Nuoremman polven mietteitä
|
|
- Emma Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 1(7) Nuoremman polven mietteitä Olen viime aikoina selaillut vanhoja Räisäläinen lehtiä vuosikymmenien takaa nykypäiviin. Kylläpä on monet hyvät ja mielenkiintoiset tarinat on tallennettu tämän lehden sivuille vuosien saatossa. Ehkä tulevaisuudessa kannattaa miettiä, miten nämä arvokkaat tiedot saadaan tallennettua sähköiseen muotoon. Eli siihen formaattiin, josta on helppo tulevaisuudessa etsiä vanhoja asioita ja tietoja. Itse 1960-luvun alussa syntyneenä, olen näitä uusia medioita käyttänyt jo lähes 30-vuotta. Mutta silti painettu sana on paikallaan ja joka aamuinen lehti on tervetullut kotia. Vähemmän tässä lehdessä on nuoremman polven kirjoituksia ja siksi ajattelin hiukan omia mietteitä tänne laittaa. Sukututkimus harrasteena Keski-Suomessa jossa olen lähes koko ikäni asunut on sukunimi Haikonen harvinainen. Joillain paikkakunnilla missä perheemme asui,olimme ainoita tämän sukunimen omaavia. Jo tämänkin puolesta heräsi kiinnostus juuriini, asia vaan jäi aina muiden kiireiden takia mietinnän asteelle. En tiennyt isäni suvusta kuin mummon, isäni veljen ja hänen kolme siskoa + heidän lapset. Kartalla on esitetty Elias Haikosen s.1708 sukutietokannassa olevien talojen / henkilöiden sijaintia vuosina Näin monen talon kesken oli tullut sukulaisuus-suhde.
2 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 2(7) Vuoden 2005 paikkeilla aloin pienimuotoisesti tutkia karjalaisia juuriani, kun netin kautta pääsi kotitietokoneelta asioita tutkimaan. Piti vain pikkuisen asioita penkoa, mutta jo parin vuoden päästä alkoi Mikkelin Maakunta-arkiston tiedot kiinnostaa. Nyt olen tutkinut omaa Haikosen sukuani kolme vuotta, josta vuoden 2009 päätoimisesti. Lähes viikoittain tuli ajeltua Jyväskylän Mikkelin väliä sukuasioissa sinä vuonna. Nyt kun henkilöt on kertaalleen käyty läpi (tietokanassa yli nimeä) on seuraava työ ollut tarinoiden / asioiden lisääminen henkilöiden nimien taakse. Siinä on ollut kyläkirjat tärkeä tietolähde ja nyt tämän syksyn-talven aikana vanhat Räisäläinen lehdet yritän käydä läpi. Räisälän pitäjään kytkeytyy myös moni sukukirja, joiden tietoja olen myös hyödyntänyt. Kun kirjoista on puhe, niin pitää mainita Siirtokarjalaisten tie kirjasarja. Sitä tuli selattua kotona jo reilun kymmenvuotiaana. Vielä nykyisinkin niistä kirjoista löytää uusia sukulaisia. Sukunimi pohjautuu saksalaiseen henkilönimeen Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko, Haike. Haikonen on laajalti kannakselainen sukunimi. Vanhoja merkintöjä esim. Jääskessä 1546 Ands haiko, 1558 anti haikoine, 1560 Viipurin pitäjässä m haickoin, Räisälässä 1613 Lauri Haikoinenn, Vpl Pyhäjärvellä 1632 Hindrich Haikoinen (Lähde: Aulis Tenkanen ). Juureni Räisälässä Kirjoitetaanko Härskensaari vai Härskeensaari ei kai löydy oikeaa vastausta. Virallisissa asiakirjoissa ja kartoissa olen huomannut molempia tyylejä, mutta kansan suussa se on Härskeensaari. Sieltähän ne minun juureni ovat ja vanhimpia tietoja Haikosista Härskeensaarella olen löytänyt vuodelta 1668 tuomiokirjoista (Mårten Haikoin). Esi-isäni Elias Haikosen jälkeläiset ovat asuttaneet samaa tilaa vuoteen 1944 asti ja viimeinen isäntä oli Simo Haikonen. Siitä käytettiin nimeä Ranta- Haikonen, vaikka virallinen nimi oli eri, viimeksi Rantala. Tilalle myönnettiin sukutilakunniakirja 1930-luvulla, josta sain tiedon vasta vuoden 2010 Räisälä-juhlilla. Joten ihan varmuutta ensimmäisestä isännästä ei ole minulla tämän tekstin kirjoituksen aikoihin. Maatalousseurojen Keskusliiton valtuuskunta päätti vuonna 1931 ottaa ohjelmaansa erityisten sukutilakunniakirjojen jakamisen antaakseen julkisen tunnustuksen samaa tilaa pitkäaikaisesti hallinneille suvuille, herättääkseen kunnioitusta esivanhempien työtä kohtaan ja vahvistaakseen nykyisenkin sukupolven kiintymystä kotikontuun. Sukutilakunniakirja annetaan vähintään 200 vuotta samaa tilaa omistaneelle suvulle ja kirjaan merkitään kaikkien sukuun kuuluneiden omistajien nimet ja hallintavuodet. Viipurin läänin maanviljelyseuran alueella kunniakirjaa myönnettiin 229 kpl. Elias Haikonen s.1708 ja Kaarina Iivonen s.1710 on tutkimukseni esivanhemmat. Heidän kaikki viisi lastaan perusti perheet Härskeensaarelle ja perheiden lapset syntyivät siellä. Seuraava sukupolvi alkoi jo levitä Räisälän lähikyliin ja eräs tytär jopa naapuripitäjään Pyhäjärvelle asti. Oma isoisäni Aadam Haikonen syntyi naapurikylässä Ivaskanmäellä vuonna Hän meni naimisiin Iita Maria Hämäläisen s.1865 kanssa. Iita oli syntyisin Pyhäjärveltä ja hänen vanhemmat Ilomantsista. Aadam Haikonen oli Räisälän kunnallislautakunnan esimies Aadam ja Iitan liitosta syntyi yhdeksän lasta. Yksi heistä oli Veli Adam s.1897 Ivaskanmäellä, joka on pappani. Veli Adam kävi Räisälän Kirkonkylän kansakoulun v ja perhe muutti Räisälästä v Veli Adamin isä toimi kauppiaana eri paikkakunnilla: Räisälä, Muolaa, Kivennapa ja viimeiseksi Nuijamaalla. Veli Adamin vanhemmat kuolivat Nuijamaalla, Aadam vuonna 1939 ja Iita vuonna Veli Adamin aloittama kauppa ja nuoremman polven jatkama Nuijamaalla paloi sodassa evakuointi vaiheessa. Veli Adam työskenteli isänsä kaupassa ja Nuijamaan suojeluskunnassa , aliupseerina Konevitsassa , rajavartijana Terijoella , asetuotannossa Laukaassa , puhelinkeskuksen hoitajana Konnevedellä , työnjohtajana Kellankosken Voimas-
3 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 3(7) sa Hän meni naimisiin vuonna 1928 Anni Jermolajeff s.1905 kanssa. Annin koti sijaitsi Pyhäjärven Riiskan kylässä ja oli ortodoksinen. Anni toimi Lotta-Svärd järjestössä vuodesta Perheeseen syntyi viisi lasta: Olavi 1930, Kauko 1935, Raija 1936, Irja 1943 ja Anja luvun lopulla perhe muutti Laukaan Vihtavuoreen ja täällä molemmat vanhemmat toimivat sotatarviketeollisuuden palveluksessa vuoteen 1942 asti. Perheen lapsista Kauko ja Raija olivat sotalapsina Ruotsissa. Vuonna 1942 perhe muutti Konnevedelle, jossa he vastasivat puhelinkeskuksen/linjojen hoidosta vuoteen 1954 asti. Perhe rakensi v omakotitalon Konneveden kirkonkylään, jossa viettivät viimeiset vuotensa. Veli Adam kuoli vuonna 1961 ja Anni vuonna Veli Adam ja Anni (o.s. Jermolajeff) Haikosen perhe 1940-luvun lopulla. Takana vas. Kauko, Olavi, Raija, isän sylissä Anja ja äidin sylissä Irja. Nuorempi polvi eli seuraavasti: Olavi meni naimisiin Aino Poikolaisen kanssa ja asuivat keskisuomessa eri paikkakunnilla. Heille syntyi kaksi lasta, isoveli ja minä. Kauko meni naimisiin Kerttu Suurosen kanssa ja asuivat kotitaloa Konnevedellä. Raija avioitui Konnevedellä Reino Immosen kanssa ja saivat kaksi poikaa + tyttären. Irja avioitui Kalevi Hintikan kanssa, muuttivat pääkaupunkiseudulle ja saivat kaksi tytärtä. Anja avioitui Esko Liimataisen kanssa, muuttivat pääkaupunkiseudulle ja saivat kaksi poikaa. Niin se on aika vierähtänyt, että vain Raija on enää hyvissä voimissa. Irja on sairautensa johdosta laitoshoidossa ja muista sisaruksista on aika jättänyt. Itse olen säilynyt poikamiehenä ja jälkeläisiä ei ole. Asun nykyisin Jyväskylässä ja toimin konesuunnittelijana teknologiateollisuudessa. Lähes kaikilla serkuilla ja velipojalla on perheet lapsineen. Serkkuja näkee harvemmin, saattaa mennä välillä vuosia, ettei yhteyttä ole pidetty. Näinhän se on että omat kiireet ja omat ympyrät on tärkeimmät. Mutta kun ikää tulee lisää, niin alkaa omat juuret kiinnostamaan. Karjalaisuus Kotona meillä ei juuri ollut puhetta Karjalan asioista. Ehkä isä joskus ohimennen mainitsi Terijoen aikaisista asioista eli niistä nuoren pojan mieleen jääneistä muistoista. Mummolasta on jäänyt mie-
4 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 4(7) leen karjalan murre, jota mummo puhui paljon. Monet karjalan piirakat tuli siellä syötyä. En muista oliko siellä puhetta vanhoista ajoista, eihän sitä nuori poika semmoisia osannut kysellä. Sitten tuli oma nuoruus ja ei tullut vuosi kausiin käytyä kylässä. Nyt kun kävisin, niin ei ole enää mummoa. Myös mummon tallentamat vanhat Karjalan aikaiset valokuvat ovat joissain kadoksissa. Niitä olen yrittänyt kysellä muutaman kerran. Vielä muistuttaa mummolassa vanhoista ajoista Karjalavaakuna seinällä ja mummon samovaari. Kaukon vaimo Kerttu asustaa vielä taloa Konnevedellä. Äitini puolelta juureni ovat Konnevedeltä eli Keski-Suomen ja Savon rajamailta. Näin ollen on savonkieli minulle tutumpaa kuin karjan murre. Äitini isä Arvi Poikolainen ja äitini äiti Ester Varis ovat Rautalammen ja Konneveden alueen vanhoja sukuja. Heidän suvuista löytyy sukututkimuksia jo 1500-luvulta lähtien. Isäni sisko Raija Immonen on säilyttänyt Karjalaisuuden mielessään ja onhan hänen miehensä Reino lähtöisin Soanlahdelta Laatokan yläpuolelta. Huomasin sen viimeksi pääsiäisenä kylässä käydessä, kun seinällä oli ortodoksisen perinteen merkkejä. Myös monet luottamustoimet ja paikallisen Karjalaseuran puheenjohtajuus on ollut Raijalla. Isäni äidin lähisuku Jermolajeff siirtyi Pyhäjärven Riiskan kylästä sodan jaloista Laukaaseen. Sodan aikana he muuttivat sukunimensä suomalaiseksi (Salpakoski), niinä aikoinahan se oli yleistä. Kävin tänä kesänä Pyhäjärven Riiskan kylässä, mutta en sieltä yrittänyt etsiä vanhoja asutuksia. Oppaani oli silloin Antti Musakka ja hän näytti kaikki ne kaksi vielä alkuperäistä rakennusta kylän keskustassa. En malta olla mainitsematta yhdestä asiasta, joka selvisi minulle penkoessani Mikkelin maakuntaarkiston tietoja. Asuimme luvulla Keuruulla ja naapurissa asui Armas Pärssinen perheineen lähes kymmenen vuotta. Hän oli työnjohtajana samassa tehtaassa, jossa oli myös isäni ja äitini töissä. Hän oli lähes kaikissa Karjalan asioissa mukana paikkakunnalla. Vasta viime vuonna selvisi minulle, että hän oli sukulaiseni. Näinhän se on, että moni asia selviää vasta jälkikäteen. Kuvassa RantaHaikosen rakennuksia Härskeensaarella kesällä 2010.
5 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 5(7) Ensimmäinen Räisälän matkani Jo 1970-luvulla minua houkuteltiin Leningradin matkoilla, 1990-luvulla kotiseutumatkoilla ja luvulla työmatkoilla. Mutta kun olin pitänyt pääni, en vieraillut neuvostoliitossa / venäjällä. Vasta talvella 2009 päätin viimein, että nyt tai ei koskaan. Koska kohta alkaa olla niin, ettei enää ole matkoilla mukana väkeä joilla on omakohtaista tietoa / kokemusta ajasta siellä. Matkan ajankohta oli ja järjestäjänä Erä-Aimo Oy. Matkalle ei ollut minulla mitään tavoitetta tai kohdetta. Riitti kun näki vähän naapuri-maata ja Räisälän keskustan. Kun alettiin lähestyä Räisälän keskustaa ja kirkon torni näkyi niin se näky/tunne ei unohdu koskaan mielestä. Nimittäin vilkaisin bussin tulosuuntaa oikealle ja näin pellon täydeltä hökkeleitä. En puhunut juuri kenellekään kun astelin kirkon pihassa. Tuli Aimo Kalenius juttusille ja kysyi miltä nyt tuntuu. En osannut asiaa ilmaista ja pitkän mietinnän jälkeen sain sanan sääli sanottua. En tarkoittanut sillä ihmisiä/yhteiskuntaa vaan sitä paikkaa/luontoa miten kaikki on nyt miten on. Matkan kohokohta oli, kun pääsin Karosen siskosten Kertun ja Sirkan kansa käymään Lallukan mäellä. Kauppaneuvos Juho Lallukan kotitalon paikka tuli nähtyä, olihan hänen äitinsä Härskeensaaren Haikosia Maria nimeltään. Myös siskojen kotitalon paikka Notkopelto katsottiin ja löytyihän se rappu millä he istuivat jo 1930-luvulla. Tali-Ihantala kuului matka-ohjelmaan menomatkalla ja niistä vuoden -44 tapahtumista löytyi vielä jälkiä maastosta. Matkalla oli mielenkiintoista nähdä Pyhäjärven keskusta ja Konnitsan kylä. Näistä paikoista olin kuullut tarinoita jo nuorena, kun vanhempieni tuttavapiirissä oli täältä lähteneitä evakoita. Tulomatkalla pysähdys Kiviniemen koskenpartaalla, poikkeaminen Viipurissa ja kävely vanhassa kaupungissa oli kokemus. Pitää lähivuosina muutama päivä viettää Viipurissa, kun nähtävää on niin paljon. Toinen Räisälän matkani Tämä oli omalta kohdaltani tärkeämpi matka. Matkan ajankohta oli ja järjestäjänä Erä-Aimo Oy. Suunnittelin ennakkoon yhden päivän omatoimi reissua tälle matkalle. Varusteena kamera, reppu, evästä, karttoja, kompassi ja seteliitti-kuvia. Päivän reitiksi muodostui seuraava: kävellä vanha Härskeensaaren tie alusta loppuun, kierrellä Härskeensaarta ympäri, oikaista metsien poikki Ivaskanmäkeen, sieltä Ivaskan kautta Räisälän kirkonkylälle ja odotella kyytiä Ivaskan sillalla. Linja-auto jätti minut Myllypellolta tullessa vanhan Härskeensaaren tien liittymään. Kävely alkoi ilman mitään ihmeenpää mietteitä, mutta pikkuhiljaa lähestyessäni Härskeensaarta alkoi tulemaan sellainen pelonsekainen tunne. Jäi jopa kameralla huomioimatta lähes umpeen kasvanut Unnunkoskelle menevän tien alku. Eipä kyllä ollut kehumista siinäkään tiessä jota vaelsin. Maasto-auto olisi ainut millä sen voisi läpi päästä. Tien varteen oli pystytetty samantyylisiä hirvenmetsästystorneja mitä näkee suomessa, vai onko Räisälässä lintuharrastajia, että ne olisivat lintubongareille? Tuskin on tarkoitettu paikallisille ne. Tullessa kylän peltoaukeille, niin huomasin peltotöiden olevan käynnissä. Heinää ajettiin ties minne asti kymmenillä kuorma-autoilla. Tässä vaiheessa piti apuna käyttää ainoita luotettavia karttoja, nimittäin Google maps:n satellittikuvia, joihin olin itse lisännyt tussilla oletettavat sukulaistalot. Kuvien perusteella ei ollut jäljellä kuin kaksi taloa virallisilta nimiltään Rantala ja Lampela. Ensin löytyi Rantala ja vaikka minulla ei ollut kuin yksi kyläkirjan kuva talosta niin tunnistin sen Tämän jälkeen oli ohjelmassa tauko Mäkkilän talon raunioilla. Tunnistin siinä ympäristöä katsellessa paikkoja ja tuli mieleen Aili Vatilahden os.
6 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 6(7) Haikonen ja Teuvo Matikan kirjoitukset näistä paikoista. Olin tulostanut joitain näistä kirjoituksista mukaani. Juuri silloin sattui kohdalle, ilmeisesti pitäjän ainut sadekuuro sinä päivänä. No olipa siinä sadetta pitäessä aikaa pohtia paikan menneisyyttä jossa juuri olin. Kuuron jälkeen jatkoin suoraan Ailin kotitalon luokse joka löytyi helposti. Monta muuta paikkaa jäi kiertämättä, koska ilmakuvista jo näki ettei alkuperäisiä rakennuksia enää ole. Onhan Härskeensaarella nykyisin venäläistä asutusta ja koko ajan rakensivat uutta. Se vaan tuntuu keskittyvän yhdelle alueelle eli Rantalan ja Javanaisenmäen ympärille. Tekstin kirjoittaja omissa mietteissään Härskeensaarella kesällä 2010 Lähdin Härskeensaarelta kohti Neitsytkalliota ja Ivaskanmäkeä. Jopa on venäläiset tehneet syvät ojat pelloille. Niitä joutui kiertämään pitkiä matkoja ja lopulta kävi niin että kastelin yhdessä ylityksessä itseni. Metsät sillä alueella on todella luonnon tilassa, monet kaatuneet rungot jouduin kiertämään. Eipä ollut paljoa alkuperäistä jäljellä kävellessä Ivaskanmäkeen tietä pitkin. Luonto on kyllä hienoa ja kuvasin sitä paikoin. Simo Haikosen talo Hakamäki on hävinnyt aikoja sitten. Alueella oli jokin lopetettu kolhoosi ties miltä vuosikymmeneltä. Lopuksi kävelin Räisälän kirkon luokse tutkimaan sille tehtyä ehostusta, josta kuulin ennen matkaa. Vielä oli hautausmaan muistomerkillä aamupäivällä muun matkaseurueen jättämä kukkatervehdys tallessa. Itse keskustaan en sen kummemmin enää tänä vuonna perehtynyt. Mutta sen huomion tein, että entinen Räisälän liike oli saanut uuden kilpailijan viereensä. Olivat rakentaneet uuden keltaisen kaupparakennuksen sen viereen. Kiitos Aimolle ja muille matkakumppaneille, kun teitte minun takia koukkauksen reittiinne. Näin sain yhden päivän olla yksin ja omissa mietteissä seurana vain menneisyys. Muuten matka meni tutun kaavan mukaan muiden mukana. Viipuri tuli nähtyä ja nyt antoi Aimo tunnin parin opaskierroksen vanhassa kaupungissa. Käkisalmi katseltiin paremmin ja ostin jopa tuliasia kotia (en kuitenkaan maatuskoja tai samovaaria). Käkisalmen linna itse paikkana on näkemisen arvoinen, mutta museo on ehkä tarkoitettu venäläisille. Ainakin semmoinen tunne tuli minulle, kun tutkin mitä asioita siellä korostettiin. Muolaan kirkonmäellä pysähdyttiin ja se sai minut hiljaiseksi kun kuulin paikan talvisodan aikaisista tapahtumista.
7 Kirjoitus Räisäläinen lehti 2010 nro 4 7(7) Kiitokset Tässä yhteydessä suuret Kiitokset Räisälän kyläkirjojen tekijöille. Niistä on ollut suuri apu minulle ja varmaan monelle muulle sukuaan tutkivalle. Niiden arvo korostuu vasta vuosien päästä. Myös Räisäläinen lehden kirjoittajille Kiitos. Itse yritän tallentaa teidän kirjoittamianne tarinoita sähköiseen muotoon, siltä osin kun se liittyy sukuuni. Suuri apu on ollut Räisälän kylä- ja koulupiirikartoilla, jotka kattavat koko pitäjän alueen. Myös tässä voin mainita toisen tutkijan jolta olen saanut paljon apua Härskeensaaren Haikosia tutkiessani eli kiitos Harri Kekille että pääsin hyvin alkuun tutkimuksissa. Raimo Nänimäinen ja Pentti Rantalainen antoivat minulle niput vanhoja Räisäläinen lehtiä viime Räisälä-juhlan aikoihin, joten kiitos teille molemmille! Tästä eteenpäin Jo odotan seuraavaa kesää ja uutta matkaa Karjalan kannakselle. Vielä ei ole suunnitteilla mihin se suuntautuu. Isäni synnyinpaikka Terijoki pitäisi nähdä, Konevitsa, Sortavala, Laatokka kiertää joten vielä on usean kesän ohjelmassa Karjalan matkaa. Myös monet vielä näkemättä jääneet Räisälän kylät kiinnostaisi nähdä lähivuosina. Näistä Räisälän matkoistani, kahdesta viimeisistä Räisälän juhlasta ja Räisälän museosta löytyy kuvia sukusivuiltani. Sivuille päivittyy tietoa ja sukuasiaa myös jatkossa, kunhan työ- ja muut menot antaa ajallisesti myöten. Tätä harrastusta riittää vielä vuosiksi ja nyt on tullut mukaan Räisäläisten Säätiö. Aloin toukokuussa 2010 ylläpitämään kotisivuja. Se palaute jota olen saanut useilta vanhemmilta sukulaisilta antaa intoa jatkaa tätä sukutiedon/perinteen keruuta. Tuntui viime kesän Räisälä-juhlilla häkellyttävältä tavata sukulaisia, joista olin jo kirjoitellut monta riviä tapaamatta henkilökohtaisesti. Tärkein tietolähde sukututkimuksessa on kuitenkin omat sukulaiset, joiden tietoja harvemmin mistään kirjoista tai lehdistä löytyy. Olen monesti pysähtynyt miettimään niitä ihmiskohtaloita ja tapahtumia, joita olen vanhoista asiakirjoista löytänyt. En tiedä miten ne jo lähes vaienneet sukupolvet ovat asiat kestäneet. Aika kun kulkee... mitähän 100 vuoden päästä kirjoitetaan tästä ajasta. Onko aika silloin parempi vai huonompi? Jääköön se sen hetkisen ihmisten pohdittavaksi. Heikki Haikonen
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotMinäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset
Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotVauhkonen ampui venäläisen sotilaan
Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.
LisätiedotTunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto
Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien
LisätiedotPepén tie uuteen päiväkotiin
Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotSUKUSEURA TUO YHTEEN
SUKUSEURA TUO YHTEEN Heikkisten perinnepäivä keräsi sukulaisia lähes 400 vuotta suvussa olleelle tilalle. Heikkisten Sukuseuran Kainuun osasto kokoontui 4. elokuuta Moisiovaaran Seppälässä perinnepäivää
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotKarjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen
Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Kilpailun osallistujat: Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola,
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotOripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017
Oripään Mäkimattilat Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Valokuvasivustoon löytyy linkki sukuseuran nettisivulta www.makimattilansuku.fi Valokuvasivut ovat yksityiset, joten niihin tarvitaan salasana,
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotEUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotRaportti työharjoittelusta ulkomailla
Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotTästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina
Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotTarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.
ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 1
Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotOsallistujan palautelomake
Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotNUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo
NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotPylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)
1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin
LisätiedotKuljen muistojen tietä
Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotIrlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village
Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran
LisätiedotSukuviesti 1/2013. Tässä viestissä:
Sukuviesti 1/2013 Tässä viestissä: Virvon, varvon Sukuseuran uudet kotisivut Matka Karjalaan kesäkuussa 2013 Kirvun sukujen tapaaminen Orimattilassa 20.4.2013 Jäsenmaksu Sukuseuran myyntinurkka ja yhteystiedot
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotTAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI
Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotVEIJOLLA ON LASTENREUMA
VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotMatt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille
Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
LisätiedotTEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto
TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotSIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA
SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA KUN NÄET NÄITÄ KUVIA KIRJASSA, NIIN TIEDÄT MISTÄ ON KYSE: Pilviin voit kirjoittaa vastauksia kysymyksiin Huom! Tärkeää tietoa Onneksi olkoon uudesta sisaruksesta, jonka
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotAsumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa
Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä
Lisätiedot03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon
03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotYHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE 2012
Yhdessä yritysten puolesta! YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE 2012 YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE Yhdeksän kysymystä yseille internet kyselyssä kartoitettiin 6.3.-13.4.2012 välisenä aikana Pohjois- Karjalan peruskoulujen
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotPUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.
PUNOTTUJA EKOTEKOJA Punontatyöt on suunniteltu ja valmistettu kierrätysmateriaaleja hyödyntäen Kudonta-kurssilla Savonlinnan kampuksella Itä-Suomen yliopistossa. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotLyydia Maria Leinonen
Lyydia Maria Leinonen NIITTYLÄN LYYTI VAARANKYLÄLÄINEN PERSOONA Kuvassa noin vuodelta 1921 Lyytin äiti Kaisa Stiina ja Lyytin veli Jussi, takana Lyyti ja poikansa Viljo. Lyyti oli Onnenmättään Paavo Leinosen
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotMika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching
Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan
LisätiedotEsko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja
Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna
Lisätiedot