Pohjanmaan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014"

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelma

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjanmaan strategisen kehittämisen perustana Maakuntaohjelman valmisteluprosessi Pohjanmaan maakunnan nykytilasta ja kehittymismahdollisuuksista Toimintaympäristön muutoksen heijastusvaikutukset haasteena Pohjanmaan kehitykselle Pohjanmaan vahvuuksista vankka pohja positiiviselle kehitykselle Maakunnan kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet toimintalinjoittain vuosina Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Toimintalinjan 1 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Toimintalinjan 2 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Toimintalinjan 3 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Toimintalinjan 4 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Toimintalinjan 5 ympäristövaikutusten arviointi Maakuntaohjelman koordinoitu toteuttaminen laajana yhteistyönä Maakuntaohjelman rahoitus Maakuntaohjelman seuranta Liite 1 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointiprosessin (OAS) kuvaus..65

3 3 Esipuhe Kirjoitetaan myöhemmin.

4 4 1. Johdanto Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman tavoitteet perustuvat maakuntavaltuuston hyväksymän Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 pitkän aikavälin visioon Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä. Vuonna 2040 Pohjanmaa on energinen ja hyvinvoiva, monipuolisen elinkeinoelämän ja menestyksen kärkiä tukevan huippututkimuksen ja -koulutuksen tyyssija sekä dynaaminen, kansainvälinen ja monikulttuurinen alue, jonka menestys perustuu evolutiiviseen kehittämiseen, vahvaan tavoitteelliseen yhteistyön ja yrittämisen kulttuuriin sekä kestävän kehityksen mukaiseen aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen. Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Vaasa Pohjanmaan keskuskaupunkina on Suomessa logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilin ansiosta viiden merkittävimmän kaupungin joukossa Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjanmaan strategisen kehittämisen perustana Lukuisat Pohjanmaan kehittämiseen osallistuvat toimijat ja heidän muodostamansa kumppanuudet ja yhteistyöverkostot ovat avainasemassa kehittämistyössä. Maakuntaohjelma kuvaa, miten maakuntasuunnitelman vuoteen 2040 ulottuva visio toteutetaan lähivuosina, käytännössä kulloinkin neljän vuoden aikana, ja se antaa raamit toimijoiden keskinäiselle työnjaolle ja yhteistyölle. Juuri maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen toimijoiden laatimat erilaiset kehittämisohjelmat, toimintalinjaukset ja rahoituksen (kuva 1). Se ohjaa valintoja, joita Pohjanmaan kehittämiseksi tehdään. KANSALLISET STRATEGIAT Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista KANSALLISET ERITYISOH- JELMAT - Osaamiskeskusohjelma - Koheesio- ja kilpailukykyohjelma - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma - KUNNAT - SEUTUKUNNAT - KUNTAYHTYMÄT - ALUEELLISET KEHITTÄMIS- YHTIÖT MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN YHTEINEN TAHTOTILA perustuen MAAKUNTASUUNNITELMAAN (Työ- ja elinkeinoministeriö) TAVOITTEENA: EU-OHJELMAT - EU:n alueellinen maaseutuohjelma - EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR toimenpideohjelmat - EU:n tutkimuksen puiteohjelmat, - Alueellisen yhteistyön tavoite Botnia- Atlantica --Euroopan kalatalousrahasto -Toimintaryhmien LEADER SEKTORIHALLINTO -Pohjanmaan ELY-keskus, TEM, MMM,OKM -Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, YM, LVM - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: YM, OKM, STM, SM Selkeä, yhteisesti hyväksytty maakunnan tahtotila, jolla pystytään vaikuttamaan rahoituksen suuntaamiseen (VM) Kuva 1. Maakuntaohjelman rooli maakunnan tahtotilan ilmaisijana.

5 5 Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa on esitetty maakunnan kehittämisen strategiset linjaukset, jotka muodostavat maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet. Toimintalinjoittain on puolestaan kirjattu keskeisimmät kehittämislinjaukset ja tärkeimmät kärkihankkeet maakunnan kehittämiseksi vuosina Maakuntaohjelma sisältää myös arvion näiden rahoituksesta. Maakuntaohjelman toteuttamiseksi laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, jossa hallinnonalakohtaisesti määritellään maakuntaohjelman toteuttamisen vuotuiset valtionrahoitustarpeet. Pohjanmaan maakuntahallitus teki päätöksen maakuntaohjelman valmistelun aloittamisesta ja asetti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) mukaisesti 30 päiväksi. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelmatyö käynnistyi maakuntahallituksen päätöksellä Liitteenä 1 on Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointiprosessin kuvaus. Toimintalinjoittaiset ympäristövaikutusten arvioinnit on luettavissa maakuntaohjelmasta. Maakuntaohjelman ympäristöselostus on Pohjanmaan liiton kotisivuilla osoitteessa Maakuntaohjelman valmisteluprosessi Pohjanmaan maakuntaohjelman ja -suunnitelman valmistelu käynnistettiin Vaasan yliopiston tekemällä tutkimuksella Aikaansaava alue Pohjanmaan menestystekijät. Tutkimusraportti herätti runsaasti mielenkiintoa ja kehitykselle ensiarvoisen tärkeän keskustelun Pohjanmaan tulevaisuuden valinnoista. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sisällöllinen valmistelu käynnistyi laajalle asiantuntijajoukolle suunnatulla aloitusseminaarilla. Suunnittelutyötä teki 14 eri asiantuntijaryhmää ns. Call For Papers -menettelyn avulla. Suunnittelutyössä hyödynnettiin sähköistä alustaa, intranetiä. Maakuntaohjelman valmistelussa on otettu huomioon paitsi uusi voimaan astunut alueiden kehittämislainsäädäntö ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista myös lukuisat globaalit, EU:n sekä kansalliset kehittämisohjelmat ja strategiat. Myös WFA-liittojen yhteistyönä teettämän maakuntaohjelmien arvioinnin tulokset hyödynnettiin valmisteluprosessissa. Maakuntaohjelman valmisteluun liittyvät taustamuistiot on koottu Pohjanmaan liiton kotisivuille osoitteeseen

6 6 2. Pohjanmaan maakunnan nykytilasta ja kehittymismahdollisuuksista 2.1 Toimintaympäristön muutoksen heijastusvaikutukset haasteena Pohjanmaan kehitykselle Maailmantalouden vaikutukset Pohjanmaalle Pohjanmaalla 2000-luku oli menestyksen aikaa. Tuotanto ja vienti kasvoivat nopeasti ja työllisyystilanne parani jatkuvasti. Teollisuuden hyvä kehitys huipentui vuosina 2007 ja 2008, jolloin teollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat huomattavasti ripeämmin kuin koko maassa keskimäärin. Etlan arvion mukaan bruttokansantuote Pohjanmaalla kasvoi vuonna 2008 jopa 13,3 prosenttia, kun koko maassa jäätiin vain 1,6 prosentin kasvulukemiin. Maakunnan suurimmilla teollisuuden aloilla, koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja huollossa sekä sähkölaitteiden valmistuksessa, kasvu näyttää jatkuneen reippaana vielä vuoden 2009 alkupuoliskollakin. Vahvasta kasvusta huolimatta maailmantaloutta raskaasti koetelleen taantuman vaikutukset näkyvät kuitenkin Pohjanmaallakin. Monilla teollisuuden toimialoilla sekä rakentamisessa ja kaupan alalla liikevaihto kääntyi laskuun jo vuoden 2008 alkupuolella. Suuret yritykset vähentävät vaikeina aikoina alihankintaansa oman henkilöstön työllisyyden turvaamiseksi, mikä näkyy nopeasti tyypillisten alihankkijatoimialojen liikevaihdossa. Myös metsäteollisuuden tilanne on heikentynyt merkittävästi mm. Kaskisten Oy Metsä-Botnian Ab:n sellutehtaan lakkauttamisen vuoksi. Metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa myös Pietarsaaren seudulla, jossa on jouduttu turvautumaan laajoihin lomautuksiin. Koko teollisuuden tasolla Pohjanmaalla on kuitenkin selvitty tähän asti kohtuullisen hyvin, ja liikevaihdon lasku on ollut huomattavan loivaa koko maan tasolla tapahtuneeseen jyrkkään pudotukseen verrattuna. Lähivuosien osalta paljon riippuu siitä, miten pian maakunnan talous nousee taantumasta. EK:n suhdannebarometri marraskuulta 2009 ennakoi suhdanteiden huononevan edelleen vanhan Vaasan läänin alueella. Etla kuitenkin ennustaa Pohjanmaalle lähivuosina varsin suotuisaa kehitystä. Vaikka Pohjanmaan bruttokansantuotteen arvioidaan laskeneen vuonna 2009 hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin, vuosiksi ennustetaan koko maata nopeampaa kasvua. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa Pohjanmaalla vuosina maakunnista kolmanneksi nopeimmin. Merkillepantavaa on, että Etlan arvion mukaan vuoden 2008 ripeä kasvu nosti Pohjanmaan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen koko maan keskitason yläpuolelle. Tähän joukkoon on toistaiseksi kuulunut vain kolme maakuntaa, sillä Uudenmaan ja Ahvenanmaan korkeat luvut nostavat koko maan keskimääräisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen huomattavan korkeaksi. Keskipitkällä aikavälillä Pohjanmaan kehitykseen vaikuttaa merkittävästi globalisaation aiheuttama rakennemuutos. Yleisesti on ennakoitu, että tuotannollisen toiminnan siirtäminen halvempien tuotantokustannusten maihin tulee kiihtymään. Myös Pohjanmaalla tärkeät kone- ja metalliteollisuus sekä sähkötuoteteollisuus ovat vaaravyöhykkeessä. Globaalin verkostoitumisen ja yhteistyön merkitys kasvaa edelleen. Omien vahvojen erityisosaamista vaativien alojen löytäminen on aivan oleellisen tärkeää, sillä kertaluontoisissa erityistuotteissa tuntihintaa tärkeämmäksi nousee osaamisen merkitys. Tarvitaan korkeaa osaamista ja jatkuvaa tuotekehitystä sekä kykyä sopeutua ketterästi jatkuviin ja nopeisiin muutoksiin. On tärkeää, että uudet ideat ja keksinnöt saadaan nopeasti jalostetuksi todellisiksi innovaatioiksi, joilla on kaupallista arvoa. Myös hyvän infrastruktuurin merkitys on suuri, jottei syrjäinen sijainti muodostu tuotantotoiminnan esteeksi.

7 7 Hyvän 2000-luvun kehityksen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että tähän saakka Pohjanmaa on kuulunut globalisaation voittajiin. Täällä on osattu sopeutua alati muuttuviin kansainvälisen kaupan vaatimuksiin. Pohjanmaan vahvuutena voidaankin pitää sitä, että kansainvälisellä toiminnalla ja jatkuvalla sopeutumisella on maakunnassa pitkät perinteet. Globalisaatiota suurempana uhkana voidaankin pitää protektionismin nousua. Protektionismin lisääntyminen maailmalla heikentäisi Pohjanmaan avoimen, vientiin perustuvan teollisuuden toimintaedellytyksiä nopeasti. Väestön muutoksen vaikutukset työelämään ja koulutukseen Sekä väestön että työllisyyden kehitys on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Väestö on kasvanut tasaisesti, ja vuonna 2009 väestönlisäys ylitti jälleen edellisen vuoden lukemat. Väkiluku kasvoi peräti henkilöllä eli 0,6 prosenttia, kun koko maassa väkiluku kasvoi 0,5 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa Pohjanmaalla oli Tilastokeskuksen arvion mukaan jo asukasta. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla varsin tasaisesti. Pohjanmaan 17 kunnasta vain neljässä väestön määrä laski vuonna Näistä kunnista kaksi, Närpiö ja Kaskinen, sijaitsevat Suupohjan rannikkoseudulla, jossa väestökehitys on ollut negatiivista jo pitkään. Nopeinta väestönkasvu vuonna 2009 oli Vaasan seudulla, jossa kasvua oli Tilastokeskuksen arvion mukaan 1,1 prosenttia. Kunnista suhteellisesti nopeimmin kasvoivat Oravainen, Luoto, Mustasaari, Vaasa ja Laihia, joissa kaikissa kasvu nousi yli yhden prosentin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku jatkaa maltillista kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Ennusteen mukaan koko Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun väkiluku kasvaa suhteellisesti samaa tahtia koko maan väkiluvun kasvun kanssa. Vaasan seudun väkiluku sen sijaan kasvaa suhteellisesti koko maata nopeammin. Suupohjan rannikkoseudulle Tilastokeskus puolestaan ennustaa nopeaa väestön vähenemistä. Myös työllisyyden kehitys on Pohjanmaalla ollut viime vuosina jatkuvasti maan kärkitasoa. Vaikka heikentynyt talouden tila on odotetusti aiheuttanut työttömyyden kasvua, työttömyysaste joulukuussa 2009 (8,2 %) oli kuitenkin edelleen yhdessä Uudenmaan kanssa Manner-Suomen alhaisin. Maakunnan sisällä erot työttömyysasteissa ovat kuitenkin suuria. Alle 5 prosentin työttömyysasteen kuntia ovat edelleen Oravainen ja Vöyri-Maksamaa, kun taas erityisesti metsäteollisuuden vaikeuksista kärsivissä Pietarsaaressa ja Kaskisissa työttömyysaste on noussut jo 12 prosentin tietämiin. Lähivuosina työllisyyden kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten nopeasti maailmantalous ja Suomi selviävät taantumasta. Etlan ennusteen mukaan työttömyys kasvaa Pohjanmaalla vuonna 2010 koko maata nopeammin, mutta kääntyy koko maata ripeämpään laskuun vuosina Työllisyysasteen ennustetaan laskevan vielä vuonna 2010, mutta ei kuitenkaan missään vaiheessa alle 70 prosentin. Taantuman jälkeen esiintynee yhtaikaa sekä rakenteellista työttömyyttä että työvoimapulaa tietyillä aloilla. Merkillepantavaa on se, että EU:n aikana työpaikat ovat lisääntyneet neljänneksellä Vaasan seutukunnassa ja viidenneksellä Pietarsaaren seutukunnassa, mutta pysyneet ennallaan Kyrönmaalla ja Suupohjan rannikkoseudulla. Keskusten kasvua ovat vauhdittaneet teollisuuden ja kaupan sekä muiden palveluiden voimakas kasvu. Teollisuus tuottaa lähes 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Koko yritysliikevaihdosta miltei kaksi kolmasosaa on kasautunut Vaasan seutukuntaan. On siis ymmärrettävää, että Vaasan seudun menestys on tärkeää myös muun maakunnan hyvinvoinnille.

8 8 Väestö Pohjanmaalla vanhenee nopeasti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 18,5 prosentista 23,3 prosenttiin. Samaan aikaan työikäisten (15 64-vuotiaat) määrä laskee nopeasti. Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2020 mennessä kaikissa Pohjanmaan seutukunnissa, ja synkin tilanne tulee olemaan Suupohjan rannikkoseudulla. Väestön ikääntyessä koko maassa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee alueiden välillä väistämättä lisääntymään. Alueiden kilpailukyvyn kannalta on aivan oleellista, että osaavaa työvoimaa löytyy riittävästi erityisesti maakunnan avainklustereiden, kuten energiateollisuuden tarpeisiin. Myös alati kasvavasta vanhusväestöstä huolehtiminen vaatii jatkossa yhä enemmän työvoimaa. Tällä hetkellä Pohjanmaan väkiluku kasvaa korkean syntyvyyden ja maahanmuuttajien ansiosta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Pohjanmaa kuitenkin menettää jatkuvasti asukkaita, kun mm. alueen oppilaitoksista valmistuneet muuttavat etelän kasvukeskuksiin. Kilpailussa osaavasta työvoimasta keskeiselle sijalle nousevat monipuoliset työmarkkinat. Perhekuntien molempien vanhempien työllistymisen kannalta on tärkeää, että Pohjanmaalla on teollisuuden työpaikkojen lisäksi myös riittävästi yksityisten palvelualojen sekä julkisen sektorin työpaikkoja. Kehittymisen varaa on, sillä kiinteistö- ja yrityspalvelut sekä kauppa työllistävät suhteellisesti vähemmän ihmisiä Pohjanmaalla kuin koko maassa. Hyvien työmahdollisuuksien lisäksi myös mm. viihtyisät asunympäristöt ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat valtteja osaavasta työvoimasta kilpailtaessa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa on tärkeää myös se, että maakunnan koulutusjärjestelmä säilyy edelleen toimivana ja monipuolisena. Vuonna 2008 Pohjanmaalla oli yhteensä 153 peruskoulua ja 16 lukiota. Ammatillisia oppilaitoksia on maakunnassa kolme ja korkeakouluyksikköjä kokonaista 7 kappaletta. Alueen korkeakoulujen kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää, jotta alueelle saadaan houkuteltua mahdollisimman kyvykkäitä opiskelijoita. Myös oikeiden tutkimuksen kärkialueiden identifioiminen ja niihin panostaminen on tärkeää. Työvoiman riittävyyden kannalta on oleellista myös se, kuinka paljon työuria onnistutaan lähivuosina pidentämään sekä työuran alku- että loppupäästä. Opiskeluaikojen lyhentäminen, välivuosien poistaminen ja koulutusta vastaavan työnsaannin kannustaminen sekä työhyvinvoinnin ja työssäviihtymisen parantaminen ovat tekijöitä, joihin maakunnan toimijat voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Niin ikään maahanmuuttajien kotouttamisella, koulutuksella ja työllistymisellä on oma merkityksensä työvoiman riittävyyden kannalta. Maahanmuuttajissa ja ulkomaisissa opiskelijoissa piilee merkittävä työvoimaresurssi, jota Pohjanmaallakaan ei vielä ole saatu riittävän tehokkaaseen käyttöön. Kunta- ja palvelurakenne muutospaineiden keskellä Pohjanmaan kuntien lähtötilanne ennen nykyistä taantumaa oli kohtuullinen. Vuonna 2008 vuosikate oli positiivinen kaikissa Pohjanmaan kunnissa. Pohjanmaan kunnista Kaskisissa, Kristiinankaupungissa, Vaasassa, Laihialla ja Kruunupyyssä vuosikate oli koko maan keskimääräistä vuosikatetta korkeampi. Vuonna 2008 Pohjanmaan kunnista eniten lainaa asukasta kohden oli Pietarsaaressa (3 818 ) ja vähiten Vöyri- Maksamaalla (146 ). Kunnista vain Pietarsaaressa, Kaskisissa ja Vähässäkyrössä oli enemmän lainaa asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Kuntatalouden kiristyminen näkyy kuitenkin jo mm. tuloveroprosentin nousussa. Vuonna 2009 Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,23, kun koko maassa se oli 18,59.

9 9 Vuonna 2009 tuloveroprosenttiaan nosti kolme kuntaa, kun taas vuonna 2010 tuloveroprosentin nostoon joutuu turvautumaan jo kahdeksan kuntaa. On selvää, että yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista tulee olemaan kuntatalouden saattaminen kestävälle pohjalle. Nykyisen taantuman aiheuttaman veropohjan kaventumisen ja väestön nopean ikääntymisen johdosta ei selvitä ilman merkittäviä kunta- ja palvelurakenteen muutoksia. Kuntakartta muuttuu Suomessa nyt nopeasti, minkä aiheuttamat vaikutukset on syytä ottaa vakavasti myös Pohjanmaalla. Palvelu- ja kuntarakenteen haasteena on tukea kestävän palvelutuotannon järjestämistä, jotta tasokkaat ja kustannustehokkaat palvelut ovat kuntalaisten saatavilla tasapuolisesti maakunnassamme. Lasten ja nuorten asema muutosten keskellä Lasten ja nuorten asema nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa on kaksijakoinen. Osa lapsista voi erittäin hyvin ja heistä huolehditaan, mutta osa lapsista voi huonosti ja jää jopa heitteille vanhempien kamppaillessa työelämän paineiden tai muiden vaikeuksien taakan alla. Syrjäytyminen ja jopa työttömyyden periytyminen sukupolvelta toiselle näkyvät yhteiskunnassamme jo nykyään. Taantuman keskellä huolestuttavaa on erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu. Joulukuussa 2009 alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli noussut jo henkeen. Nuorten työttömien määrä oli kasvanut lähes 70 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, kun kasvu koko maassa oli noin 44 prosenttia. Lisäksi merkille pantavaa on, että suurimmalla osalla työttömistä alle 30-vuotiaista on koulutus eikä töitä tästä huolimatta löydy. Toisaalta alle 25-vuotiaiden työttömien osuus koko maan nuorten työttömien määrästä on Pohjanmaalla pienempi kuin osuus koko maan nuorisosta, eli tästä näkökulmasta tilanne on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten työttömyyteen tulee aina suhtautua vakavasti, sillä jo muutaman kuukauden työttömyys passivoi ja voi vaikeuttaa nuoren työnsaantia merkittävästi. Syrjäytymiseen ei ole varaa, sillä suurten ikäluokkien poistuman takia lähivuosina uhkaa ankara työvoimapula. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapsiin, jotka ovat tärkeä voimavara Pohjanmaan elinkeinoelämälle ja muulle yhteiskunnalle. Syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet sekä koulutus- ja työpaikkojen varmistaminen kaikille ovat elintärkeitä asioita koko alueen elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta. Tärkeää olisi myös, että alueella olisi tarjolla riittävästi monipuolisia työmahdollisuuksia alueen korkeakouluista valmistuneille. Osaava työvoima pakenee alueelta, mikäli ensimmäistä työpaikkaa ei löydy nopeasti opintojen päättymisen jälkeen. On tärkeää sitouttaa tänne tulevia niin kotimaisia kuin myös ulkomaisia opiskelijoita esimerkiksi erilaisin kannustimin. Ilmastonmuutos toimenpiteiden vauhdittajana Yksi keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita on ilmastonmuutos ja sen torjunta. Tällä hetkellä sähköntuotannon osalta yli puolet voimalaitospolttoaineista on Pohjanmaalla fossiilisia. Sähkönkulutus lisääntyy nopeammin kuin Suomessa keskimäärin (3 474 GW vuonna 2007). Lämmöntuotannossa suositaan edelleen öljyä, sillä kolmasosa alueen kiinteistöistä on öljylämmitteisiä. Kiinteistöjen lämmitykseen käytetään öljyä 2,5 TWh/vuosi. Liikenteen kuljetukset ovat sataprosenttisesti riippuvaisia mineraaliöljypohjaisista polttoaineista. Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on se, miten fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan radikaalisti vähentää ilman, että alueen kilpailukyky rapautuu.

10 10 Ilmastonmuutos voidaan kuitenkin Pohjanmaalla nähdä paitsi uhkana myös mahdollisuutena. Vaasanseudulla toimii Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiateollisuuden keskittymä, jossa kehitetään ja tuotetaan energiaa säästäviä ratkaisuja eri alojen tarpeisiin. Siihen kuuluu yli 100 yritystä, jotka työllistävät suoraan noin ihmistä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa, josta viennin osuus on 70 prosenttia. Myös kasvu on ollut huimaa. Vuosina energiaklusterin liikevaihto kasvoi yli 300 prosenttia ja vientikin yli 200 prosenttia. Klusterin tulevaisuutta energiansäästöön pyrkivässä maailmassa voidaankin pitää varsin valoisana Pohjanmaan vahvuuksista vankka pohja positiiviselle kehitykselle Valmisteluprosessiin osallistuneet asiantuntijaryhmät analysoivat aluksi laajasti maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, minkä pohjalta päädyttiin kääntämään katse voimakkaasti vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Yhdistelemällä vahvuudet mahdollisuuksiin pedataan maaperää tulevalle menestykselle. Seuraavassa on esitetty maakuntasuunnitelmassa linjatut, maakuntaohjelman laadintaa ohjanneet Pohjanmaan menestystekijät sekä keskeisimmät lähivuosien haasteet. Näistä merkittävimmät ovat: Pohjanmaan ehdoton vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne, joka kannattelee aluetta vaikeinakin taloudellisina aikoina. Työllisyys on maakunnassa keskimäärin edelleen kansallisesti hyvällä tasolla pitkälti alueen vahvan energiaklusterin ja monipuolisen elinkeinorakenteen ansiosta. Suomen johtavan Pohjoismaiden suurimman globaaleilla markkinoilla toimivan energiateknologian osaamiskeskittymän mahdollisuudet ovat huikeat. Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Vahva yrittäjyyden perinne sekä kokeileva ja uutta luova, eteenpäin rohkeasti katsova asenne ovat ominaisia Pohjanmaalla. Pohjanmaan monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta houkuttelee alueelle nuoria, ja alueen vilkas kansainvälinen opiskelijaelämä tuo elämiseen sykettä ja urbaania henkeä. Pohjanmaa muodostuu kaupunki- ja maaseutualueilla tiiviisti sijaitsevien paikallisyhteisöjen verkostoista, joiden sisäinen ja keskinäinen yhteistyö on vilkasta ja jotka ovat avoimia ulkoisille verkostoille ja vaikutteille. Pohjanmaalla kansainvälisyys, monet kielet ja kulttuurit eri yhteiskunnan sektoreilla ovat luontainen osa toimintaa. Rikkaan kieli- ja kulttuuriperintönsä ja vahvojen pitkäaikaisten yhteyksien sekä aktiivisen verkottumisen ansiosta Pohjanmaalla on keskeinen rooli myös valtakunnallisesti pohjoismaisen yhteistyön edistäjänä. Pohjanmaan vahva kulttuuriperinne antaa erinomaisen lähtökohdan luovien alojen klusterin kehittämiselle merkittäväksi kansalliseksi keskukseksi ja merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Hyvinvointialan koulutus- ja tutkimusosaaminen on Pohjanmaalla vankkaa, ja sen mahdollisuudet kehittyä erinomaiset. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto ja hyvä saavutettavuus, joita tulee edelleen kehittää elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kas-

11 11 vun edellyttämien tarpeiden mukaan. Saavutettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. Vaasan asema Länsi-Suomessa merkittävänä logistisena keskuspaikkana on vahva ja voimistuu edelleen. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen merellisen asuin- ja elinympäristön puhtaan luonnon helmassa. Pohjanmaan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet hallitusti alueen eri osien erilaiset kehitystarpeet huomioiden. Vahva hallintoperinne, erinomaiset koulutusmahdollisuudet sekä kaksikielisyys ja monikulttuurisuus vahvistavat Pohjanmaan asemaa alueellistamisprosessin edetessä. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun alue, jonka vahvuus perustuu kaksikärkiseen kehittämiseen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaan ainutlaatuinen maankohoamisluonto ja saaristo. Näitä menestystekijöitä hyödyntämällä Pohjanmaa vastaa tuleviin haasteisiin, joista esiin voidaan nostaa ainakin seuraavat: Pohjanmaan on muodostettava yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ja kaikkien on siihen myös aidosti sitouduttava. Pohjanmaan tunnettuus on heikko, ja imagoa tulee rakentaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteisin voimin. Pohjanmaan tulee näkyä dynaamisena, monikulttuurisena, monikielisenä, suvaitsevana ja kansainvälisenä koulutuksen ja tutkimuksen tyyssijana; sopivasti urbaanin elämän ja rauhaisan asuin- ja elinympäristön yhdistävänä merenläheisenä alueena, jossa yritteliäisyys ja innovatiivisuus kukoistavat. Uusi energia laajasti ymmärrettynä on valttikortti, jonka varaan imagoa rakennetaan. Pohjanmaan on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ennakoinnilla ja oikea-aikaisella järjestämisellä sekä syrjäytymisen ehkäisyn, maassamuuton ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen avulla. Innovaatiojärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta se entistä paremmin edistäisi uusien työpaikkojen muodostumista sekä uusien yritysten syntyä ja kasvua sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Pohjanmaan on osattava aistia muutoksia entistä paremmin ja reagoitava nopeasti oli sitten kyseessä teknologian nopeaan kehitykseen, rakenteellisiin ja työllisyyden muutoksiin tai vaikkapa ympäristökriisiin liittyvä muutos. Pohjanmaan on varmistettava monikielisten hyvinvointi- ja muiden palvelujen saatavuus myös jatkossa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Monikulttuurisuuden hyväksymistä ja aitoa suvaitsevaisuutta tulee kaikin tavoin vaalia ja edistää yhteiskunnan eri alueilla. Pohjanmaan liikenteellisen infrastruktuurin kehittämiseen on suunnattava riittävät resurssit. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä on tuettava suunnitelmallisella ja ohjatulla alueidenkäytöllä. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmien koordinoidulla suunnittelulla tulee entistä paremmin hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

12 12 Voimavaroja tulee suunnata entistä tehokkaammin luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen.

13 13 3. Maakunnan kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet toimintalinjoittain vuosina Tähän lukuun on kirjattu toimintalinjoittain maakuntaohjelman strategiset painopisteet kärkihankkeineen ja kehittämislinjauksineen. Toimintalinjat vastaavat maakuntasuunnitelman strategisia linjauksia. Lisäksi on esitetty toimintalinjoittain tärkeimmät rahoituslähteet ja vastuuhallinnonalat. Maakunnan kehittämisen strategiset painopisteet, kärkihankkeet ja kehittämislinjaukset vuosina toteuttavat Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 tavoitetilaa. Tavoitteena on maakuntaohjelmakausittain vuosi vuodelta suunnata maakunnan kehittämistä siten, että se etenee yhdessä määriteltyjen maakunnan strategisten linjausten mukaisesti. Kehittämistyön sisältöä voidaan toki joutua tarkistamaan matkan varrella: Pohjanmaan riippuvuus globaalista kehityksestä on vahva, ja sekä taloudellisten suhdanteiden muutokset että yhteiskunnallisten murrosten vaikutukset heijastuvat maakunnan kehittämiseen. Maakuntaohjelman toimintalinjojen painopisteiden yhteydessä on mainittu, mikäli se on ollut tarkoituksenmukaista kärkihankkeiden ja toimenpiteiden alueellinen kattavuus. Merkittävää on kaikkinaisen verkostoitumisen voimakas lisääntyminen ja vahvoihin osaamisalueisiin perustuvan globaalin yhteistyön aktiivi etsiminen ja harjoittaminen. Tämä kehitys korostuu kaikkien toimintalinjojen toteutuksessa lähivuosina. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT OVAT SEURAAVAT: 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energian lähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Maakuntaohjelman vuosien tavoitteet Pohjanmaan kilpailukyvyn kehittämisen pääpaino vuosina on yhtäaikaisesti sekä monimuotoisen elinkeinoelämän kehittämisessä että valittujen vahvojen kärkiklustereiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Uusien nousevien alojen kehittämistä rohkaistaan ja niiden toimintamahdollisuuksia parannetaan. Innovaatiojärjestelmän määrätietoista elinkeinoelämän uudistumiskykyä ja -halukkuutta tukevaa kehittämistyötä jatketaan vahvistamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja luomalla poikkitieteellisiä eri alojen osaamista yhdistäviä innovaatioympäristöjä. Yritystoimintaa uudistetaan painopisteenä kansainvälisen kysynnän ennakointi ja yritysten ydinosaamiseen keskittyvä kehittäminen. Työllisyyden laadukas hoito ja osaamisen varmistaminen (ks. TL 2) ovat hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen perusedellytyksiä. Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttää hyvää saavutettavuutta, erinomaista palvelutar-

14 14 jontaa sekä houkuttelevia asuin- ja työympäristöjä, joiden kehittämiseksi maakunnassa jatketaan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä (ks. TL 3, TL 4). Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimmista ja vientivetoisimmista maakunnista. Yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta lähes 60 prosenttia tulee teollisuudesta. Pohjanmaan maakunnan menestyminen edellyttää, että ehdottomasti kehitetään edelleen kansainvälisen ja monipuolisen teollisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Näistä tärkeimpiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, kehittynyt infrastruktuuri ja toimivat logistiset järjestelyt sekä alueen vahva imago. Myös viihtyisä työ- ja asuinympäristö monipuolisine koulutus- ja harrastusmahdollisuuksineen on usein ratkaiseva tekijä yritysten sijaintipäätösten tai asukkaiden muuttopäätösten taustalla. Maakunnassa jatketaan innovaatiojärjestelmän määrätietoista kehittämistä. Innovaatiojärjestelmän vahvistamisessa on panostettava etenkin siihen kuuluvien toimijoiden toimintaedellytysten sekä keskinäisen yhteistyön ja työnjaon kehittämiseen. Pohjanmaan suurten kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta, maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakoulua ja tutkimuslaitokset sekä kärkitoimialat luovat erinomaisen perustan kehittämiselle. Erityisen voimakkaasti on kehitettävä kansainvälisiä verkostoitumisen muotoja valittujen tutkimuksellisten kärkialueiden osalta. Maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskiössä ovat Vaasan tiedepuisto ja Pietarsaaren kampusalue. Vaasan tiedepuiston toiminta on vahvasti sidoksissa Vaasassa toimivien seitsemän korkeakoulun muodostamaan Vaasan korkeakoulukonsortioon. Pietarsaaren keskustassa sijaitsevaan korkeakoulukampukseen sijoittuvat puolestaan seudun korkeakouluyksiköiden Åbo Akademin, ammattikorkeakoulu Novian Pietarsaaren yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren toiminnot sekä muutamia yrityksiä. Lisäksi innovaatiotoimintaa tukee ammatillinen oppilaitos Optima. Pietarsaaren innovaatiojärjestelmää tukevat paitsi kaupungissa sijaitsevat innovaatio- ja koulutuspalvelut myös Kokkolan seudun innovaatiojärjestelmä. Sekä Pietarsaaren että Suupohjan rannikkoseudun yrityspalveluiden kehittäminen on erityisen kiireellistä. Suupohjan rannikkoseudun osaamisrakenteita on vahvistettava. Vaasan tiedepuiston koordinoitua kehittämistä jatketaan. Tiedepuistossa on korkeakoulujen, teknologiakeskuksen sekä tutkimuslaitosten lisäksi merkittävässä määrin yrityksiä. Innovaatiojärjestelmää kehitetään myös pitkälti Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen innovaatiostrategian pohjalta. Lähivuosien aikana on erityisen tärkeää suunnata resursseja yrittäjyyden vahvistamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Olennaisen tärkeää on luoda toimivat rakenteet heikkojen signaalien tunnistamiseksi ja ideavirtojen synnyttämiseksi sekä tukea potentiaalisia yrittäjiä yritysideoiden tuotteistamisessa ja niiden jatkojalostamisessa uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tärkeitä painopistealueita ovat aloittavien yritysten tukeminen, pk-yritysten toiminnan kehittäminen ja erityisesti kasvuyritysten tukeminen, sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumisen varmistaminen, naisjohtajuuden ja - yrittäjyyden sekä palvelualojen yrittäjyyden edistäminen. Oppimisympäristöjen kehittäminen yrittäjyyskasvatusta tehostamalla niin varhaiskasvatuksessa kuin kaikilla kouluasteillakin johtaa lasten ja nuorten oma-aloitteisuuden, ongelmaratkaisukykyjen, innostuneisuuden ja vastuuntunnon kasvuun. Yrittäjyyskasvatuksen aktivointi toimii lumipalloefektin tavoin lisäten osallisuutta ja ehkäisten syrjäytymistä. Pohjanmaan vahvuus on monimuotoinen elinkeinoelämä ja vahvat kärkiklusterit sekä kansainväliset suuryritykset. Toiminnan tavoitteena on kehittää kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista sekä varmistaa laajan ja monipuolisen elinkeinoelämän säilyminen. Ensiarvoisen tärkeää on paitsi maakunnan sisäisen yhteistyön myös maakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Pohjanmaalla kehitystyö kohdistuu erityisesti seuraaviin klustereihin: energia-ala (bioenergia-alaklusteri ja tuulivoimaklusteri),

15 15 metalliala, ICT-ala, (digitaaliset sisällöt -alaklusteri), metsä- ja puuala (Pohjanmaan metsä- ja puuklusteri alaklusterina talonrakennus ja puuenergia), meriklusteri (alaklusterina vene- ja muoviala), elintarvikeala sekä palveluala (hyvinvointipalvelutalaklusteri). Merkille pantavaa on myös se, että maakuntaohjelmassa digitaaliset sisällöt -alaklusteri on luokiteltu ICT-alan alaklusteriksi, vaikka digitaalisille luoville aloille on leimallista pikemminkin niiden keskinäinen riippuvuus sisällön ja tekniikan välillä. Pohjanmaan kärkiklusterit ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoituneita ja menestyviä toimialoja, joiden kehitys koko maan kilpailukyvyn kannalta on merkittävä. Pohjanmaalla panostetaan erityisesti energiateknologian klusterin kehittämiseen, ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n rooli Tulevaisuuden energiateknologiat -klusterin valtakunnallisena koordinaattorina on merkittävä. Lisäksi kärkiklustereiden kehittämistä tukevat osaamiskeskusohjelman rahoituksella toteutettavat meriklusteri ja digitaalisten sisältöjen osaamisklusteri. Erityistä huomiota kiinnitetään tieto- ja viestintäteknologian soveltamiseen muilla toimialoilla. Uusina nousevina aloina kehitetään erityisesti hyvinvointi- ja luovien alojen klusteria sekä osaamisintensiivisiä ns. KIBS-aloja (Knowledge Intensive Business Services). Uusien nousevien alojen kehittäminen on Pohjanmaalla jo varsin pitkällä, mutta itse klusterit ovat vielä jäsentymättömät. Ohjelmakaudella tavoitteena onkin erityisesti luovien alojen klusterin ja hyvinvointiklusterin nostaminen Pohjanmaan kärkialoiksi. Koska luovien alojen liiketoimintaan lasketaan useita toisistaan poikkeavia aloja, on kehittämistyössä otettava huomioon myös kunkin alan erityispiirteet ja niiden edellyttämät kehittämistoimenpiteet. Kärkiklustereiden lisäksi matkailun kehittäminen on ajankohtaista. Kärkialojen kehittämistä edistää myös toimijoiden kesken sovittu työnjako. Pohjanmaan maakunnan ehdoton lippulaiva on erittäin vahva energiateknologian klusteri, jonka kehittämistyötä jatketaan Pohjanmaan energiastrategian linjausten mukaisesti. Pohjanmaa erottautuu Uuden Energian maakuntana, jonka ytimessä oleva Vaasan seudun energiaklusteri on jo nyt Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä. Pohjanmaan energia-alan osaamiskeskittymän muodostavat alalla toimivat yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot keskiössään Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulu Novian (Yrkeshögskolan Novia) kanssa perustama energia-alan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio Vaasan energiainstituutti (VEI) sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab. Erityistä huomiota lähivuosina kiinnitetään energiateknologian osaamisen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen t&k-toiminnalla. Energiatekniseen tutkimukseen ja koulutukseen keskittyvän Vaasan tekniikan kampuksen toteuttaminen tukee erinomaisesti tätä tavoitetta. Monet menestyvät innovaatiot syntyvät eri tekniikoiden rajapinnoilla. Siten on tärkeää luoda edellytykset ennakkoluulottomalle ja luovalle yrittäjyydelle. Esimerkiksi sisällöntuotanto ja elämysteollisuus tukevat tätä tavoitetta luomalla siltoja perinteisten alueen teknologiapohjaisten osaamisalojen kesken. Innovaatioiden syntyä edistää mm. kolmen pohjalaismaakunnan yhteinen innovaatiostrategia. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun maakunta: maaseudun olemus on monipuolinen ja vahva, ja se on Suomen keskeisintä ydinmaaseutua. Pohjanmaalla on valittu ns. kaksikärkinen maaseudun kehittämisstrategia, jonka mukaisesti toisaalta tuetaan suurtuotantoon perustuvien maatilayritysten kehittämistä ja toisaalta nostetaan maaseudun tuotannon jalostusarvoa ns. jalostusarvoketjulla. Pohjanmaan maaseudun kehittämisen suurimmat haasteet liittyvät maaseudun rakennemuutoksen hallittavuuteen ja maaseutuyritysten kannattavuuden varmistamiseen. Maaseutua kehitetään niin innovatiivisten pk-yritysten kuin myös perinteisten alkutuotannon harjoittajien toimintaedellytykset mahdollistavana toimintaympäristönä. Maaseudun huomattavien uusiutuvien energialähteiden resurssien hyödyntäminen luo uusia työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia ja

16 16 vahvistaa maaseudun energiaomavaraisuusastetta lähitulevaisuudessa. Maatalouden ja elintarviketuotannon kehittämistä tukevat Närpiön Ylimarkussa sijaitseva Martensin puutarhasäätiö ja Seinäjoen Ylistarossa sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseudun palvelutason parantamiseen ja infrastruktuurin toimivuuteen niin liikennejärjestelmien, asumisen kuin laajakaistayhteyksienkin osalta. Maaseutualueiden ja maaseudun kehittämisen elinehtona ovat elinkeino- ja palvelurakenteeltaan toimivat ja vetovoimaiset kylät, joissa on laadukas asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristö. Metsätalouden pitkän aikavälin yleistavoitteena Pohjanmaalla on lisätä metsänomistajien toimeliaisuutta metsissään ja parantaa kannattavuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee vähentää metsien pirstoutumista, lisätä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, luoda vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja suurempia tiloja ja näin parantaa metsätilojen toiminnan kannattavuutta ja lisätä metsänomistajien toimeliaisuutta metsissään. Metsäalan toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Rannikon metsäkeskuksen, Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen ja metsäalan muiden edistämis- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksien kanssa. Uusien metsäalan yritysten ja palvelujen syntymistä edistetään METSOn (Metsäalan strateginen ohjelma) kaltaisilla hallituksen päätöksillä ja tukipolitiikalla. Maakuntaohjelman toimintalinjan 1 Kilpailukyky ja imago Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan tavoitteet saavutetaan panostamalla valittujen kehittämisen painopisteiden mukaisten kärkihankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamiseen. Painopisteet ovat seuraavat: 1. Pohjanmaan vahvan, kansainvälisen teollisen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen 2. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen 3. Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen sekä uusien innovatiivisten ja kasvua aktiivisesti hakevien yritysten kehittäminen ja tukeminen 4. Kärkiklustereiden ja mikroklustereiden toimintaedellytysten vahvistaminen sekä voimakas panostus uusiin nouseviin aloihin 5. Monimuotoinen mosaiikki Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden valttina. Seuraavassa on kuvattu painopisteiden sisältämät kärkihankkeet ja keskeiset kehittämisnäkökulmat: PAINOPISTE 1: Pohjanmaan vahvan, kansainvälisen teollisen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen Pohjanmaan kansallisen ja kansainvälisen tunnettavuuden parantaminen tiivistämällä yhteistyötä ja toteuttamalla mm. seuraavia toimenpiteitä: Pohjanmaan markkinoinnin tehostaminen esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden avulla: - Seudullisen markkinoinnin tehostaminen ja seutuyhteistyön vahvistaminen osana KOKO-ohjelmia ja maakunnallista markkinointihanketta.

17 17 - Vaasan seudun energiaklusterin viestinnän ja paikallisen kehittämiskumppanuuden vahvistaminen KOKO-rahoituksella. - Pohjanmaan maakuntaportaalin ja siihen sisältyvän tilastointi- ja ennakointiportaalin edelleen kehittäminen. - Vaasan seudun energiaportaalin (energyvaasa.fi) ja muiden toimialaportaalien ylläpito. Kotoutumisen kehittäminen (työssäkäyntialueittaiset kotouttamisohjelmat, kotouttamista tukevat e-palvelut). PARAS-lainsäädännön toteuttaminen. Aktiivisen edunvalvontatyön harjoittaminen elinkeinoelämän kannalta tärkeiden liikenteen infrastruktuurihankkeiden toteutumiseksi (ks. TL 3). Viihtyisien asumisympäristöjen ja hyvien työssäkäynti-, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien jatkuva kehittäminen ja joustavien työmuotojen edistäminen (ks. TL 2, TL 3 ja TL 4). PAINOPISTE 2: Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen innovaatiostrategian toimenpidesuunnitelman toteuttaminen viranomaisten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kokeilevan innovaatiopolitiikan kannustaminen ja mahdollistaminen erilaisten innovaatiotekniikoiden (muotoilulaboratorio, luova laboratorio, innovaatioistunnot, innovaatiotehtaat) avulla sekä luomalla uudentyyppisiä monitieteisiä ja monialaisia innovaatioympäristöjä ja innovatiivista toimintaa tukevia verkostoja ja rakenteita. Vaasan korkeakoulukonsortion alueellisen vaikuttavuuden toimintamallien kehittäminen maakunnallisen innovaatiojärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Erikoistuneen yrityshautomotoiminnan ja innovaatioasiamiestoimintojen vakinaistaminen osana maakunnallisen Vaasan tiedepuiston toimintoja niin Vaasanseudulla, Suupohjan rannikkoseudulla kuin Pietarsaaren seudulla. Pietarsaaren yliopisto- ja korkeakoulukampuksen kehittäminen sekä Pietarsaaren seudun ja Kokkolan seudun innovaatio- ja koulutusrakenteiden tiivistäminen. Vaasan tekniikan kampuksen toteuttaminen osana Vaasan tiedepuistoa. Kuntien elinkeinopalvelujen tarkoituksenmukainen organisoiminen ja yrityksiä palvelevien eri viranomaisten, rahoittajien ja yhtiöiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen, alueellisten elinkeinoyhtiöiden (Concordia, Dynamo, VASEK ja KOSEK) yhteistyön tiivistäminen entisestään sekä yrityksiä palvelevien projektien kytkeminen mukaan tähän toimintamalliin. Maakuntarajat ylittävän, infrastruktuuria ja elinkeinoelämää koskevan yhteistyön edistäminen Suupohjan rannikkoseudulla uusien yritysten syntymisen edistämiseksi ja nykyisten työpaikkojen säilyttämiseksi. Yliopistojen ja korkeakoulujen valittujen tutkimuksellisten kärkialueiden kansainvälisten, verkostoitumisen edistämiseen liittyvien toimintamallien kehittäminen (pilottihanke EAKR-rahoitteinen energia-alan tutkimuksen kansainvälisen tutkijavaihdon ohjelma). Julkisen sektorin tutkimus- ja kehityspanostuksien vahvistaminen ja rahoitusmuotojen uudistaminen ja niitä tukevien alueellisten riskirahoitus- ja valmistelura-

18 18 hamallien kehittäminen uusien innovatiivisten yritysideoiden ja kokeilevien, usein poikkitieteellisten hankkeiden rahoittamiseksi. Pohjanmaan korkeakoulujen toiminnan vahvistaminen pyrkimällä vaikuttamaan sekä yliopistojen ja korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustehtävän sekä innovaatiotoiminnan resursoinnin riittävyyteen ja toimintaympäristön kehittymiseen. Yliopisto- ja korkeakoulutoimintoja tukevien yliopistojen palvelukeskuksen Certian ja Vaasaan sijoittuvan valtion kielipalvelukeskuksen sekä Vaasassa toimivien korkeakoulujen yhteisen tiedekirjaston Tritonian kehittäminen. PAINOPISTE 3: Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen sekä uusien innovatiivisten ja kasvua aktiivisesti hakevien yritysten kehittäminen ja tukeminen Yrittäjien ja toiminnan alkuvaiheessa olevien yritysten palvelujen tehostaminen kasvu- ja kehittymisedellytysten varmistamiseksi sekä jatkuva yritystoiminnan kehittäminen ja uudistaminen tuotteistettuja palveluja ja kehittämisavustuksia hyödyntäen. Toimivien yritysten kehittämistoiminnan lisääminen sekä kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen, missä erityisen kohderyhmän muodostavat kasvuyritykset sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdosvaiheessa olevat yritykset. Verkostotoiminnan tehostaminen yrityspalveluiden kehittämiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden henkilöstön sekä johdon osaamistason nostamiseen panostavien laajojen yritysten kehittämishankkeiden toteuttaminen. Naisjohtajuuden ja naisyrittäjyyden edistäminen ylimaakunnallisena yhteistyönä (DOVER, Development on Women s Equal Rights -hankekokonaisuuden toteuttaminen) sekä varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan käynnistäminen. Pohjanmaan kaikkien oppimisympäristöjen asteittainen kehittäminen toimimaan yrittäjyyskasvatuksen perusperiaatteiden mukaisesti tavoitteenaan Pohjanmaa, yrittäjyyskasvatuksen mallimaakunta PAINOPISTE 4: Kärkiklustereiden ja mikroklustereiden toimintaedellytysten vahvistaminen sekä voimakas panostus uusiin nouseviin aloihin Energiateknologian klusteri Pohjanmaan energiaklusterin koordinoinnin tehostaminen. Pohjanmaan energiaosaamiskeskittymän kehittäminen: 1) Vaasan energiainstituutin toiminnan laajentaminen Pohjanmaan Uuden Energian ja Energia- ja ympäristöliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämisyksikön perustamisen myötä. 2) Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n aseman vahvistaminen kansallisen ja kansainvälisen energia-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan merkittävänä toimijana sekä osaamiskeskusohjelman koordinaattorina. 3) Uusien tutkimus- ja kehittämislaboratorioiden (esim. geoterminen laboratorio, koneteknologian laboratorio) perustaminen ja jo toimivien laboratorioiden (esim. biopolttoainelaboratorio) kehittäminen. 4) Uusiutuvan energian osaamistalon perustaminen alan johtavien konsulttiyrityksien etabloitumiseksi Vaasanseudulle. Pohjanmaan energia-alan koulutuksen kehittäminen ja energia-alan osaavan työvoiman varmistaminen: 1) Aloituspaikkojen lisääminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa sekä koulu-

19 19 tuksen houkuttelevuuden kehittäminen esimerkiksi toteuttamalla Takuuteekkariohjelman kaltaista elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyötä. 2) Koulutussisältöjen kehittäminen, erityisesti palveluliiketoimintaan ja projektointiin erikoistuvan energiateknologia-insinöörikoulutuksen käynnistäminen. 3) Eri kouluasteilla toimivan energia-akatemian (Energy Gateway Tie energiaalalle) toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen koko maakunnassa. 4) Energia-alan tuotteistamiseen ja sertifiointiin liittyvän painotuksen lisääminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa (esimerkiksi Yrkesakademin tuulivoimaloiden käyttö- ja ylläpitohenkilöstöä kouluttava energia-alan koulutusohjelma sekä lämpölaitosten ylläpitohenkilöstön koulutuksen käynnistäminen Suupohjan rannikkoseudulla). 5) Energia- ja ympäristöalan painotusten lisääminen lukio-opetuksessa ja perusasteella. 6) Energia-MBA:n ja energia-alan tohtorikoulutusohjelman toteuttaminen ja vakinaistaminen osana Vaasan yliopistoon perustettavan energialiiketoiminnan tutkimusyksikön toimintaa. Vaasanseudun energiaklusterin yhteistoiminnan tiivistäminen sekä Suupohjan rannikkoseudun että Pietarsaaren seudun kanssa niin uusiutuvien energiamuotojen kehittämisessä kuin käyttöönotossakin. Energiateknologian julkisten tutkimusresurssien ja investointien julkisen rahoituksen lisääminen hyödyntämällä tehokkaammin niin EU:n tutkimusohjelma- kuin myös kansallista rahoitusta sekä energia-alan kehitysrahaston perustaminen ja siemenrahoitusmallin (SeedEnergy) kehittäminen. Puhtaan, uusiutuvan energian käytön lisäämisen myötä syntyvien uusien osaamisintensiivisten yritysten alkuvaiheen kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistäminen (esim. lämpöyrittäjyys) sekä energia-alan alihankintaverkoston yritysten erikoistumisen ja kansainvälistymisen määrätietoinen tukeminen. Energiaklusterin kansainvälisen ja kansallisen tunnettavuuden lisääminen vahvistamalla paikallista kehittämiskumppanuutta ja tehostamalla ulkoista viestintää energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. Vaasan seudun energiaklusterin aktiivinen toiminta energia- ja ympäristöalan tieteen, teknologian ja innovaatioiden strategisena keskuksena toimivassa Cleen Oy:ssä. Nopeiden tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien varmistaminen energiateknologian klusterin viennin tueksi. Energiateknologian vientiä tukevien pilotti- ja referenssi-investointien edistäminen sekä energia-alan pilottihankkeiden dokumentointijärjestelmän kehittäminen Pohjanmaalla tavoitteena synnyttää merkittävä ja hyvin dokumentoitu uuden energian lukuisten pilottien ketju Tuulivoimaklusterin kehittämiseen liittyen erityisesti: a) Tuulivoimalaitostoimitusten nopeuttamisen edellyttämien pilottilaitosten aluevarausten ja rakennuslupaprosessien käynnistäminen. b) Älykkäiden sähköverkkojen kehittäminen tuulipuistojen ja tuulivoimavoimaloiden voimaverkkoihin liittämiseksi. c) Pientuulivoimaloiden kehittäminen. d) Tuulivoimateknologian kuljetuksiin, merituulivoiman asennuksiin sekä sähkön jakelu- ja siirtoverkkoihin liittyvien infrastruktuuri-investointien edistäminen. Energiaomavaraisuuden pilottihankkeen Vaasa Science Parkin Innotalon rakentamisen kiirehtiminen sekä omaenergiavaraisen uuden teknologian kokeilualueen perustaminen.

20 20 Vihreiden toimistojen ja vihreän asumisen kehittäminen: a) Uusiutuvan energian voimantuotanto toimistorakennuksissa b) Lämmönjakelujärjestelmien kehittäminen öljy- ja sähkölämmityksen korvaamiseksi pientaloissa. Liikenteen energiaratkaisujen kehittäminen: a) Biokaasun käyttö kulkuneuvoissa b) Sähköenergian käytön edistäminen liikennevälineissä ja hybridikoneissa. Metalliklusteri Ostrobothnia Metal -hankkeen jatkaminen painopisteenään tutkimus ja tuotekehitys, yritysverkoston toiminnan kehittäminen maakunnassa sekä toiminnan laajentaminen kansallisesti, osaamisen kehittäminen sekä tuotantoteknologia ja automatisointi. Metalliklusterin yritysten taantuman jälkeisen uusiutumisen auttaminen täsmäaktivoinnilla, ohjelmallisesti sekä globaalia ennakointitietoa jalostamalla. Metalliklusterin markkinoiden analysointi- ja markkinointiosaamista sekä myyntiä tukevien tuote- ja palvelupakettien kehittäminen. Veneklusteri Pohjanmaan veneklusterin kehittäminen ja valtakunnallisen Meriklusteriosaamiskeskusohjelman toteuttaminen sekä näiden klustereiden yhteistyön edistäminen. Veneklusterin pitkäaikaisen kehittämisohjelman laatiminen Pietarsaaren seudun, Kokkolan seudun ja Vaasanseudun yhteistyönä ja sen toteuttaminen. Veneklusterin yritysten uusiutumisen auttaminen täsmäaktivoinnilla, ohjelmallisesti sekä globaalia ennakointitietoa jalostamalla. Veneklusterin markkinoiden analysoinnin, markkinoinnin sekä myyntiä tukevien tuote- ja palvelupakettien kehittäminen. Veneklusteriin linkittyvän alihankintatoiminnan vahvistaminen ja verkottaminen alueen veneenvalmistajien kanssa. Veneklusterin toimialaan liittyvän kaupan ja palveluiden vahvistaminen esim. kaavoituksellisin ja markkinoinnillisin keinoin. Elintarvikeklusteri Jalosteiden kehittäminen saatavilla olevista paikallisista raaka-aineista parantamalla koulutuksen ja osaamista lisäävien toimenpiteiden saatavuutta. Energiaa säästävien ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävien yhdistelmäratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto viljelyssä ja elintarvikkeiden jalostuksessa kannattavuuden parantamiseksi ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Yliopistojen, korkeakoulujen ja paikallisten tuottajien ja yrittäjien yhteistyönä tehtävän aluelähtöisen soveltavan tutkimustoiminnan sijoittaminen Suupohjan rannikkoseudulle.

Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014

Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014 Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjanmaan strategisen kehittämisen perustana...4 1.2. Maakuntaohjelman valmisteluprosessi...5

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot