Suuri on kaunista Lapissakin

Transkriptio

1 tapahtumapaikkaesittely Suuri on kaunista Lapissakin Teksti: Petri Sinda Pohjois-Suomen suurin tapahtumakeskus Lappi Areena sijaitsee keskellä Lapin pääkaupungin Rovaniemen palveluja erinomaisten liikenneyhteyksien päässä. Rovaniemelle pääsee sujuvasti lentäen, rautateitse ja maanteitse. Lappi Areena on Rovaniemellä sijaitseva Pohjois-Suomen suurin yhtenäinen muunneltava suurtapahtumien keskus. Monipuolisen jääurheilutapahtumien lisäksi Lappi Areenalla voi järjestää muun muassa huippuluokan messuja, konferensseja, kokouksia, seminaareja, konsertteja, kokoustapahtumia, näyttelyjä ja muita suurtapahtumia. Pelkät tilat eivät riitä tapahtuman järjestämiseen, vaan siihen tarvitaan oikeat ihmiset ja oikea tahtotila, jotka löytyvät Lappi Areenalta. Ammattitaitoinen henkilökuntamme venyy ja joustaa, jotta voimme tarjota asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat ratkaisut Lapin eksotiikka ja Rovaniemen palvelut samassa paketissa Tarjoat vieraillesi ainutlaatuisen elämyksen, kun yhdistät oman tilaisuutesi Areenalla järjestettävään tapahtumaan. Lappi Areenalta saat kaikki palvelut saman katon alta. Voit pitää kokouksen, koulutuksen ym. joko kokoushuoneessa tai vapaammin vip-aitiossa, jonka jälkeen on helppo siirtyä seuraamaan peliä tai konserttia oman aition parvekkeelta. Lappia Areenan tilat ja palvelut muuntuvat asiakkaan toiveiden Kuvat: Lappi Areena mukaan leppoisasta yritys- tai yksityistapahtumasta upeaan rock-konserttiin sekä juhlavan arvokkaaseen konferenssiin. Voit varata käyttöösi koko Areenan tai järjestää tilaisuutesi viihtyisissä kokoustiloissa tai aitioissa. Järjestä messut Areenalla Lappi Areenan monikäyttöisyys ja laatu näkyvät hyvin myös messuilla. Jos tarvitaan todella suurta tilaa, lattiapinnat voidaan peittää joko messupinnalla tai vaalealla parketilla. Näin tiloja voidaan käyttää kaikenlaisten suurtilaisuuksien järjestämiseen. Areenan kentän koko on noin 28x58m eli noin 1600 neliömetriä. Näin suurta yhtenäistä lattiapintaa ei ole muualla Lapin läänissä. Näytteilleasettajille on omat takatilat esimerkiksi ruokailua varten. Messutilaa voidaan helposti laajentaa areenalta harjoitushalliin, ulkotiloihin sekä areenan käytäville. Näin messuista saadaan juuri sen tyyppiset ja laajuiset kuin järjestäjä haluaa. Konferenssit, kokoukset, muut yksityistilaisuudet sekä konsertit Lappi Areena on nykyaikainen monitoimihalli, joka muuntuu monenlaiseen käyttöön tilaisuuden ja vierasmäärän mukaan. Areenasta saadaan pieni kun tarvitaan pientä, tehdään suuri kun tarvitaan suurta. Lappi Areena muuttuu väliseinillä ja kankailla joustavasti pienen yritystapahtuman pitopaikasta tuhansia katsojia vetävän konferenssin tai konsertin näyttämöksi. Rovaniemellä riittää tekemistä Lapin pääkaupunki Rovaniemi sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien päässä napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Pinta-alaltaan Suomen laajin kaupunki on kansainvälinen yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemellä on yhteensä noin asukasta. Rovaniemi on myös joulupukin kotikaupunki, mikä näkyy vahvasti kaupungin katukuvassa sekä Suomen neljänneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Rovaniemellä on loistavat mahdollisuudet viettää vapaaaikaa esimerkiksi erilaisilla safareilla, Arktikumissa, Joulupukin Pajakylässä, Santa Parkissa Napapiirillä sekä Ounasvaaran hiihtokeskuksessa. Lappi Areena numeroina 3500 istumapaikkaa, lisäksi permannolle saadaan 1700 istumapaikkaa 11 aitiota 600 -paikkainen VIP-katsomo 200 -paikkaa VIP-aitiossa saunallinen VIP-aitio nopeat tietoliikenneyhteydet huippuluokan äänentoisto, valaistus ja AV-tekniikka ravintola- ja cateringpalvelut kisahalli 1600 m 2 harjoitushalli 1900 m autopaikkaa sekä paikoitus busseille ja takseille 82

2 Suuri on kaunista Lapissakin Yritykset 83

3 Juhlat taivasalla suurteltta yritysjuhlien näyttämönä Teksti: Tarja Sanila Yritysjuhlien suunnittelijoilla on toisinaan vaikeuksia löytää järkevää vaihtoehtoa juhlapaikaksi, jonne mahtuisi suuri ihmisjoukko ja joka olisi sovelias sijainniltaan, varustelultaan ja hinnaltaan. Kun paikkakunnan juhlapaikat on kartoitettu, on vaihtelunhaluisella vielä yksi mahdollisuus: juhlat suurteltassa. Kempeleessä pääkonttoriaan pitävä PKC Group Oyj juhlisti saavuttamaansa 35 vuoden ikää komeasti oman tehdashallin pihaan rakennetussa teltassa, jossa oli tilaa yhteensä yli neliötä. Yli kahdeksansataa juhlijaa nautti ruoasta, juomasta ja ohjelmasta olosuhteissa, jotka eivät käytännössä eronneet juurikaan sisätiloista, mutta olivat tunnelmaltaan ainutlaatuiset. Näin suurelle ihmismäärälle seudulla ei juuri olisi ollut kiinteitä vaihtoehtoja, kertoo telttoja vuokraavan MSP Event Oy:n toimitusjohtaja Jorma Karhapää. Tarjolla olleita paikkoja olisi pitänyt täydentää kalustein, väliaikaisin vessoin ja muin lisävarustein, ennen kuin juhlat olisi saatu pystyyn. Oman tehtaan pihalla juhlien pitäminen tuntui parhaalta vaihtoehdolta siksikin, että ruoka- ja juomatarjoilu voitiin valmistella talon keittiössä Amican toimesta. Kuvat: MSP Event Oy Puitteet juhlavallekin tilaisuudelle PKC Group Oyj:n juhlassa oli sekä virallisempaa ohjelmaa että vapautunutta ilonpitoa. Juhlassa julkistettiin yhtiön historiikki ja jaettiin mitaleita pitkäaikaisille työntekijöille. Myöhemmin illalla yleisöä viihdytti bändi. Juhlasalina toimi 20 x 50 metrinen teltta, johon oli liitetty pienempi sivuteltta tupakoitsijoille ja toinen eteistilaksi narikoita varten. Lisäksi keittiöhenkilökuntaa varten oli omia varasto- ja valmistelutelttoja, joista oli suora yhteys isoon telttaan. Asfalttipohjalle pystytettyihin telttoihin asennettiin matto ja esiintymislavan tuntumaan myös 80 neliön parkettitanssilattia. Amicaa varten rakennettiin kolme pitkää buffettiskiä ja juomien tarjoilupisteet opasteineen. Kutsuvieraille oli omat illallispöydät, muuten ruokailu tapahtui pystypöytien äärellä. Asiakkaalle oli suuri helpotus saada kaikki tarvitsemansa kalusto samasta paikasta, kertoo Jorma Karhapää. Täyteen varustepakettiin kuuluivat jopa lipputangot, ulkotulet ja tuhkakupit, hän summaa. Myös lämmitykseen varauduttiin, mutta sitä ei tarvittu syyskuisen illan oltua lämmin ja kaunis. Yhtiön aiemmat juhlat on pidetty omassa tehdashallissa, joka sekin on ollut aivan hyvä paikka mutta muun muassa turvallisuus- ja siivousasioiden vuoksi oli helpompaa tulla pihalle. MSP huolehti pystytys- ja purkutöistä, valaistuksesta, vessoista ja opasteista. Juhlia seuraavan päivän iltana piha oli jälleen autio ja tyhjä, jopa teltan vaarnojen jättämät reiät oli paikattu. Juhlien järjestäjän kannalta ratkaisu oli erittäin toimiva, sillä siivoamiseen tai muihin jälkitöihin ei tarvinnut puuttua. Teltassa on tunnelma katossa Jälkeenpäin juhlaa on kuvailtu iloiseksi, vapautuneeksi ja tunnelmalliseksi. Teltta onkin oiva ympäristö juhlille, joissa ihmisten halutaan irrottautuvan arjesta ja nauttivan toistensa seurasta. MSP on takavuosina rakentanut teltan myös muun muassa Nokian Snowballroom - pikkujouluihin keskellä talvea. Juhlijat olivat valmistautuneet paksuin talvivaattein, mutta teltassa tarkeni sisävaatteissa, vaikka ulkona oli yli kymmenen pakkasastetta. Nykyaikaiset juhlateltat ovat turvallisia ja tyylikkäitä. Kiinnitysköysiä ei tarvita, sillä rakenne on itsekantava. Seinille on saatavissa ikkunoita tai lasiovia, ulkopuolelle voidaan rakentaa terassi ja koko juhla-alue somistaa teemaan sopivalla tavalla. Juhlakansahan juhlan tunnelman lopulta tekee, sanoo Jorma Karhapää, mutta kun puitteet ovat kunnossa, niin tilaisuudesta tulee teltassa ikimuistoinen. MSP on rakentanut puitteita juhlille ja tapahtumille jo lähes kaksikymmentä vuotta. Kempeleessä 84

4 Juhlat taivasalla suurteltta yritysjuhlien näyttämönä Yritykset toimivalla yhtiöllä on monipuolinen kokemus erilaisten tilaisuuksien rakentajana. Yksi suurimpia projektejamme oli ruotsalaisen SSAB:n henkilöstöjuhlien rakentaminen, Karhapää kertoo. Juhlat piti pitää neljänä iltana, koska yhdellä kertaa koko yli ihmisen juhlaväki ei olisi mahtunut mukaan. Illallisjuhlat pidettiin neliön suurteltassa Luleån satamassa ja esiintyjänä oli muun muassa Tomas Ledin. Juhlien erityispiirteet huomioitava Yritykset ovat erittäin tarkkoja tilaisuutensa puitteista, jolloin telttojen on oltava erityisen laadukkaita ja palvelun todella yksilöllistä, Karhapää kertoo. Telttojen sisustuksessa otetaan aina huomioon tilaisuuden luonne ja asiakkaan toiveet. Somistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen tunnusvärejä, mutta teltta on helppoa sisustaa myös erilaisten teemojen mukaan. Valoilla ja muilla sisustuselementeillä saadaan aikaan elämyksiä ja tunnelmaa, jota kiinteän katon alla on vaikeaa tavoittaa. Täyden palvelun juhlarakentajan valikoimista löytyvät myös aidat juhla-alueen ympärille. Juhlat ovat yksityistilaisuuksia ja turvallisuussyistä alue on usein rajattava, jotta ulkopuolisia ei pääsisi mukaan. Luonnollisesti turvallisuus otetaan muutenkin vakavasti; kaikki tekstiilit ja kalusteet ovat palosuojattuja, kulkutiet merkitty ja teltan ankkurointi tehty huolella. Viime vuosina Suomessakin on nähty kesäaikaan muutamia trombeja, jotka ovat onneksi hyvin harvinaisia, Jorma Karhapää kertoo. Luonnonilmiöt ovat joskus arvaamattomia ja voimakkaita, mutta kun teltta on oikein kiinnitetty, niin se on täysin turvallinen juhlapaikka, Karhapää vakuuttaa. Hän kertoo esimerkiksi kesäisen kaatosateen olevan mukava kokemus teltassa: Saksalaiset teltantekijät osaavat valmistaa isonkin teltan katon niin, että se on täysin tiivis. Kovallakaan sateella sisällä olijat eivät kastu. Teltta onkin hyvä juhlapaikka joka säässä, sillä kauniilla ilmalla seinät voidaan avata ja telttaa käyttää katoksena, joka tarjoaa varjoa auringolta. Elementtirakenteisena teltan koko on räätälöitävissä moneen tarpeeseen käytännössä rajattomasti. Jorma Karhapää muistelee, että pisin MSP:n rakentama teltta olisi ollut pituudeltaan lähes 100- metrinen. Tasaisella alustalla koko ei ole mikään ongelma, hän sanoo. 85

5 Somistajat kautta aikain Teksti: Jarno Tynkkynen Kuvat: WS Expo Group Messujen ja tapahtumien historia on Suomessa pitkä ja värikäs. Niin kauan kuin messuja on rakennettu, niin kauan on ollut messurakentajia, vanhahtavalta nimeltään somistajia. Somistajan ammatti on monen muun työn tapaan kokenut vuosikymmenten saatossa monia teknisiä, kulttuurisia ja taloudellisia mullistuksia. Boheemin ja arvostetun käsityöläisammatin henki elää digiaikana korkean teknologian visualistien toteutuksissa. Vaikka työstä on kadonnut paljon vanhaa ja vielä enemmän tullut uutta tilalle, jotain säilyy. Ihmisen pysäyttäminen, säväyttäminen, tehokas mainonta ja pyrkimys mieleenpainuvuuteen ovat edelleen somistajien ja koko messuväen ydintavoitteita. Pitkä tie ammattilaiseksi Niin kuin melkein kaikissa ammateissa, myös somistajan työvälineet, työskentelytavat ja työn luonne ovat muuttuneet radikaalisti vuosikymmenten saatossa. WS Expo Groupin toimitusjohtajan Jean Johanssonin aloitellessa työelämässä ja 1960-luvun taitteessa oli somistajan työ jotain aivan muuta kuin mitä sillä nykyään ensi kuulemalta ymmärretään. Somistajille oli puolen vuosikymmentä sitten tarjolla vuoden kestävää somistajakoulutusta, jota järjestettiin esimerkiksi Lilla Hankeniksi kutsutussa oppilaitoksessa. Pääosin työhön kouluttauduttiin kuitenkin oikeassa työpaikassa oppisopimusperiaatteella. Silloisilla suurilla tavarataloketjuilla oli kaikilla omaa oppisopimustoimintaa. Siellä koulutettiin muun muassa näyteikkunasomistajia ja tekstaajia, Jean Johansson muistelee. Nuorten tie osaaviksi ammattiihmisiksi oli varsin pitkäkestoinen ja ankara. Ensimmäisen puoli vuotta somistajaoppilas sai ainoastaan pestä pensseleitä, korkeintaan hakea varsinaisille työntekijöille tarvittavia välineitä tai harjoitella kirjainten maalaamista. Tärkeintä oli oppia nöyryyttä; että kaikki osaaminen lähtee hyvin pienestä liikkeelle, eikä oikotietä ole. Mainoskilpien pohjamaalauksen ja sivellintekstauksen harjoittelu virtuoosin opastuksella tulivat vähän kerrallaan mukaan kuvioon, sanoo Johansson. Pikku hiljaa opiskelija sai enemmän vastuuta ja pääsi opettelemaan vaativampia työvaiheita. Nuorempi somistaja hänestä tuli yleensä noin kolmen vuoden oppisopimusjakson jälkeen. Valkoinen takki ja rintataskusta pilkottavat näädänkarvapensselit olivat somistajien tunnusmerkkejä. Vaikkei itse olisi vielä viivaakaan vetänyt, piti kyynärtaipeen kohdalla hihassa kuitenkin olla suurten taiteilijoiden tyyliin kuivunutta maalia putsatuista siveltimistä, Johansson hymyilee. Koulutus tänään Erilaiset opistot ja jatkokoulutusyksiköt tarjoavat nykypäivänä somistajan perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Myös ammattikorkeakouluissa on opintosuuntia, joissa somistajan tai modernisti sanottuna visualistin taitoja harjoitetaan. Oppisopimustoiminnalla ja työssä oppimisella on edelleen suuri merkitys. Somistajan on mahdollista erikois- tua monenlaiseen työhön; koulutus tarjoaa monipuoliset perusvalmiudet, muttei tee mestaria, kertoo Anne Mattsson. Hän on suorittanut visuaalisen markkinoinnin ammattitutkinnon ja työskentelee WS Expo Groupin graafisella osastolla. Toisin kuin vuosikymmeniä sitten, nyt ala on täynnä naisia. Luokkamme kahdeksantoista tytön seurana oli vain yksi poika, Mattsson sanoo. WS Expo Groupin graafisella osastolla työskentelevä Anne Mattsson 86

6 Somistajat kautta aikain Yritykset Kiertävät somistajat Vuonna 1962 Johansson sai somistajan viran Hartwallilta. Sarjaikkunasomistajana hänen tehtävänään oli käsin valmistaa 4500 Suomen virvoitusjuomien jälleenmyyjälle sarjaikkunat eli yhteneväinen näytteille pantava mainoskokonaisuus. Materiaaleina käytettiin pahvirakennelmia ja kuultovärejä. Kiersin ympäri maata linja-autolla uusimassa yritysten näyteikkunoita, Johansson kertoo. Kiertäviä somistajia oli ja 1970-luvulla paljon, sillä kaikilla suurilla valmistajilla ja maahantuojilla oli valtavat keskussomistamot, joissa liikekylttejä ja muuta mainostavaraa valmistettiin keskitetysti ja levitettiin valtakunnallisesti. Hidasta ja työlästä Messumaailmassa ei vielä tuolloin ollut somistamoliikkeitä. Enimmäkseen töitä tekivät yksittäiset somistajat, jotka rakensivat messujen lattiat ja tukirakenteet puutavarasta ja seiniä sekä kilpiä niin kutsutusta Enso-pahvista. Enso-levyn koko 140 kertaa 300 senttiä oli hyvin usein sattumalta myös somistamon työpöydän koko, Jean Johansson virnistää. Tekstit ja kuvat maalattiin vesiväreillä kananmunaa sidosaineena käyttäen. Kirjaimet maalattiin irtokirjaimia tai dekoratiivikonetta käyttäen. Ajan mittaan kilvet alkoivat haista ikävästi, Johansson nyrpistää. Koska kaikki messurakennelmat tehtiin käsityönä alusta alkaen, ei näyttelyn pystytys tapahtunut hetkessä. Esimerkiksi Helsingin vanhaan messukeskukseen Mannerheimintielle tapahtumaa rakennettiin viikon päivät aamusta yöhön. Nykyistä alumiiniprofiilia hyödyntäen saadaan kasaan 100 osastoa vuorokaudessa. Teknisiä virstanpylväitä Pieniä sarjoja mainosjulisteita painettiin jo varhain silkkipainolla. Väri levitettiin kumilastalla sapluunan läpi. Kuviot painettiin yksitellen väri kerrallaan vaaleista sävyistä tummempiin siirtyen. Esimerkiksi Erik Bruunin suunnittelema Jaffa-mainos on tehty silkkipainotekniikalla ja palannut uudelleen katukuvaan. Minullakin oli kunnia työskennellä Bruunin kanssa, toteaa Johansson luvulla keksittiin käyttää maalin sijasta teippiä kirjainten tekoon. Aluksi kirjaimet tehtiin teippiin väärin päin ja leikattiin käsin. Episkooppi eli suurennuskone heijasti alkuperäisen kuvan halutulle pinnalle suurempana piirtoheittimen tapaan. Yhdenkokoisesta mallista saatiin sen avulla monta eri kokoa. Varsin pian käyttöön otettiin stanssi, eräänlainen painoleikkuri, jolla saatiin tarkkaa ja terävää jälkeä. Suurimpia edistysaskeleita oli kuitenkin teipinleikkauskone, jollaisen juuri Johanssonin yritys sen korkeasta hinnasta huolimatta ensimmäisenä Suomessa osti. Koneessa oli erilaisia fontteja ja niitä sai hankittua siihen lisää. Yksi kone teki kaikki kirjaimet, kun stansseja tarvittiin yksi kutakin merkkiä kohden. Työ nopeutui huikeasti käsityön osuuden vähentyessä luvulta alkaen erilaiset tietokoneavusteiset ohjelmat ovat minimoineet käsityön osuuden. Nykyään tekstataan enää muistokirjoituksia, adresseja tai ruokakauppojen hätähintalappuja, Johansson luettelee. Somistajat nyt Somistajien työ on jakaantunut nykypäivänä pienempiin osiin. Messuilla työskentelevät somistajat eli messurakentajat ovat työn fyysisyyden tähden enimmäkseen miehiä. He rakentavat osastoja ja huolehtivat muun muassa niissä tarvittavasta tekniikasta. Kun somistajat jo vuosikymmeniä sitten siirtyivät näyteikkunoista sisälle kauppoihin, tuli tärkeäksi hoitaa tilan visuaalisuutta eli ilmettä. Tämä puoli ammatista on naisvaltainen. Esimerkiksi vaateliikkeiden somistajat ovat visualisteja tai niin kutsuttuja myyjä-somistajia. Monilla ketjuilla on päävisualisti, joka kiertää yrityksen eri toimipisteissä ja vastaa niiden ulkonäöstä. Aina paikalla olevilla myyntityön tekijöillä on somistuksessa avustava rooli. Nykyisellään yrityksemme somistamotyö on paljolti mainostoimiston kaltaista: on graafista suunnittelua, tekstin muokkaamista ja eri medioiden hyödyntämistä. Olemme mainonnan, esillepanon ja esillä olemisen ammattilaisia, sanoo Johansson. 87

7 Somistajat kautta aikain Watch Me -messuille tilaus Suomalainen messuammattilaisten joukko on kohtalaisen pieni ja verrattain tiivis yhteisö, jossa pitkään mukana olleet ihmiset tietävät ja tuntevat toisensa. Graafisen alan näyttely Jyväskylässä sekä ammattijulkaisut ovat tavoittaneet väkeä, mutta kattavaa, puolueetonta foorumia ei oikeastaan kotimaassa ole tarjolla. Messuihmisten omille messuille, tapahtumalle, joka toisi Watch Me -lehden lukijat ja ilmoittajat yhteen, on selkeä tilaus, Jean Johansson sanoo. Watch Me nimenä toimii tapahtumankin yhteydessä, koska se on jo valmis yhteinen nimittäjä. Ihanteellinen aika tapahtumalle olisi kiivaimman messukauden ulkopuolella aivan alkuvuodesta tai myöhäiskevään alkukesän aikaan, jolloin mahdollisimman moni ehtisi osallistua, miettii Johansson. Paitsi kohtaamispaikkana, messut voisivat toimia seminaarien ja esitysten osalta myös koulutustehtävässä. Tulkoon alkuajatus minun suustani. Nyt katsotaan, mitä konkreettista saamme yhdessä aikaan, Johansson heittää haasteen kollegoilleen. 88

8 WatchMe messut ja tapahtumat ammattijulkaisu TILAUSLOMAKE 89

9 Avustusta messuosallistumisiin Teksti: Hannele Halonen, Entre Marketing Oy Tapahtumajärjestelyt itse Näyttelyosallistuminen vaatii paljon työtä. On hoidettava tilavaraus, osastosuunnittelun ja rakentamisen ostaminen, tekniset tilaukset, huolinta ja rahti, matka- ja hotellivaraukset, katalogitiedot, asiakaskutsut, näytteilleasettajakortit, kulkuluvat, osastotarjoilut, messuemännät Yrityksen omiin kansainvälistymishankkeisiin voi hakea avustusta työvoima- ja elinkeinokeskuksesta. TE-keskus myöntää avustusta pidempikestoisiin hankkeisiin. Tätä avustusta voi käyttää myös messuosallistumisiin ulkomailla. Tapahtumaosallistuminen ostopalveluna Koko tapahtumaosallistumisen tilavarauksesta alkaen voi ostaa ostopalveluna esim. Entre Marketingilta. Palvelun ostaminen vapauttaa omia resursseja, kun ei tarvitse huolehtia budjeteista, aikatauluista, suunnittelusta, rakentamisesta ja muista hankinnoista. Yhteisosallistumisen koordinoija (Service Provider) voi hakea yrityksille kansainvälistymisavustusta Kauppa- ja teollisuusministeriöltä, kun yhteisjärjestelyihin osallistuu vähintään neljä yritystä. Myös itse tilavarauksen ja rakentamisen hankkiva yritys voi saada avustusta osallistuessaan yhteisjärjestelyihin. Kuvat: Entre Marketing Oy Näyttelyosallistumisen suunnittelu on syytä aloittaa ajoissa, että tapahtumasta saa mahdollisimman paljon irti. Yritys voi hoitaa tapahtumaosallistumisen itse tai ostaa koko palvelupaketin ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tapahtumajärjestelyt Designer Messujärjestäjä Yritys Constructor Tapahtumaosallistuminen ostospalveluna Messujärjestäjä Toimijat Yritys Yritys Service Provider Designer Messujärjestäjä Service Provider Designer Constructor Lisätietoja: TE-keskus, Pk-yritysten kehittämistuki KTM kansainvälistymisavustus Constructor KTM kansainvälistymisavustus 90

10 Näytteilleasettajan muistilista 1. Suunnittelu osallistumispäätös ja tavoitteiden määrittely tapahtuman markkinointi ja viestinnän suunnittelu tavotteiden mukaisen teeman suunnittelu budjetti kaikelle tapahtumaan liittyvälle toiminalle ja materiaalille tilanvaraus messujärjestäjiltä; tämä pitää joskus tehdä hyvinkin varhain ja asian voi varmistaa yleensä järjestäjän www-sivuilta tms. valmistelutöiden aikataulut, muista myös markkinointimateriaali, ohjeita usein järjestäjän materiaaleissa matka- ja hotellivaraukset osaston suunnittelu: onko osasto valmisratkaisu vai räätälöity yrityksellenne? tarjouspyyntö näyttelyrakentajalta suunnitelman hyväksyttäminen järjestäjällä 2. Materiaalit rakenteet ja kalusteet ripustukset, nostot matot sähköt, valot AV-laitteet, tietoliikenne somistus viherkasvit 3. Palvelut LVI-palvelut siivous - ennen tapahtumaa ja sen aikana jätehuolto, roskat kuljetukset ja huolinta 4. Lisämarkkinointi/mainonta lisänäkyvyysmahdollisuudet messualueella 5. Luvat vakuutukset, luvat rakennusaikaiset kulkuluvat näyttelyaikaiset kulkuluvat pysäköintiluvat 6. Vuokraus kokoustilat ym. muut tärkeät tilat 7. Kutsut kutsukortit messukutsut asiakkaille hyvissä ajoin 8. Messujärjestäjälle luettelotiedot tuoteuutiset lehdistömateriaali info osaston tapahtumista 9. Osastomateriaali oheisohjelmat esitteet, mainoslahjat, asut tarjoilut osastolla tiedottaminen omalle henkilöstölle messuhenkilöstön valinta ja valmennus lehdistötiedotteet lehdistöhuoneeseen 10. Osasto osaston rakentaminen aktiivinen työskentely osastolla sovittujen tavoitteiden mukaan palaute järjestäjälle näyttelyaikana 11. Jälkitoimet osaston purku ja huolinta oma palautepalaveri näyttelykyselyn palautus järjestäjälle messujen jälkihoito, seurantatoimeenpiteet 91

11 MESSUTILASTO 2005 Messujärjestäjä/messujen nimi Kävijöitä Suoria näytteilleasettajia Epäsuoria näytteilleasettajia Näyttelyn pinta-ala yhteensä pinta-ala yhteensä sisätila ulkotila Muu pintaala Ammatti- (T) / yleisömessut (P) Näyttelyn kesto (päiviä) Messujen järjestelyväli Paikkakunta Expomark Oy * Tehdaspalvelu T 3 2 TAMPERE * Teollisuustilat T 3 2 TAMPERE APUVÄLINE T+P 3 2 Tampere Synergia T 2 2 Oulu Forma Messut Oy Forma Syksy' T 3 2* Forma Kevät' T 3 2* Jyväskylän Messut Oy Joulumarkkinat P 2 1 Jyväskylä Kunnossapito 2005 Summit T 2 - Jyväskylä KoneAgria T+P 4 1 Jyväskylä **Keskimaa 90 v. Juhlamessut P 2 - Jyväskylä **Moottorikelkka & ATV P 2 1 Jyväskylä FinnGraf T 3 2 Jyväskylä Puu 2005, Bioenergia T 4 2 Jyväskylä RallyExpo P 4 1 Jyväskylä Yritys 2005 Kohtaaminen T 2 2 Jyväskylä * Player P 2 1 Jyväskylä * Vapaa-aika P 2 1 Jyväskylä Rakentaminen & Talotekniikka T+P Jyväskylä Kontakti.net Oy Kongressi T 2 lähde: Suomen Mediatarkastus *-etumerkki tarkoittaa, että kysymys on ns. monimessuista, joissa samalalla pääsylipulla pääsee useampaan eri messutapahtumaan. Messut on ryhmitelty järjestys ajankohdan mukaisesti. Messujen järjestelyvälissä: 1=1 kertaa vuodessa, 2x1=2 kertaa vuodessa, 2=joka toinen vuosi 1 / 5 92 WatchMe

12 Levikintarkastus 2005 Yritykset Messujärjestäjä/messujen nimi Kävijöitä Suoria näytteilleasettajia Epäsuoria näytteilleasettajia Näyttelyn pinta-ala yhteensä pinta-ala yhteensä sisätila ulkotila Muu pintaala Ammatti- (T) / yleisömessut (P) Näyttelyn kesto (päiviä) Messujen järjestelyväli Paikkakunta Lahden Messut Oy Muovi Plastics T 3 3 Lahti Caravan T+P 3 1 Lahti Käsityö ja Lahja P 2 2 Lahti Furnia T+P 4 1 Lahti Raksa T+P 3 1 Lahti Oy Finn-Nolia Ab Know How Koulutus- ja työelämämessut P 2 1 Vaasa Rakennusmessut Vaasassa T+P 3 2 Vaasa * Piha ja Puutarha P 2 1 Vaasa * Pohjanmaan Suurmessut P 2 1 Vaasa Elviira Rakennusmessut T+P 2 - Kokkola Waasan Sijoitus tapahtuma T+P 1 1 Vaasa Pohjois-Suomen Messut ry PuutaMetsää messut, Oulu P 2 2 Oulu Eteenpäin koulutus- ja työelämämessut P 2 1 Oulu Perämerenkaaren Kuluttajamessut P 4 - Tornio Lapin Rakentajamessut 2005 Rovaniemi P 2 1 Rovaniemi Kainuun Rakentajamessut 2005 Kajaani P 2 4 Kajaani Oulun Rakentajamessut 2005, Oulu P 3 1 Oulu Koulutusmessut 2005 Rovaniemi P 2 1 Rovaniemi Hääjuhla-messut 2005, Oulu P 1 1 Oulu Riihimäen Messut Oy Hetkessä Häme, Häme Senaatintorilla P 3 PIHA & patio messut P 3 2 Riihimäki Suomen Asuntomessut Osuuskunta Asuntomessut Oulussa P 31 1 Oulu Airiston loma-asuntomessut Paraisilla P 21 1 Parainen Suomen Messut Osuuskunta ELMA 2005 Helsingin Maaseutumessut P 3 Hammaslääketiede-Odontologi T 3 ******* Terveys&Kauneus P 3 ******* Upea Ikä tapahtuma Sinulle P 3 ****** DigiExpo P 3 ****** Skiexpo 2005 ja BoardExpo P 3 Helsingin Kirjamessut P 4 Valo 05, Sähkö 05, Tele T 3 *** FinnSec T 3 *** Kiinteistö T 3 *** Väri ja Pinta T 3 Polarstoff II/ T 3 2* Habitare T+P 6 ** Automaatio T 3 ** Energy T 3 ** MecaTec T 3 Kenkä- ja laukkumessut II/ T 2 2* Maxpo T 4 2 Sipoo Muoti II/ T+P 4 2* ChemBio Finland 05 ja Nanotechnology in Northern T 3 Europe Elkom T 3 LAPSI P 3 * Kevätpuutarha P 4 * Oma Koti P 4 * OmaMökki P 4 Polarstoff I/ T 2 2* Auto & Korjaamo T 3 lähde: Suomen Mediatarkastus *-etumerkki tarkoittaa, että kysymys on ns. monimessuista, joissa samalalla pääsylipulla pääsee useampaan eri messutapahtumaan. Messut on ryhmitelty järjestys ajankohdan mukaisesti. Messujen järjestelyvälissä: 1=1 kertaa vuodessa, 2x1=2 kertaa vuodessa, 2=joka toinen vuosi 3 / 5 WatchMe

13 Messujärjestäjä/messujen nimi Kävijöitä Suoria näytteilleasettajia Epäsuoria näytteilleasettajia Näyttelyn pinta-ala yhteensä pinta-ala yhteensä sisätila ulkotila Muu pintaala Ammatti- (T) / yleisömessut (P) Näyttelyn kesto (päiviä) Messujen järjestelyväli Paikkakunta Minimarket T 2 Sairaanhoitajapäivien 05 näyttely T 2 Kenkä- ja laukkumessut I/ T 2 2* Fillari 2005/Golf 2005/Kunto 2005/Retki P 3 ViiniExpo T+P 3 Vene 05 Båt T+P 10 *****MP 05 Moottoripyöränäyttely P 3 *****Muoti I/ T+P 4 2* EDUCA T 2 ****Caravan P 3 ****Matka 2005 Suomen Kansainväliset T+P 4 Matkailumessut Lääkäripäivien 2005 näyttely T 5 Tampereen Messut Oy Suomen Kädentaidot messut P 3 1 Tampere Asta 2005, rakentamisen ja asumisen messut P 3 1 Tampere Finnclean T 3 - Tampere ALIHANKINTA T 3 1 Tampere Puolustus ja Turvallisuus T+P 3 - Tampere Elintarviketeollisuus T 3 3 Tampere Sportec & Gymtec T 2 2 Tampere EnerNet T 2 2 Tampere Turun Messu- ja Kongressikeskus Oy Turun Venemessut P 3 1 Turku * Kirjamessut T 3 1 Turku * Turun Ruokamessut T+P 3 - Turku Neuroexpo T+P 2 2 Turku Turun Messut P 5 2 Turku Turun Taide- ja Antiikkimessut P 2 1 Turku Meri Kutsuu 2005 ja Lomapaikka T 3 2 Turku Turun Moottoripyörämessut 2005/Golf messut 2005/ P 2 1 Turku Fillari messut 2005 Rakentaminen & Asuminen T 3 2 Turku Caravan Show P 4 1 Turku Venealan Keskusliitto Finnboat ry Helsingin uiva venenäyttely UIVA FLYTANDE P 4 Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikka T 3 2 Lahti lähde: Suomen Mediatarkastus *-etumerkki tarkoittaa, että kysymys on ns. monimessuista, joissa samalalla pääsylipulla pääsee useampaan eri messutapahtumaan. Messut on ryhmitelty järjestys ajankohdan mukaisesti. Messujen järjestelyvälissä: 1=1 kertaa vuodessa, 2x1=2 kertaa vuodessa, 2=joka toinen vuosi 5 / 5 94 WatchMe

14 WatchMe

15 DESIGN BY Yrityksenne yksilöllinen lahja on tärkeä osa unohtumatonta hetkeä. Olemme laadukkaiden liikelahjojen ammattilaisia. Keksimme tyylikkään ja sopivan hintaisen vaihtoehdon varmasti myös Teidän yrityksenne tarpeisiin. 75 v KAUPPURIENKATU OULU PUH

16

17