Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2015 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2015 Kokousaika 16:00-16:50 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu Pajamäki, Osku Kivekäs, Otso Karhuvaara, Arja Modig, Silvia Männistö, Lasse Oskala, Hannu Peltokorpi, Terhi Raatikainen, Mika Rantala, Marcus Rissanen, Laura Vainikka, Mirka Vesikansa, Sanna Arhinmäki, Paavo Bergholm, Jorma kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen Muut Paavolainen, Sara kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Pajunen, Jussi kaupunginjohtaja Sauri, Pekka apulaiskaupunginjohtaja Räty, Laura apulaiskaupunginjohtaja Viljanen, Ritva apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäki, Anni apulaiskaupunginjohtaja poissa: 1095 Korhonen, Tapio kansliapäällikkö poissa: 1095 Pohjaniemi, Marju henkilöstöjohtaja Saxholm, Tuula rahoitusjohtaja poissa: 1095 Summanen, Juha hallintojohtaja Sarvilinna, Sami kaupunginlakimies Kari, Tapio viestintäpäällikkö Peltonen, Antti hallintopäällikkö poistui 16:09, poissa: :t

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2015 Andersson, Victor Erroll, Katri Härmälä, Timo Matikainen, Kristiina Mickwitz, Leena Nyfors, Maria Rautanen, Marja-Liisa Thodén, Annikki Vallittu, Anja Lindén, Timo Menna, Lauri Saarinen, Pekka kaupunginsihteeri hallintoasiantuntija kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. apulaiskaupunginsihteeri hallintoasiantuntija asiantuntija saapui 16:11, poistui 16:40, läsnä: osa 1107 :ää Puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kaupunginhallituksen puheenjohtaja :t Esittelijät Jussi Pajunen Laura Räty Ritva Viljanen Anni Sinnemäki Pekka Sauri kaupunginjohtaja , ja :t apulaiskaupunginjohtaja 1086 ja 1104 :t apulaiskaupunginjohtaja 1087 ja :t apulaiskaupunginjohtaja 1088, ja :t apulaiskaupunginjohtaja :t Pöytäkirjanpitäjä Lauri Menna hallintoasiantuntija :t

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2015 Asia 1083 Kj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1084 Kj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 1085 Kj/1 V , Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite lainarahaston perustamisesta siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistyksille 1086 Stj/1 V , Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen ja asumispalvelujen kehittämisestä 1087 Sj/1 V , Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite koulujen tietotekniikan opetuksesta, laitetuesta ja hankinnoista 1088 Kaj/1 V , Valtuutettu Seija Muurisen aloite Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköintialueen laajentamisesta 1089 Kj/2 V , Opetuslautakunnan ja sen suomenkielisen jaoston jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta 1090 Kj/3 V , Helen Oy:n kehitysohjelma 1091 Kaj/2 V , Kluuvin korttelin 2002 tonttien 4 ja 6 asemakaavan muuttaminen (nro 12325, Kaisaniemenkatu 3 ja Vuorikatu 8 ) 1092 Kaj/3 V , Pitäjänmäen korttelin tonttien 6, 11 ja 14 asemakaavan muuttaminen (nro 12271, Hiomotie 2-6 ja 10) 1093 Kaj/4 V , Sörnäisten katualueen asemakaavan hyväksyminen ja korttelin 252 osan sekä katu- ja satama-alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12302, Vilhonvuorenkadun jatke) 1094 Kaj/5 V , Kalasataman Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun 1. vaiheen liikennesuunnitelman hyväksyminen 1095 Kj/3 Primääri- ja tertiäärilainojen myöntäminen eräille asuntotuotantotoimikunnan rakennushankkeille 1096 Kj/4 Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle projektialueiden katujen rakentamista varten 1097 Kj/5 Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokunnan jäsenten nimeäminen 1098 Kj/6 Kaupunginhallituksen edustajan ja varaedustajan valinta Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ Kj/7 Valtuutettu Osmo Soininvaaran toivomusponsi koskien investointiraamin muuttamista osittain nettomääräiseksi 1100 Kj/8 Kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpano 1101 Kj/9 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1102 Kj/10 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1103 Ryj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1104 Stj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1105 Sj/1 Valtuutettu Sirkku Ingervon toivomusponsi 9. luokkalaisten kesätyösetelin käyttöönottamisesta 1106 Sj/2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 1107 Kaj/1 Lyhyt katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen ja ehdotus tonttien varaamiseksi asuntohankkeita varten 1108 Kaj/2 Asuinkerrostalotonttien varaaminen sääntelemättömään omistus- ja vuokra-asuntotuotantoon (Toukola, Arabianranta, suunnitellut tontit 23126/11-13, entinen tontti 23126/5) 1109 Kaj/3 Ratikkaprojektin tilannekatsaus ja raitioliikenteen kehittämistavoitteet 1110 Kaj/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Hannu Oskalan ja Terhi Peltokorven sekä varatarkastajiksi Laura Rissasen ja Otso Kivekkään. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ V , Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite lainarahaston perustamisesta siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistyksille HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Jasmin Hamidin aloitteen lainarahaston perustamisesta helsinkiläisille siirtolapuutarhaja kesämajayhdistyksille loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: tuomo.makinen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite 2 Siirtolapuutarhayhdistyksen maanvuokrasopimusmalli 3 Kesämajayhdistyksen maanvuokrasopimusmalli Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 :n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Valtuutettu Jasmin Hamid ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuutta perustaa rahasto siirtola- ja kesämajayhdistyksen peruskorjausten lainoittamiseen. Aloitteen taustalla on em. yhdistysten ongelmat pankkilainan saannissa vakuusongelmien vuoksi, ja toiveena, että kaupungin järjestämän lainarahoituksen turvin peruskorjausinvestointien kustannukset voidaan jakaa useammalle vuodelle.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/1 Helsingissä on yhteensä yhdeksän siirtolapuutarha-aluetta. Kutakin aluetta huoltaa ja hallinnoi erillinen siirtolapuutarhayhdistys. Yhdistys hoitaa mm. jäte- ja vesihuollon. Rakennusvirasto on luovuttanut yhdistysten hallintaan niiden alueilla olevat viraston omistamat rakennukset sekä erilaiset laitteet, kuten kesävesijohtoverkoston. Rakennusvirasto on lisäksi tehnyt yhdistysten kanssa sopimukset yleisten alueiden hoidosta. Rakennusvirasto osallistuu perusparannusja huoltokustannuksiin vain erikseen sovittaessa. Maanvuokrasopimuksen mukaan siirtolapuutarha-alueiden yleiset alueet ovat kesäaikaan avoinna yleiselle virkistyskäytölle ja sen takia kaupunki huolehtii sopimuksissa määritellyistä ylläpito- ja korjaustöistä alueilla (mm. kulkuväylät ja niihin liittyvät sillat, portaat, pysäköintialueet, liikennemerkit, teiden viitoituksen, aukiot, alueita reunustavat kuusiaidat, puut ja metsiköt). Kesämaja-alueita on Helsingissä niin ikään yhdeksän. Kesämaja-alueet eroavat siirtolapuutarhoista siten, että kesämajaan ei liity omaa palstaa (pihaa). Alueet ovat yleisiä virkistysalueita, joille on sijoitettu yksityisiä majoja. Valtuustoaloitteessa esitetty este pankkirahoituksen saamiselle yhdistysten peruskorjaustarpeisin aiheutuu maanvuokrasopimusten kiellosta siirtää vuokraoikeutta toiselle, mikä käytännössä estää siirtolapuutarhayhdistyksiltä vuokraoikeuden käytön pankkilainan vakuutena. Kesämajayhdistysten osalta vuokraoikeuden siirto on sopimuksen kohdan 8 mukaisesti mahdollinen kaupungin antamalla kirjallisella luvalla. Oulunkylän siirtolapuutarhayhdistys on lähestynyt syyskuun alussa kaupunkia kirjeellä tiedustellen mahdollisuuksia joko poistaa siirtooikeuden epäävä maanvuokrasopimuksen pykälä 11, tai muokata sitä siten, että se ei estäisi kiinnitysten hakemista, ja tätä koskeva selvitys on siis kaupungilla jo vireillä. Espoon kaupungin tonttiyksiköstä saadun tiedon mukaan esimerkiksi Espoon Puolarmetsän siirtolapuutarhalla ei ole vastaavia maanvuokrasopimuksesta johtuvia esteitä pankkirahoituksen saamiselle. toteaa, että yhdistysten käyttömenoihin suhteutettuna suuriinkin peruskorjauksiin liittyvä lainatarve on pääsääntöisesti euromäärältään suhteellisen pieni, ja lainarahaston perustaminen ja ylläpito siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistysten lainoittamista varten ei siitä aiheutuvan hallinnollisen työn ja kustannusten vuoksi ole siksi perusteltua. Yleisten töiden lautakunta tulee Oulunkylän siirtolapuutarhaa koskevan ratkaisun kohdalla omalta osaltaan käsittelemään pankkilainan saannin

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/1 kategorisena esteenä olevan vuokraoikeuden siirtokiellon tarpeellisuutta tapauksissa, joissa kaupungilla alueen vuokraajana ja vuokralaisena toimivalla yhdistyksellä on yhteinen intressi yhdistyksen esittämän peruskorjauksen toteuttamiselle. Kesämajayhdistysten osalta voimassaolevat maanvuokrasopimukset jo nykyisellään mahdollistavat vuokraoikeuden siirron kaupungin kirjallisella suostumuksella. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: tuomo.makinen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Jasmin Hamidin aloite 2 Siirtolapuutarhayhdistyksen maanvuokrasopimusmalli 3 Kesämajayhdistyksen maanvuokrasopimusmalli Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Sanna Vesikansan ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Laura Räty Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: tuomo.makinen(a)hel.fi

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/ V , Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen ja asumispalvelujen kehittämisestä HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Tuomas Rantasen aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite 2 Vanhusneuvoston lausunto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuutettu Tuomas Rantanen ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan aktiivista ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen ja asumispalvelujen kehittämistä. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 :n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että aloitteessa esitetty selvitys- ja kehittämistyö on kannatettavaa. Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Stadin ikäohjelman, joka liiteasiakirjoineen on vanhuspalvelulain 5 :n mukainen suunnitelma vuosiksi Suunnitelmaa toteutetaan monihallintokuntaisesti

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 sosiaali- ja terveysviraston koordinoimana osana kaupungin strategiaohjelmaa. Stadin ikäohjelma toimii strategiaohjelman toimeenpanosuunnitelmana. Yksi Stadin ikäohjelman viidestä toimenpidekokonaisuudesta "Iätöntä asumista" pitää tavoitteenaan ikääntyneiden asumisen parantamista ja kotona asumisen mahdollisuuksien lisäämistä. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet sisältyvät asumisen ja siihen liittyvään maankäytön toteutusohjelmaan, jonka koordinoinnista vastaa kaupunginkanslian johdolla AM-sihteeristö. Siinä ovat mukana kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka Oy) ja asuntotuotantotoimisto. AM-sihteeristön tehtävänä on varmistaa Helsingin asunto-ohjelman tavoitteiden toteutuminen myös ikääntyneiden kohdalla seuraavin toimenpitein: - kaupungin omassa asuntokannassa pyritään tarjoamaan esteettömän asumisen vaihtoehtoja vanhoille ja uusille vuokra-asukkaille - parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan - asuntorakentamista kehitetään ottaen huomioon eri asukasryhmien tulevaisuuden tarpeet, jotta asuntotarjonta vastaisi paremmin eri ryhmien muuttuviin tarpeisiin - turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa; asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun - ikääntyneiden asuntoja pyritään sijoittamaan omatoimisuuden vahvistamiseksi monipuolisten palvelukeskusten lähelle - Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka Oy) vapautuvien esteettömien vuokra-asuntojen jaossa huomioidaan liikkumis- ja toimimisesteiset. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman jatkovalmistelussa "iätön asuminen" on edelleenkin keskeisesti mukana. Myös Stadin ikäohjelman lausuntopalautteisiin sisältyi runsaasti mielipiteitä erilaisten asumismuotojen kehittämisen ja tuotannon tarpeesta. Kaupunki luovuttaa asuntotontteja AM-ohjelman mukaisesti. Ikääntyvien yhteisöllistä asumista tukevia asuntohankkeita

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 on pyritty edistämään mm. luovuttamalla yksittäisiä tontteja senioreille suunnattuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja varten mm. Herttoniemen ja Vuosaaren alueilta. Lisäksi tontteja on luovutettu ryhmärakennuttamisesta kiinnostuneille seniorien ryhmille Arabianrannan, Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilta. katsoo, että aloitteessa tarkoitettu ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen ja asumispalvelujen kehittäminen on tarpeen sisällyttää seuraavan AM-ohjelman valmistelussa selvitettäviin asioihin. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite 2 Vanhusneuvoston lausunto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Sanna Vesikansan ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen ja 25 muun kaupunginvaltuutetun valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon: Kaupunki luovuttaa asuntotontteja kaupunginvaltuuston lokakuussa 2012 hyväksymän AM-ohjelman mukaisesti. AM-ohjelmassa ikääntyviä ei ole mainittu omana erityisryhmänään, vaan senioreille ja ikääntyville tarkoitetut asuntohankkeet luetaan ns. normaaliin asuntotuotantoon kuuluviksi. Tontinluovutuksella valtuustoaloitteessa mainittua ikääntyvien yhteisöllistä asumista tukevia asuntohankkeita on pyritty viime vuosina edistämään mm. luovuttamalla yksittäisiä tontteja senioreille suunnattuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja varten mm. Herttoniemen ja Vuosaaren alueilta. Lisäksi tontteja on luovutettu senioreista koostuville ryhmärakennuttamisesta kiinnostuneille ryhmille Arabianrannan, Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilta. Kiinteistölautakunta ei näe estettä sille, että tontteja luovutettaisiin aloitteessa esitetyn kaltaisia ikääntyvien yhteisöllisyyttä tukevia ARAhankkeita varten, vaikka vahvana pääsääntönä tulisikin edelleen olla ARA-tuotantoon soveltuvien tonttien rajallisesta määrästä johtuen, että ARA-tuotantoon soveltuvat tontit luovutetaan ilman erityisiä rajoitteita. Kiinteistölautakunnan mielestä valtuustoaloitteessa esitetyn kaltaisten hankkeiden tulisi ainakin ensisijaisesti perustua aina hankkeen toteuttajan vapaehtoisuuteen eikä esim. tontinluovutusehdoissa asetettuihin pakottaviin määräyksiin. Tällöin kaupungin asuntotuotantotoimisto, HEKA ja HASO lienevät ainakin alkuvaiheessa luontevia toimijoita. Lautakunta katsoo edelleen, että selvitettäessä mahdollisuuksia aloitteessa esitetyn kaltaisille hankkeille tulee muun ohella selvittää ARA-tuotantoa koskevien nykyisten määräysten ja niihin mahdollisesti uuden hallitusohjelman myötä tehtävien muutosten vaikutukset. Kiinteistölautakunta pitää aloitetta edellä esitetyin huomion kannatettavana. Esittelijä vs. osastopäällikkö

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 Esko Patrikainen Lisätiedot Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: sami.haapanen(a)hel.fi Asuntotuotantotoimikunta HEL T Lausunto Asuntotuotantotoimikunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Asuntotuotantotoimikunnan mielestä aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan ja pitää hyvänä esitetyn selvityksen tekemistä. Toimikunnan lausunnossa kiinnitetään päähuomio rakennusteknisiin ja asuntorakentamisen näkökohtiin. Asuntotuotantotoimisto on rakennuttanut senioreille suunnattuja kohteita sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle että Helsingin Asumisoikeus Oy:lle. Nämä kohteet ovat periaatteessa tavanomaisia kerrostaloja, joissa on kuitenkin huomioitu kohderyhmän tarpeita erityisemmin esimerkiksi esteettömyydessä ja yhteistiloissa. Asunnot ovat olleet kuitenkin täysin itsenäisiä huoneistoja keittiöineen ja olohuoneineen. Käytetty ikäraja asuntoihin hakeutumiseksi on ollut 55 vuotta ja nämä ARA-rahoitteiset asunnot ovat olleet hyvin kysyttyjä. Kaupungin omistukseen rakennutettujen kohteiden lisäksi on tehty omistusseniorikerrostalo, Asunto Oy Kotisatama, Aktiiviset seniorit Ry:lle sekä samaan yhteyteen toinen Hitas-seniorikerrostalo Asunto Oy Leonsatama. Nämä hankkeet valmistuivat vuonna Kotisatamassa toteutettiin poikkeuksellisen laajat yhteistilat ja asukkaiden valinta kohteeseen tapahtui yhdistyksen haastatteluin. Tavanomaisten asuinkerrostalojen lisäksi asuntotuotantotoimisto on rakennuttanut ja peruskorjannut vanhusten palvelutaloja, joista on tehty pääosin ryhmäkoteja. Entisistä palvelutaloista ollaan siirtymässä enemmän hoidon viemiseen vanhusten koteihin ja ryhmäkodeissa ja uusissa palveluasunnoissa asuvat ihmiset ovat aikaisempaa huonokuntoisempia. Usein näissä asunnot ovat pieniä, omalla kylpyhuoneella sekä keittomahdollisuudella varustettuja. Vanhojen palvelutalojen esteettömyydessä on useimmiten puutteita, joita ainakin osittain voidaan parantaa peruskorjauksen yhteydessä. Parvekkeet ovat yhteisiä.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 Peruskorjausten yhteydessä entisiä palvelutaloja muutetaan nykyisin uuteen käyttöön. Yksi uusi käyttömahdollisuus voisi olla aloitteen ehdotus yhteisöllisestä senioriasumisesta. Muutama pienasunto muodostaisi asuntoyhteisön, jolla olisi yhteinen keittiö-oleskelutila ja parveke. Asuntoyhteisöt taas voisivat muodostaa senioritalon, jonka asukkaat taas voivat yhdistää voimansa yhteisen toiminnan järjestämiseen, ehkä myös palvelujen kilpailuttamiseen. Asuminen yhteisöllisessä senioritalossa edellyttäisi vielä toimintakykyisyyttä, mutta voisi olla osavastaus yksinäisyyden ja eristyneisyyden torjumiseen. Tällaisessa seniorisolumallissa tavallaan palataan entiseen palvelutalomalliin, kuitenkin sillä erotuksella, että asukkaat olisivat Helsingin kaupungin asunnot Oy:n taloissa tavallisia vuokra-asukkaita, ilman sosiaali- ja terveysviraston osallistumista varsinaiseen asumiseen. Asukasvalinnassa tulisi olla ikäraja ja sen lisäksi asukkailla mahdollisuus vaikuttaa yhteisöyksikön sisällä asukasvalintaan. Nykymääräysten mukainen esteettömyys ei ilman mittavia ja kalliita remontteja vanhoissa palvelutaloissa toteudu, mutta kohtuullisen toimintakykyiselle asukkaalle asunnot useimmiten soveltuisivat. Asuminen tällaisessa senioritalossa ei olisi ARA:n tarkoittamaa erityisasumista. Asukkaiden ja kaupungin kannalta palvelujen tuottaminen yhteisölliseen senioritaloon on mahdollista toteuttaa järkevästi ja kustannustehokkaasti. Välimatkojen kulkemisen sijaan aikaa voisi jäädä enemmän varsinaiseen avustustyöhön. Mahdollisesti myös yksityiset palvelut saattaisivat menestyä, kun asiakaskuntaa olisi riittävästi samassa osoitteessa. Edulliset asumiskustannukset voisivat paremmin mahdollistaa myös palvelujen ostamisen. Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä on edelleen eri puolella kaupunkia joitakin rakennuksia, joissa on pääosin pieniä yksiöitä. Osaa niistä harkitaan tällä hetkellä siirrettäväksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n normaalikantaan ja osassa odotetaan sosiaali- ja terveysviraston käyttötarpeiden selviämistä. Rakennuttamisessa tekniseltä kannalta suurimmat haasteet ovat riittävän esteettömyyden tason sekä kustannustehokkuuden saavuttaminen niin, että tavoite edullisesta yhteisöllisestä senioriasumisesta myös käytännössä toteutuisi. Esittelijä toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Lisätiedot

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: seidi.kivisyrja(a)att.hel.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta HEL T Lausunto Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: "Yhteisöllisten asumisratkaisujen kehittäminen yhdeksi asumisen vaihtoehdoksi myös ikääntyneille on kannatettavaa. Asumisen eri vaihtoehtojen järjestäminen ei ole ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, vaikka myös asuminen huomioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja neuvonnassa. Suunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista vuosille koostuu Helsingissä kaupungin strategiaohjelmasta , Stadin ikäohjelma nimisestä toimeenpanosuunnitelmasta, ikääntyneille tarkoitettujen Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuvauksesta sekä Helsingin tietokeskuksen tuottamista ikääntynyttä väestöä koskevista tilastotiedoista. Stadin ikäohjelmaa on valmisteltu laajapohjaisessa verkostossa, jossa on ollut kattavasti osallistujia eri virastoista ja liikelaitoksista, järjestöistä, vanhusneuvostosta ja palvelukeskusten asiakasneuvostoista. Suunnitelmaa toteutetaan monihallintokuntaisesti sosiaali- ja terveysviraston koordinoimana. Yksi Stadin ikäohjelman viidestä toimenpidekokonaisuudesta on nimeltään Iätöntä asumista, ja sen tavoitteena on ikääntyneiden asumisen parantaminen ja kotona asumisen mahdollisuuksien lisääminen. Oma koti ja asuinympäristö ovat keskeisiä elämisen puitteita. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet vuosille on sisällytetty Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan. Asumisen ja maankäytön toteutusohjelman koordinoinnista vastaa kaupunginkanslian johdolla poikkihallinnollinen asumisen ja maankäytön sihteeristö. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman strategiset toimenpiteet ovat: Kaupungin omassa asuntokannassa pyritään tarjoamaan esteettömän asumisen vaihtoehtoja vanhoille ja uusille vuokraasukkaille.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Asuntorakentamista kehitetään ottaen huomioon eri asukasryhmien tulevaisuuden tarpeet, jotta asuntotarjonta vastaisi paremmin eri ryhmien muuttuviin tarpeisiin. Turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Ikääntyneiden asuntoja pyritään sijoittamaan omatoimisuuden vahvistamiseksi monipuolisten palvelukeskusten lähelle. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka Oy) vapautuvien esteettömien vuokra-asuntojen jaossa huomioidaan liikkumis- ja toimimisesteiset. Jokaisen kannattaa itse suunnitella omia asumisratkaisujaan ennakoiden ja hyvissä ajoin ennen mahdollisten toimintakyvyn rajoitteiden ilmaantumista. Osa kuntalaisista voi olla halukkaita myös yhteisölliseen asumiseen. Tavoitteena on, että ikääntyneenäkään ei tarvitsisi muuttaa omasta kodistaan, ja kotona asumista voidaan tarvittaessa tukea eri keinoin. Tuen ja palvelujen järjestäminen voi joiltakin osin olla helpompaa ja kustannustehokkaampaa yhteisölliseen asumiseen. Keskeisintä yhteisöllisessä asumisessa tulisi kuitenkin olla yhteisön itsensä tarjoama tuki asukkailleen. Suomessa on määrätietoisesti purettu moniportaista palvelujärjestelmää, jossa ikääntyneet joutuivat muuttamaan useastikin toimintakyvyn muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Ei ole tarkoituksenmukaista palata sellaisiin ratkaisuihin, jotka eivät tue kotona asumista riittävästi, vaan johtavat toistuviin muuttoihin elämän viimeisinä vuosina. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Asumisen eri vaihtoehdot ja valinnan mahdollisuudet lisäävät ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia. Asumisyhteisö voi myös parhaimmillaan vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin niillä, jotka yhteisöllistä asumista itse toivovat." Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Hannu Juvonen Maarit Varis, toiminnansuunnittelija, puhelin:

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/1 maarit.varis(a)hel.fi Juha Jolkkonen, osastopäällikkö, puhelin: juha.jolkkonen(a)hel.fi

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/ V , Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite koulujen tietotekniikan opetuksesta, laitetuesta ja hankinnoista HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Yrjö Hakasen aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet liitteenä olevan aloitteen koulujen tietotekniikan opetuksen, laitetuen ja hankintojen valmistelusta. Aloitteen mukaan kaupungin tulee ennen uusien laitteiden hankkimista kouluille ja oppilaille varmistaa mm. opettajien koulutuksen ja it-tuen riittävyys, investoida koulujen langattomiin verkkoihin ja huolehtia siitä, että opettajilla ja oppilailla on käytössään ajantasaisia sähköisiä oppimateriaaleja ja mahdollisuudet kehittää uusia oppimisen tapoja. Aloitteen mukaan kaupungin tulee luoda edellytykset sille, että opetustoimessa kyetään itse ja vertaisyhteistyössä kehittämään digitaalisia oppimateriaaleja, sähköisiä opetuksen työkaluja ja oppimisympäristöjä.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 :n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Opetuslautakunta on aloitteen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että uusien tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteet ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset edellyttävät systemaattista toimintakulttuurin muuttamista, tietoteknologian käyttöä opetuksen ja oppimisen tukena ja digitaalisten työ- ja oppimisympäristöjen saattamista ajan tasalle ja tarpeita vastaaviksi. Opetusvirastossa on maaliskuussa 2015 valmistunut tulevaisuuden koulua luotsaava "Ilmiömäinen Helsinki - Tulevaisuuden koulun suuntaviivat " -raportti. Lisäksi valmisteilla on digistrategia, joka kokoaa yhteen opetuksen digitalisaatiossa tarvittavat toimenpiteet. Digistrategia tuodaan myös kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston käsittelyyn. Laitehankinnat ja langattomat verkot Koulujen ja oppilaitosten laitehankintoja tehdään sekä opetustoimen omin varoin että ulkopuolisella hankerahoituksella. Perusopetuksen laitekanta vaihtelee kouluittain. Oppimisen laajentuessa omaa luokkaa laajemmalle hankintojen painopiste on mobiilissa teknologiassa eli kevyissä kannettavissa tietokoneissa ja tableteissa. Perusopetuksessa on tällä hetkellä keskimäärin yhdeksän oppilasta yhtä kannettavaa tai tablettia kohden. Tablettitietokoneiden kertahankinta kaikille kaupungin peruskouluissa opiskeleville maksaisi opetusviraston arvion mukaan laitteesta riippuen 11,5 21,3 miljoonaa euroa. Peruskoulujen langattomien verkkojen kapasiteetti ei riitä kasvavassa käytössä ja niiden parantaminen on aloitettu. Lukioiden langattomia verkkoja on jo parannettu ja ne toimivat pääosin hyvin, ja lukioille on hankittu kannettavia tietokoneita. Kannettavien tietokoneiden hankinta kaikille lukiolaisille maksaisi opetusviraston arvion mukaan 2,4 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisimman realistinen työelämää vastaava tietotekninen toimintaympäristö. Opetuksessa hyödynnetään modernia opetusteknologiaa ja oppimisympäristöjä, ja opiskelijoita pyritään jo opiskeluaikana perehdyttämään tulevaisuuden ammateissa kohdattaviin tietojärjestelmiin. Opiskeluun on hankittu sekä kannettavia että tablettitietokoneita. Stadin ammattiopiston langaton verkko kattaa kaikki toimipisteet ja vastaa hyvin digitalisaation vaatimuksiin.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 Kaikilla koulutusasteilla tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon toimintaympäristön digitalisoituminen ja teknologian joustava käyttö. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Koulujen ja oppilaitosten osaamista vahvistetaan digitaalisuuden hyödyntämisessä. Osaamisen kehittämisen suunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Koulutusten painoalueina ovat olleet sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, verkkopedagogiikka ja uusien opetussuunnitelmien vaatimukset (monilukutaito, koodaus ja ilmiöoppiminen). Kehittämishankkeissa osaamista on kehitetty muun muassa mobiilissa oppimisessa, toisen asteen ohjaustyössä ja perusopetuksen pelillisessä oppimisessa. Koulukohtaisiin koulutuksiin sisältyvät myös aloitteessa mainitut laitteiden ja sähköisten ympäristöjen käyttöönoton ja pedagogisen käytön koulutukset. Opetusviraston tietotekniikan aluetukihenkilöt hoitavat uusien ohjelmistojen asennukset ja laitetuen kouluilla ja oppilaitoksissa. Yksi tukihenkilö huolehtii noin 5 7 koulusta. Sähköiset oppimateriaalit Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuonna Tässä yhteydessä oppimateriaalitarjonta uudistuu ja muuttuu yhä digitaalisemmaksi. Opetusvirasto on varannut vuodelle 2016 erillisresursseja sekä opetussuunnitelmatyöhön että perusopetuksen oppimateriaalien uudistamiseen. Koulut tekevät itse hankintapäätöksen käyttämistään oppimateriaaleista. Digitaalisen oppimateriaalin hankintakanavia ja kokonaistarjontaa selvitetään vuoden 2015 aikana. Maksullisten oppimateriaalien ohella oppimisen tukena ja aineistona käytetään maksutonta verkkomateriaalia. Opetuksen digitalisoituessa oppilaat ja opiskelijat tuottavat aineistoja ja oppimateriaaleja myös itse. Opettajien oma oppimateriaalituotanto liittyy pääosin opettajan omaan käyttöön. Osana kehittämistyötä, kuten Stadin ekampuksessa, opettajat ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet kurssisisältöjä. Opettajat ja opiskelijat osallistuvat myös hankkeen sähköisten työkalujen ja oppimisympäristöjen suunnitteluun. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin:

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 maria.nyfors(a)hel.fi Liitteet 1 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Otso Kivekkään ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Opetuslautakunta HEL T Lausunto Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Uusien tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteet ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen edellyttävät systemaattista toimintakulttuurin muuttamista, tietoteknologian käyttöä opetuksen ja oppimisen tukena ja digitaalisten työ- ja oppimisympäristöjen saattamista ajan tasalle ja tarpeita vastaaviksi. Laitetilanne ja -hankinnat

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 Langattomat verkot Koulujen ja oppilaitosten laitehankintoja tehdään sekä budjettivaroin että ulkopuolisella hankerahoituksella. Perusopetuksen laitekanta vaihtelee kouluittain. Oppimisen laajentuessa omaa luokkaa laajemmalle hankintojen painopiste on mobiilissa teknologiassa eli kevyissä kannettavissa tietokoneissa ja tableteissa. Tällä hetkellä oppilaita on keskimäärin yhdeksän yhtä kannettavaa tai tablettia kohden. Tablettitietokoneiden hankinta kertahankintana kaikille Helsingin kaupungin peruskouluissa opiskeleville maksaisi laitteesta riippuen 11,5 21,3 milj. euroa. Lukioille on hankittu kannettavia tietokoneita. Opetukseen ja ylioppilaskirjoituksiin tarvitaan vielä varakoneita opiskelijoille ja myös opettajien työskentelyyn tarvitaan kannettavia tietokoneita. Kannettavien tietokoneiden hankinta kaikille lukiolaisille maksaisi 2,4 milj. euroa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle pyritään tarjoamaan mahdollisimman realistinen työelämän todellisuutta vastaava tietotekninen toimintaympäristö sekä perehdyttämään opiskelija jo opiskeluaikana tulevaisuuden ammateissa kohdattaviin ammatillisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi ammatillisessa opetuksessa hyödynnetään modernia opetusteknologiaa ja oppimisympäristöjä. Opetukseen ja opiskeluun on hankittu kannettavia ja tablettitietokoneita. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon toimintaympäristön digitalisoituminen ja teknologian joustava käyttö. Lukioiden langattomia verkkoja on parannettu ja ne toimivat pääosin hyvin. Lisäksi lukioihin rakennetaan langallinen verkko yo-tiloihin kesän 2015 aikana. Stadin ammattiopistossa langaton verkko kattaa noin 90 % toimipisteistä ja loput saadaan katettua syksyyn mennessä. Ammatillisen koulutuksen langaton verkko vastaa tällä hetkellä hyvin digitalisaation edellyttämiin vaatimuksiin. Peruskoulujen langattomien verkkojen kapasiteetti ei riitä kasvavassa käytössä ja niiden parantaminen on aloitettu. Ohjelmistojen asennukset ja laitetuki Tietotekniikan aluetukihenkilöt hoitavat uusien ohjelmistojen asennukset ja laitetuen kouluilla ja oppilaitoksissa. Resurssijako on 5 7 koulua/tukihenkilö.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Koulujen ja oppilaitosten osaamista vahvistetaan digitaalisuuden hyödyntämisessä opetuksessa ja oppimisessa. Osaamisen kehittämisen suunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Koulutusten painoalueina ovat olleet sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen, verkkopedagogiikka ja uusien opetussuunnitelmien vaatimukset (monilukutaito, koodaus ja ilmiöoppiminen). Kehittämishankkeissa on osaamista kehitetty muun muassa mobiilissa oppimisessa, toisen asteen ohjaustyössä ja perusopetuksen pelillisessä oppimisessa. Koulukohtaisiin koulutuksiin ja pedagogiseen lähitukeen sisältyvät myös aloitteessa mainitut laitteiden ja sähköisten ympäristöjen käyttöönoton ja pedagogisen käytön koulutukset. Perusopetuksen pedagogisen ICT-tuen erillisrahoituksella tuetaan koulukohtaista tietoteknologian käytön yhteissuunnittelua ja osaamisen kehittämistä uusia opetussuunnitelmia käyttöön otettaessa. Sähköiset oppimateriaalit Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2016 alkaen. Tässä yhteydessä oppimateriaalitarjonta uudistuu ja muuttunee yhä digitaalisemmaksi. Opetusvirasto on varannut talousarvioesitykseen vuodelle 2016 erillisresursseja sekä opetussuunnitelmatyöhön että perusopetuksen oppimateriaalien uudistamiseen. Koulut tekevät itse hankintapäätöksen käyttämistään oppimateriaaleista. Digitaalisen oppimateriaalin hankintakanavia ja kokonaistarjontaa selvitetään vuoden 2015 aikana. Maksullisten oppimateriaalien ohella oppimisen tukena ja aineistona käytetään maksutonta verkkomateriaalia. Opetuksen ja opiskelun digitalisoituessa myös oppilaat ja opiskelijat tuottavat itse aineistoja ja oppimateriaaleja osana oppimisprosessiaan. Opettajien oma oppimateriaalituotanto liittyy pääosin opettajan omaan käyttöön. Osana kehittämistyötä, kuten Stadin ekampuksessa, ovat opettajat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet kurssisisältöjä. Opettajat ja opiskelijat osallistuvat myös hankkeen sähköisten työkalujen ja oppimisympäristöjen suunnitteluun. Esittelijä

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Lisätiedot Liisa Lind, mediakeskuksen johtaja, puhelin: liisa.lind(a)hel.fi Pia Setälä, kehittämisjohtaja, puhelin: pia.setala(a)hel.fi

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ V , Valtuutettu Seija Muurisen aloite Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköintialueen laajentamisesta HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolla seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Seija Muurisen aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Muurinen Seija valtuustoaloite Kvsto asia 39 2 Sijaintikartta 3 Asemakaava nro 6740 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Valtuustoaloite Valtuutettu Seija Muurinen ja 15 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: Kulosaaren metroaseman toisella, asemasta kauempana sijaitsevalla liityntäpysäköintialueella on merkittyjen pysäköintiruutujen ulkopuolella käyttämätöntä, hoitamatonta maa-aluetta. Koska pysäköintipaikkoja on liian vähän kysyntään nähden, useina päivinä näkee jonkun pysäköineen tälle pysäköintiruutujen ulkopuoliselle alueella ja saaneen pysäköintivirhesakon.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Nykyiset liityntäpysäköintialueet Esitänkin, että arvioidaan mahdollisuutta Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköintipaikan laajentamiseksi ja pysäköintiruutujen lisäämiseksi nyt käyttämättömänä ja hoitamattomana olevalle alueelle. Vaihtoehtoisesti esitän, että metroaseman kahden pysäköintialueen välinen alue (aivan Itäväylän vieressä - ei soveltune asumiseen) kaavoitetaan pysäköintialueeksi siten, että nämä kaksi erillistä pysäköintialuetta yhdistyvät yhdeksi isommaksi pysäköintialueeksi. Jokainen uusi liityntäpysäköintipaikka vähentää autoliikennettä keskustan suuntaan ja lisää julkisen liikenteen, tässä tapauksessa metron, käyttöä. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 :n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Esittelijä viittaa asiasta saatuihin kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja Liikennelaitosliikelaitoksen (HKL) johtokunnan lausuntoihin ja toteaa seuraavaa: Tällä hetkellä Kulosaaren liityntäpysäköinnissä on 140 autopaikkaa. Asemakaavassa pysäköimisalueeksi (LP) osoitetulla alueella on noin 50 autopaikkaa. Liityntäpysäköintialuetta on laajennettu kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä tilapäisellä pysäköintialueella entisen huoltoaseman tontille. Kiinteistölautakunta on vuokrannut kyseisen kaupungin omistuksessa olevan tontin 42063/1 Helsingin kaupungin liikennelaitokselle (HKL) liityntäpysäköintialueeksi alkaen toistaiseksi. Laajennusosalla on 90 autopaikkaa. Aluetta hallinnoi rakennusvirasto. Liityntäpysäköintialueen laajentamismahdollisuudet Liityntäpysäköintialueitten laajentamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Tilapäisen pysäköintialueen lounaisnurkassa, merkittyjen pysäköintipaikkojen ja metroradan vieressä olevan kallioleikkauksen välissä on käyttämätöntä maa-aluetta. Alueelle on kuitenkin mahdollista toteuttaa arviolta vain 2-4 autopaikkaa. Toteuttaminen vaatii tarkemmat mittaukset, joista selviää kallioleikkauksen sijainti ja valaistuksen tarve uusien pysäköintipaikkojen osalta. Nykyisten pysäköintialueiden välinen alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (EM). Muinaisjäännösrekisterin mukaan paikalla sijaitsee pronssikautinen

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Liityntäpysäköintialueiden hallinnointi hautaröykkiö. Kaikki historialliset muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja eikä niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen tai muu kajoaminen ole lähtökohtaisesti mahdollista. Lisäksi kohta on kallioinen ja topografialtaan jyrkkä. Autopaikkojen toteuttaminen vaatisi louhintaa, mikä nostaa kustannuksia. Kulosaaren puistokadulle on suunniteltu pyöräkatua osana itäistä baanayhteyttä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tätä koskevan liikennesuunnitelman välillä Kulosaaren silta Herttoniemi. Pyöräkadun rakentamisen yhteydessä on mahdollista lisätä kadunvarsipysäköintiä noin paikalla. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) laatiman Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma raportin mukaan Kulosaaren liityntäpysäkille ei ole suunniteltu rakennettavan lisää pysäköintipaikkoja vuoteen 2020 mennessä. Kulosaaren nykyiset metron liityntäpysäköintipaikat ovat rakennusviraston hallinnoimaa aluetta. HKL on tilannut näille pysäköintipaikoille kunnossapidon. Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköinnin rakennuttaminen ei kuulu tällä hetkellä HKL:n vastuulle. Mikäli näyttää siltä, että rakentaminen ja kaavan tarkistaminen metroaseman suunnalta kauemmalla sijaitsevalle parkkialueen osalta ei ole lähiaikoina toteutumassa, niin tätä liityntäparkin kehittämistä voi HKL:n puolesta harkita kevyillä ratkaisuilla. Liityntäpysäköinti on tarkoituksenmukaista hoitaa kokonaisuutena HKL:n toimesta, kuten HKL:n johtosäännöstä ilmenee. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Muurinen Seija valtuustoaloite Kvsto asia 39 2 Sijaintikartta 3 Asemakaava nro 6740 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Päätöshistoria HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Laura Rissasen ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Seija Muurisen ja 15 muun kaupunginvaltuutetun valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon: Kiinteistölautakunta on vuokrannut kaupungin omistuksessa olevan tontin 42063/1 Helsingin kaupungin liikennelaitokselle (HKL) liityntäpysäköintialueeksi alkaen toistaiseksi. Aluetta hallinnoi HKR. HSL:n laatiman liityntäpysäköintistrategian mukaan Kulosaareen ei ole suunnitteilla uusia pysäköintipaikkoja. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Kulosaaren puistokadulle suunnitellaan pyöräkatua osana itäistä baanayhteyttä. Tässä yhteydessä on mahdollista lisätä kadunvarsipysäköintiä. Kiinteistölautakunnan mielestä pysäköintipaikkojen lisäämistä kyseisen tontin lounaisnurkassa vielä hyödyntämättä olevalle maa-alueelle voidaan harkita, vaikkakin lisäysmahdollisuudet ovat pienet. Sen sijaan tontin ulkopuolella olevan muinaismuistoalueen (EM) ottaminen

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 pysäköintikäyttöön ei ole muinaismuistolain nojalla lähtökohtaisesti mahdollista. Esittelijä Lisätiedot vs. osastopäällikkö Esko Patrikainen Miia Pasuri, kiinteistölakimies, puhelin: miia.pasuri(a)hel.fi Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) HEL T Lausunto Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuustoaloitteesta Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköintipaikan laajentamiseksi: Kulosaaren metroaseman toisella, asemasta kauempana sijaitsevalla, liityntäpysäköintialueella on merkittyjen pysäköintiruutujen ulkopuolella käyttämätöntä maa-aluetta. Pysäköintialueen ajoittaisesta täyttöasteesta johtuen osa autoilijoista käyttää tätä pysäköintiruutujen ulkopuolista aluetta parkkipaikkanaan. Aloitteessa esitetään arvioitavaksi mahdollisuutta liityntäpysäköintipaikan laajentamiseksi pysäköintiruutuja lisäämällä nyt käyttämättömänä ja hoitamattomana olevalle alueelle. Vaihtoehtoisesti esitetään, että metroaseman kahden liityntäpysäköintialueen välinen alue kaavoitetaan pysäköintialueeksi. Aloitetta perustellaan keskustan suuntaan vähenevällä ajoneuvoliikenteellä. HSL:n laatiman Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma raportin mukaan Kulosaaren liityntäpysäkille ei ole kaavailtu rakennettavan lisää parkkipaikkoja vuoteen 2020 mennessä. Pysäköintialueiden välissä (kaavassa EM-merkityllä alueella) on kallioista metsää, joka pitäisi louhia pois liityntäpysäköinnin laajentamiseksi. EM-merkitty alue on muinaismuistoaluetta. Historialliset muinaismuistojäännökset ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja. Pysäköintipaikkojen tekeminen tälle paikalle ei ole lähtökohtaisesti mahdollista. Kaupunkisuunnitteluviraston (Ksv) mukaan Kulosaaren puistokadulle suunnitellaan pyöräkatua osana itäistä baanayhteyttä, jolloin myös kadunvarsipysäköinnin lisäämismahdollisuutta tarkastellaan.

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Käsittely Pyöräkadun liikennesuunnitelma on määrä tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi syksyn 2015 aikana. Kulosaaren nykyiset metron liityntäpysäköintipaikat ovat HKR:n hallinnoimaa aluetta. HKL on tilannut näille pysäköintipaikoille kunnossapidon. Kulosaaren metroaseman liityntäpysäköinnin rakennuttaminen ei kuulu tällä hetkellä HKL:n vastuulle. Mikäli näyttää siltä, että rakentaminen ja kaavan tarkistaminen metroaseman suunnalta kauemmalla sijaitsevalle parkkialueen osalta ei ole lähiaikoina toteutumassa, niin tätä liityntäparkin kehittämistä voi HKL:n puolesta harkita kevyillä ratkaisuilla. Metroreitin varrella maankäytön tulee pitkällä aikavälillä kohdistua Helsingin yleiskaavaluonnoksen mukaisesti tiiviiseen asunto- ja työpaikkarakentamiseen metron aiheuttamat ympäristövaikutukset huomioiden. Liityntäpysäköinti on tarkoituksenmukaista hoitaa kokonaisuutena HKL:n toimesta, kuten HKL:n johtosäännöstä ilmenee Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Esittelijän muutos: Lausunnon loppuun lisätään seuraava kappale: Liityntäpysäköinti on tarkoituksenmukaista hoitaa kokonaisuutena HKL:n toimesta, kuten HKL:n johtosäännöstä ilmenee. Esittelijä Lisätiedot yksikön johtaja Juha Saarikoski Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: jaakko.laurila(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Tällä hetkellä Kulosaaren liityntäpysäköinnissä on yhteensä 140 autopaikkaa. Asemakaavassa pysäköintialueeksi (LP) osoitetulla alueella on noin 50 autopaikkaa. Liityntäpysäköintialuetta laajennettiin

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 tilapäisellä pysäköintialueella entisen huoltoaseman tontille vuonna Laajennusosalla on 90 autopaikkaa. Tilapäisen pysäköintialueen lounaisnurkassa, merkittyjen pysäköintipaikkojen ja metroradan vieressä olevan kallioleikkauksen välissä on käyttämätöntä maa-aluetta. Sinne on kuitenkin mahdollista toteuttaa vain noin 2-4 autopaikkaa, eli lisäysmahdollisuudet ovat hyvin pienet. Kahden pysäköintialueen välinen alue on voimassa olevassa asemakaavassa muinaismuistoaluetta (EM). Alueella sijaitsee toinen Kulosaaren kahdesta pronssikautisesta hautaröykkiöstä. Kaikki historialliset muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja eikä niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen tai muu kajoaminen ole lähtökohtaisesti mahdollista. HSL:n liityntäpysäköintistrategian mukaan Kulosaareen ei ole suunnitteilla uusia pysäköintipaikkoja autoille. Kulosaaren puistokadulle suunnitellaan pyöräkatua osana itäistä baanayhteyttä. Tässä yhteydessä myös kadunvarsipysäköinnin lisääminen on mahdollista. Liikennesuunnitelma on tarkoitus viedä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi syksyn 2015 aikana. Yleisten töiden lautakunta ei puolla valtuustoaloitetta. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: silja.hurskainen(a)hel.fi Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle. Tällä hetkellä Kulosaaren liityntäpysäköinnissä on 140 autopaikkaa. Asemakaavassa pysäköimisalueeksi (LP) osoitetulla alueella on noin 50 autopaikkaa. Liityntäpysäköintialuetta laajennettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä tilapäisellä

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 pysäköintialueella entisen huoltoaseman tontille. Laajennusosalla on 90 autopaikkaa. HSL:n liityntäpysäköintistrategian mukaan Kulosaareen ei ole suunnitteilla uusia pysäköintipaikkoja autoille. Tilapäisen pysäköintialueen lounaisnurkassa, merkittyjen pysäköintipaikkojen ja metroradan vieressä olevan kallioleikkauksen välissä on käyttämätöntä maa-aluetta. Alueelle on kuitenkin mahdollista toteuttaa vain n. 2-4 autopaikkaa, eli lisäysmahdollisuudet ovat hyvin pienet. Toteuttaminen vaatii tarkemmat mittaukset, joista selviää kallioleikkauksen sijainti ja valaistuksen tarve uusien pysäköintipaikkojen osalta. Kahden pysäköintialueen välinen alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (EM). Muinaisjäännösrekisterin mukaan paikalla sijaitsee pronssikautinen hautaröykkiö. Kaikki historialliset muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja eikä niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen tai muu kajoaminen ole lähtökohtaisesti mahdollista. Lisäksi kohta on kallioinen ja topografialtaan jyrkkä. Autopaikkojen toteuttaminen vaatisi louhintaa, mikä nostaa kustannuksia. Kulosaaren puistokadulle suunnitellaan pyöräkatua osana itäistä baanayhteyttä. Tässä yhteydessä myös kadunvarsipysäköinnin lisääminen on mahdollista. Pyöräkadun liikennesuunnitelma on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi syksyn 2015 aikana. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Anri Linden, toimistopäällikkö, puhelin: anri.linden(a)hel.fi Laura Hietakorpi, arkkitehti, puhelin: laura.hietakorpi(a)hel.fi

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ V , Opetuslautakunnan ja sen suomenkielisen jaoston jäsenen ja varapuheenjohtajan valinta HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää 1. myöntää Wille Rydmanille eron opetuslautakunnasta ja sen suomenkielisen jaoston jäsenen ja varapuheenjohtajan luottamustoimista sekä 2. valita uudeksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi opetuslautakuntaan ja sen suomenkieliseen jaostoon vuoden 2017 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättää todeta, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen opetuslautakunnassa ja sen suomenkielisessä jaostossa on Elisa Koponen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Liitteet 1 Wille Rydmanin eronpyyntö Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/2 Esittelijän perustelut Päätös on ehdotuksen mukainen. Kaupunginvaltuusto valitsi (5 ) Wille Rydmanin (Kok.) jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi opetuslautakuntaan ja sen suomenkieliseen jaostoon vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Wille Rydman pyytää eroa opetuslautakunnasta ja sen suomenkielisen jaoston jäsenen ja varapuheenjohtajan luottamustoimista. Kuntalain (365/1995) 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittavana luottamushenkilö on. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi uusi luottamushenkilö. Opetustoimen johtosäännön ( , 2 ) mukaan lautakunnan suomenkieliset jäsenet muodostavat suomenkielisen jaoston. Valittavan henkilön tulee kuulua suomenkieliseen kieliryhmään ja oltava vaalikelpoinen lautakuntaan kuntalain 33 ja 36 :n (365/1995) mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Liitteet 1 Wille Rydmanin eronpyyntö Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Kaupunginkanslia Opetuslautakunta Taloushallintopalvelu -liikelaitos

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/2 Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto HEL T Päätös Käsittely Kaupunginvaltuusto päätti 1. myöntää Sofi Weckmanille eron opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen luottamustoimesta ja 2. valita Mirita Saxbergin uudeksi jäseneksi opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon vuoden 2017 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päätti todeta, että uuden jäsenen henkilökohtainen varajäsen opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa on Timo Nurmiluoto. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti Esittelijän ehdotuksesta poiketen Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Laura Rissanen ehdottanut Mirita Saxbergia uudeksi jäseneksi opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Esittelijä Lisätiedot Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi

37 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ V , Helen Oy:n kehitysohjelma HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Lasse Männistön ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: matti.malinen(a)hel.fi Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Hannu Asikainen, projektinjohtaja, puhelin: hannu.asikainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä, että Helen Oy:n kehitysohjelma toteutetaan erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) mukaisena, Hanasaaren nykyisen energiahuoltoalueen käyttötarkoitusta muutetaan biolämpökeskusten valmistuttua 2020-luvun alkupuolella siten, että voimalaitostoiminta alueella päättyy ja voimalaitos suljetaan. Tiivistelmä

38 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Helen Oy on kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö, joka muodostettiin yhtiöittämällä Helsingin Energia -liikelaitos (molemmat jäljempänä Helen). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset. Tavoitteena on, että Helsinki vähentää vuoteen 2020 mennessä energiantuotantonsa kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta ja nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 %:iin sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa. Helen laati linjausten pohjalta kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Lisäksi kaupunginvaltuusto käsitteli Helenin päivitettyä kehitysohjelmaa Koko energia-alan ja siten myös Helenin toimintaympäristöön kohdistuu muutosvoimia, jotka ovat käynnistäneet vuosikymmeniin suurimman toimialan murroksen. Helenin absoluuttiset tonnimääräiset hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat pysyneet vuodesta 1990 nykypäivään lähes samalla tasolla, vaikka energian tuotanto on kasvanut tänä aikana noin 45 %. Kehitysohjelman toteutusvaihtoehtojen valmisteluvaiheessa Helen kartoitti lukuisia tuotantotapavaihtoehtoja CO2-päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Helenin kehitysohjelman perusvaihtoehdot ovat olleet Hanasaaren voimalaitoksen korvaavan monipolttoainevoimalaitoksen rakentaminen Vuosaaren (vaihtoehto 1) sekä puupelletin ja kivihiilen seospolton toteuttaminen nykyisissä voimalaitoksissa Hanasaaressa ja Salmisaaressa (vaihtoehto 2). Näkymät energiamarkkinoiden kehittymisestä ja tulevaisuudesta ovat muuttuneet voimakkaasti sen jälkeen, kun kehitysohjelman perusvaihtoehdot yli viisi vuotta sitten laadittiin. Tästä syystä Helen valmisteli kolmannen, suurelta osin biomassan käytön lisäämiseen pohjautuvan, vaihtoehdon, jonka arvioidaan soveltuvan paremmin voimakkaassa murroksessa olevaan energiamarkkinaan. Vaihtoehto 3 on erilliseen lämmöntuotantoon perustuva hajautettu ratkaisu, jossa Hanasaaren voimalaitos korvataan biolämpökeskuksilla ja mahdollisesti muulla uusiutuvalla tuotannolla. Helenin hallitus on arvioinut kehitysohjelman eri toteutusvaihtoehtoja niiden suorien talousvaikutusten, ympäristövaikutusten, vaihtoehtojen sisältämien riskien sekä toteutettavuuden kannalta. Hallitus on myös arvioinut energiamarkkinoiden tulevaa kehitystä ja tulevaisuuteen liittyviä riskejä. Yhtiö on arvioinut toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja

39 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Esittelijän perustelut Taustaa tuonut esiin kaupunginvaltuuston edellyttämät, perusteellisesti selvitetyt vaihtoehdot. Toteutuessaan vaihtoehdot 1, 2 ja 3 kasvattaisivat Helenin liiketoiminnan muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia huomattavasti, mikä ilman liikevaihdon kasvua näkyy yhtiön kannattavuuden heikkenemisenä. Vaihtoehto 3 rasittaa yhtiön taloutta vähiten pääasiassa pienempien käyttö- ja kunnossapitokustannusten ansiosta, joten se on Helenin talouden kannalta selvästi paras vaihtoehto. Helenin hallitus katsoo, että kohti hiilidioksidineutraalia tuotantoa kannattaisi edetä vaiheittain toteutettavilla hankkeilla siten, että yhtiön kannattavuus turvataan ja toteutettavat investoinnit muodostavat kehityspolun, jossa markkinoiden ja teknologioiden kehitys voidaan ottaa huomioon ja hyödyntää päätöksiä tehtäessä. Mikäli kaupunki yhtiön omistajana päättää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tai maankäytöllisistä syistä toteuttaa jonkin tarkastelluista vaihtoehdoista, Helenin hallitus pitää parhaana ratkaisuna vaihtoehtoa 3, koska se rasittaisi yhtiön taloutta vähiten. Vaihtoehto 3 tulisi hallituksen näkemyksen mukaan toteuttaa vaiheittain, markkinatilanne huomioon ottaen ja riskit minimoiden. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän hajautetun energiantuotannon edistämiseksi sekä kaupungin kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energiatehokkuuden seurannan tavoitteiden laatimiseksi. Työryhmä on laatinut raportin, joka on liitteenä 3. Työryhmän teettämän selvityksen mukainen energiatehokkuuden potentiaali ja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon teknistaloudellinen potentiaali tukevat Helenin kehitysohjelman erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) toteuttamista. Lisäksi Helenin Hanasaaren voimalaitosvaihtoehtojen vaikutuksien tarkastelua varten koottiin työryhmä, joka on laatinut raportin voimalaitosratkaisua koskevaa päätöksentekoa varten. Työryhmän mukaan kehitysohjelmavaihtoehto 3 on kaupunkirakenteen, Kruunusillat-hankkeen, ympäristövaikutusten, riskien, kaupungin kokonaistalouden ja imagon kannalta paras ratkaisu, kun lähtökohtana ovat kaupunginvaltuuston aiemmin tekemät, Helenin kehitysohjelman tavoitteisiin ja Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmisteluun liittyvät päätökset.

40 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Helen on kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö, jonka toimialana on energian tuotanto, hankinta, siirto, jakelu ja myynti sekä energiaalan kunnossapito-, suunnittelu- ja urakointipalvelut ja muu energiaalan liiketoiminta. Yhtiö muodostaa tytäryhteisöjensä (Helen Sähköverkko Oy, Helsingin Energiatunnelit Oy, Oy Mankala Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy) kanssa Helen-konsernin. Nykyinen Helenin lämmön ja sähkön tuotantokapasiteetti vastaa kysyntää eikä näköpiirissä ole investointitarpeita kapasiteetin kasvattamiseksi Helsingissä. Toiminnan jatkamisen edellyttämät investointitarpeet liittyvät ilmanlaatuun vaikuttavien päästöjen (rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset) vähentämistarpeisiin, jotka johtuvat teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) voimaantulosta. Kaupungin asettamat tavoitteet Helenin energiantuotannolle Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset. Tavoitteena on, että Helsinki vähentää vuoteen 2020 mennessä energiantuotantonsa kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta ja nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 %:iin sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa. Linjausten pohjalta Helen laati kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Ohjelma perustuu kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen 2020-luvun alkupuolelle mennessä ja luo etenemispolun kohti hiilineutraalia tulevaisuutta viimeistään vuonna Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helenin kehitysohjelman Helen toi päivitetyn kehitysohjelman kaupungin päätöksentekoon syksyllä 2011, minkä perusteella kaupunginvaltuusto päätti: vahvistaa edelleen lähtökohdaksi, että Helsingin kaupungin energiapoliittisena tavoitteena on, että Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja että sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. kehottaa Helsingin Energiaa käynnistämään välittömästi monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvän energiatunnelin investointipäätösvalmiuteen tähtäävät toimenpiteet lähtökohtana, että Hanasaaren B-voimalaitos tulee olla käytössä siihen saakka, kunnes korvaava Vuosaaren uusi tuotantolaitos on käyttöönotettu.

41 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 hyväksyä, että Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen Hanasaaren nykyisen energiahuoltoalueen käyttötarkoitusta muutetaan siten, että voimalaitostoiminta alueella päättyy. kumoten kohdalla tekemänsä Hanasaaren A- voimalaitoksen purkamista ja avokivihiilivarastoa korvaavan kivihiililogistiikan toteuttamista koskevan päätöksen hyväksyä, että nykyinen kivihiilen avovarasto säilytetään toiminnassa sen ajan kun Hanasaaren B-voimalaitos on tuotantokäytössä. kehottaa kaupunginhallitusta tuomaan vuonna 2015 valtuuston päätettäväksi esityksen Helsingin Energian kehitysohjelman jatkon päivittämisestä niin, että valtuusto voi tuolloin päättää viimeisimmän tiedon perusteella mm. Salmisaaren ja Hanasaaren nykyisiä voimalaitoksia koskevasta laajemmasta biopolttoaineratkaisusta sekä Vuosaaren monipolttoainevoimalaitosta koskevasta hankesuunnitelmasta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti , 4 tehdä yhtiökokousta pitämättä Helenin osakkeenomistajan päätöksen, jolla yhtiön hallitukselle annetaan toimiohjeena kehotus valmistella kaupungin talousarviossa asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti Helsingin Energian kehitysohjelman jatko siten, että se voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa vuoden 2015 aikana. Toimintaympäristön muutokset Koko energia-alan ja siten myös Helenin toimintaympäristöön kohdistuu muutosvoimia, jotka ovat käynnistäneet vuosikymmeniin suurimman toimialan murroksen. Uusien teknologioiden kehitys, ilmastonmuutoksen hillintätoimet, suhtautuminen ydinvoimaan, polttoaineiden hintojen muutokset sekä asiakkaiden arvojen ja käyttäytymisen muutokset vaikuttavat voimakkaasti toiminnan vakauteen ja ennustettavuuteen. Lisäksi epävarmuus sekä kotimaisen että EU-tasoisen päätöksenteon ja ohjauskeinojen jatkuvuudesta on kasvanut. Kaupungin päätöksentekokäsittelyyn tuotava Helenin kehitysohjelma pohjautuu suurelta osin biomassan käytön lisäämiseen. Kotimaiset biomassavarat ovat rajalliset ja niiden kysyntä on kasvussa sekä energiantuotannossa että jalostuskäytössä, joten merkittävä osa biopolttoaineesta arvioidaan tuotavan ulkomailta jo vuoden 2020 päästövähennystavoitteita täytettäessä. Kivihiiltä käytetään Suomessa pääosin rannikolla sijaitsevissa laitoksissa, jotka sijaitsevat epäedullisesti kotimaisiin biomassavaroihin nähden. Hiilen käytön

42 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 nopea lopettaminen johtaisi biomassan kysynnän entistä suurempaan kasvuun ja entisestään lisääntyvään biomassan tuontiin ulkomailta, mikä ei paranna energiaomavaraisuutta eikä kauppatasetta. Hiilidioksidipäästöjen osalta Euroopan päästöjen taso on määritetty päästökauppajärjestelmässä, joka kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Tällöin paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. Helenin tuotanto kuuluu päästökaupan piiriin. Kehitysohjelman toteutusvaihtoehdot Helenin absoluuttiset tonnimääräiset hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat pysyneet vuodesta 1990 (3,4 miljoonaa tonnia) nykypäivään lähes samalla tasolla, vaikka energian tuotanto on kasvanut tänä aikana noin 45 %. Helenille asetetun 20 %:n päästövähennystavoitteen mukainen päästötaso 2020-luvulla on 2,7 miljoonaan tonnia eli saavutettava päästövähenemä nykytilanteeseen verrattuna on noin 0,7 miljoonaa tonnia. Kehitysohjelman toteutusvaihtoehtojen valmisteluvaiheessa Helen kartoitti lukuisia tuotantotapavaihtoehtoja CO2-päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Teknistaloudellisista syistä ja asetettujen reunaehtojen perusteella päädyttiin kahteen jatkokehitettyyn päävaihtoehtoon, joilla kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet energiantuotannolle voidaan toteuttaa muutaman vuoden aikatauluviivästystä lukuun ottamatta täysimääräisesti. Vaihtoehto 1: Vuosaaren rakennetaan monipolttoainevoimalaitos, joka korvaa Hanasaaren voimalaitoksen. Vaihtoehto 2: Toteutetaan puupelletin ja kivihiilen seospoltto nykyisissä voimalaitoksissa Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Näkymät energiamarkkinoiden kehittymisestä ja tulevaisuudesta ovat muuttuneet voimakkaasti sen jälkeen, kun kehitysohjelman perusvaihtoehdot yli viisi vuotta sitten laadittiin. Tästä syystä Helen valmisteli kolmannen vaihtoehdon, jonka arvioidaan soveltuvan paremmin voimakkaassa murroksessa olevaan energiamarkkinaan. Helenin hallituksen esitykseen sisältyvässä taloudellisissa tarkasteluissa vaihtoehtoja 1, 2 ja 3 verrataan nykytilaan eli vaihtoehtoon 0, jossa toteutetaan vain toiminnan jatkamisen edellyttämät investoinnit (155 M ), ja jossa Helenille asetettuja kehitysohjelman ilmastotavoitteita ei saavuteta (hiilidioksidipäästöt

43 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 pysyvät vaihtoehto 0:ssa arvion mukaan nykyisellä tasolla luvulla). Vaihtoehto 0 on määritetty vertailuvaihtoehdoksi kehitysohjelman ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. Kehitysohjelmavaihtoehto 1: Monipolttoainevoimalaitos Vuosaareen, korvaa Hanasaaren voimalaitoksen Vaihtoehdossa 1 Vuosaareen rakennetaan uusi monipolttoainevoimalaitos Vuosaari C, joka tuottaa yhteistuotannolla kaukolämpöä ja sähköä. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on 350 MW ja sähköteho 200 MW. Pääpolttoaineet ovat metsähake ja kivihiili, mutta myös muut biopolttoaineet käyvät. Voimalaitos valmistuu arvion mukaan vuonna 2022, mikäli päätös toteuttamisesta tehdään vuonna Laitoskoko on määritetty optimaaliseksi Helenin koko tuotantorakenne huomioiden, vaikka lähtökohtana olikin Hanasaaren laitoksen korvaaminen. Mitoituksessa on huomioitu kaukolämmöntarpeen kehittyminen, yhteistuotantokapasiteetin tarve ja vaihtoehtoisten tuotantotapojen kustannukset. Biopolttoaineita pyritään hankkimaan mahdollisimman paljon kotimaasta, mutta merkittävä osa biopolttoaineista joudutaan todennäköisesti tuomaan ulkomailta. Polttoaineina voidaan käyttää metsähaketta, kivihiiltä, pellettiä ja rajoitetusti peltobiomassoja. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Biomassaa ja hiiltä voidaan käyttää millä seossuhteella tahansa. Hiilen täysi käyttömahdollisuus on välttämätöntä biomassan huonon varastoitavuuden ja energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Biomassan täysi käyttömahdollisuus on perusteltua hyväksyttävyyden, joustavuuden ja tulevaisuuden mahdollisten kiristyvien tavoitteiden takia. Polttoaineita voidaan tuoda laitokselle laivoilla, kuorma-autoilla ja junakuljetuksilla. Biopolttoaineiden varastokapasiteetin riittävyyden on arvioitu olevan noin 14 vuorokautta ja kivihiilen 2 3 kuukautta. Hankkeella toteutetaan kehitysohjelman päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteet, kun biopolttoaineiden osuus voimalaitoksella on noin 60 %. Mikäli laitos käyttää 100 %:n osuudella biopolttoainetta, saavutetaan Helenin energianhankinnassa arviolta 32 %:n uusiutuvan energian osuus ja 35 %:n hiilidioksidipäästövähenemä. Saavutettava päästövähenemä on 0,7 1,2 miljoonaa tonnia. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää lämmönsiirtotunnelin rakentamista Vuosaaresta Hanasaareen. Sähköverkon siirtokapasiteetti ei mahdollista voimalaitoksen liittymistä Helsingin 110 kv alueverkkoon vaan se joudutaan liittämään Fingrid Oyj:n kantaverkkoon Länsisalmessa. Maankäytöllisistä syistä liittymisjohto

44 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 jouduttaneen rakentamaan kaapeliyhteytenä, mikä edellyttää noin 5 km pituisen tunnelin rakentamisen Vuosaaresta Länsisalmeen. Vuosaari C korvaisi Hanasaaren voimalaitoksen, jonka toiminta lakkaisi vapauttaen valtaosan Hanasaaren alueesta muuhun kaupunkitilakäyttöön. Kruunuvuoren sillan osuus Sompasaaren ja Kruununhaan välillä (Kruununhaka Nihti-silta) voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun polttoaineiden laivakuljetukset Hanasaareen lakkaavat Vuosaari C:n käyttöönoton jälkeen arviolta keväällä Vaihtoehdon ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arvioinnin loppupäätelmä (yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ja Natura-arvioinnista) on, että vaihtoehto on ympäristöllisesti toteuttamiskelpoinen, mutta edellyttää lieventämiskeinojen tarkempaa suunnittelua ja käyttöönottoa. Merkittävimmät lieventämistoimet liittyvät rakentamisen ja laitoksen toiminnan aikaiseen meluun sekä sataman ruoppaukseen yhteydessä sedimentin leviämisen estämiseen. Kehitysohjelmavaihtoehto 2: Puupelletin ja kivihiilen seospoltto Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla Vaihtoehdossa 2 Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa korvataan kivihiiltä puupelleteillä siten, että pelletin osuus on 0 50 % polttoainetehosta. Hiiltä voidaan käyttää %. Lopullinen varmuus seososuudesta saadaan vasta toiminnan alkaessa. Polttoaineeksi soveltuu tavallinen puupelletti tai puusta jalostettu biohiili. Voimalaitosten pääkomponentit säilyvät ennallaan. Pelletin laajamittainen seospoltto alkaa 2020-luvun alkupuolella. Hiilen korvaamiseksi biomassalla nykyisissä hiilikattiloissa tutkittiin useita vaihtoehtoja. Toteutuskonseptiksi valittiin kuitenkin pelletin seospoltto, koska alhaisen energiatiheyden omaavan hakkeen logistiikka, käsittely ja varastointi kaupunkiympäristössä todettiin mahdottomaksi. Pelletin seospoltto hiilipölykattiloissa on maailmalla toteutettuihin referensseihin perustuen toteuttamiskelpoinen ratkaisu, tekninen toteutus ja saavutettava biopolttoaineosuus ovat kuitenkin tapauskohtaisia. Hanasaareen polttoaineet tuodaan pääasiassa vesiteitse, mutta osin myös autokuljetuksina. Talviaikana Hanasaareen tulee vesitse polttoainealuksia keskimäärin kolme viikossa sekä pellettirekkoja arkipäivisin keskimäärin yksi tunnissa. Salmisaareen kivihiili tuodaan edelleen laivoilla, mutta puupelletin tuonti laivoilla vaatisi suuret varastot, joille ei ole tilaa. Tästä syystä Salmisaareen pelletit joudutaan tuomaan autokuljetuksina. Talviaikana Salmisaareen tulee pellettirekkoja arkipäivisin keskimäärin kolme tunnissa.

45 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää investointeja voimalaitosten polttotekniikkaan ja Hanasaaren typenoksidipäästöjä vähentävään katalyyttiin ja uuteen rikinpoistolaitokseen. Muutoin voimalaitosprosesseihin ei tehdä suuria muutoksia. Laitosten teho säilyy entisellään hyötysuhteen laskiessa hieman. Hyötysuhteen muutos on otettu huomioon taloustarkasteluissa. Hankkeen reunaehdoksi on määritetty Hanasaaren kivihiilen avovaraston kattaminen. Lisäksi toteuttaminen edellyttää pellettien vastaanotto-, varastointi- ja käsittelylaitteistojen rakentamista. Vaihtoehdon kustannuksiksi on laskettu mukaan myös Hanasaaren voimalaitokseen tarvittavat ympäristöperusteiset investoinnit ja modernisointi-investoinnit 2040-luvulle saakka. Hanasaaren alue säilyy toistaiseksi voimalaitoskäytössä nykyisessä laajuudessa. Koska voimalaitoksen toiminta edellyttää polttoaineiden laivakuljetuksia, Kruunuvuoren sillan viimeisen osuuden toteuttaminen Sompasaaresta Kruununhakaan (Kruununhaka Nihti-silta) on jyrkässä ristiriidassa voimalaitostoiminnan kanssa. Siltayhteys Kruunuvuoresta Sompasaareen voidaan kuitenkin toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Hankkeella saavutetaan kehitysohjelman päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteet, kun pelletin osuus Hanasaaressa ja Salmisaaressa on noin 35 %. Mikäli laitokset käyttävät mitoituksen mukaista 50 %:n biopolttoaineosuutta, saavutetaan Helenin energiantuotannossa arviolta 32 %:n uusiutuvan energian osuus ja 35 %:n hiilidioksidipäästövähenemä. Saavutettava päästövähenemä on 0,7 1,2 miljoonaa tonnia. Vaihtoehdon ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arvioinnin loppupäätelmä (yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ja Natura-arvioinnista) on, että vaihtoehto on ympäristöllisesti toteuttamiskelpoinen, mutta edellyttää lieventämiskeinojen tarkempaa suunnittelua ja käyttöönottoa. Merkittävimmät lieventämistoimet liittyvät voimalaitostoiminnan aiheuttamaan meluun. Merkittävimmät melulähteet liittyvät polttoaineiden kuljetuksiin, vastaanottoon ja käsittelyyn voimalaitosalueella. Kehitysohjelmavaihtoehto 3: Erilliseen lämmöntuotantoon perustuva hajautettu ratkaisu Vaihtoehdossa 3 toteutetaan tarvittavat investoinnit joustavampina hajautettuina ratkaisuina korvaamalla poistuvaa yhteistuotantokapasiteettia lämmön erillistuotannolla.

46 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Hanasaari B:n lämmöntuotantoa korvataan rakentamalla yksi tai useampi uusi biolämpökeskus. Lisäksi korvataan nykyisten lämpökeskusten polttoaineita biopolttoaineilla. Toteutus tapahtuu vaiheittain pienempinä hankkeina, jolloin investointien mitoitus voidaan tehdä joustavammin muuttuvan lämmöntarpeen mukaan. Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan Salmisaaren öljylämpökeskuksen korvaaminen uudella pellettilämpökeskuksella, joka voidaan ottaa käyttöön jo vuonna Toisessa vaiheessa rakennetaan kaukolämmön toimitusvarmuus huomioon ottaen riittävästi korvaavaa kaukolämmöntuotantokapasiteettia, ennen kuin Hanasaari B:n käytöstä voidaan luopua. Tämä toteutetaan rakentamalla uusi biolämpökeskus Vuosaareen ja mahdollisesti toinen uusi biolämpökeskus muulle laitospaikalle. Vaihtoehto 3 jättää muita vaihtoehtoja paremmin tilaa myös energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö), joita toteutetaan vaiheittain niiden toteuttamisedellytysten täyttyessä. Näitä ratkaisuja voivat olla toteuttamassa sekä Helen että muut toimijat, mm. kiinteistöjen omistajat. Kehitysohjelman päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteet saavutetaan vaihtoehdolla 3. Saavutettava päästövähenemä riippuu siitä, millaisina vaihtoehdon hankkeet toteutetaan. Laskennan pohjana olevalla toteutuksella päästövähenemä on noin miljoona tonnia. Kolmas vaihtoehto on osittain kaupunginvaltuuston energiapoliittisten linjausten vastainen, koska siinä korvataan yhteistuotantoa kaukolämmön erillistuotannolla. Tulevaisuuden energiamarkkinanäkymässä Helen pitää vaihtoehtoa kuitenkin toteuttamiskelpoisena, koska sähkön tukkumarkkinahinnan arvioidaan pysyvän pitkään niin matalana, että uusinvestointi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ei kannata. Lisäksi Helenille jää edelleen paljon yhteistuotantokapasiteettia, jolloin yhteistuotannon määrän lasku jää suhteellisen vähäiseksi. Hanasaaresta poistuvaa sähköntuotantoa korvaantuu osin muiden Helenin yhteistuotantovoimalaitosten lisääntyneellä käytöllä. Vaihtoehto 3 alentaa Helenin kokonaissähköntuotantoa noin 5 %. Vuosaaren biolämpökeskus mitoitetaan siten, että tarvittavat lämmönsiirtoyhteydet voidaan toteuttaa nykyisen tunneliverkoston lämmönsiirtokapasiteettia lisäämällä ja Vuosaaresta Herttoniemen

47 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 suuntaan rakennettavan kaukolämpöverkoston avulla. Uutta energiatunnelia ei toteuteta, mutta sille jätetään varaus mahdollisia tulevia tarpeita varten. Biolämpökeskus sijoitetaan Vuosaaren tontille siten, että säilytetään mahdollisuus rakentaa alueelle tulevaisuudessa yhteistuotantovoimalaitos Biolämpökeskusten polttoaineina käytetään pellettiä ja/tai haketta. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Polttoaineita voidaan tuoda Vuosaaren laitokselle laivoilla ja autoilla, muille laitoksille autokuljetuksina. Hakkeen varapolttoaine on huoltovarmuussyistä johtuen kivihiili, mutta normaalioloissa hakelämpökeskuksen ei tarvitse käyttää lainkaan hiiltä. Hanasaaren voimalaitoksen toiminta on mahdollista lopettaa vapauttaen valtaosa voimalaitosalueesta muuhun käyttöön. Myös siltayhteys Sompasaaren ja Kruununhaan välillä (Kruununhaka Nihtisilta) olisi näin mahdollista toteuttaa biolämpökeskusten käyttöönoton jälkeen 2020-luvun alkupuolella. Kolmannen vaihtoehdon ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu samalla tavalla yhtenä kokonaisuutena kuin vaihtoehtoja 1 ja 2. Kolmas vaihtoehto pohjautuu kuitenkin Vuosaareen toteutettavaan biolämpökeskukseen, joka on verrattavissa vaihtoehdon 1 Vuosaari C - voimalan toteutukseen kuitenkin siten, että toteutus on selvästi suppeampi ja siten ympäristövaikutukset pienemmät. Uutta ympäristövaikutusten arviointia ei tarvita, koska hanke voidaan aina toteuttaa suunniteltua pienempänä ja suppeampana. Vuosaari C - voimalan ympäristövaikutusten arvioinnin loppupäätelmä on: Vaihtoehto on ympäristöllisesti toteuttamiskelpoinen, mutta edellyttää lieventämiskeinojen tarkempaa suunnittelua ja käyttöönottoa. Tämän hetken näkemyksen mukaan luvitus ja kaavoitus eivät aiheuta riskiä Vuosaaren laitoksen toteutettavuudelle. Hankkeen toteutuksen aikatauluun sisältyy mahdollisiin valituksiin liittyvä riski. Valitusperusteita on kuitenkin suunnittelun aikana pyritty mahdollisuuksien mukaan minimoimaan. Valitusajat on otettu huomioon aikataulua laadittaessa. Salmisaaren pellettilämpökeskus on luvituksen osalta toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa. Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu ja vaikutukset Helenin tuloskehitykseen ja rahoitukseen Eri kehitysohjelmavaihtoehtojen taloudellisia tarkasteluja varten on mallinnettu koko Helenin energiantuotanto eli otettu huomioon kaikkien voima- ja lämpölaitosten tuotanto siten, että tuotettu lämpömäärä on sama eri vaihtoehdoissa. Ennuste pohjautuu maltillisen kasvun skenaarioon, jossa lämpöenergian myynti taittuu laskuun vuoden 2030

48 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 tienoilla, vaikka kaukolämpöön liitetty rakennuskanta ja liittymisteho jatkavat lievää kasvuaan. Vertailun vuoksi taloudellisissa mallinnuksissa on tarkasteltu myös YVA:n edellyttämää nykytilaa (vaihtoehto 0), jossa toteutetaan vain toiminnan jatkamisen edellyttämät investoinnit, ja jossa Helenille asetettuja kehitysohjelman ilmastotavoitteita ei saavuteta. Investointikustannuksiksi vaihtoehdossa 0 on otettu mukaan Hanasaareen toteutettavat välttämättömät ympäristöinvestoinnit, laitoksen modernisointi sekä avohiilivaraston kattaminen. Tarkastelluissa kehitysohjelmavaihtoehdoissa toteutuvat investoinnit ovat arviolta seuraavat: kehitysohjelmavaihtoehto 1: 960 miljoonaa euroa, kehitysohjelmavaihtoehto 2: 300 miljoonaa euroa, kehitysohjelmavaihtoehto 3: 360 miljoonaa euroa, kehitysohjelmavaihtoehto 0: 155 miljoonaa euroa. Kehitysohjelman toteuttamiseen liittyvien investointien lisäksi Helenillä on muita investointeja, jotka ovat riippumattomia valittavasta vaihtoehdosta. Kehitysohjelmavaihtoehtojen nettonykyarvo on laskettu vertaamalla vaihtoehtojen vuotuisia kassavirtoja vaihtoehtoon 0:aan. Nettonykyarvo kuvaa tässä tarkastelussa näin ollen sitä, miten paljon vaihtoehdon toteuttaminen lisää Helenin menoja verrattuna tilanteeseen, jossa jatketaan nykyisillä tuotantoratkaisuilla. Kehitysohjelmavaihtoehtojen nettonykyarvot ovat arviolta seuraavat: kehitysohjelmavaihtoehto 1: -890 miljoonaa euroa, kehitysohjelmavaihtoehto 2: -690 miljoonaa euroa, kehitysohjelmavaihtoehto 3: -490 miljoonaa euroa. Kehitysohjelman vaihtoehtojen nettonykyarvot (vaihtoehtoihin liittyvät tulot vähennettyinä menoilla 25 vuoden tarkastelujaksolla) ovat negatiiviset eli nykytilaan verrattuna kaikkien vaihtoehtojen toteuttaminen on taloudellisesti kannattamatonta. Kehitysohjelman toteuttaminen vaihtoehtojen 1, 2 tai 3 mukaisesti rasittaa merkittävästi Helenin taloutta verrattuna vaihtoehto 0:aan.

49 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Nykyarvoja laskettaessa ei ole huomioitu mahdollisia tukijärjestelmiä liittyen esimerkiksi biopolttoaineisiin, koska nykyiset tukijärjestelmät eivät ole enää voimassa kehitysohjelman laitosten valmistuessa. Koska laskenta-aika on 25 vuotta, laskentaan sisältyy paljon epävarmuuksia. Vaihtoehtojen väliset erot ovat kuitenkin perusvaihtoehdossa niin suuret, etteivät tehdyt herkkyystarkastelut vaikuta vaihtoehtojen väliseen kannattavuusjärjestykseen. Kehitysohjelmavaihtoehtojen välinen kannattavuusjärjestys säilyy kaikissa herkkyystarkasteluissa samana: vaihtoehto 3:n nettonykyarvo on korkein ja vaihtoehto 1:n alhaisin. Koska kehitysohjelman toteuttamisen kustannuksista vain hyvin rajallinen osa siirtyy kaukolämmön hintaan, on vaihtoehtoja vertailtaessa oletettu kaukolämmön myyntihintojen olevan kaikissa vaihtoehdoissa sama. Myös kaukolämmön myyntimäärä on kaikissa vaihtoehdoissa sama, koska se määräytyy kysynnän perusteella. Näin ollen kaukolämmön liikevaihto on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Sähkön myyntimäärät vaihtoehdoissa 1 ja 2 eivät poikkea merkittävästi vaihtoehto 0:n sähkönmyynnistä. Vaihtoehdossa 3 yhteistuotantoa korvataan pelkällä lämmöntuotannolla, jolloin sähkönmyynnin liikevaihto pienenee noin 5 % muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Toteutuessaan vaihtoehdot 1, 2 ja 3 kasvattaisivat Helenin liiketoiminnan muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia huomattavasti, mikä ilman liikevaihdon kasvua näkyy suoraan kannattavuuden heikkenemisenä. Erityisesti vaihtoehto 1:n toteuttaminen veisi tuloksen tappiolliseksi pitkäksi aikaa eteenpäin heikentäen merkittävästi muun muassa Helenin mahdollisuuksia investoida uusiin energiaratkaisuihin. Verrattaessa vaihtoehtojen keskinäistä järjestystä Helenin talouden kannalta vaihtoehto 3 on selvästi paras. Se rasittaa yhtiön taloutta vähiten pääasiassa pienempien käyttö- ja kunnossapitokustannusten ansiosta. Vaihtoehdon 2 kannattamattomuutta lisää kalliimpi polttoaine ja polttoainejärjestelmät. Vaihtoehto 1 on talouden kannalta huonoin, koska kannattamattoman investoinnin rahoituskulut kasvavat kohtuuttoman suuriksi. Kehitysohjelman toteuttamiseen varauduttiin Helenin yhtiöittämisen yhteydessä investoinneiltaan raskaimman vaihtoehto 1:n mukaisesti. Nykyisillä hintaennusteilla yhtiöittämisen yhteydessä oletettu voitonjako ei kuitenkaan voi toteutua vaihtoehdoissa 1 eikä 2, koska liiketoiminnan tulos ei mahdollista osingonmaksua. Uuden vieraan pääoman tarve on vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 useita satoja miljoonia euroja. Arvion mukaan vaihtoehto 3:n rahoitus voitaisiin

50 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Riskitarkastelu toteuttaa rahalaitoslainoin. Vaihtoehto 2:n ja erityisesti vaihtoehto 1:n pääoman tarve on niin suuri, että se edellyttäisi laajempaa rahoituspohjaa. Vieraan pääoman hinta on sitä suurempi, mitä huonompaan yhtiön kannattavuuskehitykseen valittu vaihtoehto johtaa. Toteutusvaiheen projektiriskien (kustannukset, aikataulu, laatu jne.) lisäksi kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tai kaupungin asettamien ilmastotavoitteiden toteutumisen viivästymisen. Näistä merkittävimpiä ovat muun muassa: vaihtoehdossa 1 Vuosaari C -voimalan korkea investointikustannus aiheuttaa merkittävän taloudellisen riskin, vaihtoehdossa 2 Hanasaaren asuinympäristön ja liikenneratkaisujen kehittyminen heikentää edellytyksiä jatkaa voimalaitostoimintaa Hanasaaressa, vaihtoehdossa 3 ei ole yhtä suurta yksittäistä riskiä kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Energiantuotannon keskittymistä Vuosaaren alueelle rajallisten siirtoyhteyksien taakse voidaan pitää riskinä. Helenin hallituksen esitys kehitysohjelmasta Helenin hallitus käsitteli kehitysohjelmaa koko alkuvuoden 2015 ja päätti esittää kaupungille näkemyksensä vaihtoehtoisista investoinneista, joilla saavutettaisiin kaupungin asettamat päästötavoitteet. Helenin hallituksen esitys on liitteenä 1. Helenin hallitus on arvioinut kehitysohjelman eri toteutusvaihtoehtoja niiden suorien talousvaikutusten, ympäristövaikutusten, vaihtoehtojen sisältämien riskien sekä toteutettavuuden kannalta. Hallitus on myös arvioinut energiamarkkinoiden tulevaa kehitystä ja tulevaisuuteen liittyviä riskejä. Yhtiö on arvioinut toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja tuonut esiin kaupunginvaltuuston edellyttämät, perusteellisesti selvitetyt vaihtoehdot. Hallituksen esityksessä on tuotu esiin myös vaihtoehto, joka mahdollistaa uusien energiaratkaisujen kehityksen ja käyttöönoton. Koska toimintaympäristön ja energiamarkkinan kehitykseen liittyy suuria epävarmuuksia ja näkymä tulevaisuuteen on epäselvä, on hallituksen näkemyksen mukaan tässä vaiheessa perusteltua välttää suuria kertainvestointeja. Helenin hallitus katsoo, että kohti hiilidioksidineutraalia tuotantoa kannattaisi edetä vaiheittain toteutettavilla hankkeilla siten, että yhtiön

51 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 kannattavuus turvataan ja toteutettavat investoinnit muodostavat kehityspolun, jossa markkinoiden ja teknologioiden kehitys voidaan ottaa huomioon ja hyödyntää päätöksiä tehtäessä. Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat Helenin kannalta taloudellisesti kannattamattomia, minkä vuoksi puhtaasti liiketaloudellisista syistä Helenin hallitus ei esitä minkään vaihtoehdon toteuttamista. Helenin nykyiset voimalaitokset ovat teknisesti hyvässä kunnossa, niillä on teknistä käyttöikää jäljellä yli 20 vuotta eikä lämmöntuotannon lisäkapasiteetille ole tarvetta. Erityisesti vaihtoehdot 1 ja 2 ovat taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan erittäin raskaita. Niiden toteutus vaikuttaisi merkittävästi yhtiön liiketoiminnan kannattavuuteen sekä kykyyn toteuttaa uusia investointeja vähäpäästöiseen tuotantoon. Mikäli kaupunki yhtiön omistajana päättää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tai maankäytöllisistä syistä toteuttaa jonkin tarkastelluista vaihtoehdoista, Helenin hallitus pitää parhaana ratkaisuna vaihtoehtoa 3, koska se rasittaisi yhtiön taloutta vähiten. Vaihtoehto 3 tulisi hallituksen näkemyksen mukaan toteuttaa vaiheittain, markkinatilanne huomioon ottaen ja riskit minimoiden. Vaihtoehdossa 3 Helen ryhtyy korvaamaan lämpökeskuksilla ja voimalaitoksilla käytettävää fossiilista polttoainetta biopolttoaineilla siten, että se täyttää kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamat tavoitteet 2020-luvun alkupuolella. Kehityspolun ensivaiheessa Helen korvaa fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla rakentamalla uuden pellettilämpökeskuksen öljylämpökeskuksen tilalle. Helen käynnistää samalla myös biolämpökeskusratkaisun toteutusselvityksen Vuosaareen ja mahdollisesti toiselle laitospaikalle. Toteutusselvityksen valmistuttua Helen käynnistää uusien biolämpökeskusten rakentamisen. Samanaikaisesti jatketaan hajautettujen energiatuotantomuotojen sekä uusien ratkaisujen (energiatehokkuustoimenpiteet, lämpöpumput, aurinkoenergia ja geoterminen energia ym.) toteuttamismahdollisuuksien selvittämistä Helsingissä. Vaihtoehto 3 antaa kaupungille mahdollisuuden tehdä päätökset Hanasaaren alueen vapauttamisesta muuhun käyttöön ja voimalaitoksen sulkemisesta biolämpökeskusten valmistuttua luvun alkupuolella. Selvitys hajautetun energiantuotannon edistämisen mahdollisuuksista sekä kaupungin kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energiatehokkuuden tavoitteiden ja seurannan laatimisesta

52 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 päätti , 269 hyväksyä vuoden 2016 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. Samalla kaupunginhallitus antoi muun muassa seuraavan valmistelua ohjaavan kannanoton: Selvitetään Helenin investointiohjelman päätökseen mennessä mahdollisuudet hajautetun energiantuotannon edistämiselle Helsingissä yhteistyössä Helsingin Energian, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunginsuunnitteluviraston ja kaupunginkanslian kesken. Laaditaan seuranta ja tavoitteet sekä kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuudelle että kaupunkirakenteen energiatehokkuudelle. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän hajautetun energiantuotannon edistämiseksi sekä kaupungin kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energiatehokkuuden tavoitteiden ja seurannan laatimiseksi. Työryhmä on laatinut liitteenä 3 olevan raportin, jossa selvitetään mahdollisuudet edistää hajautettua energiantuotantoa sekä laaditaan seuranta ja tavoitteet niin kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuudelle kuin myös kaupunkirakenteen energiatehokkuudelle. Raportti on tehty yhteistyössä Helenin, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginkanslian kesken. Työryhmä ei esitä tässä vaiheessa uusia energiatehokkuustavoitteita kaupungin omistamille kiinteistöille, koska nykyinen tavoite (vuonna 2015 säästötavoite 8 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta) on korkea verrattuna valtakunnallisten energiansäästösopimusten yhden prosentin vuotuiseen tavoitetasoon. Suunniteltavalle kaupunkirakenteelle tulee strategiaohjelman yleiskaavalle asetetun energiatehokkaan kaupunkirakenne -tavoitteen mukaisesti asettaa energiatehokkuustavoite. Luontevinta on määritellä tavoite yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä, jolloin voi olla tietoa myös kaupungin pidemmän aikavälin kokonaispäästötavoitteesta. Kaupungin oman rakennuskannan energiatehokkuuden seurantaa kehitetään tarkemmaksi hyödyntämällä rakennusten käyttöaikoihin, käyttäjämääriin ja sisäilmaolosuhteisiin liittyviä tietoja. Tarpeita tälle luovat mm. tilojen käyttäjien ja ylläpitäjien vaatimukset, tilatehokkuuden parantuminen ja energiatehokkuusinvestointien kannattavuuden tarkempi seuranta. Vaikka energiankäytön tehostamista on tehty jo

53 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 pitkään ja hyvin tuloksin, taloudellisesti kannattavaa potentiaalia on edelleen olemassa ja keinoja käytettävissä rakennusten ja teknisten järjestelmien uusiutuessa. Kaupunkirakenteen energiatehokkuuden seuranta voi edellyttää myös uusien tunnuslukujen laatimista ja uudenlaista mittarointia ja tiedon keräämistä. Uusilla selvityksillä voidaan kartoittaa, mallintaa ja arvioida mm. rakennuskannan energiansäästöpotentiaalia ja kannattavimpia energiansäästötoimenpiteitä sekä alueellisia energiankulutuksia ja mahdollistaa kaupunkirakenteen rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin tavoitteen asettamista. Työryhmä teetti asiantuntijaselvityksen kiinteistökohtaisen hajautetun energiantuotannon ja kiinteistöjen energiatehokkuuspotentiaalin määrittämiseksi Helsingissä. Työn suoritti Pöyry Management Consulting Oy. Selvityksen mukaan monissa kohteissa olisi teknistaloudellisesti kannattavaa investoida kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen, öljy- ja sähkölämmitystä on kannattavaa korvata maa- ja aurinkolämmöllä. Olemassa olevien kaukolämmitettyjen rakennusten osalta lämmitystapamuutoksia kannattavampaa on lähitulevaisuudessa sen sijaan panostaa energiatehokkuustoimenpiteisiin. Lämmön talteenoton tehostaminen on taloudellisesti kannattavaa, joten kaupunki voisi ohjauksella ja neuvonnalla edistää siihen liittyviä toimenpiteitä erityisesti luvitettavien remonttien (esim. linjasaneeraukset) yhteydessä. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös pienemmillä toimenpiteillä kuin peruskorjausten yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä. Nämä liittyvät tyypillisesti muun muassa kiinteistöjen lämmönjako- ja ilmanvaihtojärjestelmien säätöön ja huoltoon. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan yhteenlaskettunakin selvityksessä tarkasteltuja toimenpiteitä pienempi, mutta vaikutus voi kuitenkin olla merkittävä. Kaupunki voi vaikuttaa päästöjen vähentämiseen myös neuvonnalla ja ohjauksella. Eri tahojen antamia neuvontapalveluja voisi työryhmän näkemyksen mukaan kehittää yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, joka jakaisi tietoa sekä kiinteistöjen energiatehokkuustoimista että hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksista. Lupapalveluihin voisi liittää myös neuvontapalveluja ns. yhden luukun periaatteen mahdollistamiseksi. Hajautettua tuotantoa voi edistää tarjoamalla tietoa aurinkoenergian potentiaaleista (esim. kattojen lämpökamerakuvaukset), maalämpöön soveltuvista alueista sekä hyödyntämällä avointa dataa (esim. ilmastoatlas, kiinteistökohtaisen uusiutuvan hajautetun tuotannon kehittymisen seuranta).

54 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Selvityksen mukainen energiatehokkuuden potentiaali ja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon teknistaloudellinen potentiaali tukevat Helenin kehitysohjelman erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) toteuttamista. Kehitysohjelmavaihtoehto 3 pohjautuu siihen, että poistuvaa tuotantokapasiteettia korvataan vaiheittain pienemmillä hajautetuilla tuotantoyksiköillä, jolloin investointien mitoitus voidaan tehdä joustavammin muuttuvan lämmöntarpeen mukaan. Vaikka kiinteistökohtaisilla uusiutuvan energian ratkaisuilla ja energiatehokkuuden parantamisella voidaan vähentää kaukolämmön tarvetta, edellyttää vaihtoehto 3:een sisältyvä Hanasaaren voimalaitoksesta luopuminen myös uuden kaukolämmön tuotantokapasiteetin rakentamista. Helenin Hanasaaren voimalaitosvaihtoehtojen vaikutukset Helenin Hanasaaren voimalaitosvaihtoehtojen vaikutuksien tarkastelua varten koottiin työryhmä, joka koostui kaupunginkanslian, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston sekä Helenin edustajista. Työryhmä on laatinut raportin, jonka tarkoituksena on antaa voimalaitosratkaisua koskevaa päätöksentekoa varten tietoa ratkaisujen vaikutuksista maankäyttöön, liikenneratkaisuihin sekä kaupunkikonsernin talouteen. Liitteenä 5 olevassa työryhmän raportissa on esitetty Helenin eri kehitysohjelmavaihtoehtojen vaikutukset kaupungin asuin- ja toimitilarakentamisesta saamiin tuloihin ja kaupungin investointeihin. Lisäksi raportissa on arvioitu vaihtoehtojen vaikutukset verotuloihin ja käsitelty voimalaitosratkaisun vaikutuksia Laajasalon ja keskustan väliselle raitioliikenteelle (Kruunusillat-hanke). Lisäksi on arvioitu mm. vaihtoehtojen elinkeinovaikutuksia, ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia imagoon. Kehitysohjelmavaihtoehdot 1 ja 3 mahdollistavat asuntojen rakentamisen asukkaalle Hanasaaren alueella, mikä tiivistää kaupunkirakennetta ja tukee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Lisäksi voimalaitostoiminnan päättyminen mahdollistaa Kruunusillat-hankkeen toteuttamisen hankkeen tavoiteaikataulun mukaisesti ja Kruunusillat-hankkeen kannalta parhaiden reittivaihtoehtojen pohjalta. Vaihtoehto 2 ei mahdollista asuntojen rakentamista Hanasaaren alueella. Voimalaitostoiminnan ja tiivistyvän kaupunkirakenteen yhteensovittaminen on Hanasaaressa ja sen viereisillä alueilla tulevaisuudessa yhä haastavampaa.

55 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Päätöksenteko Mikäli voimalaitostoiminta jatkuu Hanasaaressa, Kruunusillat-hanketta ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla. Yhteyden mahdollistavat tekniset ratkaisut aiheuttaisivat merkittäviä lisäkustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Esitettyjen laivakuljetuksiin perustuvien ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus on epävarmaa. Polttoaineen maantiekuljetukset eivät ole ympäristön ja viereisten asuinalueiden kannalta perusteltuja, koska raskas liikenne ja päästöt lisääntyvät. Kruunusiltojen hankepäätöstä ei voida tehdä, ennen kuin Hanasaaren voimalaitostoimintaa koskeva päätös on tehty, koska voimalaitostoimintaa koskevalla päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia Kruunusillat-hankkeeseen. Kaikkien kolmen kehitysohjelmavaihtoehdon kokonaisvaikutukset kaupunkikonsernin talouteen ovat negatiiviset. Vaihtoehdon 3 taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat kaupunkikonsernille pienimmät. Työryhmän mielestä selvitetyistä vaihtoehdoista vaihtoehto 3 on kaupunkirakenteen, Kruunusillat-hankkeen, ympäristövaikutusten, riskien, kaupungin kokonaistalouden ja imagon kannalta paras ratkaisu, kun lähtökohtana ovat kaupunginvaltuuston aiemmin tekemät, Helenin kehitysohjelman tavoitteisiin ja Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmisteluun liittyvät päätökset. Helenin kehitysohjelman toteuttamisesta tulee päättää osakeyhtiölain (624/2006) säännökset huomioon ottaen. Muodollisesti kehitysohjelman jatkossa ja sen päivittämisessä on kyse yhtiön päätöksestä, joskin kaupungin kanta yhtiön ainoana omistajana on asiassa tosiasiassa ratkaiseva. Osakeyhtiölain 6 luvun 7 :n mukaan hallitus voi saattaa sen yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi. Ottaen huomioon kehitysohjelman periaatteellinen laajakantoisuus ja taloudellinen merkittävyys, on perusteltua, että päätös tehdään yhtiön hallituksen sijaan yhtiökokouksessa, jossa päätösvalta on yhtiön omistajalla. Lisäksi Helenin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluu päättää yhtiön muodostaman konsernin kannalta merkittävistä ja laajakantoisista investoinneista. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 a :n mukaan konsernijaoston tehtävänä on muun muassa antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin silloin, kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia. Konsernijaosto antaa siten johtosääntöjen perusteella kehitysohjelmaa

56 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Täytäntöönpano Lopuksi koskevat toimintaohjeet kaupunkia Helenin yhtiökokouksessa edustavalle henkilölle. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n mukaan kaupunginvaltuusto muun muassa päättää merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista. Ottaen huomioon kehitysohjelman toteuttamisen merkittävyyden koko kaupunkikonsernin kannalta, ohjelmaa koskeva asia on käsiteltävä kaupunginvaltuustossa ennakkosuostumuksen luonteisena asiana ennen kuin konsernijaosto antaa toimintaohjeet kaupungin yhtiökokousedustajalle kehitysohjelman toteuttamista koskevaan päätöksentekoon liittyen. Helenin hallitus tulee kutsumaan yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen koolle käsittelemään kehitysohjelmaa sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on käsitellyt asian. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy sille tehdyn esityksen, kaupunginhallitus tulee täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan Helenin hallitusta kutsumaan koolle yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen. Konsernijaosto tulee puolestaan antamaan kaupungin yhtiökokousedustajalle Helenin ylimääräiseen yhtiökokoukseen toimintaohjeeksi hyväksyä yhtiön kehitysohjelman toteuttamisen erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (vaihtoehto 3) mukaisena. Helenin erilliseen lämmöntuotantoon perustuvalla hajautetulla ratkaisulla (kehitysohjelmavaihtoehto 3) pystytään saavuttamaan kaupunginvaltuuston päättämät päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteet ottaen muita vaihtoehtoja paremmin huomioon yhtiön kannattavuuden turvaamisen sekä energiamarkkinan tulevaan kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät. Vaihtoehdossa 3 investointien toteutus tapahtuu vaiheittain pienempinä hankkeina, joten investointien mitoitus voidaan tehdä joustavammin muuttuvan lämmöntarpeen mukaan. Toteutettavista investoinneista on mahdollista muodostaa kehityspolku, jossa markkinoiden ja teknologioiden kehitys voidaan ottaa huomioon ja hyödyntää päätöksiä tehtäessä. Vaihtoehto 3 jättää muita vaihtoehtoja paremmin mahdollisuuksia myös energiatehokkuuden lisäämiselle, hajautetulle energiantuotannolle sekä uusille lämmöntuotantoratkaisuille, joita toteutetaan vaiheittain niiden toteuttamisedellytysten täyttyessä. Kaupunginjohtajan hajautetun energiantuotannon edistämiseksi sekä kaupungin kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energiatehokkuuden

57 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 seurannan tavoitteiden laatimiseksi asettaman työryhmän teettämän selvityksen mukaan energiatehokkuuden potentiaali ja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon teknistaloudellinen potentiaali tukevat Helenin kehitysohjelman erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) toteuttamista. Helenin Hanasaaren voimalaitosvaihtoehtojen vaikutuksia tarkastelleen työryhmän johtopäätösten mukaisesti kehitysohjelmavaihtoehto 3 on kaupunkirakenteen, Kruunusillat-hankkeen, ympäristövaikutusten, riskien, kaupungin kokonaistalouden ja imagon kannalta paras ratkaisu, kun lähtökohtana ovat kaupunginvaltuuston aiemmin tekemät, Helenin kehitysohjelman tavoitteisiin ja Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmisteluun liittyvät päätökset. Vaihtoehto 3 antaa kaupungille mahdollisuuden muuttaa Hanasaaren nykyisen energiahuoltoalueen käyttötarkoitusta siten, että voimalaitostoiminta alueella päättyy, voimalaitos suljetaan ja Hanasaaren alue vapautetaan muuhun käyttöön biolämpökeskusten valmistuttua 2020-luvun alkupuolella. Tämä mahdollistaa asuntojen rakentamisen asukkaalle Hanasaaren alueella, mikä tiivistää kaupunkirakennetta ja tukee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Lisäksi voimalaitostoiminnan päättyminen mahdollistaa Kruunusillat-hankkeen toteuttamisen hankkeen tavoiteaikataulun mukaisesti ja Kruunusillat-hankkeen kannalta parhaiden reittivaihtoehtojen pohjalta. Vaihtoehto 3 on osittain kaupunginvaltuuston energiapoliittisten linjausten vastainen, koska siinä korvataan yhteistuotantoa kaukolämmön erillistuotannolla. Tulevaisuuden energiamarkkinanäkymässä vaihtoehto on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska sähkön tukkumarkkinahinnan arvioidaan pysyvän pitkään niin matalana, että uusinvestointi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ei kannata. Lisäksi yhteistuotannon määrän lasku jää suhteellisen vähäiseksi. Hanasaaresta poistuvaa sähköntuotantoa korvaantuu osin muiden Helenin yhteistuotantovoimalaitosten lisääntyneellä käytöllä. Helenin kehitysohjelma tulee toteuttaa yhtiön hallituksen esittämän erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) mukaisena, koska se on edellä mainituilla perusteilla kaupunkikonsernin kannalta kokonaisuutena arvioituna paras vaihtoehto. Kehitysohjelmavaihtoehto 3 tarkoittaa samalla sitä, että vaihtoehdon 1 mukaista Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvän energiatunnelin investointia ei tehdä.

58 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Asiaan liittyvä viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain 24 :n 1 momentin 17- ja 20-kohtien perusteella salassa pidettävä materiaali on nähtävissä ennen kaupunginvaltuuston kokousta Apteekintalon 3. kerroksen huoneessa 305 ja kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä asian esittelijällä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: matti.malinen(a)hel.fi Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Hannu Asikainen, projektinjohtaja, puhelin: hannu.asikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Esitys kehitysohjelman toteuttamisesta 2 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 20 k.) 3 Hajautettu energiantuotanto -raportti 4 Hajautettu energiantuotanto -raportti_liite 5 Hanasaaren voimalaitosratkaisut -raportti Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Ote Helen Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Kaupunginkanslia Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Ympäristökeskus Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto HEL T

59 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto esitti kaupunginhallitukselle seuraavaa: esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä, että Helen Oy:n kehitysohjelma toteutetaan erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) mukaisena, Samalla kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti merkitä tiedoksi Helen Oy:n ajankohtaiskatsauksen, raportin hajautetun energiantuotannon edistämisen mahdollisuuksista sekä kaupungin kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energiatehokkuuden tavoitteiden ja seurannan laatimisesta liitteineen sekä raportin Helen Oy:n Hanasaaren voimalaitosvaihtoehtojen vaikutuksista kaupunkikonsernin kannalta todeten kehitysohjelman toteuttamisen vaihtoehdon 3 mukaisena tarkoittavan sitä, että Hanasaaren nykyisen energiahuoltoalueen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa biolämpökeskusten valmistuttua 2020-luvun alkupuolella siten, että voimalaitostoiminta alueella päättyy ja voimalaitos suljetaan Pöydälle Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Laura Räty Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: atte.malmstrom(a)hel.fi Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: matti.malinen(a)hel.fi Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Hannu Asikainen, projektinjohtaja, puhelin: hannu.asikainen(a)hel.fi

60 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ V , Kluuvin korttelin 2002 tonttien 4 ja 6 asemakaavan muuttaminen (nro 12325, Kaisaniemenkatu 3 ja Vuorikatu 8 ) HEL T Esitys esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2002 tontin 4 tason -6 yläpuolella ja tontin 6 tason -5 yläpuolella olevan alueen asemakaavan muutoksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva Vuorovaikutusraportti, päivätty , täydennetty Osa päätöshistoriaa, Internet-versio Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4

61 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto Liite 5 Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Asemakaavan muutos laaditaan osana Kluuvin alueen rakennuskieltotonttien asemakaavan muutosta. Kadunvarsirakennusten katutason tilat määrätään myymälä- ja muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Rakennukset porrashuoneineen suojellaan. Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 3:n (tontti 6) kaava päivitetään vastaamaan alkuperäistä ja samalla nykyistä rakennusluvan mukaista sekoittunutta liike-, toimisto- ja asumiskäyttöä. Rakennuksen ullakoille voi rakentaa asuntoja. Asunto Oy Vuorikatu 6:n (tontti 4) kaava päivitetään vastaamaan nykyistä rakennusluvan mukaisesti toteutunutta asumiskäyttöä sekä ullakkopoikkeusluvan mukaisesti toteutettuja ullakkoasuntoja. Esittelijän perustelut Asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaava 2002:n ja maanalaisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Asemakaava-alue sijaitsee ydinkeskustassa keskeisten joukkoliikenneterminaalisen läheisyydessä ja palvelujen äärellä. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on keskustatoimintojen aluetta ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta sekä kävelykeskustan aluetta.

62 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Asemakaavan muutos Maanalaisessa yleiskaavassa kaava-alueella on olemassa olevan Kluuvin huoltotunnelin ja kaava-alueen pohjoispuoleisen metrolinjan tilavaraus. Kaava-alueen alapuolella on lisäksi Pisararadan maanalainen tilavaraus (ratatunnelin alapinta tasolla -47). Tonttien asemakaavassa vuodelta 1914 on määritelty vain tonttien rajat. Alueella on lisäksi voimassa Kluuvin huoltotunnelin maanalainen asemakaava vuodelta 1987, Kaisaniemen metroaseman lippuhallin maanalainen asemakaava vuodelta 1990 ja Pisararadan maanalainen asemakaava vuodelta Kaisaniemenkatu 3:n rakennus on vuodelta Vuorikatu 8 piharakennus on vuodelta 1898 ja kadunvarsirakennus vuodelta Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Kaisaniemenkatu 3 (tontti 6) merkitään asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennus porrashuoneineen suojellaan (sr-2). Kerrosala on yhteensä k-m². Uusi kerrosala (yht. 760 k-m²) jakautuu ohjeellisesti ullakkoasuntoihin (n. 530 k-m² ) sekä kellaritiloihin, joita voidaan käyttää Kaisaniemenkadun tason liiketilojen laajennukseen tai myöhempien asuntomuutosten varasto- ja yhteistiloiksi (n. 230 k-m²). Tonttitehokkuus e = 6,2. Vuorikatu 8:n kiinteistö (tontti 4) merkitään asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennukset porrashuoneineen suojellaan (sr-1). Kerrosala on määritelty vastaamaan nykyistä rakennusluvan mukaisesti toteutunutta asumiskäyttöä sekä ullakkopoikkeusluvan mukaisesti toteutettuja ullakkoasuntoja. Kerrosala on yhteensä k- m². Tonttitehokkuus e = 3,0. Rakennussuojelua ja ullakkorakentamista koskevat määräykset on laadittu kaupunginmuseon lausunnon mukaisesti. Rakennusten ilmanlaatua ja ääneneristysvaatimuksia koskevat asemakaavamääräykset on laadittu ympäristöviranomaisten lausuntojen sekä hakijan teettämän meluselvityksen pohjalta. Asemakaavan muutoksen vaikutukset ja kustannukset Lisärakentaminen tapahtuu olemassa olevan kaupunkikuvallisen hahmon puitteissa, eikä sillä ole vaikutusta kaupunkikuvaan taikka katunäkymiin.

63 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Lausunnot ja niiden johdosta tehdyt muutokset Alue on rakennettu valmiiksi Vuorikatu 8:n tontilla. Kaisaniemenkatu 3:n muutoksia ja peruskorjauksia normaalikerroksissa toteutetaan tarpeen mukaisesti. Ullakkoasunnot sekä uusi ullakkotason kerros on tarkoitus toteuttaa vuosina Kaavan käyttötarkoitukset tukevat keskustan toiminnallista monipuolisuutta. Asuminen puolestaan elävöittää ja luo sosiaalista kontrollia keskustaan. Rakennussuojelulla taataan myös olemassa olevan kaupunkikuvan ja historiallisten kerrostumien säilyminen. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia nykyiseen liikenteeseen. Melumääräyksillä huolehditaan asuntojen ääneneristävyydestä liikennemelua ja ilmanvaihdon aiheuttamaa melua vastaan sekä pihojen olosuhteista. Asemakaavan muutoksesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin ja Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 3:n aloitteesta. Vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. Valmistelun aikana ei ole esitetty mielipiteitä. Viranomaisyhteistyötä on tehty asianomaisten hallintokuntien, liikelaitosten ja kuntayhtymien kanssa. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä ja ne on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kaupunginmuseon johtokunta, kiinteistövirasto, yleisten töiden lautakunta, Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), pelastuslautakunta ja ympäristölautakunta. Lausunto oli lisäksi pyydetty rakennusvalvontavirastolta. Lautakuntien lausuntojen käsittelyyn ei ole liittynyt äänestyksiä. Ympäristölautakunta toteaa, että bussiliikenne tuottaa myös huomattavia pienhiukkaspäästöjä, mikä heikentää ilmanlaatua. Ehdotusta tulee täydentää määräyksellä koneellisesta ilmanvaihdosta. Ilmanotto tulee järjestää suodatettuna mahdollisimman ylhäältä ja etäältä Kaisaniemenkadun liikenteestä. Julkisivun

64 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Lopuksi ääneneristysvaatimusta voidaan alentaa vastaamaan tehdyn liikennemeluselvityksen mukaista arvoa. Meluselvitys tulee liittää kaavaselostukseen. Rakennusratkaisuissa on huomioitava toimitiloista muualle rakennuksiin yöaikaan kantautuva melu. Pelastuslautakunta toteaa, että uusien ullakkoasuntojen varatiejärjestelyissä tulee huomioida pelastustien ja nostopaikkojen vaatimukset katualueelle. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Rakennusvalvontavirasto ilmoitti, että ullakkohanke on käyty läpi ennakkoneuvotteluissa. Olemassa olevaa vesikaton pintaa joudutaan normaalisti korottamaan vähäisesti rakenteiden tuuletuksen aikaansaamiseksi. Lausuntojen johdosta asemakaavaehdotukseen sisältyviä kaavamääräyksiä on tarkistettu ilmanvaihtoa ja julkisivujen ääneneristävyyttä koskevilta osin. Asemakaavan selostusta on täydennetty ympäristöhäiriöiden ja pelastusturvallisuuden huomioon ottamisen osalta. Selostuksen liitteeksi on lisätty meluselvitys. Kaupunkisuunnitteluvirasto on lisäksi tehnyt rakennusoikeuden määrittelyyn liittyvän tarkistuksen: Tontin 6 rakennusoikeus (6 200 k- m²) on muutettu k-m²:ksi vastaamaan rakennusvalvontaviraston laskentaohjetta, nykyisen rakennuksen tarkistettua kerrosalaa ja kellarikerroksessa liiketilojen laajennuksien käyttöön sopivien tilojen kerrosalaa. Selostuksen liitekuvia on päivitetty ja kaavaselostusta on täydennetty tarkistuksen osalta. Tehdyt muutokset ilmenevät tarkemmin kaavaselostuksesta. Kaavakarttaan on tehty myös teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta ehdotuksen sisältöä. Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen esityksen mukainen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt esitykseen edellä mainittuja vähäisiä tarkistuksia. Kiinteistövirasto toteaa, että kaavamuutoksesta ei koidu tonttien omistajille kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä ja maapoliittisia neuvotteluja ei ole siten tarpeen käydä.

65 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva Vuorovaikutusraportti, päivätty , täydennetty Osa päätöshistoriaa, Internet-versio Oheismateriaali 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan,

66 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta HKL-Infrapalvelut Kaupunginmuseo Kiinteistölautakunta Pelastuslautakunta Rakennusvalvontavirasto Yleisten töiden lautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski Ympäristölautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Ksv 0890_4 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2002 tontin 4 tason -6 yläpuolella ja tontin 6 tason -5 yläpuolella olevan alueen asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavan muutos laaditaan osana Kluuvin alueen rakennuskieltotonttien asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yleiskaavan mukainen liikekeskustan elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden turvaaminen sekä sen olemassa olevan rakennuskannan käyttö ja kehittäminen sekä rakennussuojelu. Kadunvarsirakennusten katutason tilat määrätään myymälä- ja muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Rakennukset porrashuoneineen suojellaan. Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 3 (tontti 6) on hakenut asemakaavan muutosta. Kaava päivitetään vastaamaan alkuperäistä ja samalla nykyistä rakennusluvan mukaista sekoittunutta liike-, toimisto- ja asumiskäyttöä. Rakennuksen ullakoille voi rakentaa asuntoja. Myymälöitä voi laajentaa kellarikerrokseen.

67 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Asunto Oy Vuorikatu 6:n (tontti 4) kaava päivitetään vastaamaan nykyistä rakennusluvan mukaisesti toteutunutta asumiskäyttöä sekä ullakkopoikkeusluvan mukaisesti toteutettuja ullakkoasuntoja. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kaupunginmuseon johtokunta, kiinteistövirasto, yleisten töiden lautakunta, Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), pelastuslautakunta ja ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta toteaa, että bussiliikenne tuottaa myös huomattavia pienhiukkaspäästöjä, mikä heikentää ilmanlaatua. Ehdotusta tulee täydentää määräyksellä koneellisesta ilmanvaihdosta. Ilmanotto tulee järjestää suodatettuna mahdollisimman ylhäältä ja etäältä Kaisaniemenkadun liikenteestä. Julkisivun ääneneristysvaatimusta voidaan alentaa vastaamaan tehdyn liikennemeluselvityksen mukaista arvoa. Meluselvitys tulee liittää kaavaselostukseen. Rakennusratkaisuissa on huomioitava toimitiloista muualle rakennuksiin yöaikaan kantautuva melu. Pelastuslautakunta toteaa, että uusien ullakkoasuntojen varatiejärjestelyissä tulee huomioida pelastustien ja nostopaikkojen vaatimukset katualueelle. Kiinteistövirasto toteaa, että kaavamuutoksesta ei koidu tonttien omistajille kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä ja maapoliittisia neuvotteluja ei ole siten tarpeen käydä. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kaavaa ja selostusta on tarkistettu lausuntojen mukaisesti. Vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenveto lausunnoista sekä niihin annetut vastineet laajemmin. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset Ympäristölautakunnan lausunnon johdosta: kaavakarttaan on lisätty ilmanvaihtoa koskeva määräys: "Tontin 6 rakennuksessa tulee olla suodattimilla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, johon tuloilma tulee ottaa

68 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 mahdollisimman korkealta pihan puolelta ja etäältä Kaisaniemenkadusta." ja kaavakartan julkisivujen ääneneristävyysmääräys on muutettu vastaamaan meluselvityksen tulosta muotoon: "Asuinhuoneiden ulkovaipan ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 db Kaisaniemenkadun puolella ja vähintään 32 db Vuorikadun puolella." Kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan muutoksen kuvaus, Ympäristöhäiriöt on lisätty maininta: "Rakennusratkaisuissa on huomioitava toimitiloista muualle rakennuksiin yöaikaan mahdollisesti kantautuva melu." Selostuksen liitteeksi on lisätty Akukon Oy:n laatima Kaisaniemenkatu 3:n meluselvitys. Pelastuslautakunnan lausunnon johdosta : selostuksen kohtaan Asemakaavan muutoksen kuvaus, Pelastusturvallisuus on lisätty maininta, että uusien ullakkoasuntojen varatiejärjestelyissä tulee huomioida pelastustien ja nostopaikkojen vaatimukset katualueelle. Lisäksi kaavakarttaan ja kaavaselostukseen on tehty seuraava kerrosalan tarkistus: Tontin 6 rakennusoikeus (6 200 k-m²) on muutettu k-m²:ksi vastaamaan rakennusvalvontaviraston laskentaohjetta, nykyisen rakennuksen tarkistettua kerrosalaa ja kellarikerroksessa liiketilojen laajennuksien käyttöön sopivien tilojen kerrosalaa. Selostuksen liitekuvia on päivitetty ja kaavaselostusta on täydennetty tarkistuksen osalta. Kaavakarttaan on tehty myös teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta ehdotuksen sisältöä. Jatkotoimenpiteet Kaava-alueeseen ei kiinteistöviraston antaman lausunnon mukaan liity maankäyttösopimusmenettelyä. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Lisätiedot Ilpo Forssén, projektipäällikkö, puhelin: ilpo.forssen(a)hel.fi Pelastuslautakunta

69 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 HEL T Lausunto Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Kluuvin (2.ko) Kaisaniemenkatu 3 ja Vuorikatu 8 asemakaavan muutosehdotuksesta nro Uusien ullakkoasuntojen varatiejärjestelyissä tulee huomioida pelastustien ja nostopaikkojen vaatimukset katualueelle. Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: kimmo.kartano(a)hel.fi Kaupunginmuseon johtokunta HEL T Lausunto Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon Kluuvin korttelin 2002 tonttien 4. ja 6. asemakaavan muutosehdotuksesta: Kiinteistö Vuorikatu 8 koostuu arkkitehti John Settergrenin vuonna 1906 suunnittelemasta myöhäisjugendia edustavasta viisikerroksisesta katurakennuksesta ja vuonna 1897 Waldemar Aspelinin suunnittelemasta kolmikerroksisesta piharakennuksesta. Ruotsalaisen arkkitehdin John Settergrenin suunnittelemat kohteet Helsingissä muodostavat persoonallisen ja kansainvälisen joukon rakennuksia 1900-luvun vaihteen arkkitehtuurin piirissä. Rakennuksella on korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo, joka on kaavaluonnoksessa huomioitu sr-1 merkinnällä. Piharakennuksella, matkustajakoti Mekkana muistetulla kohteella, on huomattavan korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo. Piharakennuksen ulkoasun, porrashuoneen ja tilarakenteen autenttisuutta ja hyvää säilyneisyyttä tukee asemakaavaehdotuksen merkintä sr-1. Kaisaniemenkatu 3 rakennus on arkkitehti Elias Paalasen vuonna 1924 suunnittelema, ja se valmistui seuraavana vuonna Rakennus on ensimmäinen murtokatuna suunnitellun Kaisaniemenkadun varrelle rakennetuista uusista liike- ja asuinrakennuksista. Kohde on luonteenomainen esimerkki 1920-luvun suurkaupunkimiljöön ihanteista. Kaisaniemenkatu 3 on kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen ja

70 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 kaupunkikuvallinen merkkirakennus, joka asemakaavaehdotuksessa suojellaan merkinnällä sr-2. Merkintä suojelee kohteen julkisivujen, kattomuodon sekä kaupunkikuvallisena dominanttina vaikuttavan nurkkatornin säilymisen muodoltaan ehjänä. Myös rakennuksen porrashuone suojellaan asemakaavassa, porras on alun alkaen varustettu hissillä. Kaupunginmuseon kaavaluonnoksesta antaman lausunnon kommentit on huomioitu kaavan jatkotyössä. Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa Kluuvin Kameeli-b korttelin asemakaavaehdotusta. Esittelijä Lisätiedot yksikön päällikkö Anne Mäkinen Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: mikko.lindqvist(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Muutos koskee tonttia eikä vaikuta yleisiin alueisiin. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutoksen nro hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Lausunto Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

71 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Käsittely Typpidioksidin vuosiraja-arvo on aiemmin ylittynyt Kaisaniemenkadun katukuilussa vuonna Vuoden 2015 ensimmäisten viiden kuukauden mittaustulosten keskiarvon mukaan raja-arvo ei ole ylittynyt mutta vuosiraja-arvon ylittyminen on kuitenkin edelleen mahdollista. Runsas bussiliikenne tuottaa myös huomattavia pienhiukkaspäästöjä, mikä heikentää ilmanlaatua. Kaavaehdotuksesta jää epäselväksi se, kuinka riittävät asuinolosuhteet sisäilman laadun suhteen voidaan taata. Ehdotusta tulee täydentää määräyksellä koneellisesta ilmanvaihdosta. Ilmanotto tulee järjestää suodatettuna mahdollisimman ylhäältä ja etäältä Kaisaniemenkadun liikenteestä. Kaavaehdotuksessa julkisivulle asetettu äänitasoerovaatimus on huomattavan korkea. Se voidaan korjata vastaamaan kaavaa varten tehdyssä liikennemeluselvityksessä esitettyä arvoa. Meluselvitys tulee myös liittää kaavaselostukseen. Rakennusratkaisuissa on myös huomioitava toimitiloista muualle rakennuksiin yöaikaan tms. mahdollisesti kantautuva melu Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Vastaehdotus: Timo Pyhälahti: Kappaleen 3 jälkeen omaksi kappaleekseen: Rakennusratkaisuissa on myös huomioitava toimitiloista muualle rakennuksiin yöaikaan tms. mahdollisesti kantautuva melu. Kannattaja: Hanna Lähteenmäki Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä vastaehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: anu.haahla(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0890_4, Kaisaniemenkatu 3 ja Vuorikatu 8, karttaruutu G3 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

72 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ päivätyn 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2002 tontin 4 tason -6 yläpuolella ja tontin 6 tason -5 yläpuolella olevan alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Samalla lautakunta päätti että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Ilpo Forssén, projektipäällikkö, puhelin: ilpo.forssen(a)hel.fi Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa koskien Kluuvissa tehtävää asemakaavamuutosta, jossa osa nykyisistä kiinteistöistä muutetaan asuin käyttöön sekä alueelle rakennetaan asuin tiloja kiinteistöjen kattoullakoille. HKL muistuttaa lisättäessä asuin käyttöä alueella, jossa on raitio- ja metroliikennettä niistä aiheutuvasta melu- ja tärinähaitasta. Kiinteistön muuttaminen asuin käyttöön pitää valmistella siten, että olemassa oleva raitioliikenne ei aiheuta haittaa asuin mukavuudelle. Lisäksi suunnittelualue on Kaisaniemen (Helsingin yliopiston) metroaseman sisäänkäynnin yhteydessä ja siitä aiheutuva haitta on otettava huomioon. Muuten HKL:llä ei ole huomauttamista suunnitelmaan.

73 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 Lisätiedot Artturi Lähdetie, kehittämispäällikkö, puhelin: artturi.lahdetie(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Kluuviin kortteli 2002 tonteille 4. ja 6. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo on tutustunut päivättyyn asemakaavaluonnokseen ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa. Kiinteistö Vuorikatu 8 koostuu arkkitehti John Settergrenin vuonna 1906 suunnittelemasta myöhäisjugendia edustavasta viisikerroksisesta katurakennuksesta, sekä vuonna 1897 Waldemar Aspelinin suunnittelemasta kolmikerroksisesta piharakennuksesta. Ruotsalaisen arkkitehdin John Settergrenin suunnittelemat kohteet Helsingissä muodostavat persoonallisen ja kansainvälisen joukon rakennuksia 1900-luvun vaihteen arkkitehtuurin piirissä. Rakennuksella on korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo, joka on kaavaluonnoksessa huomioitu sr-1 merkinnällä. Piharakennuksella, matkustajakoti Mekkana muistetulla kohteella, on huomattavan korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo, joka on hyvin säilynyt nykypäivään. Piharakennuksen ulkoasun, porrashuoneen ja tilarakenteen autenttisuutta ja säilyneisyyttä tukee asemakaavaluonnoksen merkintä sr-1. Kaisaniemenkatu 3 rakennus on arkkitehti Elias Paalasen vuonna 1924 suunnittelema, ja se valmistui seuraavana vuonna Rakennus on ensimmäinen murtokatuna suunnitellun Kaisaniemenkadun varrelle rakennetuista uusista liike- ja asuinrakennuksista. Kohde on luonteenomainen esimerkki 1920-luvun suurkaupunkimiljöön ihanteista. Kaisaniemenkatu 3 on kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvallinen merkkirakennus, jonka arvo tulee huomioida asemakaavan suojelumerkinnöin sr-2. Oleellista on tällöin julkisivujen ja kaupunkikuvallisena dominanttina vaikuttavan nurkkatornin säilyminen muodoltaan ehjänä, sekä kokonaisuuden massoittelun ja kattomaiseman eheys ja luonteva tyylinmukaisuus. Kaupunginmuseon kannan mukaan Kaisaniemenkadun varren matalan ullakkotilan ensisijainen käyttötarkoitus tulisi varata talotekniikalle. Mikäli ullakkomuutosta asuinkäyttöön suunnitellaan, tulee katonharjaa

74 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/2 seuraavien uusien ullakonikkunoiden lähtökohdat hakea viereisen Kaisaniemenkatu 1 (W.G. Palmqvist, 1929) kiinteistön alkuperäisistä ullakon vaakasuuntaisista ikkunoista, viitesuunnitelman pystyikkunoiden sijaan. Ikkunalinja tulee sijaita sisäänvedettynä, mahdollisimman huomaamattomasti näkymien katveessa. Kadunpuoleisille katonlappeille ei tule sallia lapeikkunoiden sijoittamista, merkintä tulee kaupunginmuseon mukaan poistaa asemakaavaluonnoksen määräyksistä. Kaisaniemenkatu 3 kiinteistön porrashuoneet on suunniteltu tyylinmukaisesti monumentaaliseksi tilasarjaksi. Porrashuoneiden nykyinen pintakäsittely sekä huoneistojen ovien modernisointi on heikentänyt porrashuoneiden arvoa, joka kuitenkin on tulevissa muutostöissä mahdollista palauttaa. Kaupunginmuseon kannan mukaan myös Kaisaniemenkatu 3 porrashuoneet tulisi asemakaavassa huomioida suojelumerkinnöin. Lisätiedot Mikko Lindqvist, tutkija, puhelin: mikko.lindqvist(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Kluuvin asemakaavaluonnoksesta mennessä. Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavamuutokseen. Rakennusvirasto puoltaa asemakaava muutoksen hyväksymistä Lausunto annettu Lisätiedot Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi

75 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ V , Pitäjänmäen korttelin tonttien 6, 11 ja 14 asemakaavan muuttaminen (nro 12271, Hiomotie 2-6 ja 10) HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin tonttien 6, 11 ja 14 asemakaavan muutoksen päivätyn piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , täydennetty Viistoilmakuva, Viistoilmakuva 5 Tilastotiedot 6 Osa päätöshistoriaa, Internet-versio Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5

76 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa kolmen tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan muutos mahdollistaa olemassa olevien työpaikkarakennusten joustavamman käytön yritysten muuttuviin tarpeisiin. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Esittelijän perustelut Alueen sijainti Alue sijaitsee Pitäjänmäen yritysalueen keskiosassa. Lähtökohdat Tonttien 46016/11 ja 14 omistaja ja tontin 46016/6 haltija ovat hakeneet kaavamuutosta kolmelle teollisuustontilleen siten, että tonttien käyttötarkoitus muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Muutos mahdollistaa rakennuksien joustavamman käytön yritysten muuntuviin tarpeisiin. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jota kehitetään toimitilavaltaisena.

77 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Tonteilla on voimassa asemakaava vuodelta Tonttien rakennusoikeudet on määritelty tonttikohtaisesti erikseen maanpäällisenä kerrosalana ja erikseen kellarissa sallittuna kerrosalana. Rakennusoikeudet tonteilla vastaavat tonttitehokkuuslukuja e = 2,2 2,78. Tonteilla on 5 6-kerroksiset, ja 1990-luvuilla rakennetut teollisuus- ja varastorakennukset. Hiomotiellä ja sen ympäristössä on vastaavia eri vuosikymmenillä rakennettuja työpaikkarakennuksia. Kaikilla kolmella tontilla rakennusoikeus on käytetty lähes täysmääräisesti. Tontilla 46016/14 (Hiomotie 2-4) on suunnitteilla korjaus- ja muutoshanke pääasiassa toimisto- ja liikekäyttöön. Asemakaavan muutoksen sisältö ja sen perustelut Asemakaavamuutoksen vaikutukset Tonttien käyttötarkoitus on muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Toimistotilojen aikaisempi enimmäisrajoitus poistuu (45 % rakennetusta kerrosalasta). Aikaisempi rakennuksen enimmäiskorkeusmääräys (23 metriä) on korvattu enimmäiskerroslukumerkinnällä (VII). Autopaikkamääräys muutetaan yritysalueen muiden tonttien uusien asemakaavojen mukaiseksi: toimitilat vähintään 1 ap/100 k-m² ja enintään 1 ap/75 k-m². Tonteille on muutoksen jälkeen mahdollista lisätä autopaikkoja muuttamalla kellaritiloja ja/tai rakentamalla pihakansia. Autopaikkavelvoite ei koske maanalaisia tiloja, joten autopaikkojen vähimmäisvelvoite täyttyy nyt jo toteutetuilla paikoilla. Polkupyöräpaikkoja tulee sijoittaa tontille vähintään 1 pp/90 k-m². Toimitilarakennuksissa sallitaan liiketilojen sijoittaminen pohjakerrokseen. Päivittäistavaramyymälää saa tontilla olla yhteensä enintään 500 k-m². Alueella on hyväksytty vastaavanlaisia muutoksia myös muilla teollisuustonteilla. Pitäjänmäen yritysalueelle valmistellaan kevään 2014 aikana maankäytön periaatteet. Luonnoskartta alueen periaatteista on ollut nähtävänä tammi-helmikuussa 2014, ja siinä kortteli on esitetty säilytettäväksi työpaikka-alueena. Tämä kaavamuutos on maankäytön periaateluonnoksen mukainen. Kaavan toteuttaminen monipuolistaa alueen toimintoja. Alueella olevat rakennukset eivät ulkoisesti muutu merkittävästi, pihakansien mahdollinen rakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvaan. Autopaikkojen

78 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Lopuksi Lausunnot lisäämismahdollisuus ei olennaisesti vaikuta katuverkon toimivuuteen. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia naapureiden ja ympäristön kannalta. Asemakaavan muutoksesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 46016/6 haltijan Kiinteistö Oy Hiomotie Kympin ja tonttien 46016/11 ja 14 omistajan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hakemusten johdosta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä myös Pitäjänmäen kirjastossa. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen ei ole esitetty mielipiteitä. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä asianomaisten hallintokuntien, liikelaitosten ja kuntayhtymien kanssa. Viranomaisten kannanotoissa ei ollut huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä kaavaluonnokseen. Kiinteistöviraston tonttiosasto on ilmoittanut, että maankäyttösopimusneuvottelut tulee käydä ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei ole esitetty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristökeskus, rakennusvalvontavirasto, Helsingin Energia -liikelaitos, Helen Sähköverkko Oy sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiaan. Lautakuntien lausuntojen käsittelyyn ei ole liittynyt äänestyksiä. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Asemakaavan muutosehdotusta ei ole ollut muutoinkaan tarvetta tarkistaa. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään rekisteriin kuulumatonta aluetta.

79 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Kaavamuutokseen liittyy maankäyttösopimusmenettely. Tonttien 46016/11 ja 14 omistajan kanssa tehty sopimus on allekirjoitettu Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen esityksen mukainen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on täydentänyt asemakaavan selostusta lausuntojen osalta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , täydennetty Viistoilmakuva, Viistoilmakuva 5 Tilastotiedot 6 Osa päätöshistoriaa, Internet-versio Oheismateriaali 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Sopimus 3815 Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Helen Oy Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kunnallisvalitus, yleiskaavan,

80 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Tiedoksi Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Pelastuslautakunta Rakennuslautakunta Yleisten töiden lautakunta Ympäristölautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Ksv:n hankenumero 0567_1 46. kaupunginosan (Pitäjänmäen yritysalue) korttelin tontteja 6, 11 ja 14 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavan muutoksessa kolmen tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Asemakaavan muutos

81 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Jatkotoimenpiteet mahdollistaa olemassa olevien työpaikkarakennusten joustavamman käytön yritysten muuttuviin tarpeisiin. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristökeskus, rakennusvalvontavirasto, Helsingin Energia - liikelaitos, Helen Sähköverkko Oy sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, ettei lausunnoissa esitetty muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen. Kiinteistölautakunta ( ) toteaa, että kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tonttien 46016/11 ja 14 omistajan kanssa on tehty sopimus. Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, ettei asemakaavan muutosehdotukseen ole tehty muutoksia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Lisätiedot Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: siv.nordstrom(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Lausunto Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan muutosehdotuksesta nro seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos kohdistuu Pitäjänmäen yritysalueen tonttiin 46016/6, jonka haltijana on Kiinteistö Oy Hiomotie Kymppi, sekä tontteihin 46016/11 ja 14, jotka omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Asemakaavan muutoksella tonttien käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten

82 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Tonttien rakennusoikeudet eivät muutu. Käyttötarkoituksen muutos korottaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistamien tonttien arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontin omistajan kanssa. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tonttien 46016/11 ja 14 omistajan kanssa on tehty sopimus. Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotuksen johdosta. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ). Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

83 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Asemakaavan muutos koskee kolmea teollisuustonttia Pitäjänmäen yritysalueen keskiosassa. Tontit sijaitsevat osoitteissa Hiomotie 2 4, 6 ja 10. Tonteilla on 5 6-kerroksiset, ja 1990-luvuilla rakennetut teollisuus- ja varastorakennukset. Tonttien käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Muutos mahdollistaa rakennuksien joustavamman käytön elinkeinojen kehittyviä ja muuttuvia tarpeita vastaavasti. Tonttien nykyiset rakennusoikeudet eivät muutu. Asemakaavan muutokseen ei sisälly yleisiä alueita eikä siitä aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle eikä se vaikuta yleisten alueiden viihtyisyyteen tai toimivuuteen. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0567_1, Hiomotie 2-6 ja 10, karttaruutu F5/S3 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle päivätyn 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin tonttien 6, 11 ja 14 asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Samalla lautakunta päätti

84 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot. valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijoilta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: siv.nordstrom(a)hel.fi Olga Bernitz, liikenneinsinööri, puhelin: olga.bernitz(a)hel.fi Lauri Sipilä, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: lauri.sipila(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Lisätiedot Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan /14 sekä kaavaluonnokseen mennessä. Asemakaavan muutos koskee kolmea teollisuustonttia Pitäjänmäen yritysalueen keskiosassa. Tontit sijaitsevat osoitteissa Hiomotie 2 4, 6 ja 10. Tonteilla on 5 6-kerroksiset, ja 1990-luvuilla rakennetut teollisuus- ja varastorakennukset. Tonttien käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Muutos mahdollistaa rakennuksien joustavamman käytön yritysten muuntuviin tarpeisiin. Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavaluonnoksesta. Rakennusviraston yhdyshenkilöinä toimivat lisätiedonantajat.

85 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/3 Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi

86 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ V , Sörnäisten katualueen asemakaavan hyväksyminen ja korttelin 252 osan sekä katu- ja satama-alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12302, Vilhonvuorenkadun jatke) HEL T Esitys esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Hanasaari, Kalasatama) katualueen asemakaavan ja osan korttelia 252 sekä satama- ja katualueen asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit ja 10650) päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu ja täydennetty Havainnekuva Tilastotiedot 5 Vuorovaikutusraportti , täydennetty Osa päätöshistoriaa, Internet-versio Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Liite 1

87 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Helsinki Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kalasataman katuverkon täydentyminen, kiireellisen Kalasataman jakelusähköaseman toiminnan aloittaminen sekä toimistotalon rakentaminen kaupunkikuvallisesti tärkeään paikkaan voimalaitosalueen reunaan Sörnäisten rantatien varrelle. Rakennusoikeus on k-m² liike- ja toimitilarakennusten korttelialueella ja 820 k-m² energiahuollon korttelialueella. Esittelijän perustelut Alueen sijainti

88 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Lähtökohdat Alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa, Suvilahden voimalaitoksen RKY-alueen eteläpuolella. Lännessä alue rajautuu Sörnäisten rantatiehen ja idässä Parrulaituriin. Etelässä aluetta rajaavat Parrukatu sekä Hanasaaren voimalaitos. Kalasataman osayleiskaavan (Sörnäistenranta ja Hermanninranta) nro (tullut voimaan ) mukaan alue on energiahuollon aluetta (2. vaihe, uuden rakennettavan voimalaitoksen toiminta-aika) sekä palvelujen ja hallinnon aluetta. Se on myös aluetta, jolla on erityinen yhdyskuntateknisen huollon suunnittelutarve. Suurimmassa osassa aluetta on voimassa asemakaava vuodelta Kaavan mukaan alue on tehdaskorttelia (TK). Pieni osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Helen Oy hallinnoi osaa alueesta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö ja perustelut Toteuttaminen Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Lisäksi mahdollistetaan toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen sekä muodostetaan tontti Kalasataman jakelusähköasemalle. Kalasataman kokoojakaduksi ja eteläosan sisääntulokaduksi rakennettava Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Se avaa kulku- ja näkymäakselin Sörnäisten Kurvista aina merelle asti. Vilhonvuorenkadun jatke on joukkoliikenteen yhteys Sörnäisten rantatieltä Kalasataman metroasemalle. Kadulla varaudutaan sekä linja-autoliikenteeseen että myöhemmin raitioliikenteeseen. Pyöräilyn pääreitistön osana toimivalle katuosuudelle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet tai pyöräkaistat. Vilhonvuorenkadun jatkeen, sähköaseman ja tulevan toimitilarakennuksen tieltä puretaan joitakin rakennuksia ja rakennelmia kuten voimalaitoksen toimistorakennus (Parrukatu 2), huoltoasemarakennus ja varastorakennus (Parrukatu 4). Kunnallisteknisten järjestelmien rakentaminen edellyttää koko katuyhteyden toteuttamista kerralla. Toimistorakennuksen

89 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 toteuttaminen on mahdollista sen jälkeen kun uusi sähköasema on otettu käyttöön. Ennen mahdollisen raitiotieyhteyden toteuttamista tulee 110 kv ilmajohdon pylväs siirtää. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutukset ja kustannukset Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on arvoitu sen toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen sekä teknisen huollon järjestämiseen ja yhdyskuntatalouteen. Erityisesti on selvitetty Sörnäisten rantatien aiheuttamia ilmanlaatu- ja meluvaikutuksia sekä rakentamisen edellytyksiä voimalaitoksen läheisyydessä. Alue on rakennettavuudeltaan vaativa paksujen sekalaisten täyttöjen, täyttöjen alla olevan savikerroksen ja olemassa olevien rakenteiden takia. Alueen maaperä on etenkin Vilhonvuorenkadun jatkeen katualueen kohdalla erittäin pilaantunutta. Kaava-alueen toteuttaminen aiheuttaa kaupungille seuraavat kustannukset: Rakennusten purkutyöt Johtosiirrot Pilaantuneen maaperän kunnostaminen Katujen ja aukioiden rakentaminen Yhteensä 2 milj. euroa 2 milj. euroa 7 milj. euroa 6 milj. euroa milj. euroa Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Toimitilatontin rakennusoikeuden myynnistä kaupungin on arvioitu saavan noin 5 milj. euroa tonttituloja. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kaavaselostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vireilletulosta on ilmoitettu myös kaavoituskatsauksessa ja hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus v Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä asianomaisten hallintokuntien, liikelaitosten ja kuntayhtymien sekä

90 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Esitetty mielipide Lausunnot Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa. Hanke on myös esitelty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat voimalaitostoiminnan aiheuttamiin mahdollisiin melu- ja ilmanlaatuhaittoihin sekä turvallisuusriskeihin, raitiovaunuliikenteen linjauksiin, pysäkin paikkoihin ja tilantarpeeseen sekä liikenteen aiheuttamaan meluun ja tärinään, jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen ja toimivuuteen sekä johtosiirtoihin. Kannanotot on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kirjeitse esitetty yksi mielipide, joka koski asemakaavan muutosluonnosta. Kallio-Seura ry ilmoitti mielipiteessään, että sillä ei ole huomauttamista kaavamuutoksen suhteen. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät mielipiteestä, viranomaisten kannanotoista ja lausunnoista sekä niiden vastineet. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, kaupunginmuseo, kiinteistövirasto, ympäristökeskus, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Liikennelaitos -liikelaitos (HKL), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lautakuntien lausuntojen käsittelyyn ei ole liittynyt äänestyksiä. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta, Liikennelaitos -liikelaitoksella (HKL) ei ollut lisättävää aiemmin kaavaluonnoksesta antamaansa kannanottoon. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, ettei uusi energiahuollon korttelialue olennaisesti heikennä Suvilahden tapahtumakentän tai muun kulttuurikeskuksen toimintaa tai kehittämistä. Tilanne edellyttää kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ja ympäristöön sovittuvaa ratkaisua, jossa huomioidaan näkymät Suvilahden voimala-alueelle ja vanhojen Suvilahden tehdasrakennusten kaupunkikuvallinen asema.

91 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Pelastuslautakunta toteaa, että raitiotieliikenteen ajojärjestelyissä ja virroitinlinjojen sijoittelussa ja istutuksissa sekä kadunvarsipysäköintijärjestelyissä tulee huomioida, että pelastustoiminta onnettomuuden sattuessa on mahdollista. Yleisten töiden lautakunta toteaa lausunnossaan, että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota riittäviin tilavarauksiin jalankululle ja pyöräilylle. Kiinteistövirasto huomauttaa, ettei kaavaehdotuksessa ole arvioitu miten arvioidut maaperän pilaantumisen kustannukset jakautuvat liikeja toimitilatontin ja kadun välillä. Lisäksi ehdotuksessa ei käy ilmi, jääkö liike- ja toimitilatontille vanhojen rakennusten purun jälkeen voimalaitoksen käyttämiä energiaverkkoja. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) toteaa, että kaavan toteuttaminen aiheuttaa vesihuollon johtosiirtoja, joiden kustannuksiksi on kaavaselostuksessa arvioitu 2 miljoonaa euroa. Vesihuollon uudisrakentamista ei ollut kaavaselostuksessa esitetty eikä arvioitu sen kustannuksia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) pitää tärkeänä, että Kalasataman raitioteiden yleissuunnittelu laaditaan tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa. Helen Oy toteaa, että Helsingin Energian yhtiöittäminen yhteydessä vuoden vaihteessa tehtyjen kiinteistöjärjestelyjen yhteydessä pääosa alueesta ja rakennuksista siirtyi tilakeskuksen hallintaan. Johtojen siirtotarpeet ja tulevien johtojen sijainnit on syytä esittää Vilhonvuorenkadun jatkeen ja Sörnäistentunnelin asemakaavojen yhdistetyssä teknisten verkostojen tarkennetussa sijoitussuunnitelmassa. Voimalaitostoiminnan kannalta katsoen kadunrakentamisen voisi tehdä yhdessä vaiheessa. Tällöin kadun alle voisi rakentaa oikea-aikaisesti tarvittavat Sörnäistenniemen asuinaluetta palvelevat sähkökaapelit ja kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot. Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnoissaan, että kaavassa tulee näkyä riittävä tilavaraus sähkönsiirtoyhteyksille katurakenteessa. Kaavaehdotuksen mahdollistama katuyhteys on välttämätön alueen infrajärjestelmien mahdollisimman pysyvän sijoittamisen kannalta. Katuyhteys on oltava valmiina infran rakentamista varten vuoden 2016 aikana. Kaavaehdotukseen tulee lisätä merkintä voimajohdon johtoalueesta, joka on 15 metriä johdon keskilinjasta molempiin suuntiin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että asemakaavan muutos noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos

92 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 jäsentää katukuvaa ja huomioi vanhat voimalaitosalueet. Toimitilan kaavamääräyksissä tulee kuitenkin huomioida liike- ja toimistotilojen lisäksi mahdollisten kokoontumistilojen melutasoarvojen alittuminen. Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet vuorovaikutusraportissa. Asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotukseen tehdyt muutokset Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotukseen tarkistuksia Helen Oy:n lausunnon ja jatkosuunnittelun johdosta. Muutokset ilmenevät tarkemmin kaavaselostuksesta ja kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta. Muitten lausuntojen ei ole katsottu edellyttävän tarkistuksia kaavaehdotukseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta, että kaavamääräyksellä on osoitettu rakennuksen julkisivuille kohdistuva päiväaikainen keskiäänitaso, jonka mukaan ulkovaipan kokonaisääneneristävyys tulee mitoittaa. Esitetyssä muodossa kaavamääräys nimenomaan ei sido ääneneristävyysvaatimusta liike- ja toimistohuoneille sallittuun korkeampaan äänitasoon, vaan ottaa huomioon sen, että liikennemelulle alttiiden julkisivujen suuntaan saattaa sijoittua myös tiloja, joissa tulee tavoitella alhaisempaa äänitasoa. Muiden lausuntojen johdosta on todettu mm. seuraavaa: Asemakaavassa pyritään erityisesti huomioimaan näkymät Sörnäisten rantatieltä Suvilahden voimala-alueelle ja vanhojen Suvilahden tehdasrakennusten kaupunkikuvallinen asema osoittamalla katuaukio Sörnäisten rantatien varteen. Maaperän kunnostuskustannusten on oletettu jakautuvan siten, että toimitilatontin kunnostuksesta aiheutuu noin 2 miljoonan euron kustannukset ja kadunrakentamisesta noin 5 miljoonan euron kustannukset. Kustannukset tarkentuvat kunnostussuunnittelun ja katusuunnittelun yhteydessä, jolloin selviää edellytettävä kaivusyvyys. Kaava on suunniteltu yhteistyössä Helen Sähköverkko Oy:n kanssa siten, että toimitilatontin osalta ei tarvitse tehdä 110 kv kaapeleiden siirtoa. Asemakaavassa on otettu huomioon joukkoliikenteen tilavaraukset. Vesihuollon uudisrakentamiskustannukset selvitetään tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Liikennesuunnitelmassa pyritään huomioimaan kaikkien liikennemuotojen riittävät tilavaraukset. Pelastustoiminnan

93 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Lopuksi periaateratkaisuja tarkennetaan tarvittaessa raitiotien jatkosuunnittelun yhteydessä. Katualueelle on merkitty kaavaan huomioalue jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimajohdon nykyisen tai tulevan sijainnin mukaisesti mainittu suojavyöhyke. Sörnäistentunnelin, Sörnäisten rantatien sekä Hanasaaren alueella tullaan jatkossa tarkastelemaan tarvittavia muutoksia ja uusia järjestelmiä alueellisella tasolla. Alueella rakennetaan merkittäviä alueellisia yhdyskuntateknisiä järjestelmiä joiden toteutussuunnittelun sekä käynnistyvän katusuunnittelun yhteydessä täsmennetään sähköaseman edellyttämien rakenteiden tilavaraukset. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen esityksen mukainen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt esitykseen edellä mainittuja vähäisiä tarkistuksia ja täydentänyt asemakaavan muutoksen selostusta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: katri.erroll(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu ja täydennetty Havainnekuva Tilastotiedot 5 Vuorovaikutusraportti , täydennetty Osa päätöshistoriaa, Internet-versio Oheismateriaali 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen

94 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Helsinki Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä/vesihuolto Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginmuseo Kiinteistölautakunta Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Pelastuslautakunta Yleisten töiden lautakunta

95 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Ksv:n hankenumero 0942_4 10. kaupunginosan (Sörnäinen) katualuetta koskevasta asemakaavaehdotuksesta sekä osaa korttelista 252 sekä satama- ja katualuetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (muodostuvat uudet korttelit ja 10650) annetut lausunnot. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kalasataman katuverkon täydentyminen, kiireellisen Kalasataman jakelusähköaseman toiminnan aloittaminen sekä toimistotalon rakentaminen kaupunkikuvallisesti tärkeään paikkaan Helsingin Energian alueelle Sörnäisten rantatien varrelle. Rakennusoikeus on k-m² liike- ja toimitilarakennusten korttelialueella ja 820 k-m² energiahuollon korttelialueella. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta, kaupunginmuseo, kiinteistövirasto, ympäristökeskus, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä (HSY), Liikennelaitos -liikelaitos (HKL), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole lausunnossaan ( ) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Liikennelaitos - liikelaitoksella (HKL) ei ole lausunnossaan ( ) lisättävää aiemmin kaavaluonnoksesta antamaansa kannanottoon. Pelastuslautakunta toteaa lausunnossaan ( ), että raitiotieliikenteen ajojärjestelyissä ja virroitinlinjojen sijoittelussa ja istutuksissa sekä kadunvarsipysäköintijärjestelyissä tulee huomioida, että pelastustoiminta onnettomuuden sattuessa on mahdollista.

96 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Yleisten töiden lautakunta toteaa lausunnossaan ( ), että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota riittäviin tilavarauksiin jalankululle ja pyöräilylle. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä lausunnossaan ( ), ettei kaavan uusi energiahuollon korttelialue olennaisesti heikennä Suvilahden tapahtumakentän tai muun kulttuurikeskuksen toimintaa tai kehittämistä. Tilanne edellyttää kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ja ympäristöön sovittuvaa ratkaisua, jossa huomioidaan näkymät Suvilahden voimala-alueelle ja vanhojen Suvilahden tehdasrakennusten kaupunkikuvallinen asema. Kiinteistövirasto toteaa lausunnossaan ( ), ettei kaavaehdotuksessa ole arvioitu, miten arvioidut maaperän pilaantumisen kustannukset jakautuvat liike- ja toimitilatontin ja kadun välillä. Lisäksi ehdotuksessa ei käy ilmi, jääkö liike- ja toimitilatontille vanhojen rakennusten purun jälkeen voimalaitoksen käyttämiä energiaverkkoja. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) pitää ( ) lausunnossaan tärkeänä, että Kalasataman raitioteiden yleissuunnittelu laaditaan tiiviissä yhteistyössä HSL:n kanssa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) toteaa lausunnossaan ( ), että kaavan toteuttaminen aiheuttaa vesihuollon johtosiirtoja, joiden kustannuksiksi on kaavaselostuksessa arvioitu 2 miljoonaa euroa. Vesihuollon uudisrakentamista ei ollut kaavaselostuksessa esitetty eikä arvioitu sen kustannuksia. Helen Oy toteaa lausuntonaan ( ), että johtojen siirtotarpeet ja tulevien johtojen sijainnit on syytä esittää Vilhonvuorenkadun jatkeen ja Sörnäistentunnelin asemakaavojen yhdistetyssä teknisten verkostojen tarkennetussa sijoitussuunnitelmassa. Voimalaitostoiminnan kannalta katsoen kadunrakentamisen voisi tehdä yhdessä vaiheessa. Tällöin kadun alle voisi rakentaa oikea-aikaisesti tarvittavat Sörnäistenniemen asuinaluetta palvelevat sähkökaapelit ja kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot. Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnoissaan ( ) ja ( ), että kaavassa tulee näkyä riittävä tilavaraus sähkönsiirtoyhteyksille katurakenteessa. Kaavaehdotuksen mahdollistama katuyhteys on välttämätön alueen infrajärjestelmien mahdollisimman pysyvän sijoittamisen kannalta. Katuyhteys on oltava valmiina infran rakentamista varten vuoden 2016 aikana. Kaavaehdotukseen tulee lisätä merkintä voimajohdon johtoalueesta, joka on 15 metriä johdon keskilinjasta molempiin suuntiin.

97 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pelastustoiminnan periaateratkaisuja tarkennetaan tarvittaessa raitiotien jatkosuunnittelun yhteydessä. Liikennesuunnitelmassa pyritään huomioimaan kaikkien liikennemuotojen riittävät tilavaraukset. Asemakaavassa pyritään erityisesti huomioimaan näkymät Sörnäisten rantatieltä Suvilahden voimala-alueelle ja vanhojen Suvilahden tehdasrakennusten kaupunkikuvallinen asema osoittamalla katuaukio Sörnäisten rantatien varteen. Maaperän kunnostuskustannusten on oletettu jakautuvan siten, että toimitilatontin kunnostuksesta aiheutuu noin 2 miljoonan euron kustannukset ja kadunrakentamisesta noin 5 miljoonan euron kustannukset. Kustannukset tarkentuvat kunnostussuunnittelun ja katusuunnittelun yhteydessä, jolloin selviää edellytettävä kaivusyvyys. Kaava on suunniteltu yhteistyössä Helen Sähköverkko Oy:n kanssa siten, että toimitilatontin osalta ei tarvitse tehdä 110 kv kaapeleiden siirtoa. Asemakaavassa on otettu huomioon joukkoliikenteen tilavaraukset. Vesihuollon uudisrakentamiskustannukset selvitetään tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lisäksi, että Sörnäistentunnelin, Sörnäisten rantatien sekä Hanasaaren alueella tullaan jatkossa tarkastelemaan tarvittavia muutoksia ja uusia järjestelmiä alueellisella tasolla. Merkintä Vilhonvuorenkadun rakentamisen toteuttamisesta kaksivaiheisena poistetaan lausunnon johdosta asemakaavakartasta ja -selostuksesta. Alueella rakennetaan merkittäviä alueellisia yhdyskuntateknisiä järjestelmiä joiden toteutussuunnittelun sekä käynnistyvän katusuunnittelun yhteydessä täsmennetään sähköaseman edellyttämien rakenteiden tilavaraukset. Katualueelle on merkitty kaavaan huomioalue jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimajohdon nykyisen tai tulevan sijainnin mukaisesti mainittu suojavyöhyke. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan ( , s-posti ), että toimitilan kaavamääräyksissä tulee huomioida liike- ja toimistotilojen lisäksi mahdollisten kokoontumistilojen melutasoarvojen alittuminen. Opetusja kokoontumistiloissa sovelletaan melutason päiväohjearvoa 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kaavamääräyksellä on osoitettu rakennuksen julkisivuille kohdistuva päiväaikainen keskiäänitaso, jonka mukaan ulkovaipan kokonaisääneneristävyys tulee mitoittaa. Esitetyssä muodossa kaavamääräys nimenomaan ei sido ääneneristävyysvaatimusta liike- ja toimistohuoneille sallittuun korkeampaan äänitasoon, vaan ottaa huomioon sen, että liikennemelulle alttiiden julkisivujen suuntaan saattaa sijoittua myös tiloja, joissa tulee tavoitella alhaisempaa äänitasoa.

98 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset Helen Oy:n lausunnon johdosta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehty seuraavat muutokset: kaavamerkintä ka -alue, joka voidaan toteuttaa voimalaitostoiminnan poistuttua alueelta, on muutettu kaavamerkinnäksi z -alue, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon suurjännitteisen ilmajohdon suojavyöhyke. kaavakarttaan on lisätty määräys: "Alueelle saa rakentaa kalliotunneleita energiahuoltoa varten." Kaupunkisuunnitteluvirasto on muuttanut asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta jatkosuunnittelun johdosta seuraavasti: kaavakarttaan on lisätty merkintä +2,9 -maanpinnan likimääräinen korkeusasema. kaavakarttaan on lisätty merkintä: tunneli, jonka kohdalla ei saa louhia siten, että tunnelille aiheutuu haittaa. Kaavakarttaan on lisätty määräys: "kadun korkeustason toteutussuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon tulvasuojelu ja ennusteen merenpinnan noususta Hanasaaren alueella." Kaavakartasta on poistettu määräys: "K-korttelialueella tontille tulee rakentaa yksi vähintään 1,2 m syvä, 1,8 m leveä ja 2,2 m korkea kadulle avautuva, ovellinen tila yhdyskuntateknisen huollon jakokaappeja varten, jossa ei saa olla alapohjaa. Tilan tulee mahdollistaa putkivedot vähintään 1,0 m kadunpinnan tason alapuolelta." Lisäksi kaavakarttaan ja kaavaselostukseen on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta ehdotuksen sisältöä. Jatkotoimenpiteet Kaava-alueeseen ei liity maankäyttösopimusmenettelyä. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten hallintokuntien kanssa ja niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen. Lisätiedot Pia Kilpinen, arkkitehti, puhelin:

99 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 pia.kilpinen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Lisäksi mahdollistetaan toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen sekä muodostetaan tontti Kalasataman jakelusähköasemalle. Kalasataman kokoojakaduksi ja eteläosan sisääntulokaduksi rakennettava Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Se avaa kulku- ja näkymäakselin Sörnäisten Kurvista aina merelle asti. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota riittäviin tilavarauksiin jalankululle ja pyöräilylle. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavaa ja asemakaavan muutosta nro edellä esitetyin huomautuksin. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Esittelijä Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 ).

100 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: anu.haahla(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Lausunto Pelastuslautakunta antoi Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) Asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta nro seuraavan lausunnon: Raitiotieliikenteen ajojärjestelyissä ja virroitinlinjojen sijoittelussa ja istutuksissa ja kadunvarsipysäköintijärjestelyissä tulee huomioida, että pelastustoiminta onnettomuuden sattuessa on mahdollista. Palo ja pelastuskaluston tulee päästä riittävän lähelle rakennusta, jotta palon sammuttaminen ja henkilöiden pelastaminen rakennuksesta on mahdollista. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: pekka.ronkainen(a)hel.fi Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:n kannanottoa Vilhovuorenkadun jatkeen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro Suunnittelualue rajautuu lännessä Sörnäisten rantatiehen, idässä Parrulaituriin ja suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu Hanasaaren voimalaitos.

101 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Vilhonvuorenkadun jatke on joukkoliikenteen yhteys Sörnäisten rantatieltä Kalasataman metroasemalle. Kadulla varaudutaan sekä linja-autoliikenteeseen että myöhemmin raitioliikenteeseen. Liikennelaitos on lausunut aiemmin kaavaluonnoksesta seuraavaa: HKL:n näkemyksen mukaan suunniteltu raitiotievaraus on hyvä säilyttää suunnittelun tässä vaiheessa mukana. Kalasataman raitiotielinjauksista ei ole tehty verkostollista suunnitelmaa ja päätöstä, joten suunnittelun tässä vaiheessa on syytä varautua siihen, että raitiotie voidaan toteuttaa tarvittaessa mille tahansa katuosuudelle noudattaen hyvän raitiotieradan suunnitteluperiaatteita. Raitiotierata tulee suunnitella siten, että se takaa raitiovaunulle nopean ja häiriöttömän kulun omalla kaistallaan. Raitiotien pysäkit tulee suunnitella siten, että ne palvelevat mahdollisimman suurta määrää matkustajia ja pysäkkiväli pysyy siten riittävän pitkänä nopean liikennöinnin tarpeita varten. Kaavoitettaessa rakentamista raitiotieradan läheisyyteen tulee kiinnittää huomiota siihen, että raitiovaunuliikenteestä aiheutuu aina jonkin verran melua ja tärinää, joka saattaa asettaa vaatimuksia ja rajoitteita talojen suunnitteluun ja käyttöön. Liikennelaitoksella ei ole tällä hetkellä lisättävää aiemmin lausuttuun kannanottoon Lausunto annettu Lisätiedot Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: jaakko.laurila(a)hel.fi Kiinteistövirasto HEL T Kiinteistövirasto toteaa, että Sörnäisten asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotus nro on tarpeen Vilhonvuorenkadun jatkeen toteuttamiseksi. Asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotus mahdollistaa myös toteuttaa Sörnäisten rantatien laitaan kaupunkikuvallisesti merkittävän liike- ja toimitilarakennuksen ( k-m²) ja Vilhonvuorenkadun jatkeen reunaan uuden jo rakenteilla olevan sähköaseman. Vilhonvuorenkadun jatkeen ja liike- ja toimitilarakennuksen toteuttaminen edellyttää Suvilahden voimalaitoksen vanhan toimistorakennuksen, ABC-deli- ja huoltoasemarakennuksen sekä Helsingin Energian varastorakennuksen purkamista.

102 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Kadun ja liike- ja toimitilatontin maanrakennustöissä tulee kaavaehdotuksen mukaan varautua maanperän pilaantuneisuuden kunnostamiseen noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu, mitenkä arvioitu maaperän pilaantumisen kustannukset jakautuvat liike- ja toimitilatontin ja kadun välillä. Lisäksi ehdotuksessa ei käy ilmi, jääkö liike- ja toimitilatontille vanhojen rakennusten purun jälkeen voimalaitoksen käyttämiä energiaverkkoja. Kiinteistövirasto toteaa, että kaupunkikuvallisesti uuden liike- ja toimitilarakennuksen toteutuminen muodostuu haasteelliseksi, mikäli maaperän puhdistamisesta ja jäljelle mahdollisesti jäävistä energiaverkoista aiheutuvat kustannukset tontin osalta muodostuvat merkittäviksi. Kiinteistövirastolla ei ole muuten huomautettavaa kaavamuutosehdotuksen johdosta. Lisätiedot Pasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: pasi.lehtio(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Sörnäisten asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta nr Kaupunginmuseo on tutustunut suunnitteluaineistoon, ja tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Suvilahden voimalaitosalue kuuluu Museoviraston listaamien Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen RKY Käsillä oleva kaava-alue rajoittuu RKY-alueen lounaisreunaan. Suunnitellut uudet rakennukset sijoittuvat kaupunkikuvallisesti keskeiselle sijaintipaikalle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden tuntumaan. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, ettei kaavan uusi energiahuollon korttelialue olennaisesti heikennä Suvilahden tapahtumakentän tai muun kulttuurikeskuksen toimintaa tai kehittämistä. Tilanne edellyttää kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ja ympäristöön sovittuvaa ratkaisua, jossa huomioidaan näkymät Suvilahden voimala-alueelle ja vanhojen Suvilahden

103 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 tehdasrakennusten kaupunkikuvallinen asema. Uuden Sörnäisten rantatien varren liike- ja toimitilarakennuksen korttelin kohdalle on merkitty väistyväksi arkkitehti Lauri Pajamiehen/HKR suunnittelema Suvilahden höyryvoimalaitoksen huolto- ja kytkinlaitos vuodelta Rakennusta ei ole merkitty säilytettävien rakennusten joukkoon alueen osayleiskaavassa. Kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Lisätiedot Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: mikko.lindqvist(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0942_4, Vilhonvuorenkatu, karttaruutu H4/R1 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle päivätyn 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Hanasaari, Kalasatama) katualueen asemakaavaehdotuksen ja osan korttelia 252 sekä satama- ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksen (muodostuvat uudet korttelit ja 10650) nro hyväksymistä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim

104 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 Lisätiedot Pia Kilpinen, arkkitehti, puhelin: pia.kilpinen(a)hel.fi Johanna Iivonen, liikenneinsinööri, puhelin: johanna.iivonen(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, melu- ja ilmanlaatuselvitykset, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: helena.farkkila-korjus(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: mikko.juvonen(a)hel.fi Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: kaarina.laakso(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta /14 ja asemakaavaluonnoksesta mennessä. Asemakaavan muutosalue sijaitsee 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) ja koskee osaa korttelista 252 ja satama- sekä katualuetta. Muutoksessa muodostuu uudet korttelit ja Alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa, Suvilahden voimalaitosalueen eteläpuolella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kalasataman katuverkon täydentyminen, kiireellisen Kalasataman jakelusähköaseman toiminnan aloittaminen sekä toimistotalon rakentaminen kaupunkikuvallisesti tärkeään paikkaan Helsingin energian alueelle Sörnäisten rantatien varrelle. Rakennusoikeus on 1500 k-m2 liike- ja toimitilarakennusten korttelialueella ja 820 k-m2 energiahuollon korttelialueella. Kalasataman kokoojakaduksi ja eteläosan sisääntulokaduksi rakennettava Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Toimitilarakennuksella täydennetään alueen kaupunkikuvaa sekä rajataan katualue selkeämmin siten, että Suvilahden RKY-alueen rakennukset huomioidaan. Sörnäisten rantatien toisen reunan rajaavat pääosin kuusikerroksiset toimisto- ja pienteollisuuskorttelit. Asemakaavaan sisällytetään Kalasataman jakelusähköasema. Sähköasema palvelee Kalasataman uutta rakennetta. Sähköasemalle

105 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/4 on myönnetty rakennuslupa ja se valmistuu alueelle vuonna Asemakaavassa sähköasemalle osoitetaan tontti. Asemakaavan muutosluonnos on osayleiskaavan vastainen siltä osin, että Vilhonvuorenkadun jatkeen toteutuksen kakkosvaihe rakentuu energiahuollon alueelle. Kyseinen katualueen osa voidaan toteuttaa viimeistään voimalaitostoimintojen poistuttua osa-alueelta. Vilhonvuorenkadun ja Sörnäisten rantatien risteysalue tulee jatkossakin olemaan vilkas, joten jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen ja toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jalankulkumassat tulevat olemaan varsin mittavia Suvilahdessa järjestettävien tapahtumien aikana. Alueen esteettömyystasosta puhuttaessa olisi hyvä käyttää nimitystä "perustason esteettömyyden alue". Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tai asemakaavaluonnokseen. Lisätiedot Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi

106 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ V , Kalasataman Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun 1. vaiheen liikennesuunnitelman hyväksyminen HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen mukaisen Kalasataman Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun 1.vaiheen liikennesuunnitelman. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote HSL Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 1 Liite 2 Esitysehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Sörnäisten rantatieltä Kalasataman alueelle jatkettava Vilhonvuorenkatu toimii Kalasataman eteläosan sisääntulokatuna. Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun muodostama kokoojakatuosuus

107 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/5 Esittelijän perustelut Lähtökohdat täydentää Kalasataman katuverkkoa ja yhdistää Sörnäisten rantatien, Parrulaiturin ja Hermannin rantatien. Katuosuus on myös sujuva joukkoliikenteen yhteys Sörnäisten rantatien ja Kalasataman metroaseman välillä. Katuosuudella varaudutaan linja-autoliikenteen kasvuun ja mahdolliseen raitioliikenteeseen myöhemmin. Kalasataman Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun 1.vaiheen liikennesuunnitelma on Vilhonvuorenkadun osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän Vilhonvuorenkadun jatkeen asemakaavan muutosehdotuksen nro mukainen. Koksikadun osalta liikennesuunnitelma on asemakaavojen (tullut voimaan ), (tullut voimaan ) ja (tullut voimaan ) mukainen. Liikennesuunnitelma liittyy pohjoisosassa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään Kalasataman keskuksen ensimmäisen vaiheen liikennesuunnitelman (liikennesuunnitteluosaston piirustus ). Kalasataman keskuksen vilkkaimmin liikennöityjen lähikatujen liikennejärjestelyissä varaudutaan pitkäkestoiseen välivaiheeseen ennen Sörnäistentunnelin rakentamista. Tällöin Kalasataman keskus on jo avattu, mutta keskustan ja Lahdenväylän välinen pääkatuliikenne kulkee vielä metroaseman ali. Liikennesuunnitelma liittyy länsiosassa nykyiseen Sörnäisten rantatiehen. Liikennesuunnitelmassa on myös varauduttu Sörnäistentunneliin, jonka alustava liikennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa (liikennesuunnitteluosaston piirustukset ja ). Pyöräliikenteen laatukäytävien (baanojen) verkkosuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa (liikennesuunnitteluosaston piirustus ). Baanan linjaus Kalasataman keskuksesta etelään riippuu kuitenkin Kalasataman eteläosan raideliikenteen ratkaisuista. Tarkoituksen mukaisin baanareitti voidaan valita vasta, kun Kruunusiltoihin eli Laajasalon raitio- ja pyöräliikenteen siltayhteyksiin kuuluvan osuuden linjaus Kalasataman Nihdistä kantakaupunkiin päätetään.

108 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/5 Liikennesuunnitelma Helsingin seudun liikenne (HSL) on luonnostellut Kalasataman joukkoliikenteen järjestelyitä Koillis-Helsingin linjaussuunnitelman laatimisen yhteydessä (käsitelty HSL:n hallituksessa ). Vilhonvuorenkatu jatketaan Kalasataman alueelle Koksikadun ja Parrulaiturin liittymään asti. Samalla Kalasataman eteläosa liittyy kantakaupungin katuverkkoon. Koksikatu liittyy pohjoisosassa Hermannin rantatien Kalasataman keskuksen kohdan liikennejärjestelyihin. Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun katuosuuden ajorata on ensimmäisessä vaiheessa kaksikaistainen. Joukkoliikenteen kasvuun on kuitenkin varauduttu. Liikennesuunnitelman liitteenä olevassa luonnoksessa on esitetty tilavaraus joko raitioliikenteelle tai bussikaistoille. Vilhonvuorenkadun liikennemääräksi on arvioitu autoliikenteen osalta noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Koksikadulle on arvioitu noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennuste on tehty tilanteeseen, jossa Sörnäistentunneli on käytössä. Katuosuuden liikennemäärät ovat läpiajoliikenteen vuoksi suuremmat ennen tunnelin valmistumista. Vilhonvuorenkadun, Koksikadun ja Parrulaiturin liittymäalueella varaudutaan muutoksiin Hanasaaren alueen maankäytön suunnittelun myötä. Pyöräliikenteen pääreitistön osana toimivalle katuosuudelle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet tai pyöräkaistat. Suunnitelmassa on myös varaus uudelle pyöräliikenteen laatukäytävälle eli baanalle, joka kulkee Koksikadun itäreunalla Hanasaarenlaiturilta Kalasatamankujalle. Kalasataman metroaseman kautta kulkevalle raitiotielle on kääntöraidevaraus Koksikadun kolmio - nimisen korttelin ympäri reittiä Koksikatu - Kalasatamankuja - Leonkatu. Vilhonvuorenkadun varrella on tilaa vieras- ja asiointipysäköinnille. Suvilahden tonttiliittymä Sörnäisten rantatielle suljetaan. Uusi tonttiliittymä on Vilhonvuorenkadun länsipäässä. Vilhonvuorenkadun itäpäässä on nykyinen voimalinjalinjapylväs osittain katualueella. Kadun eteläreunan jalkakäytävä kiertää pylvään, kunnes voimalinja siirtyy maakaapeliin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen valmistuttua on tiedusteltu liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) ja rakennusviraston (HKR) tarvetta

109 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/5 Kustannukset Jatkotoimenpiteet lausunnon antamiselle. Ne ovat todenneet, että suunnitteluyhteistyö on ollut tiivistä eikä erilliseen lausuntokierrokseen ole tarvetta. Liikennejärjestelyiden kustannukset sisältyvät uuden alueen asemakaavan toteuttamisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Asemakaavaselostuksissa Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun alueen rakentamisesta aiheutuviksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 17,5-19,5 milj. euroa (alv 0 %). Tämä summa sisältää myös rakennusten purkamisesta ja pilaantuneen maan puhdistamisesta aiheutuvat esirakentamiskustannukset varsinaisten kadun rakentamiskustannusten lisäksi. Rakennusvirasto on käynnistänyt katuosuuden katusuunnittelun. Katuosuuden rakentaminen alkaa tämän hetkisen arvion mukaan vuonna Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote HSL Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 1 Liite 2 Tiedoksi Kaupunginkanslia Rakennusvirasto

110 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/5 Kaupunkisuunnittelulautakunta HKL Helsingin energia Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Hankenro 0942_7 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen mukaisen Kalasataman Vilhonvuorenkadun ja Koksikadun 1.vaiheen liikennesuunnitelman hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Johanna Iivonen, liikenneinsinööri, puhelin: johanna.iivonen(a)hel.fi

111 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Primääri- ja tertiäärilainojen myöntäminen eräille asuntotuotantotoimikunnan rakennushankkeille HEL T Päätös päätti myöntää asuntotuotantorahaston varoista tertiääri- ja primäärilainoja asuntotuotantotoimikunnan hankkeille seuraavasti: Tertiäärilaina Heka Tapaninvainio / Vihervarpusentie euroa Primäärilaina Haso Palopostinpuisto euroa Haso Lallukankuja euroa Haso Kaanaankatu euroa Yhteensä euroa Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti. Käsittely Esteelliset: Tapio Korhonen, Anni Sinnemäki ja Tuula Saxholm Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Heikki Kohi, rahoitusasiantuntija, puhelin: heikki.kohi(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet

112 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Ote Asuntotuotantotoimisto Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Rakennushankkeet rahoitetaan pääosin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämällä korkotukilainalla ja hankkeen edellyttämä omarahoitusosuus katetaan Helsingin kaupungin myöntämällä tertiäärilainalla, jonka ARA rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilaina lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu. Tertiäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteen korkotukilainan ja käynnistysavustuksen jälkeinen, noin 5 %:n suuruinen omarahoitusosuus. Tertiäärilainan korko on tällä hetkellä 4,5 %. Heka Tapaninvainio hakee euron tertiäärilainaa. Primäärilaina on Helsingin kaupungin myöntämä laina, jonka korko on tällä hetkellä 2 % ja jota lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti. Korkotukilainaa myönnetään vain asumiskäyttöön sekä asumista välittömästi palvelevien tilojen rakentamiseen (esim. varastot, saunatilat ja pyykkituvat) Primäärilainalla rahoitetaan kohteisiin sisältyviä liike- yms. tiloja, joita ei lueta asumista välittömästi palveleviksi tiloiksi. Haso Palopostinpuisto, Haso Lallukankuja 3 ja Haso Kaarnaankatu hakevat yhteensä euron primäärilainoja. Esittelijä toteaa esityksen olevan asuntotuotantotoimikunnan päätöksen mukainen. Asuntotuotantorahastossa on tällä hetkellä varoja lainojen myöntämiseen noin 85,8 miljoonaa euroa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Heikki Kohi, rahoitusasiantuntija, puhelin: heikki.kohi(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Otteen liitteet

113 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/3 Asuntotuotantotoimisto Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kaupunginkanslia Päätöshistoria Asuntotuotantotoimikunta HEL T Esitys Asuntotuotantotoimikunta esitti kaupunginhallitukselle, että seuraaville hankkeille myönnettäisiin tertiääri- ja primäärilainaa seuraavasti: Tertiäärilaina Primäärilaina Haso Palopostinpuisto Haso Lallukankuja Haso Kaanaankatu Heka Tapaninvainio/ Vihervarpusentie 3 YHTEENSÄ Lisäksi asuntotuotantotoimikunta esittää, että kaupunginhallitus oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Mia Numminen, talouspäällikkö, puhelin: mia.numminen(a)att.hel.fi

114 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle projektialueiden katujen rakentamista varten HEL T Päätös päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2015 talousarvion alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Jätkäsaaren kadut ja rantarakenteet euroa alueen katujen rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kruunuvuorenrannan kadut ja rantarakenteet euroa Haakoninlahden aloitusalueen katujen rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Keski-Pasila, kadut ja rakenteet euroa, mm. Teollisuuskadun, Pasilankadun sekä Veturitien rakentamiseen ja alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kuninkaankolmio, Kuninkaantammen alue euroa alueen katujen rakentamiseen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus

115 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/4 Esittelijän perustelut Jätkäsaari Kruunuvuorenranta Päätös on ehdotuksen mukainen. Rakennusvirasto jatkaa katurakentamista aluerakentamisen projektialueilla. Vuoden 2015 talousarviossa projektialuekohtaiset katurakentamismäärärahat on koottu yhteen alakohtaan Projektialueiden kadut, joka on osoitettu kaupunginhallituksen käyttöön. Käynnissä olevat katuhankkeet ja niiden määrärahatarve kullakin projektialueella vuonna 2015 on esitetty jäljempänä. Jätkäsaaren alueen katurakentamiseen on talousarviossa vuodelle 2015 varattu määrärahaa kaupunginhallituksen käytettäväksi 4,4 milj. euroa. Lisäksi rakennusvirastolla on käytettävissä talousarvion alakohtaan Jätkäsaari vuonna 2014 käyttämättä jäänyttä ylitysoikeusmäärärahaa 0,92 milj. euroa kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Koko Jätkäsaaren katurakentamiseen on vuoden 2014 loppuun mennessä käytetty 63 milj. euroa. Vuosina katumäärärahaa arvioidaan tarvittavan 45 milj. euroa. Arvioitu katumäärärahatarve kokonaisuudessa vuonna 2015 on 4,0 milj. euroa. Kadunrakentamisen keskeisimmät työt ovat asuntotuotantoa tukevat kadunrakentamistyöt Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan alueella, Saukonlaituri itä -asemakaavan alueella ja Saukonpaaden alueella. Lisäksi katusuunnittelua tehdään Länsisatamankadulla, Atlantinkadulla ja Telakkarannan asemakaava-alueella. Myös Saukonlaituri länsi -asemakaavan suunnittelutyö on alkamassa. Arvioitu rahoitustarve on yhteensä 3,1 milj. euroa. Kruunuvuorenrantaan on talousarviossa varattu 5,35 milj. euroa, josta kaupunginhallitus on myöntänyt rakennusviraston käyttöön 4,3 milj. euroa. Myönnetty määräraha sisältää talousarvion mukaisen Itäväylä-Linnanrakentajantie 0,5 milj. euroa ja Kruunuvuorenrannan raitiotiesilta 0,5 milj. euroa. Katujen ja rakenteiden osalta talousarvion mukaisesta määrärahasta 4,35 milj. euroa on rakennusvirastolle myönnetty 3,3 milj. euroa. Lisäksi rakennusvirastolla on käytettävissä talousarvion alakohtaan Projektialueiden kadut vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen ylitysoikeusmäärärahasta Kruunuvuorenrannan osuutta yhteensä 3,14 milj. euroa.

116 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/4 Pasila Kuninkaankolmio Koko Kruunuvuorenrannan katumäärärahaa on vuoden 2014 loppuun mennessä käytetty 16 milj. euroa. Arvioitu määrärahatarve vuosille on 118 milj. euroa (sisältäen Itäväylä-Linnanrakentajantien liittymäjärjestelyt ja Kruunusiltojen kaupungin osuuden). Alustava koko vuoden 2015 arvioitu rahoitustarve on talousarvion ja ylitysoikeuden mukainen 8,5 milj. euroa. Haakoninlahden aloitusalueen katusuunnitelmat on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa. Katujen rakentaminen käynnistyy loppusyksystä 2015 ja arvioitu rahoitustarve vuonna 2015 on talousarviosta jäljellä oleva 1,05 milj. euroa. Pasilaan on talousarviossa varattu 17,08 milj. euroa, josta kaupunginhallitus on myöntänyt rakennusviraston käyttöön 10,9 milj. euroa. Myönnetty määräraha sisältää kokonaisuudessaan talousarvion mukaiset määrärahat Ilmala ja Länsi-Pasila ( euroa) sekä Pasilan konepaja-alue ( euroa). Keski-Pasilan osuutta oli 10,23 milj. euroa talousarvion mukaisesta 16,07 milj. eurosta. Lisäksi rakennusvirastolla on käytettävissä talousarvion alakohtaan Keski-Pasila vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen ylitysoikeusmäärärahaa 4,0 milj. euroa. Koko Pasilan katurakentamiseen on määrärahaa käytetty vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä 22 milj. euroa. Vuosina arvioidaan tarvittavan 162 milj. euroa. Vuonna 2015 arvioitu koko Pasilan rahoitustarve on 18 milj. euroa. Keski-Pasilassa käynnistyvät katurakentamisen keskeisimmät työt ovat Pasilankadun ja Teollisuuskadun sekä Veturitien rakentaminen. Arvioitu rahoitustarve on 3,0 milj. euroa. Kuninkaankolmion -alueen katujen rakentamiseen on talousarviossa, varattu 3,07 milj. euroa. Lisäksi rakennusvirastolla on käytettävissä talousarvion alakohtaan Projektialueiden kadut vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen ylitysoikeusmäärärahasta Kuninkaankolmion osuutta 0,7 milj. euroa kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Alkuvuonna käynnistyneisiin tai viime vuodelta jatkuneisiin rakentamistöihin on Kuninkaantammen alueelle myönnetty määrärahaa kaupunginhallituksessa yhteensä 1,8 milj. euroa. Koko Kuninkaankolmion katurakentamiseen on vuoden 2014 loppuun mennessä käytetty 1,7 milj. euroa. Vuosina

117 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/4 Määrärahaesitys katumäärärahaa arvioidaan tarvittavan noin 17 milj. euroa. Vuoden 2015 arvioitu Kuninkaankolmion rahoitustarve on 3,15 milj. euroa. Syksyllä käynnistyy seuraava asuntorakentamisen edellyttämä katurakentamisvaihe ja sitä koskeva rahoitustarve on 0,7 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa alakohdan Projektialueiden kadut määräraha on yhteensä 43,98 milj. euroa. Lisäksi rakennusvirastolla on käytettävissä talousarvion alakohtaan Projektialueiden kadut vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen ylitysoikeusmäärärahaa 19,29 milj. euroa kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Käynnistyvien töiden rahoitustarve on 7,85 milj. euroa, kun projektialuekohtaiset ylitysoikeudet ja kaupunginhallituksen myöntämät määrärahat on huomioitu. Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön vuoden 2015 talousarvion alakohdasta Projektialueiden kadut yhteensä 7,85 milj. euroa, joka jakautuu projektialueille seuraavasti: Jätkäsaari, kadut ja rakenteet 3,1 milj. euroa Kruunuvuorenranta, kadut ja rakenteet 1,05 milj. euroa Pasila, Keski-Pasila 3,0 milj. euroa Kuninkaankolmio, Kuninkaantammi 0,7 milj. euroa Esittelijä toteaa, että vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu edellä mainittuihin kohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Määräraha, jonka suuruus on yhteensä euroa, tulisi myöntää rakennusvirastolle vuoden 2015 talousarvion kohdan , Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi ao. alakohdista. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Rakennusvirasto Kaupunginkanslia

118 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/4 Taloushallintopalvelu -liikelaitos Päätöshistoria HEL T Päätös päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2015 talousarvion alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kamppi-Töölönlahti -alueen kadut euroa alueen katujen rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kruunuvuorenranta, Itäväylä Linnarakentajantie euroa Operaattorinkadun tukimuurin rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kruunuvuorenrannan kadut ja rantarakenteet euroa Borgströminmäen, Hopealaakson ja Päätien alueen katujen sekä Koirasaarentien rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kruunuvuorenrannan raitiosilta euroa Kruunusiltojen suunnitteluun, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Ilmala ja Länsi-Pasila, kadut ja rakenteet euroa Ilmalan alueen katujen rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Keski-Pasila, kadut ja rakenteet

119 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ euroa, mm. Teollisuuskadun, Pasilankadun, Pasilan sillan ja Maistraatin sillan rakentamiseen, alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Pasilan konepaja-alue euroa alueen katujen suunnitteluun ja alakohdasta Projektialueiden kadut, Khn käytettäväksi, Kuninkaankolmio, Kuninkaantammen alue euroa alueen katujen suunnitteluun ja rakentamiseen. Käsittely Ehdotuksen mukaan Esteelliset: Jussi Pajunen Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi

120 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokunnan jäsenten nimeäminen HEL T Päätös päätti nimetä jäljellä olevaksi toimikaudekseen Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet alkaen seuraavasti: 1 Marko Karvinen Tommi Laitio strategiapäällikkö nuorisotoimenjohtaja kaupunginkanslia nuorisoasiankeskus 2 Satu Järvenkallas Tuula Haavisto varhaiskasvatusjohtaja kirjastotoimen johtaja varhaiskasvatusvirasto kaupunginkirjasto 3 Timo Martiskainen Outi Karsimus toimitusjohtaja hallintopäällikkö Stara kaupunkisuunnitteluvirasto 4 Asta Enroos Tiina Mäki yksikön päällikkö osastopäällikkö kaupunginkanslia sosiaali- ja terveysvirasto 5 Lisbeth Forsman-Grönholm Pauli Forma ylilääkäri tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Keva Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä johtokunnan puheenjohtajaksi Marko Karvisen ja varapuheenjohtajaksi Satu Järvenkallaksen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi

121 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/5 Muutoksenhaku Otteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Ote Johtokuntaan nimetyt Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto päätti (209 ) perustaa alkaen Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen ja hyväksyä liikelaitokselle uuden johtosäännön voimaan tulevan johtosäännön mukaan liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu 5 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. valitsee toimikaudekseen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Työterveys - liikelaitoksen johtokuntaan nimetään sen palveluita käyttävien virastojen ja laitosten edustajia sekä kaupungin ulkopuolinen työterveyspalveluiden asiantuntija. Jäsenet ja varajäsenet on valittu johtokuntaan tehtävänsä ja asiantuntemuksensa perusteella. Vastaavaa menettelyä ulkopuolisen asiantuntijajäsenen osalta on sovellettu henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnassa. Kuntalain (365/1995) 82 :n mukaan johtokuntaan voidaan valita sellainen henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta ei ole. Tehtävänsä perusteella kunnan toimielimeen valitut kunnan viranhaltijat tai työntekijät eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Muutoksenhaku

122 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/5 Otteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Ote Johtokuntaan nimetyt Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kaupunginkanslia Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitos Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto HEL T Päätös Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1. perustaa alkaen Helsingin kaupungin työterveys - liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa kaupungin virastoille ja liikelaitoksille sekä kaupunkikonsernin yhteisöille henkilöstön työterveyspalveluita hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti, 2. hyväksyä, että liikelaitoksen aloittava tase muodostetaan liikelaitokseen siirtyvien tase-erien kirjanpitoarvoista vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja siirtyvä nettovarallisuus merkitään peruspääomaksi, 3. hyväksyä, että liikelaitoksen peruspääoman tuottotavoite vuonna 2016 on 8 (kahdeksan) prosenttia peruspääomasta, minkä jälkeen tuottotavoite päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä sekä 4. hyväksyä Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtosäännön liitteen 1. mukaisesti ja niin, että johtosääntö tulee voimaan lukien ja kumota samalla työterveyskeskuksen annetun johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Samalla kaupunginvaltuusto päätti muuttaa kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :ää, Sivistystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala, niin että sen 2. momentissa olevasta luettelosta poistetaan

123 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/5 Käsittely 9 äänestys työterveyskeskusta -sana ja muutetaan kohta lukien kuulumaan seuraavasti: - Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokuntaa Ehdotuksen mukaan Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehotti seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Laura Rissanen valtuutettu Terhi Koulumiehen kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että liikelaitoksen perustamisen sijaan käynnistetään Helsingin kaupungin työterveyden yhtiöittäminen. Selonteko myönnettiin oikeaksi. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä, äänestää jaa; jos ei voittaa, on valtuutettu Laura Rissasen palautusehdotus hyväksytty. JAA-ehdotus: Jatko EI-ehdotus: Palautetaan uuteen valmisteluun niin, että liikelaitoksen perustamisen sijaan käynnistetään Helsingin kaupungin työterveyden yhtiöittäminen. Jaa-äänet: 60 Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Pentti Arajärvi, Gunvor Brettschneider, Jussi Chydenius, Mika Ebeling, Yrjö Hakanen, Jasmin Hamid, Eero Heinäluoma, Veronica Hertzberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Rene Hursti, Nina Huru, Nuutti Hyttinen, Sirkku Ingervo, Ville Jalovaara, Katriina Juva, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Vesa Korkkula, Tuuli Kousa, Timo Laaninen, Maria Landén, Harri Lindell, Jape Lovén, Petra Malin, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Sari Mäkimattila, Henrik Nyholm, Maria Ohisalo, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Mari

124 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/5 Rantanen, Tuomas Rantanen, Jukka Relander, Tomi Sevander, Riitta Skoglund, Päivi Storgård, Leo Stranius, Johanna Sumuvuori, Kaarin Taipale, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Thomas Wallgren, Tuomo Valokainen, Anna Vuorjoki, Ville Ylikahri Ei-äänet: 23 Hennariikka Andersson, Harry Bogomoloff, Matti Enroth, Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Maritta Hyvärinen, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Hannele Luukkainen, Pekka Majuri, Seija Muurinen, Lasse Männistö, Matti Niiranen, Pia Pakarinen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen, Ulla-Marja Urho, Pertti Villo Tyhjä: 2 Sirpa Asko-Seljavaara, Johanna Sydänmaa Kaupunginvaltuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä. Esittelijä Lisätiedot Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: tero.niininen(a)hel.fi Samuli Vartiainen, kaupunginasiamies, puhelin: samuli.vartiainen(a)hel.fi

125 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Kaupunginhallituksen edustajan ja varaedustajan valinta Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan HEL T Päätös Käsittely päätti valita Sanna Vesikansan edustajakseen ja Hannu Tuomisen varaedustajakseen Helsingin kaupungin työterveys - liikelaitoksen johtokuntaan alkaen. päätti yksimielisesti valita edustajakseen Sanna Vesikansan ja varaedustajakseen Hannu Tuomisen Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan Hannu Oskalan ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus päättää valita edustajakseen ja varaedustajakseen Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan alkaen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto päätti (209 ) perustaa alkaen Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitoksen ja hyväksyä liikelaitokselle uuden johtosäännön, jossa liikelaitokselle asetetaan viisijäseninen johtokunta.

126 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/6 Hallintosäännön ( ) 7 mukaan kaupunginhallitus määrää edustajakseen ja varaedustajakseen jäsenensä tai varajäsenensä lautakuntiin ja kaupunginhallituksen alaisiin johtokuntiin. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kaupunginkanslia Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitos

127 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Valtuutettu Osmo Soininvaaran toivomusponsi koskien investointiraamin muuttamista osittain nettomääräiseksi HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston hyväksymän toivomusponnen (Osmo Soininvaara) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Soininvaara Osmo, toivomusponsi Kvsto asia 19 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Ponnen ehdottaja Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Käsitellessään valtuutettu Osmo Soininvaaran aloitetta koskien investointiraamin muuttamista osittain nettomääräiseksi kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää vaihtoehdot korjata investointikaton säännöt aloitteen hengen mukaisesti siten, että selvitykset ovat poliittisten ryhmien käytettävissä valtuuston strategian puolivälitarkastukseen mennessä (Osmo Soininvaara).

128 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/7 Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille. Esittelijä toteaa, että ponnessa edellytetty selvitys vaihtoehdoista korjata investointikaton säännöt aloitteen hengen mukaisesti on tehty siten, että selvitys laskelmineen on ollut poliittisten ryhmien käytettävissä valtuuston strategian puolivälitarkastukseen mennessä. Ponnessa viitataan aloitteeseen, jossa esitettiin investointiraamia muutettavan nettomääräiseksi siten, että maankäyttöä palvelevissa investoinneissa lasketaan raamia rasittavaksi vain se osa, jota investoinnin mahdollistamat tontinluovutustulot tai muut maankäytöstä saatavat tulot eivät kata. Strategiaohjelman tavoitteena on velkaantumiskehityksen hidastaminen mm. rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Strategiaohjelmassa on asetettu strategiakauden vuotuiseksi investointien tasoksi 435 milj. euroa sekä edellytetty otettavan käyttöön vuosittainen 10-vuotinen investointiraami osana raamiohjausta. Asetettu investointitaso ja 100 milj. euron maan myyntitavoite pohjautuvat talouden tasapainottamiseen ja velkaantumiskehityksen hidastamiseen. Vuoden 2016 talousarvion valmistelussa investointiraami on 463,3 milj. euroa (ilman investointiraamin ulkopuolisesta lähiörahastosta rahoitettavia 5 milj. euron hankkeita), sisältäen vuoden 2014 alkuperäisen 435 milj. euron investointiraamin, tehdyt indeksitarkistukset 13,3 milj. euroa sekä raamivaiheessa Khn tasokorotuksen 15 milj. euroa, joka edellytettiin kohdennettavaksi uusien asuinalueiden ja asuinrakentamisen edellyttämiin investointeihin. Investointiraami on osoittautunut selkeäksi ja sen tarkoitus ja tavoite on ymmärretty laajasti. Uusien investointien sisällyttäminen investointiohjelmaan on edellyttänyt muiden investointien uudelleen priorisointia kokonaisinvestointiraamin puitteissa. Raami on myös ohjannut kokonaistaloudellisiin tarkasteluihin ja ratkaisuihin mm. eri kaavavaiheissa ja yksittäisissä hankkeissa sekä ohjannut priorisoimaan strategiaohjelman tavoitteita kuten asunto- ja työpaikkarakentamista ja siihen kytkeytyviä maanmyyntitavoiteita. Ponnessa ja aloitteessa edellytettyjen selvitysten pohjaksi tarkasteltiin maankäytöstä saatavia tuloja ja menoja kaupungin vuosien

129 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/7 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloina otettiin huomioon uusilta alueita saatavat maanmyynti- ja vuokratulot sekä maankäyttökorvaukset. Menoihin sisällytettiin uusien alueiden toteuttamisen edellyttämät investoinnit kuten maanhankinta, esirakentaminen, maaperän kunnostaminen sekä katujen ja puistojen rakentaminen. Tarkasteluajanjaksolla menot ylittivät tulot yhteensä 350 milj. euroa. Lisäksi tarkasteltiin vastaavia maankäytön tuloja ja menoja yhdessä aluerakentamiskohteessa. Tarkastelu osoitti, että aluerakentamiselle on ominaista investointien ajoittuminen tuloihin nähden etupainotteisesti. Alueen tai sen osan valmistuttua tulojen ja menojen erotus on negatiivinen, koska vain osa tonteista luovutetaan AM-ohjelman mukaisesti myymällä. Vasta pitkällä aikavälillä menot voidaan kattaa vuokratonteista saatavilla tuloilla. Kaupungilla on useita käynnissä olevia aluerakentamiskohteita ja asuntotuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien aluerakentamiskohteiden aloittamista lähitulevaisuudessa. Siten uusiin aluerakentamiskohteisiin liittyvät suuret investoinnit jatkuvat pitkälle 2020-luvulle. Aluerakentamiseen liittyvät investoinnit ja niiden vaatimat suuret edellytysinvestoinnit eivät ole luonteeltaan velkaantumiskehitystä hidastavia. Aloitteessa esitetyssä mallissa raamia rasittavaa osaa märiteltäessä otettaisiin tuloina huomioon myös pitkällä aikavälillä saatavat tontinvuokratulot. Tehtyjen selvitysten mukaan tällaisen mallin käyttöönotto ei hidastasi kaupungin strategiatavoitteen mukaista velkaantumiskehitystä, koska vuotuiset vuokratulot olisivat tehtäviin investointeihin nähden pieniä. Maankäyttöä palveleviin investointeihin varattuja määrärahoja voidaan pitää nykyisin toteuman perusteella riittävinä. Vuonna 2014 jäi esirakentamiseen varatuista määrärahoista käyttämättä 29 milj. euroa ja katurakentamiseen varatuista 57 milj. euroa. Vuoden 2015 kolmannen talousarvioennusteen mukaan esirakentamisen määrärahoista jää käyttämättä 35 milj. euroa ja kadunrakentamisen 46 milj. euroa. Investointien toteutumisen edellyttämät asemakaavat ja eri luvat voivat viivästyä suunnitellusta ja siten määrärahan käyttö voi siirtyä myöhemmäksi. Käyttämättä jääneitä määrärahoja on vuosittain myönnetty keskeneräisiin ja viivästyneisiin hankkeisiin seuraavalle vuodelle ylitysoikeuksina. Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että nykyisen investointiraamin puitteissa voidaan turvata asuntotuotanto-ohjelman ja muuta maankäyttöä palvelevien kokonaistaloudellisten järkevien investointien rahoitus. Olennaista on kehittää investointihankkeiden ohjelmointia siten, että myönnetyt määrärahat saadaan käytettyä suunnitellusti. Talousarviossa määrärahojen käytön joustavuutta on parannettu vuodesta 2015 alkaen siirtämällä uusien alueiden kaikki

130 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/7 edellytysinvestointimäärärahat kaupunginhallituksen käytettäväksi. Lisäksi vuoden 2016 talousarvioehdotukseen on lisätty kaupunginhallituksen käytettäväksi uusi kadunrakentamisen alakohta Uudet projektialueet ja muu täydennysrakentaminen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. täydennysrakentamisen kohteisiin tai muihin aluerakentamiskohteisiin, joita ei ole ollut talousarviovaiheessa tiedossa. Kaupungin omaa toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä eri virastojen kesken mm. parantamalla alueiden ja hankkeiden suunnitteluvalmiutta, jotta varmistetaan vuosittain myönnettyjen määrärahojen mukainen suunnitteluvalmius asuin- ja työpaikkaalueiden rakentamisessa. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Soininvaara Osmo, toivomusponsi Kvsto asia 19 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Ponnen ehdottaja Otteen liitteet Esitysteksti Tiedoksi Kaupunginvaltuusto

131 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Kaupunginvaltuuston tekemien päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että kaupunginvaltuuston tekemät päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti: Kaupunginjohtajan toimiala 1, 2 Ei toimenpidettä. 3 päätti kehottaa nuorisolautakuntaa toimittamaan Taloushallintopalvelu-liikelaitokselle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille. Tiedoksi nuorisolautakunnalle, kaupunginkanslialle ja Taloushallintopalvelu-liikelaitokselle. 4 päätti kehottaa opetuslautakunnan ruotsinkielistä jaostoa toimittamaan Taloushallintopalvelu-liikelaitokselle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille. Tiedoksi opetuslautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle, kaupunginkanslialle ja Taloushallintopalveluliikelaitokselle. 5 Tiedoksi kaupunginkanslialle. 6 Tiedoksi kaupunginkanslialle. Toivomusponsi kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

132 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/8 9 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala 10 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Sivistystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala 11 Aloite sivistystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala 7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helen Oy:lle, Helen Sähköverkko Oy:lle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Vesihuollolle. Tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle. 8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helen Oy:lle, Helen Sähköverkko Oy:lle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymän Vesihuollolle sekä muistutuksen tehneelle. Tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle. 12 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

133 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/8 Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

134 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Khn puheenjohtaja jaostot - konserni johtamisen - tietotekniikka tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat - Taloushallintopalvelu keskusvaalilautakunta yleishallinnon osalta apulaiskaupunginjohtajat - rakennus- ja ympäristötointa johtava - sosiaali- ja terveystointa johtava - sivistystointa johtava - kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava kaupunginkanslia - kansliapäällikkö - elinkeinojohtaja - hallintojohtaja - henkilöstöjohtaja - kaupunginlakimies - rahoitusjohtaja - tietotekniikka- ja viestintäjohtaja - tietotekniikkapäällikkö - viestintäpäällikkö Taloushallintopalvelu -liikelaitos - toimitusjohtaja

135 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/9 henkilöstökassatoimikunta Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

136 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: kaupunginjohtaja - johtajiston asiat - muut asiat Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

137 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Ryj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta teknisen palvelun lautakunta yleisten töiden lautakunta ympäristölautakunta Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: timo.linden(a)hel.fi Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: timo.linden(a)hel.fi Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

138 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Stj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: sosiaali- ja terveyslautakunta varhaiskasvatuslautakunta Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: marja-liisa.rautanen(a)hel.fi Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

139 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/ Valtuutettu Sirkku Ingervon toivomusponsi 9. luokkalaisten kesätyösetelin käyttöönottamisesta HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sirkku Ingervo) sekä tiedoksi muille valtuutetuille. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Ilkka Oksman, erityissuunnittelija, puhelin: ilkka.oksman(a)hel.fi Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja, puhelin: tommi.laitio(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Käsitellessään kaupungintalousarvioehdotusta vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön 9.luokkalaisten kesätyöseteli taloussuunnitelmakauden aikana esim. Oulussa ja Espoossa onnistuneesti toteutetun mallin mukaisesti (Sirkku Ingervo) Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille. Helsingissä on toteutettu vuoden 2015 kesällä kesäsetelikokeilu alueellisena kokeiluna. Kokeilu toteutettiin jakamalla 300 euron arvoinen kesäseteli yhdeksäsluokkalaisille itäisellä, koillisella ja

140 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 kaakkoisella alueella. Työnantaja sai kaupungilta korvauksen välisenä aikana työllistämänsä nuoren palkasta. Korvauksen edellytyksenä oli vähintään 335 / 50 h suuruinen palkka. Elinkeino-osasto ja nuorisoasiainkeskus varautuivat kattamaan kulut euroon saakka siten, että nuorisoasiainkeskus kattaa 11,8 prosenttia ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto 88,2 prosenttia toteutumasta. Kesäseteleitä jaettiin yhteensä 2286 kpl, joista palautui määräaikaan (30. syyskuuta) mennessä 451 seteliä. Hyväksyttyjä seteleitä oli 458, jolloin setelin käyttöasteeksi tuli 19 %. Setelin kustannuksiksi tuli , joista maksettiin työllisyydenhoidon määrärahoista ja Nuorisoasiainkeskuksen määrärahoista. Jo ensimmäisen vuoden perusteella arvioidaan, että kesäseteli on ollut hyödyllinen sen kohderyhmälle. Työnantajille suunnatun kyselyn perusteella Nuorisoasiainkeskus arvioi kokeilun avulla syntyneen vähintään 201 uutta työpaikkaa. Moni työnantaja ilmoitti palkanneensa kesäsetelin ansioista suunniteltua nuoremman tai useamman työntekijän. Työpaikkoja oli yksityisissä yrityksissä (293), järjestöissä/yhdistyksissä (90), seurakunnissa (23) ja muualla (32). Suurin osa työpaikoista oli Helsingissä (368). Vantaalla oli 25 työpaikkaa, Espoossa 9 ja muualla Suomessa 36. Kesäsetelin toteuttamisella voidaan edistää nuorten ensimmäisen työkokemuksen saamista. Samalla työnantajat voivat saada uusia tai ensimmäisiä kokemuksia nuorten palkkaamisesta, jolloin voi syntyä myös uusia työpaikkoja pidemmälläkin tähtäimellä. Kesäsetelin toteutusta tulisi mahdollisuuksien mukaan jatkaa ja laajentaa alueellisesta kokeilusta koko Helsingin kattavaksi. Kesäseteli myös toteuttaa valtuustostrategian tavoitetta alle 18-vuotiaiden kesätyöpaikkojen lisäämisestä yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kesäsetelin kokeilua jatketaan vuonna Toinen kokeiluvuosi antaa mahdollisuuksia arvioida setelin käyttöastetta tarkemmin. on sisällyttänyt ehdotukseensa vuoden 2016 talousarvioksi nuorisoasiainkeskukselle määrärahan, joka turvaa kesäsetelin toteuttamisen vuonna Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Ilkka Oksman, erityissuunnittelija, puhelin: ilkka.oksman(a)hel.fi Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja, puhelin:

141 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/1 Muutoksenhaku tommi.laitio(a)hel.fi Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Otso Kivekkään ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Ilkka Oksman, erityissuunnittelija, puhelin: ilkka.oksman(a)hel.fi Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja, puhelin: tommi.laitio(a)hel.fi

142 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 45 ja 46 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: eläintarhan johtokunta kaupunginmuseon johtokunta kaupunginorkesterin johtokunta kulttuuri- ja kirjastolautakunta liikuntalautakunta nuorisolautakunta opetuslautakunta opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta suomenkielisen työväenopiston johtokunta taidemuseon johtokunta Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta eläintarhan johtaja museojohtaja kaupunginorkesterin intendentti ruotsinkielisen työväenopiston rehtori suomenkielinen työväenopisto: - rehtori - apulaisrehtori - osastopäällikkö (asiakaspalveluosasto) - osastopäällikkö (hallinto-osasto) taidemuseon johtaja tietokeskus: - johtaja - tutkimuspäällikkö - tietohuoltopäällikkö - kehittämispäällikkö työterveysjohtaja Henkilöstön kehittämispalvelut - toimitusjohtaja

143 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Sj/2 Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: leena.mickwitz(a)hel.fi Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: maria.nyfors(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

144 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ Lyhyt katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen ja ehdotus tonttien varaamiseksi asuntohankkeita varten HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Lasse Männistön ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus A päättää varata liitteenä 1 olevasta tontinvarausmuistiosta ilmenevät tontit asuntohankkeiden suunnittelua ja erillisiä tonttihakuja/-kilpailuja varten saakka muistiosta ilmeneville tahoille muistiosta ja sen alaliitteistä ilmenevin ehdoin. B päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään liitteenä 1 olevasta tontinvarausmuistiosta ilmenevät ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyt sekä kilpailut, päättämään niiden ehdoista sekä valitsemaan näiden perusteella tonteille varaajat ja toteuttajat. C päättää oikeuttaa lautakunnan tekemään varausehtoihin muutoksia, tarkennuksia ja täydennyksiä. D

145 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Tiivistelmä E päättää oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymään sellaiset asuntohankkeet osaksi Kehittyvä kerrostalo - ohjelmaa, joille on saatu Kehittyvä kerrostalo -työryhmän puolto ja joiden nimeämisestä ei ole muutoin päätetty kaupunginhallituksen toimesta. päättää todeta, etteivät liitteenä 6 olevat hakemukset anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2012 hyväksyä Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2012 (AM-ohjelma). Ohjelman mukaan asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta asuntoa toteutetaan kaupungin luovuttamille tonteille. Kaupunginvaltuusto on nostanut asuntotuotantotavoitetta asuntoon hyväksyessään kaupungin strategiaohjelman (4/2013). Asuntotuotantotoimiston AM-ohjelman mukainen tuotantotavoite on asuntoa vuodessa, josta puolet, eli 750 asuntoa, tulisi toteuttaa valtion tukemana vuokraasuntotuotantona. Kaupungin maalta on varattuna tällä hetkellä (tilanne ) tontteja eri rakennuttajille, rakentajille ja kilpailuihin yhteensä noin asunnon rakentamista varten eli noin k-m². Varauskanta vastaa näin ollen laskennallisesti noin 4,5 vuoden kaupungin maalle toteutettavaa asuntotuotantotavoitetta (3 600 as/vuosi). Asuntoina laskettuna koko varauskannasta noin 23 % on varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, noin 33 % ns. välimuodon tuotantoon ja noin 44 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Asuntotuotantotoimistolle on varattuina tällä hetkellä (tilanne ) tontteja yhteensä noin asunnon rakentamista varten. Tämä vastaa laskennallisesti noin neljän vuoden Att:n tuotantoa. Koko tontinvarauskannasta Att:lle on varattuna tällä hetkellä noin 34 %. Nyt käsiteltävä tontinvarausesitys koostuu (1) yleisen tonttihaun perusteella yksityisille rakennusalan toimijoille ja ryhmärakennuttajille varattaviksi esitettävistä tonteista, (2) Att:lle varattaviksi esitettävistä tonteista sekä (3) tonteista, jotka esitetään luovutettaviksi erillisellä kilpailulla ja/tai ilmoittautumismenettelyllä. Tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin asunnon rakentamista varten eli noin asukkaalle. Varattaviksi esitettävien

146 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Esittelijän perustelut Lyhyt katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin k-m². Tonteista noin asuntoa vastaava määrä (noin k-m²) esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille, noin asuntoa vastaava määrä (noin k-m²) Att:lle ja noin asuntoa vastaava määrä (noin k-m²) luovutettavaksi erillisillä kilpailuilla ja/tai ilmoittautumismenettelyllä. Asuntomäärin laskettuna kaikista varausesityksen tonteista noin 18 % esitetään varattaviksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, noin 49 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 33 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Varausesityksen selkeä pääpaino on kohtuuhintaisessa säännellyssä tuotannossa. Säännellyn tuotannon osuus on noin 65 % koko varausesityksen laajuudesta. Att:n tontinvarauksista puolestaan 35 % olisi valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa ja 65 % välimuodon asuntotuotantoa. Yksityisten toimijoiden osuudessa säännellyn kohtuuhintaisen tuotannon osuus on luokkaa 90 %. Varattaviksi esitettävät tontit mahdollistavat laskennallisesti hieman yli vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon ja asuntoja asukkaalle. Mikäli asuntotontit eivät ole teknisesti toteuttamiskelpoisia varausajan päättyessä, tulee kaupungin varautua jatkamaan varauksia. Nyt käsiteltävien tontinvarausten jälkeen kaupungilla olisi varattuina tontteja yhteensä lähes asunnon rakentamista varten eli noin 1,7 milj. k-m². Varauskanta mahdollistaisi tällöin yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon (3 600 as/vuosi) ja asuntoja yli asukkaalle. Tontinvarausesitys tasapainottaa nykyisen tontinvarauskannan rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa. Asuntomäärien mukaan laskettuna varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattuna valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Tontinvarausesitys on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian aluerakentamisprojektien sekä asumisen tiimin ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston alueprojektien kanssa. Tontinvarauksista on neuvoteltu kaikkien varauksensaajiksi esitettävien kanssa. Varausesitys tukee asuntotuotannolle asetettujen määrällisten ja muiden tavoitteiden toteutumista.

147 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2012 hyväksyä Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2012 (AM-ohjelma). Ohjelman mukaan asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta asuntoa toteutetaan kaupungin luovuttamille tonteille. Kaupungin strategiassa tuotantotavoite nostettiin asuntoon. Asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakauma määräytyy ohjelman mukaan siten, että 20 % asuntotuotannosta toteutetaan valtion tukemana vuokraasuntotuotantona (1000 asuntoa, joista 250 erityisryhmille), 40 % ns. välimuodon asuntotuotantona (Hitas-, osaomistus-, asumisoikeus-, opiskelija- ja nuorisoasunnot) (2 000 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja) ja 40 % vapaarahoitteisena sääntelemättömänä omistus- ja vuokra-asuntotuotantona (2000 asuntoa, joista 700 vuokraasuntoja). Merkittävänä muutoksena aiempaan asuntopoliittiseen ohjelmaan verrattuna (MA-ohjelma 2012) voidaan pitää sitä, että opiskelija- ja nuorisoasunnot lasketaan nykyisellään kuuluviksi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon sijasta välimuodon asuntotuotantoon. Pienasuntovaltaiset opiskelija- ja nuorisoasunnot nostavat siten tilastollisesti välimuodon asuntojen suhteellista osuutta koko varauskannasta ja vastavuoroisesti laskevat valtion tukeman asuntotuotannon osuutta. Jäljempänä esitetyt rahoitus- ja hallintamuotojakaumat on esitetty nykyisen AM-ohjelman mukaisella jaottelulla. Uusi AM-ohjelmaluonnos tuodaan valtuustokäsittelyyn keväällä Kaupungilla on varattuna tällä hetkellä (tilanne ) tontteja eri rakennuttajille, rakentajille ja kilpailuihin yhteensä noin asunnon rakentamista varten eli noin k-m². Varauskanta vastaa näin ollen laskennallisesti noin 4,5 vuoden kaupungin maalle toteutettavaa asuntotuotantotavoitetta (3 600 as/vuosi). Asuntoina laskettuna koko varauskannasta noin 23 % on varattu valtion tukemaan vuokraasuntotuotantoon, noin 33 % ns. välimuodon tuotantoon ja noin 44 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Koko kaupungin (kaikki varaukset) tontinvaraustilanne ( ) on esitetty asuntomäärinä rahoitus- ja hallintamuodoittain oheisessa taulukossa (lähde, talous- ja suunnitteluosasto, ATO-rekisteri):

148 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Att:n tontinvaraustilanne Edellä mainitun perusteella voitaneen todeta, että tilanne tontinvarauskannan osalta on ainakin laskennallisesti tarkasteltuna varsin hyvä. Asuntotuotannon kannalta ongelmana kuitenkin on, että iso osa varatuista tonteista ei ole nykyisellään kaavoituksen keskeneräisyyden, tonttien esirakentamisen tai kunnallistekniikan puuttumisen johdosta rakentamiskelpoisia. Tontinvarauskannasta 56 % on tällä hetkellä kohtuuhintaista säänneltyä tuotantoa ja noin 44 % sääntelemätöntä tuotantoa. Voimassa olevien tavoitteiden mukaan säännellyn kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuuden tulisi kuitenkin olla noin 60 %, joten tontinvarauksissa tulee painottaa säänneltyä asuntotuotantoa. Erityisesti varauksissa tulisi nyt painottaa välimuodon tuotantoa, jonka osuus varauskannasta on noin 7 % alle tavoitteen (40 %). Hitas-tuotantoa ei voi toteuttaa yksityiselle maalle lainkaan ja muuta säänneltyä tuotantoa varsin vähän. Kaupunginvaltuuston hyväksymän AM-ohjelman mukaan tontinvarauksissa tulee ohjelmakauden aikana siirtyä tontinvarauskantaan, joka vastaa neljän vuoden laskennallista tuotantoa, eli varattuina tulisi kulloinkin olla noin asuntoa vastaava määrä tontteja. Lisävarausten tekeminen on asetettujen tavoitteiden ylläpitämiseksi perusteltua. Att:n AM-ohjelman mukainen vuotuinen tuotantotavoite on asuntoa vuodessa, josta puolet, eli 750 asuntoa, tulisi toteuttaa valtion

149 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 tukemana vuokra-asuntotuotantona, 600 asuntoa välimuodon tuotantona ja 150 sääntelemättömänä asuntotuotantona. Asuntotuotantotoimistolle on varattuina tällä hetkellä (tilanne ) tontteja yhteensä noin asunnon rakentamista varten. Tämä vastaa laskennallisesti noin neljän vuoden Att:n tuotantoa. Att:n tuotantotavoite as/vuosi tarkoittaa sitä, että Att:n osuus kaupungin maalle toteutettavasta asuntuotannosta tulisi olla 42 %. Koko tontinvarauskannasta Att:lle on varattuna tällä hetkellä noin 34 %, joka vastaa vajavaisesti asetettua tuotantotavoitetta. Att:n tuotantotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Att:n tonttivaranto on turvattu myös pidemmällä tähtäimellä. Tämä mahdollistaa mm. toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja resursoinnin. Att:n tontinvaraustilanne ( ) asuntomäärinä rahoitus- ja hallintamuodoittain on esitetty oheisessa taulukossa, johon on sisällytetty vertailuna myös muiden rakennuttajien/rakentajien tontinvaraukset (lähde, kaupunginkanslia, ATO-rekisteri): Edellä esitetystä ilmenee, että Att:n tontinvaraustilanne on laskennallisesti tarkasteltuna yleisesti hyvä. Att:n asuntotuotannon kannalta ongelmana kuitenkin on, että osa varatuista tonteista ei ole nykyisellään rakentamiskelpoisia. Osa Att:n tontinvarauksista on myös ns. kumppanuuskaavoitushankkeita, jolloin tontinvarauksen tekemisen ja rakentamisen aloittamisen välillä kuluva aika voi venyä tavanomaista pidemmäksi.

150 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Att:n tontinvarauksista noin 56 % on varattu valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa varten ja loput 44 % välimuodon asuntotuotantoon. Att:lle ei ole tällä hetkellä varattu sääntelemättömään asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja. Osa valtion tukemaan tuotantoon varattavista tonteista sijaitsee kumppanuuskaavoitusalueilla, jolloin tonttien ominaisuudet, rakentamiskelpoisuus ja soveltuvuus valtion tukemaan tuotantoon tulisi ottaa huomioon valittavassa kaavaratkaisussa. Keskeisten projektialueiden (Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi- Honkasuo) rahoitus- ja hallintamuotojakauma Länsisataman (Jätkäsaaren) ja Kalasataman alueille on valmistunut yhteensä noin asuntoa ja rakenteilla on noin asuntoa. Kaupunki on varannut alueilta yhteensä noin asunnon rakentamista vastaavan määrän (tilanne ). Kruunuvuorenrannasta on varattu tontteja noin asunnon rakentamista varten. Kuninkaankolmion (Kuninkaantammi, Honkasuo) alueelta on varattu noin 800 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan projektialueilla aloitusvaiheen tontinvaraukset ovat suuntautuneet voimakkaasti valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon sekä välimuodon asuntotuotantoon (osuus varauksista noin 70 %). Alla esitetyn Kalasataman alueen tarkastelun osalta tulee huomioida, että alueen tilastossa näkyy Kalasataman keskuksen alueen tornitaloihin suunnitellut sääntelemättömät asunnot (noin asuntoa), jotka kuitenkin toteutuvat vaiheittain noin kymmenen vuoden aikana. Mikäli Kalasataman keskus jätetään tarkastelussa huomiotta, Kalasataman alueen rahoitus- ja hallintamuotojakauma noudattelee varsin hyvin AM-ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Alla on esitetty Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan sekä Kuninkaantammi-Honkasuon alueiden rahoitus- ja hallintamuotojakauma asuntomäärinä (tilanne ), kun huomioidaan alueiden jo valmistuneet ja rakenteilla olevat hankkeet sekä aloittamattomat tontinvaraukset (lähde, kaupunginkanslia, ATOrekisteri):

151 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1

152 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Esitetyn perusteella voidaan todeta, että ko. alueiden rahoitus- ja hallintamuotojakauma vastaa varsin hyvin nykyisin voimassa olevia asuntopoliittisia tavoitteita painottuen Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan osalta kuitenkin kohtuuhintaiseen säänneltyyn asuntotuotantoon. Kuninkaantammen alueella kaupunki omistaa vain osan alueen tonteista. Kaupungin maalle toteutettava tuotanto on tarkoituksenmukaista toteuttaa valtaosin säänneltynä kohtuuhintaisena

153 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Tontinvarausesitys pääpiirteissään asuntotuotantona, jolloin sääntelemätön tuotanto keskittyisi siis yksityisessä omistuksessa oleville tonteille. Edellä oleva taulukko käsittää Kuninkaantammi-Honkasuon alueen osalta vain kaupungin omat tontinvaraukset, eikä tilastossa siten näy yksityisen maan osuutta. Tämä selittää tilaston vahvan painotuksen säänneltyyn asuntotuotantoon. Kalasataman alueen kaavoituksessa ja tontinvarauksissa tulee jatkossa varmistaa, että alueelle luodaan edellytykset myös riittävälle valtion tukemalle vuokra-asuntotuotannolle ja muulle kohtuuhintaiselle tuotannolle. Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa tontinluovutus etenee seuraavan kolmen vuoden aikana ranta-alueille. Rantaan sijoittuvilla alueilla tontinvarausten pääpaino tulee todennäköisesti olemaan sääntelemättömässä tuotannossa. Tällöin suuri osa tonteista luovutettaneen myymällä projektialueiden kaupungilta vaatimien mittavien investointien kattamiseksi. Lisäksi tulee huomata, että osa Kruunuvuorenrannan alueen asuntorakentamisesta toteutuu yksityisessä omistuksessa olevalle maalle ja painottunee tällöin sääntelemättömään asuntotuotantoon. Näin ollen Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan rahoitus- ja hallintamuotojakauma tulee lähivuosien aikana tasapainottumaan nykytilanteesta merkittävästi. Nyt käsiteltävä tontinvarausesitys koostuu (1) yleisen tonttihaun perusteella yksityisille rakennusalan toimijoille ja ryhmärakennuttajille varattaviksi esitettävistä tonteista, (2) Att:lle varattaviksi esitettävistä tonteista sekä (3) tonteista, jotka esitetään luovutettaviksi erillisellä kilpailulla ja/tai ilmoittautumismenettelyllä. Tontteja esitetään varattaviksi seuraavista kaupunginosista ja alueilta: Sörnäinen, Sompasaari, Verkkosaari Pasila Länsisatama, Jätkäsaari Kaarela, Kuninkaantammi Malmi, Pihlajamäki Tapaninkylä Suutarila, Siltamäki Herttoniemi, Roihuvuori Mellunkylä, Kontula, Mellunmäki Laajasalo, Gunillankallio, Kaitalahti Vuosaari. Tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin asunnon rakentamista varten eli noin asukkaalle. Varattaviksi esitettävien tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin k-m². Tonteista noin

154 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/ asuntoa vastaava määrä (noin k-m²) esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille, noin asuntoa vastaava määrä (noin k-m²) Att:lle ja noin asuntoa vastaava määrä (noin k-m²) luovutettavaksi erillisillä kilpailuilla ja/tai ilmoittautumismenettelyillä. Näin ollen asuntojen lukumäärän mukaan määritettynä varausesityksen tonteista 25 % varattaisiin Att:lle ja 75 % yksityisille toimijoille. Tontinvarausesitys käsittää kumppanuuskaavoitukseen ja asuntohankkeiden suunnittelua ja toteuttamista varten varattavan Kontulan keskuksen (Lirokujan, Keinulaudantien alue). Alueelle kaavoitettavasta asuinrakennusoikeudesta 1/3 toteutetaan välimuodon asuntotuotantona ja loput 2/3 vapaarahoitteisena sääntelemättömänä omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantona. Lähtökohtana kumppanuuskaavoitukselle on etsiä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asuntorakentamisen mahdollistamiseksi alueella siten, että kaupungille kohdistuvat investoinnit vähenevät ja teknisesti vaikeasti toteutettavat suunnitteluratkaisut voidaan toteuttaa vaihtoehtoisin keinoin. Lisäksi kumppanuuskaavoitukseen asuntohankkeiden suunnittelua varten esitetään Pihlajamäen tontin 38313/4 (Hattelmalantie) varaamista. Alueen kumppanuuskaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös kaupan sijoittumista kaava-alueelle. Tontinvarausesitys sisältää myös Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosassa sijaitsevien asuinkerrostalotonttien 10651/1 ja 4 sekä /1 varaamisen. Mainitut tontit eivät ole olleet yleisesti haettavina. Tonteille esitetään varauksensaajaa yleisessä tonttihaussa hakemuksen jättäneistä toimijoista. Tontit esitetään varattaviksi kumppanuuskaavoitukseen valtion tukemaa opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa varten. Tonttien toteuttaminen on 2020-luvun tienoilla, mutta on tarkoituksenmukaista tutkia mahdollisuuksia rakentamisen aikaistamiseen kaava-alueella. Tontinvarausesityksessä on yksi Kehittyvä kerrostalo -työryhmän puoltama hanke. Sompasaareen sijoittuu lapsiperheille suunnattu kehittämishanke Urbaanit lapsiperheet. Lisäksi tontinvarausesitys sisältää viidelle Tankovainion alueen eri tontille täydennysrakentamiseen tarkoitetun kohtuuhintaisen Helsinkikerrostalomalliston kehittämisteeman. Valtion tukemaan opiskelija- ja nuorisoasumiseen esitetään varattavaksi noin 450 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Jos kumppanuuskaavoitukseen varatuilla alueilla (lähinnä Kontula ja Verkkosaari) suunnittelun tarkentuessa osoittautuu mahdolliseksi lisätä valtion tukemaa opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa, voi kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksi. Varausesityksessä

155 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 esitetään varattaviksi myös valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon tontteja kuudelle eri yleishyödylliselle toimijalle. Esitys tonttien varaajiksi ja tonttien varausehdoiksi on liitteenä 1 olevassa tontinvarausmuistiossa. Tontinvarausmuistio sisältää myös erillisillä kilpailuilla ja/tai ilmoittautumismenettelyillä varattaviksi esitettävät tontit. Taulukkomuotoinen yhteenveto varausesityksestä on liitteenä 2 ja yhteenvetokartta liitteenä 3. Varattaviksi esitettävien tonttien perustiedot ja arvioitu rakentamiskelpoisuuden ajankohta ilmenevät yhteenvetotaulukosta. Osalla varattaviksi esitettävistä tonteista ei ole vielä voimassa olevaa asemakaavaa, joten näiden tonttien rakentaminen edellyttää muun ohella asemakaavan voimaan tuloa. Valtaosa tonteista arvioidaan saatavan rakentamiskelpoisiksi vuoden 2017 loppuun mennessä tai viimeistään vuoden 2018 aikana. Kumppanuuskaavoitukseen varattavilla alueilla tonttien rakentamiskelpoisuus riippuu muun ohella asemakaavoituksen etenemisestä. Näille alueille suunniteltavia tontteja päästäneen rakentamaan suurelta osin vasta vuosikymmenen lopulla. Varausesityksen tonttien rahoitus- ja hallintamuotojakauma Varausesitykseen sisältyvien tonttien rahoitus- ja hallintamuodon määrittelyn pohjana ovat toimineet AM-ohjelmassa koko kaupungin tasolle asetetut tavoitteet sekä ohjelmassa asetettu tavoite asuntokannan alueellisesta monimuotoisuudesta segregaation ehkäisemiseksi. Varattaviksi esitettävien tonttien rahoitus- ja hallintamuoto on määritelty yhteistyössä kaupunginkanslian aluerakentamisprojektien ja asunto-ohjelmatiimin kanssa. Tonteille esitettävistä rahoitus- ja hallintamuodoista on neuvoteltu ja sovittu tontinvaraajiksi esitettävien kanssa. Tonteille esitettävää rahoitus- ja hallintamuotoa valittaessa on pyritty huomiomaan mm. kunkin alueen nykyisen asuntokannan ja alueilta jo varattujen tonttien rahoitus- ja hallintamuotojakauma. Alueilla, joilla on jo runsaasti valtion tukemia vuokra-asuntoja, varausten painopiste on pyritty ohjaamaan muuhun kuin ko. tuotantoon. Tontille soveltuvaa rahoitus- ja hallintamuotoa määritettäessä on lisäksi pyritty arvioimaan tonttien rakennettavuutta ja rakentamiskustannuksia. Tontteja, jotka ovat kaavaratkaisujen (esim. pysäköinti) tai muiden ominaisuuksien (esim. maaperä) vuoksi rakennettavuudeltaan erityisen vaikeita ja kalliita, ei välttämättä ole ainakaan laajemmassa määrin järkevää osoittaa valtion tukemaan tuotantoon.

156 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Tontinvarausesitystä laadittaessa on edelleen pyritty arviomaan aluekohtaisesti asuntojen kysyntätilanne eri rahoitus- ja hallintamuotojen välillä. Osa Att:lle varattaviksi esitettävistä tonteista esitetään kysyntään liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta varattaviksi yleisemmin välimuodon tuotantoon, jolloin Att voi harkintansa mukaan toteuttaa nämä tontit Hitas-, osaomistus- tai asumisoikeusasuntoina. Tämä edistänee tonttien rakentumista, kun hankkeen lopullinen rahoitus- ja hallintamuoto voidaan päättää kulloisenkin kysyntätilanteen mukaan. Valtaosa sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitettävistä tonteista esitetään luovutettaviksi noudatetun käytännön mukaisesti erillisellä kilpailulla ja/tai ilmoittautumismenettelyllä. Eräillä esikaupunkialueilla tontteja esitetään varattaviksi omistusasuntotuotantoon siten, että vain asuntojen ensimyynnin hinta on säännelty (ns. hintakontrolloitu asuntotuotanto). Tällöin hanke on kohteen toteuttajan kannalta verrattavissa säänneltyyn asuntotuotantoon, mutta asunnon ostajan kannata kyse on sääntelemättömästä asuntotuotannosta, koska asuntoihin ei sisälly normaaliin Hitas-tuotantoon kuuluvaa jälleenmyyntihinnan sääntelyä. Nämä tontit sijoittuvat alueille, joilla ei asuntojen toteutuskustannuksiin perustuvan myyntihinnan ja alueen asuntojen markkinahinnan välillä ole todennäköisesti suurta eroa eikä näköpiirissä ole merkittävää asuntojen arvonnousua. Asuntojen jälleenmyyntihinnan sääntelystä luopuminen parantanee näillä alueilla asuntojen markkinoitavuutta ja myyntiä ja edistänee siten tonttien rakentumista. Ensimyyntihinnan sääntely puolestaan ehkäisee ylihinnoittelun riskiä ensimyynnissä. Asuntojen ensimyyntihinnan määrittelyssä sekä asuntojen myynnissä noudatettaisiin soveltuvin osin Hitas-tuotannon sääntöjä ja ohjeita, jolloin asuntojen ensimyynnin enimmäishinta perustuisi toteutuskustannuksiin ja asuntojen myynnissä noudatettaisiin arvontamenettelyä. Asuntomäärin laskettuna kaikista varausesityksen tonteista noin 18 % esitetään varattaviksi valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, noin 49 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 33 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Edellä mainittuun ns. hintakontrolloituun omistusasuntotuotantoon varattavat tontit sisältyvät välimuodon asuntotuotannon osuuteen. Varausesityksen selkeä pääpaino on kohtuuhintaisessa säännellyssä tuotannossa. Säännellyn tuotannon osuus on noin 65 % koko varausesityksen laajuudesta. Att:n tontinvarauksista puolestaan 35 % olisi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ja 65 % välimuodon

157 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 asuntotuotantoa. Yksityisten toimijoiden osuudessa säännellyn kohtuuhintaisen tuotannon osuus on luokkaa 90 %. Varausesityksen kokonaisuus suhteellisin prosenttiosuuksin esitettynä: Varausesityksen välimuodon asuntotuotannosta noin 450 asuntoa vastaava määrä olisi opiskelija- ja nuorisoasuntoja. Varausesitykseen sisältyvien tonttien rahoitus- ja hallintamuotojakauma asuntomäärinä on esitetty oheisessa taulukossa:

158 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Varausesitykseen sisältyvien Att:lle varattaviksi esitettävien tonttien rahoitus- ja hallintamuotojakauma asuntomäärinä on esitetty oheisessa taulukossa: Tontinvarausten painottuminen säänneltyyn tuotantoon on perusteltua, koska säännellystä ja erityisesti välimuodon asuntotuotannosta on tontinvarauskannassa tällä hetkellä vajausta. Esitetyn perusteella voidaankin todeta, että varausesitys toteuttaa varsin hyvin AM-

159 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 ohjelman mukaista tavoitetta rahoitus- ja hallintamuotojakauman osalta. Yleisen tonttihaun perusteella varattaviksi esitettävät tontit Helsingin kaupunki luovuttaa yksityisille toimijoille asuntotontteja hakemusten ja kilpailujen perusteella. Tonttien suuresta määrästä johtuen valtaosa tonteista luovutetaan hakemusten perusteella suoravarauksin. Hakemusten perustella tehtävät tontinvaraukset valmistellaan pääasiallisesti keskitetysti joko yleisten tonttihakujen yhteydessä tai niitä täydentävien, usein vain tietyn tyyppisille hankkeille suunnattavien, ns. ilmoittautumismenettelyjen yhteydessä. Yleiset tonttihaut suunnataan ammattimaisille rakennuttajille ja rakentajille, mutta ne ovat kaikille avoimia. Tontinvarausesityksen valmistelun tavoitteena on muodostaa esitys, joka vastaa mahdollisimman hyvin kaupungin kulloinkin voimassa olevia asuntopoliittisia tavoitteita. Tontinvaraushakemusten käsittelyssä ja hakemuksia arvioitaessa noudatetaan mm. seuraavia AM-ohjelmaan sekä sitä edeltäviin asuntopoliittisiin ohjelmiin perustuvia vakiintuneita periaatteita ja käytäntöjä: - Hakemuksessa esitetyn hankkeen tulee toteuttaa kaupungin asettamia asuntopoliittisia tavoitteita. - Varauksensaajaksi ei esitetä tahoa, joka on laiminlyönyt yhteiskuntavelvoitteiden hoitamisen. - Varauksensaajaksi esitettävällä hakijalla tulee olla riittävä tekninen taito sekä rahoitus- ja muut resurssit varattavan tontin rakentamiseksi. Lisäksi hakemuksen mukaisen hankkeen tulee olla yleisesti uskottava. Hankkeen uskottavuus selvitetään mm. neuvotteluin. - Rakennus- ja rakennuttaja-alan kilpailun edistämistä voidaan käyttää tontinvarausta puoltavana tekijänä uusien toimijoiden osalta. - Etusijalle asetetaan pääsääntöisesti rakennuttajien ja rakennuttajakonsulttien hakemukset. Tontteja varataan hakemusten perusteella vain poikkeustapauksissa (esim. kehittämishankkeet) rakennusliikkeille. - Etusijalle asetetaan lähtökohtaisesti hakemukset, joissa esitetään tonttia varattavaksi säänneltyyn tuotantoon. Vapaarahoitteiseen sääntelemättömään tuotantoon luovutettavat tontit luovutetaan pääsääntöisesti kilpailuttamalla tai erillisellä ilmoittautumismenettelyllä. - Kehittämishankkeiden osalta Kehittyvä kerrostalo -työryhmän puoltava kannanotto puoltaa tontinvaraushakemuksen hyväksymistä.

160 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Edellä mainittuja periaatteita on noudatettu myös nyt käsiteltävänä olevan yleisen tonttihaun valmistelussa. Yleisessä tonttihaussa saadut hakemukset ja neuvottelut Kiinteistöviraston tonttiosasto kartoitti syksyn/talven aikana yhteistyössä kaupunginkanslian aluerakentamisprojektien ja kaupunkisuunnitteluviraston sekä rakennusviraston kanssa varauskelpoiset asuntotontit. Varauskelpoisiksi arvioitiin pääsääntöisesti ne tontit, jotka arvioidaan saatavan rakentamiskelpoisiksi viimeistään noin kahden vuoden kuluessa varauspäätöksestä. Varauskelpoisiksi tuolloin arvioidut tontit kuulutettiin haettaviksi Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä tonttiosaston Internet-sivuilla. Tontteja kuulutettiin haettaviksi Länsisataman Jätkäsaaren, Sörnäisten, Malmin, Tapaninkylän, Siltamäen, Kontulan, Mellunkylän ja Kruunuvuoren alueilta. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus oli noin k-m², joka vastaa noin asuntoa. Haettavat tontit olivat pääosin kerros- ja rivitalotontteja, jotka soveltuivat erityisesti tuottajamuotoiseen rakentamiseen. Hakuajan päättymiseen mennessä ( ) yhteensä 68 toimijaa ja yhteenliittymää jätti tontinvaraushakemuksen kiinteistöviraston tonttiosastolle. Näiden lisäksi ennen hakuajan alkamista tonttiosastolle toimitettuja hakemuksia (tai hakemuksiksi tulkittavia asiakirjoja) oli yhteensä 3 kappaletta. Kaikkia hakijoita pyydettiin toimittamaan hakemuksen liitteenä todistukset yhteiskuntavelvoitteiden hoitamisesta sekä luottokelpoisuustodistuksen. Niitä hakijoita, jotka olivat toimittaneet hakemuksensa ennen hakuajan alkamista ja joille nyt esitetään varattavaksi tonttia, pyydettiin täydentämään hakemustaan mm. mainittujen todistusten osalta. Hakemuksista saatujen tietojen perusteella kiinteistöviraston tonttiosasto on neuvotellut 30 hakijan kanssa. Neuvotteluihin osallistui tonttiosaston lisäksi kaupungin puolelta tarpeen mukaan myös kaupunginkanslian aluerakentamisprojektien edustajat, kaupunkisuunnitteluviraston edustajat sekä Hitas-työryhmän edustaja. Neuvotteluissa tarkennettiin ja täydennettiin hakemuksissa annettuja tietoja. Lisäksi osalta hakijoista pyydettiin lisäselvityksiä ja hakemuksen täydennyksiä. Yksityisille toimijoille esitettävien tonttien sijainti- ja tonttikartat ovat liitteenä 4.

161 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Yleiset perustelut Esittelijä toteaa, että yleisen tonttihaun perusteella esitettävät varaukset on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian aluerakentamisprojektien sekä asumisen tiimin ja tarvittavilta osin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston alueprojektien kanssa. Varausesitys perustuu hakijoiden hakemusasiakirjoissa esittämiin sekä neuvotteluissa saatuihin tietoihin ja selvityksiin. Hakemusten ja neuvotteluiden perusteella varauksia esitetään hankkeille, jotka toteuttavat mahdollisimman hyvin rahoitus- ja hallintamuodoltaan sekä muulta sisällöltään kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita sekä asemakaavoituksen yhteydessä alueiden rakentamiselle asetettuja maankäytöllisiä tavoitteita. Nyt puheena olevan varausesityksen valmistelussa selkeä pääpaino on normaalissa asuntotuotannossa ja erityisesti säännellyssä asuntotuotannossa. Erityisryhmille tarkoitettuja asuntohankkeita esitetään varattaviksi ainoastaan kaupungin omaan tuotantoon Att:n asuntotuotannon yhteydessä toteutettavana sosiaali- ja terveysviraston Omaporras -hankkeena. Tontinvarauksissa noudatetun käytännön mukaisesti varausesityksen valmistelussa etusijalle on asetettu rakennuttajaorganisaatioiden hakemukset edellyttäen, että rakennuttajalla on arvioitu olevan riittävät taloudelliset ja muut resurssit hankkeen toteuttamiseksi. Helsingin rakennusalan markkinoille on kiinteistötoimen näkemyksen mukaan tunnusomaista pienten ja keskisuurten rakennusliikkeiden suhteellisen vähäinen määrä ja tuotantotapojen yksipuolisuus. Tämä näkyy kaupungin tontinluovutuksessa siinä, että pienemmille esikaupunkialueille sijoittuville tonteille on usein vaikea löytää toteuttajia. Tontinvarauksissa noudatetun käytännön mukaan varauksia esitetään rakennusliikkeille vain erityisin perustein. Rakennusalan kilpailun edistämiseksi ja uusien rakennusalan toimijoiden saamiseksi Helsinkiin tontinvarauksia esitetään nyt uusille rakennusalan toimijoille Kruunuvuorenrannasta, Länsisatamasta (Jätkäsaari), Mellunkylästä ja Siltamäestä. Tällä tavoin uudet rakennusalan toimijat ja näiden toteutusorganisaatiot voivat tutustua Helsingin rakentamisen käytänteisiin ja prosesseihin. Lisäksi uudet toimijat voivat tällöin luoda omia alihankintaketjujaan sekä löytää Helsingin alueelta yhteistyökumppaneita tulevia hankkeita varten. Tämä alentanee kynnystä osallistua jatkossa Att:n järjestämiin urakkatarjouskilpailuihin ja kaupungin tontinluovutuskilpailuihin. Lisäksi uusien Hitas-

162 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 rakennuttajien saaminen Helsinkiin on hyvin toivottavaa vanhojen perinteisten Hitas-rakennuttajien keskittyessä nykyisellään pääasiassa muuhun asuntotuotantoon. Myös uusille rakennusliikkeille ja rakennuttajille varattaviksi esitettävät tontit esitetään varattaviksi säänneltyyn tuotantoon. Varausesityksen valmistelussa on uusien toimijoiden osalta kiinnitetty erityistä huomiota varauksensaajan kykyyn ja resursseihin hankkeen toteuttamiseksi. Helsingin kaupungin asuntokannasta noin 86 % sijoittuu kerrostaloihin ja vain noin 14 % pientaloihin. Tämä suhdeluku ei todennäköisesti tule muuttumaan myöskään tulevaisuudessa. Kaupungin kilpailukyvyn kannalta onkin tärkeää, että kaupunki huolehtii osaltaan kerrostaloasumisen ja -rakentamisen houkuttelevuudesta ja kehittämisestä. Tästä syystä varausesityksen valmistelussa on painotettu kehittämishankkeita. Kaupungin poikkihallinnollinen Kehittyvä kerrostalo -työryhmä on puoltanut Sompasaareen sijoittuvan Urbaanit lapsiperheet -hankkeen ottamista osaksi Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Lisäksi tontinvarausesitys sisältää viidelle Tankovainion alueen eri tontille täydennysrakentamiseen tarkoitetun kohtuuhintaisen Helsinki-kerrostalomalliston kehittämisteeman. Asuntohankkeiden toteutusmuotojen monipuolistamiseksi ja ryhmärakennuttamisen edistämiseksi ryhmärakennuttamiseen esitetään varattavaksi viisi tonttia Siltamäestä ja yksi tontti Laajasalosta. Nämä tontit on tarkoitus sisällyttää seuraavaan ryhmärakennuttamishankkeille suunnattuun tonttihakuun. Hakemukset, joiden perusteella esitetään tontinvarauksia, ovat liitteenä 5. Hakemukset, jotka eivät anna aihetta toimenpiteisiin Hakemusten suuresta määrästä johtuen kaikille hakijoille ei voida tällä varauskierroksella esittää varauksia. Hakijoiden suuresta määrästä johtuen varattavat hankekokonaisuudet ovat hakemuksissa esitettyihin toiveisiin nähden pääsääntöisesti varsin pieniä. Tällä tavoin on pyritty osoittamaan tontteja mahdollisimman monelle hakijalle. Osa uusista rakennusliikkeistä oli tehnyt yhteishakemuksen hoiva-alan yritysten kanssa ilman omaa hakemusta. Koska tällä varauskierroksella ei esitetä varattaviksi tontteja hoiva-asuntohankkeita varten, näille uusille rakennusliikkeille ei esitetä nyt varausta. Näillä toimijoilla on mahdollisuus hakea tontteja vastaisuudessa järjestettävissä yleisissä tonttihauissa. AM-ohjelman seurantaraportti viimeisen kolmen vuoden ajalta on osoittanut, että erityisesti säännellyn asuntotuotannon osuutta tulisi

163 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 painottaa enemmän. Tämän vuoksi varausesityksen valmistelussa on pääpaino kohtuuhintaisessa säännellyssä tuotannossa. Kaupunki varaa tontinvarauksissa noudatetun käytännön mukaan hakemusten perusteella tontteja sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon vain poikkeustapauksissa. Hakemukset, joissa esitettiin tontin varaamista sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon, eivät siten pääsääntöisesti antaneet aihetta tontinvarauksen esittämiseen. Sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitetään varattaviksi tontteja ainoastaan Kontulan ja Pihlajamäen alueilta kumppanuuskaavoituksen ja toteuttamisedellytysten mahdollistamiseksi. Ryhmärakennuttamiseen esitetään hakemusten perusteella tontinvarausta Kalasataman Sörnäistenniemeen sijoittuvalle tontille Hitas-tuotantoon. Rakennuttajakonsulttivetoiseen ryhmärakennuttamiseen varattavaksi esitettävä Sompasaaren tontti on korttelin rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyvien aikataulukysymysten vuoksi kuitenkin syytä varata tässä vaiheessa. Kaupungin kannalta on tärkeää varmistua siitä, että tontinvaraajalla on riittävä kyky sekä riittävät taloudelliset ja muut resurssit usein hyvin vaativan rakennushankkeen toteuttamiseksi ilman viivytystä. Tämä korostuu erityisesti vaativilla kantakaupungin läheisyyteen sijoittuvilla alueilla, joissa tontin rakentamisen viivästyminen saattaa vaikuttaa myös muiden tonttien rakentamiseen. Osa hakijoista ei ole esittänyt hakemuksessaan riittävää tai uskottavaa selvitystä hakijan kyvystä ja resursseista hakemuksessa esitetyn hankkeen toteuttamiseksi. Yksityisten toimijoiden erityisasumisen hankkeille (esim. asunnottomat, vanhusten hoivakodit) ei tällä varauskierroksella esitetä suoravarauksia. Tällaisten hankkeiden osalta tontinvarausten tulee mm. suuresta kysynnästä johtuen tapahtua koordinoidusti erillisten tonttihakujen tai kilpailujen kautta. Keskitetty tonttihaku mahdollistaa selkeiden tavoitteiden ja valintakriteerien määrittelyn. Tonttihaut/kilpailut järjestetään tarvittaessa yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Ennen kuin kaupunki luovuttaa laajemmassa määrin tontteja tämänkaltaisia hankkeita varten, on kaupungin kannalta tärkeää arvioida, miten palvelun tuottaja ja palvelurakennusten omistajat voidaan erottaa toisistaan siten, että palvelun tuottaja on kaupungin vaatimuksesta tarvittaessa vaihdettavissa. Lisäksi on syytä arvioida, missä määrin uudisrakennettavia tontteja kannattaa luovuttaa ja missä määrin kysyntää on tarkoituksenmukaista tyydyttää tarjoamalla näille hankkeille kaupungilta vapautuneita/vapautuvia olemassa olevia tiloja. Tällaisia tiloja saattanee tulla lähivuosina tarjolle esim. vanhoilta sairaala-alueilta (esim. Koskelan sairaala-alue). Erityisryhmille esitetään varattaviksi erillistä hakua varten kaksi tonttia, mikäli sosiaali-

164 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Asuntotuotantotoimistolle esitettävät varaukset ja terveysviraston tulevan tarvekartoituksen pohjalta tontteja ei päädytä osoittamaan kaupungin omiin tarpeisiin. Lisäksi esitetään varattavaksi Jätkäsaaresta eri käyttäjäryhmille tarkoitetun hyvinvointi- ja palvelurakentamisen konseptikilpailua varten aluevaraus, johon voi sijoittua asumista ja tähän liittyvää monipuolista palvelutoimintaa. Hakemukset, joiden perusteella ei esitetä tontinvarauksia, ovat liitteenä 6. Kaupunginhallituksen lokakuussa 2012 tekemän AM-ohjelman täytäntöönpanoa koskevan päätöksen mukaan kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen tulee huolehtia kaupungin oman asuntotuotannon toteuttamisedellytyksistä. Kiinteistöviraston tonttiosasto on syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana kartoittanut yhteistyössä Att:n kanssa Att:n tuotantoon soveltuvat asuntotontit. Tontinvarauksista on valmistelun yhteydessä neuvoteltu Att:n, kaupunginkanslian aluerakentamisprojektien sekä kaupunginkanslian asunto-ohjelmatiimin ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston alueprojektien kanssa. Att:n tuotantotavoitteet huomioiden Att:n suhteellinen osuus tontinvarauksista tulisi olla noin 42 % kaikista varauksista. Att:lla on nykyisellään voimassa olevia tontinvarauksia suhteellisesti vähemmän (34 %) kuin muilla varaajilla, mutta asuntomäärin tarkasteltuna tilanne on hyvä. Att:n tuotantotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Att:n tonttivaranto on turvattu myös pidemmällä tähtäimellä. Tämä mahdollistaa mm. toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja resursoinnin. Suuri osa nyt varattaviksi esitettävistä tonteista on rakennettavissa vasta usean vuoden kuluttua ja tonttien rakentaminen edellyttää mm. asemakaavan laadintaa. Uusien varausten kohdentaminen Att:lle on perusteltua. Att:n tuotantotavoitteiden tukemiseksi Att:lle esitetään nyt lisävarauksia yhteensä noin asunnon rakentamista varten eli noin k-m². Varattava määrä vastaa laskennallisesti noin vajaan vuoden Att:n tuotantotavoitteiden mukaista tuotantoa. Att:lle varattaviksi esitettävät tontit sijoittuvat mm. Pasilan Postipuiston kumppanuuskaavoitusalueelle välimuodon tuotantoon jo vuonna 2014 alueelta varatun vuokratuotannon lisäksi. Lisäksi varauksia esitetään Länsisataman, Kuninkaantammen, Roihuvuoren sekä Vuosaaren alueilta. Att:lle esitettävistä varauksista kolmasosa kohdistuu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja loput välimuodon tuotantoon.

165 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Att:lle varattaviksi esitettävien tonttien sijainti- ja tonttikartat ovat liitteenä 7. Kilpailuilla ja/tai ilmoittautumismenettelyillä varattaviksi esitettävät tontit Jatkuva tonttihaku Edellä esitettyjen hakemusten perusteella tehtävien ja Att:lle esitettävien tontinvarausten lisäksi esitetään varattaviksi tontteja luovutettaviksi erillisillä kilpailuilla ja/tai ilmoittautumismenettelyillä yhteensä noin asuntoa vastaava määrä eli noin k-m². Tontit sijoittuvat mm. Länsisataman, Tapanilan, Siltamäen ja Kruunuvuoren alueille. Länsisatamasta esitetään varattavaksi yksi kortteli laatukilpailua varten ja kaksi korttelia hintakilpailua varten. Tapaninkylästä, Siltamäestä ja Laajasalosta varataan yhteensä viisi tonttia ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyllä omatoimista ja/tai ryhmärakennuttamishanketta varten. Lisäksi Kaitalahdesta varataan neljä omakotitonttia hintakilpailua varten, jolloin alueen kaikki omakotitontit on varattu hintakilpailulla luovutettaviksi. Kysyntä erityisryhmien palveluasunnoille tarkoitetuille tonteille on ollut viime vuosina suurta, ja alalle on tullut runsaasti toimijoita. Kaksi tonttia esitetään varattaviksi valtion tukemaan erityisryhmien asumiseen, mikäli valmisteilla olevan sosiaali- ja terveysviraston tulevan tarvekartoituksen pohjalta tontteja ei tarvita kaupungin omiin tarpeisiin. Lisäksi esitetään varattavaksi Jätkäsaaresta eri käyttäjäryhmille tarkoitetun hyvinvointi- ja palvelurakentamisen konseptikilpailua varten aluevaraus, johon voi sijoittua asumista ja tähän liittyvää monipuolista palvelutoimintaa. Kaupunginhallitukselle esitetään näiden tonttien osalta, että kiinteistölautakunta oikeutetaan päättämään tonttien tarkemmista varausehdoista sekä järjestämään ja ratkaisemaan kilpailut /ilmoittautumismenettelyt. Mellunkylän tonteille 47316/1, 47365/2 ja 47366/2 ei ole löydetty tontinvarausesityksen yhteydessä varaajaa ja nämä esitetään siirrettäviksi jatkuvaan tonttihakuun tontinvarausesityksen valmistelua varten. Lisäksi Vuosaaren Lokkisaarenpuiston kaava-alueen tontit 54074/3, 54075/2 ja 54154/1 esitetään siirrettäviksi jatkuvaan tonttihakuun. Vuosaaren Lokkisaarenpuiston asemakaavan nro lainvoimaiseksi saattaminen on osoittautunut tontinvarauskierroksen valmistelun aikana vaikeaksi, ja tarkoituksenmukaista on valmistella tonttien luovuttamista jatkuvan tonttihaun kautta, kun kaava on

166 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Tontti- ja hankekohtaiset perustelut Keskeiset varausehdot lainvoimainen. Tapaninkylän tontin 39148/13 kaavaan merkitty rakennusoikeus ja kerrosluku pienenivät hakuajan jälkeen merkittävästi, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää tontti jatkuvaan hakuun uuden tontinvarausesityksen valmistelua varten. Kilpailuihin ja muihin tontinluovutusmenettelyihin varattaviksi esitettävien tonttien sijainti- ja tonttikartat ovat liitteenä 8. Edellä esitettyjä tontinvarausesityksen yleisiä perusteluja täydentävät tontti- ja hankekohtaiset perustelut on esitetty liitteenä 9 olevassa perustelumuistiossa. Tontinvarauksissa esitetään noudatettaviksi tontinvarausmuistiosta (ja sen liitteistä) ilmeneviä tonttikohtaisia ehtoja sekä tontinvarauksissa tavanomaisesti noudatettavia yleisiä varausehtoja. Kiinteistölautakunta päättäisi erikseen erillisillä kilpailuilla ja ilmoittautumismenettelyillä luovutettavien tonttien varausehdoista kilpailuohjelmien hyväksymisen sekä tonttien varaamisen yhteydessä. Varausehtoihin on sisällytetty myös ns. harmaan talouden torjuntaa koskevat ehdot sekä ehdot, jotka velvoittavat tontinvaraajaa aktiivisesti edistämään tontin suunnittelua ja rakentamista. Kaupungille varataan seuraamuksitta oikeus määrätä varaus päättymään kesken varausajan, jos varauksensaaja tai varauksensaajana olevan yhtiön johtohenkilö syyllistyy harmaan talouden rikoksiin. Kaupungilla olisi vastaava oikeus myös tilanteissa, joissa on ilmeistä, ettei tontin rakentamista aloiteta varausaikana ja viivästys johtuu varauksensaajasta. Varauksiin esitetään sisällytettäviksi omistusasuntotuotannon osalta perheasuntojen toteuttamista koskevat AM-ohjelman mukaiset ehdot. Tontinvarausehtoihin esitetään sisällytettäviksi uudet AM-ohjelman vuoden 2014 seurantaraportin yhteydessä määritellyt rakentamisen energiatehokkuutta koskevat ehdot. Näiden mukaan kerrostalotuotannossa tulee saavuttaa vähintään nykymääräysten mukainen C-energiatehokkuusluokan taso siten, että E-luku alittaa tason 120 kwh/m²/vuosi, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä. Lisäksi Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueilla esitetään noudatettaviksi alueellisia varausehtoja, jotka koskevat mm. tonttien pysäköintijärjestelyitä, alueellisiin palveluyhtiöihin liittymistä sekä suunnittelun ja rakentamisen ohjausta. Jätkäsaaren, Kalasataman

167 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 ja Kruunuvuorenrannan alueen tontinvaraukset tulisivat voimaan vasta, kun tontinvaraaja on allekirjoittanut alueelliset varausehdot sisältävän sitoumuksen. Tontinvarausesityksen vaikutus tontinvarauskantaan Nyt käsiteltävien tontinvarausten jälkeen kaupungilla olisi varattuina tontteja yhteensä lähes asunnon rakentamista varten eli noin 1,7 milj. k-m². Varauskanta mahdollistaisi tällöin yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon (3 600 as/vuosi) ja asuntoja yli asukkaalle. Tontinvarausesitys tasapainottaa nykyisen tontinvarauskannan rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa. Asuntomäärien mukaan laskettuna varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Varausesityksen jälkeen kaupungilla olisi varattuina tontteja opiskelijaja nuorisoasuntotuotantoon noin 900 asunnon rakentamista varten. Jos kumppanuuskaavoitukseen varatuilla alueilla (lähinnä Kontula ja Verkkosaari) suunnittelun tarkentuessa osoittautuu mahdolliseksi lisätä valtion tukemaa opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa, voi kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksi. Varausesityksen jälkeen Att:lle olisi varattuina tontteja noin asunnon rakentamista varten, joka vastaa laskennallisesti noin 4,5 vuoden Att:n tuotantotavoitteiden mukaista tuotantoa. Att:n suhteellinen osuus kaikista tontinvarauksista on varausesityksen mukaisten varausten jälkeen noin 33 %. Varausesitys parantaa Att:n tontinvaraustilannetta erityisesti valtion tukeman vuokraasuntotuotannon osalta, jonka osuus kaikista Att:n tontinvarauksista on yli 50 % eli yli tavoitetason (50 %). Tontinvarausesityksen vaikutus tontinvarauskantaan kaupungintasolla, Att:n tontinvarauksiin sekä keskeisillä projektialueilla on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tontinvarauskanta (aloittamattomat tontinvaraukset) koko kaupungissa rahoitus- ja hallintamuodoittain asuntomäärinä:

168 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Att:n tontinvarauskanta rahoitus- ja hallintamuodoittain asuntomäärinä: Nykyinen varauskanta ja uudet varaukset toimijoittain sekä kilpailuilla varattavat tontit asuntomäärinä:

169 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (203) Kaj/1 Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan rahoitus- ja hallintamuotojakauma asuntomäärinä (valmistuneet, rakenteilla olevat ja varatut tontit sekä varausesitys):