EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: Turku,

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Rajatien Köykäntien alueen asemakaava ja Köykän teollisuusalueen asemakaavan muutos Selostus Työ: Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Oulu ja Helsinki

2 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 2 EURAJOEN KUNTA JA KÖYKÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee vahvistetun Eteläosan teollisuusalueen rakennuskaavan kortteli 213 tonttien 1 ja 5 osia, katu- ja lähivirkistysalueita sekä vahvistuneen Köykän teollisuusalueen asemakaavan lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelien 210 tontit 9-15 ja 213 tontit 7-12 sekä korttelit , energiahuollon aluetta, lähivirkistysaluetta ja katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Asemakaava ja asemakaavan muutoksella osoitetaan Köykän teollisuusalueen ja Lapijoen asemakaava-alueen välinen rinnakkaistieyhteys ja teollisuusalueen laajentuminen. Suunnittelualue sijaitsee valtatie 8:n eteläpuolella.

3 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaava ja kaavamuutos on todettu kaavoituskatsauksessa Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen ( 302). - Eurajoen kunnanhallituksen päätös asemakaavan laatimisesta ja asemakaavan muuttamisesta (59 ). - MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa Kuulutus kaavan vireille tulosta (MRL 63 ) kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä helmikuussa OAS lähetettiin viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. - Kaavaluonnos valmistui helmikuussa Kaavaluonnos kunnanhallituksen käsittelyssä ( 84). - Asemakaavan muutoksen päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) asetetaan nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. - Kaavaluonnos lähettiin viranomaisille tiedoksi ja siitä pyydettiin lausuntoa. - Kaavaluonnoksesta ei jätetty annettuja mielipiteitä eikä lausuntoja. - Kaavaehdotus valmistui toukokuussa Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ( ). - Kaavaehdotus asetettiin MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin lausunnot. - Kaavaehdotuksesta jätettiin muistutuksia. Viranomaislausuntoja annettiin kappaletta. - Lausuntoihin ja muistutukseen laadittiin vastineet. Kaavaehdotukseen tehtyjä tarkistuksia. - Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen._.2013 ( ). - Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen._.2013( ). 2.2 Asemakaava Aiemmin rakentuneen Köykän teollisuusalueen sekä Lapijoen asemakaava-alueen väliin on tavoitteena sijoittaa alueita palveleva rinnakkaistieyhteys. Rinnakkaisyhteyden tarve kasvaa entisestään Eurajoen ohikulkutien ja uuden eritasoliittymän toteutuessa. Tällöin nykyiset tasoliittymät valtatielle poistuvat. Samalla mahdollistetaan teollisuusalueen laajentuminen valtatie 8:n varrella maakuntakaavan mukaisesti. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Köykäntien ja suunniteltavan rinnakkaistien kytkeminen toisiinsa T-risteyksin. VL-alueelle sijoitetaan uusi tielinja ja kevyen liikenteen väylä. Liikenne alueelle johdetaan koillisesta, Köykäntien kautta. Alueen laajentumismahdollisuus kaakkoon ja etelään säilytetään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Eurajoen kunta.

4 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee valtatie 8:n kaakkoispuolella. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Köykän teollisuusalueen laajenemista Lapijoen asemakaavaalueeseen saakka. Tarkoitus on sijoittaa alueita palveleva rinnakkaisyhteys alueiden väliin. Asemakaavamuutoksella lähivirkistysaluetta muuttuu katualueeksi ja kortteleihin tehdään vähäisiä muutoksia Luonnonympäristö Alue on miltei kokonaan harvennettua talousmetsää. Pääasiassa puusto koostuu männyistä ja aluskasvillisuudesta. Länsiosassa metsän pohja on kallioisempaa ja puusto matalampaa. Ennen alueen liittymistä lounaispuolella Lapijoen asemakaavaalueeseen halkoo luode-kaakkosuuntainen suurjännitelinja alueen Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton samoin kuin sen välitön ympäristö katuverkkoineen. Vesihuoltoverkosto on osittain jo rakennettu. Alueen lounaispuolella on rakennettuja ja rakenteilla olevia omakotialueita, joihin keskittyy merkittävä osa Lapijoen taajaman asutuksesta. Alueen koillis- ja itäpuolella sijaitsee Köykän teollisuusalue Maanomistus Alueen koillisosa on pääosin kunnan omistuksessa ja loput on yksityisomistuksessa Pohjakartta Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu kaavoituksen pohjakartalle 1: Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntavaltuuston ( 20) hyväksymän Satakunnan maakuntakaavan. Kyseessä on kokonaismaakuntakaava, joka kumoaa maakunnan alueella voimassa olleet seutukaavat. Maakuntakaava on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee teollisuus- ja varastotoimintojen alueella (T).

5 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 Kuva 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Yleiskaavoitus Eurajoen kunnanvaltuuston hyväksymässä Keskustan-Lapijoen osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena M sekä teollisuustoimintojen alueena T. Tällä osayleiskaavalla ei ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia ja se on osittain vanhentunut. Kuva 3. Ote Keskustan-Lapijoen osayleiskaavasta (1992) Vuonna 2009 aloitettiin oikeusvaikutteisen Keskustan-Lapijoen osayleiskaavan laatiminen. Valmisteluvaiheessa suunnittelualueen lounaisosa poistettiin. Poistettava osa käsitti Lapijoen taajaman ja kyläalueen voimajohtoalueen lounaisreunasta Rauman rajalle saakka. Kaavan nimeksi tuli tällöin Keskustan osayleiskaava.

6 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nyt laadittavalla asemakaava huomioi luonnoksena nähtävillä olleen osayleiskaavan, eikä sillä ole erityistä vaikutusta osayleiskaavatyön kannalta. Kuva 4. Ote Keskustan osayleiskaavaehdotuksesta (2013) Asemakaavoitus Kaavamuutoksen alueella on osittain vahvistuneen Eteläosan teollisuusalueen rakennuskaavan katu- ja lähivirkistysalueita ja osittain vahvistuneen Köykän teollisuusalueen asemakaavan lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutosalue on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Suunnittelualue rajoittuu lounaassa Rajatien katualueeseen ja Lapijoen asemakaavoitettuun asuinalueeseen. Kuva 5. Ote asemakaavojen yhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus punaisella.

7 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 Selvitykset Aiempien asemakaavojen, yleiskaavoituksen ja maakuntakaavan laadinnan yhteydessä alueelta ei ole osoitettu erityisiä kohteita tai alueita (rakennus- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot). Keskustan-Lapijoen osayleiskaavan luontoselvityksen (2009) mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Asemakaavan valmisteluvaiheessa tehtiin luontoarvojen perusselvitys. Alueelle suunniteltu maankäyttö ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja. Liite 3: Luontoselvitys Muita kaavaa koskevia asiakirjoja - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (AIRIX Ympäristö Oy, 2012) - Satakunnan maakuntakaava (2009) - Keskustan-Lapijoen osayleiskaava (1992) - Voimassa olevat asema-/rakennuskaavat ja niiden muutokset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Valtatien 8 eteläpuolella on tarve paikallista liikennettä palvelevalle rinnakkaistielle, jonka tarkoituksena on yhdistää aiemmin rakentunut Köykän teollisuusalue sekä Lapijoen asemakaava-alue. Rinnakkaisyhteyden tarve kasvaa entisestään Eurajoen ohikulkutien ja uuden eritasoliittymän toteutuessa. Tällöin nykyiset tasoliittymät valtatielle poistuvat. Samalla mahdollistetaan teollisuusalueen laajentuminen valtatie 8:n varrella maakuntakaavan mukaisesti. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Köykäntien ja suunniteltavan rinnakkaistien kytkeminen toisiinsa T-risteyksin. VL-alueelle sijoitetaan uusi tielinja ja kevyen liikenteen väylä. Suunnittelussa huomioidaan siellä olevat sähkö-, vesijohtoja siirtoviemärilinjat Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Eurajoen kunnanhallituksen päätös asemakaavan muuttamisesta tehtiin ( 59 ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista: Maanomistajat, asukkaat, yhdistykset, yritykset: - naapurikiinteistöjen asukkaat ja maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Eurajoen kunta: - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - kunnanhallitus - kunnanvaltuusto Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Satakuntaliitto - Satakunnan pelastuslaitos

8 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 Yhdyskuntatekniikka: - Vesihuolto ja viemäröinti (kunta) - DNA Lounais-Suomi Oy (puhelinlinjat, kaapelointi) - Fortum Sähkönsiirto Oyj (sähköverkko) - Paneliankosken Voima Oy (sähkö) - Eurajoen puhelin Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Kaavan vireille tulosta kuulutettiin kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä helmikuussa Kaavoitustarve on todettu myös kunnan kaavoituskatsauksessa Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen ( 302) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Asemakaavan muutoksen päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta ei nähtävilläoloaikana jätetty mielipiteitä eikä lausuntoja. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi palautetta koskien liikennemelun huomioimista ja siltä suojautumistarvetta. Määräyksiin lisättiin ohjeistusta melulta suojautumiseen erityisesti asumisen mahdollistamien korttelien osalta. Kaavaehdotus valmistui toukokuussa 2013 ja se hyväksyttiin kunnanhallituksessa ( ). Asemakaavan muutoksen päivätty ehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta jätettiin kpl muistutuksia. Viranomaislausuntoja annettiin kappaletta. Vastineet tarkistukset (täydentyy) Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon sekä kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Kaavoituksesta neuvotellaan tarvittaessa ehdotusvaiheessa kunnan edustajien ja ELY-keskuksen kanssa tai muiden mahdollisten osapuolisen kanssa. Kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille tiedoksi mahdollisia lausuntoja varten, mutta luonnoksesta ei jätetty lausuntoja. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saatu palaute koskien mahdollisen asutuksen suojaamista melulta on huomioitu kaavan yleismääräyksissä Päätökset Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ( ). Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ( ).

9 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavan tavoitteena on sijoittaa teollisuusalueelle kortteleita tuotantorakennuksille ja ympäristöön soveltuvalle teollisuudelle. Asemakaava eheyttää yhdyskuntarakennetta osoittamalla Lapijoen asuinaluetta ja Köykän teollisuusaluetta yhdistävän tien. Asemakaavan muutos on varsin pienialainen osa ja koskee kaavoitettua viher- ja katualuetta. Asemakaavamuutoksella muutetaan siis kapeat lähivirkistysalueeksi osoitetut osat katualueeksi ja siten selkeytetään nykyisen Köyryntien ja suunniteltavan rinnakkaistien risteysaluetta turvallisemmaksi ja yhteyttä jouhevammaksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Tavoitteisiin on vastattu VAT:n periaatteiden mukaisesti tukemalla mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, palvelujen saatavuutta sekä kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja käyttöä. Kaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntavaltuuston ( 20) hyväksymän Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee teollisuus- ja varastotoimintojen alueella (T). Asemakaavan muutos toteuttaa maakuntakaavan aluevarauksia. Kaavan suhde osayleiskaavaan Asemakaavan muutos toteuttaa vuonna 1992 osayleiskaavan aluevarauksia. Keskusta-Lapijoki osayleiskaavan laadinta on kuulutettu vireille huhtikuussa Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nyt laadittavalla asemakaava huomioi luonnoksena nähtävillä olleen osayleiskaavan, eikä sillä ole erityistä vaikutusta osayleiskaavatyön kannalta. Kaavan suhde nykyisiin rakennus-/asemakaavoihin Kaava muuttaa voimassa olevan asemakaavan aluevarauksia vähäisesti. Poistuvan kaavan pinta-ala on yhteensä 1,6 hehtaaria, josta uudelleen katualueena osoitetaan reilu kolmannes. Lähivirkistysalueeksi (VL) osoitettua aluetta muuttuu noin hehtaari katualueeksi. Kaava ja kaavamuutos yhdistävät kaksi erillistä aluetta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mm. alueita yhdistävän tien avulla. Aluetta on mahdollista laajentaa etelään ja kaakkoon. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Nykyinen ja uusi aluerakenne kytketään toisiinsa. Olemassa olevat kulkuväylät sekä alueeseen kytkeytyvä kunnallistekniikka ja katuverkosto huomioidaan mahdollisuuksien mukaan toimintoja sijoitettaessa.

10 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valintaperusteet Kunnan edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen, lähtökohtatietojen ja maastokäynnin perusteella laadittiin kaavaluonnos helmikuussa Luonnoksen ratkaisuihin vaikuttivat alueelle suunniteltu rakentaminen sekä kulkuyhteydet ja kunnallisteknisen verkoston sijainti. Mielipiteiden huomioiminen Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä eikä viranomaisilla ollut lausuntotarvetta. Kaavamerkintöjä ei siten ole muutettu. Kortteleissa KTY ja TY saa rakentaa muiden tilojen yhteyteen yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti kiinteistönhoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Liikennemelulta suojautumiseksi on mahdollisen asutuksen vuoksi määräyksiä tarkennettu. Muistutusten huomioiminen [täydentyy mahdollisten ehdotuksesta jätetyn palautteen perusteella] 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 33,8 hehtaaria. Asemakaavalla on osoitettu: - Toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) kaksi korttelia ja kaksi korttelin osaa, joiden pinta-alat ovat yhteensä 12,4 hehtaaria. - Teollisuustoimintojen korttelialueeksi (TY) kolme korttelia, joiden pinta-alat ovat yhteensä 6,5 hehtaaria. - Maantien alueeksi 1,3 hehtaaria. - Katualueeksi 7,9 hehtaaria. - Lähivirkistysalueeksi (VL) 3,2 hehtaaria. - Energiahuollon alueeksi (EN) 2,5 hehtaaria Palvelut Kaava-alueet tukeutuvat rakentumisvaiheessa Eurajoen keskustaajaman palveluihin. Kaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan myös monenlaisten palvelujen sijoittamisen alueelle. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialueena (KTY) on osoitettu 15 ohjeellista tonttia. Uusien rakennuspaikkojen keskikoko on noin 8000 m2. Kerroslukuna on II ja rakennusoikeus on 0,35. Alueelle voidaan rakentaa toimisto- ja liikerakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Toimitilarakennusten korttelialueelle voi sijoittua myös palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen, kuitenkin enintään 25 % kaavassa osoitetusta kerrosalasta. Alueelle saa rakentaa muiden tilojen yhteyteen yhden asunnon ra-

11 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 11 kennuspaikkaa kohti kiinteistönhoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennuspaikkaa ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Teollisuusrakennusten korttelialueena (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia on osoitettu yhteensä 10 ohjeellista tonttia. Uusien rakennuspaikkojen keskikoko on noin 6500 m2. Kerroslukuna on I ja rakennusoikeus on 0,30. Alueelle voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuntojen läheisyyteen. Rakennetusta kerrosalasta saa enintään 25% käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimisto- ja myymälätiloja varten, kuitenkin siten että myymälätilaa saa rakentaa yhtä rakennuspaikkaa kohden enintään 400 kerros-m². Alueelle saa rakentaa muiden tilojen yhteyteen yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti kiinteistönhoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Alueelle voidaan sijoittaa logistisia toimintoja. Rakennusoikeus ja rakennusalat on osoitettu tontin/ rakennuspaikan koon, sijainnin, maastonmuotojen ja lähiympäristön maankäytön perusteella. Korkeita pengerryksiä tai muita täyttöjä tulisi välttää. Pintavesien poisjohtamiseen ja alueiden kuivatukseen tulee kiinnittää huomiota aluetekniikan suunnittelussa. Yleismääräykset: Maantieltä tarkastellessa alueen tulee muodostaa yhtenäinen työpaikka-alueen kokonaisuus rakennusten ja rakennelmien sijoittamisen sekä värityksen ja materiaalien osalta. Rakennuspaikalle ensimmäistä rakennuslupaa haettaessa on esitettävä asemapiirroksella kokonaissuunnitelma rakennuspaikan käyttämisestä. Suunnitelmassa tulee olla esitettynä rakennukset, autopaikat, pihajärjestelyt, ajoliittymä sekä rakennuspaikan liittyminen kunnallistekniseen verkostoon. Asuinhuoneistot tulee sijoittaa ja rakentaa niin, ettei niissä sisämelutaso ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston ohjearvoja. Asuntoon liittyvä oleskelupiha tulee suunnata ja suojata ympäristön melulta niin, ettei melutaso ulkona ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston ohjearvoja. Rakentamatta jäävillä tontin osilla, jota ei käytetä varastointi- tai liikennealueena, olemassa oleva puusto on säilytettävä ja alue on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Katualuetta vastaan on tontti aidattava kortteleittain yhtenäisesti. Ulkovarastointialueet on suojattava tonttialueen ulkopuolelle näköesteen muodostavalla rakenteella tai vastaavin istutuksin, etteivät ne häiritse ympäröiviä alueita. Maanpinnan korkeusasemia ei saa muuttaa siten, että toimenpide naapuritontteihin tai katualueisiin rajoittuvilta osilta aiheuttaa rakenteellista haittaa. Hulevesien johtaminen on järjestettävä tontilla. Autopaikkoja on osoitettava vähintään: - 1 autopaikka/80m² toimisto-, liike ja myymäläkerrosalaa - 1 autopaikka/200m² varastokerrosalaa. Tonttijako on ohjeellinen Muut alueet Lähivirkistysalueena (VL) on osoitettu lounaisosassa Lapijoen asemakaava-alueen keskuspuiston jatke. Alueen keskivaiheille on jätetty viheryhteys luode-kaakko suunnassa. Lisäksi on esitetty pienempiä eritoimintoja rajaavia viheralueita. VL-alueille saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä laitteita ja rakenteita.

12 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 12 Energiahuollon alueena (EN) on osoitettu suurjännitelinjojen vaatima suoja-alue ja maantien alueena (LT) valtatien 8 nelikaistaistamissuunnitelman mukainen aluevaraus. Katualueina on osoitettu nykyisen Korpelantien jatkeena kokoojakatu aina Köyryntielle sekä alueen sisäiset tonttikadut. Kaava-alueella on noudatettava kulloinkin voimassa olevia ympäristölupaviranomaisten antamia suojelumääräyksiä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta. Asemakaavan muutoksen toteutuessa talousmetsä väistyy suurelta osin työpaikkarakentamisen vuoksi. Valtatien varren maisema tuotantorakennusten alueena vahvistuu. Asemakaavoitettujen alueiden välisen alueen katujen toteutuessa paranee paikallisliikenteen sujuvuus. Paikallinen liikenne poistuu valtatieltä kunnan sisäiselle yhdystielle. Luonnollisesti laaja työpaikka-alue lisää alueen liikennettä, mutta riittävillä katualuevarauksilla voidaan katuverkko rakentaa turvalliseksi kevyen liikenteen teineen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuteen ja luonnontilaisiin alueisiin kaavalla ei ole vaikutuksia. Kaava-alue on nykyisin talousmetsää. Asemakaavassa alue on osoitettu pääosin rakennettaviksi, mutta Lapijoen asuinkortteleiden luoteispuoleisen viheralueen jatke turvataan. Keskivaiheille kaava-aluetta jätetään korttelirakennetta halkova viheryhteys. Nykyisessä kaavassa kortteleiden 213 ja 218 väliin jätetty viherkaistale muuttuu Korpelantieksi Muut vaikutukset (taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset) Välittömiä kustannuksia aiheuttavat katu- ja aluetekniikan toteuttaminen. Kaavan mukainen rakentaminen liittyy kiinteästi olemassa olevaan ja suunniteltuun rakentamiseen. Alueelle saadaan kaavan toteutuessa lisää työpaikkoja ja kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Myös palvelutarjonnan on mahdollista parantua. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. Mitään tavanomaisesta poikkeavia merkintöjä ja määräyksiä ei ole käytetty. 5.6 Nimistö Kaava-alueen tiestön nimet perustuvat kunnasta saatuihin ohjeisiin. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi kunnan rakennusjärjestys ja rakennusvalvontaviranomainen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttamisesta vastaa Eurajoen kunta ja yksityiset rakentajat.

13 EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy Toteutuksen seuranta Kunnan tulee seurata alueiden toteutumista ja tarvittaessa harkita muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Rakentamista tulee ohjata riittävästi, jotta alueesta muodostuu toimivaa ja turvallista ympäristöä. Turussa AIRIX Ympäristö Oy Sanukka Lehtiö Arkkitehti SAFA, YKS-446 Jouni Kiimamaa Arkkitehti SAFA, YKS-381 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Poistuva asemakaava Liite 3: Luontoselvitys Liite 4: Vastine kaavaehdotuksesta (tarvittaessa, mikäli jätetty muistutuksia) Liite 5: Asemakaavan seurantalomake Liite 6: Asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja -määräykset