Vanhemmuuden tyylit EMOTIONAALINEN LÄMPÖ. Torjuva, passiivinen Rajoittava, vaativa Auktoritatiivinen Autoritaarinen. Lämmin, vastavuoroinen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhemmuuden tyylit EMOTIONAALINEN LÄMPÖ. Torjuva, passiivinen Rajoittava, vaativa Auktoritatiivinen Autoritaarinen. Lämmin, vastavuoroinen"

Arto Haavisto
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vanhemmuuden tyylit

2 Vanhemmuuden tyylit Joukko vanhemman lapseen kohdistuvia asenteita, jotka välittyvät lapselle vanhemman käytöksen kautta ja luovat kontekstin eri tilanteissa tapahtuville kasvatusteoille. Vanhemmuustyyli näkyy myös vanhemman eleissä ja ilmeissä. Luo emotionaalisen ilmapiirin vanhemman ja lapsen väliselle vuorovaikutukselle. EMOTIONAALINEN LÄMPÖ HAL- LIN- TA Lämmin, vastavuoroinen Torjuva, passiivinen Rajoittava, vaativa Auktoritatiivinen Autoritaarinen Salliva, ei-vaativa Salliva Poissaoleva

3 Emotionaalinen lämpö = Kyky olla lapselle turvallinen, pysyvä, vakaa ja rakastava aikuinen. Siihen liittyy myös sopiva fyysinen kontakti, lohdutus ja halaaminen sekä lapsen kehuminen ja kannustaminen. Hallinta: Voi olla liikaa tai liian vähän Voi olla laadultaan huonoa tai hyvää : käyttäytymisen kontrolli vs. ajattelun, ilmaisun tai tunteiden hallinta

4 Auktoritatiivinen eli Ohjaava vanhemmuus - Rajoja ja rakkautta Auktoritatiivinen vanhempi lämpimyys ja hoivaavuus yhdistyvät johdonmukaiseen kontrolliin, rajat! rohkaisee lasta keskustelemaan kanssaan perustelee menettelytapansa arvostaa sekä lapsen omaa tahtoa että tottelevaisuutta, odottaa lapselta ikätasoista käytöstä ja pitää kiinni säännöistä on herkkä lapsen aloitteille ja vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin optimaalisin tapa kasvattaa lapset vastuuntuntoisiksi ja yhteistyökykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi Yhteys turvalliseen kiintymyssuhteeseen Luottaa vanhemman tukeen. Voi keskittyä tutkimaan maailmaa ja oppimaan Korkea itsetunto ja sisäistynyt hallinta Suosittu kavereiden keskuudessa Hyväntuulinen Positiiviset vaikutukset nähtävissä vielä murrosiässä Kypsyyttä itsevarmuutta ja yhteistyökykyä

5 Autoritaarinen eli AIKUISJOHTOINEN kasvatus tottelevaisuus = hyve, rangaistusten suosiminen kontrolloiva, mutta ei juurikaan osoita lämpimiä tunteita lasta kohtaan. epärealistiset vaatimukset ei juurikaan arvosta lapsen tahtoa, kun se on ristiriidassa hänen oman tahtonsa kanssa -> kontrolli ei ole johdonmukaista EI KESKUSTELE lapsen kanssa tämän käytöksestä, vaan ajattelee, että lapsen tulisi totella hänen sanaansa kyseenalaistamatta sitä Kasvatuksen tavoitteet eivät lähde lapsesta, vaan aikuisesta Yhteys välttelevään kiintymyssuhteeseen Hyvä perushoiva Ei lupaa negatiivisille tunteille Varhainen itsenäistyminen Reippaat ja pärjäävät lapset -> vastuu selviytymisestä itsellä

6 Salliva eli Lapsijohtoinen kasvatus Kasvatuksesta puuttuu kontrolli, Läpsikeskeisyys -> Lämpöä ei puutu Välttää kontrolloimasta lastaan ja antaa lapsen pitkälti itse säännellä omaa käytöstään Saattaa olla epävarma sen suhteen, miten lapsen huonoon käytökseen tulisi puuttua Jos käyttää valtaa, kohdistuu se tunteisiin ei tekemiseen Yrittää olla rankaisematta lasta tämän käyttäytyessä huonosti eikä välttämättä vaadi sopivaa käytöstä. Epäjohdonmukainen ja löysä vanhemmuustyyli -> rohkaisee lapsia ilmaisemaan impulssejaan vahvasti sadakseen tahtonsa läpi Yhteys Ristiriitaiseen kiintymyssuhteeseen Kun pahan olon tunteiden ilmaisu on toisinaan johtanut hoivan saamiseen ja toisinaan ei -> Paras tapa huomion herättämiseksi on voimakas tunneilmaisu Tottelematon, aggressiivinen ja dominoiva käytös Lapsi saattaa suuttua nopeasti, ja olla taas hetkessä iloinen Itsehallinta puuttuu -> impulsiivisuus

7 Laiminlyövä vanhemmuus Välinpitämätön vanhempi, joka jättää lapsen huomiotta Toimii enemmän omista kuin lapsen tarpeista käsin, ja hänen kasvatustaan saattavat ohjata vaihtuvat mielialat ja mukavuuden halu Vanhemman keskittyminen omiin tarpeisiin, lapsi sivuutetaan Välimatkan tarve omaan lapseen Tähän vanhemmuuden tyyppiin voi liittyä myös väkivalta Masentuneet vanhemmat, joilla ei ole vanhemmuuteen keinoja tai resursseja Yhteys Jäsentymättömään kiintymyssuhteeseen Vuorovaikutus vanhemman kanssa on perustunut pelolle Lapsi saattanut kokea vanhemman taholta fyysistä tai psyykkistä pahoinpitelyä tai laiminlyöntiä Alhainen itsetunto, kypsymättömyys ja syrjäytyneisyys suhteessa perheeseen Arvottomuuden tunne. Epäilys omasta kyvystä selvitä haastavista tilanteista Puutteita sosiaalisissa taidoissa, Ajautuu helposti huonoon seuraan

8 Miksi toinen vanhempi on auktoritatiivinen ja toinen autoritäärinen? - Vanhemman psyykkiset voimavarat, ympäristötekijät ja lapsen ominaisuudet vaikuttavat - Vastavuoroinen suhde - (kiintymyssuhde) - Lapsen vaikea temperamentti asettaa haasteita vanhemmuudelle. - Parisuhde, sosiaaliset verkostot, työ - Koulutus yhteydessä auktoritatiivisuuteen - Stressi yhteydessä tiukkoihin kurinpitokeinoihin

9 Lähteet Baumrind, D. (1967). Child care practices anteceding three patterns of preschool behavior. Genetic Psychology Monographs, 75(1), Darling, N. & Steinberg, L Parenting Style as Context: An Itegrative Model. Psychological bulletin Vol. 113, No. 3, Kirveslahti, K., Siven, T., Vahala, M. & Vihunen, R Kasvun aika. Helsinki: Sanoma Pro Oy

10 Vanhempien tarinat

11 selja 3 ja puolivuotiaasta Mirasta tuntuu, ettei äidillä ole ikinä aikaa leikkiä hänen kanssaan, eikä äiti kuuntele Miran kertomuksia siitä, mitä päiväkodissa tapahtui. Miraa kiukuttaa, koska hän ei ikinä saa tehdä itse mitään. Kerran Mira yritti kuitenkin salaa ilman lupaa ottaa itse keittiön korkeasta kaapista juomalasin ja kaakaota, kun oli ihan varma, että pystyy siihen itse. Kaakaolasi kuitenkin putosi sirpaleiksi lattialle ja Mira yritti piilottaa sirpaleet maton alle, ettei äiti vaan huomaisi ja taas huutaisi. Miran äiti Selja on sitä mieltä, että lapsella täytyy olla selvät säännöt ja tiukat rajat, eikä ymmärrä, miten Miran voi olla niin vaikeaa noudattaa ja uskoa näitä sääntöjä. Selja välillä tuntee olonsa epämukavaksi kun Mira purskahtaa itkuun sääntöjä rikottuaan. Tällöin Selja jättää Miran yksin huoneeseensa kiukkuamaan ja rauhoittumaan. Hänen mielestään lasta ei pidä lelliä, jos tämä on rikkonut yhteisiä sääntöjä.

12 iina ja teppo Pienen Sakun vanhemmat Iina ja Teppo rakastavat 6-vuotiasta ainokaistaan kovasti ja haluavat antaa hänelle kaiken hyvän elämässä. Saku saa paljon hellyyttä isältään ja äidiltään. Poika hyvin päättäväinen ja vanhemmat joutuvat usein vaikeuksiin Sakun oman tahdon ilmausten edessä. Ruokakaupassa vanhemmat antavat Sakun usein ottaa jotain karkkihyllystä, vaikka ei oikeastaan ole karkkipäivä. Isä antaa usein pojan nukahtaa vierelleen sohvalle telkkarin ääreen klo 22 aikaan, kun ei raaski pitää nukkumaanmenoajoista kiinni. Vanhemmista vain tuntuu helpommalta mennä pojan tahdon mukaan, kuin kuunnella Sakun itkuista raivoamista.

13 Heikki ja Henna Ida-tytön isällä Heikillä ja äidillä Hennalla oli jo ennen tytön syntymää ollut myrskyisä suhde. Isä saattoi viettää pitkiäkin aikoja poissa kotoa ryyppyreissulla ja Henna odotti kotona huolissaan. Idan syntymän jälkeen Heikki vietti enemmän ja enemmän aikaa poissa kotoa, kun hermostui tytön jatkuvaan itkuun. Äiti Henna alkoi tuntea olonsa voimattomaksi, eikä aina jaksanut mennä nostamaan itkevää tyttöä sängystä syliinsä. Äidistä tuntui, että vauva vaati häneltä koko ajan enemmän kuin hän jaksoi antaa. Heikki-isältä ei voinut odottaa paljonkaan apua. Nyt kun Ida on aloittanut päiväkodissa 2-vuotiaana, on äiti helpottunut, ettei ole enää yksin vastuussa tytön hoidosta. Päiväkodista on tosin kerrottu, että Ida vaikuttaa pelokkaalta. Tyttö takertuu välillä päiväkodin aikuiseen ja joskus ei päästä ketään lähelleen. Äiiti-Henna on tuumannut, että se kuuluu tytön luonteeseen. Henna ei oikeastaan ehdi ajatella paljonkaan asiaa, koska hänellä on jatkuva huoli miehensä menemisistä ja räjähtelevästä temperamentista.

14 Meri ja Antti Vilkkaiden 5-vuotiaiden kaksospoikien Lassin ja Petterin vanhemmat Meri ja Antti kuuntelevat ilolla poikiensa mielikuvituksellisia kertomuksia päiväkotipäivästä illalla kotona ruokapöydässä. Pojat eivät aina jaksaisi istua paikallaan ruokaillessaan. Vanhemmat pitävät kuitenkin kiinni yhteisistä ruokatavoista ja säännöistä. He perustelevat säännöt myös pojille, jos se on tarpeen. Yleensä poikien leikki sujuu hyvin yhdessä. Jos oikein kova riita tulee, juoksee herkempi Lassi yleensä äidin luokse itkien ja haluaa syliin ohdutettavaksi. Tämän jälkeen riita selvitetään yhdessä jutellen. Erityisen mieleisiä pojille ovat iltaisin nukkumaanmenoa edeltävät satuhetket. Isä käyttää hassuja ääniä lukiessaan Tatua ja Patua sekä juttelee poikien juttuja ihan rauhassa.

Samankaltaiset tiedostot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta