Rakentamisen energiamääräykset Rakentaminen ja Talotekniikka -messut

Transkriptio

1 Rakentamisen energiamääräykset Rakentaminen ja Talotekniikka -messut Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi (Lähdeaineisto mm. Ympäristöministeriö) 1

2 Sisältö Rakentamismääräysten kehitys Mikä muuttuu ja miksi? Energiamuodon kerroin ja kokonaistarkastelu Muuttuvat säädökset (uusi D3) Soveltamisala Energiatehokkuuden vaatimukset Energialaskennan lähtötiedot ja laskentasäännöt Määräystenmukaisuuden osoittaminen Vaikutuksia rakentamiseen ja kustannuksiin 2

3 Energiankäyttö murroksessa EU:n 2020 tavoitteet Uusiutuvan energian käyttö nostetaan EU-tasolla 20 %:iin (Suomessa 38 %:iin, nyt 28,5 %) Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 10 %:iin (Suomessa 20 %:iin) Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta Energiankulutusta vähennetään 20 % vuoden 2020 ennustetusta tasosta Päästökauppadirektiivi, energiapalveludirektiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, energiamerkinnät ym. 3

4 Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010) Euroopan parlamentti hyväksyi uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin Kansalliset säädökset kesällä 2012 Direktiivi muuttaa rakentamista koko EU:n alueella merkittävästi Uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta. Korjausrakentamiselle tulossa kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Käytännössä rakennuksen tiettyä osa-aluetta korjattaessa (rakenne-, talotekniikka tai lämmitys) ratkaisujen on täytettävä tietyt energiatehokkuusvaatimukset Otetaan huomioon kansalliset olosuhteet ja kustannustehokkuus 4

5 Määräysten kehitys jatkossa (Lähde: YM) EPBD-direktiivi voimaan , kansalliset säädökset oltava julkaistuna Kansalliset säädökset voimaan osin (lähinnä energiatodistus), osin

6 Määräysten kehitys ,17 0,40 hirsis. 0,09 0,16 / 0,17 2,1 2,1 2,1 1,0 1,0 q50 = 2, max % Ei rajoitusta E-luku

7 Määräysten kehittyminen ja rakennusten energiankulutus 7

8 Miksi uudistus? (Lähde: YM) Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisääminen rakennuskannassa ja määräyksissä Rakennusten uusittu energiatehokkuusdirektiivi (EPBD 2010) Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiataloja Kaikki uudet rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiataloja 8

9 Mikä muuttuu? (Lähde: YM) Voimaan Koskee vain uudisrakentamista Siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun Energiamuotojen kertoimet Keskimäärin noin 20 % tasonkiristys nykyiseen määräystasoon verrattuna Lämpöhäviöiden määräykset säilyvät perälautana Läpäistävä siis E-luvun ohella myös tasauslaskelma, 2010 taso Uusiutuvaa energiaa koskeva vaatimus siirrettiin seuraavaan määräysuudistukseen 9

10 Uudisrakentamisen energiamääräykset E-luku Keskeisin muutos siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun Aiemmin huomioitiin pelkät lämpöhäviöt (eristeet, tiiveys, ilmanvaihdon häviöt) ns. lämpöhäviöiden tasauslaskennalla joka oli läpäistävä Nyt huomioidaan rakennuksen lämpöhäviöiden ohella myös energian tuotantotapa ja sen ympäristövaikutukset. Huomioidaan kaikki rakennuksen energiankulutus (lämpö, sähkö, polttoaineet) ja kerrotaan nämä energiamuotojen kertoimilla Asetettu rakennustyyppikohtaiset kokonaisenergiankulutuksen ylärajat, jotka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kwh/m 2 ) D3 (2012): E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden 10

11 Miksi kokonaisenergiatarkastelu ja energiamuotojen kertoimet? Rakennuksissa käytetään erilaisia energialähteitä, joista osa suoraan rakennuksessa hyödynnettävässä muodossa, toiset taas esim. poltetaan rakennuksessa lämmöksi Käytettyjen polttoaineiden, kaukolämmön ja sähkön aiheuttamat päästöt ja luonnonvarojen kulutus vaihtelevat suuresti Päästöjen ja luonnonvarojen kulumisen määrittämiseksi tarvitaan yhtenäinen tapa, jolla voidaan laskea yhteen eri energiamuodoista peräisin oleva energia Suora yhteys uusiutumattoman tuontienergian käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin! Myös ohjaavuus elinkaaritehokkuuteen - suuremmat investointikustannukset mutta pienemmät käyttökustannukset 11

12 Energiatehokkuus ja primäärienergia Primäärienergia on jalostamatonta luonnon energiaa (vesivoima, tuuli, auringon säteily, uraani, hiili, turve, puu, maakaasu, öljy jne.) Primäärienergiakertoimet vaihtelevat eri energiamuodoille Energiantarve = energiaa joka tarvitaan rakennuksen toimintoihin, esim. tilojen ja käyttöveden lämmitykseen sekä sähkölaitteisiin Ostoenergia = rakennuksen ulkopuolelta hankittu energia Primäärienergian tarve = luonnonvarojen määrä joka tarvitaan rakennuksen käyttämän ostoenergian kattamiseen 12

13 2012 määräysten energiamuotojen kertoimet 13

14 Energiankulutus, ostoenergia ja E-luku Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito, käyttövesi, sähkölaitteet) Kulutus (tekniset järjestelmät) Kiinteistökohtainen tuotanto Uusiutuva omavaraisenergia (paikallinen UE pl. polttoaineet, aurinkolämpö/sähkö, tuuli, LPt) Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Energiamuotojen kertoimet Energialuku 14

15 Energiankulutus, ostoenergia ja E-luku Energiamuotojen kertoimet: Sähkö: 1,7 Kaukolämpö: 0.7 Fossiiliset polttoaineet: 1,0 Uusiutuvat polttoaineet: 0,5 Kaukojäähdytys: 0,4 15

16 E-luvun laskennan perusperiaate Uusiutuva omavaraisenergia (aurinkolämpö/sähkö, tuuli) Lämmitysenergian nettotarve Lämmönjakojärjestelmän hyötysuhde Lämmöntuottojärjestelmän hyötysuhde Lämmityksen ostoenergia(t) Energiamuodon kerroin (kaukolämpö, sähkö, polttoaineet) Sähkönkulutus Sähkön ostoenergia Energiamuodon kerroin (sähkö 1,7) E-luku Jäähdytysenergian nettotarve Jäähdytyksen jakojärjestelmän hyötysuhde Jäähdytyksen tuottojärjestelmän hyötysuhde Jäähdytyksen ostoenergia(t) Energiamuodon kerroin (kaukokylmä, sähkö) 16

17 Kokonaisenergiatarkastelu eri lämmitysjärjestelmillä 17

18 E-luku laskentaesimerkki, kaukolämpötalo 18

19 Kokonaisenergiatarkastelun tuoma muutos Mahdollistavat määräykset - voidaan täyttää monin eri tavoin ja tekniikoin Avoin laskentamenetelmä - kansainvälistäkin uutuusarvoa Läpinäkyvyyden varmistaminen: Pakolliset laskennan lähtötiedot rakennustyypin standardikäytön määrittelemänä (sisäilmasto, lämpökuormat, käyttöajat, ym. D3) Laskentasäännöt siitä, mitä otetaan laskennassa huomioon (läpinäkyvyys, yksinkertaistukset, ei monimutkaisteta, D3) Markkina- ja kehityshenkisyys: Vaatimukset laskentatyökaluille (D3) Ei virallista, uusia innovatiivisia ratkaisuja rajoittavaa menetelmää (kaupalliset laskentatyökalut) 19

20 Muuttuvat RakMk osat D3 Rakennusten energiatehokkuus määräykset Kokoaa kaikki energiatehokkuusvaatimukset yhteen osaan Kokonaisenergiavaatimus keskeisessä roolissa C3 Rakennusten lämmöneristys Yhdistyy D3:een D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto määräykset ja ohjeet Energiatehokkuusvaatimukset siirtyvät D3:een C4 Lämmöneristys ohjeet Lambda / U-arvot yhtenäistetään EN-standardien kanssa Liitosten kylmäsillat lisätty D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta ohjeet Kuukausitason laskennallisen kulutuksen määrittely 20

21 D3/D5 muutokset viitteellisesti Kokonaisenergiavaatimus, kwh/m2 = energiamuotojen kertoimilla painotettu nettoostoenergia (tuotu miinus ulos viety energia) Järjestelmät ja energiantuotanto mukana Kylmäsillat mukana Standardoitu käyttö Sisäilmasto Sisäiset kuormat Käyttöajat Laskentasäännöt Vaatimukset laskentatyökaluille Vaatimukset kesäaikaiselle huonelämpötilalle Rakennusvaipan ilmanpitävyyden vaatimus Vaatimukset energianmittaukselle Ei muutoksia: Tasauslaskenta Johtuminen IV-lämmöntalteenotto Vuotoilmanvaihto (q 50 -luku n 50 -luvun tilalle) U-arvot ja LTO 2010 vertailuarvot Sallitut max. arvot LTO poistoilmasta 45% Huom! Tasauslaskennan joustoraja poistuu 21

22 D3 Luku 1. Soveltamisala 22

23 Luku 1.1 Soveltamisala (1/2) Määräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen sekä mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi. Määräykset eivät koske seuraavia rakennuksia: a) tuotantorakennus tuotantoprosessi luovuttaa tarpeeksi lämpöenergiaa halutun huonelämpötilan aikaansaamiseksi / tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa tai tuotantotila, jossa runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta 23

24 Luku 1.1 Soveltamisala (2/2) b) rakennus, jonka lämmitetty netto-ala on enintään 50 m2 c) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen d) kasvihuone, väestönsuoja tai muu rakennus, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti näitä määräyksiä noudatettaessa. e) loma-asunto, johon ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää. f) määräajan paikallaan pysyvä siirtokelpoinen rakennus (määräaikainen rakennus), joka on valmistettu ennen näiden määräyksien voimaantuloa ja jonka käyttötarkoitus ei oleellisesti muutu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut koulu- ja päiväkotirakennukset. 24

25 2.9 Määräaikaiset rakennukset Määräaikaisen rakennuksen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin puolilämpimän tilan mukaisilla vertailuarvoilla määritetty Ei kokonaisenergiavaatimusta 25

26 2.10 Loma-asunnot Loma-asunto, johon on suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä, mutta ei tarkoitettu majoituselinkeinon harjoittamiseen: Kevennetyt vaatimukset, vain vaipan lämpöhäviölle Seinä 0,24 W/(m2 K) Hirsiseinä 0,80 W/(m2 K) Yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 W/(m2 K) Ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 W/(m2 K) Maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/(m2 K) Ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,4 W/(m2 K) 26

27 Luku 2. Energiatehokkuuden vaatimukset 27

28 2.1 Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 28

29 2.2 Kesäajan huonelämpötilan hallinta Kesäajan huonelämpötilaa rajoitetaan: jäähdytysrajan arvoa (asunnot 27 C, muut 25 C) ei saa ylittää enemmän kuin 150 astetuntia 1. kesäkuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana Vaatimuksenmukaisuus osoitetaan eri tilatyyppien lämpötilasimuloinnilla Pientaloissa lämpötilatarkastelua ei tarvita Tarkastelua ei tarvita myöskään loma-asunnoissa ja rakennuksissa, joille ei ole E-luvun vaatimusta 29

30 2.3 Rakennusvaipan ilmanpitävyys Ilmanpitävyys määritellään vaipan pinta-alaa kohden, ei tilavuutta kohden kuten aikaisemmin q 50 vs n 50 Kuinka paljon ulkovaipan neliötä kohden vuotaa tunnin aikana 50Pa paine-erolla Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q 50 saa olla enintään 4 (m 3 /(h m 2 )) 50 Voi ylittää arvon 4, jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä. Pienempi ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla tai muulla menettelyllä. Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetään 4 (m 3 /(h m 2 )). Vertailuarvo 2 (m 3 /(h m 2 )) 30

31 2.5 Rakennuksen lämpöhäviöt (Lämpöhäviöiden tasauslaskenta) Vuoden 2010 määräyksiä vastaavat lämpöhäviöiden tasot vaatimuksena 31

32 2.6 Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaa lämpömäärää Vastaava lämpöenergiantarpeen pienentäminen voidaan toteuttaa 1) rakennuksen vaipan lämmöneristystä parantamalla; 2) rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä parantamalla; tai 3) vähentämällä ilmanvaihdon lämmityksen tarvetta muulla tavalla kuin poistoilman LTO:lla (esim. tuloilman esilämmitys maasta) Koneellisen IV:n ominaissähkötehot (SFP-luku) Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä enintään 2,0 kw/(m³/s). Koneellisen poistoilmajärjestelmä enintään 1,0 kw/(m³/s). IV-järjestelmän ominaissähköteho voi olla edellä mainittuja suurempi, jos esim. sisäilmaston hallinta edellyttää tavanomaisesta poikkeavaa ilmastointia 32

33 SFP-luvun laskenta (SFP-opas, LVI-Talotekniikkateollisuus ry) SFP ilmanvaihtojärjestelmälle SFP yksittäiselle IV-koneelle 33

34 2.8 Energiankäytön mittaus Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää. Sähkönmittaus, josta saadaan tieto rakennuksen koko sähköenergiankulutuksesta. Lämmitysjärjestelmän ostoenergian kulutuksen mittaus. Lämpimän käyttöveden kulutuksen mittaus ja tarvittaessa lämpimän käyttöveden kiertopiirin paluun vesivirran ja lämpötilan mittaus. (Muut kuin käyttötarkoitusluokan 1 rakennukset) IV-järjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella lukuun ottamatta vähäisiä erillispoistoja. Järjestelmä suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ominaissähköteho voidaan helposti mitata. (Muut kuin käyttötarkoitusluokan 1 rakennukset) Jäähdytysjärjestelmän sähkönkulutuksen mittaus. Järjestelmä suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ottama sähköteho ja tuottama jäähdytysenergia voidaan helposti mitata. (Muut kuin käyttötarkoitusluokan 1 rakennukset) Kiinteä valaistusjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. (Muut kuin käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 rakennukset) Mittauksista voidaan luopua, jos mittauksen tai mittausvalmiuden rakentaminen voidaan osoittaa epätarkoituksenmukaiseksi. 34

35 Luku 3 & 4. Laskennan lähtötiedot ja laskentasäännöt 35

36 Energialaskennan lähtötiedot, D3 luku 3 Laskenta tehdään standardoiduilla lähtötiedoilla Säätiedot liitteen 2 säävyöhykkeestä I Sisäilmasto rakennustyypin standardikäyttöä vastaavat huonelämpötilan arvot (lämmitys ja jäähdytys) sekä IV-määrät 36

37 Energialaskennan lähtötiedot, D3 luku 3 Rakennuksen standardikäyttö ja sisäiset lämpökuormat D3 taulukko 3 Lämmin käyttövesi D3 taulukko 5 37

38 Energialaskennan säännöt, D3 luku 4 Laskennassa otettava huomioon D3 laskentasääntöjen mukaisesti Lämmitysenergian nettotarve Rakennusvaipan lämpöhäviöt Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Valaistuksen ja kuluttajalaitteiden sähkönkäyttö Laskennassa ei oteta huomioon Rakennuksessa olevia ravintoloita, ruokaloita, kahviloita, laboratorioita ja muita erikoistiloja Muita teknisiä järjestelmiä esim. ammattikeittiöt, ulkovalaistus, hissit, sulatuskaapelit Rakennuksen jakaminen vyöhykkeisiin Pientalot ja muut yhden käyttötarkoituksen rakennukset yhtenä vyöhykkeenä. Isommat rakennukset jaetaan käyttötarkoitusta ja käyttöaikoja vastaaviin vyöhykkeisiin. 38

39 Luku 5. Määräystenmukaisuuden osoittaminen 39

40 5.1 Energiaselvitys Rakennusta suunniteltaessa on laadittava energiaselvitys ja liitettävä rakennuslupahakemukseen Energiaselvitys on päivitettävä ja pääsuunnittelijan on varmennettava se ennen rakennuksen käyttöönottoa. Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut: rakennuksen kokonaisenergian kulutus (E-luku) kohdan 2.1 mukaan; energialaskennan lähtötiedot ja tulokset kohdan 5.3 mukaan; kesäaikainen huonelämpötila kohdan 2.2 mukaan ja tarvittaessa jäähdytysteho; rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus kohdan 2.4 mukaan; rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa; rakennuksen energiatodistus. 40

41 5.2 Vaatimukset laskentatyökaluille Laskentatyökalun tulee laskea vähintään lämmitysenergian nettotarve ja mikäli jäähdytysjärjestelmä, niin myös jäähdytysenergian nettotarve. Jos ei jäähdytystä tai sitä vain yksittäisissä tiloissa, laskenta voidaan suorittaa työkalulla, joka perustuu kk-tason menetelmään. Kaikkien muiden rakennusten laskenta pitää suorittaa työkalulla, jonka lämmönsiirron laskenta pystyy ottamaan huomioon rakenteiden lämmönvarausominaisuuden ajasta riippuvaisena (dynaaminen laskentamenetelmä). Dynaamisen laskentatyökalun kelpoisuus tulee osoittaa. Kesäajan huonelämpötilan laskenta pitää suorittaa dynaamisella laskentatyökalulla. Käytännössä: Pienet asuinrakennukset ja muut rakennukset (luokat 1 ja 9) - jos ei täysjäähdytystä, D5 tai vastaava kk-tason menetelmä Muut aina dynaamisella menetelmällä 41

42 5.3 Vaatimukset tulosten esittämiselle Energialaskennan keskeiset lähtötiedot on esitettävä liitteen 3 taulukon 12 sisältämillä tiedoilla Energialaskennan tulokset on esitettävä liitteen 3 taulukon 13 mukaisesti sisältämillä tiedoilla 42

43 43

44 Kustannusvaikutuksista ja toteutuksesta 44

45 Pientalon suurin sallittu E-luku riippuu pinta-alasta 45

46 Vaikutukset rakentamisen kustannuksiin (YM:n arvio) Investointikustannuksia voidaan pienentää - tarvitaan kokonaisvaltaista suunnitteluyhteistyötä - suurempiin hankkeisiin myös energiasuunnittelija Investoinnit pienentävät käytön aikaisia energiakustannuksia - elinkaaritehokkuus 46

47 Vaikutukset ratkaisuihin ja kustannuksiin (RT arvio) Pien- ja rivitalot E-lukuvaatimukset tiukkoja sähkö- ja öljylämmitystaloissa Kaukolämpö, pelletti ja maalämpö - ei juuri vaikutusta Pien- ja rivitaloissa ylilämmön hallintaan ei tarvita laskelmia - passiivisia aurinkosuojia ja arkkitehtuuria suositellaan Kustannusvaikutukset sähkö- ja öljylämmitteisissä taloissa 4-8 %, jolloin tapahtuu myös merkittävää energiansäästöä Lisäkustannuksia: tiiveysmittauksista, energiateknisen suunnittelun lisätyöstä, laitteille varattavista hyötyneliöistä, aurinkosuojauksesta Elinkaarikustannukset kuitenkin pienenevät 47

48 Vaikutukset ratkaisuihin ja kustannuksiin (RT arvio). Asuinkerrostalot Maa-, kaukolämpö- ja pellettilämmitteiset rakennukset Sähköiset lattialämmitykset vesikiertoisiksi Lämmöntalteenoton hyötysuhteen parantaminen Öljylämmitteiset rakennukset Täytyy tehdä merkittäviä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä Lisäkustannuksia toimenpiteistä 0,8-2,4 % Kesäajan ylilämmön hallinta Määräykset eivät hyväksy ikkunatuuletusta Passiiviset aurinkosuojat ja yönaikainen ilmanvaihdon tehostus eivät riitä -> koneellinen jäähdytys 48

49 Vaikutukset ratkaisuihin ja kustannuksiin (RT arvio). Toimistorakennukset, päiväkodit ja koulut Vaipan umpiosan U-arvojen parantamisella nykyisestä ei voida merkittävästi vaikuttaa E-lukuun Lämmöntalteenoton hyötysuhteen parantaminen Pienissä öljylämmitteisissä rakennuksissa voidaan joutua tekemään muitakin energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä Kouluissa tilojen ryhmittely voi johtaa ristiriitaan energiatehokkuustavoitteiden kanssa IV-konehuoneiden ja kanavien sijoittelu Passiiviset aurinkosuojausratkaisut riittävät Lisäkustannukset vähäisiä 49

50 Suunnittelun painopisteiden muutos - esim. seinän eristepaksuus Suunnittelussa yksittäiset suoritusarvot eivät oleellisia Lisäeristyksen säästöt pienenevät oleellisesti eristyksen paksuuden mukana: Lisäys cm säästää 14 kwh/seinä m2 Lisäys cm säästää vain 2,7 kwh/seinä m2 50

51 Energiatehokkuus ja ostoenergia - ovatko passiivitalot energiatehokkaita? 51

52 Kioton pyramidi 52

53 Yhteenvetoa Kokonaisvaltainen suunnittelu yhä tärkeämpää - pienentää sekä investointi- että elinkaarikustannuksia Määräysten täyttäminen: E-luku ja tasauslaskelma Huomiota myös kesäaikaisen sisälämpötilan hallintaan Lisäksi muut energiaselvityksen osat (energiatodistus ym.) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin suuntaviivat 2021: 2012 kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille menetelmää ei tarvitse enää muuttaa Valmistautumista nollaenergiarakentamiseen - energiatehokkuus, paikalliset ja keskitetyt energiaratkaisut Kehityksen pullonkauloja suunnitteluosaaminen ja optimoitujen järjestelmäratkaisujen tarjonta Jatkossa myös aurinkosähkö vahvemmin mukana - nollaenergiavaatimusten täyttäminen 53

54 SuLVI:n RakMk 2012 energiakoulutukset RakMK D3 soveltaminen käytäntöön: Energiamääräykset suunnittelijan näkökulmasta (D3)* Jyväskylä RakMK D5 soveltaminen käytäntöön, E- luvun laskentaa (D5+IDA-Indoor Climate and Energy)*Jyväskylä 54

55 Kiitos ajastanne Rakentamismääräyskokoelma Uudistumassa olevat RakMk osat, mm. D Muita hyödyllisiä linkkejä Ohjeita energiatehokkaaseen rakentamiseen Pisteytä talosi tekninen laatu Keski-Suomen Energiatoimisto 55