Resurssiviisas infrastruktuuri loppuseminaari

Transkriptio

1 Resurssiviisas infrastruktuuri loppuseminaari klo 8:30-11:00 Tilaisuuden avaus yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki Resurssiviisas infrastruktuuri-hankkeen tulokset ympäristöasiantuntija Satu Pietola Rakentaminen kierrätysmateriaaleilla, rakennuttajan kokemukset rakennuttajainsinööri Tero Tuhkala Purkulupa sähköiseksi laatupäällikkö Eveliina Tackett Miten kaupunki edistää kiertotaloutta jatkossa kaupungingeodeetti Kaija Puhakka suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma Tilaisuuden päättäminen toimitusjohtaja Pekka Piirala, Paupek Oy

2 Resurssiviisas infrastruktuuri Hankkeen tulokset Loppuseminaari Satu Pietola

3 Hankkeen taustaa Kansalliset ja EU-tason lainsäädännöt ja direktiivit ohjeistavat yhä tehokkaampaan materiaalien käyttöön ja kestävään kehitykseen Energia- ja materiaalitehokkuus on yksi Oulun kaupungin ympäristöohjelman päätavoitteista Oulun kaupunki investoi vuosittain katujen, teiden, kevyen liikenteen väylien ja puistojen rakentamiseen noin 40 miljoonaa euroa useimmiten massatasapaino hankkeissa alijäämäinen samaan aikaan kun maa-aineksia läjitetään maankaatopaikoille luonnonmateriaaleja korvaavien uusiomateriaalien osuus 5-10 % okto-eriste ja masuunikuona kokemukset muista uusiomateriaaleista vähäisiä Vanhan rakennuskannan purkaminen täydennysrakentamisen myötä syntyvän purkujätteen määrästä ei tarkkaa tietoa Tarve kiviaineshuollon toimintakulttuurin kokonaisvaltaiselle uudistamiselle

4 Resurssiviisas infrastruktuuri Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista kiertotaloustoimintaa. Tavoitteensa mukaisessa lopputilanteessa Oulun kaupungin alueella syntyvät hyödyntämiskelpoiset kierrätysmateriaalit saadaan Oulun kaupungin tehokkaasti Yhdyskunta- hyötykäytettyä, ja ympäristöpalveluiden jolloin myös neitseellisten kehittämishanke, luonnonmateriaalien jonka tavoitteena käyttö on vähenee. edistää Oulun kestävän kaupunki on kehityksen saanut Euroopan mukaista aluekehitysrahastolta kiertotaloustoimintaa hankkeelleen rahoitustukea. hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja maarakentamisessa. TAVOITTEET Tehostaa kierrätysmateriaalien käyttöä Parantaa alan toimijoiden tietoisuutta Kehittää toimintaympäristöä TOIMENPITEET Koerakennetaan kierrätysmateriaaleilla Valmistellaan suunnittelu- ja mitoitusohjeet Massapörssiselvitys Varmistetaan kierrätysmateriaalien huomioonottaminen kilpailutilanteissa AIKATAULU Hanke toteutetaan

5 Päivitetty katurakenteiden suunnitteluohje Kantavuus- ja routamitoitettujen katujen mitoitusohjeet ja tyyppirakenteet Ohje päivitetty uusiomateriaalien osalta masuunihiekka, OKTO-eriste nyt myös rakeistettu tuhka ja BeM

6 Rakennetyyppien käytettävyys Kuva: WSP Finland 2017

7 Oulun massapörssi -esiselvitys nykyisten materiaalivirtojen ja maanläjityspaikkojen selvitys kaupungin nykyisten maanläjitysalueiden kapasiteetti loppuu vajaassa 10 vuodessa maa-ainesten saatavuus lähialueilla ehtymässä Tarve maa-ainestiedon hallinnalle ja massaoptimoinnille

8 Rakentamisen nyky- ja tavoitetilanne Kuva: Sito Oy 2017

9 Massapörssin toimintaedellytykset: riittävä toimintaympäristö runsaasti toimijoita rakentamisen riittävä volyymi Kuva: Sito Oy 2017

10 Resurssiviisas infrastruktuuri koerakentamiskohde 2017: Kipsitie Ruskossa Uusi teollisuuskatu Ruskossa (0,4 km) Kolme erilaista luonnonkiviaineksen, purkubetonin ja rakeistetun tuhkan rakenneyhdistelmää sekä referenssinä perinteinen kiviainesrakenne. Rakenteisiin on asennettu rakentamisen aikana lämpötila-, kosteus-, siirtymä- ja pohjaveden korkeuden mittausantureita sekä lysimetri. Rakenteiden toimivuutta seurataan 3 vuoden ajan. Kuva: S. Pietola

11 Materiaalitehokkaan Oulun kehittäminen (YYP:n materiaalihallinnan kehittämistyöryhmä ) Massojen ja kierrätyksen huomioiminen kaavoituksessa PIMA-maiden hallintaprosessin kehittäminen Purkulupaprosessin kehittäminen Kierrätysasteen nostaminen Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen materiaalihallinnassa Tavoite kierrätysasteelle uudelle kaava-alueelle Massatasapaino Mahdollisuudet massojen kierrätykselle jo rakentamisvaiheessa PIMA-selvitykset kaavoituksen yhteydessä PIMA-alueiden tutkiminen ja tulosten tuominen sähköiseen järjestelmään PIMA-alueet karttapohjaiseen järjestelmään Purkulupa sähköiseksi Purkulupaan toteumatiedot jälkikäteen Viranomaisvastuut Tilaajan vastuu Kierrätyksen tehostaminen Kierrätysasteen nostaminen talo- ja maarakennusprojekteissa Sekä uudisrakentamisessa että purkukohteissa Massojen resurssiviisas hallinta maarakennushankkeissa

12 Kiitos Kuvakoko 910 x 405 pikseliä

13 KIPSITIEN RAKENTAMINEN Resurssiviisas infrastruktuuri-hankkeen loppuseminaari

14 Suunnittelija: WSP Finland Oy Pääurakoisija: Mestek Oy Instrumentointi: Soilmetric Oy Rakennuttaja: Oulun kaupunki / YYP Rakeistettu tuhka: Rakeistus Oy KIPSITIEN RAKENTAMINEN

15 Työn taustaa Kipsitie rakennettiin Oulun kaupungin Resurssiviisas infrastruktuuri -kehityshankkeen yhtenä osaprojektina kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Kipsitielle oli tehty aiempi katu- ja rakennussuunnitelma käyttäen perinteisiä rakennusmateriaaleja. Resurssiviisas infra hankkeen yhteydessä Kipsitiestä päätettiin tehdä pilottikohde, jossa osa rakenteista toteutettiin uusiomateriaaleilla; betonimurskeella ja rakeistetulla tuhkalla KIPSITIEN RAKENTAMINEN

16 KIPSITIEN RAKENTAMINEN

17 Rakeistettu tuhka KIPSITIEN RAKENTAMINEN

18 Rakeistettu tuhka Oulun energian voimalaitoksen lentotuhka, pääraaka-aineina puu ja turve Rakeistus Oy materiaalin toimittajana, rakeistaminen tehtiin Rakeistus Oy:n rumpurakeistuslaitteistolla Rakeistettua tuhkaa käytettiin suodatinkerroksessa korvaamaan suodatinhiekkaa. Suodatinkerroksen paksuus oli 400 mm. Rakeistetun tuhkan ja pohjamaan väliin asennettiin suodatinkangas estämään materiaalien sekoittuminen. Rakeistetun tuhkan päälle rakennettiin kalliomurskeesta tai betonimurskeesta jakava kerros sekä kantava ja profilointikerros kalliomurskeesta Rakeistetun tuhkan määrä yhteensä ~1000 m KIPSITIEN RAKENTAMINEN

19 Rakeistettu tuhka Havaintoja työmaalla Rakentaminen ei juuri poikkea tavallisesta maanrakentamisesta Materiaali oli silmämääräisen tarkastelun perusteella tasalaatuista Kaivinkoneen kauhalla levitetyn rakeistetun tuhkakerroksen päällä kesti ajaa lastissa olevalla kuorma autolla heti levitystyön jälkeen Levittämistyön jälkeen rakeistettu lentotuhka tiivistettiin 25 tn kaivinkoneella neljällä yliajokerralla. Kaivinkoneella tiivistyksen jälkeen, pinta on niin kantava, että kuorma autolla (kuorma päällä) pystyi huolettomasti ajamaan rakeistetun lentotuhkan päältä. Rakeistettua lentotuhkaa yritettiin tiivistää valssijyrällä, mutta valssijyrän täry aiheutti sen, että pinta muuttui hienoksi ja liukkaaksi. Valssi alkoi liikkua tuhkan pinnalla poikittaissuuntaisesti, vaikka pinnan kaltevuudet olivat pienet. Valssijyrää voidaan käyttää tiivistämiseen, kun rakeistetun tuhkan päälle on ajettu murskekerros. Sateella rakeistetun tuhkan pinta liettyi, liettynyt tuhka jouduttiin poistamaan KIPSITIEN RAKENTAMINEN

20 Rakeistettu tuhka Urakoisijan kommentit + Saatiin hyvät ns. peruskantavuudet kaivinkoneella tiivistettäessä. Yliajokertoja oli 4 kpl ja kaivinkoneen paino 25 tn, jonka jälkeen tuhkakerros kesti hyvin ajaa kuormaautolla. + Tuhka kovettui yllättävän nopeasti rakennekerroksissa. Kun Soilmetric Oy:lle asennettiin mittausyksiköitä jälkiasennuksena, niin rakennekerroksia avatessa tuhka oli kovettunut, muttei liian kovaksi, kuten esim. masuunihiekka. Lisäksi tuhka murenee, kun esim. kauhalla painoi kameja. Tiivistys valssijyrällä ei onnistunut, koska tuhkan pinta tuli todella liukkaaksi valssijyrällä ajettaessa. Jyrä lähti liukumaan tuhkan päällä poikittaissuuntaisesti. Tiivistys 400 kg lätkällä ei onnistunut, koska lätkä upposi tuhkaan ja samalla tärytys häiriinnytti tuhkan. Tärytyksen seurauksena tuhka liettyi. Mikäli leikkaustason pohjalla on vettä tai on muuten kosteaa, tuhka sitoo vettä ja liettyy KIPSITIEN RAKENTAMINEN

21 KIPSITIEN RAKENTAMINEN

22 KIPSITIEN RAKENTAMINEN

23 KIPSITIEN RAKENTAMINEN

24 Betonimurske KIPSITIEN RAKENTAMINEN

25 Betonimurske Betonimurske tehtiin Ouka:n omistamalla tontilla (konkurssipesä) noin 500 metrin päässä kohteesta. Murskauksen suoritti Paupek Oy. Betonimursketta käytettiin jakavassa kerroksessa korvaamaan kalliomursketta suodatinkerroksessa korvaamaan suodatinhiekkaa Alun perin toinen koerakenteista oli suunniteltu siten, että myös kantava kerros rakennetaan betonimurskeesta, mutta betonimurskeen suuren raekoon vuoksi betonimurskekerroksen yläosa (100 mm) päätettiin tehdä kalliomurskeesta #0 56 mm Betonimursketta yhteensä ~1500 m KIPSITIEN RAKENTAMINEN

26 Betonimurske Havaintoja työmaalla Rakentaminen ja tiivistäminen ei juuri poikkea tavallisesta maanrakentamisesta Työmaalle toimitetussa materiaalissa oli silmämääräisesti tarkasteltuna huomattavan paljon maa ainesta sekä lisäksi puuta, rautaa ja muita materiaaleja (työmaakatselmus) Kippauksen ja rakenteeseen siirtämisen yhteydessä betonimurskeessa oli havaittavissa selkeää lajittumista Raekoko oli silmämääräisesti tarkasteltuna suurempaa kuin suunnitelmissa oli esitetty, 100 mm pinnasta korvattiin Kam #0 56 mm. (suunnitelmamuutos) Urakoitsijan kommentit + Rakennusvaiheessa ns. peruskantavuus oli hyvä, betonimurskekerros kantoi hyvin kuorma autoa. Laadunvaihtelu oli merkittävää, materiaali toimitettiin konkurssipesästä, epäpuhtaudet KIPSITIEN RAKENTAMINEN

27 KIPSITIEN RAKENTAMINEN

28 KIPSITIEN RAKENTAMINEN

29 Rakennuttajan kommentit Materiaalien laadunvalvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä lähtöpisteessä että työmaalla. Rakeistettu tuhka aikaisempia käyttökokemuksia ei ole tiivistäminen? hienoainepitoisuus/liettyminen/routanousu? soveltuvuus katurakenteeseen? Betonimurske käyttö katurakentamisessa yleistynyt toimii hyvin vaihtoehtona murskerakenteelle tietyissä kohteissa tällä hetkellä käytetään kevyemmin liikennöidyillä katualueilla, kestääkö betonimurske suurempia kuormituksia? betonimurskeen käyttö Oukan kohteissa tällä hetkellä pääosin urakoitsijalähtöistä Miten korjaukset/ennallistaminen, jos rakenne kaivetaan auki? KIPSITIEN RAKENTAMINEN

30 Jatkotoimenpiteet / seuranta Kierrätysmateriaalien soveltuvuuden arviointia varten tullaan suorittamaan pitkäaikaisseurantaa (Soilmetric Oy) mm. kantavuudesta, routivuudesta sekä haitta aineiden suotautumisesta. Lämpötila anturit roudan eteneminen/sulaminen lämpötilan jakautuminen Lysimetri, kosteusanturi rakenteesta tulevan suotoveden laatu Siirtymäanturit rakenteen kokoonpuristuminen routaliikkeet KIPSITIEN RAKENTAMINEN

31 Kiitos! Lisätietoja: KIPSITIEN RAKENTAMINEN

32 Purkulupa Resurssiviisas infrastruktuuri hankkeen loppuseminaari Eveliina Tackett Rakennusvalvonta Oulu

33 Purkulupa Purkamiseen tarvitaan aina lupa (myös pienille rakennuksille, jotta rakennusrekisteri voidaan pitää ajantasaisena) Purkamislupaa varten on täytettävä hakemus (sähköinen), liitteiksi on lisättävä mm. purkamisilmoitus RK9-lomake (jokaisesta purettavasta rakennuksesta), selvitys rakennus- ja purkujätteiden käsittelystä sekä asemapiirustus, johon purettava/purettavat rakennukset on merkitty. Luvan valmistelun yhteydessä voidaan pyytää myös muita liitteitä em. lisäksi. On tärkeä huomioida haitta-ainekartoitukset ja asianmukaiset luvat toimia haitta-aineiden purkutöissä Ympäristötoimi tekee pistokoemaisesti tarkastuksia purkujätteen sijoituksesta ja ongelmatapauksissa puuttuu jätteen käsittelyyn/sijoitukseen 2

34 Purkulupaprosessin kehittäminen Lomake, jolla annetaan tietoja purkujätteen laadusta ja määrästä, oli vanhentunut ja käytössä vaihtelevasti Uusi lomake on nykyisen jätelain mukainen ja helposti sähköisesti täytettävissä (pdf) Tehostetaan lomakkeen käyttöä ja varmistetaan, että se on käytössä kaikissa purkamista sisältävissä lupahakemuksissa (esim. korjaukset, joissa puretaan) 3

35 Purkuluvan hakeminen sähköisesti Purkulupaa haetaan ensisijaisesti sähköisen lupapalvelun epermitin kautta Tällä hetkellä paperisena toimitettavaksi vaaditaan 2 sarjaa pääkuvia ja tästäkin siirrytään mahdollisimman pian täysin sähköiseen toimintaan, jolloin paperia ei tarvitse ollenkaan 4

36 Mitä vielä voitaisiin tehdä? Lomakkeen viimeistely Kertarakentajan/-purkajan voi olla vaikea arvioida syntyvien jätteiden määrää Tueksi listataan arvio muutaman eri tyyppisen pientalon purkujätteen määristä Materiaalipankki/-pörssi materiaalien välittämiseen 5

37 Materiaalipankki/-pörssi Kehitystyön aikana keskusteltiin ajatuksesta, että Oulussa toimisi materiaalipankki/-pörssi yksityisen tahon ylläpitämänä Purkuluvan hakemisen yhteydessä kerättävä tietoa jätteen laadusta ja määrästä välitettäisiin tälle toimijalle Materiaalipankki kohtauttaisi purkujätteen tuottajan ja jätteen tarvitsijan Jos ja kun tällainen toimija Ouluun saadaan, voidaan purkulupaprosessia edelleen kehittää siten, että tietoa kerätään suoraan materiaalipankkiin toimitettavassa muodossa ja prosessi mahdollisesti automatisoitaan. 6

38 Kiitos 7

39 Miten kaupunki edistää kiertotaloutta jatkossa? Toimintaympäristön luominen kiertotalouteen Kaija Puhakka kaupungingeodeetti

40 VÄLIMAAN kiertotalousalue Yleiskaava

41 VÄLIMAA KÄYTTÖSUUNNITELMA

42 VÄLIMAAN kehittäminen/toteuttaminen Alueelle ei laadita asemakaavaa Oulun vesi varautuu jätevesien hallintaan rakentamalla siirtoviemärin Ensimmäiset varaukset keväällä 2018 Toimijat hakevat itse tarvittavat luvat 2018 kaupunki pyrkii laajentamaan maanomistustaan 6AIKA hankehakemus kaatopaikan sulkemissuunnittelu ja toteutus/uudet mallit kertotalousalueen perustamisen toimintamallien kehittäminen yhdessä 6-kaupunkien kanssa

43 VÄLIMAA yhteydenotot Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Satu Pietola, ympäristöasiantuntija p Kaija Puhakka, kaupungingeodeetti p

44 Kivikaudesta kiertotalouteen Kiviaineshuollon toimintakulttuurin uudistus Oulussa Esitys Ympäristöministeriön Kiviaineshuollon kehittämishankkeen pilottikohteeksi

45 Taustaa Kiertotalouden edistäminen maarakentamisessa on niin EU:n, nykyisen hallituksen kuin Oulun kaupungin kärkitavoitteita EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysasteen ympäristötavoite 70 % vuoteen 2020 Oulu on mukana Kehto-foorumissa, jossa edistetään uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia luonnonmateriaalien sijasta ja kehitetään toimintatapoja Oulu edistää uusiomateriaalien käyttöä ja toimintatapoja Ympäristöohjelmansa mukaisesti mm. Resurssiviisas Infra hankkeen avulla Tavoitetilanteessa Oulussa luonnonkivimateriaalien osuutta vähennetty - 30 % uusiomateriaalien osuutta lisätty + 30 % läjityksen määrää vähennetty - 70 % ylijäämämaat saatettu hyötykäyttöön > 70 %:sti hankkeiden välillä massakoordinointi käytössä kiertotalous huomioitu hankkeen eri vaiheissa lupakäytäntöjen kehittämistarve selvitetty lupaprosesseja uudistettu maa-ainesten käytön raportointitapaa kehitetty Oulun kaupunki vastuullisena toimijana edistää kiertotaloutta infrarakentamisessa yhteistyössä muiden kanssa Kiertotalous tullaan ottamaan osaksi infrasuunnittelun ja -rakentamisen elinkaaren jokaista vaihetta

46 Oulun kaupunki kehittää maarakentamisen materiaalien hallintaa hankekohtaisesta menettelystä rakennushankkeiden väliseen toimijoiden yhteiseen massakoordinointiin Sito Oy Sito Oy

47 Kiertotaloustavoitteiden koelaboratorio Oulussa Case Tahkokangas on Tahkokankaan asemakaavamuutosalue, jonka kaupunki on valmis nimeämään pilottihankkeen koelaboratorioksi, jossa tullaan testaamaan käytännössä kiertotaloustavoitteiden toimintamallia sekä toteuttamistapoja ja ohjeistamaan ne osaksi organisaatioiden toimintakulttuuria Case Tahkokangas; kiviaineshuollon ja kiertotalouden testialusta: yleis- ja asemakaavoituksessa katu- ja ympäristösuunnittelussa alueen massatalouden suunnittelussa purkuprosessin kehittämisessä materiaalien hallinnassa Case Tahkokangas Case Tahkokangas sijaitsee 5,5 kilometrin etäisyydellä Oulun keskustasta. Alueen koko on 50 ha. Alueella toiminut palvelukeskus lakkautetaan ja huonokuntoiset rakennukset puretaan. Tahkokankaan alue kehitetään asemakaavamuutoksella asuinalueeksi.

48 Työpaketit Kivikaudesta kiertotalouteen -hankekuvaus 1 Työpaketti 2 Työpaketti Työpaketti 3 Työpaketti 4 Työpaketti 5 Kiertotalous hankkeen eri vaiheissa Kiertotalous kaavoituksessa - suunnittelussa - rakentamisessa Materiaalien hallinnan kehittäminen Hankkeiden välinen massakoordinointi, uusiomateriaalien käytön tehostaminen. Ylijäämämaat hyötykäyttöön, läjitys minimiin. Tilastoinnin ja raportoinnin kehittäminen Uudet kirjaamis- ja raportointimenetelmät, tilastot hyödyksi (avoin data) Hyödynnetään nykyisiä teknisiä sovelluksia (digitaali- ja mobiilitekniikka) Lupakäytäntöjen kehittäminen - Selvitetään kehittämistarve ja valitaan kehitettävä(t) lupaprosessi(t) Vaikuttaminen maarakentamisen nykyisten lakien tulkintaan Näkemyksiä ja kokemuksia tulkinnan avuksi ja kehittämiseksi Eväitä lupakäsittelyn nopeuttamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi Kiertotalous Tahkokankaan asemakaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa Tahkokankaan materiaalien hallinnan kehittäminen ja suunnittelu Muu kehittäminen Tahkokankaalla: Tilastointi ja raportointi Lupakäytännöt Lakien tulkinta

49 Uusi MARA-asetus voimaan Uusittu VNa eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa Korvaa asetuksen 591/2006 Helpottaa jätteiden käyttöä kohteissa, joissa jäte voi korvata luonnon kivi- ja maaainesta Soveltamisalan maarakentamiskohteita ovat väylät, kentät, vallit sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteet Soveltamisalaan kuuluvat jätteet betonimurske eräät lentotuhkat leijupetihiekka yhdyskuntajätteen polttolaitoksella syntyvä käsitelty pohjakuona tiilimurske asfalttimurske ja -rouhe valimohiekat kalkit rengasrouhe ja kokonaiset renkaat 1

50 Uusi MARA-asetus voimaan Huomioita Hyvää Soveltamisalan laajennus Teollisten symbioosien ja kiertotalouden laajempi huomiointi Maarakentamiselta ja jätteiden hyötykäytöltä edellytetään aiempaa parempaa suunnitelmallisuutta hyödyntäminen entistä teknistaloudellisemmmin Paine julkisille hankkijoille hyödyntää MARAmateriaaleja (kasvaa) Epäkohtia Tukee kiertotaloutta mutta ei vielä takaa hyödyntämisen lisääntymistä; ongelmia voi tulla asetuksen sisällön tulkinnoissa Esim. betonimurskeen käyttökohteista rajattu pois asumiseen ja lasten leikkipaikaksi tarkoitetut alueet, miksi? asetuksen kelpoisuuskriteereillä jo huolehditaan siitä, että jätemateriaaleista ja niiden käytöstä ei aiheudu haittaa ihmisen terveydelle ja ympäristölle! 2