OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vähä-Väkkärän ranta-asemakaavan osittainen muutos Porin kaupunki Rankun kylä Sopukka RN:o 6:68 Svälsö RN:o 6:70 (osa) 1

2 PORIN KAUPUNKI Rankun kylä VÄHÄ-VÄKKÄRÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS Sopukka RN:o 6:68 Svälsö RN:o 6:70 OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUN ALUSTAVAT TAVOITTEET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOITU AIKATAULU PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT

3 1. Suunnittelualue KUVA 1. Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan Porin kaupungin Rankun kylän tilalle Sopukka RN:o 6:68 ja osalle tilan Svälsö RN:o 6:70 aluetta. Tilat ovat yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kaava-alue sijaitsee noin 25 km Porin keskustasta luoteeseen Norsvälssöön saaren itäosassa. Suunnittelualue on rakentamatonta ranta-aluetta ja pinta-alaltaan noin 3 ha. Rantaviivan kokonaispituus on noin 570 m. Ranta-asemakaavan laatii maanomistajan toimeksiannosta Ympäristönsuunnittelu Oy Tampereelta. 3

4 2. Suunnittelun lähtökohdat MAAKUNTAKAAVA Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Ahlaisten maisema-alueeseen (vma). KUVA 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella. YLEISKAAVA Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Pohjois-Porin osayleiskaava, jossa suunnittelualue on suurimmaksi osaksi osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualueen pohjoisosa on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA). Norsvälssöön saari sisältyy alueeseen, jolla ympäristö säilytetään (s). KUVA 3. Ote Pohjois-Porin osayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. 4

5 RANTA-ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa lainvoiman saanut Vähä-Väkkärän rantakaava. Kaavamuutosalueella on maa- ja metsätalousaluetta (M) ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA-1). KUVA 4. Ote Vähä-Väkkärän rantakaavasta. Kaava-alue on osoitettu punaisella. RA-1 M Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen sekä erillisen rantasaunan. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2, ellei kaavamerkinnöin ole muuta osoitettu. Maa- ja metsätalousalue. Ei rakennusoikeutta. Avohakkuut ovat kiellettyjä 50 m leveällä rantavyöhykkeellä. Rakennusala. MUUT ALUEELLA TEHDYT JA TEHTÄVÄT SELVITYKSET Suunnittelualueelta ja lähiympäristöstä on valmistunut ja käytössä ranta-asemakaavatyössä seuraavia selvityksiä Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY-inventointi (Museovirasto) 5

6 Alueelle tehdään kaavamuutosta varten luontoselvitys kesän 2013 aikana. Kaavoitettavista kiinteistöistä laaditaan emätilaselvitys ja pohjakartta täydennetään. Kaavoituksen yhteydessä ja aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia tullaan käyttämään kaavan vaikutusten arvioinnin perusselvityksinä. 3. Suunnittelun alustavat tavoitteet Tavoitteena on siirtää ranta-asemakaavan korttelissa 2 sijaitseva tontin nro 3 rakennuspaikka saaren etelärannalle korttelin 3 tontin 4 itäpuolelle paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Rakennuspaikan uusi sijainti rajataan niin, että sen itäpuolella sijaitseva niemi jää rakentamisen ulkopuolelle. Uuden rakennuspaikan rakentamista tullaan ohjaamaan riittävillä kaavamerkinnöillä ja määräyksillä niin, ettei rakentamisella tule olemaan vaikutusta maisemaan. Siirrettävä rakennuspaikka KUVA 5. Alue, jonne rakennusoikeus siirretään. Uusi sijainti 4. Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan Kaavan vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen Vaikutukset läheiseen loma-asutukseen ja ihmisen aikaansaamaan maisemaan Vaikutukset ympäröiviin metsä- ja rantaluonnonarvoihin sekä luonnonmaisemaan 6

7 5. Osalliset Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaupungin hallintokunnat Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kulttuurilautakunta Vapaa-aikalautakunta Viranomaiset Satakuntaliitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan Museo 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen RANTA-ASEMAKAAVAN VIREILLETULO Ilmoitus vireilletulosta järjestetään niin, että osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kaavan vireilläolosta ilmoitetaan paikallisissa lehdissä (Sk, UA) ja kaupungin kotisivuilla internetissä. Kaavatyön aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja se on nähtävillä kaupungin kotisivuilla internetissä ja kaupunkisuunnittelun palvelupisteessä. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Osallisilla on oikeus esittää ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville Satakunnan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täsmentyy ja täydentyy suunnittelun kuluessa. OSALLISTUMINEN RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHEESSA Kaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä huomioidaan vireilletuloaikana saatu palaute ja käydyt viranomaisneuvottelut. Asemakaavaluonnoksen ja valmisteluaineiston nähtävilläolosta kuulutetaan paikallisissa lehdissä (Sk, UA) ja kaupungin kotisivuilla internetissä. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä kaupungin kotisivuilla internetissä ja kaupunkisuunnittelun toimitiloissa. Valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksista voi toimittaa nähtävilläoloaikana mielipiteensä kirjallisesti kaupungille. OSALLISTUMINEN RANTA-ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA Asemakaavaluonnoksesta laaditaan kaavaehdotus ottaen huomioon saatu palaute ja lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi toimittaa muistutukset nähtävilläoloaikana kirjallisesti kaupunginhallitukselle osoitettuna. Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta julkaistaan kuulutus kaupungin kotisivuilla internetissä, ilmoitustaululla ja paikallislehdissä. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat nähtävillä Porin kaupungin kotisivuilla internetissä ja kaupungin toimitiloissa. 7

8 Kaavoitustyön aikana osalliset voivat olla yhteydessä Porin kaupungin toimihenkilöihin tai kaavan laatijaan Ympäristönsuunnittelu Oy:öön. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Alueen suunnitteluun liittyen järjestetään viranomaisneuvottelu kaavoitustyön alkuvaiheessa ja tarvittaessa ennen valtuustokäsittelyä. Valmisteluvaiheen aineistosta ja kaavaluonnoksesta sekä asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunto kaupungin tekniseltä lautakunnalta, Satakunnan ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta ja Satakunnan Museolta. 7. Arvioitu aikataulu Luontoselvitys kesällä 2013 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnosvaiheen nähtävilläolo alkuvuodesta 2014 Valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu Ehdotusvaiheen nähtävilläolo kevätkesällä 2014 Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavaehdotus kaupunginvaltuustossa kesällä Palaute ja yhteystiedot PORIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Valtakatu PORI puh. (02) etunimi.sukunimi@pori.fi Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä puh. (02) olavi.makela@pori.fi KAAVAA LAATIVA KONSULTTI: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu TAMPERE etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Sini Suontausta puh sini.suontausta@ymparistonsuunnittelu.fi 8

9 LIITE 2 OTE VOIMASSA OLEVASTA RANTA-ASEMAKAAVASTA 1:3000 Rantakaavamääräykset- ja merkinnät. Loma-asuntojen korttelialue, jonka rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen lomaasuntorakennuksen sekä erillisen rantasaunan. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2, ellei kaaavamerkinnöin ole muuta osoitettu. Maa- ja metsätalousalue. Ei rakennusoikeutta. Avohakkuut ovat kiellettyjä 50 m leveällä rantavyöhykkeellä. 3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Korttelin, korttelinosan tai alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Korttelin numero. Rakennuspaikan numero. Rakennusala. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 9

10 YLEISTÄ: Lomarakennusten on oltava puurakenteisia ja niiden julkisivut on maalattava tai muutoin käsiteltävä tumman tai himmeän sävyisiksi ja maastoon hyvin soveltuviksi. Vanhat rakennukset saa käsitellä niiden alkuperäisellä värillä. Lomarakennusten rannanpuoleinen julkisivukorkeus saa olla enintään 3,5 m. Rakennus on sijoitettava rakennuspaikalla vähintään 4 m etäisyydelle naapurin rajasta. Loma-asuntojen korttelialueella sallitaan jätteiden poisto vain umpisäiliöön ja poiskuljetus tai kuivakäymälät ja kompostit. Jätehuolto on hoidettava niin, ettei jätteistä aiheudu haittaa naapureille ja ettei saastetta joudu vesistöön, pohjaveteen eikä juomavedenottamoihin. Saunajätevedet on imeytettävä maahan vähintään 15 m etäisyydellä rannasta. 10

11 LIITE 3 LUONTOSELVITYS PORIN NORSVÄLSSÖÖSSÄ YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY

12 Luontoselvitys Porin Norsvälssöössä 2013 Selvityksen kohteena on Porin sisäsaaristossa sijaitseva Norsvälssöö nimisen saaren kaakkoisosa. Selvityksen tarkoituksena on tarkastella mahdollisuutta siirtää loma-asunnon rakennuspaikkaa aiemmin suunnitellusta. Selvitys tehtiin otollisten sääolojen vallitessa. Selvityksen teki luontokartoittaja Vesa Salonen. Norsvälssöön saari Norsvälssöön saari sijaitsee Porin kaupungin luoteispuolella, Lampaluodon pohjoispuolella ja Katavakarinselän koillispuolella. Norsvälssöön saari on metsäinen ja saaren kaakkoisosa on alavimpia maastokohtia lukuun ottamatta suurelta osin kangasmaata. Kangasmaat ovat kohonneet merestä jo hyvin kauan sitten, kun taas alavammat maastokohdat rannan tuntumassa ovat suhteellisen äskettäin umpeen kasvaneita entisiä lahtia ja vesijättömaita. Saaren kaakkoisosan maasto ja rantavedet ovat hyvin kivikkoisia. Selvitysalueen sijainti 12

13 Norsvälssöön kaakkoisosan selvitysalue rajattuna punaisella 13

14 Kangasmaat Kangasmailla kasvaa metsää, joka on melko luonnontilaista ja monin paikoin hyvin tiheää. Metsän puusto on kuusivaltaista sekapuustoa. Kuusten joukossa kasvaa sekapuina etenkin koivua, mutta siellä täällä myös mäntyä, pihlajaa ja tervaleppiä. Katajia kasvaa sirotellen. Selvitysalueen puustoa ei ole viime vuosikymmeninä kaadettu juuri lainkaan, vain alueen poikki kulkevan sähkölinjan alta puustoa on raivattu. Selvitysalueen metsien luonnontilaisuus on melko hyvä ja metsissä on suhteellisen runsaasti lahopuuta. Sekä maassa lahoava puuaines että yhä pystyssä olevat kuolleet puut pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta elättäen mm. sieniä ja hyönteisiä sekä tarjoten pesimäpaikkoja linnuille. Tiheän puuston vuoksi metsän pohja on varjoisa ja aluskasvillisuus on melko niukkaa. Kasvilajistoa luonnehtivat tuoreille ja lehtomaisille kankaille ominainen tavanomainen kasvilajisto, kuten käenkaali, oravanmarja, metsätähti, metsämaitikka, kangasmaitikka ja lillukka. Metsän painannekohdissa kasvaa myös hieman kosteampien elinolojen kasveja, kuten riidenliekoa sekä iso- ja metsäalvejuurta, paikoin myös vähän korpi-imarretta ja hiirenporrasta. Kasvillisuuden pohjakerroksessa valtalajina on metsäkerrossammal. Sen peittävyys on hyvin aukkoinen ja pimeimmillä paikoilla kasviton karikepinta kattaa maan laajasti. Painannepaikoissa on pieniä rahkasammalkasvustoja. Kivien pinnoilla kasvaa melko paljon koristeellista (huopa)nahkajäkälää. Jääkauden jälkeisen maan kohoamisen vuoksi Pohjanlahden rantojen luontotyyppejä ja niiden kehityssarjoja tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Meren rannan läheiset lehtomaiset ja tuoreet kuusivaltaiset metsät ovat monin paikoin muuttuneet luonnontilaisesta ihmistoimien, kuten esimerkiksi metsätalouden ja rantarakentamisen johdosta. Tästä syystä ne rannikon lehtomaiset ja tuoreet kuusikot, joiden luonnontilaisuus on hyvin säilynyt, on elinympäristöjen uhanalaisuutta punnitessa arvioitu erittäin uhanalaisiksi (EN) elinympäristöiksi. Norsvälssöön kaakkoisosan kangasmetsä vastaa tätä uhanalaista luontotyyppiä melko hyvin. 14

15 15

16 Lehdot Saaren kaakkoisosan alavat maastokohdat, entiset lahdet ja vesijättömaat, ovat kosteaa lehtoa. Puustona näissä kosteissa lehdoissa kasvaa etenkin tervaleppiä, mutta myös koivua ja tuomea esiintyy. Puita kasvaa harvakseltaan ja lehdoissa on pieniä puuttomia kohtia. Aukkopaikat ovat suurten ruohovartisten kasvien vallassa. Lehtojen maapohja on pehmeää liejua tai mutaa ja sillä kasvava aluskasvillisuus on runsasta, monilajista ja pienimuotoisesti vaihtelevaa. Ainakin paikoin runsaina esiintyviä kasvilajeja lehdoissa ovat mesiangervo, suo-orvokki, mesimarja, terttu- ja ranta-alpi, kastikka, rantamatara, rentukka, merivirmajuuri, kurjenmiekka ja iso- sekä metsäalvejuuri. Vähälukuisemmin esiintyy isohierakkaa, luhtavuohennokkaa, rantakukkaa, rantayrttiä, myrkkykeisoa, vesikuusta, ojakellukkaa, puna-ailakkia, viiltosaraa, kurjenjalkaa ja luhtalitukkaa. Rantalehtojen kasvillisuuden pohjakerroksessa kasvaa paikoin vähän okarahkasammalta ja lehväsammalia, mutta enimmäkseen kasvualusta on sammaleton. Rantalehdot ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja ne luetaan luontotyypiltään rannikon kosteisiin terva- ja harmaaleppälehtoihin kuuluviksi. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa tämä luontotyyppi on arvioitu silmälläpidettäväksi (NT) ei siis varsinaisesti uhanalaiseksi. 16

17 17

18 Ranta Ulkonevat osat selvitysalueen vesirajasta ovat enimmäkseen kasvitonta kalliota ja kookasta kivikkoa. Näillä kohdin ei vesirajassa kasva kasveja. Selvitysalueen kaakkoiskärjessä, metsän reunassa, kasvaa vähän tyrniä, joka on rantakasviksi luettava. Suojaisammilla rannan osilla, kuten lahdelmissa, kasvaa vesirajan luona jonkin verran järviruokoa ja ihan vähän kaislaa. Järviruo'on määrä on kuulemma pikku hiljaa vuosien myötä lisääntynyt. Järviruokokasvustot ovat korvanneet vesirajan luota matalamman ja lajirikkaamman kasvillisuuden. Selvityksen alkukesäisestä ajankohdasta johtuen varsinaisia vesikasveja ei vielä ollut havaittavissa. 18

19 Linnut Luontoselvityksessä saaressa havaittiin seuraavat lintulajit: peippo, pajulintu, mustarastas, rautiainen, käpylintu, varis, uuttukyyhky ja tuulihaukka. Tuulihaukalla vaikutti olevan pesä selvitysalueen pohjoisosassa, sillä emo varoitteli kiihkeästi paikalla kuljettaessa. Tuulihaukan otaksuttu pesä näkyi eräässä kuusista. Ranta-alueella viivähti kalalokki, mutta merkkejä siitä, että kalalokki pesisi selvitysalueella tai aivan sen välittömässä läheisyydessä ei havaittu. Selvitysalueen edustalla vesialueella havaittiin merilokki, harmaalokki, kalalokki, naurulokki, pikkulokki, kala-/lapintiira, silkkiuikku, kanadanhanhi ja kyhmyjoutsen. Lähimmät saaret selvitysalueen itä- tai itäkaakkoispuolella ovat metsäisiä, kuten varsinainen selvitysaluekin. Mikään näistä saarista tai niiden ranta-alueista ei näyttänyt olevan vesi- ja rantalintujen suosima pesimäpaikka. Sensijaan hieman kauempana selvitysalueen itäpuolella sijaitsevat lähes puuttomat luodot näyttivät olevan ainakin lokkilintujen pesinnän kannalta tärkeitä paikkoja. Sienet Vaikka selvityksen alkukesäinen ajankohta ei suosinut yksivuotisten sienilajien havaitsemista, lahottajasieniä löytyi useita lajeja: kantokääpä, taulakääpä, pörrökääpä, lepänkääpä ja tervakääpä. Kaikki lajit ovat tavallisia. 19

20 Yhteenveto luontoselvityksestä Luontoselvityksessä ei tullut ilmi sellaisia seikkoja, jotka estäisivät suunniteltua rakennuspaikan siirtoa. Rakennuspaikan suunniteltu siirtäminen nykyiseltä paikaltaan selvitysalueen pohjoisreunasta selvitysalueen lounaiskulmaan saaren etelärannalle ei aiheuta olennaisia luonnonarvojen menetyksiä, koska metsä ja maasto kummallakin esillä olleista rakennuspaikoista ovat verraten samantapaisia. Tuulihaukan pesän sijainti selvitysalueen pohjoisosassa puoltaa rakennuspaikan siirtämistä saaren etelärannalle, jotta pesäpaikan lähiympäristö säilyisi rauhallisena vastaisuudessakin. Rakennuspaikan siirto ei myöskään vaaranna lintujen pesimärauhaa Norsvälssöön kaakkoisrannalla, kuten kartan perusteella saattaisi olettaa, sillä Norsvälssöön kaakkoisranta ja sitä lähimmät rannat eivät ole (lokki-, vesi- tai kahlaaja-)lintujen suosimia pesimäpaikkoja. Luontoselvitysalue rajattu punaisella, tuulihaukan pesän arvioitu sijainti osoitettu punaisella pallolla ja rantalehdot vihreällä. Valkoiseksi jäävät alueet ovat pääosin kangasmaata. 20

21 LIITE 4 EMÄTILATARKASTELU 21

22 LIITE 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS SEKÄ KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 22

23 23

24 LIITE 6 HAVAINNEKUVA 24

25 LIITE 7 RANTA-ASEMAKAAVAN TILASTOTIEDOT 25