Energiaselvitys/Energy audit

Transkriptio

1 Energiaselvitys/Energy audit Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitos SetCom -hanke Heinäkuu 2010

2 Summary: Kestikievari Herranniemi is located to Finland, North Karelia, Lieksa, Vuonislahti village. Kestikievari Herranniemi offers accomondation, food and activities to private customers and groups. In winter Kestikievari offers accommodation in rooms, 24 guest beds together, and in summer they offers accommodation also in cottages and outdoor sleepouts, 60 guest beds all together. Web pages: Kestikievari Herranniemi has several different buildings which are located nearby each other. 1. Main building, in use year round a. Building area is 600 m 2. b. There is water circulation central heating system which is operated using ground heat pump (40 kw) c. Main building has two fire places and 4 air conditioners (two has heat recovery system) 2. Laurila, in use year round a. Building area is 250 m 2 b. There is water circulation central heating system which is operated using ground heat pump (12 kw) c. Building has 3 air conditioners 3. Ainola, in use year roud a. Building area is 120 m 2 b. Building has one fire place and electric radiators 4. Kaisla, in use year round a. Building area is 72 m 2 and it is designed for people using wheel chair b. Building has one fire place and electric radiators 5. Punahilkka, in use only summer time a. Building area is 45 m 2 b. Building has electric radiators 6. Mesikämmen, in use only summer time a. Building area is 34 m 2 b. Building has electric radiators 7. Aitta, in use only summer time a. Aitta has 4 bedrooms which has own showers and toilets b. Building has electric radiators and air conditioner 8. Camping cottages, in use only summer time a. Electric radiators b. No showers or toilets Building area of the Kestikievari was about 1300 m 2 and energy concumption was about 110 MWh, which includes heating energy and other electricity (lights, kitchen, air conditioning etc.). From 110 MWh 100 MWh is electricity and 10 MWh wood logs. Wood logs are from the thinnings of the forests of the Kestikievari. It is not known what is the total energy amount produced by heat pumps but estimated amount is 40 MWh. Then the whole amount of the consumed energy should be 110 MWh+ 40 MWh = 150 MWh. This figure is quite small and one may say energy consumption of the Kestikievari is in good level. Amount of the carbon emission of the Kestikievari was: 110WWh x 204 kg/mwh = kg carbon /year. Main target for saving energy could be modernize equipments of the kitchen, e.g. old iron electric cookers to induction cookers.

3 ENERGIASELVITYS Kestikievari Herranniemi on Lieksassa, Pohjois-Karjalassa sijaitseva matkailuyritys, jossa on ollut majoitustoimintaa jo 1800-luvun alusta lähtien. Kestikievari tarjoa majoitus-, ruokailu ja kokouspalveluja yksityisille vieraille, leirikouluille ja yrityksille. Internet sivut: Kestikievariin kuuluu useita toisistaan erillään olevista rakennuksista, jotka kuitenkin sijaitsevat samassa pihapiirissä. 1. Päärakennus Päärakennus on kolmikerroksinen, hirsirunkoinen ulkoa lautavuorattu rakennus. Rakennuspinta-alaa on 600 m 2. Päärakennuksen yöpymistilat (ovat remontissa) sijaitsevat ylemmissä kerroksissa, joissa on vesikiertoinen patterilämmitys. Päärakennuksen suuressa ruokailutilassa ei ole muuta lämmitystä kuin suuri leivinuuni ja päärakennuksessa on lisäksi toinen leivinuuni. Päärakennuksen alakerrassa on vesikiertoinen lattialämmitys, johon lämpö tuotetaan 40 kw maalämpöpumpulla (Thermia). Maalämpöpumpun lisäksi lämmitysjärjestelmään kuuluu myös kaksivaippavaraaja (200 l sähkö, 400 l maalämpö), josta otetaan lämmin käyttövesi. Päärakennuksessa on 4 ilmastointikonetta, joissa kahdessa on lämmön talteenotto. 2. Laurila Kohde on remontoitu vuonna Nykyisin Laurilassa on 8 kpl 2 hengen huoneita ja rakennuspinta-ala on 250 m 2. Kohteessa on kolme ilmanvaihtokonetta, mutta niissä ei ole lämmön talteenottoa. Kohteessa on 12 kw maalämpöpumppu (Thermia Ville Classic 155), jolla tuotetaan n. 10 MWh lämmitysenergiaa. Jos maalämpöpumpun tehokkuusarviona pidetään 30 % (eli kolmesta tuotetusta lämpöyksiköstä yksi tuotetaan sähköllä) rakennuksen lämmönkulutus on ollut n. 15 MWh. Kohteessa on 300 litran sähkötoiminen lämpimän käyttöveden varaaja. Rakennuksessa myös olohuone, itsepalvelukeittiö, sauna, yrttikylpy- ja hoitohuone 3. Ainola Rakennus on rakennettu vuonna 1993 ja sen rakennuspinta-ala on 120 m 2. Rakennuksessa on 2 kpl 3 hengen makuuhuoneita ja 1 kpl 2 hengen makuuhuone. Kaikissa huoneissa on oma wc ja suihku. Lisäksi Ainolassa on yhteinen pieni tupakeittiö, jossa jääkaappi, mikro, liesi, kahvinkeitin ja tv. Ainolassa lämmitysjärjestelmänä on sähköpatterilämmitys ja leivinuuni. Kestikievarin omistajat asuvat Ainolassa. 4. Kaisla Rakennus on 2008 valmistunut 72 m 2 :n mökki, joka on ympärivuotisessa käytössä ja rakennus on suunniteltu esteettömäksi pyörätuolilla liikkujia varten. Rakennuksessa on tupakeittiö ja puulämmitteinen sauna. Rakennus lämpiää sähköpattereilla ja varaavalla takalla. 5. Punahilkka Rakennus on kesäkäyttöinen 45 m 2 :n mökki, jossa on kaksi makuuhuonetta, joissa kummassakin on oma wc-suihku ja toisessa pieni minikeittiö. Rakennuksessa on patterisähkölämmitys.

4 6. Mesikämmen Rakennus on kesäkäyttöinen 34 m 2 :n mökki, jossa on kaksi makuuhuonetta, tupakeittiö ja wc. Suihku sijaitsee toisessa rakennuksessa. Kohteessa on sähköpatterilämmitys. 7. Aitta Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee vuonna 2007 remontoitu aittarakennus, jossa on neljä kappaletta 2-4 henkilön majoitukseen sopivia huoneita. Aittarakennuksen huoneissa on omat vessat ja suihkut. Kohteessa on koneellinen ilmastointi ja sähköpatterilämmitys. 8. Leirintämökit Kestikievarissa on kolme kappaletta sähkölämmitteisiä leirintämökkejä, joissa ei ole suihkuja eikä vessoja. Kohteen energiankäyttö Kohteen kokonaisrakennuspinta-ala on n m 2 ja kokonaisenergiankulutus on n. 110 MWh vuodessa, josta sähköä n. 100 MWh ja n. 10 MWh puuklapeja (puun arvioitu kulutus oli n. 20 m 3, joka energiaksi muutettuna olisi 0,8 MWh/pino m 3 x 20 m 3 = 16 MWh). Sähkönkulutus pitää sisällään sekä kulutussähkön että maalämpöpumpun kautta kulutetun lämmityssähkön. Laurilassa maalämpöpumpulla tuotetaan 10 MWh (käyttäjältä saatu tieto, lisätään kokonaissähkön määrään) ja päärakennuksen arvioitu lämmönkulutus lienee (600 m 2 x 2,5 m x 60 W/m 3 = 90 Mwh) 90 Mwh, josta maalämmöllä 60 MWh (lisätään kokonaissähkön määrään) ja sähköllä 30 MWh. Näihin oletuksiin perustuen Kestikievarin kokonaisenergian kulutukseksi saadaan 110 MWh (sähkön kokonaiskulutus ja puun käyttö) + 40 MWh (maalämpöpumppujen tuottama energiamäärä) = 150 MWh vuodessa. Oletuksena kyseessä olevan rakennuskannan ympärivuotisen lämpöenergian kulutuksen tunnuslukuna voidaan käyttää 60 W/r-m 3, joten 1300 m 2 x 2,5 m x 60 W = 195 MWh. Jos oletetaan, että Kestikievarin energian käyttöaste olisi 80 % koko vuoden energian kulutuksesta, niin laskennallinen Kestikievarin lämpöenergian kulutus olisi 195 MWh x 0,8 = 156 MWh. Tähän laskennallisesti pitää lisätä kulutussähkön osuus, joka kotitalouksissa on n.1/3 kokonaisenergian käytöstä eli 78 MWh (156/2=78 MWh), joten laskennallinen Kestikievarin kokonaisenergiankulutus olisi = 234 MWh. Tähän laskennalliseen määrään 234 MWh verrattuna todellinen kulutusmäärä 150 MWh näyttäisi olevan hyvinkin maltillinen. Kohteen hiilidioksidipäästöt ovat: 110WWh x 204 kg/mwh = kg hiiltä Kestikievarissa olisi kuitenkin tehtävissä toimenpiteitä, joilla energiankulutus voitaisiin saada pienentymään. Kestikievarin suurissa rakennuksissa (päärakennus ja Laurila) on maalämpöpumppu ja ilmastointikoneet (päärakennuksessa on myös LTO), joten näiden kohteiden lämpöenergian tuotantoratkaisut on tehty tuleviksi vuosiksi. Muiden rakennusten lämpöenergia tuotetaan sähköllä. Rakennuksen sijaitsevat kuitenkin aika hajallaan ja käyttö painottuu kesäaikaan, joten lämmitysjärjestelmien uusiminen olisi todennäköisesti taloudellisesti liian raskas toimenpide.

5 Lämpöenergian säästämistä voisi kokeilla rakennusten lämpötilan säätämistä tilojen käyttömäärien mukaisesti eli tiedettäessä etukäteen, että rakennukset tulevat olemaan käyttämättä useita vuorokausia lämpötilaa voisi laskea tasolle astetta. Keittiön valurautaliedet kuluttavat todennäköisesti paljon energiaa, joten energiataloudellisesti voisi olla harkitsemisenarvoista miettiä investointia esim. induktioliesiin. Keittiön lämpötila. varsinkin kesäaikaan, nousee huomattavan korkeaksi. Tämän asian voisi hoitaa investoimalla keittiöön ilmalämpöpumpun (investointi olisi luokkaa euroa)., jota kesäaikaan voisi käyttää keittiön viilentämiseen ja viileämpinä vuodenaikoina keittiö lämmittämiseen. Huomionarvoista kuitenkin on, että energiataloudellisesti ilmalämpöpumppu tuskin toisi yhtään säästöä energian kulutukseen, vaan viilentäminen voisi viedä enemmän energiaa kuin mitä ilmalämpöpumppu pystyisi viileämpään aikaan tuottamaan. Kestikievarin polttopuut tulevat pääosin omistajien metsien harvennushakkuista, joten tämä tilanne on ns. win-win tilanne: harvennusten myötä talousmetsät pysyvät kunnossa ja tuottavina ja Kestikievari saa harvennushakkuiden puista edullista polttoainetta. Polttopuiden hankinnassa ja varsinkin säilyttämisessä tulee kiinnittää huomiota polttoaineen laatuun. Hyvälaatuisen klapin kosteus ei tulisi olla yli 25 %, koska kosteamman klapien polttamisen hyötysuhde on huomattavasti matalampi ja kostean polttoaineen päästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin hyvälaatuisen polttoaineen.