Pohjanmaan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014"

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelma

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjanmaan strategisen kehittämisen perustana Maakuntaohjelman valmisteluprosessi Pohjanmaan maakunnan nykytilasta ja kehittymismahdollisuuksista Toimintaympäristön muutoksen heijastusvaikutukset haasteena Pohjanmaan kehitykselle Pohjanmaan vahvuuksista vankka pohja positiiviselle kehitykselle Maakunnan kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet toimintalinjoittain vuosina Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Toimintalinjan 1 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Toimintalinjan 2 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Toimintalinjan 3 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Toimintalinjan 4 ympäristövaikutusten arviointi Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Toimintalinjan 5 ympäristövaikutusten arviointi Maakuntaohjelman koordinoitu toteuttaminen laajana yhteistyönä Maakuntaohjelman rahoitus Maakuntaohjelman seuranta Liite 1 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointiprosessin (OAS) kuvaus..65

3 3 Esipuhe Kirjoitetaan myöhemmin.

4 4 1. Johdanto Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman tavoitteet perustuvat maakuntavaltuuston hyväksymän Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 pitkän aikavälin visioon Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä. Vuonna 2040 Pohjanmaa on energinen ja hyvinvoiva, monipuolisen elinkeinoelämän ja menestyksen kärkiä tukevan huippututkimuksen ja -koulutuksen tyyssija sekä dynaaminen, kansainvälinen ja monikulttuurinen alue, jonka menestys perustuu evolutiiviseen kehittämiseen, vahvaan tavoitteelliseen yhteistyön ja yrittämisen kulttuuriin sekä kestävän kehityksen mukaiseen aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen. Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Vaasa Pohjanmaan keskuskaupunkina on Suomessa logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilin ansiosta viiden merkittävimmän kaupungin joukossa Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjanmaan strategisen kehittämisen perustana Lukuisat Pohjanmaan kehittämiseen osallistuvat toimijat ja heidän muodostamansa kumppanuudet ja yhteistyöverkostot ovat avainasemassa kehittämistyössä. Maakuntaohjelma kuvaa, miten maakuntasuunnitelman vuoteen 2040 ulottuva visio toteutetaan lähivuosina, käytännössä kulloinkin neljän vuoden aikana, ja se antaa raamit toimijoiden keskinäiselle työnjaolle ja yhteistyölle. Juuri maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen toimijoiden laatimat erilaiset kehittämisohjelmat, toimintalinjaukset ja rahoituksen (kuva 1). Se ohjaa valintoja, joita Pohjanmaan kehittämiseksi tehdään. KANSALLISET STRATEGIAT Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista KANSALLISET ERITYISOH- JELMAT - Osaamiskeskusohjelma - Koheesio- ja kilpailukykyohjelma - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma - KUNNAT - SEUTUKUNNAT - KUNTAYHTYMÄT - ALUEELLISET KEHITTÄMIS- YHTIÖT MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN YHTEINEN TAHTOTILA perustuen MAAKUNTASUUNNITELMAAN (Työ- ja elinkeinoministeriö) TAVOITTEENA: EU-OHJELMAT - EU:n alueellinen maaseutuohjelma - EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR toimenpideohjelmat - EU:n tutkimuksen puiteohjelmat, - Alueellisen yhteistyön tavoite Botnia- Atlantica --Euroopan kalatalousrahasto -Toimintaryhmien LEADER SEKTORIHALLINTO -Pohjanmaan ELY-keskus, TEM, MMM,OKM -Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, YM, LVM - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto: YM, OKM, STM, SM Selkeä, yhteisesti hyväksytty maakunnan tahtotila, jolla pystytään vaikuttamaan rahoituksen suuntaamiseen (VM) Kuva 1. Maakuntaohjelman rooli maakunnan tahtotilan ilmaisijana.

5 5 Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa on esitetty maakunnan kehittämisen strategiset linjaukset, jotka muodostavat maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet. Toimintalinjoittain on puolestaan kirjattu keskeisimmät kehittämislinjaukset ja tärkeimmät kärkihankkeet maakunnan kehittämiseksi vuosina Maakuntaohjelma sisältää myös arvion näiden rahoituksesta. Maakuntaohjelman toteuttamiseksi laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, jossa hallinnonalakohtaisesti määritellään maakuntaohjelman toteuttamisen vuotuiset valtionrahoitustarpeet. Pohjanmaan maakuntahallitus teki päätöksen maakuntaohjelman valmistelun aloittamisesta ja asetti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) mukaisesti 30 päiväksi. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelmatyö käynnistyi maakuntahallituksen päätöksellä Liitteenä 1 on Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointiprosessin kuvaus. Toimintalinjoittaiset ympäristövaikutusten arvioinnit on luettavissa maakuntaohjelmasta. Maakuntaohjelman ympäristöselostus on Pohjanmaan liiton kotisivuilla osoitteessa Maakuntaohjelman valmisteluprosessi Pohjanmaan maakuntaohjelman ja -suunnitelman valmistelu käynnistettiin Vaasan yliopiston tekemällä tutkimuksella Aikaansaava alue Pohjanmaan menestystekijät. Tutkimusraportti herätti runsaasti mielenkiintoa ja kehitykselle ensiarvoisen tärkeän keskustelun Pohjanmaan tulevaisuuden valinnoista. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sisällöllinen valmistelu käynnistyi laajalle asiantuntijajoukolle suunnatulla aloitusseminaarilla. Suunnittelutyötä teki 14 eri asiantuntijaryhmää ns. Call For Papers -menettelyn avulla. Suunnittelutyössä hyödynnettiin sähköistä alustaa, intranetiä. Maakuntaohjelman valmistelussa on otettu huomioon paitsi uusi voimaan astunut alueiden kehittämislainsäädäntö ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista myös lukuisat globaalit, EU:n sekä kansalliset kehittämisohjelmat ja strategiat. Myös WFA-liittojen yhteistyönä teettämän maakuntaohjelmien arvioinnin tulokset hyödynnettiin valmisteluprosessissa. Maakuntaohjelman valmisteluun liittyvät taustamuistiot on koottu Pohjanmaan liiton kotisivuille osoitteeseen

6 6 2. Pohjanmaan maakunnan nykytilasta ja kehittymismahdollisuuksista 2.1 Toimintaympäristön muutoksen heijastusvaikutukset haasteena Pohjanmaan kehitykselle Maailmantalouden vaikutukset Pohjanmaalle Pohjanmaalla 2000-luku oli menestyksen aikaa. Tuotanto ja vienti kasvoivat nopeasti ja työllisyystilanne parani jatkuvasti. Teollisuuden hyvä kehitys huipentui vuosina 2007 ja 2008, jolloin teollisuuden liikevaihto ja vienti kasvoivat huomattavasti ripeämmin kuin koko maassa keskimäärin. Etlan arvion mukaan bruttokansantuote Pohjanmaalla kasvoi vuonna 2008 jopa 13,3 prosenttia, kun koko maassa jäätiin vain 1,6 prosentin kasvulukemiin. Maakunnan suurimmilla teollisuuden aloilla, koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja huollossa sekä sähkölaitteiden valmistuksessa, kasvu näyttää jatkuneen reippaana vielä vuoden 2009 alkupuoliskollakin. Vahvasta kasvusta huolimatta maailmantaloutta raskaasti koetelleen taantuman vaikutukset näkyvät kuitenkin Pohjanmaallakin. Monilla teollisuuden toimialoilla sekä rakentamisessa ja kaupan alalla liikevaihto kääntyi laskuun jo vuoden 2008 alkupuolella. Suuret yritykset vähentävät vaikeina aikoina alihankintaansa oman henkilöstön työllisyyden turvaamiseksi, mikä näkyy nopeasti tyypillisten alihankkijatoimialojen liikevaihdossa. Myös metsäteollisuuden tilanne on heikentynyt merkittävästi mm. Kaskisten Oy Metsä-Botnian Ab:n sellutehtaan lakkauttamisen vuoksi. Metsäteollisuus on ollut vaikeuksissa myös Pietarsaaren seudulla, jossa on jouduttu turvautumaan laajoihin lomautuksiin. Koko teollisuuden tasolla Pohjanmaalla on kuitenkin selvitty tähän asti kohtuullisen hyvin, ja liikevaihdon lasku on ollut huomattavan loivaa koko maan tasolla tapahtuneeseen jyrkkään pudotukseen verrattuna. Lähivuosien osalta paljon riippuu siitä, miten pian maakunnan talous nousee taantumasta. EK:n suhdannebarometri marraskuulta 2009 ennakoi suhdanteiden huononevan edelleen vanhan Vaasan läänin alueella. Etla kuitenkin ennustaa Pohjanmaalle lähivuosina varsin suotuisaa kehitystä. Vaikka Pohjanmaan bruttokansantuotteen arvioidaan laskeneen vuonna 2009 hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin, vuosiksi ennustetaan koko maata nopeampaa kasvua. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa Pohjanmaalla vuosina maakunnista kolmanneksi nopeimmin. Merkillepantavaa on, että Etlan arvion mukaan vuoden 2008 ripeä kasvu nosti Pohjanmaan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen koko maan keskitason yläpuolelle. Tähän joukkoon on toistaiseksi kuulunut vain kolme maakuntaa, sillä Uudenmaan ja Ahvenanmaan korkeat luvut nostavat koko maan keskimääräisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen huomattavan korkeaksi. Keskipitkällä aikavälillä Pohjanmaan kehitykseen vaikuttaa merkittävästi globalisaation aiheuttama rakennemuutos. Yleisesti on ennakoitu, että tuotannollisen toiminnan siirtäminen halvempien tuotantokustannusten maihin tulee kiihtymään. Myös Pohjanmaalla tärkeät kone- ja metalliteollisuus sekä sähkötuoteteollisuus ovat vaaravyöhykkeessä. Globaalin verkostoitumisen ja yhteistyön merkitys kasvaa edelleen. Omien vahvojen erityisosaamista vaativien alojen löytäminen on aivan oleellisen tärkeää, sillä kertaluontoisissa erityistuotteissa tuntihintaa tärkeämmäksi nousee osaamisen merkitys. Tarvitaan korkeaa osaamista ja jatkuvaa tuotekehitystä sekä kykyä sopeutua ketterästi jatkuviin ja nopeisiin muutoksiin. On tärkeää, että uudet ideat ja keksinnöt saadaan nopeasti jalostetuksi todellisiksi innovaatioiksi, joilla on kaupallista arvoa. Myös hyvän infrastruktuurin merkitys on suuri, jottei syrjäinen sijainti muodostu tuotantotoiminnan esteeksi.

7 7 Hyvän 2000-luvun kehityksen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että tähän saakka Pohjanmaa on kuulunut globalisaation voittajiin. Täällä on osattu sopeutua alati muuttuviin kansainvälisen kaupan vaatimuksiin. Pohjanmaan vahvuutena voidaankin pitää sitä, että kansainvälisellä toiminnalla ja jatkuvalla sopeutumisella on maakunnassa pitkät perinteet. Globalisaatiota suurempana uhkana voidaankin pitää protektionismin nousua. Protektionismin lisääntyminen maailmalla heikentäisi Pohjanmaan avoimen, vientiin perustuvan teollisuuden toimintaedellytyksiä nopeasti. Väestön muutoksen vaikutukset työelämään ja koulutukseen Sekä väestön että työllisyyden kehitys on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Väestö on kasvanut tasaisesti, ja vuonna 2009 väestönlisäys ylitti jälleen edellisen vuoden lukemat. Väkiluku kasvoi peräti henkilöllä eli 0,6 prosenttia, kun koko maassa väkiluku kasvoi 0,5 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa Pohjanmaalla oli Tilastokeskuksen arvion mukaan jo asukasta. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla varsin tasaisesti. Pohjanmaan 17 kunnasta vain neljässä väestön määrä laski vuonna Näistä kunnista kaksi, Närpiö ja Kaskinen, sijaitsevat Suupohjan rannikkoseudulla, jossa väestökehitys on ollut negatiivista jo pitkään. Nopeinta väestönkasvu vuonna 2009 oli Vaasan seudulla, jossa kasvua oli Tilastokeskuksen arvion mukaan 1,1 prosenttia. Kunnista suhteellisesti nopeimmin kasvoivat Oravainen, Luoto, Mustasaari, Vaasa ja Laihia, joissa kaikissa kasvu nousi yli yhden prosentin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku jatkaa maltillista kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin ja vuonna 2030 noin asukasta. Ennusteen mukaan koko Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun väkiluku kasvaa suhteellisesti samaa tahtia koko maan väkiluvun kasvun kanssa. Vaasan seudun väkiluku sen sijaan kasvaa suhteellisesti koko maata nopeammin. Suupohjan rannikkoseudulle Tilastokeskus puolestaan ennustaa nopeaa väestön vähenemistä. Myös työllisyyden kehitys on Pohjanmaalla ollut viime vuosina jatkuvasti maan kärkitasoa. Vaikka heikentynyt talouden tila on odotetusti aiheuttanut työttömyyden kasvua, työttömyysaste joulukuussa 2009 (8,2 %) oli kuitenkin edelleen yhdessä Uudenmaan kanssa Manner-Suomen alhaisin. Maakunnan sisällä erot työttömyysasteissa ovat kuitenkin suuria. Alle 5 prosentin työttömyysasteen kuntia ovat edelleen Oravainen ja Vöyri-Maksamaa, kun taas erityisesti metsäteollisuuden vaikeuksista kärsivissä Pietarsaaressa ja Kaskisissa työttömyysaste on noussut jo 12 prosentin tietämiin. Lähivuosina työllisyyden kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten nopeasti maailmantalous ja Suomi selviävät taantumasta. Etlan ennusteen mukaan työttömyys kasvaa Pohjanmaalla vuonna 2010 koko maata nopeammin, mutta kääntyy koko maata ripeämpään laskuun vuosina Työllisyysasteen ennustetaan laskevan vielä vuonna 2010, mutta ei kuitenkaan missään vaiheessa alle 70 prosentin. Taantuman jälkeen esiintynee yhtaikaa sekä rakenteellista työttömyyttä että työvoimapulaa tietyillä aloilla. Merkillepantavaa on se, että EU:n aikana työpaikat ovat lisääntyneet neljänneksellä Vaasan seutukunnassa ja viidenneksellä Pietarsaaren seutukunnassa, mutta pysyneet ennallaan Kyrönmaalla ja Suupohjan rannikkoseudulla. Keskusten kasvua ovat vauhdittaneet teollisuuden ja kaupan sekä muiden palveluiden voimakas kasvu. Teollisuus tuottaa lähes 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Koko yritysliikevaihdosta miltei kaksi kolmasosaa on kasautunut Vaasan seutukuntaan. On siis ymmärrettävää, että Vaasan seudun menestys on tärkeää myös muun maakunnan hyvinvoinnille.

8 8 Väestö Pohjanmaalla vanhenee nopeasti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 18,5 prosentista 23,3 prosenttiin. Samaan aikaan työikäisten (15 64-vuotiaat) määrä laskee nopeasti. Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2020 mennessä kaikissa Pohjanmaan seutukunnissa, ja synkin tilanne tulee olemaan Suupohjan rannikkoseudulla. Väestön ikääntyessä koko maassa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee alueiden välillä väistämättä lisääntymään. Alueiden kilpailukyvyn kannalta on aivan oleellista, että osaavaa työvoimaa löytyy riittävästi erityisesti maakunnan avainklustereiden, kuten energiateollisuuden tarpeisiin. Myös alati kasvavasta vanhusväestöstä huolehtiminen vaatii jatkossa yhä enemmän työvoimaa. Tällä hetkellä Pohjanmaan väkiluku kasvaa korkean syntyvyyden ja maahanmuuttajien ansiosta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Pohjanmaa kuitenkin menettää jatkuvasti asukkaita, kun mm. alueen oppilaitoksista valmistuneet muuttavat etelän kasvukeskuksiin. Kilpailussa osaavasta työvoimasta keskeiselle sijalle nousevat monipuoliset työmarkkinat. Perhekuntien molempien vanhempien työllistymisen kannalta on tärkeää, että Pohjanmaalla on teollisuuden työpaikkojen lisäksi myös riittävästi yksityisten palvelualojen sekä julkisen sektorin työpaikkoja. Kehittymisen varaa on, sillä kiinteistö- ja yrityspalvelut sekä kauppa työllistävät suhteellisesti vähemmän ihmisiä Pohjanmaalla kuin koko maassa. Hyvien työmahdollisuuksien lisäksi myös mm. viihtyisät asunympäristöt ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat valtteja osaavasta työvoimasta kilpailtaessa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa on tärkeää myös se, että maakunnan koulutusjärjestelmä säilyy edelleen toimivana ja monipuolisena. Vuonna 2008 Pohjanmaalla oli yhteensä 153 peruskoulua ja 16 lukiota. Ammatillisia oppilaitoksia on maakunnassa kolme ja korkeakouluyksikköjä kokonaista 7 kappaletta. Alueen korkeakoulujen kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää, jotta alueelle saadaan houkuteltua mahdollisimman kyvykkäitä opiskelijoita. Myös oikeiden tutkimuksen kärkialueiden identifioiminen ja niihin panostaminen on tärkeää. Työvoiman riittävyyden kannalta on oleellista myös se, kuinka paljon työuria onnistutaan lähivuosina pidentämään sekä työuran alku- että loppupäästä. Opiskeluaikojen lyhentäminen, välivuosien poistaminen ja koulutusta vastaavan työnsaannin kannustaminen sekä työhyvinvoinnin ja työssäviihtymisen parantaminen ovat tekijöitä, joihin maakunnan toimijat voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Niin ikään maahanmuuttajien kotouttamisella, koulutuksella ja työllistymisellä on oma merkityksensä työvoiman riittävyyden kannalta. Maahanmuuttajissa ja ulkomaisissa opiskelijoissa piilee merkittävä työvoimaresurssi, jota Pohjanmaallakaan ei vielä ole saatu riittävän tehokkaaseen käyttöön. Kunta- ja palvelurakenne muutospaineiden keskellä Pohjanmaan kuntien lähtötilanne ennen nykyistä taantumaa oli kohtuullinen. Vuonna 2008 vuosikate oli positiivinen kaikissa Pohjanmaan kunnissa. Pohjanmaan kunnista Kaskisissa, Kristiinankaupungissa, Vaasassa, Laihialla ja Kruunupyyssä vuosikate oli koko maan keskimääräistä vuosikatetta korkeampi. Vuonna 2008 Pohjanmaan kunnista eniten lainaa asukasta kohden oli Pietarsaaressa (3 818 ) ja vähiten Vöyri- Maksamaalla (146 ). Kunnista vain Pietarsaaressa, Kaskisissa ja Vähässäkyrössä oli enemmän lainaa asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Kuntatalouden kiristyminen näkyy kuitenkin jo mm. tuloveroprosentin nousussa. Vuonna 2009 Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,23, kun koko maassa se oli 18,59.

9 9 Vuonna 2009 tuloveroprosenttiaan nosti kolme kuntaa, kun taas vuonna 2010 tuloveroprosentin nostoon joutuu turvautumaan jo kahdeksan kuntaa. On selvää, että yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista tulee olemaan kuntatalouden saattaminen kestävälle pohjalle. Nykyisen taantuman aiheuttaman veropohjan kaventumisen ja väestön nopean ikääntymisen johdosta ei selvitä ilman merkittäviä kunta- ja palvelurakenteen muutoksia. Kuntakartta muuttuu Suomessa nyt nopeasti, minkä aiheuttamat vaikutukset on syytä ottaa vakavasti myös Pohjanmaalla. Palvelu- ja kuntarakenteen haasteena on tukea kestävän palvelutuotannon järjestämistä, jotta tasokkaat ja kustannustehokkaat palvelut ovat kuntalaisten saatavilla tasapuolisesti maakunnassamme. Lasten ja nuorten asema muutosten keskellä Lasten ja nuorten asema nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa on kaksijakoinen. Osa lapsista voi erittäin hyvin ja heistä huolehditaan, mutta osa lapsista voi huonosti ja jää jopa heitteille vanhempien kamppaillessa työelämän paineiden tai muiden vaikeuksien taakan alla. Syrjäytyminen ja jopa työttömyyden periytyminen sukupolvelta toiselle näkyvät yhteiskunnassamme jo nykyään. Taantuman keskellä huolestuttavaa on erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu. Joulukuussa 2009 alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli noussut jo henkeen. Nuorten työttömien määrä oli kasvanut lähes 70 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, kun kasvu koko maassa oli noin 44 prosenttia. Lisäksi merkille pantavaa on, että suurimmalla osalla työttömistä alle 30-vuotiaista on koulutus eikä töitä tästä huolimatta löydy. Toisaalta alle 25-vuotiaiden työttömien osuus koko maan nuorten työttömien määrästä on Pohjanmaalla pienempi kuin osuus koko maan nuorisosta, eli tästä näkökulmasta tilanne on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorten työttömyyteen tulee aina suhtautua vakavasti, sillä jo muutaman kuukauden työttömyys passivoi ja voi vaikeuttaa nuoren työnsaantia merkittävästi. Syrjäytymiseen ei ole varaa, sillä suurten ikäluokkien poistuman takia lähivuosina uhkaa ankara työvoimapula. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapsiin, jotka ovat tärkeä voimavara Pohjanmaan elinkeinoelämälle ja muulle yhteiskunnalle. Syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet sekä koulutus- ja työpaikkojen varmistaminen kaikille ovat elintärkeitä asioita koko alueen elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta. Tärkeää olisi myös, että alueella olisi tarjolla riittävästi monipuolisia työmahdollisuuksia alueen korkeakouluista valmistuneille. Osaava työvoima pakenee alueelta, mikäli ensimmäistä työpaikkaa ei löydy nopeasti opintojen päättymisen jälkeen. On tärkeää sitouttaa tänne tulevia niin kotimaisia kuin myös ulkomaisia opiskelijoita esimerkiksi erilaisin kannustimin. Ilmastonmuutos toimenpiteiden vauhdittajana Yksi keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita on ilmastonmuutos ja sen torjunta. Tällä hetkellä sähköntuotannon osalta yli puolet voimalaitospolttoaineista on Pohjanmaalla fossiilisia. Sähkönkulutus lisääntyy nopeammin kuin Suomessa keskimäärin (3 474 GW vuonna 2007). Lämmöntuotannossa suositaan edelleen öljyä, sillä kolmasosa alueen kiinteistöistä on öljylämmitteisiä. Kiinteistöjen lämmitykseen käytetään öljyä 2,5 TWh/vuosi. Liikenteen kuljetukset ovat sataprosenttisesti riippuvaisia mineraaliöljypohjaisista polttoaineista. Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on se, miten fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan radikaalisti vähentää ilman, että alueen kilpailukyky rapautuu.

10 10 Ilmastonmuutos voidaan kuitenkin Pohjanmaalla nähdä paitsi uhkana myös mahdollisuutena. Vaasanseudulla toimii Pohjoismaiden merkittävin energiateknologiateollisuuden keskittymä, jossa kehitetään ja tuotetaan energiaa säästäviä ratkaisuja eri alojen tarpeisiin. Siihen kuuluu yli 100 yritystä, jotka työllistävät suoraan noin ihmistä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa, josta viennin osuus on 70 prosenttia. Myös kasvu on ollut huimaa. Vuosina energiaklusterin liikevaihto kasvoi yli 300 prosenttia ja vientikin yli 200 prosenttia. Klusterin tulevaisuutta energiansäästöön pyrkivässä maailmassa voidaankin pitää varsin valoisana Pohjanmaan vahvuuksista vankka pohja positiiviselle kehitykselle Valmisteluprosessiin osallistuneet asiantuntijaryhmät analysoivat aluksi laajasti maakunnan vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, minkä pohjalta päädyttiin kääntämään katse voimakkaasti vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Yhdistelemällä vahvuudet mahdollisuuksiin pedataan maaperää tulevalle menestykselle. Seuraavassa on esitetty maakuntasuunnitelmassa linjatut, maakuntaohjelman laadintaa ohjanneet Pohjanmaan menestystekijät sekä keskeisimmät lähivuosien haasteet. Näistä merkittävimmät ovat: Pohjanmaan ehdoton vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne, joka kannattelee aluetta vaikeinakin taloudellisina aikoina. Työllisyys on maakunnassa keskimäärin edelleen kansallisesti hyvällä tasolla pitkälti alueen vahvan energiaklusterin ja monipuolisen elinkeinorakenteen ansiosta. Suomen johtavan Pohjoismaiden suurimman globaaleilla markkinoilla toimivan energiateknologian osaamiskeskittymän mahdollisuudet ovat huikeat. Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Vahva yrittäjyyden perinne sekä kokeileva ja uutta luova, eteenpäin rohkeasti katsova asenne ovat ominaisia Pohjanmaalla. Pohjanmaan monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta houkuttelee alueelle nuoria, ja alueen vilkas kansainvälinen opiskelijaelämä tuo elämiseen sykettä ja urbaania henkeä. Pohjanmaa muodostuu kaupunki- ja maaseutualueilla tiiviisti sijaitsevien paikallisyhteisöjen verkostoista, joiden sisäinen ja keskinäinen yhteistyö on vilkasta ja jotka ovat avoimia ulkoisille verkostoille ja vaikutteille. Pohjanmaalla kansainvälisyys, monet kielet ja kulttuurit eri yhteiskunnan sektoreilla ovat luontainen osa toimintaa. Rikkaan kieli- ja kulttuuriperintönsä ja vahvojen pitkäaikaisten yhteyksien sekä aktiivisen verkottumisen ansiosta Pohjanmaalla on keskeinen rooli myös valtakunnallisesti pohjoismaisen yhteistyön edistäjänä. Pohjanmaan vahva kulttuuriperinne antaa erinomaisen lähtökohdan luovien alojen klusterin kehittämiselle merkittäväksi kansalliseksi keskukseksi ja merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Hyvinvointialan koulutus- ja tutkimusosaaminen on Pohjanmaalla vankkaa, ja sen mahdollisuudet kehittyä erinomaiset. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto ja hyvä saavutettavuus, joita tulee edelleen kehittää elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kas-

11 11 vun edellyttämien tarpeiden mukaan. Saavutettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. Vaasan asema Länsi-Suomessa merkittävänä logistisena keskuspaikkana on vahva ja voimistuu edelleen. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen merellisen asuin- ja elinympäristön puhtaan luonnon helmassa. Pohjanmaan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet hallitusti alueen eri osien erilaiset kehitystarpeet huomioiden. Vahva hallintoperinne, erinomaiset koulutusmahdollisuudet sekä kaksikielisyys ja monikulttuurisuus vahvistavat Pohjanmaan asemaa alueellistamisprosessin edetessä. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun alue, jonka vahvuus perustuu kaksikärkiseen kehittämiseen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaan ainutlaatuinen maankohoamisluonto ja saaristo. Näitä menestystekijöitä hyödyntämällä Pohjanmaa vastaa tuleviin haasteisiin, joista esiin voidaan nostaa ainakin seuraavat: Pohjanmaan on muodostettava yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ja kaikkien on siihen myös aidosti sitouduttava. Pohjanmaan tunnettuus on heikko, ja imagoa tulee rakentaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteisin voimin. Pohjanmaan tulee näkyä dynaamisena, monikulttuurisena, monikielisenä, suvaitsevana ja kansainvälisenä koulutuksen ja tutkimuksen tyyssijana; sopivasti urbaanin elämän ja rauhaisan asuin- ja elinympäristön yhdistävänä merenläheisenä alueena, jossa yritteliäisyys ja innovatiivisuus kukoistavat. Uusi energia laajasti ymmärrettynä on valttikortti, jonka varaan imagoa rakennetaan. Pohjanmaan on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ennakoinnilla ja oikea-aikaisella järjestämisellä sekä syrjäytymisen ehkäisyn, maassamuuton ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen avulla. Innovaatiojärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta se entistä paremmin edistäisi uusien työpaikkojen muodostumista sekä uusien yritysten syntyä ja kasvua sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Pohjanmaan on osattava aistia muutoksia entistä paremmin ja reagoitava nopeasti oli sitten kyseessä teknologian nopeaan kehitykseen, rakenteellisiin ja työllisyyden muutoksiin tai vaikkapa ympäristökriisiin liittyvä muutos. Pohjanmaan on varmistettava monikielisten hyvinvointi- ja muiden palvelujen saatavuus myös jatkossa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Monikulttuurisuuden hyväksymistä ja aitoa suvaitsevaisuutta tulee kaikin tavoin vaalia ja edistää yhteiskunnan eri alueilla. Pohjanmaan liikenteellisen infrastruktuurin kehittämiseen on suunnattava riittävät resurssit. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä on tuettava suunnitelmallisella ja ohjatulla alueidenkäytöllä. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmien koordinoidulla suunnittelulla tulee entistä paremmin hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

12 12 Voimavaroja tulee suunnata entistä tehokkaammin luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen.

13 13 3. Maakunnan kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet toimintalinjoittain vuosina Tähän lukuun on kirjattu toimintalinjoittain maakuntaohjelman strategiset painopisteet kärkihankkeineen ja kehittämislinjauksineen. Toimintalinjat vastaavat maakuntasuunnitelman strategisia linjauksia. Lisäksi on esitetty toimintalinjoittain tärkeimmät rahoituslähteet ja vastuuhallinnonalat. Maakunnan kehittämisen strategiset painopisteet, kärkihankkeet ja kehittämislinjaukset vuosina toteuttavat Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 tavoitetilaa. Tavoitteena on maakuntaohjelmakausittain vuosi vuodelta suunnata maakunnan kehittämistä siten, että se etenee yhdessä määriteltyjen maakunnan strategisten linjausten mukaisesti. Kehittämistyön sisältöä voidaan toki joutua tarkistamaan matkan varrella: Pohjanmaan riippuvuus globaalista kehityksestä on vahva, ja sekä taloudellisten suhdanteiden muutokset että yhteiskunnallisten murrosten vaikutukset heijastuvat maakunnan kehittämiseen. Maakuntaohjelman toimintalinjojen painopisteiden yhteydessä on mainittu, mikäli se on ollut tarkoituksenmukaista kärkihankkeiden ja toimenpiteiden alueellinen kattavuus. Merkittävää on kaikkinaisen verkostoitumisen voimakas lisääntyminen ja vahvoihin osaamisalueisiin perustuvan globaalin yhteistyön aktiivi etsiminen ja harjoittaminen. Tämä kehitys korostuu kaikkien toimintalinjojen toteutuksessa lähivuosina. MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT OVAT SEURAAVAT: 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energian lähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Maakuntaohjelman vuosien tavoitteet Pohjanmaan kilpailukyvyn kehittämisen pääpaino vuosina on yhtäaikaisesti sekä monimuotoisen elinkeinoelämän kehittämisessä että valittujen vahvojen kärkiklustereiden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Uusien nousevien alojen kehittämistä rohkaistaan ja niiden toimintamahdollisuuksia parannetaan. Innovaatiojärjestelmän määrätietoista elinkeinoelämän uudistumiskykyä ja -halukkuutta tukevaa kehittämistyötä jatketaan vahvistamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja luomalla poikkitieteellisiä eri alojen osaamista yhdistäviä innovaatioympäristöjä. Yritystoimintaa uudistetaan painopisteenä kansainvälisen kysynnän ennakointi ja yritysten ydinosaamiseen keskittyvä kehittäminen. Työllisyyden laadukas hoito ja osaamisen varmistaminen (ks. TL 2) ovat hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen perusedellytyksiä. Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttää hyvää saavutettavuutta, erinomaista palvelutar-

14 14 jontaa sekä houkuttelevia asuin- ja työympäristöjä, joiden kehittämiseksi maakunnassa jatketaan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä (ks. TL 3, TL 4). Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimmista ja vientivetoisimmista maakunnista. Yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta lähes 60 prosenttia tulee teollisuudesta. Pohjanmaan maakunnan menestyminen edellyttää, että ehdottomasti kehitetään edelleen kansainvälisen ja monipuolisen teollisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Näistä tärkeimpiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, kehittynyt infrastruktuuri ja toimivat logistiset järjestelyt sekä alueen vahva imago. Myös viihtyisä työ- ja asuinympäristö monipuolisine koulutus- ja harrastusmahdollisuuksineen on usein ratkaiseva tekijä yritysten sijaintipäätösten tai asukkaiden muuttopäätösten taustalla. Maakunnassa jatketaan innovaatiojärjestelmän määrätietoista kehittämistä. Innovaatiojärjestelmän vahvistamisessa on panostettava etenkin siihen kuuluvien toimijoiden toimintaedellytysten sekä keskinäisen yhteistyön ja työnjaon kehittämiseen. Pohjanmaan suurten kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta, maakunnassa toimivat kahdeksan korkeakoulua ja tutkimuslaitokset sekä kärkitoimialat luovat erinomaisen perustan kehittämiselle. Erityisen voimakkaasti on kehitettävä kansainvälisiä verkostoitumisen muotoja valittujen tutkimuksellisten kärkialueiden osalta. Maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskiössä ovat Vaasan tiedepuisto ja Pietarsaaren kampusalue. Vaasan tiedepuiston toiminta on vahvasti sidoksissa Vaasassa toimivien seitsemän korkeakoulun muodostamaan Vaasan korkeakoulukonsortioon. Pietarsaaren keskustassa sijaitsevaan korkeakoulukampukseen sijoittuvat puolestaan seudun korkeakouluyksiköiden Åbo Akademin, ammattikorkeakoulu Novian Pietarsaaren yksikön ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Pietarsaaren toiminnot sekä muutamia yrityksiä. Lisäksi innovaatiotoimintaa tukee ammatillinen oppilaitos Optima. Pietarsaaren innovaatiojärjestelmää tukevat paitsi kaupungissa sijaitsevat innovaatio- ja koulutuspalvelut myös Kokkolan seudun innovaatiojärjestelmä. Sekä Pietarsaaren että Suupohjan rannikkoseudun yrityspalveluiden kehittäminen on erityisen kiireellistä. Suupohjan rannikkoseudun osaamisrakenteita on vahvistettava. Vaasan tiedepuiston koordinoitua kehittämistä jatketaan. Tiedepuistossa on korkeakoulujen, teknologiakeskuksen sekä tutkimuslaitosten lisäksi merkittävässä määrin yrityksiä. Innovaatiojärjestelmää kehitetään myös pitkälti Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen innovaatiostrategian pohjalta. Lähivuosien aikana on erityisen tärkeää suunnata resursseja yrittäjyyden vahvistamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Olennaisen tärkeää on luoda toimivat rakenteet heikkojen signaalien tunnistamiseksi ja ideavirtojen synnyttämiseksi sekä tukea potentiaalisia yrittäjiä yritysideoiden tuotteistamisessa ja niiden jatkojalostamisessa uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tärkeitä painopistealueita ovat aloittavien yritysten tukeminen, pk-yritysten toiminnan kehittäminen ja erityisesti kasvuyritysten tukeminen, sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumisen varmistaminen, naisjohtajuuden ja - yrittäjyyden sekä palvelualojen yrittäjyyden edistäminen. Oppimisympäristöjen kehittäminen yrittäjyyskasvatusta tehostamalla niin varhaiskasvatuksessa kuin kaikilla kouluasteillakin johtaa lasten ja nuorten oma-aloitteisuuden, ongelmaratkaisukykyjen, innostuneisuuden ja vastuuntunnon kasvuun. Yrittäjyyskasvatuksen aktivointi toimii lumipalloefektin tavoin lisäten osallisuutta ja ehkäisten syrjäytymistä. Pohjanmaan vahvuus on monimuotoinen elinkeinoelämä ja vahvat kärkiklusterit sekä kansainväliset suuryritykset. Toiminnan tavoitteena on kehittää kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista sekä varmistaa laajan ja monipuolisen elinkeinoelämän säilyminen. Ensiarvoisen tärkeää on paitsi maakunnan sisäisen yhteistyön myös maakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Pohjanmaalla kehitystyö kohdistuu erityisesti seuraaviin klustereihin: energia-ala (bioenergia-alaklusteri ja tuulivoimaklusteri),

15 15 metalliala, ICT-ala, (digitaaliset sisällöt -alaklusteri), metsä- ja puuala (Pohjanmaan metsä- ja puuklusteri alaklusterina talonrakennus ja puuenergia), meriklusteri (alaklusterina vene- ja muoviala), elintarvikeala sekä palveluala (hyvinvointipalvelutalaklusteri). Merkille pantavaa on myös se, että maakuntaohjelmassa digitaaliset sisällöt -alaklusteri on luokiteltu ICT-alan alaklusteriksi, vaikka digitaalisille luoville aloille on leimallista pikemminkin niiden keskinäinen riippuvuus sisällön ja tekniikan välillä. Pohjanmaan kärkiklusterit ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoituneita ja menestyviä toimialoja, joiden kehitys koko maan kilpailukyvyn kannalta on merkittävä. Pohjanmaalla panostetaan erityisesti energiateknologian klusterin kehittämiseen, ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n rooli Tulevaisuuden energiateknologiat -klusterin valtakunnallisena koordinaattorina on merkittävä. Lisäksi kärkiklustereiden kehittämistä tukevat osaamiskeskusohjelman rahoituksella toteutettavat meriklusteri ja digitaalisten sisältöjen osaamisklusteri. Erityistä huomiota kiinnitetään tieto- ja viestintäteknologian soveltamiseen muilla toimialoilla. Uusina nousevina aloina kehitetään erityisesti hyvinvointi- ja luovien alojen klusteria sekä osaamisintensiivisiä ns. KIBS-aloja (Knowledge Intensive Business Services). Uusien nousevien alojen kehittäminen on Pohjanmaalla jo varsin pitkällä, mutta itse klusterit ovat vielä jäsentymättömät. Ohjelmakaudella tavoitteena onkin erityisesti luovien alojen klusterin ja hyvinvointiklusterin nostaminen Pohjanmaan kärkialoiksi. Koska luovien alojen liiketoimintaan lasketaan useita toisistaan poikkeavia aloja, on kehittämistyössä otettava huomioon myös kunkin alan erityispiirteet ja niiden edellyttämät kehittämistoimenpiteet. Kärkiklustereiden lisäksi matkailun kehittäminen on ajankohtaista. Kärkialojen kehittämistä edistää myös toimijoiden kesken sovittu työnjako. Pohjanmaan maakunnan ehdoton lippulaiva on erittäin vahva energiateknologian klusteri, jonka kehittämistyötä jatketaan Pohjanmaan energiastrategian linjausten mukaisesti. Pohjanmaa erottautuu Uuden Energian maakuntana, jonka ytimessä oleva Vaasan seudun energiaklusteri on jo nyt Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä. Pohjanmaan energia-alan osaamiskeskittymän muodostavat alalla toimivat yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot keskiössään Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulu Novian (Yrkeshögskolan Novia) kanssa perustama energia-alan osaamisen yhdistävä yhteistyöorganisaatio Vaasan energiainstituutti (VEI) sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab. Erityistä huomiota lähivuosina kiinnitetään energiateknologian osaamisen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen t&k-toiminnalla. Energiatekniseen tutkimukseen ja koulutukseen keskittyvän Vaasan tekniikan kampuksen toteuttaminen tukee erinomaisesti tätä tavoitetta. Monet menestyvät innovaatiot syntyvät eri tekniikoiden rajapinnoilla. Siten on tärkeää luoda edellytykset ennakkoluulottomalle ja luovalle yrittäjyydelle. Esimerkiksi sisällöntuotanto ja elämysteollisuus tukevat tätä tavoitetta luomalla siltoja perinteisten alueen teknologiapohjaisten osaamisalojen kesken. Innovaatioiden syntyä edistää mm. kolmen pohjalaismaakunnan yhteinen innovaatiostrategia. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun maakunta: maaseudun olemus on monipuolinen ja vahva, ja se on Suomen keskeisintä ydinmaaseutua. Pohjanmaalla on valittu ns. kaksikärkinen maaseudun kehittämisstrategia, jonka mukaisesti toisaalta tuetaan suurtuotantoon perustuvien maatilayritysten kehittämistä ja toisaalta nostetaan maaseudun tuotannon jalostusarvoa ns. jalostusarvoketjulla. Pohjanmaan maaseudun kehittämisen suurimmat haasteet liittyvät maaseudun rakennemuutoksen hallittavuuteen ja maaseutuyritysten kannattavuuden varmistamiseen. Maaseutua kehitetään niin innovatiivisten pk-yritysten kuin myös perinteisten alkutuotannon harjoittajien toimintaedellytykset mahdollistavana toimintaympäristönä. Maaseudun huomattavien uusiutuvien energialähteiden resurssien hyödyntäminen luo uusia työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia ja

16 16 vahvistaa maaseudun energiaomavaraisuusastetta lähitulevaisuudessa. Maatalouden ja elintarviketuotannon kehittämistä tukevat Närpiön Ylimarkussa sijaitseva Martensin puutarhasäätiö ja Seinäjoen Ylistarossa sijaitseva Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseudun palvelutason parantamiseen ja infrastruktuurin toimivuuteen niin liikennejärjestelmien, asumisen kuin laajakaistayhteyksienkin osalta. Maaseutualueiden ja maaseudun kehittämisen elinehtona ovat elinkeino- ja palvelurakenteeltaan toimivat ja vetovoimaiset kylät, joissa on laadukas asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristö. Metsätalouden pitkän aikavälin yleistavoitteena Pohjanmaalla on lisätä metsänomistajien toimeliaisuutta metsissään ja parantaa kannattavuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee vähentää metsien pirstoutumista, lisätä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, luoda vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja suurempia tiloja ja näin parantaa metsätilojen toiminnan kannattavuutta ja lisätä metsänomistajien toimeliaisuutta metsissään. Metsäalan toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Rannikon metsäkeskuksen, Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen ja metsäalan muiden edistämis- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksien kanssa. Uusien metsäalan yritysten ja palvelujen syntymistä edistetään METSOn (Metsäalan strateginen ohjelma) kaltaisilla hallituksen päätöksillä ja tukipolitiikalla. Maakuntaohjelman toimintalinjan 1 Kilpailukyky ja imago Energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan tavoitteet saavutetaan panostamalla valittujen kehittämisen painopisteiden mukaisten kärkihankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamiseen. Painopisteet ovat seuraavat: 1. Pohjanmaan vahvan, kansainvälisen teollisen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen 2. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen 3. Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen sekä uusien innovatiivisten ja kasvua aktiivisesti hakevien yritysten kehittäminen ja tukeminen 4. Kärkiklustereiden ja mikroklustereiden toimintaedellytysten vahvistaminen sekä voimakas panostus uusiin nouseviin aloihin 5. Monimuotoinen mosaiikki Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden valttina. Seuraavassa on kuvattu painopisteiden sisältämät kärkihankkeet ja keskeiset kehittämisnäkökulmat: PAINOPISTE 1: Pohjanmaan vahvan, kansainvälisen teollisen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen Pohjanmaan kansallisen ja kansainvälisen tunnettavuuden parantaminen tiivistämällä yhteistyötä ja toteuttamalla mm. seuraavia toimenpiteitä: Pohjanmaan markkinoinnin tehostaminen esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden avulla: - Seudullisen markkinoinnin tehostaminen ja seutuyhteistyön vahvistaminen osana KOKO-ohjelmia ja maakunnallista markkinointihanketta.

17 17 - Vaasan seudun energiaklusterin viestinnän ja paikallisen kehittämiskumppanuuden vahvistaminen KOKO-rahoituksella. - Pohjanmaan maakuntaportaalin ja siihen sisältyvän tilastointi- ja ennakointiportaalin edelleen kehittäminen. - Vaasan seudun energiaportaalin (energyvaasa.fi) ja muiden toimialaportaalien ylläpito. Kotoutumisen kehittäminen (työssäkäyntialueittaiset kotouttamisohjelmat, kotouttamista tukevat e-palvelut). PARAS-lainsäädännön toteuttaminen. Aktiivisen edunvalvontatyön harjoittaminen elinkeinoelämän kannalta tärkeiden liikenteen infrastruktuurihankkeiden toteutumiseksi (ks. TL 3). Viihtyisien asumisympäristöjen ja hyvien työssäkäynti-, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien jatkuva kehittäminen ja joustavien työmuotojen edistäminen (ks. TL 2, TL 3 ja TL 4). PAINOPISTE 2: Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen innovaatiostrategian toimenpidesuunnitelman toteuttaminen viranomaisten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kokeilevan innovaatiopolitiikan kannustaminen ja mahdollistaminen erilaisten innovaatiotekniikoiden (muotoilulaboratorio, luova laboratorio, innovaatioistunnot, innovaatiotehtaat) avulla sekä luomalla uudentyyppisiä monitieteisiä ja monialaisia innovaatioympäristöjä ja innovatiivista toimintaa tukevia verkostoja ja rakenteita. Vaasan korkeakoulukonsortion alueellisen vaikuttavuuden toimintamallien kehittäminen maakunnallisen innovaatiojärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Erikoistuneen yrityshautomotoiminnan ja innovaatioasiamiestoimintojen vakinaistaminen osana maakunnallisen Vaasan tiedepuiston toimintoja niin Vaasanseudulla, Suupohjan rannikkoseudulla kuin Pietarsaaren seudulla. Pietarsaaren yliopisto- ja korkeakoulukampuksen kehittäminen sekä Pietarsaaren seudun ja Kokkolan seudun innovaatio- ja koulutusrakenteiden tiivistäminen. Vaasan tekniikan kampuksen toteuttaminen osana Vaasan tiedepuistoa. Kuntien elinkeinopalvelujen tarkoituksenmukainen organisoiminen ja yrityksiä palvelevien eri viranomaisten, rahoittajien ja yhtiöiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen, alueellisten elinkeinoyhtiöiden (Concordia, Dynamo, VASEK ja KOSEK) yhteistyön tiivistäminen entisestään sekä yrityksiä palvelevien projektien kytkeminen mukaan tähän toimintamalliin. Maakuntarajat ylittävän, infrastruktuuria ja elinkeinoelämää koskevan yhteistyön edistäminen Suupohjan rannikkoseudulla uusien yritysten syntymisen edistämiseksi ja nykyisten työpaikkojen säilyttämiseksi. Yliopistojen ja korkeakoulujen valittujen tutkimuksellisten kärkialueiden kansainvälisten, verkostoitumisen edistämiseen liittyvien toimintamallien kehittäminen (pilottihanke EAKR-rahoitteinen energia-alan tutkimuksen kansainvälisen tutkijavaihdon ohjelma). Julkisen sektorin tutkimus- ja kehityspanostuksien vahvistaminen ja rahoitusmuotojen uudistaminen ja niitä tukevien alueellisten riskirahoitus- ja valmistelura-

18 18 hamallien kehittäminen uusien innovatiivisten yritysideoiden ja kokeilevien, usein poikkitieteellisten hankkeiden rahoittamiseksi. Pohjanmaan korkeakoulujen toiminnan vahvistaminen pyrkimällä vaikuttamaan sekä yliopistojen ja korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustehtävän sekä innovaatiotoiminnan resursoinnin riittävyyteen ja toimintaympäristön kehittymiseen. Yliopisto- ja korkeakoulutoimintoja tukevien yliopistojen palvelukeskuksen Certian ja Vaasaan sijoittuvan valtion kielipalvelukeskuksen sekä Vaasassa toimivien korkeakoulujen yhteisen tiedekirjaston Tritonian kehittäminen. PAINOPISTE 3: Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen sekä uusien innovatiivisten ja kasvua aktiivisesti hakevien yritysten kehittäminen ja tukeminen Yrittäjien ja toiminnan alkuvaiheessa olevien yritysten palvelujen tehostaminen kasvu- ja kehittymisedellytysten varmistamiseksi sekä jatkuva yritystoiminnan kehittäminen ja uudistaminen tuotteistettuja palveluja ja kehittämisavustuksia hyödyntäen. Toimivien yritysten kehittämistoiminnan lisääminen sekä kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen, missä erityisen kohderyhmän muodostavat kasvuyritykset sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdosvaiheessa olevat yritykset. Verkostotoiminnan tehostaminen yrityspalveluiden kehittämiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden henkilöstön sekä johdon osaamistason nostamiseen panostavien laajojen yritysten kehittämishankkeiden toteuttaminen. Naisjohtajuuden ja naisyrittäjyyden edistäminen ylimaakunnallisena yhteistyönä (DOVER, Development on Women s Equal Rights -hankekokonaisuuden toteuttaminen) sekä varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan käynnistäminen. Pohjanmaan kaikkien oppimisympäristöjen asteittainen kehittäminen toimimaan yrittäjyyskasvatuksen perusperiaatteiden mukaisesti tavoitteenaan Pohjanmaa, yrittäjyyskasvatuksen mallimaakunta PAINOPISTE 4: Kärkiklustereiden ja mikroklustereiden toimintaedellytysten vahvistaminen sekä voimakas panostus uusiin nouseviin aloihin Energiateknologian klusteri Pohjanmaan energiaklusterin koordinoinnin tehostaminen. Pohjanmaan energiaosaamiskeskittymän kehittäminen: 1) Vaasan energiainstituutin toiminnan laajentaminen Pohjanmaan Uuden Energian ja Energia- ja ympäristöliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämisyksikön perustamisen myötä. 2) Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n aseman vahvistaminen kansallisen ja kansainvälisen energia-alan tutkimus- ja kehitystoiminnan merkittävänä toimijana sekä osaamiskeskusohjelman koordinaattorina. 3) Uusien tutkimus- ja kehittämislaboratorioiden (esim. geoterminen laboratorio, koneteknologian laboratorio) perustaminen ja jo toimivien laboratorioiden (esim. biopolttoainelaboratorio) kehittäminen. 4) Uusiutuvan energian osaamistalon perustaminen alan johtavien konsulttiyrityksien etabloitumiseksi Vaasanseudulle. Pohjanmaan energia-alan koulutuksen kehittäminen ja energia-alan osaavan työvoiman varmistaminen: 1) Aloituspaikkojen lisääminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa sekä koulu-

19 19 tuksen houkuttelevuuden kehittäminen esimerkiksi toteuttamalla Takuuteekkariohjelman kaltaista elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyötä. 2) Koulutussisältöjen kehittäminen, erityisesti palveluliiketoimintaan ja projektointiin erikoistuvan energiateknologia-insinöörikoulutuksen käynnistäminen. 3) Eri kouluasteilla toimivan energia-akatemian (Energy Gateway Tie energiaalalle) toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen koko maakunnassa. 4) Energia-alan tuotteistamiseen ja sertifiointiin liittyvän painotuksen lisääminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa (esimerkiksi Yrkesakademin tuulivoimaloiden käyttö- ja ylläpitohenkilöstöä kouluttava energia-alan koulutusohjelma sekä lämpölaitosten ylläpitohenkilöstön koulutuksen käynnistäminen Suupohjan rannikkoseudulla). 5) Energia- ja ympäristöalan painotusten lisääminen lukio-opetuksessa ja perusasteella. 6) Energia-MBA:n ja energia-alan tohtorikoulutusohjelman toteuttaminen ja vakinaistaminen osana Vaasan yliopistoon perustettavan energialiiketoiminnan tutkimusyksikön toimintaa. Vaasanseudun energiaklusterin yhteistoiminnan tiivistäminen sekä Suupohjan rannikkoseudun että Pietarsaaren seudun kanssa niin uusiutuvien energiamuotojen kehittämisessä kuin käyttöönotossakin. Energiateknologian julkisten tutkimusresurssien ja investointien julkisen rahoituksen lisääminen hyödyntämällä tehokkaammin niin EU:n tutkimusohjelma- kuin myös kansallista rahoitusta sekä energia-alan kehitysrahaston perustaminen ja siemenrahoitusmallin (SeedEnergy) kehittäminen. Puhtaan, uusiutuvan energian käytön lisäämisen myötä syntyvien uusien osaamisintensiivisten yritysten alkuvaiheen kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistäminen (esim. lämpöyrittäjyys) sekä energia-alan alihankintaverkoston yritysten erikoistumisen ja kansainvälistymisen määrätietoinen tukeminen. Energiaklusterin kansainvälisen ja kansallisen tunnettavuuden lisääminen vahvistamalla paikallista kehittämiskumppanuutta ja tehostamalla ulkoista viestintää energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. Vaasan seudun energiaklusterin aktiivinen toiminta energia- ja ympäristöalan tieteen, teknologian ja innovaatioiden strategisena keskuksena toimivassa Cleen Oy:ssä. Nopeiden tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien varmistaminen energiateknologian klusterin viennin tueksi. Energiateknologian vientiä tukevien pilotti- ja referenssi-investointien edistäminen sekä energia-alan pilottihankkeiden dokumentointijärjestelmän kehittäminen Pohjanmaalla tavoitteena synnyttää merkittävä ja hyvin dokumentoitu uuden energian lukuisten pilottien ketju Tuulivoimaklusterin kehittämiseen liittyen erityisesti: a) Tuulivoimalaitostoimitusten nopeuttamisen edellyttämien pilottilaitosten aluevarausten ja rakennuslupaprosessien käynnistäminen. b) Älykkäiden sähköverkkojen kehittäminen tuulipuistojen ja tuulivoimavoimaloiden voimaverkkoihin liittämiseksi. c) Pientuulivoimaloiden kehittäminen. d) Tuulivoimateknologian kuljetuksiin, merituulivoiman asennuksiin sekä sähkön jakelu- ja siirtoverkkoihin liittyvien infrastruktuuri-investointien edistäminen. Energiaomavaraisuuden pilottihankkeen Vaasa Science Parkin Innotalon rakentamisen kiirehtiminen sekä omaenergiavaraisen uuden teknologian kokeilualueen perustaminen.

20 20 Vihreiden toimistojen ja vihreän asumisen kehittäminen: a) Uusiutuvan energian voimantuotanto toimistorakennuksissa b) Lämmönjakelujärjestelmien kehittäminen öljy- ja sähkölämmityksen korvaamiseksi pientaloissa. Liikenteen energiaratkaisujen kehittäminen: a) Biokaasun käyttö kulkuneuvoissa b) Sähköenergian käytön edistäminen liikennevälineissä ja hybridikoneissa. Metalliklusteri Ostrobothnia Metal -hankkeen jatkaminen painopisteenään tutkimus ja tuotekehitys, yritysverkoston toiminnan kehittäminen maakunnassa sekä toiminnan laajentaminen kansallisesti, osaamisen kehittäminen sekä tuotantoteknologia ja automatisointi. Metalliklusterin yritysten taantuman jälkeisen uusiutumisen auttaminen täsmäaktivoinnilla, ohjelmallisesti sekä globaalia ennakointitietoa jalostamalla. Metalliklusterin markkinoiden analysointi- ja markkinointiosaamista sekä myyntiä tukevien tuote- ja palvelupakettien kehittäminen. Veneklusteri Pohjanmaan veneklusterin kehittäminen ja valtakunnallisen Meriklusteriosaamiskeskusohjelman toteuttaminen sekä näiden klustereiden yhteistyön edistäminen. Veneklusterin pitkäaikaisen kehittämisohjelman laatiminen Pietarsaaren seudun, Kokkolan seudun ja Vaasanseudun yhteistyönä ja sen toteuttaminen. Veneklusterin yritysten uusiutumisen auttaminen täsmäaktivoinnilla, ohjelmallisesti sekä globaalia ennakointitietoa jalostamalla. Veneklusterin markkinoiden analysoinnin, markkinoinnin sekä myyntiä tukevien tuote- ja palvelupakettien kehittäminen. Veneklusteriin linkittyvän alihankintatoiminnan vahvistaminen ja verkottaminen alueen veneenvalmistajien kanssa. Veneklusterin toimialaan liittyvän kaupan ja palveluiden vahvistaminen esim. kaavoituksellisin ja markkinoinnillisin keinoin. Elintarvikeklusteri Jalosteiden kehittäminen saatavilla olevista paikallisista raaka-aineista parantamalla koulutuksen ja osaamista lisäävien toimenpiteiden saatavuutta. Energiaa säästävien ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävien yhdistelmäratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto viljelyssä ja elintarvikkeiden jalostuksessa kannattavuuden parantamiseksi ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Yliopistojen, korkeakoulujen ja paikallisten tuottajien ja yrittäjien yhteistyönä tehtävän aluelähtöisen soveltavan tutkimustoiminnan sijoittaminen Suupohjan rannikkoseudulle.

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntönne koskien Pirkanmaan maakuntaohjelman luonnosta

Lausuntopyyntönne koskien Pirkanmaan maakuntaohjelman luonnosta Lausunto Dnro LSSAVI-2010-1452/Ha-7 Länsi- ja Sisä-Suomi 18.4.2010 Pirkanmaan liitto/aluekehitysyksikkö PL 76 33201 TAMPERE Lausuntopyyntönne 25.3.2010 Lausuntopyyntönne koskien Pirkanmaan maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lausuntopyyntönne koskien Pohjanmaan maakuntaohjelman luonnosta

Lausuntopyyntönne koskien Pohjanmaan maakuntaohjelman luonnosta Lausunto Dnro LSSAVI-2010-1461/Ha-7 Länsi- ja Sisä-Suomi 18.4.2010 Pohjanmaan liitto PL 174 65101 VAASA Lausuntopyyntönne 25.3.2010 Lausuntopyyntönne koskien Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011 2014 luonnosta

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot