IVALON ALUEEN YLEISKAAVA OSA-ALUEET 1, 2 JA 3 MAISEMASELVITYS JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYKSEN TÄYDENNYS. Inarin kunta

Transkriptio

1 Vastaanottaja Inarin kunta Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristöselvityksen täydennys Päivämäärä 01/2015 IVALON ALUEEN YLEISKAAVA OSA-ALUEET 1, 2 JA 3 MAISEMASELVITYS JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYKSEN TÄYDENNYS

2 IVALON ALUEEN YLEISKAAVA OSA-ALUEET 1, 2 JA 3 MAISEMASELVITYS JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYKSEN TÄYDENNYS Tarkastus Päivämäärä Laatija Elina Saine Tarkastaja Liisa Märijärvi-Vanhanen Hyväksyjä Inarin kunta Kuvaus Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen täydennys Ivalon alueen osayleiskaavan osa-alueilla 1, 2 ja 3. Viite [xxxxx] Ramboll Kiviharjuntie OULU P F

3 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys SISÄLTÖ 1. Maisemaselvitys Kaava-alueen yleiset maisema-arvot Tarkentava maisemaselvitys Korkeloniemi, Nellim Nykytila Suositukset rakentamiselle Sieksvuono Nykytila Suositukset rakentamiselle Nanguniemi Nykytila Suositukset rakentamiselle Ohjeita jatkosuunnitteluun Kulttuuriympäristöselvityksen täydennys Kaava-alueen yleiset kulttuuriympäristöarvot Maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden luettelo Muinaismuistot 15 LIITTEET Liite 1 Muinaismuistojen kohdekuvaukset Johdanto Rovaniemen hallinto-oikeus on kumonnut Inarin kunnanvaltuuston hyväksymän Ivalon alueen yleiskaavan karttalehdet 1-3. Inarin kunnanhallitus on päättänyt pitämässään kokouksessa ( 86) uuden Ivalon alueen yleiskaavan laatimisesta kyseisille osa-alueille 1, 2 ja 3. Oikeusvaikutteista yleiskaavaa on tarkoitus käyttää Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :n mukaisesti rantarakentamisen perusteena. Uuden yleiskaavan lähtökohtana on ollut kumotun yleiskaavaehdotuksen mukaiset aluevarausratkaisut. Osayleiskaavaluonnoksen laadinnan aikana on tehty täydentäviä selvityksiä Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksessään antamista kohteista. Erityisesti tarkempaa tutkimista vaativat kolme aluetta, Nanguniemen ja Korkeloniemen matkailupalvelualueet sekä Sieksvuonon alue, joille esitettiin kumotussa yleiskaavassa uutta matkailu- tai lomarakentamista. Tämän selvitys keskittyy em. matkailupalvelualueiden maisemalliseen tarkasteluun.

4 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1. Korkeloniemi (Nellim) RM-1: rakennusoikeus 9000 k-m2 ja palveluille erikseen 3000 k-m2 2. Sieksvuonon ympäristö: hallinto-oikeudessa kumotussa yleiskaavassa RA 11 kpl uusia loma-asuntoja 3. Nanguniemi (venesataman ympäristö) RM-2: rakennusoikeus k-m2 + palvelut 5000 k-m2 Kyseisten alueiden rakentamisesta on vertailtu erilaisia vaihtoehtoja, ja niiden vaikutuksia maisemaan (ja luontoon). 0-vaihtoehtona on arvioitu hallinto-oikeudessa hylätyn yleiskaavan pohjalta kesällä 2012 tehdyn alustavan yleiskaavaluonnoksen rakentamismallia. Alueiden arvioinnissa on käytetty peruskartan pohjalta tehtyä maisemarakenteen tarkastelua. Aluekartoilla on esitetty alueiden maisemarakenne: selänne- ja laaksoalueet, jotka tulisi säästää rakentamiselta, sekä rakentamiseen pienilmastollisesti ja maisemarakenteelliselta kannalta parhaiten sopivat alueet: yleensä loiva etelälounasrinne. Uutena aineistona on lisäksi ollut alueilta otettuja valokuvia kesällä 2012 nimenomaan tätä selvitystä silmälläpitäen. Lisäksi on huomioitu kaavoituksen lähtöaineisto. Maisema-analyysin ja täydentävän luontoselvityksen perusteella alustavaa yleiskaavaluonnosta muutettiin kaikilla kolmella alueella varsinaiseen, päivättyyn kaavaluonnokseen tultaessa. Siten myös tämä selvitys on muokkaantunut prosessin kuluessa. Raportti on kaksiosainen. Alkuperäisen maisema-analyysin on laatinut arkkitehti Katri Nuutinen Pöyry Finland Oy:stä v Projektipäällikkö, FM Elina Saine Ramboll Finland Oy:stä on päivittänyt maisemaanalyysin sekä tehnyt selvityksen vaikutusten arvioinnin ja kulttuuriympäristöosion Ellei toisin mainita, valokuvien copyright Mika Welling, Pöyry Finland Oy 2012

5 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1 / 9 1. MAISEMASELVITYS 1.1 Kaava-alueen yleiset maisema-arvot Suunnittelualueen kuuluu Peräpohjola-Lapin maisemamaakuntaan sekä tarkemmassa seutukuntajaossa osittain Metsä-Lapin tunturiseutuun ja osittain Inarijärven seutuun. Luonnonpiirteet ovat olleet selvästi tärkein maisemamaakuntajaon peruste. Kulttuuripiirteiden ja maankäyttömuotojen erot eri alueilla noudattelevat yleensä luonnonympäristön vyöhykejakoa. Tarkennetun maisema-aluejaon mukaan yleiskaavan suunnittelualueen eteläisimmät alueet kuuluvat tunturi- ja vaaraylänköön sekä Sarmitunturin seutuun. Alueen läntiset osat kuuluvat Ivalojoen laaksoon. Alueen pohjoiset osat sisältyvät Inarijärven järvialankoon. Alueen maisemaekologiseen tarkasteluun sisältyy ekologisten ilmiöiden, kuten luonnontoimintakyvyn ja elinvoimaisuuden tarkastelu laajemmassa maiseman ekosysteemin mittakaavassa. Lisäksi siihen sisältyy arvio maankäytön ja muun ihmistoiminnan aiheuttamasta ekologisesta paineesta. Maisemaekologiaan sisältyy kolme keskeistä kohdetta: maiseman rakenne, toiminta eli esimerkiksi lajien siirtyminen ekosysteemien välillä sekä rakenteen ja toiminnan muutos ajassa. Kaava-alueen suurmaiseman ekologisen tarkastelun pohjan luovat pääosin jokien varsiin muodostuneet ekosysteemit. Ne muodostavat nauhamaisia rakenteita eri vesistöjen välille ja yhdistävät pienempiä laikuttaisia elinympäristöjä yhteneväisiksi ketjuiksi. Vahva itä-länsi - suuntainen vyöhyke muodostuu Sarmitunturin pohjoispuolelle Sarmijärven ympäristöön ja se jatkuu linjauksena pohjoiseen aina Nellimiin asti. Lisäksi maisemassa lintuperspektiivistä tarkasteltuna erottuu selvästi ekologisia vyöhykkeitä Sarmitunturin länsipuolella sekä Nanguniemessä. Ihmisen toiminta maisemassa näkyy näillä alueilla lähinnä erilaisina metsänhoidollisina laikkuina. Kasvillisuus on tyypiltään karua ja erämaista, eikä ihmisen aiheuttama kulutus juurikaan näy maisemassa. Inarijärven rantojen kulutuskestävyyttä on tarkasteltu sekä luontoselvityksessä että kaavaselostuksen liitteessä 5, jossa on luokiteltu eri värein tallausta heikoimmin, keskinkertaisesti sekä parhaiten sietävät alueet. Tätä aineistoa on hyödynnetty rantarakentamisen mitoitusvyöhykekarttojen laadinnassa. Alueella on kaksi valtakunnallisesti arvokasta perinnemaisemakohdetta, yksi maakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, yksi maisemanähtävyys sekä viisi maakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. Kohteet on käsitelty Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen luvussa 5.2. Osa kohteista sisältää sekä maisema että kulttuuriympäristöarvoja. Sarmijärvi on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde. Paikallisesti arvokas perinnemaisemakohde ja perinnebiotooppi on Nellimin niitty. Perinnemaisemat ovat luonnoltaan, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita ja ne kuvaavat aikansa maankäyttötapoja. Ne ovat alkutuotantoon tai muihin varhaisiin elinkeinoihin liittyvien toimintojen muovaamia; usein alkuperäisessä käytössä olevia tai käytöstä poistumassa olevia maisematyyppejä. Ne ovat yleensä pienialaisia alueita, jotka ovat uhanalaisia, koska alueen entiset maankäyttömuodot loppuvat. Niiden kulttuurivaikutteiset luonnontyypit edustavat maaseudun arvokkainta ja monimuotoisinta luontoa. Nellimin kylä lähiympäristöineen muodostaa maakunnallisen arvokkaan maisemakokonaisuuden. Maisemakokonaisuudet ovat alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen muovaamia yhtenäisiä, pinta-alaltaan suurehkoja sekä maisemakuvaltaan ehjiä ja sopusointuisia alueita. Niissä näkyy hyvin maakunnallinen ja paikallinen omaleimaisuus. Ne ovat parhaiten säilyneitä ja tyypillisimpiä esimerkkejä alueen kulttuurimaisemasta. Maisemakokonaisuus pitää sisällään viljelysmaiseman, johon kuuluvat reunametsät, vesistöt ja muut luonnonalueet ja niillä olevat historialliset kohteet sekä asumusmaisemat kylineen ja yksittäistaloineen. 1.2 Tarkentava maisemaselvitys Vuoden 2010 maisema- ja kulttuuriympäristöselvitystä täydentävä aaisemaselvitys on laadittu seuraaville alueille: Nanguniemen kärki, Sieksvuono ja Nellimin Korkeloniemi (Kuva 1-1). Jokaiselta alueelta on tehty maisema-analyysi sekä annettu suositukset rakentamisen sijoittumiselle.

6 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 2 / Kuva 1-1 Maisemaselvityksen kohdealueet. 1. Nellimin RM-1-alue, 2. Sieksvuono, 3. Nanguniemen RM-2-alue Kyseisten alueiden rakentamisesta on vertailtu erilaisia vaihtoehtoja, ja niiden vaikutuksia maisemaan (ja luontoon). 0-vaihtoehtona on arvioitu hallinto-oikeudessa hylätyn yleiskaavan rakentamismallia. Alueiden arvioinnissa on käytetty peruskartan pohjalta tehtyä maisemarakenteen tarkastelua. Aluekartoilla on esitetty alueiden maisemarakenne: selänne- ja laaksoalueet, jotka tulisi säästää rakentamiselta, sekä rakentamiseen pienilmastollisesti ja maisemarakenteelliselta kannalta parhaiten sopivat alueet: yleensä loiva etelä-lounasrinne. Uutena aineistona on lisäksi ollut alueilta otettuja valokuvia kesällä 2012 nimenomaan tätä selvitystä silmälläpitäen. Lisäksi on huomioitu kaavoituksen lähtöaineisto. 1.3 Korkeloniemi, Nellim Nykytila Korkeloniemen korkeimmat kohdat Nellimin RM-1 -alueella ulottuvat 150 mmpy, kun Inarijärven rannalla ollaan 120 mmpy (Kuva 1-2). Alue on tällä hetkellä metsäistä metsätalous- ja poronhoitoaluetta, jossa on Aittalahden pohjoispuolella laaja kivikkoalue. Rannat ovat eroosioherkkiä ja paikoin kivikkoisia. Natura 2000 alueen rajalla ja sen läheisyydessä on pieniä soita. RM-1 alueen eteläpuolella sijaitsevalla yksityisellä maalla (kiinteistöt 1-31 ja 1-32) on tehty hakkuita.

7 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 3 / 9 Kuva 1-2 Nellimin matkailupalvelualueen RM-1 likimääräinen sijainti sekä alueen korkeussuhteet. Nellimin valtakunnallisesti arvokas kyläalue sijaitsee lähituntumassa ja sieltä on osittain näkymiä suunnittelualueelle. Selänteen kasvillisuuden säilyttäminen on tärkeää maisemakuvan säilymisen kannalta. Näkymiä alueelle on myös veden yli. Erityisesti Korkeloniemen kärki kehystää näkymiä järven selälle. Osoitettu rakentamisalue jää Nellimistä katsoen enimmäkseen Kitisijänimen taakse näkymättömiin (Kuva 1-3, Kuva 1-4,Kuva 1-7). Kuva 1-3 Näkymäsektorit Nellimin ja Sieksvuonon alueella. Katkoviivalla esitetyt ovat mahdollisia näkymiä.

8 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 4 / 9 Kuva 1-4. Osayleiskaavaluonnoksen (päivätty ) mukainen kaavaratkaisu Nellimissä. Nellimin aluetta eli itärajan asutus- ja vesistömaisema: Paatsjoki-Nellim aluetta on esitetty julkaistussa Saamelaisalueen kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet ehdotuksessa valtakunnalliseksi arvokkaaksi maisema-alueeksi (Kuva 1-5) Ehdotukset ovat parhaillaan asukkaiden kommentoitavana. Saadut kommentit kootaan Saamelaisalueen maisema-alueiden arviointityöryhmän käsiteltäväksi, jonka jälkeen aineisto toimitetaan ympäristöministeriöön jatkokäsittelyyn. Valtakunnallinen kuuleminen käynnistyy koko valtakunnan maisema-alueiden päivitysinventointien valmistuttua vuonna Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, jotka korvaavat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) aiemmin sisältyneet alueet. ( ) Ehdotettuun alueeseen sisältyvät seuraavat arvotetut kohteet: Muinaisjäännökset: Alueella sijaitsee 22 muinaisjäännöstä sekä runsaasti sotahistoriallisia ja savotta-aikaisia kohteita, joista osa löytyy Metsähallituksen tietokannoista RKY 1993: Nellimin kylä RKY 2009: Kolttasaamelaisten asutuspaikat: Nellimin kylä Ma 5932: Nellimin kylä ja Nellimjärven koltta-asutus. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen. Ma 5931 Sarmijärvi. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen. Perinnebiotoopit: Nellimin niitty (Lapin perinnebiotooppien hoito-ohje 2008)

9 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 5 / 9 Kuva julkaistu ehdotus itärajan asutus- ja vesistömaisema: Paatsjoki-Nellim aluerajauksesta (Magga 2014). Maisema-alueen perusteluissa on todettu seuraavaa: Maisema-alueen tekee ainutlaatuiseksi sen ylirajaisuus, historiallinen monikerroksisuus ja monikulttuurisuus sekä luontoarvot. Vaikka alue kuuluu nykyiseen koltta-alueeseen ja sen rakennuskannassa on paljon kolttatiloja, yhdistyvät kylässä inarinsaamelainen, kolttasaamelainen ja suomalainen kulttuuri. Alueella on tehty vuosikymmeniä kolmen valtion yhteistyötä luonnonsuojelun edistämiseksi. Sinne on perustettu Pasvik-Inari Trilateral Park (Europarc), joka kattaa Suomen puolella Vätsärin erämaa-alueen. Venäläiset ovat myös esittäneet Green Belt Workshopissa Paatsjoki Inari -aluetta Unescon maailmanperintökohteeksi kulttuuri- ja luontoarvojen perusteella. Historiallisesti alue kattaa kaikki arkeologiset aikakaudet, minkä lisäksi siellä on nähtävillä kaksi merkittävää tapahtumaa, joista ei ole muualla saamelaisalueella säilynyt yhtä edustavia esimerkkejä; lukujen suursavotat sekä toisen maailmansodan rintamalinjat. Nellimin uittoränni ja sen ympäristö on merkittävä muistomerkki alueella tapahtuneesta, pitkäkestoisesta uitosta ja puuteollisuudesta, jotka toivat 1900-luvulla leivän moneen taloon ja vaikuttivat laajan alueen taloudelliseen kehittymiseen. Rautaportin sotahistoriallinen kokonaisuus on säilynyt erittäin hyvin. Saamelaisalueella ei ole vastaavaa paikka, missä näkyisi yhtä hyvin venäläis- ja saksalaisrintamien läheisyys. (Magga 2014)

10 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 6 / 9 Kuva 1-6 Korkeloniemen kärjen läheisyydessä sijaitseva pieni kumpu (kuva 30) Kuva 1-7 Nellimin venesatamasta. Alueelta ei näkymiä Korkeloniemeen saakka ( jää kuvassa näkyvän niemen taakse).

11 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 7 / 9 Kuva 1-8 Korkeloniemen rantaa Aittalahden (vas.) ja Paksuvuonon (oik.) puolelta. Kuva 1-9 Rakennuspaikka Paksuvuonon rannalla, VE 3:ssa tutkitun rakentamisalueen vieressä. Kuva 1-10 Nellimvuonon rantarakentamista. Rakentamisen lisäksi järvimaisemassa näkyvät voimakkaasti myös loma-asumiseen liittyvät rakennelmat ja varusteet: katokset, laiturit, kalusteet, veneet

12 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 8 / Suositukset rakentamiselle Suositellut rakentamisalueet on esitetty Kuva 1-12:ssa, jossa on keltaisella rajattu asumisen kannalta suotuisin ns. inhimillinen vyöhyke ja ruskealla värillä rakentamiseen soveltuvat alueet. Rakentamiseen soveltuvat alueet on lisäksi jaoteltu kolmeen eri vaihtoehtoon. Konkeloniemen pohjoisranta kuuluu Natura 2000-verkostoon sekä rantojensuojeluohjelmaan (rso). Hallinto-oikeudessa kumotussa yleiskaavassa sekä alustavassa (2012) yleiskaavaluonnoksessa RM-1-alue ulottui tälle alueelle Kuva 1-12:ssa esitetyn aluerajauksen mukaisesti. Kyseinen alue on pääosin pienilmastoltaan epäedullista pohjoisrinnettä, jonka rannat ovat kivikkoisia. Alueelta avautuu näkymät Paksuvuonoon. Pohjoisrannan kasvillisuuden säilyttäminen luonnonmukaisena on tärkeää maisemallisista syistä, jotta näkymät Paksuvuonolta ja kauempaa järvenselän yli säilyvät nykyisellään, erämaisina. Samasta syytä myös niemen korkeimpien selännealueiden puustoa tulisi säilyttää päivätyn yleiskaavaluonnoksen mukaisella RM-1- ja AT-alueilla. Nellimvuonon puolella rantakasvillisuuden säilyttäminen vähentää RM-1-alueen näkymistä Nellimiin. Kuva 1-11 Konkeloniemen selännealueen puustoa. Aittalahdenpuoleinen ranta-alue eli VE1-alue on pienilmastollisesti hyvää aluetta (etelärinne), joka ei erotu kaukomaisemassa. Alue näkyy vain Nelliminvuonolle päin, ei suoraan Nellimin kylään. Alueelle voidaan järjestää kokonaan uusi tieyhteys valtionmaalta selänteen lakialueen kautta (pun. katkoviiva Kuva 1-12) tai hyödyntää Aittalahteen johtavaa yksityistieverkostoa. Kokonaan uusi tieyhteys rikkoisi niemen luonnontilaa ja maisemaa sekä olisi kalliimpi ratkaisu kuin olevan tiestön hyödyntäminen. VE1-alueella on Aittalahden pohjukassa muinaismuistoalue, joka tulee huomioida suunnittelussa. VE2 rajautuu Natura/rso-alueeseen ja sijaitsee selännealueen pohjoispuolisella rinteellä. Alue on liikenteellisesti VE1:stä paremmin saavutettavissa olevien metsäautoteiden vuoksi. Koska alue sijaitsee lähellä selänteen huippua, on alueelta mahdollisuus näkymiin Paksuvuonolle. Tämä mahdollisuus sisältää riskin luvattomaan rantapuuston harvennukseen rantojensuojeluohjelmaalueella näkymien parantamiseksi. Pienilmastollisesti pohjoisrinne ei ole edullisinta rakentamisaluetta, mutta eteläpuolisella yksityismaalla tehdyt hakkuut ovat avanneet näkymää etelänsuuntaan pitkäksi aikaa. Lisäksi alueen puusto on harvaa, valoisaa männikköä. Lähistöllä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet (luo) tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lisäksi rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota ulkovalaistuksen suuntaamiseen valosaasteen määrän vähentämiseksi sekä Nellimiin että Inarijärvelle. VE3 sijaitsee Virtaniemeen johtavan tien läheisyydessä ja tulee näkymään tielle. Alue on liikenteellisesti parhaiten saavutettavissa ja lisäksi se sijaitsee pääosin ilmastollisesti hyvällä paikalla. Osa alueesta sijaitsee kohdassa, josta avautuu näkymiä sekä Paksuvuonoon että Petäjäkuorimajärvelle. Toisaalta osasta aluetta järvimaisema rajoittuu Petäjäkuorimajärvelle eikä Inarijärvelle. Alueen kainalossa sijaitsee laaksonpohja ja suo, jolla on luo-aluetta.

13 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 9 / 9 Kuva 1-12 Maisemarakenne Korkeloniemessä sekä suositellut rakentamisalueet (ruskeat VE-alueet). (Punaisella katkoviivalla mahdollinen uusi tieyhteys, vihreällä viheryhteystarve)

14 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys Sieksvuono Nykytila Alue on luonnonmukaista, matalaa ja puustoista aluetta, jolla ei ole olevaa rakentamista tai tiestöä. Tutkituilla, potentiaalisilla rakennuspaikoilla (Kuva 1-13, Kuva 1-14) korkeusolosuhteet vaihtelevat mmpy välillä. Sieksvuonossa on runsaasti rakkakivikkoa sekä sisämaassa että rannoilla. Vuonon pohjukassa on kosteikkoa. Alue kuuluu sekä Natura 2000 verkostoon että rantojensuojeluohjelmaan, ja on valtion omistuksessa. Potentiaaliset rakennuspaikat sijaitsevat vähintään 50 m etäisyydellä rantaviivasta. Sieksvuonossa tutkittiin alustavaa kaavaluonnosta tehtäessä seitsemää potentiaalista rakennuspaikkaa, jotka oli esitetty hallinto-oikeudessa kumotussa yleiskaavaratkaisussa (Kuva 1-13). Lopullisessa kaavaluonnoksessa (päivätty ) rakennuspaikkoja alueelle ei ole osoitettu. Kuva 1-13 Hallinto-oikeudessa kumoutuneen osayleiskaavan rakentamisratkaisu Laisperässä ja Sieksvuonossa. Ivalon alueen yleiskaava osa-alueiden 1, 2 ja 3 alustavassa kaavaluonnoksessa tutkittiin seitsemän rakennuspaikan osoittamista sinisellä ympyröidyille alueille. Kuva 1-14 Alustavassa kaavaluonnoksessa tutkitut potentiaaliset rakennuspaikkojen sijainnit Sieksvuonossa (sininen ovaali) sekä korkeusolosuhteet.

15 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-2 Potentiaalisilta rakennuspaikoilta avautuu näkymiä pääosin Sieksvuonoon ja muutamalta rakennuspaikalta 3 km päähän Käärmeniemeen ja Ojarantaan. Lisäksi Sarvikappalelahden ranalla olevalle Nellimön ranta-asemakaava-alueelle (Kuva 1-19), Kuva 1-18) saattaa avautua näkymiä Uuttupetäjäniemen puuttoman kärjen takaa. (Kuva 1-3). Inarijärven suurmaisemassa rakennuspaikat eivät näy. Kuva 1-15 Sieksvuonon ranta-alueita.

16 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-3 Kuva 1-16 Sieksvuonon pohjukan kosteikkoa, jonka halki kulkisi mahdollinen tieyhteys kolmelle rakennuspaikalle. Kuva 1-17 Näkymä Sieksvuonolle. Vasemmalla sijaitseville rannoille on esitetty yleiskaavaluonnoksessa rakentamista (kolme rakennuspaikkaa), tässä selostuksessa vertailtu rakennuspaikkana oikealla puolella olevaa Uuttupetäjäniemeä. Kumpaankin paikkaan sijoitettu rakentaminen muuttaa väistämättä Sieksvuonon maisemaa.

17 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys Suositukset rakentamiselle Sieksvuonon rakentamista vaikeuttaa sekä sijainti rantojensuojeluohjelma- että Natura-alueella, sijainti kaukana tieverkostosta että alueen kivikkoinen maaperä. Vaikka rakennuspaikat sijaitsevat vähintään 50 metrin etäisyydellä rantaviivasta, tulee rantamaisemaan muutoksia venepaikoista/laiturirakennelmista, mikäli uusille rakennuspaikoille kuljetaan veneellä. Rakennuspaikat sijaitsevat hajallaan, jolloin luonnontilainen yhtenäinen alue pirstoutuu laajalta alueelta sekä lomarakennusten rakentamisen että teiden vuoksi. Kuva 1-19:ssä on esitetty Sieksvuonon maisemarakenne ja vaihtoehtoiset rakentamispaikat. VE1 on alustavan kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu, jossa Sieksvuonoon osoitetaan itä- ja pohjoisrannalle yhteensä seitsemän uutta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoista yksi sijaitsee laakson pohjalla ja kaksi muuta liikkumisen kannalta haasteellisessa paikassa Sieksvuonon pohjoisrannalla. Rakennuspaikoilta avautuu näkymiä Käärmeniemeen, Ojarantaan ja Nellimön ranta-asemakaava-alueelle. Rakennukset erottuvat helposti puustosta huolimatta, sillä puusto on harvaa. Maaperä ja rannat ovat kivikkoisia. Tiestön rakentaminen alueelle (4-4,5 km) on kallista suhteessa rakennuspaikkojen määrään ja haasteelliseen maapohjaan (kivikot, suoalueet). Maaperästä johtuen myös jätevesien käsittely alueella on haasteellista. Karttatarkastelun perusteella vaihtoehtoinen sijainti (VE2) uusille rakennuspaikoille sijaitsee Uuttupetäjälahden ja Sieksvuonon välisellä niemellä. Myös tämä alue on Natura-aluetta sekä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alue maisemallisesti herkkää, luonnontilaista aluetta, jossa rakentaminen näkyy kauas harvan puuston vuoksi. Maaperä on VE1 rakennuspaikkoja kivisempää, joten rakentaminen alueella on kalliimpaa. Lomarakennukset voisi kuitenkin sijoittaa tiiviimmin, jolloin luonnontilaisen alueen määrä Sieksvuonossa jää VE1 suuremmaksi. tieyhteyden järjestäminen Nellimön ranta-asemakaava-alueelta on halvempaa kuin VE1:ssä. Alueella ei ole tehty täydentäviä luontoinventointeja. Kuva 1-18 Nellimön ranta-asemakaava-alue, joka on osittain rakennettu.

18 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-5 Kuva 1-19 Maisemarakenne Sieksvuonossa sekä suositellut rakentamisalueet (ruskeat VE-alueet). (Punaisella katkoviivalla mahdollinen uusi tieyhteys)

19 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys Nanguniemi Nykytila Nanguniemen rannankorkeus on n. 120 m merenpinnan yläpuolella kuten muuallakin Inarijärven ranta-alueilla. Matkailupalvelualueen RM-2 korkeimmat huiput nousevat 145 mmpy eli korkeusvaihtelua alueella on noin 25 m (Kuva 1-1). Alue sijaitsee aivan Nanguniemen pohjoiskärjessä, mikä tekee siitä sekä maisemallisesti herkän että matkailullisesti mielenkiintoisen kohteen (Kuva 1-21). Alue avautuu pohjoisen ja koillisen suuntaan, jolloin RMalueen rannalta avautuu näkymäsektori 6 km päässä sijaitsevien Jääsaarten välisen, noin 0,5 km leveän, salmen ja veneväylän kautta aina Kasariselälle saakka. Muutoin ympäröivät saaret sekä Sarminiemi sulkevat alueen näkymisen kaukomaisemassa. Matkailupalvelualueella sijaitsee kunnan yleinen venesatama (Kuva 1-22, Kuva 1-23), jota käyttävät lähinnä paikalliset asukkaat. Alueelle johtaa myös sorapintainen tie. Kuva 1-20 Nanguniemen matkailupalvelualueen RM-2 likimääräinen sijainti sekä alueen korkeussuhteet. Uuden rakentamisen sijoittuminen pohjoisrannalle Nanguniemen vaarojen alarinteelle ei ole pienilmastollisesti kaikkein edullisinta, mutta sijaintia puoltavat paikalla jo oleva satama (vesiliikenneyhteys Inarijärvelle), tiestö, maanomistusolosuhteet, kohteen matkailullinen kiinnostavuus sekä yleiskaavan strategiset tavoitteet. Venesataman rakenteet ovat jo muuttaneet paikan luonnontilaisesta rakennetuksi. Kuvassa (Kuva 1-21) näkyvät vihreät pienet pisteet näyttävät alueen olemassa olevat lomarakennukset. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat lännessä Pahtaniemen alueella sekä Munhaissaaressa noin 1,2 km etäisyydellä venesatamasta. Kuukasvaaran luoteispuolella Moossinaselän rannalla sijaitsee useita lomarakennuksia, joiden valaistus näkyy yli 6 km etäisyydelle Piekanasaarille saakka. RM-alueen kaakkoispuolella sijaitsevasta Mielkkiniemestä ja sen asemakaavan mukaisesta lomarakentamisesta avautuu näkemäsektori sekä Jääsaarten välistä Kasariselälle että Nanguvuonoon. Mielkkiniemi myös peittää RM-alueen näkymisen Nanguvuonon suuntaan Lengisaarten kanssa.

20 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-7 Kuva 1-21 RM-1-alueen näkymäsektorit Inarijärvelle. Nanguniemen kärjessä sijaitseva venesatama näkyy nykyisellään pitkälle Laitavaaranselälle (Kuva 1-22). Erityisesti alueelle tuleva hiekkatie erottuu muusta maastosta vaalean värinsä vuoksi. Nykyisellään venesataman ympäristörakentaminen on vaatimatonta, joten matkailukeskuskäytössä siihen tultaneen tekemään maisemointitöitä. Kuva 1-22 Nanguniemen nykyinen venesatama kaukomaisemassa.

21 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-8 Kuva 1-23 Nanguniemen venesatama Nanguniemen kärki ja venesataman ympäristö ovat kivikkoista ja puustoista aluetta (Kuva 1-24, Kuva 1-25). Metsä on harvahkoa, valoisaa männikköä. RM-2-alueella sijaitsee metsän lisäksi suopainanteita ja avokalliota (siirtolohkareita). RM-2-aluetta halkovat pohjois-eteläsuuntaiset suopainanteet, jotka muodostavat rakentamiselle soveltumattomia laaksonpohjia (Kuva 1-26). Useimmat suopainanteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita (luo). Matkailupalvelualue ei ulotu selännealueille, vaikka nouseekin puustoisille rinteille Suositukset rakentamiselle Suositellut rakentamisalueet on esitetty Kuva 1-26:ssa, jossa on keltaisella rajattu asumisen kannalta suotuisin ns. inhimillinen vyöhyke ja ruskealla värillä rakentamiseen soveltuvat alueet. Rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet on osoitettu kahtena eri vaihtoehtona. RM-2-alue on kooltaan laaja jättäen vaihtoehtoja rakennusoikeuden sijoittumiselle asemakaavavaiheessa.

22 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-9 Kuva 1-24 Vasemmalla venesataman lahden rantaa ja oikealla Nanguniemen kärki. Kuva 1-25 Venesataman läheistä metsikköä. VE1:ssä koko rakennusoikeus on keskitetty venesataman läheisyyteen, jonne johtaa valmis tie ja joka rakennettuna ympäristönä ei ole enää luonnontilassa. Rakennuspaikat voidaan sijoittaa kolmelle matalalle kukkulalle siten, että rakentaminen sijoittuu pääosin pienilmastollisesti edullisemmille alueille. Herkimmät ja luonnonarvoiltaan tärkeimmät (sekä rakentamiseen huonosti soveltuvat) laaksoalueet, sekä muut luontoarvoiltaan tai maisemaltaan merkittävät kohteet jätetään tässä vaihtoehdossa rakentamatta. Nanguniemen kärkeen sijoittuva rakentaminen näkyy kaukomaisemassa, ellei rantaan jätetä riittävää puustoista kasvillisuusvyöhykettä. Nykyinen harva rantametsä ei peitä kapeana vyöhykkeenä taustalla olevaa rakentamista. Asemakaavavaiheessa rakennuspaikkojen sijoittaminen maastonmuotojen mukaisesti sekä maastoon sulautuvan värityksen käyttö vähentävät alueen näkymistä Inarijärvelle. Lisäksi ulkovalaistuksen suuntaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota valohäiriön vähentämiseksi pimeänä aikana. VE2:ssa osa RM-2-alueen rakennusoikeudesta sijoittuu idemmäksi VE1 alueiden lisäksi. Laajemmalla alueella osa rakennuspaikoista sijoittuu osaksi pienilmastollisesti epäedulliselle pohjoisrinteelle. Lisäksi uutta tietä joudutaan rakentamaan pidemmälle. Myös maisemalliset vaikutukset ovat hieman suuremmat Nanguvuonon suuntaan rakentamisen levittyessä pitkin rantaa. Alustavan kaavaluonnoksen itäisimmät alueet ovat uuden tarkennetun luontoselvityksen (2012, 2015) mukaan arvokasta, eikä sovellu rakentamiseen: Alueen metsässä korostuvat luonnonmetsän piirteet erityisesti pystykelojen ja järeän maalahopuuston runsautena verrattaessa RM-2-alueen muuhun osaan. Tämän perusteella RM-2-alueen itäosat soveltuvat ennemmin virkistys- ja retkeilytoimintaan, kuin varsinaisesti rakennettavaksi alueeksi. (Kuva 1-27)

23 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-10 Mikäli RM-2-alueen rakennusoikeus jakaantuu tasaisesti koko laajalle RM-2-alueelle keskittämisen sijasta, kasvavat matkailualueen maisemalliset haitat. Kuva 1-26 Maisemarakenne Nanguniemen RM-2-alueella sekä suositellut rakentamisalueet (ruskeat VEalueet).

24 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-11 Kuva 1-27 Yleiskaavaluonnoksessa esitetyn matkailurakentamisalueen itäosaa. 1.6 Ohjeita jatkosuunnitteluun Kaikki edellä mainitut alueet sijaitsevat luonnoltaan ja maisemaltaan herkillä alueilla, ja rakentamisen aiheuttamat vaikutukset voivat olla paikallisesti merkittäviä. Tarkastelualueille sijoittuvat rakentaminen vaatii asemakaavoitusta ja muutenkin huolellista suunnittelua. Suunnittelussa tulee huomioida seuraavat asiat: Rakentamisen vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla mökkejä ryppäisiin / keskittämällä rakentaminen ja jättämällä herkkiä alueita rakentamatta ja muokkaamalla maastoa mahdollisimman vähän sekä välttämällä puuston poistoa. Asemakaavalla voidaan tutkia tarkalla tasolla rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet ja minimoida siten myös luontotyyppeihin kohdistuvia paikallisia vaikutuksia. Rakentaminen kannattaa pyrkiä sijoittamaan olevan yhdyskuntarakenteen läheisyyteen ja olevien teiden varsille. Rakennusten tarkalla sijoittelulla, sekä rakennusten korkeuden (paikasta riippuen maksimissaan 1-2 kerrosta), kattomuodon, harjansuunnan sekä värityksen ohjeistuksella saadaan rakentaminen istumaan maisemaan paremmin. Tummat/harmaat sävyt istuvat maisemaan parhaiten, puurakennusten voi myös antaa harmaantua luonnollisesti. Kattomateriaalin tulee olla tumma, turvekatto sopii erityisen hyvin. Yksinkertaiset ja selkeät rakennukset istuvat alueen henkeen paremmin kuin kovin rönsyilevät suuret rakennukset. Syytä on kiinnittää huomiota myös rakennelmien ja kalusteiden määrään, sijoitteluun ja väritykseen. Luonnonmateriaalit ja hillityt värit sopivat alueen henkeen ja maisemaan parhaiten. Teiden ja muiden alueiden ja reittien pintamateriaaleiksi sopivat parhaiten vettä läpäisevät, hillityn väriset luonnonmateriaalit: luonnonsora, puu, seulanpääkiveys ja muut luonnonkivet, sekä nurmikivi. Luonnonkasvillisuuden säästäminen rannassa on järvimaiseman säilymisen kannalta tärkeää. Myös rakennettujen alueiden kasvillisuutena on syytä käyttää luonnonkasveja, jolloin vältetään vieraslajien leviäminen ympäristön, ja läheisten luonnonalueiden rehevöityminen.

25 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-12 Alueiden ulkovalaistuksessa on syytä käyttää harkintaa, ja valaista vain turvallisuuden kannalta tärkeimmät kulkureitit. Matalat, oikein sijoitetut ja suunnatut pollarivalaisimet eivät häikäise kulkijaa eivätkä näy maisemassa häiritsevän kauas, vaan näyttävät selkeästi kulkureitit. Alueelle rakentaminen voi aiheuttaa maaston kulumista myös lähialueilla. Sen vaikutuksia voidaan vähentää seuraavin keinoin: Reitteinä käytetään mahdollisuuksien mukaan olevia polkuja ja tienpohjia. Ohjatulla reitillä voidaan vähentää matkailijoiden liikkumisesta aiheutuvaa maaston kulumista ja roskaantumista. Reitit on merkittävä selvästi maastoon ja käytettävä tarpeen mukaan pitkospuita ja portaita. Polkureittien taukopaikat ja rantautumispaikat veneilyä varten sijoitetaan kulutusta mahdollisimman hyvin kestäville paikoille ja varustetaan hyvin.

26 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2.1 Kaava-alueen yleiset kulttuuriympäristöarvot Kaava-alueella on viisi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on yksi kohde sekä paikallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita kahdeksan. Kulttuuriympäristöarvot keskittyvät suunnittelualueen pohjoisosaan. Lisäksi alueelta on inventoitu paikallisesti merkittäviä kohteita Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeessa. Nellimin kylä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Siihen kuuluu yksi paikallisesti merkittävä rakennusperintökohde, Uittoränni. Kylän rakentamisessa on huomioitu jossain määrin kolttasaamelainen rakennusperinne ja paikalliset olosuhteet. Alue on rakentunut väljästi ja sen rakennuskanta on pienimittakaavaista. Nellimin keskusraitti on muinaismuistovyöhykettä (vanha kauppapaikka). Sarmijärven alueeseen sisältyy yksi valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Sarmijärven asutusryhmä. Asuinkentän rakennukset ovat esimerkki poronhoitoon, kalastukseen, lammastalouteen ja metsätöihin perustuvasta koltta-asutuksesta. Samalla alue on esimerkki asutustilasta, joita valtio rakennutti 1940-luvulla Petsamosta evakoiduille kolttasaamelaisille, jotka toivat rakentamistapaan oman lisänsä. Sarmivuonossa ja Sarmi- Lompolossa sijaitsee kaksi inarinsaamelaisten vuotuismuuton kohdetta, Ala-Mustola ja Keski- Mustola. Kevärinne sijaitsee Keväjärven kyläalueella Kutujärven rannalla. Pihapiirissä on vanha kolttien asuinrakennus, varasto-lampola ja sauna. Kolmosjärvellä on säilynyt kolttien erämaa-asutusta hyvin edustava Fotanoffin suvun mansardikattoinen pirtti. Ivalo-Virtaniemi välillä on sijainnut v valmistunut Petsamontie, josta on jäljellä osasia nykyisen tien molemmilla puolilla. Lisäksi Nellimin kylän itäpuolelle sijoittuu kaksi arvokasta rakennusperintökohdetta. Kivijärven rannassa sijaitsevat Kivijärven kirkon rauniot sekä kirkon lähellä puron yli johtava silta ja tammirakennelma. Sulkusjärven tila, jonka rakennukset on tehty osin 1800-luvulla samoihin aikoihin kuin Kivijärven kirkko, on toiminut aikoinaan kirkkomatkojen levähdyspaikkana. 2.2 Maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden luettelo Alla olevan luettelon kohteet on kuvattu vuoden 2010 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksessä. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki 1993 sekä RKY-09- inventointi. Nellimin kylä; kolttasaamelaisten asutuspaikat (RKY-93, kohde 16, RKY-09, kohde 2132) Kevärinne; kolttasaamelaisten asutuspaikat (RKY-09, kohde 2132) Tsarmivuono; Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (RKY-09, kohde 5216) Tsarmi-Lompolo; Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (RKY-09, kohde 5216) Nikola/Sarmijärvi; kolttasaamelaisten asutuspaikat (RKY-09, kohde 2132) Valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat Arvokkaat maisema-alueet Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992 Sarmijärvi (s. 196) Maakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus Arvokkaat maisema-alueet

27 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 1-14 Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992 Nellimin kylä ja Nellimjärven koltta-asutus (170) Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lokio, J. Lapin ympäristökeskus, Rovaniemi Sarmijärvi (2), (myös RKY-09, kohde 2132) Arvokkaita rakennusperintökohteita Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry. Huusko, J. (toim.) Kirjapaino Oy KALEVA, Oulu Ns. Petsamontie (6.26) Uittoränni (6.30) Tukkiränni (6.31) Kaisanranta, Mustola (6.32) Orttonen, Sarmijärvi (6.33) Kivijärven kirkon rauniot (6.35) Sulkusjärvi, Nellimö (6.36) Arvokkaita perinnemaisemia Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Sarmijärven niitty P (9) Nellimin niitty P (10) Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventoinnit Neuvostosotilaan hauta ( ) Mielgânjargâ, mahd. asuinkenttä ( ) Paholaisen kivi, Kivijärvi ( ) Paavali Sarren kenttä ( ) Tervon tila ( ) Mjelknjarga, Sipolan kenttä ( ) Nyyssölän kenttä ( ) Matti Jefremoffin kolttatila ( ) Huikkonen ( ) Ent. Nellimin koulu, Hiljaisuuden keskus ( ) Junttila ( ) Kesällä 2012 kaava-alueella tehtiin täydentäviä arkeologisia inventointeja valtionmaalle osoitetuille alustavan kaavaluonnoksen uusille rakennuspaikoille. Rakennuspaikkojen sijainteja on tarvittaessa siirretty varsinaisessa kaavaluonnoksessa ( ) muinaismuistojen kiertämiseksi. Kesän 2012 inventoinnit uudet kohteet Kuádáášluobbâlâš 2 / Tikkijärvi Savottakämpän jäänteet Njollâjävri / Nilijärvi Potero/kellari, 1900-luku Laišpottjävri / Laisperänjärvi Savottakämpän jäänteet

28 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys Muinaismuistot Muinaismuistoja koskevan aineiston on tehnyt Lapin liitto ja museovirasto yhteistyössä. Kaavaalueella on 57 tunnettua muinaismuistokohdetta ja kolme mahdollista muinaisjäännöstä, jotka merkitään kaavakartalle (tilanne 11/2014). Suunnittelualueella ei ole tehty kattavia inventointeja, joten löydetyt kohteet keskittyvät Ivalojokivarteen, Nellimin alueelle sekä Virtaniemeen Norjan rajan pintaan. Lisäksi löytöjä on harvakseltaan Ivalon ja Nellimin välillä Inarijärven rannan tuntumassa sekä Raja-Joosepille menevän tien varressa. Liitteessä 1 on tarkemmat kuvaukset alla luetelluista kohteista. Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista ( ) löytyy ajantasainen tieto alueen muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä. Kulttuuriportaalissa kohdekuvauksissa on mukana myös kartat kohteista. SMnro Nimi Kohdekuvaus Sijainti 10 NIRVANMELLA Kivikautinen asuinpaikka II, Kuopanteita II Akujärvi 28 SILTAOJA Kivikautinen asuinpaikka II Veskoniemi 40 LAHDENMÄKI Varhaismetallikautinen asuinpaikka II Nellim 43 HEIKKILÄ Kivikautinen asuinpaikka II Nellim 55 MARKKINAPAIKAT Muinaisjäännösryhmät Nellim 84 ALA-MUSTOLA Kivikautinen asuinpaikka II Paatsjoki 85 VESIPIIRIN KÄMPPÄ Kivikautinen asuinpaikka II Koppelo 88 TELJU PEUNA Kenttiä II Nanguvuono 89 KENKÄNIEMI Kenttä? II/III, Pyyntikuoppia? II/III 90 SIKASTON KENTTÄ Kenttä II, Kivikautinen asuinpaikka? II Akujärvi Sarminiemi 93 HIETANIEMI Pyyntikuoppa II Nanguvuono/Sarmivuon o 94 HANGASLAHTI Rakennuksensija II Nanguvuono/Sarmivuon o 95 KIVIJÄRVI Kirkonraunio II Kontosjärvi 109 JOLLUSLAHTI Kenttä? II Nanguvuono 121 YLIMMÄINEN SANTAJÄRVI Kivikautinen asuinpaikka II, Pyyntikuoppia II 122 MUTAJÄRVI/PYHÄJÄRVINE N Pyyntikuoppia II 133 KÖNKÄÄNJÄRVI Kivikautinen asuinpaikka II, Kenttä II 134 NELLIMÖJOEN SUU (pohjoinen) 368 VIRTANIEMI, RAJAVARTIOSTO 406 NELLIMÖJOEN SUU (etelä) Kivikautinen asuinpaikka II Kivikautisia asuinpaikkoja II, Piirroskivi II Kivikautinen asuinpaikka II/III 429 KAAVERPOAN KENTTÄ Kivikautinen asuinpaikka? II, Kenttä II Nellim Nellim Akujärvi Nellim Nellim Nellim Veskoniemi 432 KOTAJÄRVI (luode) Kivikautinen asuinpaikka? II Nanguvuono 453 SYYRAKKIHARJU (länsi) Pyyntikuoppia II, Kenttä? II, Kivikautinen löytöpaikka II Akujärvi 476 SARMIJOKI Pyyntikuoppa II Sarmivuono 477 HAVAINTOASEMA Pyyntikuoppia II Nellim

29 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys SAHA Kivikautinen asuinpaikka? II, Markkinapaikka II/III Nellim 479 ANNANLAHTI Kivikautinen asuinpaikka II Nellim 605 JOKIMELLA (itä) Pyyntikuoppia II, Kivikautinen löytöpaikka? II Akujärvi 606 HETEENKANGAS Pyyntikuoppia II Akujärvi 726 NANGUVUONONPERÄ, VENESATAMA Kivikautinen asuinpaikka II 794 LUOTTOJÄRVI Kivikautinen asuinpaikka II Nellim 804 ILPISJOKI Kenttä II/III Nellim 851 VUOPAJAPERÄNLAMPI (pohjoinen) Pyyntikuoppia II 852 VUOPAJAN ETELÄRANTA Kivikautinen asuinpaikka II, Asuinpainanteita II Nanguvuono Nellim Nellim 857 KOTAJÄRVI (länsi) Kivirakenteet, latomuksia Kotajärvi 903 KAAVERPOANOJA Kivikautinen asuinpaikka Veskoniemi 910 KÖNKÄÄNJÄRVEN KANTOLA Asuinpaikat, historiallinen lapinkentät, 911 HOIKKANIEMI Asuinpaikat, lapinkentät, historiallinen 912 ALUMALOMPOLA Kivikautinen, pronssikautinen asuinpaikka 914 KESKI-MUSTOLA Asuinpaikat, lapinkentät, historiallinen 915 KITISIJÄNNIEMI LÄNTINEN Asuinpaikat, historiallinen lapinkentät, 916 AITTALAHTI Kivikautinen, pronssikautinen asuinpaikka 922 TIKKINIEMI LÄNSI Asuinpaikat, lapinkentät, historiallinen AHVENKUTUJÄRVI AHVENKUTUJÄRVI 2 Pyyntikuoppia Kivikautinen asuinpaikka ALUMAVAARA Työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat TULLAJÄVRI Asuinpaikat, lapinkentät, historiallinen NANGUVUONO, PONTIKKALAHTI Kuádáášluobbâlâš 1 / Tikkijärvi Rautakautinen ja keskiaikainen kivirakenne II Kivirakenteet, liesi MELLAJÄRVI Työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat KUOHANA Työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat KÖNKÄÄNSUVANTO 1 Kivikautinen asuimnpaikka KÖNKÄÄNSUVANTO 2 Työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat MIELLIJÄRVI Työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat 2308 Huonâsmyedhivááráás Työ- ja valmistuspaikat, Jollusjärvi Jollusjärvi Jollusjärvi Sarmijärvi Nellim Nellim Nanguvuono Nellim Nanguniemi

30 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys sudenkuopat Kähteejáávráš Työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuopat LIISANKOSKI Taide, muistomerkit, kaiverrukset, historiallinen LUOTTOJÄRVI 2 Kivikautinen, varhaismetallikautinen asuinpaikka Mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset 9043 Mielgânjargâ / Mielkkiniemi Mahdollinen lapinkenttä muinaisjäännös, Nanguniemi KODDEVUONA / Peuravuono Mahdollinen esihistoriallinen pyyntikuoppa, Peuravuono Menišjäävrih / Ylimmäinen Menesjärvi Mahdollinen esihistoriallinen pyyntikuoppa, Nanguniemi 1.

31 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 2-18 LIITE 1 2.MUINAISMUISTOJEN KOHDEKUVAUKSET Inari Markkinapaikat Nimi: Markkinapaikat Kunta: Inari Järjestysnumero:55 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: muinaisjäännösryhmät ei määritelty Lukumäärä: 5 Ajoitus: moniperiodinen Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 120,00 Z/m.mpy ylin: 125,00 Koord.selite: Keskipiste eroosion kuluttamalla niemellä, rajatun alueen ulkopuolella Etäisyystieto: Nellimin kirkosta noin 830 m länsiluoteeseen Peruskartta: Perusk. nimi: Nellimö Kuvaus: Nellimin kylässä Nellimivuonon pohjukan etelärannalla on sijainnut Nellimin saha. Sahan alueella on sijainnut markkina, talvikylä, jossa vielä 1910-luvulla erottui kuuden tulisijan ryhmä, neljä pyyntikuoppaa ja lisäksi 24 liesikiveystä kahdessa eri ryhmässä. Vuoden 1988 inventoinnissa todettiin, että sahan tontin ja varastoalueen tasaaminen sekä Petsamoon vievän maantien rakentaminen lienevät tuhonneet markkinan suureksi osaksi. Alueella on myös kivikautinen löytöpaikka Saha (kohde 478), joka on yhdistetty tähän kohteeseen. Luonti: Muutos: Inari Kotajärvi länsi Nimi: Kotajärvi länsi Kunta: Inari Järjestysnumero:857 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: kivirakenteet latomukset Lukumäärä: 2 Ajoitus: ajoittamaton Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 132,00 Z/m.mpy ylin: Koord.selite: Etäisyystieto: Ivalon kirkosta noin 11 km koilliseen. Peruskartta: Perusk. nimi: Jollusjärvi

32 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 2-19 Kuvaus: Kohde sijaitsee Kotajärven luoteisrannalla, järven ja Ivalo-Nellim -tien välissä, omakotitalon pihalla, rannasta noin 30 m päässä. Paikalla on kaksi ns. siuttavaarantyypin kivilatomusta eli liettä. Toinen latomuksista sijaitsee koiran juoksulangan alla, ja se oli paljastunut turpeen alta joitakin vuosia sitten. Latomus on 2 x 1,1 m kokoinen. Sen nurkalla kasvaa suuri mänty. Toinen latomuksista sijaitsee tästä 12 m lounaaseen. Tämän latomuksen koko on 1,6 x 0,9 m. Latomuksen ympäristö on lähes koskematon, mutta sen vieressä kasvaa kaksi nuorta koivua. Latomusten kivet ovat noin cm kokoisia, päädyissä hieman suurempia. Luonti: Muutos: Inari Ahvenkutujärvi Nimi: Ahvenkutujärvi Kunta: Inari Järjestysnumero:1034 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat Lukumäärä: 11 Ajoitus: esihistoriallinen Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 170,00 Z/m.mpy ylin: 175,00 Koord.selite: kuopan 9 gps-koordinaatti ryhmän keskiosassa Etäisyystieto: Ivalon keskustasta 17 km koilliseen Peruskartta: Perusk. nimi: Kuvaus: Kaikkiaan 11 havaitun pyyntikuopan järjestelmä Inarin kaakkoisosassa, Ahvenkutujärven etelärantaa myötäilevällä mäkisellä ja hiekkaisella kankaalla. Kuopat ovat itä-länsisuuntaisessa muodostelmassa ja noin 1100 m matkalla. Yhtä lukuun ottamatta (kuoppa 10) ne ovat kangasta kulkevan metsätien pohjoispuolella. Järveä lähimmät kuopat ovat siitä noin 100 m päässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-4 m ja cm syviä. Koordinaatti p= ; i= Luonti: Muutos: Inari Ahvenkutujärvi Nimi: Ahvenkutujärvi 2 Kunta: Inari Järjestysnumero:-1 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: asuinpaikat ei määritelty

33 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 2-20 Lukumäärä: 1 Ajoitus: kivikautinen Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 170,00 Z/m.mpy ylin: 175,00 Koord.selite: gps-koordinaatti Etäisyystieto: Ivalon kirkosta noin 17,3 km itäkoilliseen Peruskartta: Perusk. nimi: Kuvaus: Ahvenkutujärvi sijaitseemiellijävrin (Miellajärvi) länsipuolella. Järven pohjoisosan rannat ovat hyvin on kiviset, mutta etelärannassa sijaitsevan itä-länsisuuntaisen harjun maaperä on hienoa hiekkaa. Ahvenkutujärven etelärannalla on pyyntikuoppakohde Ahvenkutujärvi Pienialainen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ahvenkutujärven luoteispäästä 1,3 km eteläkaakkoon, Vellijärven kaakkoispäästä Ahvenkutujärven kaakkoisrannalle kulkevalla metsäautotiellä, noin 140 m järven rannasta etelään. Palanutta luumurskaa ja kvartsi-iskoksia havaittiin metsätieuran itäreunasta noin 10 m² kokoiselta alueelta. Löytöalueen ympärille, pääasiassa sen itäpuolelle tehtiin koskemattomaan maaperään koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen esihistoriallinen levähdyspaikka hiekkaharjun päällä, pyyntikuoppa-alueen pohjoispuolella. Luonti: Inari Alumavaara Nimi: Alumavaara Kunta: Inari Järjestysnumero:-1 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat Lukumäärä: 5 Ajoitus: ajoittamaton Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 145,00 Z/m.mpy ylin: 155,00 Koord.selite: gps-koordinaatti alueen keskeltä Etäisyystieto: Ivalon kirkosta 14,5 km koilliseen Peruskartta: Perusk. nimi: Kuvaus: Kohde sijaitsee Alumalompolan ja Könkäänsuvannon välissä sijaitsevan Alumavaaran loivalla kaakkoisrinteellä, noin 200 m Alumavaaran itäpuolella sijaitsevan lammen rannasta lounaaseen ja noin 100 m Alumalompolon Hoikkaniemeen kulkevan tien koillispuolella. Kohteen maaperä on hiekkaa, ja paikalla kasvaa

34 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 2-21 varttunutta kasvatusmetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta. Kohteessa on viisi pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat Alumavaaran kaakkoisrinteessä kaakko-luode-suuntaisessa rivissä. Luonti: Inari Tullâjävri Nimi: Tullâjävri Kunta: Inari Muut nimet: Tullujärvi Järjestysnumero:-1 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: asuinpaikat lapinkentät Lukumäärä: Ajoitus: historiallinen Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 145,00 Z/m.mpy ylin: 160,00 Koord.selite: Keskikoordinaatit Etäisyystieto: 30,8 km Ivalon kirkosta koilliseen. Peruskartta: W513 Perusk. nimi: Nellim Kuvaus: Kohde sijaitsee Ivalon kirkoista 38,5 km koilliseen Tullujärven kakkoisrannalla, Kotaniemi nimisestä niemestä luoteeseen. Paikalle pääsee Hakkuutarkoituksiin rakennettua metsäautotietä pitkin, josta on noin 0,6 km kävelymatka kentälle. Noin 250 metrin päästä parkkipaikalta kulkee polku, joko menee kentälle. Maasto on kivikkoista ja melko vaikeakulkuista. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää ja maaperää peittää paksu maannos. Aluskasvillisuus on varpukasveja; mustikkaa ja puolukkaa. Kenttää ympäröi mäntymetsä, mutta järven lähettyvillä kasvaa myös koivua ja rannassa on pajukkoa. Itse kenttä erottuu selkeästi ympäristöstään, sillä se kasvaa heinää. Kenttä on hyvin hoidettu ja sen alueelta on karsittu puustoa. Kenttää reunustaa riuku-aita, aita ja myös kentän rakennukset ovat paljon laajemmalla alueella kun peruskarttaan on merkitty. Kentän alueella on rakenteita tai niiden jäänteitä ainakin kolmesta eri rakennusvaiheesta. Kentän alueella on useita vanhoja rakennuksia ja lisäksi uudehko mökkirakennus ja sauna. Kentän vanha rakennuskanta koostuu yhdestä sauna-/navettarakennuksesta, porstuallisesta tuvasta, kahdesta vene- ja verkkovajasta, tuvasta, kolmesta aitasta, jalka-aitasta ja kellarista, joka tosin saattaa olla muita rakennuksia uudempi. Nämä rakennukset keskittyvät kentän kaakkoisosaan, lukuun ottamatta rannalla sijaitsevaa jalka-aittaa ja kaikki asuinrakennukset sijaitsevat aivan rannan tuntumassa. Kaikki rakennukset ovat salvottuja hirsirakennuksia, mutta porstuallisessa tuvassa ja pienemmässä tuvassa nurkkasalvokset on peitelty laudoituksella.

35 Maisemaselvitys ja kulttuuriympäristö-selvityksen täydennys 2-22 Kentässä on myös useita vanhempia rakennusten pohjia, joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Osittain pystyssä olevia ovat mm. kaksi aitan tai tuvan ( 1, ja 2) jäännöstä, joista on jäljellä enää vain alimmat hirret ja yksi tuvan tai aitan jäännös (3), jossa on vielä useampi sortunut hirsikerta jäljellä. Lisäksi voitiin havaita ainakin kaksi liettä, kodanpohja, jonkinlainen painanne, joka voisi olla mahdollinen talonpohja, yksi kellarinpohja ja yksi tuvanpohja jonka nurkassa erottuu piisinraunio. Nämä rakenteet, tai niiden jäänteet sijaitsevat ylemmällä terassilla, enemmänkin varsinaisen kentän keskellä. Lisäksi varsinaisen nykyisen kenttäalueen, jota rajaa riukuaita, ulkopuolella oli jäänteitä hirsituvasta tai aitasta, sekä yksi liesikiveys. Kenttä muodostaa erittäin hienon kokonaisuuden, joista liedet, kodan ja tuvanpohjat voivat olla 1800-lukua edeltävätä ajalta. Tullujärven lapinkenttää ovat asuttaneet Inarinsaamelaiset Vallet, Paadarit ja Vartiaiset. Paikka on ollut Talvipaikka, josta on muutettu kesäksi 25 kilometrin päässä sijaisevaan Sikastonlahteen. Tätä vuotuismuuttoa harjoittivat Tullujärven Vartiaiset vielä 1930-luvulla (Jefremoff 2001: 37). Lähteet: Irja Jefremoff 2001: Varriistâllâm Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4. Luonti: Muutos: Inari Nanguvuono, Pontikkalahti Nimi: Nanguvuono, Pontikkalahti Kunta: Inari Muut nimet: Na??avuona Järjestysnumero:-1 Laji: kiinteä muinaisjäännös Vedenalainen: ei Tyyppi: kivirakenteet latomukset Lukumäärä: 2 Ajoitus: rautakautinen Ajoitusei määritelty Ajoitus: keskiaikainen Ajoitusei määritelty Koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): I (ETRS-TM35FIN): Z/m.mpy alin: 120,00 Z/m.mpy ylin: 125,00 Koord.selite: Latomus 1 Etäisyystieto: 14,8 km Ivalon kirkolta koilliseen Peruskartta: Perusk. nimi: Kuvaus: Alue sijaitsee noin 14,8 km Ivalon kirkolta koilliseen Nanguniemessä, Nanguvuonon pohjoisrannalla, Pontikanlahdesta koilliseen olevan lahden rannalla. Menesniemeen menevältä maantieltä erkanee mökkitie, joka vie Menesniemen vastaiselle rannalle. Rantaa myöten kulkee poropolku, jota lienee marjastajatkin käyttävät hyväkseen. Ympäristön maasto on paikoin soista ja kuivemmilla alueilla kasvaa