SISÄLTÖ. Pk-yritysbarometri, Pääkaupunkiseutu 2/2004

Transkriptio

1 Esipuhe Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Pk-yritysbarometri perustuu runsaan 3000 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut varsin hyvä. Syksyn 2004 alueellisessa raportissa tarkastellaan alueen pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana, yrityksen kehittämistarpeita, elinkeinoilmastoa sekä sukupolvenvaihdoksia. Lisäksi raportissa tarkastellaan yritysten rahoitustarpeisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten investointeja, kasvuhakuisuutta, asiakkaiden maksuhäiriöitä sekä rahoitusvaikeuksien yleisyyttä. Koko maan kaikkia yrityksiä koskevat tulokset löytyvät myös tästä raportista. Helsingissä Markku Mäkinen toimitusjohtaja Finnvera Oyj Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

2

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 JOHDANTO... 3 AINEISTO... 4 TUTKIMUSTULOKSET Pääkaupunkiseudun ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Pk-yritysten investoinnit Pk-yritysten rahoitus Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot 1

4 TIIVISTELMÄ Pk-yritykset Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana oman yrityksen kannalta. Pääkaupunkiseudulla toimivista pkyrityksistä lähes puolet ennakoi suhdannenäkymien paranevan lähimmän vuoden aikana. Alueen pk-yrityksistä kolme prosenttia puolestaan ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Pääkaupunkiseudulla yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa toimivien pk-yritysten keskuudessa ovat paremmat kuin keväällä Koko maan ja Pääkaupunkiseudun pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Pääkaupunkiseudun pk-yritysten suhdannenäkymät ovat, tuotantokustannuksia lukuun ottamatta, kaikkien osatekijöiden osalta paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan pk-yrityksiä paremmat suhdannenäkymät ovat alueella erityisesti liikevaihdon, investointien arvon, viennin ja tuonnin arvon, yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Pääkaupunkiseudulla nyt paremmat kuin keväällä Pääkaupunkiseudulla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä muut resurssitekijät, kuten esim. raaka-aineet. Muita kehittämisen kannalta tärkeitä esteitä ovat yleinen suhdanne- ja maailmantilanne sekä kilpailutilanne. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla alueen pk-yrityksistä. Rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä prosentilla, rahoituksen hinta 2 prosentilla ja vakuuksien puute 4 prosentilla alueen pk-yrityksistä. Pääkaupunkiseudulla toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan yhtä suuri kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maan pk-yritykset ilmoittavat investoivansa kaikkiaan 11,5 prosenttia ja Pääkaupunkiseudun pk-yritykset 10,2 prosenttia liikevaihdostaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Eniten Pääkaupunkiseudun pk-yritykset investoivat koneisiin ja laitteisiin, mainontaan ja markkinointiin ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koko maan pk-yritysten investointeihin verrattuna alueen yritykset investoivat keskimääräistä vähemmän koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Keskimääräistä enemmän alueella investoidaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ulkoista rahoitusta on Pääkaupunkiseudulla 42 prosentilla ja koko maassa 53 prosentilla pk-yrityksistä. Keväällä 2004 ulkoista rahoitusta oli 50 prosentilla alueen ja 57 prosentilla koko maan pk-yrityksistä. Viimeisen 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta on ottanut lähes joka viides Pääkaupunkiseudulla toimiva pk-yritys ja seuraavan 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta aikoo ottaa joka kuudes alueella toimiva pk-yritys. Lähes neljällä kymmenestä alueen pk-yrityksestä, joilla on ulkoista rahoitusta on pankkiluottoja ja lähes kolmanneksella Leasing-rahoitusta. Pääkaupunkiseudulla 9 prosenttia pk-yrityksistä ennakoi asiakkaiden maksuhäiriöiden lisääntyvän ja 6 prosenttia vähenevän seuraavan vuoden aikana. 2

5 JOHDANTO Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta elokuussa Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Helsinki Media Oy:n ja Tilastokeskuksen ylläpitämiä yritysrekistereitä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala ja sijainti. Otoskoko on 3320 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty henkilökohtaisin haastatteluin Haastattelut on tehty puhelimitse tietokoneohjattua puhelinhaastattelujärjestelmää käyttäen. Haastattelutyön ovat tehneet Tietoykkönen Oy:n erityisesti tehtäväänsä koulutetut tutkimushaastattelijat. Raportin luvussa 'Aineisto' on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä Pääkaupunkiseudun osalta (pl. Helsinki). Tutkimusprojektista ovat vastanneet Tietoykkösessä toimitusjohtaja Lasse Luoma, Suomen Yrittäjissä johtaja Risto Suominen ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 5 olevan kartan mukaista aluejakoa. Joissain raporteissa on lisäksi käytetty Suomen Yrittäjien aluejakoa (Helsinki, ja Keski-Pohjanmaa). 2) Aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja (Helsinki, ja Uusimaa). 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39%, huononee 9% saldoluku = + 30% 3

6 AINEISTO Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 2/ Aineiston rakenne - n= % ALUE PÄÄTOIMIALA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 2003 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI VASTAAJAN ASEMA PÄÄKAUPUNKISEUTU Teollisuus (TOL: 15-37) Rakentaminen (TOL: 45) Kauppa (TOL: 50-52) Palvelut (TOL: 55,60-63,70-74,92-93) Alle 5 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä 50 + henkilöä Alle 0,20 milj. euroa 0,20-0,49 milj. euroa 0,50-1,49 milj. euroa 1,50 + milj. euroa Ei vastausta Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Ei Kyllä Yrittäjä Palkattu toimitusjohtaja Muut % 19 10% 25 13% 67 34% 84 43% % 39 20% 21 11% 16 8% 16 8% 35 18% 36 18% 36 18% 52 27% 36 18% 24 12% 97 50% 54 28% 18 9% 2 1% % 66 34% % 30 15% 36 18% % 58 30% 35 18% 4

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja ) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme 5. Päijät-Häme 6. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 10. Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Pohjois-Pohjanmaa 16. Kainuu 17. Lappi Lisäksi Suomen Yrittäjien Keski-Pohjanmaan alueelle oma raportti 5

8 TUTKIMUSTULOKSET 1 Pääkaupunkiseudun ja koko maan yritykset Suomessa oli vuonna 2002 noin yritystä 1. Näistä yrityksistä toimi Pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla 2 on teollisuuden yrityksiä suhteellisesti vähemmän ja tukku- ja vähittäiskaupan sekä palvelualojen yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Rakennusalan yritysten suhteellinen osuus on Pääkaupunkiseudulla lähellä koko maan suhteellista osuutta. 1 YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (15-37) 7 % 13 % Rakentaminen (45) 13 % 12 % Tukku- ja vähittäiskauppa (50-52) 28 % 32 % Palvelut (55,60-63,70-74,90-93) 40 % 45 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella. 2 Lähde: Helsinki Media Oy:n yritysrekisteri. 6

9 2 Yritykset ja työllisyys Pääkaupunkiseudulla toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 2001 noin työntekijää 3. Työttömyysaste oli talvella 2004 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun (4. neljännes, 2003) mukaan koko maassa 8,2 % ja koko Uudellamaalla 6,3 % (Pääkaupunkiseudun työttömyysaste ei käytettävissä). Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % Pääkaupunkiseudulla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana ja henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella parempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Pääkaupunkiseudulla nyt paremmat kuin keväällä 2004 (saldoluku +19%). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lähes samaa tasoa kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 2004 henkilökunnan määrän saldoluku oli koko maassa +15 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Uudenmaan työllisten määrää (indeksi 1993=100) ja Pääkaupunkiseudun pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 4. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=100) /96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/ Henkilökunnan määrä, saldoluku (%) Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Pk-seutu Työllisten määrän muutos, koko Uusimaa 3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. Kuvioon on laskettu henkilökunnan suhdannenäkymien saldoluvut jaksoilta 1/96-2/99 kahden jakson keskiarvona. Koko maan henkilökunnan määrän suhdannenäkymien saldoluvut jaksoilta 1/94-2/99 ovat Suomen Yrittäjien Yrittäjäbarometrista. 7

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 3.1 Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana oman yrityksen kannalta. Pääkaupunkiseudulla toimivista pkyrityksistä lähes puolet ennakoi suhdannenäkymien paranevan lähimmän vuoden aikana. Alueen pk-yrityksistä kolme prosenttia puolestaan ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Pääkaupunkiseudulla yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/94 lähtien. Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa toimivien pk-yritysten keskuudessa ovat paremmat kuin keväällä YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /94 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 8

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin Taulukko 3.2: Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien arvo Tuotekehityspanostukset Viennin arvo Tuonnin arvo Tuotantokustannukset Yrityksen kannattavuus Vakavaraisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja Pääkaupunkiseudun pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Alueen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat, tuotantokustannuksia lukuun ottamatta, kaikkien osatekijöiden osalta paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan pk-yrityksiä paremmat suhdannenäkymät ovat alueella erityisesti liikevaihdon, investointien arvon, viennin ja tuonnin arvon, yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 1/94 lähtien. Liikevaihdon suhdannenäkymät ovat Pääkaupunkiseudulla paremmat kuin edellisen kyselyn aikaan. Myös yrityksen kannattavuuden osalta ovat Pääkaupunkiseudulla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät paremmat kuin keväällä SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /94 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, Pk-seutu 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. Kuvioon on laskettu alueen osalta yritysten kannattavuuden saldoluvut jaksoilta 1/94-2/99 kahden seuraavan jakson keskiarvona. Koko maata kuvaavat saldoluvut jaksoilta 1/94-2/99 ovat Suomen Yrittäjien Yrittäjäbarometrista. 9

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 4 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 4 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 4 3 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 1 Muu 1 0 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 9 12 Pääkaupunkiseudun pk-yrityksissä koetaan olevan eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä ja seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Koko maan pk-yritysten kehittämistarpeisiin verrattuna ovat alueen pkyritysten kehittämistarpeet hyvin samankaltaisia. Kevään 2004 tilanteeseen verrattuna on markkinoinnin ja myynnin kehittämistarve on vähentynyt Pääkaupunkiseudulla. Muilta osin tuloksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 4 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET * * % /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 10

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 5 4 byrokratia 2 2 työlainsäädäntö 1 0 työehtosopimukset 0 0 muu sääntely 1 1 KUSTANNUSTASO 11 9 verotus 3 1 palkkataso 2 1 työn sivukulut 5 3 muut tuotantokustannukset 2 3 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne markkinoiden liiallinen keskittyminen 2 1 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0 0 markkinoita vääristävät tuet 0 0 harmaa talous, konkurssit jne. 1 0 kysynnän riittämättömyys 3 2 RAHOITUS 6 6 rahoituksen saatavuus 1 1 rahoituksen hinta 1 2 vakuuksien puute 4 4 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 9 12 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 0 0 toimitilat 1 1 koneet ja laitteet 0 0 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 6 7 YLEINEN SUHDANNE-/MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 5 5 EI OSAA SANOA Pääkaupunkiseudulla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä muut resurssitekijät, kuten esim. raaka-aineet. Muita kehittämisen kannalta tärkeitä esteitä ovat yleinen suhdanne- ja maailmantilanne sekä kilpailutilanne. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla Pääkaupunkiseudun pk-yrityksistä. Rahoituksen saatavuus on pahimpana esteenä prosentilla, rahoituksen hinta 2 prosentilla ja vakuuksien puute 4 prosentilla alueen pk-yrityksistä. Pääkaupunkiseudulla toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan yhtä suuri kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Alueella toimivat kasvuhakuiset 6 pk-yritykset pitävät rahoitusta hieman suurempana esteenä kuin alueen pkyritykset keskimäärin. 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä. 11

14 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - RAHOITUS 6 6 Rahoituksen saatavuus 1 1 Rahoituksen hinta 1 2 Vakuuksien puute % 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 2/00 1/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset * * Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kehittämisen esteitä ei kysytty jaksolla 2/01. 12

15 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet Taulukko 6: Pk-yritysten työllistämisen suurimmat esteet. % % % Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT %-OSUUDET NIISTÄ, JOILLA TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 8 13 Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 6 4 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet kuin 3 4 Työvoiman saatavuus Verotus 2 1 Yhtiön toimitilat (ahtaus/ tilanpuute) 3 0 Jokin muu 3 4 Pääkaupunkiseudun pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus, työvoiman saatavuus ja työn sivukulut. Alueella kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta ja työvoiman saatavuutta pitää joka neljäs pk-yritys, joilla on tarve työllistää. Koko maan pk-yritykset kokevat työllistämisen suurimmiksi esteiksi työn sivukulut, kysynnän riittämättömyyden tai epävakaisuuden sekä työvoiman saatavuuden. Lähes kahdella viidestä koko maan ja Pääkaupunkiseudun pkyrityksestä ei ole tarvetta työllistää. 6 PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat % 13

16 7 Elinkeinoilmasto Taulukko 7: Pk-yritysten arviot sijaintikunnan elinkeinoilmastosta. INDEKSIT (Erittäin huono = -100,, Erittäin hyvä = 100) Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 4 16 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus 21 8 Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö 1 5 Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan -3 5 ELINKEINOILMASTO (Painotettu keskiarvo osatekijöiden indekseistä) Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Pääkaupunkiseudulla keskimääräistä tyytyväisempiä. Tyytyväisimpiä alueen pk-yritykset ovat liikenneyhteyksiin, koulutustarjontaan sekä yhteiskunnallisiin turvallisuuspalveluihin. Suhteellisesti tyytymättömimpiä Pääkaupunkiseudulla toimivat pk-yritykset ovat sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön sekä sijaintikunnan elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan. Pääkaupunkiseudun pk-yritykset ovat tyytyväisempiä lähes kaikkiin elinkeinoilmaston osatekijöihin kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Ainoastaan toimitilojen ja tonttien saatavuuteen sekä liikenneyhteyksiin ollaan alueella tyytymättömämpiä kuin muualla maassa keskimäärin. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Pääkaupunkiseudulla laskenut jonkin verran kevään 2004 tilanteeseen verrattuna. 7.1 ELINKEINOILMASTO Painotettu keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 1/03 2/03 1/04 2/04 14

17 7.2 ELINKEINOILMASTO ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 4 16 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus 8 21 Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö 1 5 Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Indeksi 15

18 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus Taulukko 8: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 7 12 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 10 9 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 1 Pääkaupunkiseudulla on suhteellisesti enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi prosentti koko maan ja Pääkaupunkiseudun pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät myynnin ja markkinoinnin lisäämistä, sekä uusien tuotteiden kehittämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Pääkaupunkiseudulla yhteensä 62 prosenttia. Koko maassa näiden voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten osuus on 55 prosenttia. Kasvuhakuisten pk-yritysten osuus on Pääkaupunkiseudulla nyt hieman korkeampi kuin keväällä PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 16

19 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Taulukko 9: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS TAPAHTUNUT VIIMEISEN 5 VUODEN SISÄLLÄ % % Ei Kyllä SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 8 6 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 12 8 Ei osaa sanoa 9 14 Sukupolven- tai omistajanvaihdos on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana joka seitsemännessä Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa toimivassa pk-yrityksessä. Koko maassa sukupolven- tai omistajanvaihdos on odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka viidennessä pk-yrityksessä, pääkaupunkiseudulla sukupolven- tai omistajanvaihdos on odotettavissa joka seitsemännessä pk-yrityksessä. Niissä alueen pkyrityksissä, joissa sukupolven- tai omistajanvaihdos on ajankohtainen lähimmän viiden vuoden aikana, odotetaan olevan eniten ongelmia arvonmäärityksessä ja jatkajan löytämisessä. 9 ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - Jatkajan löytyminen Verotus Arvonmääritys Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka % 17

20 10 Pk-yritysten investoinnit Taulukko 10: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana (osuus prosenttia liikevaihdosta). % % Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi Atk-ylläpitokustannukset Kansainvälistyminen YHTEENSÄ Koko maan pk-yritykset ilmoittavat investoivansa kaikkiaan 11,5 prosenttia ja Pääkaupunkiseudun pk-yritykset 10,2 prosenttia liikevaihdostaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Eniten Pääkaupunkiseudun pk-yritykset investoivat koneisiin ja laitteisiin, mainontaan ja markkinointiin ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koko maan pk-yritysten investointeihin verrattuna alueen yritykset investoivat keskimääräistä vähemmän koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Keskimääräistä enemmän alueella investoidaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 10 INVESTOINTIEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi Atk-ylläpitokustannukset Kansainvälistyminen % 18

21 11 Pk-yritysten rahoitus Taulukko 11: Pk-yritysten rahoitus. KAIKKI YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Kasvaa voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan Ei kasvutavoitteita/ Pyrkii säilyttämään asemansa/ Toiminta loppuu SUKUPOLVEN-/ OMISTAJANVAIHDOS TAPAHTUNUT VIIMEISEN 5 VUODEN AIKANA ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä Ei Kyllä Osuudet kaikista pk-yrityksistä (%) % % % % % % % % Yrityksellä käytössä ulkopuolista rahoitusta Ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Aikoo ottaa ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kk aikana Yrityksellä käytössä ulkopuolista rahoitusta Ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Aikoo ottaa ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kk aikana Ei osaa sanoa Ulkoista rahoitusta on Pääkaupunkiseudulla 42 prosentilla ja koko maassa 53 prosentilla pk-yrityksistä. Keväällä 2004 ulkoista rahoitusta oli 50 prosentilla alueen ja 57 prosentilla koko maan pk-yrityksistä. Viimeisen 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta on ottanut lähes joka viides Pääkaupunkiseudulla toimiva pk-yritys ja seuraavan 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta aikoo ottaa joka kuudes alueella toimiva pk-yritys. Lähes neljällä kymmenestä alueen yrityksestä, joilla on ulkoista rahoitusta on pankkiluottoja ja lähes kolmanneksella Leasing-rahoitusta. Vakuuspulan arvioi olevan yrityksen rahoituksen saatavuuden esteenä joka kymmenennessä koko maan ja pääkaupunkiseudun yrityksessä. Epävarmuuden yrityksen tulevaisuudesta arvioi olevan tulevaisuudessa yrityksen rahoituksen saatavuuden esteenä puolestaan 5 prosenttia Pääkaupunkiseudun ja 6 prosenttia koko maan pk-yrityksistä. Pääkaupunkiseudulla kasvuhakuiset yritykset arvioivat vakuuspulan olevan hieman pienemmän esteen yrityksen rahoituksen saatavuudelle kuin alueen pk-yritykset keskimäärin. Pääkaupunkiseudulla 9 prosenttia pk-yrityksistä ennakoi asiakkaiden maksuhäiriöiden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja 6 prosenttia odottaa maksuhäiriöiden vähenevän seuraavan vuoden aikana. 19

22 11.1 ULKOISEN RAHOITUKSEN YLEISYYS Yrityksellä käytössä ulkopuolista rahoitusta Ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana Aikoo ottaa ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kk aikana % 11.2 ULKOPUOLISET RAHOITUSLÄHTEET - Jos yrityksellä ulkoista rahoitusta - Pankkiluotot Finnveran lainat ja takaukset Osamaksurahoitus Leasing-rahoitus Luotollinen shekkitili Pankkitakaukset Ulkopuolinen pääomasijoitus Vakuutusyhtiöiden luotot Myyntilaskurahoitus % 20

23 11.3 ULKOISTA RAHOITUSTA VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA Ulkoista rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana ottaneiden osuus kaikista yrityksistä % / 00 2 / 01 1 / 02 2 / 02 1 / 03 2 / 03 1 / 04 2 / 04 Ulkoista rahoitusta ei kysytty jaksoilla 2/00 ja 1/ YRITYKSEN RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN ESTEET Arvioi yrityksen rahoituksen saatavuuden esteenä olevan tulevaisuudessa KAIKKI PK-YRITYKSET Vakuuspulan Epävarmuuden yrityksen tulevaisuuden näkymistä KASVUHAKUISET PK- YRITYKSET * Vakuuspulan Epävarmuuden yrityksen tulevaisuuden näkymistä % * Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien 21

24 11.5 ASIAKKAIDEN MAKSUHÄIRIÖT Arvio tilanteesta seuraavan vuoden kuluttua Saldoluku (%) / 02 2 / 02 1 / 03 2 / 03 1 / 04 2 / 04 22

25 Pääkonttorit Helsinki Vuorimiehenkatu 1 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde: nnvera.fi Aluekonttorit Helsinki () Vilhonkatu 5 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Vuorimiehenkatu 1, 2. krs PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. krs, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, Seinäjoki Faksi Tampere Kehräsaari PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Edustustot ulkomailla Pietari Käyntiosoite Petrogradskaya nab. 18 A, City-Centre-liikekeskus/toimisto 419 RUS St. Petersburg, Russia Postiosoite PL 95, Lappeenranta Puhelin Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pori Valtakatu 6, Pori Faksi

26 Suomen Yrittäjät Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu 10, Lappeenranta p. (05) , f. (05) /etelakarjala Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kauppatori 1-3 F, Seinäjoki p. (06) , f. (06) /etelapohjanmaa Etelä-Savon Yrittäjät ry Linnankatu 5 PL 204, Mikkeli p. (015) , f. (015) /etelasavo Helsingin Yrittäjät Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) /helsinki Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A 1, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) /hame Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani p. (08) , f. (08) /kainuu Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola p. (06) , f. (06) /keskipohjanmaa Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p. (014) , f. (014) /keskisuomi Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) /kymi Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, Rovaniemi p. (016) , f. (016) /lappi Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (016) , f. (016) /lansipohja Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, Tampere p. (03) , f. (03) /pirkanmaa Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p. (013) , f. (013) /pohjoiskarjala Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Isokatu 56, Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 20 B 4, Lahti p. (03) , f. (03) /paijathame Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Elannontie 3, Vantaa p. (09) , f. (09) /vantaa Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) /satakunta Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) /savo Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) /uusimaa Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 20, Turku p. (02) , f. (02) /varsinaissuomi Företagarnas Centraldelegation Storalånggatan 55, Vaasa p. (06) , f. (06)