Mittakaava: 1:4000 Pvm: : m

Transkriptio

1 LTE 1 ALUEEN SJANT Mittakaava: 1:4000 Pvm: : m

2 Mittakaava: 1:1000 Pvm: :57 50 m

5 AK LTE 5a OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA S 8 S 4 ALK AL 7 AL P + 1/6 A 1/2 1/2 5 AK sr - 6 kt 6 AL ma 2 16 P ajo 1/2 k u3 le 44 /4 sr6 m a2 sr6 a kt 14 Y max AK 1 m a1,0 Y u2/3 107 AL KL-2 ma1 t V m ax 3 ak ALK 8, /4k 0, /t -4 m ax 66 5 V 0 AL A 9 sr-2 AK V 2 LR P s-11 AK m a1 ALK VP LPA AK y y 1/3 3 K LPs 3/4 1/1 AL 1/ Y AK 4/ YO ma5 u ma AL 1:2000 V Mittakaava: Pvm: :09 50 m

6 LTE 5b OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA 1/2 1/2 sr6 kt ajo 1/2 k sr6 le 44 sr 6 a u 3 /4 m a2 ma kt V.+ max 107, Y 0 m ax /t Mittakaava: 1:1000 Pvm: :11 50 m

7 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA-MÄÄRÄYKSET 1.00 Asuintontti Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue kauungin tareita varten Puisto Rautatiealue Kauunginosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Tontin raja Kauunginosan numero Kauunginosan nimi Korttelin numero Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kadun, torin tai uiston nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

8 12.17 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Katu- tai iha-alueen likimääräinen korkeusasema Rakennuksen julkisivuinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus. Näin määritellyn rakennuskorkeuden saavat ylittää vain välttämättömät ilmastointi- ja savuhormit Rakennusala Autokatoksen rakennusala Maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen säilytysaikan kahteen kerrokseen Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka uoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 37 dba. Merkinnän osoittamille julkisivuille ei saa rakentaa arvekkeita Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Ohjeellinen istutettava katualueen osa stutettava uurivi. Puiden ja alauolisten istutusten tulee olla sellaisia, etteivät ne estä ajoneuvoliikenteen näkyvyyttä Katu Kevyelle liikenteelle varattu katu Porraskatu tai yleiselle jalankululle ja vain huoltoajolle varattu katualue Jalankululle ja olkuyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu Alueella oleva ajoyhteys.

9 12.55 Pysäköimisaikka Rautatiealueen alittava katu Alueen ylittävä yleiselle kevyelle liikenteelle varattu alueen osa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Merkintä osoittaa, että katualueelle on rakennettava vähintään 2 metriä korkea meluaita siten, ettei liikenteen aiheuttama melutaso ylitä viereisen asuinalueen ihatasoilla 55 db(a). Aita on rakennettava niin, että se soii hyvin ymäristöön ja korttelialueen uolelta maisemoitava istutuksin. Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. MRL 57 :n nojalla määrätään, että rakennusta ei saa urkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen rakennus- taiteellista tai historiallista arvoa. Merkittävistä korjaus- tai muutostöistä on yydettävä museoviranomaisten lausunto. Korjaus- janmuutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas luonne ja ominaisiirteet säilyvät. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkueräisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Säilytettävä rakennus. Rakennus tulee yrkiä säilyttämään. Rakennuksen eruskorjaus on sallittu. Rakennukseen saa sijoittaa kiinteistön käyttötarkoitusta alvelevia yhteistiloja. YLESMÄÄRÄYKSET: - Radonsäteily on huomiitava rakennussunnittelussa niin, ettei asuntojen huoneilman radonitoisuuden vuosikeskiarvo ylitä arvoa 200 Bq/m3. - Tontilla on varattava vähintään 5 m2 rakennettua ja istutettua leikki- ja oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. - Alueelle laadittuy tonttijako on sitova. AUTOPAKKAMÄÄRÄYS: Autoaikkoja on varattava - asunnot 1 a/75 kerros-m2, kuitenkin vähintään 1 a/asunto - liiketilat 1 a/60 kerros-m2, kuitenkin vähintään 1 a/liikehuoneisto YLESMÄÄRÄYKSET: - Radonsäteily on huomioitava rakennussuunnittelussa niin, ettei asuntojen huoneilman radonitoisuuden vuosiarvio ylitä arvoa 200 Bq/m3. - Tontilla on varattava vähintään5 m2 rakennettua ja istutettua leikki- ja oleskelualuetta asuinhuoneistoa kohti. - Alueelle laadittu tonttijako on sitova. Tontteja varten tulee varata ysäköintiaikkoja vähintään seuraavasti: -asunnot 1 autoaikka/75 m2 kerrosalaa -liikehuoneistot 1 autoaikka/45 m2 kerrosalaa -hotellit 1 autoaikka/1,5 vierashuone Rakennuksiin saa varsinaisten kerrosten lisäksi rakentaa säilytystilaa ullakkokerrokseen ainoastaan kortteleissa 2 ja 7/3. Kortteleiden 9/2 ja 1/3 Ainonkatuun rajoittuvat tontinosat tulee rajata keskimäärin 2,0 metriä korkealla kiviaineisella aidalla tai seinällä, jonka on käsitettävä vähintään 2/5 kyseessäolevan katuosuuden ituudesta. Autotalleihin ei saa olla ajoa suoraan katualueelta. Kullakin tontilla saa olla korkeintaan 1 ajoneuvoliikenteen sisäänajo kutakin katualueen alkavaa 30 metriä kohti. Julkisivu tai ääty, joka ulottuu naauritontin rajalle, on käsiteltävä julkisivuna. Asuinkerrostalon orrashuoneeseen on oltava sisäänkäynti myös ihan uolelta. Tontilla on varattava vähintään 15 m2 järjestettyä vaaa-aluetta asuinhuoneistoa kohti. Tontilla ei saa kaataa uustoa ilman maistraatin luaa. stutettaville korttelinosille tulee istuttaa lehtiuita vähintään 1 kl/150 m2. Tonteilla 36,38/9/2, 1-4/1/3 ja 10-12/2/3 tulee istuttaa Ainonkadun varteen uita. Tonttien välille ei saa tehdä 0,5 metriä korkeamaa aitaa mikäli maistraatti ei erityisestä syystä myönnä oikkeusta. Mikäli asuinrakennuksen varsinaisten kerrosten luku on kolme tai neljä, tulee noudattaa seuraavia rakennusten välisiä etäisyyksiä: -olohuoneen ääikkunan edessä on oltava vähintään 20 m, huoneen ääikkunan edessä vähintään 15 m sekä vaate-, kyly- tai vastaavien huoneiden ikkunan edessä vähintään 8 m rakentamatonta tilaa, kuitenkin siten, että rakennuksen jommalla kummalla itkällä sivulla on rakentamatonta tilaa vähintään 25 m. Tonteilla 7,8/1/3 saadaan 300 m2 rakennusalalle rakennettavaksi sallitusta kerrosalasta käyttää kellarikerroksessa kokous- ym. tiloina, ei kuitenkaan asuntoina. Asemakaavan muutoksen selostukseen liittyy ohjeellinen korttelisuunnitelma.

10 V sra-31 VANHAPUSTO hk sr-2 srt-43 ajo -1 srt-30 sra-3 ajo r-1 hk sra-32a sra-32b sra-4 e= sra-33 u1 Mittakaava: 1:2000 Pvm: :59 50 m e=2

11 KAAVAMERKNNÄT JA MÄÄRÄYKSET: 1 2 Asuinientalojen alue. Alue varataan ääasiassa asuinientaloille, kuten erillisientaloille, kytketyille ientaloille, rivitaloille ja ienkerrostaloille. Asuinientalojen alue, jolla ymäristön ominaisiirteet tulee säilyttää. Alueen asemakaavaa muutettaessa rakennuskannan ja tontinkäytön ymäristökuvaan soveltuva kehittäminen turvataan. 3 Kerrostalovaltainen asuntoalue Kerrostalovaltainen asuntoalue, jolla ymäristön ominaisiirteet tulee säilyttää. Alueen asemakaavaa muutettaessa rakennuskannan ja tontinkäytön ymäristökuvaan soveltuva kehittäminen turvataan. Keskustan asuin- ja liikealue. Alue varataan keskustaan soveltuvalle asumiselle ja liiketoiminnalle. Alueelle ei saa sijoittaa MRL:n 114 :n mukaista vähittäiskauan suuryksikköä. Asuinrakennusten ohjakerroksiin voidaan asemakaavassa osoittaa liike- ja työskentelytiloja. Keskustatoimintojen alue. Alue varataan Laeenrannan kauunkiseutua alveleville keskustatoiminnoille, kuten kaualle, julkisille ja yksityisille alveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ymäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työaikkatoiminnoille. 7 Palvelujen ja hallinnon alue, jolla ymäristö säilytetään 8 Palvelujen, hallinnon ja kauan alue. Alue varataan ääasiassa hallinnolle ja yksityisille alveluille, kuten vähittäiskaualle ja muille alveluille, toimistoille ja työaikoille. Alueelle saa sijoittaa MRL:n 114 :n mukaisen vähittäiskauan suuryksikön. Alueelle ei saa sijoittaa äivittäistavarakauan myymälää. 9 Lähialvelujen alue. 10 Julkisten alvelujen ja hallinnon alue. 11 Julkisten alvelujen ja hallinnon alue, jolla ymäristö säilytetään. 12 Kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltujen kirkollisten rakennusten korttelialue. Alueen ymäristön ominaisiirteet tulee säilyttää. 13 Kauallisten alvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskauan suuryksikön Työaikka-alue. Alue varataan moniuolisille työaikkatoiminnoille, kuten alveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustuotannolle, josta ei aiheudu ymäristöön merkittävää melua, ilman ilaantumista tai muuta haittaa. Asemakaavoituksella tulee edistää hyvän kauunkikuvan ja viihtyisän ymäristön muodostumista. Työaikka-alue. Alue varataan moniuolisille työaikkatoiminnoille, kuten alveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustuotannolle, josta ei aiheudu ymäristöön merkittävää melua, ilman ilaantumista tai muuta haittaa. Vähäinen asuminen on alueella sallittua. Asemakaavoituksella tulee edistää hyvän kauunkikuvan ja viihtyisän ymäristön muodostumista. 16 Puisto. 17 Urheilu- ja virkistysalvelujen alue. 18 Katualue. 19 Korttelin alittava katualue. 20 Henkilöliikenteen terminaalialue. 21 Yleinen ysäköintialue. 22 Yleinen tai yksityinen ysäköintilaitos. 23 Rautatieliikenteen alue.

12 24 Satama-alue. 25 Hautausmaa-alue, jolla sijaitsee kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltuja kirkollisia rakennuksia ja rakenteita. Alueen ominaisiirteet tulee säilyttää. 26 Suojaviheralue Rakennussuojelulain nojalla suojeltu alue. Aluetta koskevat suojelumääräykset on annettu aluetta koskevassa rakennussuojelulain mukaisessa suojeluäätöksessä. Rakennuserinnön, kulttuuriymäristön ja kauunkikuvan kannalta arvokas alue. Rakennuserintöä vaalitaan itämällä alue tarkoituksenmukaisessa käytössä. Alueella oleva rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään ja aluetta hoidetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueella rakennettaessa tai aluetta muulla tavoin muutettaessa huolehditaan sen erityisten arvojen säilymisestä. Lentomelualue, jolla melutaso on Lden db(a). Alueelle ei tyle osoittaa uutta melulle herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja ienimuotoinen täydentäminen on mahdollista. Lentomelualue, jolla melutaso on Lden db(a). Alueelle ei sallita asuinrakentamista eikä sairaaloiden yms. laitosten rakentamista tai muiden melulle herkkien toimintojen sijoittamista. Rakennuksen, rakenteiden ja laitteiden ylin korkeusasema. Mainittua korkeutta ei saa ylittää minkäänlaisilla rakenteilla tai laitteilla (N 60 korkeusjärjestelmä). 32 Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. 33 Alueen maaerän ilantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. 34 Meluntorjuntatarve. 35 Kevyen liikenteen yhteystarve. 36 Keskustatoimintojen alueen kauunkikuvan eheyttämistarve/alueen tiivistämistarve. 37 Kirkkolain nojalla suojeltu rakennus. Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon Asemakaavalla suojeltu/suojeltava rakennus/rakennuskokonaisuus. Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. Rakennus/rakennuskokonaisuus, jonka suojelu tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Numerointi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan luetteloon. 40 Jalankululle ja yöräilylle varattu katu. 41 Kävelyainotteisena katuna kehitettävä alue. 42 Kävelykatuna kehitettävä alue. 43 Katuaukio/tori. 44 Kevyen liikenteen reitti. 45 Kevyen liikenteen silta. 46 Kevyen liikenteen alikulkutunneli. 47 Alueen raja. 48 Osa-alueen raja.

13 49 Kadun, tien, katuaukion, torin, uiston tai muun yleisen alueen nimi. 50 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 51 Likimääräinen aluetehokkuusluku eli kerrosalan suhde inta-alaan ASEMAKAAVAMUUTOSTEN LAATMSTA OHJAAVAT ERTYSMÄÄRÄYKSET Rakennusoikeuden määräytyminen. Rakennusoikeus määritellään kullekin korttelialueelle erikseen itäen lähtökohtana toiminnan edellyttämiä tareita, rakennusoikeuden soeutumista koko keskustan kokonaistareeseen sekä kauniin kauunkikuvan luomista. Erityisistä toiminnallisista ja kauunkuvallisista syistä voidaan asemakaavoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeamia korttelitehokkuuksia, mikäli ihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autoaikoitus ja muut toiminnot ja ymäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettavaksi. Kauunkikuvan eheyttäminen. Kaava-alueen tarkemmassa suunnittelussa yritään eheyttämään kauunkikuvaa ja vahvistamaan alueen kulttuuriarvoja. Kulttuuriymäristön kannalta arvokkaiden alueiden lähiymäristössä on erityisesti huomioitava uudisrakentamisen soeuttaminen kauunkikuvallisesti merkittäviin rakennuksiin. Havainnollistaminen. Asemakaavamuutosten yhteydessä on esitettävä havainnolisesti muutoksen kauunkikuvalliset vaikutukset käyttäen auna esimerkiksi 3D-mallinnusta. Kaava on oikeusvaikutukseton MRL 45. Kaavakarttaan liittyy selostus.