Psykiatrian työkaluja mielenterveys- ja päihdetyön arkeen

Transkriptio

1 Suosituksista käytäntöön -työryhmän tiivistetty loppuraportti Arjen mieli , Joensuun osahanke Psykiatrian työkaluja mielenterveys- ja päihdetyön arkeen ASETETUT TAVOITTEET Näyttöön perustuvia menetelmiä saadaan kattavaksi toiminnaksi painottaen ennaltaehkäisyä. Aluetietojärjestelmää hyödynnetään hoidon koordinoinnissa ja laadun varmistuksessa. TULOKSET Psykiatrian työkalupakki verkkosivusto on Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysalan henkilöstön käytössä. Sivusto toimii maakuntaverkossa. Uudet psykoedukaation tukimateriaalit hoitokeskustelujen ja terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisen tueksi: Ensitietoa skitsofreniasta (selko- ja yleiskielinen), Tietoa pidempään skitsofreniaa sairastaneelle (selko- ja yleiskielinen), Mielialojen kiikkulaudalla, tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. MoodGYM mielenterveyden kuntosali -palvelun tarjoavat ilmaiseksi ja ilman mainoksia Australian kansallinen yliopisto ja Arjen mieli -hanke osoitteessa: CBASP-ryhmähoitomalli vaikean masennuksen hoitoon on käynnistetty Joensuussa sekä PKSSK:n aikuispsykiatrian poliklinikalla että mielenterveyskeskuksessa. Terveys- ja hoitosuunnitelmalomake, joka tukee mielenterveyspotilaan hoidon koordinointia Pohjois-Karjalan potilastietojärjestelmään ja lomakkeen käyttöönottaminen. Ryhmätoiminnan kehittäminen organisaatioiden yhteistyössä ja yhdessä toteutetuksi. 1

2 TAUSTA Joensuun osahankkeen tavoitteena oli hyödyntää maakuntaverkkoa ja maakunnallista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistä potilastietojärjestelmää niin hoidon koordinointiin kuin näyttöön perustuvien menetelmien käytön lisäämiseen. Hyvien työmenetelmien jakamiseen ei vielä riittävästi hyödynnetä verkkopalveluja, vaikka mielenterveys- ja päihdetyössä siihen on paljon mahdollisuuksia. Hyvät aineistot hautautuvat paperipinoihin, ja niitä ei löydä silloin kun niitä tarvitaan. Kopiointi ja painatus on hankalia järjestää, ja hyvät aineistot jäävät usein vain muutamien henkilöiden käyttöön. Hyviä aineistoja löytyy Internetistä yhä enemmän, mutta hajanaisesti eri organisaatioiden sivuilta. Aineistot päätettiin koota yhdelle verkkosivustolle ja visiona oli tuottaa Aarrearkku henkilöstölle. Toisaalta Internetistä ei löydy vielä kaikkea aineistoa, mitä tarvitaan. Todettiin, että työkalupakkiin tarvittiin kurssiaineistoja ja tässä voitaisiin hyödyntää henkilöstön opinnäytetöiden tuloksia. Tarvittiin ryhmätoiminnan kehittämistä alueen psykiatrian yksiköiden yhteistyössä ja näyttöön perustuvien menetelmien vahvistamista ryhmätoiminnassa. Tarvittiin uutta psykoedukaatio-materiaalia hoitokeskusteluissa käytettäväksi. Ensisijaisena kriteerinä aineistojen valinnalle ja uusien aineistojen tuottamiselle on ollut näyttöön perustuvuus, ja että aineisto liittyy yleisimpien mielenterveyshäiriöiden hoitoon eli masennuksen, skitsofrenian tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. TOTEUTUS Valittiin ennakkoarvioinnilla näyttöön perustuvat, ennaltaehkäisevät ja kustannustehokuutta edistävät kehittämisen kohteet, joilla on vaikuttavuutta tutkimustulosten perusteella. Verkostoja ja henkilöstöä kuuntelemalla varmistettiin, että kehittämisen kohteiksi valitaan realistisesti toteutettavissa olevat kehittämisen kohteet, ja joille on käyttäjälähtöinen tarve. Näin pyrittiin turvaamaan, että tuotokset tulevat osaksi arjen työtä ja niiden levittäminen ja juurruttaminen onnistuu ilman jatkohanketta. Hyödynnettiin kansallisia suosituksia ja ohjeita: Mieli-suunnitelma, THS-ohjeet. Koottiin henkilöstön työryhmät toteuttamaan kehittämistä. Koottiin yhteistyöverkostoja, joiden avulla saatiin monipuolista näkökulmaa näyttöön perustuvien menetelmien laajempaan käyttöön. Hankittiin tarvittavat asiantuntija-, koulutus- ja muut ostopalvelut. 2

3 VALMIIT TUOTOKSET JA KESKEINEN YHTEISTYÖ Psykiatrian työkalupakki verkkosivusto maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon-henkilöstön käyttöön Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (PKSSK) extranet-sivuille. Työkalupakista löytyvät suositukset, diagnostiset mittarit ohjeineen sekä psykoedukaatio- ja kurssiaineistot. Verkkopalvelu toimii aineistopankkina ja myös itseopiskeluympäristönä. Psykiatrian työkalupakki kokoaa aineistot yhdelle sivustolle. Sivustoa ylläpitää ja kehittää PKSSK:n ja Joensuun mielenterveyskeskuksen henkilöstön muodostama työryhmä. Työkalupakkia varten on tehty käyttöohjeet, ylläpitäjien käsikirja ja arkistoitu käyttö- ja julkaisuluvat. MoodGYM-palvelun mielenterveyden kuntosalin suomenkielinen versio. Joensuun osahanke toteutti yhteistyötahojen kanssa käännöksen MoodGYM itseopiskelupalvelusta. Palvelu on ilmainen, mainokseton ja avoin kaikille Internetin käyttäjille. Sivuston on kehittänyt kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjalta Australian kansallinen yliopisto, joka ylläpitää myös suomenkielistä versiota. MoodGYM löytyy osoitteesta Suomenkielinen artikkeli MoodGYMin kehittämisestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta on julkaistu raportissa: Itä kohtaa lännen Mielisuunnitelmaa toteuttamassa (ks. julkari.fi). Lyhyet psykoedukaatio-materiaalit hoitokeskustelujen ja terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisen tueksi. Ensitietoa skitsofreniasta (selko- ja yleiskielinen), Tietoa pidempään skitsofreniaa sairastaneelle (selko- ja yleiskielinen), Mielialojen kiikkulaudalla, tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Yhteensä 6 vihkosta. Aineisto jaetaan työkalupakissa ja käyttöä juurrutetaan Viesti-muutosvalmennuksessa sekä yksiköiden toiminnassa. Tekstejä ja kuvitusta käytettiin ja voidaan käyttää myös power point -esityspohjiin. CBASP-ryhmähoitomalli on käynnistetty Joensuussa sekä PKSSK:n aikuispsykiatrian poliklinikalla että mielenterveyskeskuksessa. Ensimmäiset ryhmät ovat toiminnassa ja toimintaa kehittää 11 ryhmänohjaajan ryhmä. Yksiköt ovat sitoutuneet jatkamaan toimintaa sekä tukemaan ryhmäohjaajia kehittymään työssään. Terveys- ja hoitosuunnitelmalomake (THS) Pohjois-Karjalan potilastietojärjestelmään. THS-lomake kehitettiin palvelemaan mielenterveyspotilaan hoidon koordinointia ja on otettu käyttöön. Hoidon koordinoinnin vahvistaminen ja uudistaminen jatkuu PKSSK:n, mielenterveyskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä. Artikkeli THS-kehittämisestä on julkaistu raportissa: Itä kohtaa lännen Mielisuunnitelmaa toteuttamassa (ks. julkari.fi) Yhteistyö päihteettömyyden edistämisessä. Joensuun osahanke avusti Kuopion osahanketta yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön itsearviointimittarin kehittämisessä kokoamalla käyttäjäpalautetta ja auttamalla palautteen analyysissä. Mittarin levittä- 3

4 miseen on osallistuttu yhdessä Alkoholiohjelman kanssa osallistumalla puheeksiottokoulutusten järjestämiseen Pohjois-Karjalassa. Tilaisuuksissa on esitelty itsearviointimittaria. Mittaria on painatettu ja jaettu yleisölle jaettavaksi. Masennuksen hoidon kehittämisen yhteistyö perusterveydenhuollon yksikön ja Joensuun perusterveydenhuollon kanssa masennuksen hoitoketjun laatimisessa, hoidon uudistamisessa ja työkalupakin kehittämisessä. ONNISTUMISEN POHDINTA ARVIOINTIA Kun osahanketta käynnistettiin, tavoitteena oli näyttöön perustuvien menetelmien laajempi käyttö ja yhteisen potilastietojärjestelmän hyödyntäminen hoidon koordinoinnissa. Projektiryhmä perusti työryhmän, jonka tehtävänä oli löytää konkreettinen suunnitelma. Työryhmän tehtävänä oli ennakkoon arvioida, millaiseen toimintaan kannattaa Joensuussa keskittyä. Työryhmän arvioinnin perusteella kriteereiksi täsmentyivät keskittyminen yleisimpiin ja eniten kustannuksia aiheuttaviin mielenterveyshäiriöihin ja sairauksiin, ja niiden näyttöön perustuviin kustannustehokkaisiin sekä ennaltaehkäiseviin hoitomuotoihin. Työryhmä ideoi, suunnitteli, käynnisti, toteutti ja seurasi Psykiatrian työkalupakin ja uusien psykoedukaatioaineistojen tekemistä sekä muiden aineistojen kehittämistä ja yhteistyötä. Alatyöryhmiä perustettiin (osallistujia n. 25) ja verkostoa luotiin. Psykiatrian työkalupakin tavoitteet toteutuivat hyvin Valmistui aikataulussa ja otettiin käyttöön aiemmin kuin suunniteltu syyskuussa Keskeisiin aineistoihin saatiin käyttö- ja julkaisuluvat. Helppokäyttöisyys: toimii maakuntaverkon käyttäjätunnuksilla ja on linkitetty potilastietojärjestelmään. Sivuston avulla voi ladata tulostettavia aineistoja arjen työhön, sillä suurin osa aineistosta tarjotaan tulostettavassa muodossa. Käyttäjinä on sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Pohjois-Karjalassa, lukuun ottamatta yhtä maakuntaverkon ulkopuolista kuntaa. Henkilöstön opinnäytetöitä hyödynnetään. Keskityttiin hankeaikana ensisijassa masennuksen, psykoosin ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön aineistoihin sekä psykoedukaatioon, mutta aineistoa koottiin laajemmin kuin oli tavoitteena. Henkilöstö sitoutui ylläpitäjiksi ja innostui sivuston kehittämisestä ja käyttämisestä. Ylläpitäjäryhmä (12 hlöä) on perustettu, jossa edustajia eri yksiköistä ja se kokoontuu noin 2 kertaa vuodessa. Ryhmän teknisenä tukena toimii IT-asiantuntija. 4

5 Terveys- ja hoitosuunnitelma (THS) tavoitteiden toteutuminen THS-lomake on toteutettu maakunnan potilastietojärjestelmään syksyllä Teknistä käyttöä kehitetään yhdessä perusterveydenhuollon yksikön kanssa. THS-lomakkeessa on otettu huomioon mielenterveyspotilaan hoidon koordinaatio ja omahoito. THS-lomake pilotoitiin psykiatrian yksiköissä ja palautetta saatiin potilas- ja omaisyhdistyksen vertaisryhmien kautta, käyttökokemukset ja palaute on otettu (ja otetaan) huomioon koulutuksissa ja kehittämistyössä, käyttökokemuksista keskustellaan ja niitä kootaan. THS on henkilöstölle, potilaille ja omaisille uusi asia ja sen käyttö hoidon koordinointiin vaatii koulutusta ja uudenlaisen toiminnan juurruttamista. THS-lomakkeen käyttöä hoidon koordinoinnissa kehitetään edelleen ja juurrutetaan Viestimuutosvalmennuksessa skitsofrenian hoitoon ja psykiatrian yksiköiden arjen toiminnassa sekä perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana maakunnan perusterveydenhuollossa. Muita tavoitteita: MoodGYM käännös toteutettiin viivästyneenä suunnitellusta aikataulusta. Aikataulu viivästyi odotettua monimutkaisempien sopimusvalmistelujen takia useita kuukausia. Suomenkielinen versio julkistettiin lokakuussa MoodGYMistä tiedottamiseen on pyydetty ja saatu avuksi muita hankkeita ja toimijoita. Psykoedukaatioesitteet toteutettiin suunnitelman mukaan. Ne on otettu käyttöön. CBASP-ryhmähoitomalli on otettu käyttöön. Psykoedukaation toteutumista seurataan tietojärjestelmässä ja ryhmämuotoista toimintaa koordinoidaan paremmin sekä toteutetaan ja vahvistetaan organisaatioiden yhteistyönä. Erityisesti kehitetään psykoedukaatiota psykoosin kokeneille. Suosituksista käytäntöön -kokonaisuus tukee asiakaslähtöisyyttä, omahoidon tukea, näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin Suosituksista käytäntöön -toiminnassa on toteutuneet seuraavat Arjen mieli-hankkeen tavoitteet: 1. Toimivampi palvelujen kokonaisuus. Kokonaisuudessa on mukana suunnitelmallisuus ja koordinaatio (THS-lomakepohja potilastietojärjestelmässä) ja aineistot, joita voidaan hyödyntää kuntoutuksessa, hoitokeskusteluissa ja omahoidossa ja omahoidon suunnittelussa (THS:n tekeminen yhdessä potilaan kanssa). 2. Perusterveydenhuollon osaamisen vahvistaminen. Työkalupakissa on runsaasti aineistoa, joka soveltuu hyvin perusterveydenhuollon käyttöön vastaanotoille ja ryhmätoimintaan sekä omahoidon tukemiseen. Aineistoja kehitettiin yhteistyössä ja niitä on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää koulutuksissa ja itseopiskeluna perusterveydenhuollossa. 5

6 3. Avopainotteisempi hoito: Työkalupakin avulla aineistot kuntoutukseen ovat helpommin saatavilla. Terveys- ja hoitosuunnitelma hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnin työvälineenä vahvistaa omahoitoa, psykoedukaatiota ja asiakaslähtöisyyttä. Aineistoja hyödynnetään Viesti-muutosvalmennuksessa, jossa uudistetaan skitsofrenian hoitoa. 4. Päihteettömyyden ja mielenterveyden edistäminen: MoodGYM-verkkopalvelun käytön on todettu ehkäisevän masennusta useissa tutkimuksissa ja nyt palvelu on saatavilla myös suomeksi. Työkalupakista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi löytää asiakkaalle tukea ja aineistoja omahoitoon ja oma-aloitteeseen mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja parempaan elämänhallintaan. 5. Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Saatavilla on helpommin aineistoja potilaiden ja omaisten psykoedukaatioon sekä omahoidon tueksi. THS-lomakkeen käytön kehittäminen ja juurruttaminen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja mielenterveyspotilaan asemaa. Lomaketta ja hoidon koordinoinnin ongelmakohtiin liittyviä näkökulmia ja palautetta koottiin potilas- ja omaisyhdistysten vertaisryhmien osallistujilta. 6. Harvaan asuttujen alueiden palvelut. Sähköiset aineistot ja palvelut ovat helpommin käytettävissä myös maakunnan reuna-alueilla. MoodGYM on erityisesti kehitetty Australiassa parantamaan syrjäseutujen palveluja. Harvaan asuttujen alueiden avopalvelujen kehittäminen jatkuu Viesti-muutosvalmennuksessa. Hankeyhteistyö: Yhteistyö osallisuushanke Sallin (Ray-rahoitus) vertaistoimintaoppaan levittämiseksi Joensuussa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Vertaisopas sisältää tiedot Joensuussa toimivista vertaisryhmistä. Joensuussa on tapana, että uudet hankkeet jatkavat päättyneiden hankkeiden työtä. Arjen mieli- hanke oli THSkehittämisessä yhteistyössä Rampe-hankkeen kanssa (Rautaisia ammattilaisia perusterveyden huoltoon, Kaste, päättyi 2012) ja yli 65-vuotiaiden päihteettömyyden edistämisessä jatkettiin Vanhus-Kaste II -hankkeen työtä (Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski- Suomessa ). ASSI-hanke (omahoitoa ja etähoitoa tukevien asiakaslähtöisten palveluiden ja palveluprosessien kehittäminen perusterveydenhuollossa, Karelia amk ja Joensuun kaupunki, ESR) on auttanut perusterveydenhuollon näkökulman huomioimisessa erityisesti masennuksen hoidon kehittämisessä ja levittää jatkossa Arjen mieli - hankkeen sähköisiä aineistoja. Tervis-hanke (Terveempi Itä-Suomi, Kaste) järjesti yhteisen koulutuksen ja myös heille jätetään viestikapula aineistojen levittämiseksi perusterveydenhuollon henkilöstölle. Rohto-paja koulutuksessa toteutettiin masennuksen hoidon kehittämistä yhteistyössä. Alkoholiohjelman kanssa oli yhteistyötä päihteiden käytön puheeksiotto-koulutusten järjestämisessä. 6