Saarna syntyy kotoisasti Uusi jumalanpalveluksen. Nunnalahden uurnahautausmaa vihittiin käyttöön. Lue lisää s. 2 3

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntalehti 3/ Nunnalahden uurnahautausmaa vihittiin käyttöön. Lue lisää s. 2 3 Saarna syntyy kotoisasti Uusi jumalanpalveluksen osia käsittelevä sarja alkaa. Lue lisää s. 4 5 Jo vauvana mukana... Lue lisää seurakunnan lapsityöstä s. 6 7

2 Pääkirjoitus Edessä tuntemattoman Tämä syksy tuntuu alkavan uuden ja tuntemattoman edessä. Seurakunnassa on aloitettu uusi työkausi ja monella työalalla on yllättänen koettu henkilöstövaihdoksia. Keväällä hyvin suunnitellut kuviot ja aikataulut ovat menneet uusiksi. Syksy toi mukanaan myös päätökset kuntaliitoksista: Naantalin kaupunki yhdistyy naapurikuntiin Merimaskuun ja Rymättylään. Monia meistä nämä ratkaisut hämmentävät. Ne herättävät monenlaisia ajatuksia ja myös voimakkaita tunteita. Pelko ja haikeus ovat varmaan monen mielessä päällimmäisinä, mutta myös mahdollisuus uuteen ja toisenlaiseen. Kuntaliitoksen seurauksena on aina myös seurakuntien jonkinasteinen yhdistyminen, josta on määräys kirkkolaissa. Rovastikunnassa, tuomiokapitulissa ja kirkkohallituksessa ovat asian tiimoilta kokoontuneet erilaiset työryhmät, seurakuntiinkin on tullut ohjeita. Myös seurakunnat ovat olleet aktiivisia. On valittu toimikuntia ja tehty aikatauluja. Mikäli uudet kumppanit ovat vielä outoja, uutta yhteistä elämää helpottaa varmasti, jos alkaa tutustua jo hyvissä ajoin. Naapuriseurakuntiin perehtyminen on tämän lehden yksi teema. Tiedämme usein kauempana olevista paikkakunnista enemmän kuin naapureista. Matkoilla tutustumme monien paikkakuntien historiaan ja hienoimpiin nähtävyyksiin, mutta retki naapurikuntaan tahtoo lykkääntyä hamaan tulevaisuuteen. Sinnehän pääsee milloin vain. Mitä jos sunnuntaiaamuna päättäisimmekin lähteä naapuriseurakunnan kirkkoon? * Tässä lehdessä alkaa myös uusi juttusarja. Ensiksi tutustumme siihen, miten saarna syntyy ja mitä se on. Seuraavassa lehdessä perehdymme liturgiaan. Sen jälkeen ovat vuorossa virsi, ehtoollinen, siunaus ja rukous. Haluamme viipyä näiden tuttujen ja hengellisen elämän keskeisten asioiden äärellä kaikessa rauhassa tuttujen työntekijöiden välityksellä. Tässä lehdessä kerrotaan myös, mitä kaikkea seurakunnan lapsityössä puuhataan. Lisäksi esitellään uutta uurnahautausmaata. * Muutokseen taipuminen vaatii asioiden työstämistä, uurastusta hyvien puolien kääntämiseksi päällimmäiseksi, mahdollisuuksiin tarttumista. Tässä ponnistelussa emme kuitenkaan ole yksin. Tukalan paikan tullen voimme hakea voimaa vaikka Jaakko Löytyn tekstistä: Edessä reitti tuntematon aukeaa, Herra luvannut on hoitaa lastaan. Hän vyötti minut työhönsä Hän kuljettaa. Mutta miksi tuuli yhä puskee vastaan? Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen. Luottamusmiehiltä Avoimesti ajan tasalla Nunnalahden uurnahautausmaa Arkkitehti Bey Hengin suunnittelema Naantalin kirkon hautausmaan laajennusosa vihittiin käyttöön ja hautaukset ovat alkaneet. Kirkon läheisyydessä ja Nunnalahden rantamaisemassa sijaitsevalla hautausmaalla on tarjolla useita eri hautaustapoja. Asuinpaikka: Kultarannan kylä Perhe: Vaimo, 2 aikuista tytärtä, 3 lastenlasta Työ: Neste Jacobs Oy Naanatalin jalostamo, ostaja Uurnahaudat Se Saaristokaupunki sai päätöksensä , kun Rymättylän, Merimaskun, Velkuan ja Naantalin valtuustot päättivät kuntaliitoksesta, jonka toiminta alkaa Edellä mainittu velvoittaa meidät aloittamaan yhdistymisneuvottelut Rymättylän ja Merimaskun seurakuntien kanssa. Velkuan kanssa tämä asia on kunnossa. Naantalissa olemme jo tähän varautuneet. Neuvotteluryhmään on nimetty kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Osmo Räsänen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Riitta Isotupa, kirkkovaltuuston jäsen Erkki Rantanen. Virkansa puolesta mukana ovat kirkkoherra Jyrki Rautiainen, talousjohtaja Jorma Koivula sekä tiedottaja Margit Virkkala. Tarpeen vaatiessa käytetään konsulttia ja selvityshenkilöä. Asian käsittelyllä tulee olemaan kireä aikataulu, koska meidän tulee olla valmiita tekemään päätökset keväällä Mikä yhdistymismalli tulee olemaan? Onko se kappeliseurakunta vai yhdistyminen Naantalin seurakuntaan. Jälkimmäisen kannalla olen itse. Asioiden käsittelyn kannalta on tärkeää avoimuus ja vuorovaikutus. Voin ajatella, että muutosvastarintaakin löytyy. Terve kritiikki on paikallaan, kun se on rakentavaa. Yksi mielenkiintoinen asia tulee olemaan, miten luottamusmiesorganisaation kohdalla näin vaalikauden keskellä menetellään. Tärkeää on pitää seurakuntalaiset ajan tasalla. Toivotan kaikille seurakuntalaisille hyvää syksyä. Erkki Rantanen Kirkkovaltuuston ja -neuvoston sekä taloudellisen jaoston jäsen. Uurnahauta-alue muodostuu perinteisistä yksityisistä haudoista, joille voi pystyttää muistomerkin. Hautojen käyttöoikeus luovutetaan määräajaksi yksityiselle perheelle. Nunnalahden uurnahautausmaalle on kaavoitettu 550 yksityistä uurnahautaa, joita luovutetaan ainoastaan Naantalin seurakunnan jäsenille. Useimmat uurnahaudat ovat suuruudeltaan 80 x 60 cm, joissa jokaisessa on 4 uurnasijaa. Hautojen syvyys on vähintään 60 cm. Haudattaessa käytetään maatuvia tuhkauurnia. Seurakunta on hankkinut arkkitehdin suunnitelman mukaisesti jo paikalleen osan hautamuistomerkeistä, hinnat euroa. Uurnahaudoille on istutettu maanpeittokasveja, joiden hoito kuuluu hautausmaan yleishoitoon. Omaisilla on oikeus istuttaa haudalle kasveja ja heillä on niiden hoitovastuu. Tervehdyskäyntien yhteydessä suositellaan käytettäväksi leikkokukkia. Käytävät ovat punaista kivituhkaa. Omaiset saavat laittaa uurnahautausmaalle ohjeita seuraten tyynykiviä ja muunlaisia hautamuistomerkkejä edellyttäen etteivät ne häiritse läheisiä hautoja ja niiden hoitoa. Hautakiviä saa lisäksi täydentää pienikokoisin koristein kuten linnuin, ristein, tai lyhdyin. Poikkeaviin hautakiviin on kirjallisesti anottava lupa kirkkoneuvostolta. Hautaoikeus myönnetään 25 vuodeksi kerrallaan. Muistolehto Muistolehto on yhteinen hauta, jossa jokaiselle haudattavalle on varattu oma erillinen ja rekisteröity hautasija, mutta ei omaa näkyvää hautapaikkaa. Muistolehto on jaettu ruutuihin, joissa jokaisessa on 64 hautasijaa. Muistolehtoon haudataan tuhkattu vainaja maatuvassa uurnassa tai kevyessä kääreessä. Hautasijan syvyys on 60 cm tai sitä matalampi ja hautasijan suuruus 25 cm x 25 cm. Muistolehtoon haudattujen muistolaatat tehdään yleensä messinkilevystä. Messinkilaatat kiinnitetään muistolehdon reunalle asennettuihin graniittisiin nimikiviin. Seurakunta avustaa messinkilaattojen hankinnassa, kaiverruttamisessa ja kiinnittämisessä tai muistotekstin hiekkapuhalluttamisessa. Muistolehtoa ympäröi ikivihreä havupensasvyöhyke. Hauta-aluetta kattaa nurmi ja kukkivat maanpeittokasvit. Hoito Perustettu vuonna 2004 Margit Virkkala Tiedottaja Salon Lehtitehtaan palon vuoksi tämä lehti painetaan vielä Turun Sanomien Artukaisten lehtipainossa. Painokone on vanhempi, joten tämän lehden painojäljessä voi olla joitakin puutteita. Seuraava numero painetaan Salossa uusilla koneilla. Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie Naantali Puh: Faksi ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh , margit.virkkala@evl.fi Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh , hanne.tuulos@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: kpl Kustantaja: Kotimaa-yhtiöt Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2007 Kannen kuva: Juha-Pekka Mikkola Seuraava Vesper ilmestyy

3 Hiljaisen veden aukiolla muistelukiville voi jättää kukka- ja kynttilätervehdyksiä. kuuluu hautausmaan yleishoitoon. Muistolehtoon haudatuille voi tuoda kukka- ja kynttilätervehdykset vieressä olevalle muistelupaikalle. Hauta-alueelle tuodut tervehdykset poistetaan aina hoitotöiden yhteydessä. Heti hautauksen jälkeen saa muistolehtoon asettaa vainajan nimellä varustetun pienoisristin. Pienoisristi poistetaan, kun muistolaatta kaiverruksineen on kiinnitetty nimikiveen. Sirottelualue Sirottelualue on yhteinen hauta-alue, jossa vainajilla ei ole omia hautasijoja, vaan tuhka sirotellaan maan pinnalle. Tuhkan sirottelun suorittavat pääsääntöisesti seurakuntamestarit tai hautausmaan hoitaja, mutta omaisille varataan mahdollisuus joko osallistua sirotteluun tai suorittaa se itse. Tuhkaa sirotellaan vain sulan maan aikana. Sirottelualueelle haudattujen muistolaatat kiinnitetään vieressä olevaan nimikiveen. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli varattu sekä muistolehdolle että sirottelualueelle nykyistä laajempi alue, mutta suunniteltu paikka on kansallisesti arvokas muinaismuistoalue, mitä ei voida ottaa käyttöön ennen kuin alue on arkeologisesti tutkittu. Kolumbaario uurnien luovutus Uurnaholvissa, entisessä huoltorakennuksessa on kolumbaario eli tila, joka on tarkoitettu uurnien luovutukseen ja säilytykseen ennen niiden maahan laskua. Uurnan maahanlaskutilaisuus voidaan aloittaa muistelupaikalta, tai tarvittaessa luovutushuoneesta pienellä hartaushetkellä. Aika, joka uurnia kolumbaariossa säilytetään ei ole määrätty, koska varsinaisella talvikaudella ei ehkä haluta järjestää maahanlaskutilaisuuksia. Uurnien säilytys tapahtuu lukituissa vitriineissä ja uurnien edellytetään olevan säilytyskelpoisia. Kolumbaario toimii uurnien maksuttomana säilytyspaikkana lyhytaikaisesti. Uurnan pitkäaikainen säilytys kolumbaariossa on maksullista ja se voidaan sopia 5 10 tai 20 vuodeksi kerrallaan. Hiljentymispaikka Muistolehdon ja sirottelualueen läheisyydessä on hiljentymispaikka, joka on tarkoitettu myös uurnan maahanlaskutilaisuuden aloituspaikaksi. Hiljentymispaikalla on kivipaasi ja uurnapöytä, jolla uurnat voivat olla hartaustilaisuuden ajan. Hiljentymisalueella on penkit ja sen maapohja on kivetty nupukivin. Molemmin puolin on kivipaadet kukka- ja kynttilätervehdyksiä varten. Muualle haudattujen muistelupaikka Ryhmä seurakunnalle palautuneita hautoja on jo perinteisesti ollut Kirkon hautausmaalla muualle haudattujen muistelupaikkana. Paikalla on vapaata tilaa niukalti. Muistelupaikkaa on nyt korjattu tuomalla siihen joukko uusia kukka- ja kynttiläalustoja sekä kivisiä pöytiä, alueen maapohja kivettiin nupukivin. Nunnalahden uurnahautausmaan kokonaiskustannukset, johon sisältyvät myös Kirkon hautausmaan peruskorjaukset, olivat yhteensä noin 1,3 milj. euroa. Jorma Koivula Talousjohtaja Lohduttava ympäristö Uurnahautausmaa on valoisa lempeä kukkatarha, joka jo ilmeellään ja olemuksellaan pyrkii lohduttamaan. Me elävät tarvitsemme hautausmaita. Kuolleet eivät niitä tarvitse. Hautausmaat tukevat elämää, niiden tulee rohkaista meitä näkemään, että ajaton osamme, rakkaus ja kiitollisuus eivät kulu. Ajattomuuden, valon ja vapautumisen tulisi huokua hautausmailta. Kuolema on syntymän välttämätön seuraus, hieno keksintö, joka parhaimmillaan on sidonnaisuuksista vapautumisen juhla. Kuolema johtaa meitä kurottautumaan henkiseen maailmaan. Se vie meidät jumalanpalveluksiin ja seurakuntiin. Ilman tietoisuutta kuolemasta ei olisi rukousta, palvontaa ja henkistä kohottautumista. Suhtautumiseen kuolemaan viittaa myös yleinen ilmaisu: Hän menetti henkensä! Seurakuntalaisina ajattelemme että, kuollessamme emme menetä henkeämme vaan ruumiimme kehomme. Siunaamisen ja kiittämisen kohteena tulee olla se elänyt persoonallisuus eikä vainajan ruumis. Vaikka edesmenneen tomumaja onkin surujuhlan keskus, siunaaminen tulisi kohdistua henkeen. Hautamuistomerkkien ei tulisi olla tilastomainen luettelo edesmenneistä, vaan viestejä elämästä. Eräällä haudalla Roomassa lukee: Jos haluat muistaa minua, hymyile ensimmäiselle vastaan tulevalle. Puhuttelevia viestejä ovat myös: Kuolema on kotimatka tai Sielua ei haudata. Jos Naantalin kirkkomaan tuhannet muistomerkit sisältäisivät näiden tapaisia viestejä, olisi se maailman arvokkain puisto. Kertokaa nuorillenne, mitä haluatte haudallanne sanottavan, niin haudastanne tulee unohtumaton. Bey Heng Bey Heng

4 Keinutuolissa kirjoittaen syntyvät Leena-papin rehelliset ja ihmisläheiset saarnat Saarna on varsin merkittävässä asemassa luterilaisessa jumalanpalveluksessamme. Mutta miten eri tavoin me sanankuulijat tähän monenlaisia tunteita herättävään jumalanpalveluksen osaan suhtaudummekaan. T oiset toivovat, että saarna olisi väkevää, evankelioivaa julistusta. Toiset taas kaipaavat pohdintaa, joka antaa tilaa myös kuulijan omille ajatuksille. Jotkut haluavat kuulla tietoja, toiset kaipaavat kannanottoja ja mielipiteitä. Jotkut haluavat, että saarnassa perehdyttäisin saarnan pohjana olevan Raamatun tekstin historialliseen ajankuvaan. Toiset puolestaan toivovat, että saarnaaja johdattelisi kuulijoitaan soveltamaan Raamattua nykymaailman tilanteisiin ja ajankohtaisiin tapahtumiin. Jotkut saavat saarnasta pohdittavaa ja evästä pitkäksi aikaa. He väittelevät mielessään saarnan pitäjän kanssa tai ottavat mielenkiinnolla vastaan uusia näkökulmia tuttuihin Raamatun teksteihin. Pienten lasten äideillä alkavat usein hikikarpalot kerääntyä otsalle jo hiukan ennen saarnan alkua. Miten ihmeessä saada pieni pysymään aloillaan ja hiljaa niin, että edes muut kirkossa kävijät kuulisivat kunnolla saarnan ja voisivat syventyä sen herättämiin ajatuksiin. Kirjoja? Leluja? Palapelejä? Joka tapauksessa lopputulos on yleensä se, että jos pienen kanssa on ylipäätään pystynyt saarnan ajan kirkkosalissa olemaan, ei äiti tai muu lapsen kanssa kirkkoon saapunut tiedä tuon taivaallista siitä, mitä pöntöstä on puhuttu. Miten saarnaa valmisteleva henkilö mahtaakaan kokea ne moninaiset odotukset ja toiveet, joita häneen kohdistetaan? Millaisia pelkoja ja tavoitteita pyörii saarnaansa valmistelevan omassa mielessä? Hyvässä saarnassa puhuja on läsnä Hyvin eri tyyppiset saarnat voivat olla hyviä. Hyvä saarna voi olla pitkä tai lyhyt, se voi sisältää puhtaasti raamatunselitystä tai keskittyä kodikkaasti ja lämpimästi ihmisenä olemisen pieniin ja suuriin kysymyksiin. Tärkeää on, että saarna on kunnolla valmisteltu ja että puhuja on itse sitoutunut siihen mitä sanoo, toteaa Naantalin seurakunnan kappalainen Leena Flander. Leenan oma saarnanvalmistelu lähtee liikkeelle sunnuntain teks- Leena Flander

5 tien lukemisesta ja teksteihin sopivien virsien pohtimisesta. Seuraavassa vaiheessa työpöytä ja keinutuolin ympäristö täyttyvät raamatunselitysteoksista, ammattilehdistä ja muusta ajatuksia antavasta kirjallisuudesta. Varsinaisen saarnan kirjoitustyön teen aina keinutuolissa istuen. Kirjoitan saarnat aina käsin, kuulakärkikynällä. Saarnaa kirjoittaessani en koskaan laskelmoi enkä ajattele puhetekniikan viisauksia. Kirjoitan saarnan sanasta sanaan sillä tavoin kun se mieleeni tulee kaiken lukemisen ja pohdiskelun jälkeen, Leena Flander summaa. Saarnankirjoituksen lomassa Leena saattaa piipahtaa kahvilla tai syömässä. Joskus on tarpeen soittaa puhelu samassa puuhassa olevalle kollegalle tai pirauttaa ystävälle, joka auttaa hetkeksi irtautumaan koko puuhasta. Pidän yleensä saarnani aika tarkasti sanasta sanaan niin kuin olen sen kirjoittanut. Kurinalaisuus sopii tässä asiassa minulle. Jos lähden lisäilemään spontaanisti puheeseeni paljon asioita, eksyn helposti rönsyilemään asian vierestä, Leena pohtii. Aitous tärkeämpää kuin tehokeinot Leena Flanderille olisi kauhistus harjoitella ilmeitä tai eleitä peilin edessä tai pohtia tietoisesti tehokeinoja saarnanpitoonsa. Pyrin olemaan aito ja luonteva oma itseni, kun saarnaan. Yksi tärkeä pyrkimys on myös se, että puhuisin riittävän kuuluvasti, Leena toteaa. Saarnan pitämistä Leena Flander ei jännitä, mutta hän pelkää ahdistavaa tyhjyydentunnetta silloin, kun saarna pitäisi kirjoittaa. Usein pelkään, etten löydäkään mitään tuoretta sanottavaa tai että en osaa ilmaista itseäni niin, että kuulijat ymmärtäisivät ajatuksiani. Ennen kuin pääsen kirjoitustyössä vauhtiin, saattaa pääkoppaani piinata melkoinen tyhjyyden kauhistus, Leena kuvailee. Antoisinta itselleni saarnan valmistelussa on, että sen tekeminen pakottaa minut miettimään asioita yhä uudestaan erilaisista näkökulmista. On mukavaa innostua jostakin aiheesta ja rakentua sitä valmistellessa kaikenlaisista näkökulmista. Ja vielä antoisampaa on tietysti se, jos kuulee koskettaneensa saarnallaan jotakuta kuulijaa. Leena Flander kirjoittaa saarnan yleensä lauantaina eli vain päivää ennen kuin pitää sen. Koska saarna on aina niin vastasyntynyt, en pysty irrottautumaan kirjoittamistani lappusista. Pyrin silti välillä katselemaan kuulijoita. Seuraavan viikon pienemmissä hartaustilaisuuksissa sen sijaan puhun vapautuneemmin sunnuntain saarnan pohjalta. Silloin en tarvitse enää papereita enkä yritä muistaa kaikkea, vaan rajaan puhetta tilanteen ja kuulijakunnan mukaan. Pienemmät hartaudet ovat minulle puhujana huomattavasti nautinnollisempia kuin saarnan pitäminen saarnapöntöstä, Leena kertoo. Jokaisessa saarnassani pyrin aina siihen, että kuulijat kohtaisivat armollisen ja rakastavan Jumalan ja että kuulijat uskaltaisivat kasvaa omaan aitoon ihmisyyteensä. Haluaisin viestiä, että hengellinen elämä ei ole yrittämistä ja ponnistelemista vaan lepäämistä ja vastaanottamista, Leena Flander hymyilee lopuksi. Emilia Hirvi Leena Flanderin saarna Naantalin kirkossa Rakkauden laki Saarnan lähtökohta Jeesus sanoi: Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten. Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin." (Matt. 5: 20-30) Kaikkien täytyy elää ihmisiksi Ihmisiksi elämisen periaatteet ovat kaikille ihmisille samat. Kaikkien kuuluu kunnioittaa toisten ihmisten ruumiin ja sielun koskemattomuutta. Evankeliumimme on osa Jeesuksen puhetta, jonka hän piti vuorella häntä kuulemaan tulleille ihmisille. Se ei ole puhe opetuslapsille eikä kristilliselle seurakunnalle sellaista ei vielä ollut. Kuulijalta edellytettiin kymmenen käskyn sisällön tuntemista. Täytyykö meidän olla täydellisiä? Tekstijaksomme avauksen on täytynyt kuulostaa tyrmäävältä heidän korvissaan. Ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Kirjanoppineet ja fariseukset edustivat kansalle saavuttamatonta hengellistä ja moraalista tasoa. He olivat ammattilaisia, joilla oli mahdollisuus paneutua täysipäiväisesti näihin kysymyksiin, tutkistella Herran lakia päivin ja öin. Kansan aika meni leivän hankkimiseen perheelle. Fariseukset ja kirjanoppineet oikeastikin edustivat syvällistä uskontulkintaa, mutta toki ylilyöntejä ja väärinkäytöksiäkin oli. Niin kuin aina, kun ihmisistä on kyse. ellette noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin he Riittääkö mikään? Sitten Jeesus lähtee syventämään lain sisältöä. Ei riitä, että yrittää olla tekemättä sitä, mitä käskyissä kielletään. Ei tappamista ole vain toisen hengen riistäminen. Sitä on myös toisen ihmisen henkinen vähättely ja nujertaminen. Toisen ihmisen seksuaalinen loukkaaminen ei ole vain tekoja, vaan myös toista kunnioittamaton asenne, mielensä päästäminen kurittomaksi näissä asioissa. Meillä ihmisillä ei riittäisi silmiä kaivettavaksi eikä käsiä irti hakattaviksi. Mutta tämän väkevämmin asiaa ei voi ilmaista: Ei ole kyse elämän lakien muodollisesta loukkaamisesta, vaan siitä, että me olemuksellamme tiedostamme joka hetki toisen ihmisen loukkaamattomuuden. Että meidän tulee kohdella toisia niin kuin me toivoisimme itseämme kohdeltavan. Että meidän tulee rakastaa lähimmäistä niin kuin itseämme. Ja tuo lähimmäinen ei ole yhtä kuin läheinen, meikäläinen, vaan jokainen toinen ihminen. Jeesus ei totisesti kumoa lakia, eikä vapauta siitä. Hän tuli täyttämään lain omalla elämällään ja kutsumaan ihmisiä seuraamaan itseään. Häntä seuratessaan ihminen saa opetella elämään rakkaudessa niillä voimilla ja kyvyillä, joita Jumala antaa. Voiko se olla enemmän kuin fariseusten ja kirjanoppineiden vaellus? Ehkei sillä sittenkään ole merkitystä. Eikö edes kunnollisuus riitä? Sitäkin suurempi merkitys on sillä, että syventämällä käskyjä Jeesus tekee niiden täydellisen noudattamisen mahdottomaksi. Kukaan ei voi fariseusten ja kirjanoppineiden hengessä kerskua täyttävänsä Jumalan tahdon. Samalla tulee mahdottomaksi yritys kelvata Jumalalle lakia noudattamalla. Pelastusta ei voi saavuttaa Jumalan tahdon mukaan elämällä. Laki on annettu, että tietäisimme, miten meidän on elettävä. Mutta se on myös annettu siksi, että etsittäisiin armoa, niin kuin Augustinus sanoo. Kaikki me yritämme tulla Jumalan luo pyrkimällä elämään oikein, mutta aina uudelleen toivottavasti otteemme lipeää. Ja joudumme turvautumaan vain armoon. Tässä pelastuksen asiassa lain ja armon välillä on häviämätön jännite. Silti laki ja evankeliumi ovat molemmat Jumalan sanaa. Laki on se mitä Jumala ihmiseltä vaatii, evankeliumi on se mitä hän lupaa antaa. Vain armo pelastaa Laki ja evankeliumi kuuluvat yhteen, mutta niiden välillä on tarkasti tehtävä ero. Tämän eron tekeminen on suurin taito koko kristikunnassa sanoo oppi-isämme Martti Luther, ja jatkaa Laista ei saa tehdä evankeliumia, sillä lain teoilla ei ansaita armoa. Eikä evankeliumista saa tehdä lakia, sillä silloin ahdistetuilta omiltatunnoilta riistetään lohdutus. Jumalan laki on elämän laki. Jos haluamme olla ihmisiä, emme pääse sen alta. Mutta ansiopisteitä ei se noudattamisesta tipu. Koko elämä ja pelastuminen on yksin armosta. Jeesus kutsuu meitä seuraamaan itseään: Tulkaa ja oppikaa minusta. Leena Flander Saarnat pidetään ennalta määrätystä tekstistä. Kullakin sunnuntailla on kolme tekstiä, yksi Vanhasta testamentista, yksi Uuden testamentin kirjeistä ja yksi Evankeliumeista. Tavallisinta on, että saarna pidetään evankeliumitekstistä. Tekstejä on kolme vuosikertaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että samat tekstit toistuvat kolmen vuoden välein. Matkaevääksi Kymmenes käsky Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. Pakko kai se on vihdoin myöntää... kesä on ohi ja syksy on tullut. Kahdeksan kesän aikana pidettyä rippileiriä ovat kaikki onnistuneesti takanapäin. Pari sataa nuorta ovat kuluneen kesän aikana päntänneet rippikoulun ulkoläksyjä ja saaneet siinä ohessa tietysti läjäpäin uusia kokemuksia ja ystäviä. Myös Kymmenen käskyä on ollut leireillä yksi niistä monista pakollisista (ja pelätyistäkin) ulkoläksyistä. Usein ripareilla huomaa, että juuri kymmenes käsky on nuorille jostain syystä vaikea muistaa. Viimeinen käsky on pitkä ja puheet puolisosta, työntekijöistä ja karjasta eivät juuri 15-vuotiasta hetkauta. Lyhyet ja ytimekkäät käskyt jäävät paremmin mieleen. Pikagallup lähipiirissä osoittaa, että kymmenes käsky on hankala muistettava myös monelle rippikoulun vuosia sitten käyneelle käskyjä muistelevalle aikuisellekin. Onko ajatus työntekijöistä ja karjasta nykyajan kaupunkilaiselle täysin vieras ja siksi helppo unohtaa? Kymmenes käsky pitää kuitenkin sisällään jykevän kehotuksen olla tavoittelematta mitään, mikä lähimmäiselle kuuluu! Tuo kehotus koskettaa varmasti jokaista meistä. Ja kuinka vaikeaa onkaan olla kadehtimatta ja tavoittelematta toisen omaa, oli se sitten aineellista omaisuutta tai lähimmäistemme läheisiä! Jos ei karjaa, niin hyvin hoidettua puutarhaa tai isoa pihaa? Jos ei työntekijöitä, niin työpaikkaa tai palkkapussia? Jos ei puolisoa, niin ystäviä? Kullakin meistä taitaa olla omat kompastuskivemme, harva voi väittää kateudenpiston olevan täysin vieras tuntemus! Lähimmäisen osaan asettuminen sekä usko ja luottamus Jumalaan taitavat olla ainoat lääkkeet niin sanottuun kateuden kamalaan tautiin. Jospa joskus oppisimme iloitsemaan toisten puolesta, kuten iloitsemme itseämme kohtaavista onnistumisen hetkistä. Jeesus tiivisti Kymmenen käskyä helposti muistettavaan muotoon: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt.22:37-39.) Rakkauden kaksoiskäskystä löytyvät kelpo matkaeväät uuteen syksyyn... Marja Ruuska teologian maisteri 5

6 Syksyn teemana: ILO Jeesus käski tuomaan pieniä lapsia luokseen, koska Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. Kun vanhemmat tuovat lapsen kasteelle, se on myös usein lapsen ensimmäinen oma kontakti seurakuntaan. Kaste on lahja, mutta kastekäsky velvoittaa myös opettamaan lasta tuntemaan Jumalaa, jonka perheväkeen hänet on kasteessa liitetty. Seurakunta on kummien ohella tässä tehtävässä vanhempien kasvatuskumppani ja haluaa tukea äitien ja isien vanhemmuutta ja auttaa välittämään lapselle tietoisuutta siitä, että hän on tosi tärkeä ja rakas myös Taivaan Isälle. Kerhoissa ja muussa seurakunnan lapsityön toiminnassa kristillisyys merkitsee myös sitä, että olemme valmiit ottamaan sinut lastesi kanssa vastaan ilon ja surun sekä kaiken muun elämään liittyvien tavallisen arjen asioitten kanssa. Jos olet kotona lasten kanssa, seurakunnan lapsi- ja perhetyö tarjoaa monia vaihtoehtoja yhteisille kokoontumisille sekä lapsille että aikuisille erikseen ja yhdessä. Toiminnasta löydät itsellesi aikuisia ystäviä ja mukavaa tekemistä ja lapsille löytyy paikka, jossa saa ohjattua virikkeellistä toimintaa ja uusia kavereita. Ryhmiä ja toimintaa löytyy aivan pienistä vauvoista ekaluokkalaiseksi asti. Mikähän olisi sopiva ryhmä sinulle ja sinun lapsellesi? Perheretket ja ovat myös osa Naantalin seura Niissä viihtyvät sekä a heidän sisaruksensa että vanh myös perheleirejä. Nyt syksy perhetapahtuma Kuka peili seurakunnan lapsityö ja yhteis Vauvakerho on suunnattu ensimmäisen lapsen saaneille perheille. Ohjelmassa on mm. lorupussien tekoa, vauvojen värikylpyä ja muuta mukavaa. Vauvakerhoon voi tulla jo vaikka kahden kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Perhekerhot tarjoavat kohtaamista ja ohjattua toimintaa isovanhemmille, hoitajille ja lapsen vanhemmille yhdessä lasten kanssa. Perhekerhoissa vaihdat kuulumisia, kohtaat muita ja saat virikkeitä, mitä lasten kanssa voi tehdä. Perhekerhoon voit tulla monenikäisten lasten kanssa. Vauvakirkko on tarkoitettu pikkukääröille sisaruksineen, vanhempineen kummeineen ja mummeineen. Sinne mahtuu iloisia elämän ääniä, kun helistimet heiluvat vauvojen käsissä ylistyksen merkiksi. Lopuksi vauvat siunataan alttarilla. NUORET Johan Savola Isoskoulutusleirin kuulumisia Naantalin seurakunnan nuorisotyöllä on tapana palkita isosia, jotka ovat olleet kaksi tai useamman vuotta seurakunnan yhteydessä tehden vapaaehtoistyötä seurakunnan rippileireillä. Tänä vuonna toisen vuoden isosille päätettiin ostaa lahjaksi erään kristillisen lehden vuosikerta. Vielä kauemmin mukana olleille päätettiin hankkia kunnon Raamatut. Sanalla kunnon tarkoitan tässä tapauksessa Raamattua, jossa on nahkakannet, vetoketju, jolla kannet saa yhteen, jolloin sivut eivät pääse vaurioitumaan sekä peukalopaikat, jotta Raamatun kirjat löytyisivät helpommin. Ensimmäisen vuoden isoset eivät normaalin kiitoksen lisäksi vielä saa tällaista lahjaa. Näistä kiitoslahjoista varmasti oli nuorten keskuudessa huhuja jo liikkunut. Julkisessa tiedossa oli, että asia otettaisiin puheeksi kevään viimeisellä ISKO-leirillä (IS- KO= IsosKOulutus) ja niin tehtiinkin. Kun isosille paljastui, että toisen vuoden isoset saisivat tämän tietyn lehden, herätti se jonkin verran kateuden huokauksia. Seuraavaksi paljastimme mitä wanhat isoset tulevat saamaan. Kuullessaan, mitä yli kahden vuoden sitoutuminen seurakunnan toimintaa tuo tullessaan, suorastaan kateuden kihinää ja ihailevia huokauksia sateli Soiniemen luokassa. Vielä löylyä lisäten eräs wanha isonen huusi ääneen: IN YOUR FACE!. Tä- män voisi kääntää parhaiten: Siitäs saitte!. Tämän hän teki tietysti hyvässä hengessä. Itse olin tästä episoodista varsin mielissäni. Kristillisyys on suomalaisuudessa varsin syvällä ja se on vaikuttanut välillisesti tai välittömästi elämäämme jo satojen vuosien ajan. Mutta toisin kuin esimerkiksi Kiinassa, täällä Raamattu on kirjana mielestäni liiankin itsestäänselvyys, enkä ole ainakaan kuullut kenenkään toi- 6

7 Lastenhoitoparkki tarjoaa vanhemmille hetken hengähdystaukoa kerran viikossa muutamaksi tunniksi kerrallaan. Päiväkerhoissa tarjoamme 3-5-vuotiaille virikkeellistä kerhotoimintaa kolme tuntia kerrallaan 1-3- kertaa viikossa. Päiväkerhoryhmissämme lapsesi saa kasvaa turvallisesti seurakunnan yhteydessä niin, että hänen kokonaiskehityksensä otetaan huomioon. Päiväkerhossa leikitään, lauletaan, kuullaan Raamatun tarinoita, askarrellaan, syödään eväitä ja joskus retkeilläänkin. tapahtumat kunnan lapsityön toimintaa. lle kouluikäiset lapset, emmat. Joskus ohjelmassa on llä Naantalissa järjestettävä stä kurkistaa on Naantalin työtahojen aikaansaannosta. Koululaisten iltapäiväkerhot toimivat päivittäin Nuhjalan seurakuntakodilla ja tarjoavat koulupäivän jälkeen pättäneille eka- ja tokaluokkalaisille virkistävän, turvallisen iltapäivän. Ohjelmassa on liikuntaa, laulua ja leikkiä. Välillä tehdään läksyjäkin. voneen Raamattua vaikka joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. Siksi olinkin hämmästynyt, miten seurakuntamme nuoret reagoivat tähän. Luulisi, että aika harva brassailee sillä, että saa lahjaksi Raamatun tätä nykyä ja siitä johtuen voisi kuvitella, että vielä harvempi hajoilisi moisesta. Johan Savola Vs. nuorisotyönohjaaja asti Perhepäivähoitajille ja lapsille on omat laululeikkikerhot kerran viikossa Nuhjalassa ja Ruonassa. Nuorten ohjelmaa Nuorten illat Torstaisin klo 18 Dipolilla Missä Jumala on olemassa? Timo Havukainen Maailman lapsia Hanna-Maria Hanski Orava Alokomahoole Jussi jusu Houttu Toivon polku Mari Syrjäkoski-Vuollet Jotain hyvää Pauliina Jokela Kahden maan kansalainen Ruskovuon Enska Ajatuksen siivin Johanna Erkkilä PimpMyBible Aino Ranta Avoimet ovet Dipolilla tiistaisin klo (kavereita, pelejä, yhdessäoloa, ohjuksia) Isoskoulutus 1. vuosi: ke klo 17 Dipolilla joka toinen viikko 2. vuosi: ke klo 17 Dipolilla joka viikko Isoskoulutusleiri Soiniemessä Retkiä Maata Näkyvissä -festarit Turussa Seuraa ilmoitustaulua ja teroita korvat aamunavauksissa! Tervetuloa mukaan reippaaseen toimintaan! Jakaranda tulee! Afrikkalaisesta musiikista tunnettu Suomen Lähetysseuran musiikkiryhmä Jakaranda esiintyy Naantalin seurakuntakeskuksessa sunnuntain klo 15 lähetyksen järjestämässä konserttitilaisuudessa. Kun on kyse Jakarandasta, laatu on taattu, eikä konsertti jätä ketään kylmäksi! Jakarandasta huokuu laulamisen ja musiikin ilo sekä spontaanisuus. Musiikki on melodista ja erilaisia tunnelmia luovaa. Välillä voi aistia savannin heinien kahinan tai kuulla afrikkalaisen ligoloinnin helisevän soinnin. Jakaranda haluaa omalta osaltaan olla viemässä evankeliumia ja lähetysaatetta eteenpäin sekä jakaa lähetyskentiltä saatua musiikillista rikkautta sekä Suomessa että ulkomailla. Pyhäkoulu on 3 12-vuotiaiden lasten aivan oma kirkko. Pyhäkoulussa kerrotaan meitä kaikkia rakastavasta Taivaan Isästä, lauletaan, joskus retkeillään ja tehdään tehtäviä Raamatun kertomuksista ja muista tärkeistä asioista. Pyhäkoulut ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Jakaranda Jakarandan uskollinen yleisö koostuu eri-ikäisistä kuulijoista nuorille löytyy sykettä ja eksotiikkaa, vanhemmille tunnelmia, a capella -laulua ja kauniita melodioita. Tervetuloa hetkeksi keskelle afrikkalaisia tunnelmia! 7

8 Seurakuntahallinto uudistuu saaristokaupungin myötä Suomalainen hallinto lienee keskellä historiansa suurinta muutosprosessia, kun kuntajako muuttuu radikaalisti muutaman lähivuoden aikana. Lähes joka päivän sanomalehdissä ja uutisissa on selostuksia kuntien kannanotoista kuntaliitosasiassa. Kunta- ja palvelurakenteen muutos heijastuu väistämättä seurakuntarakenteisiin. Kirkkolain mukaan kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka ja seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Seurakuntien määrä maassamme on laskenut tällä vuosituhannella useilla kymmenillä. Vuonna 2000 seurakuntia oli 587, ja tämän vuoden alussa 517. Osa muutoksista liittyy meneillään oleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, osan taustalla on muita syitä. Elokuun lopulla syntyi ns. saaristokaupunki, kun Velkuan lisäksi Rymättylä ja Merimasku päättivät kuntaliitoksesta Naantaliin. Näin v syntyvä uusi Naantali saa tuhansia uusia asukkaita, väkiluku on liitoksen jälkeen yhteensä noin Seurakuntalaisten väkilukukin noussee paikkeille. Useita vaihtoehtoja tarjolla Seurakuntarakenteen muutoksessa on useampi mahdollisuus, sillä seurakuntien ei ole pakko automaattisesti liittyä yhdeksi, yhteiseksi seurakunnaksi, vaikka kunnat näin tekisivätkin. Kirkkolaki tarjoaa vaihtoehtoja, joista yksi on Turusta tuttu seurakuntayhtymä. Eli jos seurakunnat pysyvät itsenäisinä jatkossakin, niin lain mukaan yhden kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Jos seurakunnat yhdistyvät yhdeksi, voidaan omaa identiteettiä ylläpitää kappeliseurakunta- tai seurakuntapiirimallia toteuttaen. Kappeliseurakunnalle valitaan neuvosto, jonka jäsenet ovat sen alueen asukkaita. Seurakuntapiirillekin valitaan neuvosto, joka taas luonteeltaan toimii kuin seurakunnan eri työalojen johtokunnat. Naantalin uutta seurakuntarakennetta valmistelemaan on valittu kaksi asiantuntijaa ja nimetty työryhmä. Historian vaiheet Molemmat uudet kumppanit ovat vanhoja seurakuntia, Rymättylä jo keskiajalta itsenäinen, Merimasku on seurakuntana vasta myöhemmin itsenäistynyt. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Merimaskusta ovat vuodelta Merimaskun nimi viittaa Maskuun ja se on ollutkin alun perin osa Maskun hallintopitäjää. Seurakuntayhteys oli 1500-luvun lopulta alkaen Naantaliin ja oikeushallinnossa Merimasku kuului 1600-luvulta alkaen Rymättylän käräjäkuntaan. Vuoden 1865 Kunnallislain yhteydessä Merimaskusta tuli oma kunta ja kirkkoherrakunnaksi se muodostui vuonna Merimaskun kirkko on vanhin puukirkko arkkihiippakunnassa. Aiempi puukirkko oli lyhytikäinen 1600-luvun rakennus. Isonvihan jälkeen vuonna 1726 valmistui nykyinen kirkko. Esineistöä kirkossa on vanhemmalta ajalta, mm. saarnatuoli ja puulampetit on lahjoitettu seurakunnalle 1600-luvun lopulla. Apostoli Jaakobille pyhitetyn Rymättylän kirkon arvellaan joidenkin tutkimustietojen nojalla rakennetun 1300-luvun alussa. Keskiaikaisten kivikirkkojen ajanmäärityksissä on paljon häilyvyyttä. Professori Markus Hiekkanen on eräässä haastattelussaan pitänyt juuri Rymättylän kirkkoa yhtenä parhaista keskiaikaisten kivikirkkojen edustajista Historia kertoo, että 1450-luvulla piispa Olavi Maununpoika Tavast, jonka sukulaisia asui mm Taipaleessa, tarkasti Rymättylän seurakunnan. Kautta aikain Rymättylä on ollut itsenäinen saaristoseurakunta. Naantalin kirkkoherra olisi halunnut liittää Rymättylän Naantaliin v ja satakunta vuotta myöhemmin ehdotettiin kuninkaalle, että Merimasku liitettäisiin Rymättylään, mutta kumpikin hanke raukesi. Yhteistyö- ja liitoshankkeet eivät siis ole tämän ajan keksintöjä. Vahvan identiteetin saaristoseurakunnat Merimaskun seurakunnan talouspäällikkö Hanna Lehdon mukaan lapsi- ja nuorisotyötä on yllin kyllin, koska seurakuntaan muuttaa nuoria perheitä. Merimaskussa rakennustoiminta on varsin vilkasta. Samoin vanhuksia seurakunnassa on paljon eli diakoniatyölle on runsaasti haasteita. Sen sijaan keskiikäiset ovat varsin vähän seurakunnassa näkyvillä. Seurakunta-aktiivisten ikäjakautuma muistuttaakin tiimalasia. - Lämmin, kodikas ilmapiiri on tyypillinen Merimaskun seurakunnan ominaisuus, kehuu Hanna Lehto. Yhteys työntekijöiden ja seurakuntalaisten kesken on suora ja mutkaton. Seurakuntalainen voi ottaa yhteyttä suoraan kehen tahansa työntekijään ja voi olla varma että asia hoituu eteenpäin sille, jolle se oikeasti kuuluu. Rymättylä puolestaan tuo yhteistyöhön mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti osallistuvan, veisaavan seurakunnan. Kirkkoherra Ilkka Pärssinen kertoo: - Rymättylän seurakunta on tunnetusti jäsentietoinen kirkkopitäjäyhteisö sanan laajassa mutta myös syvähuokoisessa kulttuurisessa merkityksessä. MERIMASKU RYMÄTTYLÄ NAANTALI Kunnan väkiluku n n Seurakunnan n n jäsenmäärä Kirkollisveroprosentti 1,7 1,75 1,15 Työntekijöitä 4 kokopäiväistä, 5 kokoaikaista 37 päätoimista 5 osa-aikaista 2 kesätyöntekijää 4 kausityöntekijää Kirkkovaltuuston jäsenmäärä Toimitiloja Kirkko, seurakuntakoti, Kirkko, seurakuntatalo, Kaksi kirkkoa, pappila, ok-talo pappila, ent. rukous- seurakuntakeskus, Lämpölä, kanttorila huone, partiokolona Nuhjalan srk.koti, Hakapellon kappeli Leirikeskus Hunkerin leirisaari leirikeskus Majakka Soiniemen Kirkkojärven rannalla leirikeskus Naantalin kirkko vihittiin birgittalaisluostarin kirkoksi 1462.

9 Merimaskun kirkko on vanhin kirkko arkkihiippakunnassa. - Seurakunnassa on tietoinen linjaus lapsi- ja perhetyön hyväksi. Tämä työ on saavuttanut laajan kontaktin erityisesti nuoriin aikuisiin ja uusiin paikkakunnalle muuttaneisiin perheisiin. Rymättylä suuntautuu myös ulospäin: lähetystyöllä on nykyään esimerkiksi Gambian yhteyksiä yksityisenä maanviljelyksen kehitysapuna, Hannulan herätyksen muisto on edelleen elävää. Turismi ja kansainväliset kirkkoyhteydet nivoutuvat erityisesti Espanjan Santiago de Compostelan Jaakob-pyhiinvaellusperinteeseen. Haasteita keskushallinnolta Kirkkohallituksen asettama Seurakuntarakennetyöryhmä pyrkii virittämään keskustelua rakenneuudistusten suunnasta ja tavoitteista. Työryhmä kutsuu seurakuntia analysoimaan mikä on kirkon oman perustehtävän toteuttamista tulevassa toimintaympäristössä. Rymättylän, Merimaskun, Naantalin ja Velkuan muodostama kokonaisuus on maantieteellisesti melko yhtenäinen ja yhteistyötä on vanhastaan tehty hyvässä hengessä. Näin ollen lienee helppo toteuttaa työryhmän ajatus seurakunnan lähiyhteisöluonteesta: Vaikka seurakunnasta tulisi yksi suuri seurakunta, voi kuitenkin lähiyhteisönä olla seurakuntapiiri tai kappeliseurakunta. Seurakuntayhteisön on uusissakin oloissa tarpeen pitää yllä paikallisidentiteettiä, jonka kautta seurakuntalainen hahmottaa kuulumistaan tiettyyn alueyhteisöön. Tätä tukevat omaleimainen toiminta, nimi ja symbolit. Leena Winter Rymättylä oli jo keskiajalla itsenäinen seurakunta. Leena Winter Leena Winter Naantalin seurakunta ympäristödiplomiseurakunta Naantalin seurakunnalla on kirkkohallituksen joulukuussa 2004 myöntämä ympäristödiplomi. Diplomi on voimassa neljä vuotta eli vuoden 2008 loppuun. Naantalin seurakunta on nyt aloittanut valmistelemaan Kirkon ympäristödiplomin uusintahakua. Diplomia uudistettaessa selvitetään lisäksi miten voimassaolevan ympäristöohjelman tavoitteet on toteutettu. Hiippakunnan auditoija katselmoi seurakunnan ja tuomiokapituli esittää kirkkohallitukselle diplomin myöntämistä. Kirkon ympäristödiplomijärjestelmän avulla seurakunta voi parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa, mutta myös muutoin tehostaa toimintaansa. Toimivan ympäristöjärjestelmän lähtökohtana on kirkkoneuvoston ilmaisema tahtotila: meidän seurakuntamme haluaa olla esimerkillinen suhteessa luontoon ja ympäristöön. Toimiva ympäristöjärjestelmä johtaa siihen, että kaikki seurakunnan toimintaan osallistuvat tietävät oman toimintansa ympäristövaikutukset ja myös mahdollisuutensa vaikuttaa kehitykseen. On monia syitä miksi seurakunnan tulisi tehdä ympäristötyötä. Maailma on uskottu meidän käsiimme ja meille on annettu oikeus viljellä, mutta myös velvollisuus varjella luomakuntaa. Tämä on ympäristötyön kaikkein tärkein syy. Tekemällä ympäristötyötä elämme käytännön teoin todeksi omaa julistustamme Jumalasta Luojana. Samalla etsimme myös kustannussäästöjä ja tehostamme resurssien käyttöä. Tavoitteena on, että ympäristöasiat nivoutuvat osaksi päivittäistä normaalia toimintaa. Ympäristödiplomeja on myönnetty vuodesta 2001 lähtien yhteensä 29 ja niistä on voimassa 27. Diplomin piirissä on tällä hetkellä 82 seurakuntaa. Syysseminaari Portti Kiinni Naantalin Seudun Päihdeongelmaisten Tuki yhdistys- Waihtoehto ry. järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kaikille kiinnostuneille sekä alan työntekijöille ja päättäjille suunnatun Syysseminaarin jossa käsitellään päihteiden käytön ja päihdekuntoutuksen tilannetta Turun seudun läntisten kuntien alueella. Tilaisuus järjestetään lauantaina kello Naantalissa. Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. Aamupäivän aikana kuullaan sosiaali-ja terveystoimen sekä poliisin alustuksia päihteiden käytön ja kuntoutuksen tämän hetken tilanteesta. Iltapäivällä tutustumme päihdeongelmista kärsivien perheiden ja heidän läheistensä tilanteeseen ja eri tukimuotoihin. Tilaisuus on osanottajille maksuton. Päivän aikana on mahdollisuus lounastaa omakustannushintaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 25.9 mennessä sähköpostitse waihtoehto@gmail.com, puhelimitse tai tekstiviestillä numeroon Katso myös com

10 S e u r a k u n n a s s a t a p a h t u u Jumalanpalvelukset kirkossa Jumalanpalvelukset Naantalin kirkossa klo 10 SYYSKUU Su sanajumalapalvelus Jeesus antaa elämän. Marja Ruuska, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Su perhemessu. Mikkelin päivä Jumalan sanansaattajat. Leena Flander, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. Kerhonohjaajien siunaaminen. Lietsalan koulun lauluryhmä, joht. Ilona Haulisto. Kirkkokahvit. LOKAKUU Su messu Birgitanpäivä, vanhusten kirkkopyhä. Rakkauden kaksoiskäsky. Ensio Ruskovuo, Leena Flander, Koraalikuoro, johtaa Kari Vuola. Su messu Usko ja epäusko. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen, kirkkokuoro. Su sanajumalanpalvelus Jeesuksen lähettiläät. Leena Flander, Kari Vuola. Su messu. Herättäjän kirkkopyhä. Uskon perustus. Jaakko Löytty, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Turun kristillisen opiston lauluryhmä, joht. Outi Rantala. Messun jälkeen keittolounas seurakuntakeskuksessa. Lapsityön syksyn toimintaa Lastenhoitoparkki maanantaisin seurakuntakeskuksessa klo 9-12 hinta 2/e/perhe. Ilmoittautuminen edellisellä viikolla puh Ensimmäisen lapsen saaneitten ryhmä seurakuntakeskuksessa maanantaisin klo Päiväkerhot: tiistaisin - seurakuntakeskuksessa klo vuotiaat ja klo vuotiaat - Nuhjalan seurakuntakodissa klo vuotiaat. keskiviikkoisin - seurakuntakeskuksessa klo vuotiaat torstaisin - seurakuntakeskuksessa klo vuotiaat ja klo vuotiaat. - Nuhjalan seurakuntakodissa klo vuotiaat. Huom! Päiväkerhoihin voi vielä ilmoittautua Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa keskiviikkoisin klo 12. Tule virkistymään Pyhän Ehtoollisen äärelle ja ammentamaan voimia arkeen! MARRASKUU La sanajumalanpalvelus Pyhäinpäivä, pyhien yhteys. Ensio Ruskovuo. Kari Vuola. Hartaus klo 15 Hakapellon kappelissa. Kari Vuola. Omaisten ilta klo 18 kirkossa. Miika Hartikainen ja kirkkokuoro. Su perhemessu Antakaa toisillenne anteeksi. Mukana Aino-tytöt ja Laaksonlapset, joht. Arja Kastinen. Marja Ruuska, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Kirkkokahvit. Su messu Kahden valtakunnan kansalaisena. Leena Flander, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen Su sanajumalanpalvelus Valvokaa! Marja Saantola, Kari Vuola, Koraalikuoro. Su messu Kristus, kaikkeuden Herra. Jyrki Rautiainen, Marja Ruuska, Miika Hartikainen. Musiikkia Naantalin kirkossa Su klo Nyt, aina ja ikuisesti Uuden suomalaisen kirkkomusiikin konsertti. Kaija Nuoranne, sopraano, Nicholas Söderlund, bassobaritoni, Tuomas Tainio, lyömäsoittimet, Ville Urponen ja Kari Vuola, urut. Ohjelmisto: Kortekangas, Linkola, Linjama, Kerko, Kaipainen. Liput 10/5. Yhteistyössä Turun IV Urkujuhlien kanssa. Perhekerho perjantaisin klo seurakuntakeskuksessa ja maanantaina ja klo Nuhjalan seurakuntakodissa. Perhekerhoihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedustelut: lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus p , tuulikki-palonen-poikkeus@evl.fi, seurakuntakeskuksen lastenohjaajat p tai Nuhjalan lastenohjaajat p / Gospel-jumppa kaiken ikäisille Joka keskiviikko klo 18 seurakuntakeskuksessa. Vetäjänä fysioterapeutti Heli Gustafsson. Tervetuloa hikoilemaan reippaan hengellisen musiikin tahdissa! Tiedustelut: seurakuntapastori Marja saantola, p , marja.saantola@evl.fi Sanan ja rukouksen ilta Järj. Israel-työ ry/esa Keuru ja klo 18 Kohtaamispaikalla. Ke klo urkukonsertti. Hans Fagius (Ruotsi) Ohjelmisto: Bach. Ohjelma 5 Su 2.12 klo adventtikonsertti. Nuorisokuoro Laurus (Vantaa), joht. Heidi Harinen. Ohjelma 5 Tilaisuuksia Velkualla SYYSKUU Su klo 13 sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa LOKAKUU Su 7.10 klo 13 messu Velkuan kirkossa Ke klo ystäväpiiri Kummelissa Su klo 16 Ruusunmarjatkuoron konsertti Velkuan kirkossa Su klo 13 sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa MARRASKUU La klo 13 pyhäinpäivän messu Velkuan kirkossa Ke klo ystäväpiiri Kummelissa Su klo 13 sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa Pe klo 13 adventtihartaus Kummelissa Ehtoollishartaus Kummelissa kerran kuussa maanantaisin. Seuraa ilmoittelua Kuntatiedotteessa ja paikallislehdissä. Perheleiri Soiniemen leirikeskuksessa Aiheena: Perhe Raamatussa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: seurakuntapastori Marja Saantola, p , marja.saantola@evl.fi EU -ruokaavustukset Kasseja jaetaan diakoniatoimistossa joka toinen maanantai klo , 24.9., 8.10., , 5.11., , 3.12., Muulloin ajanvarauksella diakoniatyöntekijöiltä. Voimia hiljaisuudesta Taizé -iltahetket ja Naantalin kirkossa klo Rukousta, Raamatun sanaa, kynttilän valoa ja hiljaisuuden lauluja. Hiljaisuuden retriitti Soiniemen leirikeskuksessa Tule hiljaisuuden hoidettavaksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Leena Flander, p Näytelmä Mikael Agricolasta, Kustaa Vaasasta ja Naantalin luostarista Teksti: Harri Raitis Ohjaus: Juha-Pekka Mikkola Kapellimestari: Jouko Valkonen Esitykset Naantalin kirkossa klo ja klo Kirkkokyydit syksyllä 2007 Reitti: klo 9.10 Karvetink. Teräsk. Vanha Vantont. Maskunt. Isotalont. n. klo 9.20 Nuhjalant. Soinistent. n. klo 9.30 Kurkelank.- Aurinkot.- Venevalkamant.-Teljent.-Lukkarinkadun iso parkkipaikka Piispant. n. klo 9.40 Aurinkosäätiön palv.talo Myllynkivent. Luostarink. kirkko. Paluukuljetus. Edestakainen matka 2. Kyydityspäivät: 2.9., 4.11., Lisäksi Vanhusten kirkkopyhään ja lounaalle kuljetus Vanhusten tuen toimesta. Tarkemmat tiedot Vanhusten Tuen tiedotteissa. Raamattupiiri Aurinkosäätiön palvelutalon kabinetissa klo seuraavina perjantaina: 28.9., , 26.10, ja Vetäjänä pastori Ensio Ruskovuo. Syksyn aikana käsitellään profeetta Sakariaan kirjaa. Kaikki tervetulleita! Avoinna ma-to klo seurakuntakeskuksessa. Kahviossa pannu kuumana, kirpputorilta löytöjä pikkurahalla! Viikko-ohjelmaa: Tarkemmat tiedot diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet p Hyvää huomenta naantalilaiset tiistaisin klo Äiti Teresan peittotalkoot keskiviikkoisin klo Rummikup-pelin pelaamista keskiviikkoisin klo Lukunurkka maanantaisin kerran kuukaudessa klo 14 Askartelua maanantai 17.9., ja klo 11 Avoin runopiiri torstaisin, kerran kuukaudessa klo 14 Yhteislaulua kerran kuukaudessa torstaisin klo , Lähetyksen syksyn toimintaa Paluujuhla klo 15 seurakuntakeskuksessa. Mukana Helena Leino, Nurmen perhe, Tia Raunio ja tansanialaisia vieraita. Lähetysjuhla klo 15 seurakuntakeskuksessa. Jakarandakuoron konsertti. Liput 15e/13e/10e Lippuvaraukset: Naantalin Matkailu (02) tai tuntia ennen ovelta Kohtaamispaikka Israel-juhla klo 15 seurakuntakeskuksessa. Mukana Outi ja Tom Cappel. Adventtimyyjäiset klo seurakuntakeskuksessa. Lähetyksen piirit pyörivät parillisilla viikoilla: Merikirkkopiiri tiistaisin klo (alk ) Lähetyspiiri torstaisin klo (alk )

11 Rukouskalenteri Diakoniatyön syksyn toimintaa yhteislaulua vanhoja koululauluja. Laulattamassa Ruusunmarjat ja Leena Litzen vanhusten viikon kirkkopyhä ja lounas Seurakuntakeskuksessa Jumalanpalveluksen jälkeen klo 12 (Mukana Vanhusten tuki ry) Katso seurakuntatiedot. Diakoniatyö on mukana myös Ikäihmisten messuilla urheilutalolla kirkkokahvit vastuuviikon ja kirkon ulkomaanavun merkeissä Kohtaamispaikalla jumalanpalveluksen jälkeen. KUA-asiaa on mahdollista kuulla myös ti Hyvää huomenta naantalilaiset -tilaisuudessa adventtimyyjäiset seurakuntakeskuksessa klo vanhusten joulujuhla seurakuntakeskuksessa klo 12 Diakonian ryhmätoimintaa seurakuntakeskuksessa Inkeripiiri Tiistai 25.9., ja klo 13. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Vanhustenkerho Kerran kuukaudessa torstaisin klo 13. Tied. Minna Pykälämaa Potero Veteraanien keskusteluryhmä. Parillisten viikkojen torstaisin klo Tied. Annukka Vilenius-Anttila Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa kerran kuukaudessa keskiviikkoisin 12.9., , 7.11., Tied. Annukka Vilenius-Anttila Omaishoitajaryhmä Torstai 20.9., , ja klo 13. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Päihdenuorten läheisten ryhmä Tied. Anita Mäkilä Liikuntavammaisten ryhmä Kerran kuukaudessa alk klo 13. Tied. Minna Pykälämaa Vammaisten lasten vanhempien ryhmä kerran kuukaudessa tiistaisin. Tied. Annukka Vilenius- Anttila Sururyhmä Tied. Rovasti Leena Flander p tai diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet p Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä. (1 Joh. 5:14) Rukoilemme joka viikko naantalilaisten ja velkualaisten sekä yhteisen seurakuntamme puolesta. Leikkaa kalenteri talteen, kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. Rukousaiheet löytyvät viikoittain myös seurakunnan nettisivuilta osoitteesta: www. naantalinseurakunta.fi/ rukouskalenteri. Rukoilemme seuraavien asioiden puolesta: Vko 39 ( ) lapsille enkelin varjelusta leikkeihin ja koulutielle sekä tietoisuutta suojelusenkelin vierellä kulkemisesta. Vko 40 ( ) että osaisimme ja jaksaisimme rukoilla meille tärkeiden ihmisten ja asioiden puolesta. Vko 41 ( ) yksinäisten vanhusten puolesta. Vko 42 ( ) perheiden ja koululaisten syysloman puolesta. Vko 43 ( ) meidän uskossa heikkojen puolesta. Vahvista meitä, Jeesus. Vko 44 ( ) lohdutusta ja vierellä kulkijoita niille, jotka ovat hiljattain menettäneet läheisen ihmisen. Vko 45 ( ) isyyden vahvistumista yhteiskunnassamme ja isien fyysisen ja henkisen läsnäolon lisääntymistä perheissämme. Vko 46 ( ) naantalilaisten ja velkualaisten nuorten puolesta. Vko 47 ( ) Kristuksen läsnäoloa koteihimme ja kaupunkiimme. Vko 48 ( ) että osaisimme kaiken jouluhumun keskellä hiljentyä joulun Herran odotukseen. Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa Diakonissa Annukka Vilenius-Anttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö Puhelin: annukka.vilenius-anttila@evl.fi Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö Puhelin: minna.pykalamaa@evl.fi Diakoni Anita Mäkilä Päihde- ja mielenterveystyö Puhelin: anita.makila@evl.fi Tavattavissa myös Karvetin Klubitalolla parill.viikkojen ti klo ja Päiväkeskus Tuulentuvassa paritt. viikkojen to klo Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Omaishoitajat Puhelin: mari.syrjakoski-vuollet@evl.fi Diakoniatoimistossa (Piispantie 2) päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo Herättäjän kirkkopyhä Naantalissa sunnuntaina Klo 10 messu Naantalin kirkossa. Saarna: Herättäjä-yhdistyksen aluesihteeri Jaakko Löytty. Liturgia: Kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Turun kristillisen opiston opiskelijoiden lauluryhmä, joht. Outi Rantala. Messun jälkeen seurakuntakeskuksessa keittolounas ja herännäisseurat, joissa puhuvat Jaana Rantala, Esko Laine, Heikki Palmu, Jaakko Löytty ja Jyrki Rautiainen. Nyt, aina ja ikuisesti uuden suomalaisen kirkkomusiikin konsertti Naantalin kirkossa sunnuntaina klo Olli Kortekangas (s. 1955) Messu Viisi laulua Raamatusta sopraanolle ja uruille (1993) Jukka Linkola (s. 1955) Magnificat et Gloria (Naantalin seurakunnan tilaus 2006) Jyrki Linjama (s. 1962) Blues-kantaatti (2007) Harri Kerko (s. 1968) Kaksi laulua kokoelmasta Neljä sakraalia laulua baritonille ja uruille (2006) Jouni Kaipainen (s. 1956) Reunion Confirmed Passacaglia uruille, op. 71 (Naantalin seurakunnan tilaus 2004) Jyrki Linjama Tulkaa, palatkaamme 1. Pääsiäispäivän lektio (Naantalin seurakunnan tilaus) Kaija Nuoranne, sopraano Nicholas Söderlund, bassobaritoni Tuomas Tainio, lyömäsoittimet Ville Urponen ja Kari Vuola, urut Liput 10/5 Yhteistyössä Turun IV Urkujuhlien kanssa Kuka peilistä kurkistaa? Naantalin seurakunta järjestää yhteistyössä Naantalin kaupungin ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa koko lasten liikunnallisen seikkailutapahtuman Kuka peilistä kurkistaa. Valtakunnallisesti tapahtumaa koordinoivat Lasten Keskus sekä Poikien ja Tyttöjen Keskus. Kuka peilistä kurkistaa on jo 12. liikunnallinen perhetapahtuma Naantalissa. Edeltäviä vastaavia tapahtumia on ollut mm. Lasten oma Nooan Arkki, joka saavutti suuren suorion. Kuka peilistä kurkistaa -tapahtuma on tarkoitettu 0-12 vuotiaille lapsille ja se toteutetaan rastipolun/ temppuradan ja näytelmän avulla. Tapahtumassa myös askarrellaan. Vauvoille on oma musiikkituokio oheistoimintapisteessä seurakuntakeskuksessa. Koko tapahtuma muodostaa seikkailun, jossa liikutaan Egyptin maisemissa ja Vanhan testamentin tuttujen kertomusten maailmassa. Tapahtuman kehyskertomus perustuu Joosefin elämään. Tapahtuma alkaa Naantalin lukion auditoriosta näytelmällä. Viimeinen rastitehtävä on seurakuntakeskuksessa, jossa on myös mahdollista ostaa keittolounasta. Muuten tapahtuma on maksuton. Osa seikkailusta tapahtuu ulkona, joten seikkailua varten kannattaa pukeutua säänmukaisesti. Lapsen turvallisuudesta vastaa lapsen oma aikuinen koko tapahtuman ajan. 11

12 "Lue Raamattua! Siellä sanotaan, että kun Herra käskee palvelijan mennä, niin palvelija menee. Se on jumalallinen järjestys ja Ruotsin valtakunnan järjestys." esityksessä varauksia oli viitisenkymmentä, mutta lopulta kirkossa istui kaksisataa ihmistä, eli järjestäjien katsojatavoite on jo ylitetty. Yönäytäntö lokakuussa Koska lokakuun 6. päivän eli Birgitan viikonlopun näytös on jo lähes täynnä, ollaan nyt järjestämässä ylimääräistä "yönäytöstä" samalle illalle, kello 21:een. Se on tällä erää viimeinen mahdollisuus Armon laakson aarteen näkemiseen Näytelmä on tuntunut saavan vastakaikua niin nuorissa kuin vanhoissa. Useille se on avannut Agricolan poliittista puolta uudella tavalla. Näyttelijät ovat myös saaneet erityiskiitosta, ja ansaitusti. Turun Sanomien kriitikko Erkki Kanerva vertasi teosta englantilaiseen salapoliisisarjaan, mikä oli Mikkolan mielestä yllättävä mutta miellyttävä rinnastus. Eräs seurakunnan työntekijä sanoi tämän olleen vaikuttavin esitys, jonka hän on kirkossa uransa aikana nähnyt, kertoo Mikkola. Oikeat korostukset Armon laakson aarre oli menestys AGRICOLA: Ymmärrän kyllä, ettei Herran Pyhää Ehtoollista tarjota mistä kaukalosta tahansa, mutta miksi Pyhän Sanan tulisi olla verhottu jalokivin ja kultakoristein? ABBEDISSA: Juuri Pyhyyden tähden. AGRICOLA: Pergamentti ja muste riittävät aivan hyvin. Pyhyys on sanan sisällössä, ei komeassa ulkokuoressa. MARTTI (kalastaja): Onhan ulkoasullakin merkitystä. Tavallisen komeissa kamppeissa piispakin poseeraa. AGRICOLA: Jumalan sana on todellinen aarre, jonka evankeliumin valo kirkastaa meille. Esitykset onnistuivat ohjaajatuottaja Juha-Pekka Mikkolan mielestä paremmin kuin hyvin. Agricolan juhlavuoden kirkkonäytelmä "Armon laakson aarre" huipensi Naantalin seurakunnan kesän, kun kahtena elokuisena iltana Naantalin kirkon tornista soitettu iltavesper kutsui kansaa 450 vuoden taakse luostarin hämärään. Naantalin kirkko muuttui hetkeksi Armonlaakson birgittalaisluostariksi, jossa Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa kohtasivat. Voimme nähdä näytelmän vielä klo 19 ja 21 Naantalin kirkossa. Koko työryhmä teki harkittua ja hyvää työtä, näkyvää ensi-iltapaniikkia ei ollut kellään. Ohjaajana iloitsen teoksen näyttämöllepanosta ja tuottajana järjestelyjen onnistumisesta. Ensi-illassa oli ongelmia äänentoiston kanssa, mutta saimme ne korjattua, listaa Mikkola Ensi-ilta oli vaikuttava Ensi-iltana oli hieno auringonlasku. Kun kirkon ovet avattiin ja yleisö päästettiin sisään, pitkä valokiila kulki pitkin keskikäytävää, mikä oli puhuttelevaa. Ohjaaja jännitti sen verran, että lähinnä kuuntelin esitystä pihan puolelta, purin hampaita siellä, Mikkola tunnustaa. Ensi-illassa oli 340 katsojaa. Järjestäjät olivat varautuneet ottamaan sisään maksimissa kolmesataa henkeä, mutta ihmiset halusivat istumaan myös katvepaikoille. Toisessa "Tämä on lahja Roomasta." Tuottaja-ohjaaja Juha- Pekka Mikkola, kirjailija Harri Raitis, abbedissa (Ulla Korpela) ja kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Mukana elämäsi kaikissa vaiheissa Naantalin seurakunta Näytelmän kirjoittaja Harri Raitis oli näytösten jälkeen tyytyväinen mies. Ohjaaja ja näyttelijät olivat saaneet tekstistä esiin juuri ne korostukset, joita siihen olin pannut, kiittelee Raitis. Monen katsojan kanssa juttelin, ja yleinen ajatus tuntui olevan, että Agricolasta on nostettu esiin aivan uusi puoli. Kirjailija Raittiin mielestä perinteisesti korostetaan Mikael Agricolan vaikutusta suomenkieleen ja uskonpuhdistukseen, mutta jätetään vähemmälle huomiolle ajan virtaukset ja se mihin historialliseen tilanteeseen hänen työnsä sijoittui. Silloinkin ajallisen ja ajattoman puristuksessa Kirkkoherra Jyrki Rautiainen kertoo, että seurakunnan toiminnan tämän vuoden painopisteeksi on asetettu Agricola. Nyt tuntuu siltä, että näytelmä täyttää sen tehtävän. Kysymyksessähän on keskeinen historian näkökulma, joka koskettaa tätäkin päivää. Ajallinen ja ajaton ovat vastakkain. Itsekin elämme tässä puristuksessa, Rautiainen sanoo. Kirkkoherran mielestä näyttää siltä, että esityskertoja suunniteltaessa oltiin liian varovaisia ja hän toivoo mahdollisimman monen naantalilaisen vielä näkevän näytelmän. Margit Virkkala Naantalin seurakunta Osoite: Seurakuntakeskus, Piispantie 2, Naantali Kirkkoherra Jyrki Rautiainen p , Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-13 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Vs. toimistosihteeri Auli Arvelin p Toimistosihteeri Päivi Kummila p Pappien yhteystiedot: Ensio Ruskovuo p Marja Saantola p Marja Ruuska p Leena Flander p Taloustoimisto ma-pe klo 9-13 Talousjohtaja Jorma Koivula p , Palkat, hauta-asiat Heli Ylikleemola p Kirjanpito, Merja Läksy p Toimistotyöntekijä Jukka Nurmi p Kanttorit Kari Vuola p Miika Hartikainen p Diakoniatoimisto Päivystys ma ja ke klo 9-11 (muuna aikana sopimuksen mukaan) Minna Pykälämaa, p Mari Syrjäkoski-Vuollet, p Anita Mäkilä p , Annukka Vilenius-Anttila p , Nuorisotoimisto (DiPoli) p Aino Ranta p Johanna Erkkilä p Timo Havukainen p Lapsityöntoimisto (srk-keskus) p Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen- Poikkeus p Päiväkerhot Srk-keskus Jaana Härmä, Tarja Lehto p Päiväkerhot Nuhjala p Tellervo Lehtonen, Kirsti Koskenoja p Leena Koskinen, Sisko Vainio p Kiinteistöt Kiinteistötoimenhoitaja Pekka Airas p Kirkko Seurakuntamestari Ritva Mannelin p Seurakuntamestari Liisa Suominen p Hautausmaanhoitaja Pekka Suominen p Velkuan kirkko Seurakuntamestari Ilkka Puonti p Seurakuntakeskus, keittiö Emäntä Anni Nieminen p Soiniemen leirikeskus p Tiedotustoimisto Tiedottaja Margit Virkkala p , Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos p ,