annettiin myös asetus liikuntalain täytäntöönpanosta, liikunta-asetus. Monen vuoden odotus, jona aikana liikuntalain merkitys koko liikuntakulttuurin kehitykselle kävi selväksi, päättyi varsin rivakkaan eduskuntakäsittelyyn syksyllä Pitkä odotus olkoon selityksenä niille kiivaillekin puheenvuoroille, joita hallituksen esityksestä liikuntalaiksi käytettiin sekä liikuntajärjestöjen taholta että eduskunnassa. Se oli toisaalta myös osoitus liikuntaväen aktiivisuudesta ja huolesta heitä itseään koskevan hyvin merkittävän ratkaisun edessä. Tänä päivänä toivon vastaavanlaista, rakentavaa aktiivisuutta lain soveltamisen suhteen. Tosin mielenkiinto tulisi kohdistaa enemmänkin liikunnan ja urheilun yleiseen asemaan niin kuntien kuin valtionkin päätöksenteossa. Kokonaiskehityksen kannalta ei ehkä ole tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota esim. järjestökohtaisiin määräraharatkaisuihin, vaan siihen minkälaisen osuuden liikunta ja urheilu saa yleensä julkisesta tuesta. Uskon, että yhteiskunnan panosta voidaan lisätä nykyisestä huomattavastikin. Onhan edustamamme va paa-ajantoiminta yleisesti tunnustettu erääksi terveimmistä elämänmuodoista. Sen mielletään edistävän ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Liikunnan parissa myös nuoret voivat toteuttaa itseään sekä kasvaa elämänsä erään kriittisimmän vaiheen terveessä ja sosiaalisessa ilmapiirissä. Lähtökohta emo julkisen tuen kehitykselle on mielestäni hyvä. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että lain tarkoituksena on kehittää sekä julkista liikuntahallintoa että järjestömuotoista liikuntatoimintaa. Näiden molempien tahojen tasapainoinen tarkastelu on perusteltua. Tukeudutaanhan laissa vallitsevaan työnjakoon. Julkisen sektorin, valtion ja kuntien tehtävänä on ensi sijaisesti edellytysten luominen liikuntatoiminnalle, toiminnan järjestämisen ollessa pääasiassa liikuntajärjestöjen tehtävänä. Liikuntalakiin sisältyy paljon säädöksiä, jotka merkitsevät nykykäytännön jatkumista. Mielestäni olennaisin muutos on kuntien pääsy valtionosuuden piiriin eräiden liikuntatoimen kustannustensa osalta. Liikuntalain kahdeksas pykälä ( 8) määrittelee valtionosuuden kohteiksi: - kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden paikkauskustannukset ( alkaen), - seuratoiminnan tukemisesta aiheutuvat kustannukset ( alkaen), kunnan liikuntatoimen yleisestä toiminnallisesta ke hittämisestä aiheutuvat kustannukset ( alkaen) sekä - kunnan liikuntalautakunnan toiminnasta aiheutuvat kuljetuskustannukset ( alkaen). Opetusministeriö antaa kunnille päätöksellään valtionosuuskelpoisista menoista lähempiä määräyksiä ja ohjeitå. Niiden sisältöön en tässä yhteydessä puutu. Liikuntalain tarkoituksen toteutuminen edellyttää mielestäni sitä, että kunnissa suhtaudutaan myönteisesti ja aktiivisesti liikuntatoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen. Kunnan liikuntahallinnon kehittäminen saa lain perusteella varsin merkittävän ruiskeen. Viranhaltijoiden palkkauskustannusten sekä liikuntatoimen yleisestä toiminnallisesta kehittämisestä aiheutuvien kustannusten valtionosuudet turvaavat tämän vähintäänkin kohtuullisesti. Vastaavasti lain seurauksena tulisi näkyä myösjärjestömuotoisen liikuntatoiminnan kehittämistoimenpiteitä. Kunnissa tämä merkitsisi mm. seuratoiminnan yleensä osoitettavan tuen kasvamista, seuratuen kohdistamista entistä enemmän toimintaan esim. harjoitus-, koulutus- ja muina vastaavanlaisina kohdeavustuksina jne. Pidän huolestuttavana sellaisia kannanottoja, että liikuntalain mukaiset valtionosuudet olisivat ensi sijaisesti kuntien yleisen rahoituspaineen keventäjiä. Tällaiset käsitykset ovat hyvin kaukana niistä, osin idealistisistakin, tavoitteista, joita esimerkiksi liikuntalakikomiteassa liikuntatoiminnan kehittämisestä puhuttaessa esitettiin. Liikunnan ja urheilun merkitys tulisi kuntien talousarviokeskustelussa nähdä laaja-alaisena. Tukea näkemyksille tulee hakea myös terveydenhoitoalan asiantuntijoilta, kasvattajilta, sekä sosiaalialan ongelmiin perehtyneiltä. Yksimielisesti yhdessä urheiluväen kanssa liikunnan merkitys saa varmasti hyvin positiivisen latauksen. Jos ja kun tällaisiin johtopäätöksiin tullaan, pitäisi myös liikuntatoiminnan eli seuratoiminnan tukemiseen tarkoitettuja varoja arvioida em o valossa. Kunnassa tulisi ymmärtää, että liikuntaan panostaminen antaa terveitä nuoria ja kansalaisia. Pidemmällä aikavälillä saadaan kenties myös "säästöjä" terveydenhuoltokustannuksissa sekä sosiaalitoimen kustannuksissa. Liikuntaan kannattaa "sijoittaa". Ketkä liikunnan ja urheilun etuja sitten ajavat? Ei varmastikaan puolestamme kukaan. Liikunta- ja urheiluväen on se työ tehtävä. Meiltä edellytetään siis toimenpiteitä niin valtakunnallisella kuin kunnallisellakin tasolla. Etsikkoaikaa ei mielestäni asialla ole pitkään. Toisaalta liikunnalla ja urheilulla on yleisesti ottaen varsin voimakas myötätuuli takanaan; kiitos hyvien kansainvälisten saavutusten sekä yhä lisääntyvän kuntoilun. Silti jolaisen urheilumiehen ja -naisen on kannettava kortensa kekoon, jotta ~ikunnan merkitys ymmärrettäisiin ja että yhä useammat pyrkivät omakohtaisesti kokemaan liikunnan nautinnot ja erityisesti että päätöksentekijät tunnustavat liikunnan ja urheilun tukemisen sydämenasiakseen. Liikunnan ja urheilun edellytysten kehittäminen on mahdollista tänä päivänä kenties perustellummin kuin aikoihin. Parhaaseen tulokseen kehittämistyössä päästään silloin, kun siihen ryhdytään yhteisvoimin. Luontevan aisaparin muodostavat tällöin julkinen sektori yh ~ dessäjärjestöjen kanssa; kunnissa kunnan liikuntatoimi ja seurat. Tavoitteeksi tulee asettaa liikunnan ja urheilun tuen yleinen kasvu, perusteellisten liikuntasuunnitelmien aikaansaaminen ottaen myös huomioon liikuntapaikkarakentaminen. Päämääränä taasen on pidettävä mahdollisimman monen kuntalaisen saamista jatkuvan liikuntaharrastuksen pariin. Kaiken tämän jälkeen alkaa vuosittainen seura -avustuskeskustelu tuntua jopa toisarvoiselta. Vaikka näin olisikin, on toki samanaikaisesti ymmärrettävä, että kunnan tuen tulee jakautua seurojen kesken oikeudenmukaisesti liikunta- ja urheilutoimintaan perustuen. Siihen kuinka Kunnassa tätä oikeudenmukaisuutta sovelletaan, on laadittava selkeät ja päätöksenteon kohteena olevien urheiluseurojen odotuksia vastaavat pelisäännöt. Kalevi Suortti

9 SVUL:n toimintakertomus vuodelta 1979 SVUL:n jäsenet 14 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n varsinaiset jäsenet vuonna 1979 olivat seuraavat 44 erikoisliittoa ja 18 piiriä: JÄSENLIITOT: Suomen Amatöörinyrkkeil ijäinl iitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Karateliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto JÄSENPIIRIT: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Salamapalloliitto Suomen Soutuliitto Suomen Squashliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluautoilijoiden liitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajain liitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohlois-Karjalan piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri Näin SVUL kasvaa Vuosi Erikoisliittoja Seuroja Jäseniä Jäsenliitot liittyneet : Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pa ini-, Pyöräily-, Poikaurheiluliitto 1935: Painonnosto-, Nyrkkeilyliitto 1937: Jääkiekkoliitto 1938: Uimaliitto 1945: Suunnistusliitto 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto 1948: Naisten Liikuntakasvatusliitto 1957: Käsipalloliitto 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lentopalloliitto 1962: Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-, Kanootti-, Nykyaikaisen 5-ottelun liitto , , , : Pöytätenn is-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto 1964: Purjehtija liitto 1965: Moottorivene-, Vesihiihtoliitto 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto 1967: Kävelyurheiluliitto 1971 : Maahockeyliitto 1973: Squash-, Urheilusukeltajain liitto 1974: Urheiluautoilijoiden liitto 1975: Metsästäjäliitto 1976: Tanssiurheilun keskusliitto 1977: Karateliitto 15

10 SVUL:n luottamushenkilöorganisaatio vuonna 1979 SVUL:n liittovaltuusto 1978 Puheenjoht~ja: H~nnu Koskivuori Varapuheenjohtajat: Erkki J. Toivanen Erkki J. Woivalin 81. H H 16 URHEILUVALIOKUNTA URHEILUOSASTO I l LlIKUNTAPOLlITIINEN VALIOKUNTA LlIKUNTAPOLlITIINEN OSASTO LlITIOKOKOUS I LlITIOVALTUUSTO I LlITIOHALLlTUS PUHEENJOHTAJISTO TALOUSVALIOKUNTA TALOUSOSASTO TIEDOTUSVALIOKUNTA TIEDOTUSOSASTO TIETEELLINEN URHEILUHALLlEN URHEILULEHDEN VALIOKUNTA SÄÄNTÖVALIOKUNTA JOHTOKUNTA TOIMITUSNEUVOSTO KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA ~ JERISMAJAN JOHTOKUNTA ~ HENKILÖSTÖVALIOKUNTA ~ ANSIOMERKKI VALIOKUNTA. ~ t- Jäsenliitoista Amatöörinyrkkeilijäinliitto Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Golfliitto Hiihtoliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Ku ntourh ei luli itto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Maahockeyliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto SNLL Nykyaik. 5-otteluliitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratsastajainliitto Salamapalloliitto Soutuliitto Squashliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Taitoluistel uliitto Tennisliitto Uimaliitlo Urheiluautoilijoiden liitto Urheiluliitto Varsinainen jäsen Aimo Lindgren Maunu Wirtanen Erkki J. Toivanen Aimo Laaksonen t 1979 Hannu Koskivuori Alpo Heikkinen t 1979 Paavo M. Petäjä Pekka Ristola Timo Harju Erkki Turunen Tapani Mattila Erkki J. Woivalin Kari Kuula Martti Huhtamäki Pertti Tuomala Jorma Järvi Maire Suominen Santeri Hyttinen Kalevi Salokangas Ove Holvikari Väinö Kangaspunta Rune Nylander Raimo Peltonen Aarto Avellan Kalevi Ruuttu Raimo A. Kaunisto Erkki E. Nurmi Arne Berner Jorma Salomaa Liisa Orko Impi Jokinen Tauno Sutela Mauri Vierumäki Mauri Rauvanto Martti Alopaeus Matti Huttunen Peter Tallberg Simo Klimscheffskij Esa Ellonen Viktor Jansson Marjatta Arkela Nils Bäckman Mauno Rintanen Tuomo Tennilä Matti Salmen kylä Kalevi Kapanen Urho Rouvali Veli Sunila Pertti Ojala Algot Kettunen Carl-Olaf Homen Pentti Karvonen Veikko Marttinen Olavi Niemelä Kosti Rasinperä Varajäsen Tauno Salminen K. O. Tanner Kaarlo O. Leppänen Pentti Nurminen Rolf Hohenthal Pauli Vainio Pauli Sulkula Toivo lehtovuori Kaj Lindberg Unto Viitala Frank Moberg Heikki Kukkola Seppo Tarkkonen Olle Herold Raimo Viskari Väinö Ryyppö Antero Koivunen Erkki Iso niemi Erkki Levy Lars-Erik Ahlgren Pentti Tarkkanen Pentti Niemelä Eero Ehrnrooth Erkki Alho Valto Mattila Mikko Taka-Sihvola Arto Norovirta Helmer Viiala Ari Kautto Liisa Mattila-Oukari Mirjam Viippola Arto Norovirta Kauko Penttilä Antero Luonila Antti Heinonen Mikko Linna Ilkka Tuominen Raimo Vauhkonen Sakari Sorjonen Mauri Meren Jukka Wuolio Seppo Alkunen Juha Heinonen Ari Kinnunen Marja Ramm-Schmidt Aaro Huovila Helvi Peltonen Ralf Westerback Yrjö M. Lehtonen Olli Järvelin Nisse Hagman Oiva Halmetoja Eila Mikola Lauri Vesala Unto Bryggare 17

11 Jäsenliitoista Urh ei lusukeltajain liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssi urh ei lun Keskusliitto Varsinainen jäsen Mauri Valiema Jorma Perolahti Pekka Ojonen J uha Eronen Christer W ilkman Henkilökoht. varajäsen Il po Raa tikai nen P. J. Barck Tuomo Jalantie Heikki Parkatti Veli-Matti Salo Liittovaltuuston kokoukset.. KEVATKOKOUS Jäsenpiireistä Etelä- Ka rjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainu u Keski- Pohjanmaa Keski - Suom i Kymenl aakso Lah ti Lappi Länsi-Pohja Pohjois- Ka rjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Sataku nta Suur-Savo Uusimaa Varsi nais-suomi Lisäjäsenet Varsinainen jäsen Rei no Ikävalko Ilmari Yl ä-autio M atti Lähdesmäki Pi rkko Lilja Juhani Sa lmen kylä Arvi Jantunen Ol avi Lehtisa lo Raija Vuo rio Einar Nissi lä Orvo Anttila Jukka Lampiniva Tapio Poikolainen M auri Katavisto Teemu Peso la Ol avi Si ekkinen Esa Ri ihimäki Reijo Salomaa Ol avi Ero nen Reino Mikkelä Lasse Ahtiai nen Pentti Larjanne Olavi Poikela Seppo Pelttari Eino Ki iski Pentti Alho Eero Kelhä Lauri Rei ni kai nen Kalevi Tiihonen Tauno Salonen Henry Granfors Leo Turunen Pell ervo Hyytiäinen Pentti Räty Pentti Pihlakoski Aulis Potinka ra Jaa kko Ääril ä Varsinainen jäsen Aino M an ninen Pi rkko Vää nänen Hilkka Hakola Mag nus Ståhlberg Kaa rl o Hartiala Mauri Miettinen Pekka Sil vo la Pertti Pa loheimo Leena Jääskeläinen Eino Uusita lo Raimo Li ndholm Seppo W est erlund Ka lervo Löfberg Sylvi Sai mo Kai Hagelberg Henkilökoht. varajäsen Jorma Val tonen Yrj ö Perälä Matti Jaskari Rauni Kivistö Juhani Ko kko Riitta Sa rkko M artti Noponen Anneli Vanamo Martti Niemi Mikko Koski Kalevi Talikka Pauli Koskinen Erkki Hautamäki Raija Salomaa M arketta Viitala V eikko Kristi ansso n Kauko Jortikka Erkki T imonen Timo Raussi Reijo Lamminpää Pentti Salovaara Lauri Puoti ni emi Timo Lei nonen Kalevi Ero nen Eero Kokko Aaro Lu ttinen Sakari Partanen Pentti Niskanen Toivo T. Pohjala Reijo Kari Eero Ka tajala Pirkko M antere Kerstin Uusitalo Timo Pekkala Timo Lehmuskoski Pentti Palonen HenkilÖkoht. varajäsen Maija-Liisa Saarinen Päivi Koskela Terttu- Liisa J uusti Nils-Erik Nyman Antti Ahlström Paavo Komi Raimo Van nin en Aulis Aaltonen Kauko Palva iin Pentti Kurunmäki Matt i M alin Erkki Asp Timo Toikka Aila Flöjt Pekka Oja SVUL:n liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin TVK-talon suuressa kokoussalissa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori. Sihteereinä toimivat pääsihteeri Mauri Oksanen ja osastopäällikkö Kalevi Suortti. Kokouksen alussa Suomen Suunnistusliiton puheenjohtaja Osmo Niemelä luovutti SVUL:lle XXXI Jukolan Viestin, jonka sisältö kuului seuraavasti : "XXXI Jukolan viestiä kuljettaen olemme samonneet läpi eteläpohjalaisen maaston saattaaksemme perille tämän sanoman. Me suunnistajat tuomme perhekeskeisen lajin harrastajina julki urheilun perhettä yhdistävän merkityksen ja tervehdimme näin kansainvälisenä lasten vuotena kaikkia urheilujärjestöjä, jotka tekevät arvokasta työtä lasten hyväksi. Tähän tervehdykseen haluamme liittää kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kirjoittamat Eeron emäntää ku vaavatsanat: Mutta rahilla istui emäntä nuorija haastel i lapsellensa, joka hänen helmastaan katseli häntä vastaan kuin hehkuva aamu". Viestin vastaanotti SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä. Tämän jälkeen SVUL:n varapuheenjohtaja Jukka Uunila ja pääsihteeri Mauri Oksanen pitivät laajan järjestöpoliittisen katsauksen maamme urheilujärjestörakenteen muutoksista sekä SVUL:n osuudesta kansainvälisessä ja kansallisessa urheilutoiminnassamme. Ennen kokousasioihin siirtymistä käytti myös SVUL:n kunniajäsen professori Lauri Pihkala valmistellun puheenvuoron liikuntakulttuurin tilasta. Kevätkokouksessa oli läsnä 51 liittovaltuuston varsi naista ja 24 varajäsentä sekä lukuisa joukko muita läsnäolo-oikeutettuja. Liittovaltuusto hyväksyi liittohallituksen kertomuksen vuoden 1978 toiminnasta sekä vahvisti t ilinpäätöksen kuultuaan tilintarkastajien lausunnon. Liittohallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Kokouksessa hyväksyttiin liittohallituksen esitys SVUL:n lisätalousarvioksi vuodelle lisätalousarvion loppusumma oli mk. Liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti myös jäsenjärjestöjen toimintamäärärahaesityksen, joka oli laadittu liittokokouksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Edelleen kokouksessa vahvistettiin SVUL:n Kymenlaakson piirin toimintasääntömuutos. Liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori päätti kokouksen vedoten liittovaltuuston jäseniin, että nämä ponnisteluiliaan ja työllään edistä isivättulevan juhlavuoden onnistumista. SVYSKOKOUS Liitovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin TVK-talon suuressa kokoussalissa Helsingissä. Kokouksen avasi liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori käsitellen avauspuheenvuorossaan mm. päättyvän vuosikymmenen urheilun merkkitapahtumia. Tämän jälkeen SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä luki kokoukselle Tasavallan Presidennti Urho Kekkosen avoimen kirjeen, jolla hän ilmoitti myöntäneensä aluejohtaja Hannu Koskivuorelle liikuntaneuvoksen nimen ja arvon. Puheenjohtaja Kivelä onnitteli Koskivuorta huomionosoituksen johdosta. Liitovaltuuston kokouksen sihteeriksi kutsuttiin pääsih teeri Mauri Oksanen ja osastopäällikkö Kalevi Suortti. Kokouksessa oli läsnä 66 liittovaltuuston varsinaista ja 24 varajäsentä. SVUL:n varapuheenjohtaja Seppo Hieta esitteli kokoukselle liittohallituksen esityksen SVUL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuodelle Keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin muutoksitta. Samassa yhteydessä liittovaltuusto muutti myös ennen eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden eläkepalkan määräytymisen vastaamaan uuden alusta voimassa olleen eläkesäännön mukaista indeksisidonnaisuutta vuoden 1980 alusta lähtien. Liittovaltuusto ki innitti talousarvion käsittelyn yhteydessä huomiota valtakunnalisten liikuntajärjestöjen valtionavustuksen kehitykseen, mikä ei kokouksen mielestä vastaa liikuntalain mukaisia periaatteita. SVUL:n liittohallituksen varapuheenjohtajaksi toimikaudeksi valittiin uudelleen Esko Sarvikas. 19

12 Erovuorossa olleiden liittohallituksen jäsenten tilalle valittiin seuraavat henkilöt: (suluissa on mainittu heidän henkilökohtainen varajäsenensä) Carl-Olaf Homen (Nils Hagman) Pentti Alho (Leo Turunen) Osmo Niemelä (Marja Ramm-Schmidt) Marjatta Väänänen (H ilkka Hakola) Matti Lähdesmäki (Mauri Vierumäki) Tämän lisäksi valittiin edesmenneen Alpo Heikkisen tilalle Väinö Eskelisen varajäseneksi Paavo M. Petäjä. SVUL:n tilintarkastajiksi vuodeksi 1980 valittiin ekonomi Ilmari Aro (HTM) ja ekonomi Markku Pajunen (KHT) sekä heidän varamiehikseen KTM Martti Seppänen (KHT) ja ekonomi Heikki Koskela inen (KHT). Kokouksen lopuksi kuultiin projektipäällikkö Pertti Haapaharjun selvitys SVUL 80-juhlavuoden järjestelyistä. Ennen kokouksen päättymistä käytti SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä vielä puheenvuoron, jossa hän korosti jokaisen jäsenjärjestön oman panoksen merkitystä alkavan juhlavuoden onnistumiselle sekä kohdisti erityisesti huomion jäsenliittojen lajiohjelmien monipuolisuuteen ja määrään juhlavuoden päätapahtumassa Kuopiossa ja Tampereella. SVUL:n liittohallitus 1979 SVUL:n liittohallitukseen ovat vuonna 1979 kuu luneet seu raavat henkilöt: Puheenjohtaja Erkki Kivelä, s , toimitusjohtaja Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1956, vpj , pj ,liittovaltuuston pj , Olympiakomitean va ltuuskunnan jäsen, Pesäpalloliiton pj , SVUL:n kunniajäsen Varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen, s , varatuomari Helsingistä. Liittohallituksen vpj , liittovaltuuston. jäsen , yhteiskuntapoliittisen valiokunnan pj , liikuntapoliittisen valiokunnan jäsen 1977, pj. 1978, valtion liikuntakomitean pj , Kuntourheiluliiton vpj Varapuheenjohtaja Esko Sarvikas, s , johtaja Hyvinkäältä. Liittohallituksen jäsen 1975-, liittovaltuuston jäsen , tiedotusvaliokunnan pj , järjestövaliokunnan pj , suunnitteluvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan jäsen, järjestöasiainryhmän pj , Uudenmaan piirin johtokunnan jäsen , vpj ja pj Varapuheenjohtaja Jukka Uunila, s , toimitusjohtaja Hel singistä. Liittohallituksen vpj , urheiluvaliokunnan pj , Etelä-Pohjanmaan piirin pj , Urhei luliiton johtokunnan jäsen ja pj , Olympiakomitean vpj ja pj , SVUL:n kehittämisryhmän pj SVUL:n kunniajäsen Varapuheenjohtaja Seppo Hieta, s , varatuomari Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1970-, talousvaliokunnan pj., Lentopalloliiton vpj ja pj , Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen. Martti Alopaeus, s , toimitusjohtaja Helsingistä. liittohallituksen jäsen 1979-, SVUL:n Helsingin piirin johtokunnan jäsen , Suomen Pesäpalloliiton liittovaltuuston jäsen , Suomen Pesä palloliiton puheenj ohtaja 1974-, SVUL:n liittovaltuuston jäsen (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa ekonomi Pertti Oja la). Orvo Anttila, s , kenttäpäällikkö Tampereelta. Liittohallituksen jäsen 1979-, SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1972-, Hämeen piirin johtokunnan jäsen 1962-, puheenjohtaia 1977-, SUL:n johtokunnan jäsen , SVUL:n Nuorten johtokunnan jäsen , OK :n valtuuskunnan jäsen (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa liikennetarkastaja Lasse Ahtiainen.) Väinö Eskelinen, s , nuorisotoimenjohtaja Leppävirralta. Liittohallituksen jäsen 1977-, Hiihtoliiton johtokunnassa 1970-, SVUL:n Pohjois-Savon piirin hiihtijaoston pj , SVUL:n Nuorten johtokunnan jäsen , pj (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa johtaja Alpo Heikkinen.) Carl-Olaf Homen, s , toimitusjohtaja Espoosta. liittohallituksen jäsen 1977-, kansainvälisen valiokunnan jäsen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1977-, Suomen Olympiakomitean pääsihteeri , Olympiayhdistyksen h ~ li i t ~ks~~sa (Henkilökohtainen va rajäsen liittohall ituksessa Isannoltslja Nisse Hagman.) Irja Kleemola, s , ko ul unjohtaja Vantaalta. SVUL: n liittohall ituksen jäsen 1978-, SNLL:n hallituksen jäsen 1966::, Suomen Kuntourheiluliiton liittovaltuuston jäsen (Henkllokohtalnen varajäsen liittohallituksessa opetusneuvos Impi Jokinen.) Osmo Niemelä, s , diplomi-insinööri Espoosta. Li ittohallituksenjäsen 1974-, liittovaltuuston jäsen , SVUL7 5 -järjestelytoimikunnan pj , SVUL 80 -j~rjestelytolmlkunna~ pj , Suunnistusliiton johtokunnan jasen 1965-,.. vpj ja pj , liikuntapoliittisen valiokunnan j~se n 1977-, Ol ympiakomitean valtuusku nnan jäsen. (Henkll okohtalnen varajäsen liittohallituksessa rakennusmestari Heikki Wollsten.) Lauri Reinikainen, s , rehtori Karttulasta. Liittohallituksen jäsen 1978-, SVUL:n Po hjois-savon piirin johtokunna n jäsen 1964-, pj , SVUL:n liittovaltuuston jäsen (Henkllokohtalnen varajäsen liittohallituksessa professori Pentti Al ho.) Juhani Salmenkylä, s , varatuomari Helsi ngistä. liittohallituksen jäsen , sää ntövaliokunnan jäsen , su un ",tt e l ~va liokunnan pj , Koripalloliiton. johtok~nn an.. jasen ja pj (Henkilökohtainen va rajasen liittohallituksessa toimitusjohtaja Pertti Tuomala.) Marjatta Väänänen, s , fil.maisteri Helsingistä._Liittoha ll i tuksen jäsen 1976-, Taitoluisteluliiton. pj ::._ (Hen_kllokohtalnen varajäsen liitto hallituksessa ylitarkastaja Leena Jaaskelalnen.) Liittohallitus on pitänyt vuoden 1979 aikana 9 kokousta, joissa pöytäkirjaan on merkitty 198 pykälää. Matti Lähdesmäk i, s , opistonjohtaja Kuortaneelta. liittohall ituksen jäsen 1977-, liittovalt uuston jäsen , Kuntourheiluliiton johtokunnan jäsen , SVUL:n Etela-Pohjanmaan piirin johtokunnan jäsen 1959-, SVUL: n liikuntap?liittisen valio. kunnan jäsen 1977, Vaasa n läänin urheilulautakunnan jasen. (Henkl lokohtainen varajäsen liitto hallituksessa toimitusjohtaja Mauri Vierumäki.) Liittohallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: t:rkki Kivelä 8, Seppo Hieta 7, Paavo Pekkanen 7, Esko Sarvikas 8, Jukka Uunila 7 Martti Alopaeus 7, Orvo A nttila 8, Väinö Eskelinen 8, Carl Olaf Ho~en 9, Matti Lähdesmäki 9, Osmo Niemelä 6, Lauri Reinikainen 7 Juhani Salmen kylä 9, Marjatta Väänänen 5 kertaa. Varajäsenistä o~at olleet paikalla Pentti Alho, Alpo Heikkinen, Impi Jokinen ja Leena Jääskeläinen, kukin kerran. Kokouksiin on lisäksi osallistu nut liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori 4 kertaa. liittohallituksen sihteerinä on ollut Mauri Oksanen ja kokousten pöytäkirjanpitäiäriä Kalevi Suortti. Kokouksissa ovat lisäksi olleet läsnä SVUL:n johtoryhmän jäsenet. 2 1

13 Liittohallitus 1980 Puheenjohtaja: Toimitusjohtaja Erkki Kivelä Varapuheenjohtajat: Varatuomari Seppo Hi eta Varatuomari Paavo Pekkanen Johtaja Esko Sarvikas Toimitusjohtaja Jukka Uunila KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (puheenjohtaja), Arne Berner, Väinö Eskelinen, Carl Olaf Homeln, Paavo Pekkanen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg, Marjatta Väänänen, Tor Jungman (esittelijä). LIIKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Osmo Niemelä, Pertti Paloheimo, Ilmari Ylä -Autio, Kalevi Suortti (esittelijä). SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Hei nonen, Pauli Swanljung, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä). Varsinaiset jäsenet: Professori Pentti Alho Varatuomari Martti Alopaeus Kenttäpäällikkö Orvo Anttila Liikunnanohjaaja Väinö Eskelinen Varatuomari Carl-Olaf Homen Koulunjohtaja Irja Kleemola Opistonjohtaja Matti Lähdesmäki Diplomi-insinööri Osmo Niemelä Varatuomari Juhani Salmenkylä Fil.maist. Marjatta Väänänen Varajäsenet: Voim.o p. Leo Turunen Toimistopääll. Pertti Ojala liikennetark. Lasse Ahtiai nen Kaupunginjoht. Paavo M. Petäjä Isännöitsijä Nisse Hagman Opetusneuvos Impi Jokinen Toim.joht. Mauri Vierumäki Varatuomari Marja Ramm -Schmidt Toim.joht. Pertti Tuomala OsastopääII. Hilkka Hakola Valiokunnat ja työryhmät TALO.USVALlOK~NTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), P~nl1l Alhola, ~Isse Hagman, Mikko Leppänen, Kari t Poll!~)nen, Juhani Salmenkylä, Teuvo Holopainen (esiteija. URHEILUHA~LlEN JOHTOKUNTA: Kai Hagelberg (puhee~johtaja). Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Pertti Oj.a la,.~sko Salasuo, Erkki Viinikainen, Erkki Helenius (esittelija). ~ENKILÖSTÖVALlOKUNT~ : Mauri Moren (puheenjohtaja), Raimo Aromaa, Hil kka Hakola, Kirsti Laaksonen, P~~ttl Plhlakoski, Pauli Swanljung, Esko Eklund ( esittelija). TIEDOTUSVALIOKUNTA.: Esko Sarvikas (puheenjohtaja). Eeva -Kaanna Holopainen, Kari Kallio, Reino Lakkonen, Matt! Sal.~enkylä, Mikko Taka -Sihvola, Erkki Mustakan (esittelija). URHEILULEHDEN JOHTOKUNTA: Jukka Salomaa (f?uheenjohtaja). Esko Ojala, Jaakko Okker, Tauno Vai nio! An~~ro Vlherkenttä, Raimo Viskari, Erkki Mustakari (esittelija). ~NSI.OMERK~IVALlOKUNTA : Arvi Jantunen (puheenjohtaja). An~1 O. Arponen, Pellervo Hyytiäinen, Olavi Leht!salo, Aino Manninen, Esa Riihimäki, Matti Taisi Erkki Helenius (esittelijä). ' URHE!LUVALlOKUNTA: Jukka Uunila (puheenjohtaja) Fnednc~ Blanz,. Tapa~i Ilkka, Leena Jääskeläinen: Pekka Oja, KalevI TU0lT1.lnen, Aulis Potinkara (esittelijä). TIET~ELLlNEN VALIOKUNTA: Antti Ahlström (puheenjohtaj~), Erkki ~sp, Kauko Huikuri, Juha Karvonen, Simo Makela, Heikki Rusko, Tor Jungman (esittelijä). Valiokunnat ja työryhmät 1980 TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (pj.), Nisse Hag man, Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkylä, Teuvo Holopainen (esittelijä). TÖÖLÖN URHEILUHALLlEN JA SVUL:N SQUASH HALLIEN JOHTOKUNTA: Kai Hagelberg (pj.), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Pertti Ojala, Esko Salasuo, Erkki Viinikainen, Erkki Helenius (esittelijä). JERISMAJAN JOHTOKUNTA: Mikko Leppänen (pj.), Panu Haapala, Jaakko Holopainen, Osmo Niemelä, Seppo Pelttari, Heikki Sarkamo, Erkki Helenius (esittelijä). HENKILÖSTÖVALIOKUNTA: Mauri Moren (pj.), Martti Alopaeus, Hilkka Hakola, Max Lemström, Paavo Tarnanen, Ritva Wright, Esko Eklund (esittelijä). TIEDOTUSVALIOKUNTA: Esko Sarvikas (pj.). Eeva Kaarina Holopainen, Kari Kallio, Mikko Taka-Sihvola, Raimo Vanninen, Raimo Viskari, Antti O. Arponen (esittelijä). URHEILU LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO : Antti O. Arponen (pj.), Esko Ojala, Antero Raevuori, Risto Riistamaa, Mikko Taka-Sihvola, Tuomo Tennilä, Antero Viherkenttä, Jouni Vilermo (esittelijä). ANSIOMERKKIVALIOKUNTA: Olavi Lehtisalo (pj.), Pellervo Hyytiäinen, Arvi Jantunen, Impi Jokinen, Unto Koski, Matti Taisi, Erkki Helenius (esittelijä). URHEILUVALIOKUNTA: Jukka Uunila (pj.), Tapani IIkka, Leena Jääskeläinen, Tarmo Mäki-Kuutti, Kalevi Tuominen, Leo Turunen, Aulis Potinkara (esittelijä). TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Antti Ahlström (pj.), Erkki Asp, Osmo Hänninen, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, Heikki Rusko, Tor Jungman (esittelijä). KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (pj.), Väinö Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg, Marjatta Väänänen, Tor Jungman (esittelijä). LIIKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen (pj.), Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Juha Talvitie, Jukka Wuolio, Ilmari Ylä-Autio, Kalevi Suortti (esittelijä). SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Juhani Salmenkylä (pj.), Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli. Swanljung, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä). 23

14 Järjestötoiminta ja liikuntapoliittinen toiminta 1. Yleistä Vuosi 1979 jäänee sekä liikuntapolitiikan että urheilun järjestöpolitiikan historiaan monessa mielessä. Sen aikana valmistui kauan odotettu liikuntalaki, saatiin lähes valmiiksi ensimmäinen valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnitelma, urheilun keskusjärjestöjen lukumäärä väheni yhdellä sekä SVULja TUL neuvottelivat välilleen uuden sopimuksen avoimesta kilpailutoiminnasta. Sopimuksen allekirjoittaminen tosin jäi vuoden 1980 puolelle. Kaikilla emo tapahtumilla on varsin suuri merkitys SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen toiminnalle. Useimmat ratkaisut heijastuvat jopa koko maan liikuntapolitiikkaan. SVUL pyrkii eri keinoin huolehtimaan aktiivisesti siitä, että sen näkemykset ja tavoitteet tulevat riittävästi huomioon otetuiksi näissä hankkeissa. Tämä näkyi myös liikuntapoliittisen valiokunnan ja osaston toiminnassa. 2. Valiokunta ja toimihenkilöt Liikuntapoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimi PaavI? Pekkanen ja jäsenninä Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Osmo Niemelä, Pertti Paloheimo ja Ilmari Ylä-Autio. Osaston toimihenkilöinä ovat olleet osastopäällikkö Kalevi Suortti ja järjestösihteeri Marga Lindahl. 3. Liikuntapoliittinen toiminta Vuoden avaintehtävänä oli luonnollisesti liikuntalain valmistelun seuranta ja vaikuttaminen sen sisältöön SVUL:n tavoitteiden mukaisesti. Rivakan eduskuntakäsittelyn jälkeen voitiin todeta, että tulokseen voidaan olla tyytyväisiä. Liikuntalain pääperiaatteet vastaavat niitä odotuksia, joita sille asetettiin. Pettymyksenä on pidettävä sitä, että lain mukaiset menot rahoitetaan edelleen ensi sijaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroilla. Valtion tulo- ja menoarvioon varattu määräraha seurojen tukemiseksi lain ensimmäisenä voimassaolovuonna jäi myös kauas asetetuista tavoitteista. Liikuntalakia ja sen hyödyntämistä käsiteltiin lukuisissa SVUL:n koulutustilaisuuksissa vuoden aikana. Muista liikuntapolitiikan piiriin kuuluvista toiminnoista mainittakoon valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnittelu, johon SVUL osallistui sekä valtakunnan että läänintasolla. Koululiikunnan asema oli vuoden aikana vaakalaudalla koululakiuudistusta pohtivassa Opetusministeriön työryhmässä. SVUL antoi asiasta julkilausumia sekä val misteli yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa asiasta myös vetoomuksen. Em. lisäsksi valiokunnan käsittelyssä oli mm. kannanottoja YK :n kansainvälisen lapsen vuoden Suomen komitean tavoiteohjelmasta, pohdittiin liikunnan ja matkailun yhteistyömahdollisuuksia ja SVUL:n juhlavuoden valmisteluun liittyviä toimenpiteitä. 4. Urheilun järjestöpolitiikka SVULja TULjatkoivat edellisenä vuonna alkaneita neuvotteluja avoimen kilpailujäsensopimuksen tarkistamisesta. Syksyn aikana kartoitettiin jäsenjärjestöjen mielipiteet voimassa olleesta sopimuksesta sekä neuvotteluissa esillä olleista ehdotuksista. Tämän pohjalta sopimuksen yksityiskohdista päästiin vuoden loppuun mennessä lähes yksimielisyyteen. Varsinaiset päätökset samoin kuin sopimuksen allekirjoittaminen siirtyi luitenkin seuraavan vuoden puolelle. Vuoden aikana lakkautui myös yksi maamme urheilun keskusjärjestöistä, TUK. Tämä aiheutti voimakasta keskustelua järjestöjen määrärahaosuuksista. Liittovaltuuston kokouksessa kesäkuussa voitiin todeta, että neuvottelujen tuloksena SVUL:n määrärahaosuus keskusjärjestöjen yhteisestä määrärahasta oli kasvanut lähes kaksi prosenttiyksikköä. Tämä ei kuitenkaan vielä vastaa SVUL:n osuutta yleensä maan urheilutoiminnassa. 5. Järjestöasiat SVUL:n vuositilastointi toteutettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Seuratietojen tallennus suoritettiin ATK:lla. Sen sijaan piirien ja liittojen vuosi-ilmoitusten käsittely toteutettiin edelleen manuaalisesti. Piirien kautta vuosi-ilmoittaneiden seurojen luku oli edelleen kasvanut, ollen Näissä oli yhteensä henkilöjäsentä. Kasvua tältä osin oli n. 6 %. Järjestön kokonaisjäsenmäärässä oli kasvua niin, että yhteiseksi seura määräksi tuli ja henkilöjäsenmääräksi Tästä oli Metsästäjänliiton osuus seuraa ja jäsentä. Osaston toimihenkilöt osallistuivat aktiivisesti syksyn aikana valmisteluihin omaan ATK:hon. Seuratilastoinnin osalta vuoden alun 1980 tiedot tallennettiinkin jo tähän. Keväällä toimitettiin myös Tilastokirja II, johon oli koottu SVUL:n kehitystä sekä osuutta maamme urheilu- ja liikuntatoiminnassa kuvaavia tilastoja. Sekä liittojen että piirien toimintamäärärahaesitykset laadittiin voimassa olevien jakoperusteiden mukaisesti. Liittohallituksen esitys hyväksyttiin liittovaltuustossa yksimielisesti.. Perinteistä SVUL-viikkoa vietettiin juhlavuoteen valmistautumisen merkeissä. Pääjuhla pidettiin 70. juhlavuottaan viettäneessä Suur-Savon piirissä Mikkelissä. Vuoden aikana laadittiin myös piirien valiokuntien ja muiden toimielinten tehtäväkuvaukset. joita liittohallitus suositteli piireille käyttöön otettavaksi vuoden 1980 alussa. 6. Sääntöasiat Sääntövaliokuntaan kuului Juhani Salmenkylä puheenjohtajana ja jäseninä Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli Swanljung ja Risto Sylve Iin. Valiokunta antoi lausuntoja jäsenjärjestöjen sääntömuutoksiin, käsitteli eräitä kurinpitoasioita sekä antoi lausuntoja mm. piirin jäsenseuran tunnusmerkeistä. Valiokunta seurasi tiiviisti ministeri Esko Rekolan johtaman yhdistyslakikomitean työskentelyä. Komitean jäsenenä oli osastopäällikkö Kalevi Suortti

15 Koulutustoiminta 1. YLEISTÄ Vuosi 1979 oli voimakasta henkilöstön vaihdoksen ja lisääntymisen aikaa. Tapahtuneella kehityksellä saatiin entistä enemmän voimia kenttätoimintaan koulutusohjaajien lukumäärän lisääntyessä 12:sta 17:ään. Henkilöstövaihdokset aiheuttivat myös joidenkin toimintojen " rauhoittumista". Ennen kaikkea valmentaja koulutus tapahtui ilman uudistuksia samoin julkaisutoiminta muutaman toimeliaan vuoden jälkeen toimi rutiininomaisesti. Koulutustoiminnan painopiste siirtyi edelleen järjestökoulutuksen suuntaan. Edellisenä vuonna laadittua päätoimisen henkilökunnan koulutusohjelmaa toteutettiin suunnitelman mukaisesti yhteistoiminnassa yksityisen konsulttitoimiston kanssa. Toiminnankehittämisseminaarit, TOKESET, antoivat ärsykkeitä monille SVUL-organisaation tahoille itsetutkiskeluun ja kehittymiseen. Vielä kun Suomen Urheiluopistossa alkoi syksyllä 5-viikkoinen Liikunnanhallinnon-tutkinto, jonka kaikki 14 osanottajaa olivat SVUL:sta, ovat toiminnan- ja organisaation kehittämisvalmiudet lisääntyneet merkittävästi SVUL:ssa. Seuratoiminnan edelleen kehittämiseksi tehtiin toimintavuoden aikana uusi Seuratoiminnan kehittämiskurssi, STKK. Seuroille terkoitettuun kurssiin tehtiin uusi opetusmateriaali, ohjelma ja järjestettiin kouluttajakoulutus. Yhteistoiminta liittojen kanssa lisääntyi merkittävästi STKK :ien järjestämisessä. Vuoden aikana käynnistyi seurojen toimialakoulutuspakettien tekeminen. Vaikka valmentajakoulutus sujuikin rutiininomaisesti ilman erityisiä uudistuksia tai tehostamisia järjestettiin ennätysmäärä B-valmentajakoulun perusosia eli yhteensä 26 kappaletta. Lähes kaikki valmentajakoulutukseen halunneet henkilöt voitiin kouluttaa. Yhteistoiminta urheiluopistojen kanssa tiivistyi vuoden aikana entisestään. Keväällä opistot kokoontuivat SVUL:n kutsumana yhteistoimintakokoukseen, jossa kahdeksan opiston läsnä ollessa sovittiin yhteistoiminnan periaatteista ja rutiineista. Kakki A-valmentajaseminaarien perusosat ja viisi B-valmentajakoulun perusosaa järjestettiin eri urheiluopistojen toimesta. 2. KOULUTUKSEN PÄÄTOIMISET TOIMIHENKILÖT Keskusliitossa koulutuksen alueella työskentelivät kertomusvuonna päätoimisesti koulutuspäällikkö Markku Perttula sekä alkaen koulutussihteeri Tapani Frantsi sekä osastosihteeri Ritva Hakopää. Jäsenpiireissä toteuttivat SVUL:n koulutusta v koulutusohjaajat: Haajanen Juha alkaen Pohjois-Pohjanmaa Haapoja Matti asti Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, alkaen Keski-Suomi Heinänen Aulis, Uusimaa Järvelä Aaro asti Lappi, Länsi-Pohja, alkaen Keski -Pohjanmaa Kartila Matti asti Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Pohjois-Savo Kausalainen Antti alkaen Kymenlaakso Muukkonen Rauno alkaen Lahti Muurimäki Markku asti Etelä-Pohjanmaa Partanen Tapio alkaen Kainuu Pollari Sauli alkaen Etelä-Karjala, Suur-Savo, alkaen Suur-Savo Pusa Heikki alkaen Etelä -Karjala Raninen Jarkko, Varsinais-Suomi Saarni Tapio alkaen Satakunta Sorsa Markku alkaen Pohjois-Karjala Tikkanen Juha, Helsinki Tuorila Pauli asti Satakunta Turunen Johannes, Häme Virta Seppo alkaen Etelä-Pohjanmaa 3. JULKAISUTOIMINTA Urheiluosasto on toimittanut 1979 aikana seuraavat julkaisut: 1. Seuratoiminnan kehittäminen, sivuja 76, toimittanut Tapani Frantsi 2. SVUL Kouluttaa 1980, sivuja 140, toimittanut Markku Perttula 3. Lyhennelmiä ulkolaisista urheilun aikakausilehdistä n:o 1/1979, sivuja 65, toimittaneet: Keijo Häkkinen, Risto Koskinen, Antti Mero, Maaret Veistola 4. Lasten Urheilukoulu-LUK, sivuja 80, toimittaneet: Tero Selvinen, Lasse Hellsten, Ilkka Ruokonen, Anja Susi, Pauli Tuorila 5. Eri voimaharjoittelumenetelmien vaikutus lihasvoiman kasvuun, sivuja 49, toimittanut Keijo Häkkinen

16 6. Havaintoja hiihtäjien ja kestävyysjuoksijoiden verryttelystä, sivuja 31, toimittanut Juha Karvonen 7. Hiihdon väliaikatutkimus Lahden esikisoissa 1977 ja maailmanmestaruuskisoissa 1978, sivuja 30, toimittaneet: Heikki Rusko, Heikki Kantola JÄRJESTÖTOIMINNALLINEN KOULUTUS 4.1. Jäsenpiirien valiokuntien puheenjohtajat Hanasaaren Kulttuurikeskus, Espoo, osan ottajia Seuratoimintakurssit Seuratoimintakurssien toteuttamisesta vastaa piirien koulutusvaliokunnat. Seuratoimintakurssin suorittaneet piireittäin: Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti t~~~i~p~hj~ : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ~~ Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Seuratoimintakurssin suorittaneita oli vuonna 1979 yh teensä Seuratoiminnan Kehittämiskurssit Seuratoiminnan Kehittämiskurssejajärjestettiin yhteistyössä SVUL:n urheiluosaston, jäsenpiirien ja -liittojen kesken allaluetelluissa urheilumuodoissa yhteensä 32 tilaisuutta. Ampumahiihto 3 Hiihto 3 Jääkiekko 7 Koripallo 1 Lentopallo 2 Pesäpallo 2 Uinti 3 Yleisurheilu PÄÄTOIMISTEN TOIMIHENKILÖIDEN KOULUTUS 5.1. Piirien puheenjohtajat ja piirijohtajat Varala Ohjelmassa : - SVUL:n juhlavuoden projekti " SVUL-80" - piirien luottamuselinten ja toimihenkilöiden tehtäväkuvaukset - läänien liikuntapaikkasuunnitelmat Osanottajia Vierumäki Ohjelmassa : - SVUL-80 juhlavuosi - SVUL:n budjettisuunnitelma - selvitys kunnallisista urheilumäärärahoista - järjestökatsaus Osanottajia Liittojen toiminnanjohtajat Liittojen toiminnanjohtajille järjestettiin vuonna 1979 neljä puolenpäivän tilaisuutta, joissa käsiteltiin informaatio- ja ajankohtaisia asioita SVUL:n, jäsenliittojen ja -piirien henkilökunta Henkilöstöpäivät, Rantasipi Hyvinkää Ohjelmassa: - Olympiakomitean info 1980 kisavalmisteluista - Yhteistoiminta SVUL:ssa - liikuntalal<.i - SVUL-80 info - työelämän ihmissuhteet Osanottajia 126 Toiminnan keh ittämisseminaari (TOKESE) Uutena koulutusmuotona toteutettiin TOKESE-koulutus, johon osallistui 22 jäsenliittoa, 18 -piiriä ja keskusliitto. 5.4". Jäsenliittojen valmennus- ja koulutusjohto Hanasaaren Kulttuurikeskus,. Espoo Osanottajia VALMENTAJAKOULUT~S 6.1. Valmentajien täydennyskoulutus Kansainvälinen Lapsiliikuntakongressi Dipoli, Espoo Osanottajia 188 kymmenestä eri maasta A- ja B-valmentajien täydennyskoulutustilaisuudet Vuoden 1979 aikana järjestettiin 8 aluekohtaista A- ja B-valmentajien täydennyskoulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 295 valmentajaa. Aiheena ol i: NOPEUSVALMENNUS Osanottajat jakaantuivat piireittäin seuraavasti : Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi A-valmentajaseminaarit Vuoden 1979 aikana urheiluopistot järjestivät 4 seminaaria. Seminaarin suoritti 125 valmentajaa. Valmentajat jakaantuivat liitoittain ja piireittäin seuraavasti :. Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Karateliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen..Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Pyöräilyliitto : Suomen Pöytätennisliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Puolustusvoimat Muut Etelä-Karjala Etelä -Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski -Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Muut B-valmentajakoulut Vuoden 1979 aikana järjestettiin 26 B-valmentajakoulua (perusosaa), joista urheiluosasto järjesti 21 ja urheiluopistot 5. Valmentajakoulun suoritti 978 valmentajaa jakautuen lajeittain ja piireittäin seuraavasti: Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Karateliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto SNNL Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto

17 Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajain Liitto Suomen Voimisteluliitto Tanssiurheilun Keskusliitto Jousiampujainliitto CIF Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso... " Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa ~fbsinais - Suomi Muu C-valmentajakurssit C-valmentajien koulutus on tapahtunut entiseen tapaan piirien koulutusvaliokuntien järjestäminä. C-val":lentajakurssin suoritti vuonna 1979 yhteensä 5073 Jakautuen piireittäin seuraavasti: Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki ~=i~~u ' : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :: ~g1 Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso "..... " 201 t:~~i : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ~: : : : :: ~~~ Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi URHEILUOSASTON SUUNNITTELUJAKSO Vuokatti Ohjelmassa: toimintasuunnitelmat - SVUL-80 Suomen Kuntourheiluliiton KTS - Suomen Pesäpalloliiton toiminnan esittely S~omen Hi.~h~?liiton toiminnan esittely - pllnen tehtavakuvaussuositusten esittely Varala Ohjelmassa : - SVUL-80 kuntoliikuntatoiminta kouluttajakoulutus - uuden puheenjohtajaoppaan ja -kurssin esittely Suomen Uimaliiton esittely SVUL:n kouluttajien toiminta v KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISTOIMINTA Liikunnan lääninkouluttajat ja didaktiikan lehtorit Vierumäki Ohjelmassa: SVUL tänään - SVUL:n koulutustoiminta - Suomen Urheiluliiton näkemys yu -koulutuksesta Suomen Koripalloliiton koulutus- ja valmennusohjelma tyttöjen ja naisten sekä poikien ja miesten maajoukkuevalmennus Osanottajia 30. Nuorisotoiminta 1. Yleistä Vuoden 1979 nuorisotoiminta on noudattanut SVUL:n periaateohjelman mukaista linjaa. Nuorisotoiminnasta ovat vastanneet SVUL:ssa nuorisosihteeri sekä piireissä koulutusohjaajat. Vuoden 1979 alusta piireissä uudistettiin lähinnä valiokuntien työnjakoa, tämän seu rauksena useista piireistä lakkautettiin nuorisovaliokunnat. Vuoden 1978 aikana suoritettiin nuorisotoimintaan liittyvä kartoitus, jonka seurauksena on toteutettu muutamia nuorisotoimintaan liittyviä toimenpiteitä. Näistä merkittävin uudistus on lasten urheilukoulutoiminnan käynnistäminen seuroissa. Tätä varten vuoden aikana valmistui lasten urheilukouluopas. Lisäksi aloitettiin suunnitelmat SVUL:n juhlavuoden nuorisotapahtumien osalta. 2. Leiritoiminta SVUL:n leiritoimintaan on sisältynyt valtakunnalliset leirit vuotiaille, piirien koulutusleirit vuotiaille sekä piirikohtaiset liikuntaleirit 8-14 vuotiaille. Leiritoiminnan tavoitteena on ollut saada mahdollisimman moni nuori mukaan SVUL:n leiritoimintaan. Leirien merkitys tulee korostumaan entisestään, erityisen merkittävää leireillä on mm. yhteistoiminta, puutteelliset olosuhteet, sään vaihtelut sekä leirihengen muodostuminen. 3. Ohjaajien koulutus Urheilukouluohjaajien koulutus on tapahtunut piireissä koulutusohjaajien toimesta. Kurssikirjana on ollut nuorisourheilun Sampo. Vuoden aikana on käynnistetty uuden koulutusohjelman suunnittelu. Nuorten ohjaajien mukaan saaminen on ollut vaikeaa. Toisaalta ohjaajien työllistämiseen seuroissa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Nuoret ohjaajat kaipaavat tukea, kannustusta sekä vastuuta. Vastuuseen kasvattaminen tulisi aloittaa jo nuoresta pitäen. 4. Kansainvälinen toiminta Kansainvälistä nuorisoyhteistoimintaa on hoitanut NUYV. SVUL:n edustajina NUYV:ssa ovat olleet Jaakko Holopainen, Kalevi Suortti, Aulis Potinkara, Tero Selvinen sekä myöhemmin Pauli Tuorila. Kansainvälisessä nuorisotoiminnassa etusijalla on ei kilpaurheilullinen pohjoismainen nuorisotoiminta. Tästä toiminnasta vastaa lähinnä SVUL:n Nuoret. Yhteenveto SVUL:n leiritoimintaan osallistuneista 1979 LIITTO/LAJI VKL PKL YHT: Suomen Ampujainliitto (x) 2/ Suomen Ampumahiihtoliitto 5/ Suomen Hiihtoliitto 17/ Suomen Judoliitto 27 2/ Suomen Jääkiekkoliitto 29 18/ Suomen Kanoottiliitto 1/ Suomen Koripalloliitto 9/ Suomen Käsipalloliitto 1/ Suomen Lentopalloliitto 28 8/ Su omen Lu isteluliitto 1/ Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto 9/ Suomen Painiliitto 1/ Suomen Painonnostoliitto 1/ Suomen Pesäpalloliitto 7/ Suomen Pyöräilyliitto 1/7 7 Suomen Suunnistusliitto 16/ Suomen Taitoluisteluliitto 17 1/ Suomen Tennisliitto 3/71 71 Suomen Uimaliitto 20 9/ Suomen Urheiluliitto 14/ Suomen Voimisteluliitto 3/ PKL Liikl. yht. urh.k.o. Etelä Karjala 3/ Etelä-Pohjanmaa 13/ Hel si nki 9/ Häme 8/ Kainuu 8/ Keski-Pohjanmaa 5/ Keski-Suomi 8/ Kymenlaakso 12/ Lahti 12/ Lappi 5/ Länsi Pohja 5/ Pohjois-Karjala 8/ Pohjois-Pohjanmaa 2/ Pohjois-Savo 7/ Satakunta 14/ Suur-Savo 9/ Uusimaa 12/ Varsinais-Suomi 3/

18 Tutkimustoiminta 1. SVUL:n tieteellinen valiokunta SVUL:n tutkimustoiminnan tarkoituksena on seurata, välittää ja tuottaa SVUL:n jäsenjärjestöjen ja keskusliiton toiminnassaan tarvitsemaa tutkimustietoutta. Tutkimustoiminnasta vastaa vuonna 1963 perustettu SVUL:n tieteellinen valiokunta. Vuonna 1979 valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Val iokunnan puheenjohtajana oli toista kauttaan professori Antti Ahlström Helsingistä sekä jäseninä professori Erkki Asp Turusta, tri Kauko Huikuri Helsingistä, tri Juha Karvonen Oulusta, tri Simo Mäkelä Helsingistä ja apulaisprofessori Heikki Rusko Jyväskylästä. Valiokunnan esittelijän tehtäviä hoiti vt:nä saakka liik.tiet.maist. Eero Hynninen ja loppuvuoden SVUL:n suunnittelupäällikkö Tor Jungman. 2. Tiedonvälitysprojekti Vuonna 1979 tutkimustoiminnan painopiste oli t iedonvälityksen tehostamisessa. Tätä silmälläpitäen käynnistettiin yhteistyössä neljän jyväskyläläisen tutkijan kanssa tiedonvälitysprojekti. Projektin perusajatuksena on seurata kuukausittain ulkomaista liikuntatieteellisen tutkimuksen ja valmennuksen aikakausilehteä sekä tuottaa näistä parikymmentä Iyhennelmää kuu kausittain. Lyhennelmät kootaan 2-4 kertaa vuodessa yleiseen jakeluun tarkoitetuksi julkaisuksi. Ensimmäinen julkaisu saatiin valmiiksi loppuvuodesta Vuonna 1979 tiedonvälitysprojektia toteuttivat liik.tiet. maist. Keijo Häkkinen, liik.tiet. maist. Risto Koskinen, liik.tiet. maist. Antti Mero ja liik.tiet. maist. Maaret Veistola. Tutkimustiedon välittämiseksi on jo aika isemmin perustettu SVUL:n liikuntatieteellinen julkaisusarja. Vuonna 1979 siinä ilmestyivät seuraavat julkaisut: Rusko ja Kantola, Hiihdon väliaikatutkimus, Karvonen, Ha vaintoja hiihtäjien ja kestävyysjuoksijoiden verryttelystä sekä Häkkinen, Eri voimanharjoitusmenetelmien va i kutus lihasvoiman kasvuun. 3. Lapsiurheilu puhutti Vuoden 1979 urheilulliseksi teemaksi muodostui lapsiurheilu ja sen ongelmatiikka. SVUL:n tieteellinen va liokunta osallistui käytyyn keskusteluun järjestämällä yhteistyössä koulutuslinjan kanssa kansainvälisen lapsiliikuntakongressin Espoon Dipolissa. Kongressissa oli lähes 350 osanottajaa kymmenestä eri maasta. Kongressin pääteemoja olivat ihmisen liikunnallinen kehi tys, opetus, kasvatus ja valmennus sekä liikunnan vaikutukset kasvuun ja kehitykseen. Lasten ja nuorten urheilun yhdeksi keskeisimmäksi kysymykseksi muodostui ongelma miksi menestyvä nuori urheilija lopettaa kilpaurheiluharrastuksensa. SVUL:n tieteellinen valiokunta käynnisti ongelman ratkaisemiseksi yhteistyössä Turun yliopiston sosiologian laitoksen kanssa nuorten kilpaurheiluharrastuksen pysyvyyttä selvittelevän tutkimusprojektin. Projektissa keskitytään n heittäjän, juoksijan, suunnistajan, hiihtäjän ja jääkiekkoilijan urheilu-uraan sekä kilpaurheiluharrastuksen jatkamisen ja lopettamisen syihin. Ensimmäiset tulokset tutkimuksesta on saatavissa loppuvuodesta Uusia suunnitelmia Vuosi 1979 oli Valtion liikuntatieteellisen toimikunnan tutkimuspoliittisen ohjelman viimeinen voimassaolovuosi. VL TT käynnisti uuden ohjelman laatimisen syksyllä Koska ohjelma määrittelee maassamme harjoitettavan liikuntatieteellisen tutkimuksen perussuunnan viideksi vuodeksi eteenpäin, piti tieteell inen valiokunta erittäin tärkeänä tähän uudistamistyöhön osallistumista. Valiokunta käsittelikin useassa kokouksessaan kilpa- ja huippu-urheilun tutkimustarvetta maassamme. Nämä keskustelut välittyivät sitten esittelijän kautta ohjelmatyöryhmään. SVUL:n omassa tutkimustoiminnassa käynnistyi varsin merkittävä keskustelu yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston liikunta biologian laitoksen kanssa. Yhteistyön perusajatuksena oli se, että SVUL:lla olisi laitoksella oma puolipäivätoiminen tutkija, joka toteuttaisi SVUL:a ja sen jäsenjärjestöjä palvelevaa tutkimustoimintaa. Suunnitelmissa päästäneen sopimus- ja toteuttamisasteelle vuonna Kans~invölinQn.. lapsillikuntakon2rassi Espoo, Dipoli (~) Intcrnational ConQross on Physical Activity in Childhood n 32

19 Kansainvälinen toiminta 1. SVUL:n kansainvälinen valiokunta Urheilun jatkuvasti kasvava kansainvälinen merkitys johti vuonna 1979 siihen, että SVUL:n liittohallitus näki tarpeelliseksi nimetä SVUL:lle kansainvälisen valiokunnan huolehtimaan niistä kansainvälisistä asioista, jotka eivät luonteensa puolesta kuulu jäsenliittojen toimialaan. Kuluneena vuotena valiokunta kokoontui neljä kertaa ja siihen kuuluivat Kaarlo Hartiala, puheenjohtaja, Arne Berner, Väinö Eskelinen, Carl-Olaf Homlln, Paavo Pekkanen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg ja Marjatta Väänänen. Valiokunnan esittelijänä oli Tor Jungman. 2. SVUL:n kansainvälinen ohjelma Toimenkuvauksensa mukaisesti SVUL:n kansainvälisen valiokunnan tehtävät muodostuvat Suomessa tapahtuvan kansainvälisen urheilupolitiikan, liikuntakulttuurin kansainvälisen kehityksen, SVUL:n jäsenjärjestöjen neuvonnan ja ohjauksen sekä SVUL:n kansainvälisen edustuksen valmistelun ja toteutuksen aiheuttamista toimenpiteistä. Vuoden 1979 merkittävin työ oli SVUL:n kansainvälisen ohjelman valmistelu. Ohjelma,joka lähti lausuntokierrokselle päävaliokuntiin vuoden lopussa, jakaantui kahteen osaan. Ohjelman aluksi luodaan katsaus kansainvälisiin urheiluorganisaatioihin ja loppuosassa suuntaviivoja SVUL:n suhtautumiselle kansainväliseen urheilutoimintaan ja sen ongelmiin. Tiedotustoiminta 34 Vuodelle 1979 antoivat tiedotustoiminnassa leimansa uudistukset ja kehittämistoiminta. Vuoden alusta muutettiin eräitä jo perinteisiksi muotoutuneita toimintatapoja entistä enemmän käytäntöä ja tiedotuksellisia tavoitteita palveleviksi. Kehittämistoiminta liittyi osaltaan koko SVUL:n toiminnan kehittämiseen. Jokavuotiset rutiinit eli määräaikaisjulkaisut, lehdistötilaisuudet, kalenterien toimittaminen jne. veivät varsin 3. Kansainvälisiä tapahtumia Valiokunta järjesti huhtikuussa Espoon Hanasaaressa pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen yhteistyöelimien, Felleskomitean kokouksen. Kokoukseen otti osaa 33 urheilujohtajaa Tanskasta, Fär-saarilta, Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kokouksessa keskusteltiin mm. dopingin mukanaan tuomista ongelmista ja niiden yhteispohjoismaisesta ratkaisusta, apartheidista urheilussa sekä Kiinan-Taiwanin kysymyksestä. Valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä osallistuivat kuluneena vuotena NGO-klubin työskentelyyn. Vuoden teemana oli NGO -klubin virallistaminen ja laajentaminen Euroopan ulkopuolelle. Asiaa valmistelemaan perustettiin työryhmä ja maailman NGO:n perustaminen tullee ajankohtaiseksi vuonna Usean vuoden valmistelun jälkeen on UNESCO :on perustettu 30:n maan liikunta- ja urheilu komitea. Komitea on tunnustanut olympialiikkeen ja kansainvälisten erikoisliittojen toiminnallisen itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Sen työkentäksi näyttää muodostuvan kolmannen maailman odotusten täyttäminen taloudellisen, teknisen ja tiedollisen tuen saamiseksi liikuntakasvatus- ja urheilutoiminnoilleen, urheilun eettiset ongelmat sekä urheiluun liittyvät tekniset, lääketieteelliset, kaupallisuuden ja ammattilaisuuden tuomat lieveilmiöt sekä rotusyrjintäongelmat. SVUL:n kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja, kansleri Kaarlo Hartiala on osallistunut Suomen delegaation jäsenenä UNESCO:n urheiluasioita valm istelevan ryhmän työskentelyyn. huomattavan osan työajasta. Tiedotusosasto on osallistunut täydellä teholla SVUL:n TOKESE:en ja sen jatkotoimiin. Kesällä käynnistyneestä prosessista on ollut huomattavaa apua suunniteltaessa vuoden 1980 toimintoja. Ensimmäistä kertaa osastolla on luotu johdonmukainen tavoiteohjelma, jossa on määritetty painopistealueet. joille keskitetään vuoden kuluessa voimat. Tiedotusosaston erityisprojekteista vuoden 1979 aika na mainittakoon Lapsiliikuntakongressin tiedottaminen ja maamme suurimpien s~.~<;>malehtie.~. pä.ät<;>im.ittajille Vierumäellä jarjestetty paatolmlttajaseminaari. Sem inaarin osanotto oli hyvä, paikalla ol i 14 lehden edustajat. SVUL:n puolelta ol i järjestön toimintaa ja liikuntapoliittista tilannetta esittelemässä SVUL:n korkeinta johtoa. Päätoimittajaseminaari.n sa~n:.~ vastaanotto oli yllättävän positiivinen ja täman enttam hyvin onnistuneen tilaisuuden pohjalta tullaan kehittämään uusia tapaamisia vastaavien ryhmien kanssa. SVUL 80-projektin tiedotustehtävät ovat myös ~ölli.stäneet osastoa. Henkilöresurssien vähäisyyden ja OSittain myös henkilövaihdoksen takia juhlavuoden tiedottamiseen on päästy keskittymään vasta loppuvuodesta. Syyskuussa pidettiin Vierumäellä lehdistölle SVUL 80- avausesittely. Tiedotusosasto järjesti yhdessä Urheilutoirryittajien lii ~ ton paikalliskerhojen. kan~sa vu<?d~n 1.97~. a~ka~a. ~aksl tilaisuutta,joissa selvitettiin lehtimiehille lahmna liikuntapoliittista tilannetta ja SVUL 80-juhlavuotta. SVUL:n vuosikirja valmistui kevään liittovaltuuston kokoukseen. Se painettiin Hangon Kirjapaino Oy:ssä, 224-sivuisen teoksen painos oli 3500 kpl. Sama kirjapaino teki myös vakiintuneen ~sem~n saa~uttane~n Soita SVUL-puhelinluettelon, joka IlmestYI maaliskuussa. Vuoden alusta alettiin koota viikoittain SVUL:n Suomen Urheilulehti Suomen Urheilulehti ilmestyi vuoden aikana 51 kertaa, kerran kaksoisnumerona. Erikois- eli 4-värinumeroita oli 10. Syksyn aikana toimitettiin Urhe! ~ ijan.. Joul~ -?9. L~hti il mestyi marraskuun puolessa vallssa. TOimittamisesta ja taitosta vastasi toimittaja Pekka Seppänen. Marraskuun lopulla ilmestyi myös järjestyksessään neljäs Urheilukalenteri, jonka toimitti ja taittoi Antti O. Arponen. Suomen Urheilulehden painoi edelleen Lehtisepät Ky Pieksämäellä, Urheilijan Joulun Vaasa Oy ja Urheilukalenteri 80:n Weilin+Göös Oy Espoossa. Urheilulehden päätoimittajana on ollut Jouni Vilerm? ja toimittajana Lauri Karppinen. Lehden suppeaan t<;>lmittajalukuun oli johtokunta jo pitkään toivonutvahvistusta ja syksyllä tässä onnistuttiin. Joulukuun alust~ a~tui palvelukseen Jarmo Färdig lehden kolmanneksi toimittajaksi. lehdistötiedotetta, joka lähetetään yli 90 lehd~iie ympäri Suomen. Sillä on parannettu maaseutulehtien palvelua.. Sisäisen tiedottamisen välineeksi perustettiin Kotlottelu-henkilöstölehti. Se ilmestyi 8 kertaa vuoden aikana. Lehti jaetaan kaikille SVUL:n, piirien ja Ii!ttoje.~.. to!m! henkilöille, luottamusmiesjohdolle, seurojen pa~tolml sille työntekijöille ja SVUL:n eläkeläi~ille. Levikki on noin 500 kpl. Kotiottelu on saanut varsm suopean vastaanoton. SVUL:n tiedottamisesta vastaavan tiedotusvali<?kunnan puheenjohtajana toimi kuluneen vuoden aikana SVUL:n varapuheenjohtaja Esko Sa rv.1 kas. Vara~u heenjohtajana toimi tiedotuspäällikkö ~Ikko Taka:Slhvola ja jäseninä toimittaja Eeva -Kaanna Hol<?pamen, apulaisjohtaja Kari Kallio, tiedotuspäällikkö Remo La~ ~ konen ja toimittaja Matti Salmen kylä. Valiokunta piti vuoden aikana kahdeksan (8) kokousta. Kotiottelun päätoimittajana on ollut pääsihteeri M.auri Oksanen toimitussihteerinä Ari J. Aalto. Lehden tolml tusneuv~ston puheenjohtajana toimi tiedotuspää~lik~.ö Erkki Mustakari, jäseninä Raimo Aromaa, Tuula Harkonen, Pauli Natunen, Pentti Pihlakoski, Juha Sahramaa ja Juha Tikkanen. Tiedotusosaston päällikkönä toimi asti VO Erkki Mustakari ja alkaen HuK Antti O. Arponen. Tiedotussihteerinä on ollut HuK Ari J. Aalto. Kahden miehen voimalla Urheilulehti ilmestyi 1979 varsin sisällökkäinä numeroina. Lehden kireä taloustilanne pakotti tosin avustajien ja kuvien käytössä nou dattamaan tarkkaa harkintaa. Vuoden aikana ovat useat eri ryhmät pohtineet Urheilulehden kehittämistä. Eräänä syynä oli ennakkotieto siitä, että sponsorin tukemana lehden I~vikki.. reil.usti kaksinkertaistuu vuoden 1980 alusta. Kehltystyossa on otettu huomioon lukijan, kustantajan ja toimituksen mielipiteitä. Tulokset nähdään vuoden kuluessa. Levikinedistämisessä on ponnisteltu budjetin suo.miss.a niukoissa puitteissa. Hälytt~vänä ti~to~.a on ~avalttu tllaajakunnan vaihtuvuus. Vaikka levlkkla. onkm :>.~a~u ~a saisesti nousemaan, on tilauksensa uuslmatta jattavlen määrä huolestuttavan suuri. 35

20 Jäsenliittojen liitteiden katsottiin olevan tähän eräänä syynä. Tämän vuoksi vuoden 1980 alusta liitteet ilmestyvät vaihtosivuina, eli ne eivät mene tavalliselle tilaajalle, vaan vain liiton osoitteistolle. Syksyn aikana levikinedistämistyössä on päästy mittaviin yhteistoimintasopimuksiin, joiden vaikutus näkyy vuonna Urheilulehden organisaatiota on päätetty uudistaa vuoden 1980 alusta. Johtokuntaa rasittaneet talous- ja henkilöstökysymykset siirtyvät tiedotusvaliokunnalle. Samalla johtokunta-nimitys lakkautetaan ja tilalle tulee toimitusneuvosto. Toimitusneuvosto keskittyy vain lehden sisällöllisiin seikkoihin ollen päätoimittajan ja toimituskunnan apuna. Sen tehtävänä on myös lehden linjan määrittely. Urheilulehden johtokunnan puheenjohtajana toimi vuoden aikana Jukka Salomaa, varapuheenjohtajana Jaakko Okker sekä jäseninä Esko Ojala, Tauno Vainio, Antero Viherkenttä ja Raimo Viskari. Kokouksissa oli asioiden esittelijänä Erkki Mustakari ja sihteerinä Ari J. Aalto. Lehden konttoria hoitivat Brita Halava ja Maija Vuokko. Lehden levikkipäällikkönä toimi Kauko Saarela ja ilmoituspäällikkönä Aate Juola. Ansiomerkkivaliokunta SVUL:n liitohallitus ja ansiomerkkivaliokunta myönsivät vuonna 1979 yhteensä 228 eri huomionosoitusta ansioituneille svullilaisille järjestöt yön tekijöille. Korkeimpana huomionosoituksena myönnettiin SVULkunniakilpi järjestön kunniajäsenille Bruno Arjangolle ja Bore Bergmanille. Valiokunta käsitteli myös alustavaa listaa SVUL:n kunniajäsenehdokkaista, mutta lopullinen käsittely siirrettiin 80-juhlavuoteen. Ansiomerkkivaliokunnan puheenjohtajana oli vuonna 1979 Arvi Jantunen, varapuheenjohtajana Pellervo Hyytiäinen ja jäseninä Olavi Lehtisalo, Aino Manninen, Esa Riihimäki ja Matti Tal~i. Valiokunnan asioiden esittelijänä oli Erkki Helenius, sihteerinä Antti O. Arponen ja pöytäkirjanpitäjänä Ari J. Aalto. Valiokunta piti vuoden aikana seitsemän kokousta. Kokouksissaan valiokunta käsitteli SVUL:n ansiomerkkien myöntämistä ja ehdotuksia Suomen urheilun ansioristien ja -mitalien myöntämiseen. Vuonna 1979 svullilaiset saivat opetusministeriön myöntämiä huomionosoituksia seuraavasti: kultaisia ansioristejä 14, hopeisia ansioristejä 19, hopeisia ansiomitaleja kullatuin ristein 37, hopeisia ansiomitaleja 126 ja pronssisia ansiomitaleja 121. Huomionosoituksia saatiin yhteensä 317. Ansiomerkkivaliokunta käsitteli myös merkkipäiviä viettäneiden merkittävien urheiluihmisten muistamista. Valiokunta hyväksyi SVUL:n urheilujohtajamerkin säännöt ja käsitteli opetusministeriön ansioristisääntöjen uudistussuunnitelmia. Näiden sääntöjen uudistamisen takia vuoden 1979 aikana painokuntoon saatettu kirja "Urheilun ansiomerkkiopas" siirtyi julkaistavaksi vuoden 1980 aikana. Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit Kunniajäsenmerkki 14 SVUL-kunniakilpi SVUL-kilpi Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Tunnustusmerkki Kultainen plaketti Hopeinen plaketti Tunnustusplaketti Kultaviiri Hopeaviiri Tunnustusviiri Yhteensä