Pirkanmaa 1/2006. Pirkanmaan Yrittäjät

Transkriptio

1 1/2006 n Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Kevään 2006 perustuu noin 3400 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä kevään 2006 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymyksiä ovat ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö sekä rekrytointiongelmat. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten laajentuminen Rekrytointi pk-yrityksissä Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pkyrityksistä neljä kymmenestä (42 %) ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kahdeksan prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat hieman heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Syksyn tilanteeseen verrattuna ovat lla toimivien pkyritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana lähes samaa tasoa. Koko maassa ovat pk-yritysten yleiset näkymät lähimmän vuoden aikana paremmat kuin edellisen kyselyn aikaan. Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Näkymät ovat alueen yritysten keskuudessa samankaltaiset kuin koko maassa. Viennin ja tuonnin arvojen näkymät ovat koko maata alhaisemmat. lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella kuitenkin alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat kaiken kaikkiaan alueella myös heikommat kuin syksyllä Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteet liittyvät ovat kilpailutilanteeseen ja resurssitekijöihin. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä muut resurssitekijät, kuten raaka-aineet koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna resurssitekijöihin liittyviä tekijöitä ei alueella koeta niin suuriksi kehittämisen esteiksi. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 8 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä puolella, rahoituksen saatavuus neljällä kymmenestä ja rahoituksen hinta yhdellä kymmenestä alueen pk-yrityksistä. n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus, työn sivukulut ja työvoiman saatavuus. Alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää noin joka neljäs pitää työn sivukuluja, joka neljäs kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta ja joka kuudes työvoiman saatavuutta työllistämisen esteenä. Yhdellä kolmesta n ja koko maan pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. lla toimivista pk-yrityksistä 22 prosenttia aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta käyttöpääomaksi, kehittämishankkeisiin sekä kone- ja laiteinvestointeihin. n pkyritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta (41 %). Alueella toimivista yrityksistä joka kymmenes aikoo käynnistää tuotantoa tai laajentaa toimintaansa ulkomaille. Merkittävimmät kohteet ovat Baltia, EU 15 alueen maat ja muut Euroopan maat. Neljä kymmenestä ulkomaille aikovista ilmoittaa tarvitsemansa ulkopuolista rahoitusta. n alueen yrityksistä puolella on ollut avoimia työpaikkoja viimeisen vuoden aikana. Kolmannes näistä on saanut rekrytoitua osaavan ammattilaisen. lla 20 prosenttia ja koko maassa 17 prosenttia ei ole onnistunut täyttämään yhtään avointa paikkaa. Niin koko maan kuin nkin alueella useimmin rekrytointiongelmien syyksi nimetään puutteellinen työkokemus ja koulutus. Koko maan osalta 17 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa käyttäneensä vuokratyövoimaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. n alueella vastaava luku on 12 prosenttia. n alueella vuokratyövoimaa käyttäneistä yrityksistä 63 prosenttia nimeää käytön syyksi kysynnän epävarmuuden ja/tai kausivaihtelut ja noin neljä kymmenestä vastaajasta työvoiman heikon saatavuuden.

5 JOHDANTO 4 Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta maaliskuussa Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2002 sekä TDC Hakemistot Oy:n ylläpitämää Blue Book yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3444 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä Valtaosa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa 'Aineisto' on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola ja yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 5 olevan kartan mukaista aluejakoa. Joissain raporteissa on lisäksi käytetty Suomen Yrittäjien aluejakoa (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Keski-Pohjanmaa). 2) Aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/ Aineiston rakenne - n= % ALUE PIRKANMAA % PÄÄTOIMIALA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 2006 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Teollisuus (TOL: D) % Rakentaminen (TOL: F) 13 3 % Kauppa (TOL: G) % Palvelut (TOL:H, I, K, O) % Alle 5 henkilöä % 5-9 henkilöä % henkilöä % henkilöä 21 5 % 50+ henkilöä 21 5 % Alle 0,20 milj. euroa % 0,20-0,49 milj. euroa % 0,50-1,49 milj. euroa % 1,50+ milj. euroa % Ei vastausta 3 1 % Voimakkaasti kasvuhakuinen % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan % Pyrkii säilyttämään asemansa % Ei kasvutavoitetta 49 11% Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 5 1 % YRITYKSELLÄ Ei % VIENTITOIMINTAA Kyllä % YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI % % % VASTAAJAN ASEMA Yrittäjä % Palkattu toimitusjohtaja % Muut 38 9 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme 5. Päijät-Häme Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 10. Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Pohjois-Pohjanmaa 16. Kainuu 17. Lappi Pohjanmaan alueraportissa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Lisäksi Keski-Pohjanmaan alueelle on oma raporttinsa.

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli vuonna yritystä. 1 Näistä yrityksistä noin toimi lla. lla on teollisuuden yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Rakennusalalla, tukku- ja vähittäiskaupan alalla ja palvelualalla toimivien yritysten suhteellinen osuus on lla lähellä koko maan suhteellista osuutta YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukainen toimialanumero. 2 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 lla toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 2003 noin työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 2005 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 8,4 % ja lla 8,9 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella kuitenkin alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lla nyt heikommat kuin syksyllä Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät puolestaan hieman paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 2005 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1993=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 4. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=100) Henkilökunnan määrä saldoluku (%) /96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 0 Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, 3 Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat pitkälti samansuuntaiset syksyn 2005 tilanteeseen verrattuna. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pkyrityksistä edelleen neljä kymmenestä ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kahdeksan prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat hieman heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/94 lähtien. Syksyn 2005 tilanteeseen verrattuna ovat lla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana lähes samaa tasoa. Koko maan osalta näkymät ovat nousussa. 3.1 YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /94 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vakaarvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Viennin ja tuonnin arvojen osalta suhdannenäkymät ovat alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin. Muilta osin suhdannenäkymät ovat hyvin samankaltaiset kuin koko maan pk-yritysten kaikkien osatekijöiden suhteen. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 1/94 lähtien. Liikevaihdon suhdannenäkymät ovat lla paremmat kuin syksyllä Myös yrityksen kannattavuuden osalta ovat lla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät paremmat kuin syksyllä SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /94 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 Liikevaihto, Liikevaihto, 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 Yrityksen kannattavuus, Yrityksen kannattavuus, 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 4 4 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 8 9 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 3 1 Muu 1 1 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 3 2 n pk-yrityksissä koetaan olevan eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä, seuraavaksi eniten kehittämistarvetta alueen pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Alueen pk-yrityksillä on koko maan pk-yrityksiä enemmän kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Koko maan kohdalla rahoituksen, talouden ja laskentatoimen alueella koetaan nyt olevan selvästi enemmän kehittämistarvetta syksyn 2005 tutkimukseen verrattuna. Muilta osin koko maan ja alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia. Syksyn tilanteeseen verrattuna markkinointiin ja myyntiin sekä henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat lisääntyneet lla toimivien pkyritysten keskuudessa PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 6 7 byrokratia työlainsäädäntö 9 7 työehtosopimukset muu sääntely KUSTANNUSTASO verotus 21 9 palkkataso työn sivukulut muut tuotantokustannukset KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne markkinoiden liiallinen keskittyminen julkisen sektorin elinkeinotoiminta 3 4 markkinoita vääristävät tuet 2 4 harmaa talous, konkurssit jne. 4 3 kysynnän riittämättömyys 10 4 RAHOITUS 9 8 rahoituksen saatavuus rahoituksen hinta vakuuksien puute RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 7 9 toimitilat 8 10 koneet ja laitteet 5 9 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 2 1 EI OSAA SANOA 3 2 lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat kilpailutilanteeseen ja resurssitekijöihin liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, muut resurssitekijät kuten raaka-aineet koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna resurssitekijöihin liittyviä tekijöitä pidetään alueella suurempina kehittämisen esteinä kuin muualla maassa. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 8 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä joka toisella, rahoituksen saatavuus noin neljällä kymmenestä ja rahoituksen hinta yhdellä kymmenestä alueen pk-yrityksistä. lla toimivat pk-yritykset kokevat edelleen rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maan niin kaikki kuin myös kasvuhakuiset 6 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt selvästi suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 2005 tilanteeseen. lla tilanne on sama. 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - 13 Kaikki vastaajat RAHOITUS 8 9 Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta Vakuuksien puute % 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * Kehittämisen esteitä ei kysytty jaksolla 2/01. *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

15 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 14 n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus, työn sivukulut ja työvoiman saatavuus. Alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää noin joka neljäs pitää kysynnän riittämättömyyttä tai epävakaisuutta työllistämisen esteenä, samoin joka neljäs työn sivukuluja ja joka kuudes työvoiman saatavuutta. Yhdellä kolmesta n pk-yrityksestä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu %

16 7 Elinkeinoilmasto 15 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan lla edelleen tyytyväisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä lla sijaitsevat pk-yritykset ovat viihtyisyyteen asuinympäristönä ja kilpailukykyyn yritysten sijaintipaikkana. Tyytymättömämpiä alueella ollaan myös nyt sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön ja elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan. n pkyritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytymättömämpiä toimitilojen ja tonttien saatavuuteen ja yritysten välisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lla ja myös koko maassa selvästi laskusuunnassa. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ollut mukana kevään 2006 tutkimuksessa. 7.1 ELINKEINOILMASTO ELINKEINOILMASTO 9 12 Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus -5-2 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 9 11 Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus 3 7 Toimitilojen ja tonttien saatavuus 2 12 Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut 3 9 Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa 4 14 Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Indeksi

17 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

18 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 17 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 2 1 lla on suhteellisesti lähes saman verran voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi 2 prosenttia koko maan ja prosentti n pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. n alueen yrittäjät näkevät myös yhteistyön lisäämisen ja verkostoitumisen keskimääräistä tärkeämpänä kasvukeinona. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on lla nyt yhteensä 52 prosenttia. Koko maassa näiden voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten osuus on 50 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuudet ovat kasvaneet sekä koko maassa että n alueella. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuudet alueella ja koko maassa ovat kuitenkin laskeneet syksyn 2005 tilanteeseen verrattuna. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

19 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 18 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 7 8 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa 10 9 Koko maassa ja lla on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka viidennessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille ovat jatkajan löytyminen ja ongelmat arvonmäärityksessä. lla myös rahoitus ja yhtiö- tai sopimusjuridiikka koetaan koko maahan verrattuna keskimääräistä enemmän ongelmina. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - Jatkajan löytyminen Verotus Arvonmääritys Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

20 10 Yrittäjyysilmapiiri 19 Pk-yritysten käsityksiä yrittäjyysilmapiiristä selvitetään nyt aiempaa laajemmin. Kokonaisindeksi n alueella on negatiivinen -8 ja verrattuna koko maan indeksiin, on n indeksi hieman parempi. Indeksin osatekijöistä oma kokemus ja kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä n että koko maan osalta. Julkisen vallan rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella selvästi koko maata paremmaksi. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa selvästi paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna. lla markkinaehtoisten rahoittajien indeksi on koko maan tasolla. 10. YRITTÄJYYSILMAPIIRI Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä 3 5 Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen 4 4 Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) -9-8 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen 8 15 Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

21 11 Pk-yritysten rahoitus 20 lla toimivista pk-yrityksistä 22 prosenttia aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta aikoo hankkia 26 prosenttia. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta kasvun vaatimaksi käyttöpääomaksi, yrityksen kehittämishankkeisiin sekä kone- ja laiteinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta (41 %). Pääomasijoittajilta rahoitusta aikoo hakea 11 prosenttia alueen yrityksistä. Alueen yrityksistä 5 prosenttia on hakenut rahoitusta pääomasijoittajilta ja näistä yrityksistä yli puolet myös sai tai otti rahoituksen. Neljännes yrityksistä voisi harkita ottavansa rahoitusta pääomasijoittajilta. Niistä alueen yrityksistä, jotka eivät ole hakeneet eivätkä harkitse hakevansa rahoitusta pääomasijoittajilta, noin kaksi kolmesta sanoo syyksi sen, että yrityksen omistusta ei haluta jakaa. Kolmannes ei tunne pääomasijoitusta riittävästi ja myös viidennes sanoo, että päätösvalta voisi siirtyä liiaksi sijoittajille. 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Rakennusinvestointeihin Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Kansainvälistymiseen Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta %

22 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Pankista Finnverasta Pääomasijoittajilta Vakuutusyhtiöltä 4 5 Muualta Ei vastausta % 14. MIKSI EI OLE HAKENUT RAHOITUSTA EIKÄ HARKITSE RAHOITUSTA PÄÄOMASIJOITTAJILTA - Yritykset, jotka eivät ole hakeneet rahoitusta eivätkä harkitse rahoitusta pääomasijoittajilta - Yrityksen omistusta ei haluta jakaa En tunne pääomasijoitustoimintaa Päätösvalta voisi siirtyä liiaksi pääomasijoittajille Pääomasijoittajilla olisi liian kunnianhimoiset tuottotavoitteet Toimenpide voisi johtaa yrityksen myyntiin, jota en halua Tulisi erimielisyyksiä yrityksen arvosta Muu syy Ei vastausta %

23 12 Pk-yritysten laajentuminen 22 lla toimivista yrityksistä yksi kymmenestä aikoo käynnistää tuotantoa tai laajentaa toimintaansa ulkomaille. Näistä yrityksistä joka kolmas suuntaa Baltian maihin, EU-15- alueelle 31 prosenttia ja muualle Eurooppaan 24 prosenttia. Alueen yritysten toiminta suuntautuu koko maata keskimääräistä vähemmän Baltiaan ja Venäjälle ja enemmän Kiinaan sekä Yhdysvaltoihin. Ulkomaille investoimista harkitsevista alueen yrityksistä 41 prosenttia ilmoittaa tarvitsevana ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusta suunnitellaan n alueella haettavan pääomasijoittajilta (40 %), Finnverasta (38 %) ja pankista (34 %). 13. MIHIN PÄIN LAAJENTAA TUOTANTOA TAI TOIMINTAA - Yritykset, jotka aikovat käynnistää/laajentaa tuotantoa tai toimintaa ulkomaille - Baltian maat EU Venäjä Muu Eurooppa Kiina, Intia Yhdysvallat 8 14 Muualle Ei vastausta %

24 13 Rekrytointi pk-yrityksissä 23 Kevään 2006 ssä kysyttiin myös työvoimamarkkinoihin liittyviä kysymyksiä, koska ensimmäisiä merkkejä työvoimapulasta on ollut havaittavissa ja samalla on alettu tarkastella työvoimamarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä pulan kannalta. n alueen noin puolella on ollut avoimia työpaikkoja viimeisen vuoden aikana. Määrä on koko maan avointen työpaikkojen tasolla. n alueella kolmannes prosenttia niistä yrityksistä, joissa on ollut avoimia työpaikkoja, on saanut rekrytoitua osaavan ammattilaisen eli ei ole kohdannut rekrytointiongelmia. Koko maan kohdalla 31 % on välttynyt ongelmilta. lla 20 prosenttia ja koko maassa 17 prosenttia ei ole onnistunut täyttämään yhtään avointa paikkaa. Taulukko 8:Moneenko prosenttiin avoimista palkatuista työpaikoistanne olette saaneet osaavan ammattilaisen viimeisen vuoden aikana? % % 0 % % % % % Ei ole ollut avoimia työpaikkoja Rekrytointiongelmia n alueella kohdanneilla eniten ongelmia on ollut työntekijöiden ja toimihenkilöiden löytämisessä. Taulukko 9: Mihin henkilöstöryhmään kuuluvista on ollut pulaa? % % Yrityksen johto 4 2 Toimihenkilöt Työnjohto 11 9 Työntekijät Niin koko maan kuin nkin alueella useimmin rekrytointiongelmien syyksi nimetään puutteellinen työkokemus ja koulutus. Liian korkea palkkavaatimus ei saa koko maahan verrattuna niin suurta osuutta lla.

25 MIKÄ ON OLLUT SYYNÄ REKRYTOINTIONGELMIIN - Yritykset, jotka eivät ole saaneet rekrytoitua osaavia ammattilaisia - Hakijoilla ei ole ollut tarvittavaa työkokemusta Sopivaa koulutustaustaa omaavaa työntekijää ei ole ollut tarjolla Pätevän työntekijän palkkavaatimus on ollut liian korkea On ollut liikkeellä liian kireällä aikataululla/huonosti valmistautuneina Työnvälitys ei ole toiminut odotetulla tavalla Työntekijällä on ollut esteitä muuttaa paikkakunnalle Muu Ei vastausta %

26 25 Koko maan osalta 17 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa käyttäneensä vuokratyövoimaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. n alueella vastaava luku on 12 prosenttia. n alueella vuokratyövoimaa käyttäneistä yrityksistä kaksi kolmesta nimeää käytön syyksi kysynnän epävarmuuden ja/tai kausivaihtelut. Noin neljä kymmenestä vastaajasta ilmoittaa syyksi työvoiman heikon saatavuuden. Selvästi muita syitä useammin myös irtisanomiseen liittyvä riski nimetään vuokratyövoiman käytön syyksi. 16. MIKSI OLETTE TURVAUTUNEET VUOKRATYÖVOIMAAN PALKATUN TYÖVOIMAN SIJAAN - Yritykset, jotka ovat käyttäneet vuokrattua työvoimaa - Kysynnän epävarmuus tai suuret kausivaihtelut Työvoiman saatavuus Työntekijän irtisanomiseen liittyvä riski Työlainsäädännön tai työehtosopimusten muihin velvoitteisiin kuin irtisanomiseen liittyvä riski Kouluttamisen ja työhön perehdyttämisen korkeat kustannukset, kun työntekijällä ei ole sopivaa työkokemusta Muu 7 7 Ei vastausta % n alueen ja myös koko maan yrityksistä 9 prosenttia ilmoittaa palkkalistoillaan olleen ulkomaista työvoimaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. 6 prosenttia yrityksistä ilmoittaa ostaneensa ulkomaalaisia palveluita, joissa on käytetty ulkomaista työvoimaa. Koko maan pk-yrityksistä 59 prosenttia ja lla 55 prosenttia katsoo, että ulkomaisen työvoiman vapaa liikkuvuus tulisi sallia. Kuusi kymmenestä alueen ja koko maan vastaajista kokee, että liikkuvuuden vapauttaminen helpottaisi työvoiman saatavuutta.

27 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde nnvera.fi Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Lahti Laiturikatu 2, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Pori Valtakatu 6, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Edustustot ulkomailla Postiosoite PL 95, Lappeenranta Puhelin Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi

28 Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu 10, Lappeenranta p. (05) , f. (05) /etelakarjala Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki p. (06) , f. (06) /etelapohjanmaa Etelä-Savon Yrittäjät ry Linnankatu 5 PL 204, Mikkeli p. (015) , f. (015) /etelasavo Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs Helsinki p. (09) , f. (09) /helsinki Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) /hame Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani p. (08) , f. (08) /kainuu Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola p. (06) , f. (06) /keskipohjanmaa Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p. (014) , f. (014) /keskisuomi Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) /kymi Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, Rovaniemi p. (016) , f. (016) /lappi Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (016) , f. (016) /lansipohja n Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, Tampere p. (03) , f. (03) /pirkanmaa Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p. (013) , f. (013) /pohjoiskarjala Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 20 B 4, Lahti p. (03) , f. (03) /paijathame Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, Espoo p. (09) , f. (09) /vantaa Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, Vaasa p. (06) , f. (06) /rannikkopohjanmaa Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) /satakunta Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) /savo Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) /uusimaa Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 20, Turku p. (02) , f. (02) /varsinaissuomi

29 n Yrittäjät Kehräsaari B-rappu PL 7, Tampere Puhelin (03) Faksi (03) Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi