Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kokousaika :30 17:37, keskeytetty 15:34 15:34

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 Kokousaika 15:30 17:37, keskeytetty 15:34 15:34 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Rautava, Risto Soininvaara, Osmo Andersson, Hennariikka Loukoila, Eija Lovén, Jape Niiranen, Matti Packalén, Tom Välimäki, Heta Silfverberg, Outi Särelä, Mikko puheenjohtaja varapuheenjohtaja läsnä: :t , poistui 15:47 varajäsen poissa: 145, esteellinen varajäsen saapui 15:47, läsnä: :t Muut Sinnemäki, Anni Taipale, Kaarin Aho, Mikko Karsimus, Outi Manninen, Rikhard Veltheim, Olavi Putkonen, Reetta Mäntymäki, Heikki Pakarinen, Päivi Varila, Irene Kostio, Harri Heinänen, Jouni Hietakorpi, Laura Hoivanen, Raila Isotupa, Maria apulaiskaupunginjohtaja kaupunginhallituksen edustaja läsnä: :t , poistui 17:17 virastopäällikkö hallintopäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö viestintäpäällikkö lakimies lakimies it tukihenkilö vs. toimistopäällikkö läsnä: :t arkkitehti läsnä: :t diplomi insinööri läsnä: :t arkkitehti läsnä: 134

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 Kangasniemi Kuikka, Anne Keisanen, Reetta Kuitunen, Ulla Kuusisto, Terhi Linden, Anri Linnas, Tuukka Luoto, Ritva Mutanen, Johanna Nissinen, Taneli Palomäki, Heikki Ranki, Sanna Rantanen, Kirsti Strengell, Niina Toivanen, Taina Viikilä, Maija arkkitehti läsnä: 134 liikennesuunnittelija läsnä: 143 projektipäällikkö läsnä: :t arkkitehti läsnä: 134 toimistopäällikkö läsnä: :t arkkitehti läsnä: 138 projektipäällikkö läsnä: 134 arkkitehti läsnä: 137 liikenneinsinööri läsnä: 144 liikenneinsinööri läsnä: 134 liikenneinsinööri läsnä: :t 134 ja arkkitehti läsnä: :t maisema arkkitehti läsnä: 134 liikenneinsinööri läsnä: :t suunnittelijaharjoittelija läsnä: 134 Puheenjohtaja Risto Rautava Esittelijät Mikko Aho Olavi Veltheim Reetta Putkonen Rikhard Manninen virastopäällikkö , , 151 asemakaavapäällikkö , ,141, 148 liikennesuunnittelupäällikkö 136,140, , yleiskaavapäällikkö 147

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 Pöytäkirjanpitäjä Irene Varila lakimies

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 Asia 132 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 133 Vp/2 Ilmoitusasiat 134 Akp/1 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos 135 Akp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys korttelin tontin nro 1 (Lauttasaarentie 25) ja katualueen asemakaavan muutokseksi (nro 12348) 136 Lsp/1 Lauttasaarentie 25 ympäristön liikennesuunnitelma 137 Akp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Tapaninkylän Vanhan Tapanilantien alueen asemakaavan muutokseksi (nro 12314) 138 Akp/4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys Hermannin tonttien 21013/3 4 (Lautatarhankatu 2c) asemakaavan muutokseksi (nro 12283) 139 Akp/5 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Kulosaaren korttelitalon tontin ympäristöineen asemakaavan muutokseksi (nro 12285) 140 Lsp/5 Kulosaaren korttelitalon ympäristön liikennesuunnitelma 141 Akp/6 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi (nro 12305) 142 Lsp/2 Kruunusiltojen liikennesuunnitelma 143 Lsp/3 Pyöräilykatsauksen 2015 esittely 144 Lsp/4 Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun liikennesuunnitelma 145 Vp/3 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennejärjestelmätoimiston toimistopäällikön viran täyttäminen 146 Vp/4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta Ykp/1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista säädetyn lain, ns. vanhuspalvelulain mukaisesta suunnitelmasta 148 Akp/7 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle rakennuskiellon pidentämiseksi Kuninkaantammen alueella (Kaarela,

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 Kuninkaantammi) (nro 12347) 149 Lsp/6 Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskusjärjestelmän hankinnan käynnistäminen 150 Lsp/7 Raide Jokerin hankesuunnitelmaan liittyvät lisä ja muutostyötilaukset 151 Vp/5 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/1 132 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla lautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Loukoilan ja varatarkastajaksi jäsen Anderssonin. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 133 Ilmoitusasiat Päätös Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä ympäristölautakunnan tekemät päätökset: Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi Kotikaupunkina Helsinki ohjelman seurantaraportin (Oheismateriaali 1) (HEL ) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) tontteja 11/6, 14/6, 14/12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen numero mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 104 tontin 14 asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen numero mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alueen kaavaehdotus täydentää ympäristöministeriön lokakuussa 2014 vahvistamaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa ja noudattaa perusrakenteeltaan sen periaatteita. Näitä ovat alue ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue ja yhdyskuntarakennetta sekä kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Östersundomin alueen maakuntakaavan tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja perusrakenteen lisäksi sovittaa omalta osaltaan yhteen voimassa olevat maakuntakaavat sekä ratkaista merkittävän kasvuvyöhykkeen kytkeytyminen maakunnan aluerakenteeseen. Östersundomin alueen maakuntakaavassa on lisäksi otettu huomioon valmisteilla olevan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisut. Tämän vaihemaakuntakaavan teemoina ovat viherrakenne, logistiikka ja tavaraliikenne, tuulivoima, elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä kulttuuriympäristöt. Kaupunginhallitus antaa lausuntonsa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta omana asianaan. Östersundomin alueen maakuntakaavan alue ulottuu Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan saakka. Alueeseen kuuluu myös pieni alue Vantaan Länsisalmesta. Maakuntakaavaehdotusta on valmisteltu samanaikaisesti Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen Östersundomin yleiskaavaehdotuksen kanssa. Maakuntakaavan alue on kuitenkin yhteisen yleiskaavan aluetta laajempi Sipoon alueella. Lausunnossa tarkastellaan maakuntakaavan ratkaisuja suhteessa kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteisiin. Maankäytön ja liikenteen perusrakenne Östersundomin maakuntakaavan alue muodostaa merkittävän, seudun rakennetta tasapainottavan kasvupotentiaalin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Vantaa ja Sipoo laativat Östersundomin alueelle yhteistä yleiskaavaa, jossa aluetta kaavoitetaan tiiviinä metroon tukeutuvana kaupunkimaisena alueena. Maakuntakaavan valmistelun keskeisenä tavoitteena on ollut sovittaa maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan prosessit yhteen siten, että maakuntakaavassa idän suunnan merkittävä kasvuvyöhyke kytkettäisiin maakunnan aluerakenteeseen ja yleiskaavassa ratkaistaisiin alueen yksityiskohtaisempi maankäyttö. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavassa eri toiminnot tukeutuvat vahvasti joukkoliikenteeseen ja maankäyttöratkaisuissa suositaan pyöräilyä ja kävelyä. Alueen joukkoliikenne tukeutuu metroon, joka on osoitettu ohjeellisena seutuliikenteen ratana Mellunmäen metroasemalta Östersundomin kautta Söderkullaan. Ratalinjaus perustuu Helsingin alueen osalta Östersundomin alueen yleiskaavatyön aikana tehtyihin selvityksiin. Raideyhteys voi olla metro tai muu raideyhteys kuten pikaraitiotie.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Ratalinjaus on osoitettu ohjeellisena linjauksena, ja tarkempi sijainti ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun edetessä. Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu Vuosaaren sataman liikenneyhteydet, pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli, Jokeri 3, sekä seudullisesti merkittävät joukkoliikenteen vaihtopaikat. Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan ja Östersundomin yhteisen yleiskaavan tavoitteena on ollut Jokeri 3:n ulottaminen maakuntakaavaehdotuksesta esitetystä Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksestä Vuosaareen. Alueen taajamat on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen merkinnällä. Alueen maankäyttö on kuntakaavoituksessa suunniteltava ja mitoitettava raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi ja sen toteuttaminen on sidottava radan tai aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Sitovalla päätöksellä tarkoitetaan joko valtion tai kunnan rahoituspäätöstä rakentamissuunnitelman laatimiseksi tai rakentamisen aloittamiseksi. Uusien taajama alueiden joukkoliikenne voidaan alkuvaiheessa hoitaa linja autoliikenteellä. Ratoihin tukeutuvat asemanseudut on osoitettu Tiivistettävä alue kehittämisperiaatemerkinnällä, minkä mukaan alue tulee suunnitella kestävään liikennejärjestelmään tukeutuvina, ympäröivää taajamaa tiiviimpinä alueina. Yhteisen yleiskaavan alueelle näitä on osoitettu neljä. Maakuntakaavassa on osoitettu yksi merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö raide ja moottoriliikenteeseen tukeutuvalle keskustatoimintojen alueelle Sakarinmäkeen. Maakuntakaavaehdotuksen keskeisenä tavoitteena on ohjata rakentamista haja asutusalueen sijasta taajamiin ja kyliin. Alueet joille maakuntakaavassa ei ole osoitettu erillistä käyttötarkoitusmerkintää, ns. valkoiset alueet, on tarkoitettu ensisijaisesti maa ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Maakuntakaavaehdotuksessa aiemmin virkistys ja taajama alueeksi osoitettu Granö on ehdotuksessa nyt jätetty ilman käyttötarkoitusmerkintää. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu asumisen ja elinkeinotoimintojen keskittämiseksi ja tiivistämiseksi metrolinjauksen ja metroasemien läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle tukee Östersundomin toteutumista kestävän kehityksen mukaisena asuin ja työpaikka alueena. Maakuntakaavassa osoitetut uudet työpaikka alueet tukevat Vuosaaren sataman toimintoja ja tarpeita. Elinkeinotoiminnan osalta erityisesti

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Vuosaaren sataman toiminnan kehittämisedellytykset tulee ottaa maakuntakaavassa huomioon. Maakuntakaavan raideyhteysmerkinnän tulee mahdollistaa henkilöliikenteen raideyhteys Vuosaaren satamaan valmisteilla olevan Helsingin uuden yleiskaavan linjausten mukaisesti. Östersundomin yleiskaavaehdotukseen on merkitty Porvoonväylän ja Kehä III:n varrelle paljon tilaa vaativien toimintojen rakentamisalueita eli elinkeinotoiminnan ja yhdyskuntateknisen huollon alueita. Näillä alueilla on mahdollista myös sellainen tuotannollinen toiminta, joka ei voi sijaita asumisen välittömässä läheisyydessä. Alueilla toimii nykyään mm. Fazerin ja Valion tuotantolaitoksia. Maakuntakaavaehdotuksessa alueet on pääosin merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Edellä mainitun tyyppisten laitosten sijoittuminen ei määräydy joukkoliikenteen tai metron perusteella, joten näitä alueita koskevaa aluevarausmerkintää olisi maakuntakaavaehdotuksessa tarkoituksenmukaista tarkistaa. Viherrakenne ja luonnonsuojelualueet Maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty huomiota viheralueiden riittävyyteen ja yhteneväisyyteen sekä virkistyskäytön että ekologisen kestävyyden kannalta. Ehdotuksessa esitetään selkeä viheraluejärjestelmä, joka käsittää retkeily ja ulkoilualueita, lähipuistoja sekä merenrantapuistoja ja viherreittejä, mikä luo edellytykset asukkaitten arkiliikunnan järjestämiselle pitkällä tähtäimellä. Kaavaehdotukseen on lisätty viherrakenteeseen liittyvä mantereen rantavyöhyke ja sisäsaaristo, lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja pohjavesialueet sekä tarkistettu suojelualueita ja niitä koskevia määräyksiä. Näiden osalta maakuntakaavaehdotukseen ei ole huomautettavaa. Kulttuuriympäristöt Rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia maisemaan, kun maaseutumainen maisema muuttuu osaksi kaupunkirakennetta. Taajamarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen ja liikennejärjestelmän toteuttaminen edellyttää erityistä yhteensovittamista kulttuuriympäristö ja maisema arvojen kanssa. Kaavaehdotuksen selostuksessa tuodaan myös esiin, miten kulttuuriympäristöt vahvistavat myös paikallisidentiteettiä ja yhteistöllisyyttä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on otettu ehdotuksessa huomioon, kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet on osoitettu liitekartalla. Vaikutusten arvioinnissa on tuotu esiin myös tavoitteiden ristiriitaisuuksia. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja tiivistettävien

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 alueiden ja uusien liikenneyhteyksien välillä tulee olemaan keskenään ristiriitaisia maankäyttötavoitteita. Alueilla, joille on osoitettu päällekkäin sekä käyttötarkoitus aluevarausmerkinnällä että erityisominaisuustieto kulttuuriympäristörasterilla, yksityiskohtaisemman suunnittelun tehtävänä on arvioida ja sovittaa yhteen käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja kulttuuriympäristön arvot. Arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi merkityistä alueista Granö on maakuntakaavassa ilman käyttötarkoitusmerkintää. Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Kuntien yhteisen yleiskaavan tavoitteena on Granön osoittaminen virkistystä sekä matkailu ja vapaa ajan toimintaa palvelevaan käyttöön. Maakuntakaavaa tulisi tältä osin tarkistaa vastaamaan yhteisen yleiskaavan tavoitteita. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatut alueet sekä energiahuollon ja sähkönsiirron alueet Östersundomin alueelle on esitetty kolme vaihtoehtoista ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua EJ3 aluetta. Varautuminen maamassojen hallintaan on tarpeellista ja on perusteltua osoittaa alueet maakuntakaavatasolla. Aiemmin 2. vaihemaakuntakaavasta antamassaan lausunnossa kaupunginhallitus esitti niiden merkitsemistä kaavaan ja että tilapäistä varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset tulee lisätä taajamatoimintojen alueiden kaavamääräyksiin. Maakuntakaavaan merkityt ylijäämämaiden loppusijoituspaikat vastaavat Östersundomin osayleiskaavaehdotuksen maa ainesten otto ja käsittelyalueita. Helsingin kaupungin toimesta on käynnistymässä maa ainesten käsittelyalueista esisuunnittelu ja ympäristövaikutusten (YVA) arviointiprosessi, minkä jälkeen sijoituspaikasta on tarkoitus tehdä päätös. Östersundomin vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yksi energiahuollon aluevaraus. Lisäksi yhdyskuntateknisen huollon tarpeita on osoitettu liitekartalla. Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa on tavoitteena kehittää Östersundomista cleantech aluetta, joka profiloituu erityisesti aurinko ja muuhun uusiutuvaan energiaan perustuvaan liiketoimintaan. Siihen liittyen on yleiskaavassa osoitettu Porvoonväylän varrelle laajat aurinkoenergian tuotantoaluevaraukset sekä kaksi muuta uusiutuviin energiajakeisiin perustuvaa energiahuollon aluevarausta. Nämä tulisi ottaa maakuntakaavassa huomioon. Natura vaikutukset

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Östersundomin maakuntakaavan valmistelun yhteydessä on arvioitu sen vaikutuksia Natura alueisiin. Aiemmin esitettyyn ratkaisuun nähden maankäytön painopistettä on siirretty etäämmälle Natura alueista. Maakuntakaavan Natura arvioissa on päädytty siihen, että maakuntakaavan mukainen ratkaisu on toteutettavissa ilman merkittävää haittaa lajeille tai luontotyypeille. Tämän arvioinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut aikaisemmat kaavaprosessin aikana tehdyt selvitykset ja erityisesti vuonna 2014 valmistunut arvio Östersundomin yleiskaavan suunnitellun maankäytön vaikutuksista Natura alueisiin. Maakuntakaavaehdotuksella on tunnistettu olevan heikentäviä vaikutuksia kaikkiin kolmeen tarkasteltuun Natura alueeseen. Kuitenkaan kaavan vaikutukset luonnontieteellisin perustein arvioituna eivät ole merkittäviä eli kun käytettävissä olevat lieventämistoimet toteutetaan ja otetaan kuntakaavoituksessa ja lupamenettelyssä sekä muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asianmukaisesti huomioon, ei maakuntakaava ehdotus yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 66 :n tarkoittamalla tavalla Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, Sipoonkorven tai Sipoonjoen Natura alueiden luontoarvoja. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura alueen osalta arvioinnissa todetaan lisäksi seuraavaa: Maakuntakaavan tehtävästä yleispiirteisenä suunnitelmana ja kaavakartan mittakaavasta seuraa aluevarausten yleispiirteinen tulkinta. Maakuntakaavassa ei ratkaista alueelle sijoittuvan väestön kokonaismäärää eikä sitä, miten väestö jakaantuu alueen eri osien kesken. Kaavavaikutusten kannalta on keskeistä, että kaikki haitallisia vaikutuksia estävät tai vähentävät keinot otetaan täysimääräisesti käyttöön yksityiskohtaisemmassa suunnitellussa ja lupaharkinnassa. Kaupungin kannanotto Kaupunginhallitus on antanut Uudenmaan liitolle lausunnon Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta elokuussa Koko maakunnan mittakaavassa maakuntakaavaehdotuksen pohjana olevat kehittämisperiaatteet mahdollistavat toimivan perusrakenteen. Uusi mittavampi maankäyttö pyritään ohjaamaan erityisesti sekä nykyisiin että uusiin raideliikenteen kasvukäytäviin. Kaupunginhallitus piti ehdotusta aluevarausten osalta kuitenkin joiltakin osin liian yksityiskohtaisena ottaen huomioon maakuntakaavan mittakaava ja kasvavan kaupungin tarpeet.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Kaupunginhallitus kiinnitti huomiota mm. keskusverkostoon sekä keskustatoimintojen aluevarauksiin, energiahuoltoa koskeviin suunnittelumääräyksiin ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämismahdollisuuksiin, ylijäämämassojen varastointitarpeisiin, viheralueverkoston ja viheryhteyksien esittämistapaan ja niitä koskeviin määräyksiin sekä raideliikenneverkon esittämistapaan. Kaupunginhallitus esitti mm. pohdittavaksi Jokeri 3:n linjauksen merkitsemistä maakuntakaavaan Östersundomin kautta Vuosaaren satamaan. Monia tuolloin esitettyjä seikkoja on otettu huomion nyt tarkasteltavana olevassa Östersundomin maakuntakaavaehdotuksessa, joittenkin osalta kaupunki esittää niihin edelleen muutoksia. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteistä yleiskaavaa valmisteleva Östersundom toimikunta on päättänyt asettaa Östersundomin yleiskaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Kaupunki pohjaa kannanottonsa yhteisen yleiskaavan ratkaisuihin ja toteaa niitten pohjalta seuraavaa: Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan keskeinen tavoite on yhteinen: itäisen, raideliikenteeseen perustuvan kasvusuunnan avaaminen pääkaupunkiseudulle. Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty asumisen ja elinkeinotoimintojen keskittämistä ja tiivistämistä Östersundomin metrolinjauksen ja metroasemien läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Tämä tukee Östersundomin toteutumista kestävän kehityksen mukaisena asuin ja työpaikkaalueena. Maakunta ja yleiskaavaehdotukset vastaavat sisällöltään toisiaan hyvin. Maakuntakaavaehdotuksessa on kuitenkin yksityiskohtia, joiden osalta kaavamerkintöjen tulkinnan varmistaminen tai merkintöjen tarkentaminen on aiheellista: Taajamatoimintojen alueiden rajaus vastaa paikoin hyvin yksityiskohtaisesti yleiskaavaehdotuksessa esitettyä rajausta. Olisi suotavaa, että maakuntakaavan esitystapa olisi luonteeltaan yleispiirteisempi. Maakuntakaavassa on osoitettu kaksi työpaikka aluetta; toinen Itäväylän ja Kehä III:n liittymän eteläpuolelle Länsisalmeen ja toinen Porvoonväylän pohjoispuolelle Långmossabergenin jätevoimalan alueelle. Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa on osoitettu merkittäväksi elinkeinotoimintojen alueeksi Itäväylän eteläpuoleinen alue laajemmin sekä lisäksi Porvoonväylän pohjoispuolella sijaitseva Norrbergetin alue. Nämä alueet tulisi osoittaa myös maakuntakaavassa

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Kaupunginhallitus työpaikka alueiksi, eikä niiden toteuttamista ole syytä sitoa raideliikenteen toteuttamiseen. Granön saari on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavan tavoitteena on kehittää saaresta monipuolinen virkistys, matkailu ja vapaa ajan alue. Maakuntakaavan tulisi mahdollistaa yleiskaavaehdotuksen linjaamat ratkaisut Granössä. Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa on tavoitteena kehittää Östersundomista cleantech aluetta, joka profiloituu erityisesti aurinkoja muuhun uusiutuvaan energiaan perustuvaan liiketoimintaan. Siihen liittyen on Porvoonväylän varrelle osoitettu laajat aurinkoenergian tuotantoaluevaraukset sekä kaksi muuta uusiutuviin energiajakeisiin perustuvaa energiahuollon aluevarausta. Östersundomin vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yksi energiahuollon aluevaraus. Kaavaan tulisi lisätä edellä mainitut yhteisessä yleiskaavassa esitetyt aluevaraukset. Maakuntakaavassa osoitetut uudet työpaikka alueet tukevat Vuosaaren sataman toimintoja ja tarpeita. Elinkeinotoiminnan osalta erityisesti Vuosaaren sataman toiminnan kehittämisedellytykset tulee ottaa maakuntakaavassa huomioon. Maakuntakaavan raideyhteysmerkinnän tulee mahdollistaa henkilöliikenteen raideyhteys Vuosaaren satamaan valmisteilla olevan Helsingin uuden yleiskaavan linjausten mukaisesti. Kaava alueella on jo rakennettuja alueita kuten Karhusaari ja Landbo, jotka on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavaratkaisun tulisi mahdollistaa näiden olemassa olevien, joukkoliikenteen palveluverkon piiriin kuuluvien alueiden sisällä hallittu täydentäminen niin, ettei sitä sidota uuden raideliikenneyhteyden toteuttamispäätökseen. Kaupunginhallitus edellyttää lausunnossaan esitettyjen huomautusten ja muutosehdotusten ottamista huomioon kaavaehdotuksen jatkovalmistelussa. Muilta osin Helsingin kaupunginhallitus puoltaa maakuntakaavan hyväksymistä ehdotetussa muodossa. (HEL ) Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon. (Oheismateriaali 2) (HEL )

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Kaupunginhallitus Selvityksen tavoitteet Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Metsähallitus on laatinut ympäristöministeriön pyynnöstä Suomenlahden merellisten kansallispuistojen täydentämistarpeita koskevan selvityksen. Työssä on tarkasteltu erityisesti Suomenlahden nykyisiä kansallispuistoja, Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston ja Saaristomeren kansallispuistoja. Lisäksi selvityksen tavoitteena on ollut tutkia Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maaja vesialueiden roolia merialueen suojeluverkostossa. Raportissa todetaan, että mereinen suojeluverkosto on tällä hetkellä riittämätön. Erityisesti Porkkalan alueen puuttuminen suojeluverkostosta jättää mereiseen suojeluverkostoon ison aukon. Perinteisesti mereiseen suojeluverkostoon on sisältynyt saaria ja luotoja ja niitä ympäröiviä vesialueita, mutta vedenalaisen luonnon suojelu on jäänyt vähäiseksi. Porkkalan alueella Metsähallitus esittää kolmen uuden merensuojelualueen perustamista Porkkalan eteläpuolen matalikolle. Suojelualueverkoston kehittämiseksi Metsähallitus esittää neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa on mukana vain Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita. Suojelualueen kokonaispinta ala on ha, johon sisältyy pääasiassa vesialueita, saaria ja merenalaista luontoa. Kaupungin maanomistus ja kaupungin ylläpitämät toiminnot alueella Helsingin kaupunki omistaa Kirkkonummen kuntaan kuuluvasta Porkkalasta Lähteelän ulkoilualueen, jonka maa alueet ovat yhteensä 134 ha ja vesialueet 992 ha. Ulkoilualueen ydin on noin 70 hehtaarin alue mantereella. Sen eteläpuolisilla vesialueilla on kymmeniä saaria ja pienempiä luotoja. Tilat on hankittu kaupunginomistukseen v ja 1975 ulkoilu ja virkistysalueiksi. Vuodesta 1970 ulkoilualue on ollut liikuntaviraston hoidossa. Lähteelän ulkoilualueella on monipuoliset mahdollisuudet virkistäytymiseen. Alue palvelee mm. veneilijöitä, virkistyskalastajia, retkeilijöitä ja luontoharrastajia. Lähteelässä on pienvenesatama, telttailualue ja keittokatokset sekä mantereella että Stora Svartön saarella. Lintutorneja on sekä mantereella että Utterböten saarella. Lähteelän ulkoilualueella käyttö kohdistuu vahvimmin ranta alueisiin ja venesatamaan. Helsingin omistaman alueen eteläisin osa kuuluu Natura 2000 verkostoon kuuluvaan kohteeseen Kirkkonummensaaristo

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 (FI SCI ja FI SPA). Suurin osa Lähteelän ulkoilualueen saarista on Natura 2000 alueella. Rakennusvirasto vastaa Lähteelän alueiden metsien hoidosta. Alueen mannerosalle on laadittu v metsäsuunnitelma vuosille Suunnitelmassa ehdotettuja metsänhoitotöitä on toteutettu vain osittain, ja hoitotoimenpiteet ovat olleet pienimuotoisia. Kaupungin kannanotto selvityksen esityksiin Helsingin kaupunki keskittyy kannanotossaan niihin selvityksessä esitettyihin ehdotuksiin, jotka liittyvät kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja kaupungin omistamiin alueisiin Porkkalan alueella. Helsingin kaupunki pitää tervetulleena helposti saavutettavien kansallispuistoalueiden kehittämistä pääkaupunkiseudun lähiympäristössä. Tämä on yhdenmukaista kaupungin strategisten linjausten kanssa, joissa kaupungin merellisyys on nostettu yhdeksi Helsingille tärkeäksi vetovoimatekijäksi. Kaupungin strategiaohjelmaan vuosille on kirjattu seuraavaa: Merellisyyttä hyödynnetään entistä suunnitelmallisemmin ja tehokkaammin kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistyskäytössä sekä elinkeinotoiminnassa. Selvityksessä esitetty Porkkalan merensuojelualue tulisi täydentämään pääkaupunkiseudun nykyisiä Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoja merellisellä, Helsingin länsipuolelle sijoittuvalla puistolla. Raportissa todetaan, että suuri osa kansallispuistojen käyttäjistä on pääkaupunkiseudulta. Helsingin kaupungin kannalta on hyvä, että helposti saavutettavia kansallispuistoja kehitetään ns. pääkaupunkiseudun viherkehän tuntumassa. Puistojen hoito ja käyttösuunnitelmissa tulee varautua lisääntyvään virkistyskäyttöön ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Myös kansallispuistoihin tukeutuvien merellisten ja muiden matkailuelinkeinojen tukeminen ja veneilymahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää. Raportissa esitetään Porkkalan alueen suojelualueiden toteutukselle neljää eri vaihtoehtoa, joissa kaikissa on mukana vain Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita. Kaupunginhallitus toteaa, että tehty selvitys on perusteellinen ja Porkkalanniemen alueen merensuojelua on tutkittu monipuolisesti. Esitetyistä vaihtoehdoista laajin loisi parhaat edellytykset alueen kehittämiseen aktiiviseksi osaksi kansallispuistoverkostoa. Tämä vaihtoehto edesauttaisi myös kaupungin Lähteelän alueen kehittämistä kaupungin merellisen kehittämisstrategian mukaisesti.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Porkkalan niemelle sekä Kopparnäsin alueelle on keskittynyt paljon julkisyhteisöjen omistuksessa olevia virkistysalueita, ulkoilualueita, leirintäalueita, kesäsiirtoloita ja vastaavia. Jos Porkkalaan ja sen ympäristöön perustetaan kansallispuisto, nousisi yhteistyö tärkeäksi niiden julkisyhteisöjen kanssa, jotka olisivat halukkaita avaamaan ja laajentamaan toimintaansa. Kansallispuiston perustamisen vaikutukset Helsingin kaupungin omistamille ulkoilualueille liittyvät lähinnä kävijämäärien kasvuun Porkkalanniemellä ja sen edustalla olevilla saarilla. Selvityksessä on arvioitu, että Porkkalan kansallispuiston toteutuessa kävijämäärä nousisi useisiin kymmeniin tuhansiin vuodessa. Kansallispuiston saavutettavuus tulee olemaan haastavaa. Metsähallituksen omistamia mantereen maakaistaleita on niukasti. Nykyinen tieverkosto ei kestä suurempaa liikennettä ja se tuo ongelmia paikallisille asukkaille. Saavutettavuuden parantamiseksi ja kävijöiden palvelemiseksi alueelle tarvittaisiin nykyistä enemmän pysäköintipaikkoja, opasteita, käymälöitä ja luontopolkuja tai reittejä. Porkkalanniemellä tai lähistöllä ei ole myöskään riittävästi yleisiä laitureita, vierasvenepaikkoja tai veneilijöiden tarvitsemia palveluja. Mikäli tulevaisuudessa jatketaan kansallispuistovaihtoehtojen selvittämistä, jatkosuunnittelu tulee tehdä yhdessä Helsingin ja muiden maanomistajien kanssa hyvän kokonaisuuden ja lopputuloksen löytämiseksi. Esimerkiksi Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistohankkeiden toteutumisen yhteydessä on aiemmin tehty hyvää yhteistyötä Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen välillä. Helsingin kiinteistövirasto tulee kuluvan vuoden aikana inventoimaan kaupungin ulkokunnissa omistamat maa alueet ja arvioimaan näiden tulevaisuutta kaupungin tarpeiden ja omistuksen näkökulmasta. Tämän arvioinnin perusteella saattaa avautua mahdollisuuksia Porkkalan alueella omistusjärjestelyihin Metsähallituksen kanssa. Porkkalan suojeluhankkeen jatkosuunnittelussa tulee kansallispuiston palveluiden oleellisena osana varmistaa virkistys ja ulkoilupalveluiden kehittämismahdollisuudet. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupungin omistaman Lähteelän pienvenesataman toimintaa ei vaaranneta. Jatkosuunnittelu tulee tehdä yhdessä Helsingin ja lähialueen muiden maanomistajien kanssa hyvän kokonaisuuden ja lopputuloksen löytämiseksi. Yhteistyössä tulisi sopia kävijöille suunnatun informaation yhdenmukaistamisesta

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Yhteenveto yhteistyöstä kävijäpalvelujen suunnittelusta ja rakentamisesta yhteistyöstä alueiden hoidon ja ylläpidon suhteen kansallispuiston saavutettavuuden parantamisesta virkistysalueiden ja venesatamien kautta yhteisen imagon tai brändin luomisesta koskien Porkkalan alueen hienoa luontoa ja historiaa. Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Kaupunginhallitus pitää Metsähallituksen laatimaa selvitystä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja mahdollisuuksista perusteellisena. Erityisesti ehdotus merenpohjasta löytyneiden arvokkaiden alueiden suojelemiseksi on kannatettava. Hajanaisten, monista erillisistä kohteista koostuvien merikansallispuiston yhtenäistäminen mahdollisuuksien mukaan on kannatettavaa. Tämä ylläpitäisi ekologisia yhteyksiä ja helpottaisi alueilla tehtäviä, luonnonsuojeluun liittyviä hoitotoimenpiteitä. Myös luonnoltaan monipuolisen Porkkalanniemen suojeleminen on kannatettavaa. Alueella on paljon julkisyhteisöjen omistamia maita. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos Metsähallitus koordinoisi alueen palvelujen ja luonnonhoidon suunnittelua sekä toteutusta. Helsingin kaupungilla on maanomistusta Kirkkonummella Porkkalanniemen eteläosassa. Tämä Lähteelän ulkoilualue on Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnassa. Suojeluhankkeen valmistelussa tulee varmistaa alueen virkistysmahdollisuuksien kehittämismahdollisuudet yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. (HEL ) Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11. kaupunginosan (Kallio, Linjat) korttelien nro tonttien nro 3 ja 5 sekä puistoalueiden asemakaavan muutoksen nro (Helsingin kaupunginteatteri). Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että päätöksestä on maankäyttö ja rakennusasetuksessa

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Vp/2 Ympäristölautakunta säädetyllä tavalla kuulutettu , jolloin kaava on tullut voimaan. (HEL ) Ympäristölautakunta päätti merkitä ilmastotiekartan tiedoksi. Lautakunta suosittelee, että hallintokunnat käyttävät tiekarttaa hyödyksi kehittäessään ilmastotyötä yhä vaikuttavammaksi. (HEL ) Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Katja Sulkko, hallintosihteeri, puhelin: katja.sulkko(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Katja Sulkko, hallintosihteeri, puhelin: katja.sulkko(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AMohjelma)seurantaraportti Lausunto Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavanluonnoksesta Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 134 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos HEL T Ksv 1001_2, Vartiosaari Päätös päätti hyväksyä päivätyn Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen osayleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi. asettaa osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Käsittely Palautusehdotus: Eija Loukoila: Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että suunnitellusta rakentamisesta luovutaan ja saarta kehitetään viher ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena. Kannattajat: Outi Silfverberg 1 äänestys JAA ehdotus: Esityksen mukaan EI ehdotus: Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että suunnitellusta rakentamisesta luovutaan ja saarta kehitetään viher ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena. Jaa äänet: 7 Hennariikka Andersson, Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki Ei äänet: 2 Eija Loukoila, Outi Silfverberg Tyhjä: 0 Poissa: 0

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Loukoilan palautusehdotuksen äänin 7 2. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Ritva Luoto, projektipäällikkö, puhelin: ritva.luoto(a)hel.fi Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: maria.isotupa(a)hel.fi Anne Kangasniemi Kuikka, arkkitehti, puhelin: anne.kangasniemi(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi Terhi Kuusisto, arkkitehti, puhelin: terhi.kuusisto(a)hel.fi Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: heikki.palomaki(a)hel.fi Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: sanna.ranki(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi Niina Strengell, maisema arkkitehti, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Tiina Antila Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: tiina.antila lehtonen(a)hel.fi Mikko Uro, viestintäsuunnittelija, puhelin: mikko.uro(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen kartta, päivätty Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen selostus, päivätty , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 5 Havainnekuva, Vartiosaaren huvila ja ranta alueen kehittämissuunnitelma (Studio Puisto Arkkitehdit Oy, VSU maisema arkkitehdit Oy, Ateljee Suojo Ky, 2014) 7 Vartiosaaren toivottuja tulevaisuuksia 2030 (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Ksv 2015:1) 8 Vartiosaaren virkistysalueiden ideasuunnitelmaluonnos, Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Tiivistelmä Esittelijän perustelut Lähtökohdat Osayleiskaavaluonnos on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden mukainen. Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys ja vapaa ajan toimintoja. Vartiosaaren uusi asukkaan merellinen kaupunginosa tukeutuu keskustasta Laajasalon kautta kulkevaan raitiotieyhteyteen. Laajasalon ja Vuosaaren välissä sijaitsevan Vartiosaaren rakentaminen eheyttää kaupunkirakennetta ja avaa uusia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä sekä virkistysreittejä Itä Helsinkiin. Saaren rantoja kiertävä kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö, monipuolinen luonto ja meri ovat suunnittelun lähtökohtana ja tekevät asuinalueesta ainutlaatuisen. Uusi asuinalue sijoittuu saaren keskiosiin. Vihreällä rantavyöhykkeellä puutarhamaista huvila aluetta täydennysrakennetaan maltillisesti ja uuden rantareitin varteen syntyy merellinen virkistysalue. Osayleiskaava on ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Suunnittelun tavoitteena on sekä energiatehokas kaupunkirakenne että ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä rakentaminen. Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Vartiosaaren sijainti lähellä Helsingin keskustaa ja valmiin kaupunkirakenteen keskellä antaa asuinrakentamiselle edulliset kaupunkitaloudelliset lähtökohdat. Perustamisolosuhteiltaan ongelmaton, meluton ja saasteeton Vartiosaari on helposti ja nopeasti saatavissa rakentamiskelpoiseksi ja kaavoitettavissa asuinkäyttöön. Osayleiskaavaluonnos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Osayleiskaava on tehty kaupungin aloitteesta. Vartiosaari sijaitsee itäisessä Helsingissä, Laajasalon ja Vuosaaren välissä, noin 7 km linnuntietä Helsingin keskustasta. Laajasalon keskusta on noin kilometrin etäisyydellä ja sekä Herttoniemen että Rastilan metroasemille on linnuntietä noin 3 km.

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Kaavoitustilanne hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi edellyttäen, että osayleiskaavaan liitetään määräys, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös, ja että on selvitettävä, onko alueesta mahdollista tehdä vähäautoinen tietyin keinoin. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Osayleiskaavan lähtökohdat ja perustelut ilmenevät yksityiskohtaisemmin liitteenä olevasta selostuksesta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa ja ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaari on valkoista aluetta. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti maaja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Vartiosaari on lisäksi maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009). Osayleiskaavassa osoitettu rakentaminen on Helsingin mittakaavassa paikallisesti merkittävää eikä sillä ole seudullisia vaikutuksia. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Valmisteilla olevassa Helsingin uudessa yleiskaavassa, jonka luonnoksen kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ja asetti nähtäville , Vartiosaari on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja rannat virkistys ja viheralueeksi. Alueen kautta kulkee Helsingin keskustasta Vuosaareen johtava pikaraitiotie, joukkoliikenteen nopea runkoyhteys. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alueen yleiskuvaus ja maanomistus Vartiosaari on kooltaan noin 82 ha ja se on pääosin virkistys ja lomakäytössä. Saari on maastoltaan ja luonnonoloiltaan vaihteleva ja rikas. Rantoja kiertää kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha huvila alue. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 prosenttia saaren maa alueesta ja noin puolet sen rakennuskannasta.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Kulttuuriympäristö ja luontokohteet Osayleiskaavan sisältö ja perustelut Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila asutusta. Osayleiskaavatyön aikana tehdyn Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvityksen (Ksv 2013:2) mukaan Helsingin huvilakulttuurin kannalta merkittävät kohteet ja osaalueet sijoittuvat saaren rantavyöhykkeelle. Vartiosaaren luonto on monipuolinen, mutta suojeltuja kohteita saaressa on vain Suomen ainoa rantaruttojuuren kasvusto. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Vartiosaari on merkitty tärkeäksi lepakkoalueeksi, mutta kaavoituksen aikana tehdyssä lepakkoselvityksessä (FCG 2013) lepakoiden elinpaikat ovat tarkemmin rajautuneet. Selvitystyön perusteella on mahdollista välttää lepakkokannalle haitallisia vaikutuksia saaren maankäyttöä suunniteltaessa. Vartiosaaren uusi kaupunginosa tukeutuu keskustasta Laajasalon kautta kulkevaan raitiotieyhteyteen. Saaren rantoja kiertävä kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö puutarhoineen, vaihteleva topografia ja luonto ovat suunnittelun lähtökohtana ja tekevät asuinalueesta ainutlaatuisen. Uusi tiivis asuinalue sijoittuu saaren keskiosiin pääkadun ja raitiotien varrelle. Asuinalue jakaantuu luontevasti saaren topografiaa seuraten kolmeen raitiotiepysäkin ympärille rakentuvaan kylään, joiden väleihin jäävät rannoille johtavat vihervyöhykkeet. Rantavyöhykkeen kehittämisen pohjaksi laadittiin Vartiosaaren huvilaja ranta alueiden kehittämissuunnitelma, joka on liitteenä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle huvila ja ranta alueelle tehdyt tarkemmat suunnittelu ja kehittämisperiaatteet turvaavat alueen ympäristön, maiseman ja rakennuskannan arvojen säilymisen ja mahdollistavat alueen kehittämisen nykyistä aktiivisempaan ja monipuolisempaan virkistys ja asuinkäyttöön. Osayleiskaava alueelle sijoittuu kaikkiaan noin k m². Asuinrakentamista on noin k m² ja toimitiloja noin k m². Alueelle tulee noin asukasta ja noin 500 työpaikkaa. Huvila ja ranta alueella on nykyisin noin k m², josta noin k m² on talousrakennuksissa. Huvila ja ranta alueelle on osoitettu lisärakentamista noin k m².

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Suunnitteluperiaatteista päättäessään kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti selvitystä, onko mahdollista tehdä alueesta vähäautoinen sijoittamalla pysäköintipaikat tai pysäköintiluolan suuaukko Laajasalon puolelle tai saaren puolella mahdollisimman lähelle siltaa. Ratkaisu osoittautui teknisesti, toiminnallisesti ja taloudelliselta toteutuskelpoisuudeltaan huonoksi. Osayleiskaavassa on etsitty laajemmin autoriippumattomuutta ja kestävää liikkumista tukevia suunnitteluratkaisuja, joista pysäköinnin ohella tärkeimmät ovat sujuva raitiotieyhteys, pyöräilyn uudet reitit ja saaren jalankulkuympäristö, jossa raitiotie ja meri ovat aina kävelymatkan päässä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan edelleen autoriippumattomuuden edistämistä erilaisten pysäköintiratkaisujen ja muiden keinojen avulla. Osayleiskaavaluonnoksen toteuttamisen tärkeimmät vaikutukset Osayleiskaavaluonnos parantaa Vartiosaaren ja itäisen Helsingin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä merkittävästi ja jatkaa saaristokaupunginosien ketjua. Vartiosaaren osoittaminen asuinkäyttöön tukee Laajasalon palveluiden säilymistä ja kehittymistä sekä Itä Helsingin kulttuuripuiston toteutumista. Osayleiskaava mahdollistaa ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisen uuden kaupunginosan, jossa tavoitteena on mm. kestävän liikkumisen ja autoriippumattomuuden edistäminen, uusiutuvan energiatuotannon ja puurakentamisen lisääminen sekä yhteisöllisempi asumiskulttuuri. Vartiosaaren rakentaminen asuin ja virkistysalueeksi edistää saaren kulttuuriympäristöjen säilymistä ja avaa virkistyspalvelut laajalle käyttäjäjoukolle. Kaavaratkaisu lisää arvokkaiden huviloiden ja ympäristöjen käyttöä, mikä mahdollistaa niiden kehittämisen, korjaamisen ja ylläpidon edellyttämän taloudellisen yhtälön toteutumisen. Alueen kaavoitus asuinkäyttöön nostaa maan arvoa huomattavasti. Edulliset olosuhdetekijät ja kaavaratkaisu luovat edellytykset kaupungin tavoitteiden mukaiselle monipuoliselle asuntotuotannolle ja sen tavanomaista nopeammalle käynnistymiselle. Osayleiskaavan määräys, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös, tekee Vartiosaaren rakentamisen on riippuvaiseksi Kruunusiltojen ja Laajasalon raitiotien toteuttamisesta. Osayleiskaavaluonnoksen tarkemmat toteuttamisen vaikutusten arvioinnit ja kaavatalouslaskelmat on esitetty selostuksessa.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Lisäksi verkkosivuilla oli kaksi keskustelupalstaa: "Vartiosaari virkistyssaarena" ja "Tulevaisuuden asuinalue Vartiosaaressa". Maankäyttövaihtoehdot olivat nähtävänä Asukastilaisuus pidettiin hyväksyi osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi Viestintä ja vuorovaikutus Koska Vartiosaaren suunnittelu on herättänyt runsaasti kriittisiä mielipiteitä, on vuorovaikutusta haluttu kehittää tuoreiden suunnitteluideoiden keräämiseksi ja erilaisten vastakkaisten kantojen yhteensovittamiseksi. Virallisten vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäksi suunnittelun etenemisestä ja vuorovaikutusmahdollisuuksista on tiedotettu uutiskirjeillä sen sähköpostiinsa tilanneille. Lisäksi on järjestetty erilaisia keskustelutilaisuuksia asukkaiden, maanomistajien, eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Vartiosaaressa järjestettiin Lasten ja nuorten suunnitteluleiri yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen ja Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin kanssa Leirin tuloksia esiteltiin Laiturilla järjestetyssä näyttelyssä "Banaaniveneellä Vartiosaareen". Yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa järjestettiin syksyllä 2014 kaksi tulevaisuusklinikkaa, toinen avoimella kutsulla kaikille kaupunkilaisille ja toinen asiantuntijoille. Klinikoiden työmenetelmät ja tulokset on raportoitu liitteenä olevassa julkaisussa "Vartiosaaren toivottuja tulevaisuuksia 2030". Vartiosaaren merellisen ja viherympäristön kehittämisilta järjestettiin Tilaisuuteen kutsuttiin veneilyyn, rantaelämään ja kaupunkivihreään liittyvien järjestöjen edustajia ja yrittäjiä.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (143) Akp/1 Jatkotoimenpiteet Viranomaisyhteistyö Vartiosaaren asukkaille ja maanomistajille järjestettiin kesällä ja syksyllä 2014 keskustelu ja ryhmätyötilaisuudet huvila ja ranta alueen kehittämissuunnitelmasta. Vuorovaikutusta ja sen tuloksia on esitelty tarkemmin liitteenä olevassa kaavaselostuksessa. Vuorovaikutuksesta on laadittu periaatevaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitelty vuorovaikutusraportti, jota täydennetään seuraavan kerran ehdotusvaiheessa. Valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin kaupunginkanslian, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, kulttuurikeskuksen, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, taidemuseon, työväenopiston, varhaiskasvatusviraston, ympäristökeskuksen, Liikennelaitosliikelaitoksen (HKL), Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL), Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen, Uudenmaanliiton, Liikenneviraston ja Museoviraston kanssa. Viranomaisneuvottelu pidettiin Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää luonnoksesta Helsingin kaupungin kaupunginkanslian, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, kulttuurikeskuksen, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, taidemuseon, työväenopiston, varhaiskasvatusviraston, ympäristökeskuksen, Liikennelaitosliikelaitoksen (HKL), Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL), Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen, Uudenmaanliiton, Liikenneviraston, Museoviraston sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Ritva Luoto, projektipäällikkö, puhelin: ritva.luoto(a)hel.fi Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: maria.isotupa(a)hel.fi Anne Kangasniemi Kuikka, arkkitehti, puhelin: anne.kangasniemi(a)hel.fi