OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA

Transkriptio

1 OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA

2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO OPISKELUHUOLLON MÄÄRITTELY JA KEHITTÄMINEN Opiskeluhuollon määrittely KODIN JA OPISKELUHUOLLON VÄLINEN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välinen yhteistyö varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kodin ja koulun välinen yhteistyö perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa OPISKELUHUOLLON TOTEUTTAMINEN Tehtävät ja kokoontumiset Tiedottaminen huoltajille Kirjaamiskäytännöt Salassapito ja viranomaistiedon siirtäminen OPISKELUHUOLLON PALVELUT Terveydenhuolto Psykologi Koulukuraattori Koulunkäynninohjaajien tuki Esiopetuksen aamu- ja iltapäivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lk Kouluruokailu Sosiaalipalvelut, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ONGELMA- JA KRIISITILANTEET Poissaolot ja niiden seuranta Koulukiusaaminen Koulun säännöt ja niiden noudattaminen Oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön NIVELVAIHEET Opiskeluhuoltoa koskeva lainsäädäntö OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 3

4 JOHDANTO Oppimisen ja opettamisen ohella koulutuksen tehtävänä on oppivelvollisuuden ensimmäisistä vuosista alkaen myös lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, joka tehtävä on vahvistettu perusopetuslaissa. Opetuksen tulee osaltaan edistää oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia, joka on tuonut kouluyhteisöön useita asiantuntijoita opettajien rinnalle. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä pyritään rakentamaan tehokasta tukea yksittäisen oppilaan ja laajemmin koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeisin ennaltaehkäisevä opiskeluhuollollinen suhde on kuitenkin oppilaan ja opettajan välinen. Kauhavan opiskeluhuollon käsikirja on laadittu opetussuunnitelmatyön alkaessa syksyllä 2014 vanhan käytössä olleen käsikirjan pohjalta. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tiivistä opiskeluhuollollisissa asioissa. Yhteisten käytäntöjen rakentaminen koko Kauhavan alueella on tärkeää tapahtuneen kuntaliitoksen vuoksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä kuntayhtymä Kaksineuvoisen hoidettavaksi. Tämä käsikirja on tarkoitettu niin huoltajille kuin koulujen opiskeluhuollon toimijoidenkin luettavaksi. Tavoitteena on ollut suunnitella opiskeluhuollon käytännöt lainmukaisiksi ja kaupungin strategisia tavoitteita tukevaksi siten, että palvelun laatua parannetaan, resursseja lisätään ja käytännöt koetaan mielekkäiksi ja niitä sitoudutaan toteuttamaan kaikissa kouluissa. Lisäksi haasteena on henkilöstön motivointi uusiin työtapoihin sekä yhteistyöverkostojen toimivuudesta huolehtiminen. Käsikirjassa määritellään opiskeluhuoltoa ja Kauhavan toimintamallia. Oppaassa kuvataan kodin ja opiskeluhuollon välistä yhteistyötä, opiskeluhuollon toimintaa sekä moniammatillisia palveluja. Käsikirjaan on koottu käytännön toimintamallit ojentamiseen ja kurinpitoon, poissaolojen seurantaan, kiusaamiseen puuttumiseen, koulun tukitoimiin, sekä nivelvaiheiden yhteistyöhön. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 4

5 1.OPISKELUHUOLLON MÄÄRITTELY JA KEHITTÄMINEN 1.1 Opiskeluhuollon määrittely Opiskeluhuolto on lapsen, nuoren, opettajan ja koko yhteisön tukemista. Opiskeluhuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea. Lapsella ja nuorella on oikeus opiskeluhuoltoon esiopetuksessa, perusopetuksessa ja edelleen toisella asteella. Opiskeluhuolto on arjen jokapäiväistä huolenpitoa. Opiskeluhuoltotyön lähtökohtana on lapsilähtöisyys sekä kouluyhteisöä että yksittäistä lasta koskevissa asioissa. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren oppi- misen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosi- aalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten on oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma määrittää 1. Arvion opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevasta opiskeluhuoltopalveuista. 2. Oppilaitosyhteistyön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. 3. Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa. 5. Toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Kauhavan kaupunki on laatinut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lastensuojelulain 12 :n mukaisesti. Hyvinvointisuunnitelmassa, Hyvä Elämä Tässä (HET) on määritelty visiot, arvot ja tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämä suunnitelma ohjaa myös opiskeluhuollon toimintaa. Hyvinvointisuunnitelma löytyy Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ja Kauhavan kaupungin sivuilta. 1.2 Opiskeluhuollon arviointi ja kehittäminen Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Kauhavan kaupunki arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikutuksia yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kaupunki osallistuu myös ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin ja arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Opiskeluhuoltotoiminnan arviointi on osa opetuksen ja kokonaisvaltaisen toiminnan laadun parantamista. 4. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 5

6 2.KODIN JA OPISKELUHUOLLON VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa opiskeluhuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuusja kriisitilanteissa. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja opiskeluhuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyössä kotien kanssa on syytä huomioida monimuotoiset perherakenteet ja niihin liittyvät huoltajuuskysymykset ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Mikäli oppilaan vanhemmat ovat eronneet ja heillä on yhteishuoltajuus, oppilasta koskevista tärkeistä asioista koulun tulee tiedottaa molempia huoltajia. Huoltajien uusille puolisoille saa antaa oppilasta koskevia tietoja ainoastaan tavallisista arkipäivän asioista. Merkityksellisten ja päätöstä vaativien asioiden ollessa kyseessä koulu on aina OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 6

7 yhteydessä huoltajaan. Mikäli kyseessä on yksinhuoltajuus, oppilasta koskevissa asioissa ollaan yhteistyössä siihen vanhempaan, jolla on huoltajuus. Mikäli lapsi on huostaanotettu, lapsen asioista päätettäessä (mm. tukitoimet) palaveriin on kutsuttava huostaanottopäätöksen tehnyt viranomainen, joka on käytännössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Mikäli hän ei ole paikalla, huoltajaa edustavalla taholla oltava sosiaalitoimen antama valtakirja. Oppilaan asioista keskusteltaessa jokaisella sijoituspaikan henkilöstöön kuuluvalla, joka osallistuu keskusteluun, tulee olla henkilökohtainen, yksilöity valtakirja ja merkittävämmistä asioista tulee aina olla valtuutus kotikunnan viranomaisilta. Huoltajuutta käyttää huostaan ottaneen kunnan sosiaalilautakunta ja käytännössä oppilaan oma sosiaalityöntekijä. 2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Esiopetuksessa luodaan pohja myöhemmälle kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Lapsen oppimista edistää koulun ja vanhempien suotuisa vuorovaikutus. Vuorovaikutus yhdistää koulun ja kodin erilaisia kasvuympäristöjä ja siten edistää lapsen ehyen kasvuympäristön muodostumista. Toimiva vuorovaikutus avartaa sekä vanhempien että koulun näkökulmaa lapsen kehityksestä, kasvatuksesta ja oppimisesta ja samalla myös tukee kumpaakin osapuolta lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamisessa. Koulun ja vanhempien välisessä yhteistyössä kohtaavat koulun ja perheen erilaiset lasta, lapsuutta, kasvatusta ja oppimista koskevat ajattelutavat ja käytännöt. Yhteistyössä tärkeää on toisen osapuolen ajattelutapojen ja käytäntöjen tunteminen ja kunnioittaminen. Huoltajilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lapsensa kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Yhteistyö on aina vastavuoroista, mutta kouluilla on siitä huolimatta ammatillinen velvoite suotuisan yhteistyön rakentamisessa ja aloitteellisuudessa. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta yhdessä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä ohjata perhe tarvittaessa ulkopuolisten tukipalvelujen piiriin. 2.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa Kodin ja koulun yhteistyötä määrittelevät valtakunnalliset säädökset ja määräykset. Niissä lähtökohtia ovat lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaaminen, huolenpito, oikeudenmukaisuus ja vastuu. Perusopetuslain, lukiolain ja terveydenhuoltolain mukaan opetussuunnitelmat on laadittava yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa siltä osin, kun ne koskevat opiskeluhuoltoa sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Tärkeää yhteistyön rakentumisessa on aluksi molemminpuolinen tutustuminen, varhainen ja avoin dialogi sekä kiinnostunut ja kunnioittava kuuleminen. Koulun tulee huolehtia myös käytännöistä, jotka edesauttavat yhteistyön kehittymistä, kuten vanhempainvartit säännöllisesti kaikilla kouluasteilla, vanhempainillat, tiedotteet, reissuvihot ja Wilma. Koulussa on hyvä sopia yhteisesti asiat, jotka otetaan esille kaikkien vanhempien kanssa. Neuvola-asetus määrittää myös osaltaan kouluterveydenhuollossa kodin ja koulun yhteistyötä. Koululaisen ja perheen näkökulmasta on tärkeää, että huoltajat tuntevat koulun opiskeluhuollon käytännöt ja ovat tietoisia oman lapsensa asioiden käsittelemisestä opiskeluhuollon toimijoiden kesken. Kouluterveydenhuollon ammattilaisten on puolestaan tärkeää tiedostaa asiakkaan ja palvelun käyttäjän tarpeet, odotukset ja oikeudet. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa annetaan myös suosituksia kodin ja koulun yhteistyöstä. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 11

8 3.OPISKELUHUOLLON TOTEUTTAMINEN 3.1 Tehtävät ja kokoontumiset Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. (OHL14 ) Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. (OHL14 ) Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja, Kauhavalla kunkin koulun johtaja/ rehtori. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. (OHL14 ) Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteystahoja taikka opiskelijan läheisiä. Ensisijainen puuttuja on aina opettaja, joka on lapsen kanssa kouluaikana tekemisissä. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu riittää asian korjaamiseksi. Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä op- pimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, että opettajalla ei ole välineitä sen käsittelemiseen, hän tuo asian asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. Vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä lapsen luokanopettajaan/- valvojaan mikäli jokin asia lapsen koulunkäynnissä huolestuttaa. 3.2 Tiedottaminen huoltajille Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. (OHL 18 ) Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskeliijan tai jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 11

9 suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallitua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. (OHL19 ) Sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, jos sen arvioidaan olevan lapsen ikä, kehitys tai olosuhteet muutoin huomioon ottaen lapsen edunmukaista. Lasta koskeviin asiakirjoihin on kirjattava syyt, jotka ovat edellyttäneet lapsen tapaamista vastoin huoltajan suostumusta. Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua. (LSL 29.3 ) 3.3 Kirjaamiskäytännöt Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muuta opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen. Kun 14 :ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntiaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muuta asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. (OHL20.3 ) Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan: 1)nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskleijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot; 2) asian aihe ja vireillepanija; 3)opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet; 4)tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistunet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot; 5)toteutetut toimenpiteet; 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä teitoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. (OHL20.5 ) 3.4 Salassapito ja viranomaistiedon siirtäminen Tietojen luovuttamista säädellään mm. perusopetuslaissa, potilaslaissa, julkisuuslaissa, asiakaslaissa, henkilötietolaissa. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Koulujen johtajat/rehtorit käyvät salassapitoasian läpi henkilöstön suunnittelupäivänä lukuvuoden alkaessa sekä kesken luku- vuoden sijaisten tullessa palvelukseen. Työharjoitteluun tulevien oppilaiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaava opettaja/vastuuhenkilö käy vaitiolovelvollisuuteen kuuluvat asiat läpi opiskelijan kanssa harjoittelujakson alkaessa. Perusopetuslain 40 :n mukaan määritetyt henkilöt saavat antaa salassa pidettäviä tietoja toisilleen ja koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tietoja voi siirtää oman kunnan ja saman opetusmuodon sisällä. Muussa tapauksessa tietojen siirtämiseen tarvitaan tiedonsiirtolupa. Salassa pidettävien tietojen luovuttamisen osalta suostumuksen tiedonsiirtoon voi antaa joko 15 vuotta täyttänyt oppilas tai hänen huoltajansa. Tiedonsiirtolupa pyydetään kirjallisena ja nimenomaisena. Tiedon siirtämisestä vastaa aina koulutuksen järjestäjän edustaja. Koulutasolla tiedonsiirrosta vastaa rehtori. Tiedonsiirtoa pyydettäessä on kerrottava mihin tietoa tarvitsee, salassa pidettävän tiedon haltija päättää antamansa tiedon sisällön osalta onko sen luovuttaminen lain mukaisesti välttämätöntä. Tiedonsiirtopyyntö esitetään kirjallisesti. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivä- OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 9

10 toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassa pitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Oppilaitosten henkilökunnalla on velvollisuus antaa sosiaalitoimen viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja, mikäli tiedot ovat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavia tietoja ja tiedot ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalitoimen tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. (Asiakaslaki 20 ). Tietojen antajan tulee harkita ovatko tiedot olennaisesti vaikuttavia ja välttämättömiä. Mikäli oppilas on huostaanotettu, huoltajuutta käyttää huostaan ottaneen kunnan sosiaalilautakunta ja käytännössä oppilaan oma sosiaalityöntekijä. Mikäli hän ei ole oppilasta koskevissa neuvotteluissa paikalla, huoltajaa edustavalla taholla on oltava sosiaalitoimen antama valtakirja. Oppilaan asioista keskusteltaessa jokaisella sijoituspaikan henkilöstöön kuuluvalla, joka osallistuu keskusteluun, tulee olla henkilökohtainen, yksilöity valtakirja, merkittävämmistä asioista tulee aina olla valtuutus kotikunnan viranomaisilta. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 10

11 4.OPISKELUHUOLLON PALVELUT 4.1 Terveydenhuolto Neuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 määräaikaistarkistusta, joista 5 tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Näistä 3 on nk. laajaa terveystarkastusta, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Olennainen osa tapaamisten sisällöistä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Koulu-ja opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskeija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 mukaisesti. (OHL17 ) Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on osana Kuntayhtymä Kaksineuvoisen neuvolatoimintaa ja toimii kuntayhtymän organisaation hallinnoimana toteuttaen sen tavoitteita yksikkökohtaisesti olosuhteisiin soveltuen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai välittömästä läheisyydestä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen koululääkärien saatavuus eri kouluilla vaihtelee. Koululääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys. Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille ja siihen sisältyvät: oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen mukaan lukien suun terveydenhuolto kouluyhteisön- ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa koulun ja kodin välinen yhteistyö Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia. Kaikkiin terveystarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 11

12 Terveystarkastukset alakouluiässä: kouluuntulotarkastus jokaisella vuosiluokalla laaja-alainen terveystarkastus 1:llä ja 5:llä vuosiluokalla Terveystarkastukset yläkouluiässä: jokaisella vuosiluokalla laaja-alainen terveystarkastus 8:lla tai 9:llä vuosiluokalla Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu lukiolaiselle toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville ammattikorkeakoululaisille yliopisto-opiskelijoille Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen opiskeluyhteisön- ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen terveyden- ja sairaanhoitopalvelut seksuaaliterveyttä edistävät palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut Kunnan on järjestettävä lukiossa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärin terveystarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista vuotiaiden terveyden edistäminen ja suun terveystarkastus Tavoitteet: Oppilaat kutsutaan hammashoitoon yksilöllisin välein. Määräaikainen suun terveystarkastus järjestetään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Opiskelijoille on yksilöllinen käynti. sujuva moniammatillinen yhteistyö kouluterveyden- huollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa vanhempien osallistuminen, äidin ja isän rooli terveellisten elämäntapojen luomisessa, harjauksesta huolehtimisessa lasten ja nuorten suun terveyden ylläpito ja edistäminen. Koululainen toteuttaa tarpeellista omahoitoa: säännöllinen hampaiden harjaus fluoritahnalla (vähintään 1100 ppm) kaksi kertaa päivässä, napostelun välttäminen, ravinnon nauttiminen suunnitelluilla aterioilla (5x/pv), vesi janojuomana, virvoitusjuomien ja energiajuomien haittavaikutusten huomiointi, ksylitolituotteiden käyttö yhteisöllinen terveyden edistäminen ja yhteistyö kouluyhteisön kanssa. Tavoitteena on, ettei kouluun saa tuoda eikä koulussa myydä virvoitusjuomia, makeisia tai muita hampaille vahingollisia tuotteita (Opetushallituksen tiedote 2007, STM:n oppaita 2004:8; Kouluterveydenhuollon laatusuositus) Suun terveydenhoito Oppilaat kutsutaan suun tarkastuksiin yksilöllisin määräajoin. Mikäli oppilas tarvitsee kiireellistä hammashoitoa, varataan aika hammashoidon ajanvarauksesta. Oikomishoitoon on mahdollisuus purentavirheen vaikeusasteen mukaan. Kaikki 8-luokkalaiset käyvät hammashoitolassa ennaltaehkäisevällä hoitokäynnillä. Kouluilla suuhygienisti osallistuu suun sairauksia ennaltaehkäisevään opetukseen. Yli 15-vuotiailta laskutetaan peruuttamattomista poisjäänneistä hammashoidosta. Kaikkien on syytä huolehtia hoitoajoistaan ja esteen sattuessa tehdä peruutus hyvissä ajoin. Hammashoidossa käydään kouluaikana. Pyynnöstä oppilaalle annetaan todistus hammashoitokäynnistä. Matka hammashoitoon on kodin vastuulla, joten koulun vakuutukset eivät korvaa matkalla tapahtuneita vahinkoja. 4.2 Psykologi Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. (OHL15 ) Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueella sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotikunnastaa riippumatta. Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa työskentelee kaksi terveyskeskuspsykologia, joista toinen toimii Kauhavan ja Kortesjärven terveysasemilla ja toinen Ala- ja Ylihärmän terveysasemilla. He toimivat opiskeluhuollon tukena lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Vanhemmat tai oppilas itse voi ottaa psykologiin yhteyttä esimerkiksi lapsen kehitykseen, oppimiseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Muutoin psykologille ohjaudutaan kouluterveydenhoitajan tai koulukuraattorin kautta. Psykologi arvioi lapsen tai nuoren avuntarvetta keskusteluin. Psykologi osallistuu yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa erilaisten ongelmatilanteiden selvittelyyn ja ohjaa oppilaan ja hänen perheensä tarvittaessa myös muiden tukipalvelujen piiriin (esim. sosiaalitoimi, perheneuvola, lasten ja nuorten psykiatriset palvelut). OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 12

13 4.3 Koulukuraattori Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. (OHL15 ) Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattoritoimintaa säätelee perusopetuslaki, uusi oppilashuoltolaki sekä lastensuojelulaki. Koulukuraattori edustaa kouluissa sosiaalityön asiantuntemusta. Kauhavan kaupungin koulukuraattorit ovat koko koululaitoksen käytettävissä esikoulusta aina lukioon asti. Koulukuraattorin tehtävänä on antaa esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä lukion opiskelijoille riittävä tuki ja ohjaus koulunkäyntiin sekä sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen. Yhteisötasolla koulukuraattorin työ on luokka- ja kouluyhteisön vuorovaikutuksen tukemista. Lisäksi kuraattorin tehtäviin kuuluu edistää ja tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Työssä korostuu ennaltaehkäisevyys ja varhainen tuki. Koulukuraattori tapaa kouluilla oppilaita ja tekee yhteistyötä perheiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan sekä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi koulukuraattori osallistuu koulujen opiskeluhuoltoryhmiin sekä kutsuttaessa opiskeluhuollon asiantuntijaryhmiin. Oppilas voi ohjautua koulukuraattorille omasta aloitteestaan, vanhempien toiveesta, tai opettajan tai koulun muun aikuisen ohjaamana. Koulukuraattorin kanssa käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Koulukuraattoriin voi olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa asioissa: kun koulutyö ei suju kiusaamis- ja ristiriitatilanteissa kaverisuhteissa on hankaluuksia omat jutut painavat mieltä kun kotona on pulmia vapaa-ajalla on vaikeuksia kun elämässä tapahtuu muutoksia 4.4 Koulunkäynninohjaajien tuki Koulunkäynninohjaaja osallistuu opettajan ohjauksessa oppilaan kasvatukseen ja ohjaukseen. Koulunkäynninohjaaja on aikuisen mallina oppilaille. Hän ohjaa ja auttaa oppilasta selviytymään koulun päivittäisistä tilanteista. Ohjaaja voi avustaa tarvittaessa koulumatkoilla tai -kuljetuksissa. Oppitunneilla koulunkäynninohjaaja ohjaa oppilaita opettajan ohjeiden mukaan. Ohjaaja voi myös ohjata oppilasta kuntoutukseen liittyvissä tehtävissä ja opastaa apuvälineiden käyössä. (esim. fysio- /puheterapia) Ohjaaja huolehtii opetustilan, apuvälineiden, oppimateriaalin ja opetusvälineiden järjestämisestä ja valmistelemisesta annettujen ohjeiden mukaisesti 4.5. Esiopetuksen aamu- ja iltapäivähoito Aamu- ja iltapäivähoito on lakisääteinen palvelu esioppilaille. Sitä järjestetään perheen hoitotarpeen mukaan 1. luokan alkuun saakka Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lk Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen luokan sekä erityisopetukseen siirretyille oppilaille suunnattua toimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia. Lukuvuoden aikana sen kesto on oltava vähintään 570 tuntia (3 tuntia/koulupäivä). Kuljetus aamu- ja iltapäivätoimintaan on vanhempien vastuulla. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia, terveyttä, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä eettistä kasvua. Lapselle tarjotaan ennen ja jälkeen koulupäivän turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisen ohjauksessa osallistua monipuoliseen ja virkistävään toimintaan ja opetella sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Toimintaa järjestetään pääsääntöisesti jokaisena lukujärjestyksen mukaisena arkikoulupäivänä kello 7 17 välisenä aikana. Toiminta koostuu erityisesti leikeistä, luovasta toiminnasta, liikunnasta ja vapaasta yhdessäolosta. Lapselle annetaan mahdollisuus myös omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon sekä läksyjen tekemiseen. Sisältö voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, käden taitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin ja arkiaskareisiin. Jokaiseen päivään kuuluu myös välipalahetki ja ulkoilu Kouluruokailu Perusopetuslain 31 pykälän mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveyden- huollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Kauhavan kaupungin alueella kouluaterioitten suunnittelusta vastaa keskitetysti ruokapalveluvastaava ja keskuskeittiöt toimivat Alahärmässä, Kauhavalla, Kortesjärvellä ja Ylihärmässä, joissa koulujen ateriat valmistetaan. Keskuskeittiöistä ateriat toimitetaan kunkin kaupunkiosa-alueen kouluihin. Koulut vastaavat oppilaiden ruokailun valvonnan ja ohjauksen järjestämisestä. 4.8 Oppilaskuljetus Kunta järjestää kuljetuksen oppilaille, joilla on Perusopetuslain 32 :n perusteella oikeus kunnan järjestämään maksuttomaan kuljetukseen, ja joiden kuljetus on tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti järjestettävissä ottaen huomioon kunnan liikenneolosuhteet. Huoltajien hakemuksesta voidaan sivistyslautakunnan erikseen hyväksymillä perusteilla myöntää kuljetus tai kul- jetustukea sellaisille 0 2 -luokan oppilaille, joiden koulu- matka on 3 5 kilometriä. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 13

14 4.9 Sosiaalipalvelut, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Psykososiaalinen työ (perheneuvola, musiikkiterapia) Perheneuvolassa toimii kaksi psykologia, kaksi puhetera- peuttia, sosiaalityöntekijä ja perheneuvoja sekä toimistosihteeri, jotka muodostavat kaksi työryhmää. Perheneuvolapalvelut järjestetään samantasoisina koko kuntayhtymän alueella. Perheneuvolan palvelumuotoja ovat puhelinneuvonta, lasten ja nuorten tutkimukset ja terapiat, perheneuvonta ja -terapia, perheasiainsovittelu ja puheterapia Lastensuojelu Lastensuojelu jakautuu voimaan tulleen lastensuojelulain ( /417) mukaan ehkäisevään sekä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on peruspalveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki. Lapsilta ja perheiltä ei näissä tilanteissa edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioiminen aikuisille suunnatuissa palveluissa, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Lapsi- tai perhekohtaisena lastensuojeluna asia tulee vireille, kun lapsesta on tehty lastensuojeluviranomaiselle lastensuojeluilmoitus, hakemuksesta tai lastensuojelun työntekijä on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Kiireellinen lastensuojelun tarve tulee arvioida heti. Muissa tapauksissa tulee noudattaa seuraavia määräaikoja: sosiaalityöntekijän tulee arvioida seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta (esim. lastensuojeluilmoitus), onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa ja siihen tulee sisältyä suunnitelma käytettävistä tukitoimista. Muita lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun muotoja ovat avohuollon tukitoimet, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä, voidaan avohuollon tukena järjestää esimerkiksi terapiaa, tukihenkilö, tukiperhe, perhetyötä, vertaisryhmä- toimintaa tai virkistystoimintaa. Jos lastensuojelun tarve johtuu oleellisilta osin riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, tulee viivytyksettä järjestää riittävä taloudellinen tuki sekä tarpeen mukainen asunto. Lapsi on otettava huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terve- yttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä tai tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia tai mahdollisia tai jos ne ovat riittämättömiä sekä sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Suostumukseen perustuvas- ta huostaanotosta tekee päätöksen sosiaalihuollon johtava viranhaltija ja tahdonvastaisesta huostaanotosta em. viran- haltijan esityksestä hallinto-oikeus. Lapsi tai nuori on sijaishuollon tai puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen oikeutettu jälkihuollon tukitoimiin 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuoltoon kuuluu mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen Perhetyö Kuntayhtymä Kaksineuvoisen lastensuojelun toimintamallissa on panostettu erityisesti avohuollon tukitoimiin, joista tärkein on perhetyö. Perhetyössä toimii perheohjaaja ja perhetyöntekijä. Perhetyö toteutetaan lähipalveluna kolmella palvelualueella. Perhetyön toimintamuotoja ovat: Lastensuojelun perhetyö Neuvokas perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu ja neuvokas perhetyö ovat toimintatapoja ennen lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun perhetyötä toteutetaan lapselle laadittavan asiakassuunnitelmanmukaisesti Toimintamalli perhe- ja lähisuhde väkivaltatilantesissa koulussa Väkivallan esiintyminen voi tulla ilmi koulussa oppilaan tai hänen kaveriensa kertomana, koulutyöntekijän huomioimana käytöksen muutoksena tai pahoinpitelyvammoina. Huoli oppilaan turvallisuudesta kannattaa ottaa vakavasti. Asian huomannut ilmoittaa asiasta välittömästi rehtorille ja/tai tekee heti lastensuojeluilmoituksen, jos katsoo sen aiheelliseksi. Kiireellisissä tapauksissa yhteys sosiaalipäivystykseen hätänumeron 112 kautta. Koulusta otetaan yhteys huoltajiin ja sovitaan asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajalle kerrotaan lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta. Tarpeen vaatiessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Asiantuntijaryhmässä tilanne selvitetään tarkasti. Järjestetään tukea oppilaalle, opettajalle, huoltajalle. Konsultoidaan tarvittaessa muita asiantuntijoita esim. perheneuvolaa psykologia ja lastensuojelua. Tähän tarvitaan kirjallinen lupa huoltajilta. Kootaan verkosto oppilaan perhetilanteen selvittämiseksi ja tueksi. Tarvittaessa oppilas ohjataan terveyskeskukseen tutkimuksia ja lääkärinlausuntoa varten. Tavoitteena on oppilaan hyvinvointi, että oppilas voi jatkaa opiskeluaan tutussa ja turvallisessa koulussa ja hän voi tuntea olonsa turvalliseksi myös kouluajan ulkopuolella. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma löytyy kokonaisuudessaan Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotisivuilta. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 14

15 5.ONGELMA- JA KRIISITILANTEET 5.1. Poissaolot ja niiden seuranta Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, ellei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. (PoL 35 ) Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (PoL 26 ). Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyömisestä sakkoon. (PoL 45 ) Kouluilla on käytössä Wilma -niminen kouluhallintojärjestelmä. Wilman avulla kodin ja koulun yhteydenpito toimii reaaliaikaisesti poissaolojen seuraamiseksi sekä muunkin tiedon välittämiseksi. Mikäli oppilas toistuvasti laiminlyö koulunkäyntiään tai myöhästelee tai on väsynyt, ensisijainen keino on yhteydenotto huoltajiin. Tarvittaessa kutsutaan koolle asiantuntijaryhmä käsittelemään asiaa. Poissaololuvan pyytäminen ja myöntäminen päivän poissaoloon luvan myöntää luokanopettaja/luokanvalvoja/ryhmänohjaaja - rehtori myöntää luvan 4-10 päivän poissaoloihin - pidempiin poissaoloihin luvan myöntää sivistysjohtaja - lupa on pyydettävä ennakkoon Luvattomaan poissaoloon puuttuminen oppilaan puhuttelu välittömästi, kun luvaton poissaolo havaitaan; luokanopettaja/ luokanvalvoja/ryhmänohjaaja tarvittaessa rehtori yhteys kotiin puhuttelun pohjalta poissaolon korvaaminen joko tekemällä ylimääräisiä kotitehtäviä toistuvasta luvattomasta poissaolosta jälki-istunto Runsaisiin poissaoloihin puuttuminen asiantuntijaryhmä käsittelee asiaa ja selvittää syitä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa yhteys terveys- ja sosiaalitoimeen. Jos tilanne jatkuu samanlaisena ja huoltajien valvonta lastensa koulunkäyntiin on puutteellista, tehdään lastensuojeluilmoitus lukiossa samalta kurssilta poissaolosta annetaan lisätehtäviä jos lukiossa on kurssilta poissaoloja enemmän kuin 6 tuntia, kurssi hylätään. Lääkärintodistus huomioiden voidaan poissaolojen määrässä joustaa. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 15

16 Toimintamalli oppilaan poissaoloissa Huoltaja ilmoittaa kouluun ensimmäisenä poissaolopäivänä Ei ilmoitusta Luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan Merkintä Wilmaan Runsaat sairauspoissaolot Luvaton poissaolo Luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin Luokanvalvoja keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa. Päätetään rangaistuksesta. Ilmoitus rehtorille/kuraattorille Ohjaa terveydenhoitajalle Ilmoitus rehtorille Jos luokanvalvojan keskustelu ei auta, rehtori/opo/koulukuraattori keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa Jos edelliset toimenpiteet eivät ole auttaneet Käsittely moniammatilisessa asiantuntijaryhmässä, mukana oppilas sekä hänen huoltajansa, laaditaan oppilashuoltokertomus. YHTEISTYÖTAHOT MUKAAN Terveyskeskus/perheneuvola, poliisi, sosiaalitoimi/lastensuojelu OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 21

17 5.2. Koulukiusaaminen Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/ ). Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpannan suunnitelma ja valvoa sen toteuttamista ja toteutumista. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleestä koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kiusaamista esiintyy fyysisenä, psyykkisenä tai sosiaalisena väkivaltana, johon aikuisen on aina puututtava. Kiusaamistilanteiden keskeyttäminen ja kiusaamisen lopettaminen on ehdotonta, ja kaikilla koulun henkilökuntaan kuuluvilla on velvollisuus puuttua tilanteisiin, joissa kiusaamista esiintyy. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ympäristöön, jossa ei esiinny kiusaamista. Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöyryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka. Kiusaamisen hiljainen hyväksyntä mahdollistaa kiusaamisen jatkumisen. Koulun lisäksi kiusaamista voi tapahtua myös netissä tai kännykän kautta. Kiusaamisella on eri muotoja: Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen: Lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä heittäminen, hiuksista vetäminen jne. Henkinen väkivalta: Pilkkaaminen, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, yksin jättäminen, jne. Painostava vallankäyttö: Uhkaaminen, kiristäminen, pelottelu, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin Haitanteko: Tavaroiden piilottelu, omaisuuden särkeminen tai hukkaaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen KiVa Koulu Osassa kouluistamme on käytössä KiVa Koulu toimenpideohjelma (kiusaamisen vastainen). Ohjelman yleisten toimenpiteiden keskeinen osa ovat oppitunnit. Ala- ja yläkoululaisille on suunniteltu ikäkausiinsa soveltuvat tavat käsitellä kiusaamista. Kiusaamistilanteeseen puuttuminen Kiusaaminen voi tulla ilmi esimerkiksi lasten tai nuorten kertomana, vanhempien kautta tai kouluhenkilökunnan havaintojen kautta. Kiusaamisasiaan tartutaan heti asian tultua esille. Jos näkyvissä on fyysisiä vammoja tai jälkiä, kiusaamisen kohteena ollut oppilas ohjataan aina terveydenhoitajalle tai lääkärille. Terveydenhoitajan tai lääkärin tulee kirjata vammat ylös. 1. Keskustelu kiusatun oppilaan kanssa 2. Yksilökeskustelut kiusaajien kanssa. 3. Yhteiskeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden kanssa. 4. Luokanopettajan/-ohjaajan keskustelu muutaman luokkatoverin kanssa 5. Seurantakeskustelu kiusatun oppilaan kanssa. 6. Yhteinen seurantakeskustelu Mikäli kiusaaminen jatkuu tai kiusaaminen on vakavaa, asian selvittelyyn otetaan mukaan oppilaiden huoltajat. Tarvittaessa palaverissa on mukana kuraattori, psykologi tai perheneuvolan edustaja. Sovitaan yhdessä keinoista kiusaamisen lopettamiseksi ja mahdollisista tukitoimista. Tukitoimia voivat olla keskustelut koulukuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan kanssa, ohjaaminen perheneuvolaan tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle Kuvatunlaiset toimet eivät aina auta, ja silloin on oltava valmius erilaisten sanktioiden toimeenpanoon. Mahdollisia seuraamuksia kiusaamistapauksessa voivat olla jälki-istunto, lastensuojeluilmoitus, ilmoitus poliisille. Kiusaamisen jatkuessa seuraamuksina tulevat olemaan myös perusopetus- ja lukiolain mukaiset kurinpitotoimet: kirjallinen varoitus tai oppilaan erottaminen määräajaksi koulusta. Tapahtumat kirjataan aina ylös ja arkistoidaan. 5.3 Koulun säännöt ja niiden noudattaminen Oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Koulujen toimintaa ohjataan säännöillä. Niiden avulla ylläpidetään järjestystä ja ohjataan koulun toimintaa. Sääntöjen tarkoitus on ohjata oppilaita toimimaan asiallisesti ja kunnioittamaan sekä toisia oppilaita että koulujen henkilökuntaa. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (Laki perusopetuksen muuttamisesta 1267/ ). Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka halussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteiseön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 17

18 5.3.2 Opettajan oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 :n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (36 d ) Jos oppilas tekee vastarintaa ja yrittää välttää haltuunottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Voimankäyttövälineiden käyttö on haltuunoton yhteydessä kielletty (rikoslain 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä) Opettajan oikeus tarkastaa oppilaan tavarat Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysiikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. (36 e ) Edellämainitusta suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, mikäli turvallisuustekijät vaativat nopeampaa toimintaa. Voimakeinojen käyttöön (36 d ) turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. Kouluissa tulee olla koko koulua koskevat yhtenäiset säännöt mm. matkapuhelimista, erilaisista soittimista sekä niiden käytöstä koulupäivän aikana. Tämä tulee tehdä häiriöiden välttämiseksi Haltuunotettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Opettajan tai rehtorin haltuunottama esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin tai tilaisuuden jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. (36 d ) Edellä 29 :n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle vianomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. 5.4 Oppilaan vastuu ja velvollisuudet Mikäli oppilas vahingoittaa koulun omaisuutta, on hän korvausvelvollinen (Vahingonkorvauslaki 412/1974). Vahingosta on ilmoitettava oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä tai kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurinpidollisistä toimenpiteistä (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/ ). 5.5 Oppilaan ojentaminen ja kurinpito Lapsen ja nuoren kasvatuksesta ja huollosta vastaavat ensisijaisesti hänen huoltajansa. Oppilaitoksissa oppilaan ja opiskelijan käyttäytymistä koskeva perussääntö on määritelty sekä perusopetus- että lukiolaissa ( PL 35, LL 25). Ne edellyttävät tehtävien suorittamista tunnollisesti ja asiallista käyttäytymistä. Vastuu koulun työrauhan säilymisestä on koko työyhteisöllä. Kouluilla on laadittu omaa toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt. Niitä käytetään selvittämään koulun ja oppilaitoksen sisäistä järjestystä ja tekemään kaikille tiettäväksi ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii Luokasta poistaminen Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksiluokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. (PoL 36 ) Asiasta päättää koulun rehtori tai opettaja. Luokasta poistamisesta on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 :n 3. momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. (PoL 36 b ). OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 18

19 Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat edellämainituissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Voimankäyttövälineitä ei tilanteissa saa käyttää. Asiasta tulee antaa kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvöinnin parantamisesksi. Kasvatuskeskustelun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/ a ) voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. (PoL 36 ) Ennen oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että oppilaalle taataan koulusta erottamisen aikana lakisääteinen oppilashuolto. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään laastensuojelulain 24 :n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori. (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/ a ) 5.6 Koulutapaturmat Jos oppilaalle sattuu kouluaikana tapaturma, hän saa ensiavun koulussa. Sieltä oppilas ohjataan tarvittaessa lähimmälle Kuntayhtymä Kaksineuvoisen terveysasemalle. Vakavimmissa tapauksissa oppilas ohjataan suoraan Seinäjoen keskussairaalaan. Hammastapaturmissa oppilas ohjataan Kuntayhtymä Kaksineuvoisen lähimpään hammashoitolaan. Koulutapaturmien hoito terveysasemilla on oppilaalle maksutonta. Tapaturmaselvitys tehdään aina. Tapaturmasta täytetään tapaturmaselvityslomake. Lomakkeita saa koululta Jälki-istunto Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas ( laiskanläksy ) voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alisena suorittamaan tehtäviään (PoL 36 ). Tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Toimenpiteestä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Mikäli oppilas laiminlyö hänelle annetut tehtävät, hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioonottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jäki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. (36 ) Määräaikainen erottaminen Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet 5.7 Onnettomuudet Kouluilla tapahtuu väistämättä erilaisia, koko yhteisöä järkyttäviä tapahtumia. Kouluille on laadittu omat turvallisuussuunnitelmat, jotka sisältävät mm. kriisintoimintaohjeet ja pelastussuunnitelman. Toimintaohjeissa ohjeistetaan kuinka auttamistoiminta käynnistetään onnettomuustilanteessa. Kouluilla on omat kriisiryhmät. Tiedottamisesta vastaa koulun rehtori. Toimintamalleja on myös tehty traumaattisiin tapahtumiin. Ohjeita päivitetään säännöllisesti. 5.8 Oppilaitoksen turvallisuuteen kohdistuva uhkailu Oppilaitoksen, opiskelijoiden tai henkilökunnan turvallisuutta uhkaavat viestit (kirjalliset uhkailut tai uhkaavat sähköpostit, nettikirjoitukset, keskustelukanavaviestit, tekstiviestit) ovat aina poliisiasia. Uhkapuhelut kirjataan huolella niille erikseen suunnitelluille lomakkeille (koulujen turvallisuusohjeet). Puheluiden jälkeen kouluissa toimitaan koulujen turvallisuussuunnitelmiin kirjattujen ohjeiden mukaan. Tiedottamisesta huolehtii ensin aina poliisi, myöhemmin koulun johtaja tai rehtori. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 19

20 6. NIVELVAIHEET Siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta alkuopetukseen ja alakoulusta yläkouluun sekä edelleen jatko-opintoihin, ovat siirtymiä, nivelvaiheita, jotka jokainen lapsi ja hänen perheensä kohtaavat. Parhaimmillaan siirtyminen uuteen vaiheeseen on innostava mahdollisuus, pahimmillaan pelottava pakko. Tuttujen ihmisten vaihtuminen uusiin kasvoihin, ympäristön muuttuminen ja uusiin toimintatapoihin tottuminen saattaa jonkun lapsen kohdalla olla muutos, jonka sujumiseen lapsi tarvitsee enemmän tukea kuin joku toinen. Näiden perusopetuksen nivelvaiheiden toimintatapojen on tarkoitus helpottaa lapsen/oppilaan siirtymävaiheita lapsen kasvusta ja opetuksesta vastaavien tahojen sisällä ja varmistaa, että lapsen kasvun/opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy hänen mukanaan seuraavalle taholle. Nivelvaiheiden sujumista vaivattomasti ja oppilaan kannalta miellyttävästi lisäävät mm. tutustumispäivät, yhteistoiminnalliset tapahtumat ja ryhmäyttäminen, kummi- ja tukioppilastoiminta sekä kiusaamiseen puuttumisen malli. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisisa opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta (23 ). Kauhavan "Nivelvaiheiden vuosikellosta" ja "Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja jatko-opintojen nivelvaiheet" - oppaista löydät tarkempaa tietoa nivelvaihetyöstä Kauhavalla. OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 20

21 7.Opiskeluhuoltoa koskeva lainsäädäntö Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Hallintolaki Henkilötietolaki Kansanterveyslaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta Lastensuojeluasetus Lastensuojelulaki Oppilashuoltolaki Perusopetusasetus Perusopetuslaki Perustuslaki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä Terveydenhuoltolaki OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA 31

22 OPISKELUHUOLTO KAUHAVALLA Opiskeluhuollon p ä i v i t e t t y käsikirja 2014