Pohjois-Savo 1/2006. Savon Yrittäjät

Transkriptio

1 1/2006 Savon Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Kevään 2006 perustuu noin 3400 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä kevään 2006 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymyksiä ovat ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö sekä rekrytointiongelmat. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin... 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten laajentuminen Rekrytointi pk-yrityksissä Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä kaksi viidestä (39 %) ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 11 prosenttia yrityksistä ennakoi heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Syksyn tilanteeseen verrattuna ovat ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana heikommat. Koko maassa ovat pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana paremmat kuin edellisen kyselyn aikaan. Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Näkymät ovat alueen yritysten keskuudessa keskimäärin lähes kaikkien tekijöiden osalta koko maata heikommat. ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat alueella kaiken kaikkiaan myös heikommat kuin syksyllä Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat kireä kilpailutilanne ja resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Koko maan pkyritysten tuloksiin verrattuna resurssitekijöihin liittyviä tekijöitä ei alueella koeta niin suuriksi kehittämisen esteiksi. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 9 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä joka kuudennella, rahoituksen hinta joka kolmannella ja vakuuksien puute joka toisella alueen pk-yrityksistä. n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus, työvoiman saatavuus ja työn sivukulut. Alueen pkyrityksistä, joilla on tarve työllistää noin joka neljäs pitää kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta työllistämisen esteenä, samoin joka neljäs työn sivukuluja ja joka kuudes työvoiman saatavuutta. Yhdellä kolmesta n ja koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. ssa toimivista pk-yrityksistä joka neljäs aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta rakennusinvestointeihin, käyttöpääomaksi ja yrityksen kehittämishankkeisiin. Pohjois- Savon pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (79 %) tai Finnverasta (31 %). Alueella toimivista yrityksistä 8 % aikoo käynnistää tuotantoa tai laajentaa toimintaansa ulkomaille. Merkittävimmät kohteet ovat Baltia ja muut kuin EU-15 - maihin kuuluvat Euroopan maat. Kaksi kolmesta ulkomaille aikovista ilmoittaa tarvitsemansa ulkopuolista rahoitusta. n alueen yrityksistä puolella on ollut avoimia työpaikkoja viimeisen vuoden aikana. Tasan kolmannes niistä alueen yrityksistä, joissa on ollut avoimia työpaikkoja, on saanut rekrytoitua osaavan ammattilaisen. Koko maan kohdalla 31 % on välttynyt ongelmilta. ssa 15 prosenttia ja koko maassa 17 prosenttia ei ole onnistunut täyttämään yhtään avointa paikkaa. Niin koko maan kuin nkin alueella useimmin rekrytointiongelmien syyksi nimetään puutteellinen työkokemus ja koulutus. Koko maan osalta 17 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa käyttäneensä vuokratyövoimaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. n alueella vastaava luku on 7 prosenttia. n alueella vuokratyövoimaa käyttäneistä yrityksistä 62 prosenttia nimeää käytön syyksi kysynnän epävarmuuden ja/tai kausivaihtelut. Puolet yrityksistä mainitsee irtisanomiseen liittyvän riskin ja myös puolet työlainsäädäntöön liittyvät asiat. Neljä kymmenestä vastaajasta nimeää syyksi työvoiman heikon saatavuuden.

5 JOHDANTO 4 Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta maaliskuussa Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2002 sekä TDC Hakemistot Oy:n ylläpitämää Blue Book yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3444 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä Valtaosa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa 'Aineisto' on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola ja yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 5 olevan kartan mukaista aluejakoa. Joissain raporteissa on lisäksi käytetty Suomen Yrittäjien aluejakoa (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Keski-Pohjanmaa). 2) Aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/ Aineiston rakenne - n= % ALUE POHJOIS-SAVO % PÄÄTOIMIALA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 2006 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Teollisuus (TOL: D) % Rakentaminen (TOL: F) 6 3 % Kauppa (TOL: G) % Palvelut (TOL:H, I, K, O) % Alle 5 henkilöä 6 58 % 5-9 henkilöä % - 19 henkilöä % henkilöä 18 % 50+ henkilöä 9 5 % Alle 0,20 milj. euroa % 0,20-0,49 milj. euroa % 0,50-1,49 milj. euroa % 1,50+ milj. euroa % Ei vastausta 1 1 % Voimakkaasti kasvuhakuinen % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan % Pyrkii säilyttämään asemansa % Ei kasvutavoitetta % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 4 2 % YRITYKSELLÄ Ei % VIENTITOIMINTAA Kyllä % YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI % % % VASTAAJAN ASEMA Yrittäjä % Palkattu toimitusjohtaja % Muut 6 3 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme 5. Päijät-Häme 6. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo. 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Pohjois-Pohjanmaa 16. Kainuu 17. Lappi Pohjanmaan alueraportissa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Lisäksi Keski-Pohjanmaan alueelle on oma raporttinsa.

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli vuonna yritystä. 1 Näistä yrityksistä noin 9500 toimi Pohjois- Savossa. ssa on rakennusalan ja palvelualan yrityksiä suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuusalan ja tukku- ja vähittäiskaupan alalla toimivien yritysten suhteellinen osuus on ssa lähellä koko maan suhteellista osuutta YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri. 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 ssa toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 2003 noin työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 2005 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 8,4 % ja koko ssa,0 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat ssa nyt heikommat kuin syksyllä Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät myös hieman paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 2005 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1993=0) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 4. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=0) Henkilökunnan määrä saldoluku (%) /96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 0 Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, 3 Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto. 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois- Savossa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pkyrityksistä kaksi viidestä ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja yksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/94 lähtien. Syksyn 2005 tilanteeseen verrattuna ovat Pohjois- Savossa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana heikommat. Koko maan osalta näkymät ovat nousussa. 3.1 YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /94 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vakaarvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimäärin lähes kaikkien tutkittujen osatekijöiden osalta heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä. Suhdannenäkymät ovat alueen yritysten keskuudessa koko maata heikommat erityisesti liikevaihdon ja tuonnin arvon kasvun osalta. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 1/94 lähtien. Liikevaihdon suhdannenäkymät ovat ssa heikommat kuin syksyllä Yrityksen kannattavuuden osalta ovat ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät paremmat kuin syksyllä 2005 ja ovat nyt lähes samaa tasoa kuin keväällä SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /94 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 Liikevaihto, Liikevaihto, 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 Yrityksen kannattavuus, Yrityksen kannattavuus, 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 4 3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 4 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 8 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 11 9 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 14 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 3 1 Muu 1 1 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 3 5 n pk-yrityksissä koetaan olevan eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä, seuraavaksi eniten kehittämistarvetta alueen pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Alueen pk-yrityksillä on koko maan pk-yrityksiä enemmän kehittämistarvetta henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Koko maan ja myös alueen kohdalla rahoituksen, talouden ja laskentatoimen alueella koetaan nyt olevan selvästi enemmän kehittämistarvetta syksyn 2005 tutkimukseen verrattuna. Muilta osin koko maan ja alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. Syksyn tilanteeseen verrattuna yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät kehittämistarpeet ovat lisääntyneet ssa toimivien pk-yritysten keskuudessa PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 6 4 byrokratia työlainsäädäntö 9 0 työehtosopimukset 12 0 muu sääntely KUSTANNUSTASO verotus palkkataso työn sivukulut muut tuotantokustannukset KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne markkinoiden liiallinen keskittyminen 11 7 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 3 4 markkinoita vääristävät tuet 2 4 harmaa talous, konkurssit jne. 4 4 kysynnän riittämättömyys RAHOITUS 9 9 rahoituksen saatavuus rahoituksen hinta vakuuksien puute RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 7 2 toimitilat 8 7 koneet ja laitteet 5 6 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 2 1 EI OSAA SANOA 3 2 ssa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat kireä kilpailutilanne ja resurssitekijöistä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kustannustaso koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa koko maata enemmän yrityksen kehittämisen esteiksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna resurssitekijöihin liittyviä tekijöitä ei alueella koeta niin suuriksi kehittämisen esteiksi kuin muualla maassa. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 9 prosentilla Pohjois- Savon pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä joka kuudennella, rahoituksen hinta vajaalla kolmanneksella ja vakuuksien puute joka toisella alueen pk-yrityksistä. Koko maan ja n niin kaikki kuin myös kasvuhakuiset 6 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt selvästi suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 2005 tilanteeseen. 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - Kaikki vastaajat RAHOITUS 9 9 Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta Vakuuksien puute % 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kehittämisen esteitä ei kysytty jaksolla 2/01.

15 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 14 n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus, työvoiman saatavuus ja työn sivukulut. Alueen pkyrityksistä, joilla on tarve työllistää noin joka neljäs pitää kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta työllistämisen esteenä, samoin joka neljäs työn sivukuluja ja joka kuudes työvoiman saatavuutta. Yhdellä kolmesta n ja koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 8 8 Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 9 13 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 5 7 Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu %

16 7 Elinkeinoilmasto 15 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan ssa aavistuksen tyytyväisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Pohjois- Savossa sijaitsevat pk-yritykset ovat viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömämpiä alueella ollaan myös nyt sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön ja elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan. n pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä, sopivan työvoiman saatavuuteen, julkisiin yrityspalveluihin ja toimitilojen sekä tonttien saatavuuteen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on ssa ja myös koko maassa selvästi laskusuunnassa. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ollut mukana kevään 2006 tutkimuksessa. 7.1 ELINKEINOILMASTO ELINKEINOILMASTO 9 Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus -5 2 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 9 6 Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus 1 7 Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut 3 6 Yksityiset yrityspalvelut 15 Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta 6 11 Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa 4 4 Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Indeksi

17 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

18 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 17 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 2 ssa on suhteellisesti yhtä paljon voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi kaksi prosentti koko maan ja n pk-yrityksistä. Tärkeimpinä kasvukeinoinaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on ssa nyt yhteensä 46 prosenttia. Koko maassa näiden voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten osuus on 50 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuudet ovat kasvaneet sekä koko maassa että n alueella. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuudet alueella ja koko maassa ovat kuitenkin laskeneet syksyn 2005 tilanteeseen verrattuna PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

19 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 18 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 7 7 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa 9 Koko maassa ja ssa on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka viidennessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille ovat jatkajan löytyminen ja ongelmat arvonmäärityksessä. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - Jatkajan löytyminen Verotus Arvonmääritys Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

20 Yrittäjyysilmapiiri 19 Pk-yritysten käsityksiä yrittäjyysilmapiiristä selvitetään nyt aiempaa laajemmin. Kokonaisindeksi n alueella on negatiivinen -4 ja verrattuna koko maan indeksiin, jää n indeksi sen alle. Indeksin osatekijöistä oma kokemus ja kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiiviksi tekijöiksi. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä n että koko maan osalta. Julkisen vallan rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella selvästi koko maata paremmaksi. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa selvästi paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna. ssa myös markkinaehtoisten rahoittajien indeksi on koko maan arvioita parempi.. YRITTÄJYYSILMAPIIRI Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä 3 7 Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen 4 Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) -9-4 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen 8 13 Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

21 11 Pk-yritysten rahoitus 20 ssa toimivista pk-yrityksistä 25 prosenttia aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta rakennusinvestointeihin, kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi ja yrityksen kehittämishankkeisiin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (79 %) tai Finnverasta (31 %). Pääomasijoittajilta rahoitusta aikoo hakea 8 prosenttia alueen yrityksistä. Alueen yrityksistä 6 prosenttia on hakenut rahoitusta pääomasijoittajilta ja näistä yrityksistä kolme neljästä myös sai tai otti rahoituksen. Viidennes yrityksistä voisi harkita ottavansa rahoitusta pääomasijoittajilta. Niistä alueen yrityksistä, jotka eivät ole hakeneet eivätkä harkitse hakevansa rahoitusta pääomasijoittajilta, kolme neljästä sanoo syyksi sen, että yrityksen omistusta ei haluta jakaa. Kolmannes ei tunne pääomasijoitusta riittävästi ja myös neljännes sanoo, että päätösvalta voisi siirtyä liiaksi sijoittajille. 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Rakennusinvestointeihin Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Kansainvälistymiseen Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta %

22 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Pankista Finnverasta Pääomasijoittajilta 8 11 Vakuutusyhtiöltä 5 5 Muualta Ei vastausta % 14. MIKSI EI OLE HAKENUT RAHOITUSTA EIKÄ HARKITSE RAHOITUSTA PÄÄOMASIJOITTAJILTA - Yritykset, jotka eivät ole hakeneet rahoitusta eivätkä harkitse rahoitusta pääomasijoittajilta - Yrityksen omistusta ei haluta jakaa En tunne pääomasijoitustoimintaa Päätösvalta voisi siirtyä liiaksi pääomasijoittajille Pääomasijoittajilla olisi liian kunnianhimoiset tuottotavoitteet Toimenpide voisi johtaa yrityksen myyntiin, jota en halua Tulisi erimielisyyksiä yrityksen arvosta Muu syy Ei vastausta %

23 12 Pk-yritysten laajentuminen 22 ssa toimivista yrityksistä 8 prosenttia aikoo käynnistää tuotantoa tai laajentaa toimintaansa ulkomaille. Näistä yrityksistä joka toinen suuntaa muun Euroopan ja Baltian maihin, EU-15- alueelle viidennes ja Venäjälle 41 prosenttia. Ulkomaille investoimista harkitsevista alueen yrityksistä 69 prosenttia ilmoittaa tarvitsevana ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusta suunnitellaan n alueella haettavan valtaosin pankista (69 %) ja myös pääomasijoittajilta (41 %) sekä Finnveralta (28 %). 13. MIHIN PÄIN LAAJENTAA TUOTANTOA TAI TOIMINTAA - Yritykset, jotka aikovat käynnistää/laajentaa tuotantoa tai toimintaa ulkomaille - Baltian maat EU Venäjä Muu Eurooppa Kiina, Intia 8 11 Yhdysvallat Muualle Ei vastausta %

24 13 Rekrytointi pk-yrityksissä 23 Kevään 2006 ssä kysyttiin myös työvoimamarkkinoihin liittyviä kysymyksiä, koska ensimmäisiä merkkejä työvoimapulasta on ollut havaittavissa ja samalla on alettu tarkastella työvoimamarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä pulan kannalta. n alueen yrityksistä puolella on ollut avoimia työpaikkoja viimeisen vuoden aikana. n alueella 33 prosenttia niistä yrityksistä, joissa on ollut avoimia työpaikkoja, on saanut rekrytoitua osaavan ammattilaisen eli ei ole kohdannut rekrytointiongelmia. Koko maan kohdalla 31 % on välttynyt ongelmilta. ssa 15 prosenttia ja koko maassa 17 prosenttia ei ole onnistunut täyttämään yhtään avointa paikkaa Taulukko 8:Moneenko prosenttiin avoimista palkatuista työpaikoistanne olette saaneet osaavan ammattilaisen viimeisen vuoden aikana? % % 0 % % % % % Ei ole ollut avoimia työpaikkoja Rekrytointiongelmia n alueella kohdanneilla eniten ongelmia on ollut työntekijöiden ja toimihenkilöiden löytämisessä. Taulukko 9: Mihin henkilöstöryhmään kuuluvista on ollut pulaa? % % Yrityksen johto 4 3 Toimihenkilöt Työnjohto 11 2 Työntekijät Niin koko maan kuin nkin alueella useimmin rekrytointiongelmien syyksi nimetään puutteellinen työkokemus ja koulutus.

25 MIKÄ ON OLLUT SYYNÄ REKRYTOINTIONGELMIIN - Yritykset, jotka eivät ole saaneet rekrytoitua osaavia ammattilaisia - Hakijoilla ei ole ollut tarvittavaa työkokemusta Sopivaa koulutustaustaa omaavaa työntekijää ei ole ollut tarjolla Pätevän työntekijän palkkavaatimus on ollut liian korkea On ollut liikkeellä liian kireällä aikataululla/huonosti valmistautuneina Työnvälitys ei ole toiminut odotetulla tavalla Työntekijällä on ollut esteitä muuttaa paikkakunnalle Muu 3 6 Ei vastausta %

26 25 Koko maan osalta 17 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa käyttäneensä vuokratyövoimaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. n alueella vastaava luku on 7 prosenttia. n alueella vuokratyövoimaa käyttäneistä yrityksistä 62 prosenttia nimeää käytön syyksi kysynnän epävarmuuden ja/tai kausivaihtelut. Noin neljä kymmenestä vastaajasta ilmoittaa syyksi työvoiman heikon saatavuuden. Irtisanomiseen liittyvän riskin ja työlainsäädäntöön liittyvät asiat nimetään noin joka toisessa yrityksessä vuokratyövoiman käytön syyksi. 16. MIKSI OLETTE TURVAUTUNEET VUOKRATYÖVOIMAAN PALKATUN TYÖVOIMAN SIJAAN - Yritykset, jotka ovat käyttäneet vuokrattua työvoimaa - Kysynnän epävarmuus tai suuret kausivaihtelut Työvoiman saatavuus Työntekijän irtisanomiseen liittyvä riski Työlainsäädännön tai työehtosopimusten muihin velvoitteisiin kuin irtisanomiseen liittyvä riski Kouluttamisen ja työhön perehdyttämisen korkeat kustannukset, kun työntekijällä ei ole sopivaa työkokemusta Muu 0 7 Ei vastausta % n alueen yrityksistä 5 prosenttia ilmoittaa palkkalistoillaan olleen ulkomaista työvoimaa viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun koko maan osalta vastaava luku on 9 prosenttia. Suunnilleen sama osuus yrityksistä ilmoittaa ostaneensa ulkomaalaisia palveluita, joissa on käytetty ulkomaista työvoimaa. Koko maan pk-yrityksistä 59 prosenttia katsoo, että ulkomaisen työvoiman vapaa liikkuvuus tulisi sallia. n alueella tätä mieltä on 57 prosenttia yrityksistä. Puolet alueen vastaajista kokee, että liikkuvuuden vapauttaminen helpottaisi työvoiman saatavuutta.

27 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 001 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde nnvera.fi Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, 001 Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL, 001 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 800 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, 400 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 870 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Lahti Laiturikatu 2, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu, 530 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 500 Mikkeli Faksi Pori Valtakatu 6, 280 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu PL 8151, 961 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, 600 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 331 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 200 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 650 Vaasa Faksi Edustustot ulkomailla Postiosoite PL 95, Lappeenranta Puhelin Faksi Oulu Asemakatu 37, 900 Oulu Faksi

28 Mannerheimintie 76 A PL 999, 001 Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu, 530 Lappeenranta p. (05) , f. (05) /etelakarjala Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 600 Seinäjoki p. (06) , f. (06) /etelapohjanmaa Etelä-Savon Yrittäjät ry Linnankatu 5 PL 204, 501 Mikkeli p. (015) , f. (015) /etelasavo Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs Helsinki p. (09) , f. (09) /helsinki Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 130 Hämeenlinna p. (03) , f. (03) /hame Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, 870 Kajaani p. (08) , f. (08) /kainuu Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 670 Kokkola p. (06) , f. (06) /keskipohjanmaa Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, 400 Jyväskylä p. (014) , f. (014) /keskisuomi Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, 450 Kouvola p. (05) , f. (05) /kymi Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, Rovaniemi p. (016) , f. (016) /lappi Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 940 Kemi p. (016) , f. (016) /lansipohja Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, Tampere p. (03) , f. (03) /pirkanmaa Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 800 Joensuu p. (013) , f. (013) /pohjoiskarjala Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., 900 Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 20 B 4, 151 Lahti p. (03) , f. (03) /paijathame Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, 020 Espoo p. (09) , f. (09) /vantaa Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, 650 Vaasa p. (06) , f. (06) /rannikkopohjanmaa Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, 281 Pori p. (02) , f. (02) /satakunta Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, 701 Kuopio p. (017) , f. (017) /savo Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) /uusimaa Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 20, 200 Turku p. (02) , f. (02) /varsinaissuomi

29 Savon Yrittäjät Haapaniemenkatu 40, 701 Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Mannerheimintie 76 A PL 999, 001 Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 001 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi