Vantaan lukioiden ja ammattiopisto Varian. Arviointiraportti

Transkriptio

1 Vantaan lukioiden ja ammattiopisto Varian Arviointiraportti 2013

2

3 Sisällys ESIPUHE TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA KOULUTUSTAKUU Aloituspaikat ja peruskoulun päättävien ikäluokka Aloituspaikkojen määrä suhteessa peruskoulun päättävien määrään Kevään yhteishaussa hakeneiden ensisijaiset hakutoiveet Koulutustakuu Vantaalaisten perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen LUKIOKOULUTUS Hakeminen kevään yhteishaussa Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa lukion aloituspaikkoihin Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Uudet opiskelijat Lukioihin valitut lukuaineiden alimman keskiarvon mukaan Lukioihin valitut sukupuolen mukaan Lukioihin valitut vieraskieliset Lukioihin valitut vieraskuntalaiset Opiskelijamäärät Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen Sijoittuminen opintojen jälkeen Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset Rahoitus Kustannukset Aikuisten lukiokoulutus VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: NUORISOKOULUTUS Hakeminen yhteishaussa Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa Varian aloituspaikkoihin Ensisijaiset hakijat sukupuolen mukaan Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus pääkaupunkiseudulla Uudet opiskelijat nuorten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Uudet opiskelijat nivelvaiheen koulutuksissa Opiskelijamäärät Järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opiskelijamäärät Varian koulutuslinjojen mukaan Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen Opintojen läpäisy: opinnot tavoiteajassa suorittaneet Keskeyttäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Suoritetut tutkinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa Sijoittuminen opintojen jälkeen Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus ja kustannukset Rahoitus Kustannukset VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: AIKUISKOULUTUS Ammatillisen aikuiskoulutuksen eri muodot Variassa Opiskelijamäärä Suoritetut tutkinnot YHTEENVETO VUODESTA

4 ESIPUHE Tämä raportti esittelee Vantaan kaupungin järjestämän toisen asteen koulutuksen arviointituloksia vuodelta Arviointiraportti on järjestyksessään yhdeksäs ja se käsittelee Vantaan suomenkielisiä päivälukioita ja Vantaan ammattiopisto Variaa. Lisäksi raportissa tarkastellaan lyhyesti aikuislukiota ja etälukiota sekä Varian ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Arviointiraportin tavoitteena on tuottaa tietoa Vantaan lukiokoulutuksen ja Vantaan ammattiopisto Varian ammatillisen koulutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta sekä koulutukselle asetettujen valtakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden saavuttamisesta. Raportti palvelee myös koulutuksen järjestäjää ja oppilaitoksen henkilöstöä toiminnan kehittämisessä. Arviointiraportti on osa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitosten sisäistä arviointia. Raportin sisältämien tietojen avulla voidaan arvioida lukioiden ja ammattiopisto Varian nykytilaa ja kehittymistä pidemmällä aikavälillä sekä strategiassa olevien tavoitteiden saavuttamista. Vantaan oppilaitosten tietojen suhteuttaminen koko maan tai pääkaupunkiseudun vertailutietoihin tuottaa myös tärkeän näkökulman arviointiin. Arviointiraportit antavat osaltaan hyvän kuvan siitä, missä asioissa toisen asteen koulutukselle asetetut tavoitteet on Vantaalla saavutettu ja missä on vielä parantamisen varaa. Kaiken kaikkiaan vantaalaiset oppilaitokset ovat monissa kohdin saavuttaneet valtakunnallisesti verraten hyviä tuloksia. Koulutustakuun toteutuminen on yksi tärkeistä tavoitteista Vantaalla ja tilastot osoittavat, että siinä on onnistuttu. Lähivuosina toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat toisen asteen koulutukseen. Vuonna 2014 uudistetaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Vuonna 2015 uudistuu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Uudistuksessa kasvatetaan tuloksellisuusrahoituksen painoarvoa ja tavoitteena on parantaa läpäisyä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Myös lukiokoulutus uudistuu: vuonna 2016 suunnitelmissa on ottaa käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako sekä toteuttaa ensimmäiset ylioppilaskokeet sähköisesti. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan Tavoitteena on tuoda tuloksellisuusrahoitus osaksi valtionosuusrahoitusta. Hallituksen tavoitteena on myös nostaa oppivelvollisuusikää vuodella. Uudistukset ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta myös haastavia ja vaativat paljon hallinnollista valmistelutyötä. Kuntien näkökulmasta lisähaasteen tuo myös valtionosuusrahoituksen supistuminen lähivuosina. Tulevaisuuteen varautuminen ja ennakointi edellyttävät toimintaympäristön huolellista arviointia, johon tämä arviointiraportti tuo tärkeän lisäpanoksen. Arviointiraportin ovat koonneet opetustoimen suunnittelija Katariina Kovanen-Piippo, opetustoimen suunnittelija Jaakko Turpeinen, toimistosihteeri Leena Komulainen, hallintosihteeri Marjo Pihlaja, opetustoimen suunnittelija Hanna Kukkonen ja kehittämispäällikkö Marja Viljamaa. Vantaalla Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 3

5 1. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA KOULUTUSTAKUU 1.1. Aloituspaikat ja peruskoulun päättävien ikäluokka Aloituspaikkamäärien mitoittamisen taustatietona käytetään peruskoulun päättävien oppilasmääräennusteita. Alla kuvataan peruskoulun päättävien määrä Vantaalla vuosina Vuosien tiedot on saatu edellisen syksyn 9. luokkalaisten lukumäärätilastoista. Siitä eteenpäin tiedot perustuvat laskentapäivän mukaisiin perusopetuksen oppilasmäärätietoihin, esim. vuoden 2016 päättävien määrä on sama kuin syksyn 2013 seitsemäsluokkalaisten määrä. Luvuissa ei ole ennakoitu mahdollisen muuttoliikkeen vaikutusta. Peruskoulun päättävät Peruskoulun päättävät Vantaalla. Vyörytetty virallinen oppilastilasto, vuosien tiedot edellisten vuosien tilastoista. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan vuotiaiden ikäluokka supistuu edelleen lähivuosina niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla ikäluokan on kuitenkin arvioitu lähtevän kasvuun vuosien aikana. Valtakunnallisesti kasvu on kuitenkin maltillisempaa eikä ikäluokan koon arvioida tarkastelujaksolla saavuttavan edes vuoden 2011 tasoa. 4

6 16-18-vuotiaiden ikäluokan ennustettu kehitys Väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Lähde: Tilastokeskus Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Helsingin seutu on laajempi ja siihen lukeutuvat edellä mainittujen lisäksi Keski-Uudenmaan kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo. Lähde: Helsingin seudun aluesarjat

7 Aloituspaikkojen määrä Vantaan ammattiopisto Variassa oli kevään 2013 yhteishaussa haettavana 861 opiskelupaikkaa. Varsinaisen haun sekä järjestetyn lisähaun jälkeen Variaan valittiin 903 opiskelijaa syksyllä 2013 alkaviin koulutusohjelmiin. Vantaan kaupungin suomenkielisten päivälukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian aloituspaikat kevään yhteishaussa vuosina Aloituspaikkojen määrä suhteessa peruskoulun päättävien määrään Peruskoulun päättävien ikäluokan pienemisestä johtuen aloituspaikkoja on viime vuosina ollut tarjolla yhä suuremmalle osalle nuoria. Suomenkielisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa Vantaan kaupungin lukioissa ja ammattiopisto Variassa oli keväällä 2013 tarjolla 2063 aloituspaikkaa. Vantaalaisia suomenkielisen perusopetuksen päättäneitä oli Laskennallisesti aloituspaikkoja oli siis 93 %:lle Vantaan yhdeksäsluokkalaisten ikäluokasta. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville varattiin yhteensä 248 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Muiden koulutuksen järjestäjien aloituspaikkoja oli Vantaalla 232 (Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuria, Työtehoseura ja Vantaan Steinerkoulun lukio). 1 Suomenkielisten perusopetuksen 9. luokan päättäneiden määrä Vantaalla vuonna 2013: vyörytetty virallinen oppilastilasto. Elokuussa 2013 päivitetty perusopetuksen 9. luokan päättäneiden määrä oli

8 Vantaan kaupungin suomenkielisten päivälukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian aloituspaikat kevään yhteishaussa vuosina Suomenkielisten perusopetuksen päättäneiden määrä Vantaalla: vyörytetty virallinen oppilastilasto, vuosien tiedot edellisten vuosien tilastoista Kevään yhteishaussa hakeneiden ensisijaiset hakutoiveet Vuonna 2013 vantaalaisista suomenkielisen perusopetuksen 9. luokan ja kymppiluokan päättävistä nuorista 55 % asetti yhteishaussa ensimmäiseksi hakutoiveekseen lukion ja 43 % ammatillisen oppilaitoksen. Ruotsinkielisistä oppilaista 66 % haki ensisijaisesti lukioon ja 34 % ammatilliseen oppilaitokseen. Vantaalaisten suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen 9. ja 10. luokan päättäneiden ensisijaiset hakutoiveet kevään yhteishaussa (%-osuus kaikista päättäneistä). Lähde: perusopetuksen oppilaanohjaajat. 7

9 1.4. Koulutustakuu Nuorisotakuun koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuuden lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Vantaalla koulutustakuu on täsmennetty siten, että Vantaan kaupunki takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle tutkintoon johtavan koulutuspaikan, paikan perusopetuksen lisäopetuksessa, valmistavassa koulutuksessa tai työpajassa. Vuonna 2013 Vantaan kaupungin tarjoamia lukioiden ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli 2 117, eli laskennallisesti 93 prosentille peruskoulun päättäneistä (2 274 hlöä). 2 Muiden koulutuksen järjestäjien aloituspaikkoja oli Vantaalla 232, joista Kauppiaitten kauppaoppilaitos Mercuriassa 174, Työtehoseurassa 32 ja Vantaan Steinerkoulun lukiossa 26. Kesällä 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vantaan kaupungille 380 uutta ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkaa, jotka otetaan käyttöön vuosina Vantaan ammattiopisto Variassa järjestettiin vuonna 2013 ensimmäisen kerran yhteishaku myös syksyllä, jolloin haussa oli 108 aloituspaikkaa. Koulutustakuun toteutumisen kannalta on tärkeää panostaa perusopetuksen päättävien ohjaamiseen. Kesäkuussa yhteishaun tulosten julkistamisen aikaan peruskoulujen oppilaanohjaajat ja Varian opinto-ohjaajat ohjaavat ilman paikkaa jääneitä nuoria. Koulujen kesäloman aikaan vuotiaita nuoria ohjataan Ohjauskeskus Kipinän kesäohjaamossa. Elo-syyskuussa perusopetuksen oppilaanohjaajat käyvät läpi kaikki perusopetuksen edellisenä keväänä päättäneet oppilaansa ja ovat tarvittaessa yhteydessä ilman opiskelupaikkaa jääneisiin. Heidät ilmoitetaan ohjauskeskus Kipinään edelleen ohjattaviksi. Ohjauskeskus Kipinään ja etsivälle työlle tehdään myös huolinuori-ilmoitus niistä alle 25-vuotiaista nuorista, jotka ovat keskeyttäneet tai eivät ole aloittaneet toisen asteen tutkintoa ja jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Peruskoulun päättäneet nuoret, jotka ovat jääneet ilman tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, voivat hakeutua erilaisiin valmistaviin koulutuksiin, ns. nivelvaiheen koulutukseen. Jos ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa jääneiden määrä kasvaa ennakoitua suuremmaksi, opetuslautakunta voi tehdä päätöksen mahdollisten lisäryhmien perustamisesta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuosina Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Vantaan osalta korkeita lukuja saattaa selittää vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten muuttoliike maakunnista työn ja koulutuksen perässä. Lisäksi on huomioitava, että yliopistokaupungeissa (esim. Helsinki ja Espoo) perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus kasvaa juuri muuttoliikkeen vuoksi suuremmaksi kuin muualla. 2 Sisältää ruotsinkielisen lukiokoulutuksen aloituspaikat (54) sekä ruotsinkielisten perusopetuksen päättävien oppilaiden määrän (82). Vantaan sivistystoimen tilastot

10 Lähde: Sotkanet Vantaalaisten perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Syyskuun alkuun mennessä vantaalaisista perusopetuksen päättäneistä nuorista 90 % pääsi tutkintoon johtavaan koulutukseen, 8 % valmistaviin koulutuksiin tai perusopetuksen lisäopetukseen ja alle 1 % sijoittui työpajoille, oppisopimuskoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään. Syyskuun alussa 35 nuorta oli ilman opiskelupaikkaa tai heitä ei tavoitettu. Kaikkien ilman paikkaa jääneiden ja tavoittamattomien nuorten tiedot ilmoitettiin Nuorten ohjauskeskus Kipinään (etsivä nuorisotyö). Peruskoulun päättävien sijoittuminen 2013 hlöä % Lukiokoulutus % Ammatillinen koulutus % Lisäopetus ja valmistavat koulutukset % Työpajat, oppisopimus, muu kiinnekohta 12 1 % Ilman paikkaa/ei tietoa 35 2 % Kaikki päättäneet yhteensä % Sisältää vain perusopetuksen 9. luokan päättäneet suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat. Lähde: Vantaan peruskoulujen oppilaanohjaajilta saatu tieto

11 Vantaalaisista perusopetuksen päättäneistä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden %-osuus Lähde: Vantaan peruskoulujen oppilaanohjaajilta elo-syyskuussa saatu tieto. Alla olevassa taulukossa kuvattu nivelvaiheen koulutus pitää sisällään ammatilliseen koulutukseen sekä lukioon valmistavat koulutukset sekä perusopetuksen lisäopetuksen. Muu sijoitus käsittää sijoittumisen nuorten työpajoille, oppisopimuskoulutukseen tai muun perustellun syyn välivuoden pitämiseen. 10

12 Vantaalaisista perusopetuksen päättäneistä muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen sijoittuneiden ja ilman paikkaa jääneiden %-osuus Lähde: Vantaan peruskoulujen oppilaanohjaajilta elo-syyskuussa saatu tieto Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen Nivelvaiheen koulutuksen 3 suorittaneista 80 % pääsi jatkokoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään. Kaiken kaikkiaan 39 nuorta jäi ilman opiskelupaikkaa tai heidän jatkosuunnitelmistaan ei ollut tietoa lukukauden alussa. Kaikkien ilman paikkaa jääneiden ja tavoittamattomien nuorten tiedot on ilmoitettu Nuorten ohjauskeskus Kipinään. Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen 2013 hlöä % Lukiokoulutus % Ammatillinen koulutus % Lisäopetus ja valmistavat koulutukset % Työpajat, oppisopimus, muu kiinnekohta 11 6 % Ilman paikkaa/ei tietoa % Kaikki suorittaneet yhteensä % Sisältää perusopetuksen lisäopetuksen, luva-koulutuksen, ammattistartin, akkukoulutuksen, mava-koulutuksen suorittaneet oppilaat. Lähde: Vantaan ammattiopisto Variasta saatu tieto Sisältää luvussa 3.3. määritellyt koulutukset. 11

13 2. LUKIOKOULUTUS 2.1. Hakeminen kevään yhteishaussa Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa lukion aloituspaikkoihin Vuoden 2013 yhteishaussa vantaalaisiin lukioihin haki yli 10 % enemmän ensisijaisia hakijoita kuin edellisvuonna. Alla olevan taulukon aloituspaikat lukion yleislinjan ja erityislinjan välillä on saattanut hieman muuttua lopullisen valinnan yhteydessä. Lukiokohtainen aloituspaikkamäärä ei kuitenkaan ole muuttunut. Lukio Aloituspaikat 2012 ja 2013 Ensisijaiset hakijat 2012 Ensisijaiset hakijat 2013 Muutos hak. määrä, % Lumon lukio ,0 % - yleislinja ,5 % - esittävän taiteen linja ,0 % Martinlaakson lukio ,7 % - yleislinja ,7 % - luonnontiedelinja ,4 % Sotungin lukio ,0 % - yleislinja ,3 % - urheilulinja ,7 % Tikkurilan lukio ,4 % - yleislinja ,1 % - IB-linja ,4 % Vaskivuoren lukio ,5 % - yleislinja ,8 % - medialinja ,4 % - musiikkilukio ,8 % - tanssilukio ,8 % Suomenkieliset lukiot yhteensä ,4 % Helsinge gymnasium ,0 % Lähde: Kouluta

14 Ensisijaisten hakijoiden määrä Vantaan suomen- ja ruotsinkielisiin lukioihin suhteessa aloituspaikkoihin Ensisijaisten hakijoiden määrä Vantaan suomenkielisiin lukioihin suhteessa aloituspaikkoihin Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun lukioiden vetovoimaisuus on viiden vuoden aikana kasvanut tasaisesti. Vetovoimaisuusluvut sisältävät myös ruotsinkielisen lukiokoulutuksen. Vantaalla suomenkielisen lukiokoulutuksen vetovoimaisuusluvut ovat edellä luvussa

15 Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin kevään yhteishaussa Sisältää suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen. Ei huomioitu yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lähde: Kouluta Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus pääkaupunkiseudulla 2013 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Ensisijaiset/ aloituspaikat Espoon kaupunki ,13 Helsingin kaupunki ,24 Vantaan kaupunki ,09 Yhteensä ,17 Koko maa ,84 Sisältää suomen- ja ruotsinkielisen lukiokoulutuksen. Lähde: Kouluta

16 2.2. Uudet opiskelijat Lukioihin valitut lukuaineiden alimman keskiarvon mukaan Taulukko. Lukioiden yleislinjoille otettujen lukuaineiden alin keskiarvo vuosina Lukioihin valitut sukupuolen mukaan Vuodesta 2012 vuoteen 2013 naisten osuus lukioihin valituista opiskelijoista nousi Martinlaakson, Tikkurilan ja Vaskivuoren lukioissa. Lumon lukioon ja Sotungin lukioon hyväksyttiin 2013 hieman enemmän miehiä kuin edellisvuonna. Alla olevassa taulukossa on kuvattuna kaikkien Vantaan lukioiden valitut opiskelijat sukupuolen mukaan vuodelta

17 Lähde: Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primus Lukioihin valitut vieraskieliset Lähde: Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primus. 16

18 Lukioihin valitut vieraskuntalaiset Lähde: Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primus Opiskelijamäärät Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten päivälukioiden opiskelijamäärä (sis. yli 18-vuotiaina aloittaneet, ei sis. Vantaan aikuislukion eikä Sotungin aikuislinjan opiskelijoita). Lähde: Vantaan sivistystoimi. 17

19 Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten päivälukioiden opiskelijat ja vieraskuntalaiset (sis. yli 18-vuotiaina aloittaneet) Opiskelijoita yhteensä Vieraskuntalaiset yhteensä, joista helsinkiläisiä espoolaisia Vieraskuntalaisten %-osuus 15 % 17 % 20 % 23 % 25 % 26 % 26 % Vantaan kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten päivälukioiden opiskelijamäärä (sis. yli 18-vuotiaina aloittaneet, ei sis. Vantaan aikuislukion eikä Sotungin aikuislinjan opiskelijoita). Lähde: Vantaan sivistystoimi Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen Koulutuksen läpimenoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, minkä opiskelija käyttää tutkintotavoitteisten opintojen suorittamiseen. Lukio-opintojen opetussuunnitelma on kolmevuotinen. Osa lukiokoulutuksen opiskelijoista käyttää kuitenkin enemmän kuin kolme vuotta lukion oppimäärän suorittamiseen. Tavoitteeksi on asetettu koulutusaikojen lyhentäminen edelleen. 4 Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että vuonna 2012 lukiokoulutuksessa tavoiteajassa (3 vuotta) valmistuneiden osuus aloittaneista on noin 89,5 %. 5 Vantaan suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus, opiskelijamäärä Sisältää myös 3,5 vuodessa lukion suorittaneet opiskelijat. Lähde: Vantaan sivistystoimi. 4 Koulutus ja tutkimus Toiminta- ja taloussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:8 18

20 Alla olevassa taulukossa esitetty lukiokoulutuksen keskeyttäneiden osuus on laskettu opiskelijamääriä vertailemalla, joten esimerkiksi vaihto-opiskelijat, toiseen lukioon siirtyneet opiskelijat sekä lukion kahdessa vuodessa suorittaneiden osuus saattavat vääristää lukuja. Vantaan suomen- ja ruotsinkielinen lukiokoulutus. Keskeyttäneiden %-osuus opiskelijamäärästä 2. ja 3. vuosikurssilla sekä näiden keskiarvo Lähde: Vantaan sivistystoimi. Alla olevassa taulukossa lukiokoulutuksen keskeyttäneiden määrällä tarkoitetaan tässä yhteydessä lukuvuoden aikana keskeyttäneiden opiskelijoiden kokonaismäärää. Keskeyttäneiden määrään sisällytetään lukuvuoden aikana kaikki ne lukiokoulutuksen keskeyttäneet, jotka eivät ole jatkaneet lukiokoulutuksen piirissä. Mikäli opiskelija vaihtaa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, luetaan hänet tässä yhteydessä keskeyttäneisiin. Suomenkielisen lukiokoulutuksen keskeyttäneiden %-osuus tilastointipäivän (20.9.) opiskelijamäärästä. Lähde: Kouluikkuna. Espoon 2012 tietoa ei ole saatavilla. 19

21 2.5. Sijoittuminen opintojen jälkeen Vuonna 2011 Vantaan kaupungin lukion päättäneistä 27,4 % (2010: 30,5 %) siirtyi jatkokoulutukseen samana vuonna. Jatkokoulutukseen siirtyneistä yliopistoon pääsi 31 % ja ammattikorkeakouluun 33 %. Miehistä jatkokoulutukseen pääsi samana vuonna 25,8 % ja naisista 28,6 %. Jatkokoulutukseen sijoittuneiden ylioppilaiden sijoittuminen eri koulutusasteille (Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu, viimeisin saatavissa oleva tieto) v jatkokoulutukseen sijoittuneet % ammatilliseen koulutukseen % ammattikorkeakouluihin % yliopistoihin % koulutusaste tuntematon % ylioppilaista Vantaa 27,4 18,8 32,8 30,9 17,5 Helsinki 32,5 12,4 20,3 43,1 24,2 Espoo 34,7 8,5 23,0 50,2 18,3 Uusimaa 32,8 12,4 26,5 40,4 20,7 Vantaan kaupungin lukioista jatkokoulutukseen päässeiden jakaantuminen koulutusasteittain Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu. 20

22 Vantaan kaupungin lukioista jatkokoulutukseen päässeiden jakaantuminen koulutusasteittain Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu. Alla olevasta taulukosta voidaan nähdä, että miehistä yli kolmannes aloitti yliopistossa, kun taas naiset suuntautuivat hieman useammin ammattikorkeakouluun. 21

23 Vantaan kaupungin lukioista jatkokoulutukseen päässeiden jakaantuminen koulutusasteittain sukupuolen mukaan Lähde: Tilastokeskus, sijoittumispalvelu Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus Vuoden 2013 lopussa Vantaan suomenkielisten lukioiden opettajien kokonaismäärä oli 245, joista sijaisia oli 20. Vantaan suomenkielisten lukioiden opettajat ja muodollisesti kelpoiset Hlöä yht. Kelpoisia yht Kelpoisia % Lehtorit ,0 % sijaiset ,5 % Päätoimiset tuntiopettajat ,2 % sijaiset ,0 % Sivutoimiset tuntiopettajat ,0 % sijaiset ,0 % Erityisopettajat ,0 % sijaiset ,0 % Kaikki yhteensä ,6 % Lähde: Vantaan sivistystoimi, Ehijat. 22

24 2.7. Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset Rahoitus Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (18-vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneille opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suorittaville opiskelijoille. Rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin ilmoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää, enintään neljä vuotta. Mikäli lukion koko oppimäärää suorittava opiskelija on aloittanut opintonsa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Myös aineopiskelijat huomioidaan rahoituksessa muuttamalla suoritetut kurssit laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syys-lokakuussa. Vuoden 2013 lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta oli sama kuin vuoden 2012 yksikköhinta, 6704,40 euroa/opiskelija. Vantaan kaupungin järjestämän lukiokoulutuksen yksikköhinta oli 6289,64 euroa ja kokonaisrahoitus 24 miljoonaa euroa. Rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti. Toisin sanoen, kunta voi harkintansa mukaan kohdistaa lukiokoulutuksen rahoitukseen pienemmän tai suuremman summan kuin saatu valtionosuus Kustannukset Lukiokoulutuksen käyttömenot kuudessa suurimmassa kaupungissa. Sisältää kaikki käyttömenot. Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). 23

25 Käyttömenot yht. euroa/opisk. toiminnoittain 2012 Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Oulun kaupunki Tampereen kaupunki Turun kaupunki Vantaan kaupunki Opetus Majoitus Ruokailu Muu oppilashuolto Hallinto Kiinteistöjen ylläpito josta sis. vuokr. pääomakust Pienet hankkeet Yhteensä josta - palkkausmenot muut menot Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). 24

26 2.8. Aikuisten lukiokoulutus Vantaan aikuislukion ja Sotungin etälukion tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrät tilastointipäivinä vuosina Lähde: Vantaan sivistystoimi. 25

27 Vantaan aikuislukion ja Sotungin etälukion aineopiskelijoiden määrät tilastointipäivinä vuosina Lähde: Vantaan sivistystoimi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutuksen yli 18-vuotiaana aloittaneiden %-osuus koko opiskelijamäärästä. Lukiokoulutuksen järjestämiseen myönnettävän valtionosuusrahoituksen yksikköhinta on yli 18-vuotiaana aloittaneiden kohdalla 58 % nuorten lukiokoulutuksen yksikköhinnasta. 26

28 Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). Alla olevassa taulukossa on kuvattu aineopiskelijoiden %-osuus nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen koko opiskelijamäärästä. Aineopiskelijat huomioidaan valtionosuusrahoituksen yksikköhintaa laskettaessa muuttamalla suoritetut kurssit laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Lähde: OPH-rahoitusraportit (K06l). 27

29 3. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: NUORISOKOULUTUS 3.1. Hakeminen yhteishaussa Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa Varian aloituspaikkoihin Kevään 2013 yhteishaussa Varian ensisijaiset hakijamäärät laskivat keskimäärin 1,9 prosenttia. Eniten laskua oli kulttuurialalla, kun taas sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala nostivat suosiotaan. Esimerkiksi ensisijaisesti elintarvikealalle hakevien määrä nousi yli puolella. Lukumääräisesti eniten hakijoita oli viime vuoden tapaan tekniikan ja liikenteen opetusaloille. Vantaan ammattiopisto Varia Muutos hak. määrä, Opetusala Aloituspaikat Ensisijaiset Aloituspaikat Ensisijaiset % hakijat hakijat Kulttuuriala ,2 % Maalausala ,5 % Vaatetusala ,3 % Puuala Graafinen suunnittelu, pk ,2 % Graafinen suunnittelu, yo Hiusala, yo Hiusala, pk ,3 % Liikenteen ala ,4 % Autoala ,4 % Lentokoneasennuksen perustutkinto ,0 % Lentokoneasennuksen perustutkinto, yo ,6 % Logistiikan perustutkinto, er ,6 % Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ,5 % Tekniikan ala ,1 % Kone- ja metallialanperustutkinto ,1 % Talotekniikan perustutkinto ,0 % Turvallisuusala ,4 % Rakennusala ,4 % Sähkö- ja automaatiotekniikka ,5 % Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sähkötekniikka ,4 % Sähkö- ja automaatiotekniikka ,3 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,2 % Kello- ja mikromekaniikka ,6 % Sosiaali- ja terveysala ,7 % Sosiaali- ja terveysalan pt ,7 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,8 % Hotelli-, rav ja catering ,0 % Hotelli-, rav ja catering, er ,3 % Matkailupalv.myynnin ja tietopalv.ko ,5 % Elintarvikealan perustutkinto ,3 % Yhteensä ,9 % Lähde: Kouluta

30 Ensisijaisten hakijoiden määrä Vantaan ammattiopisto Variaan suhteessa aloituspaikkoihin Varian aloituspaikat kevään yhteishaussa ilmoitetut aloituspaikat (861). Lähde: Kouluta Ensisijaiset hakijat sukupuolen mukaan Variassa naisvaltaisia aloja ovat perinteisesti kulttuuriala, sosiaali- ja terveysala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala, joissa naisten osuus on %. Ensisijaisten naishakijoiden %-osuus kaikista ensisijaisista hakijoista ammattiopisto Variaan 2012 ja Lähde: Kouluta

31 Ensisijaisista hakijoista suhteessa eniten miehiä on tekniikan ja liikenteen alalla. Erityisesti sähkötekniikan alalla miesten osuus on lähes 100 %. Ensisijaisten mieshakijoiden %-osuus kaikista ensisijaisista hakijoista ammattiopisto Variaan 2012 ja Lähde: Kouluta Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus pääkaupunkiseudulla Vetovoimaisuus pääkaupunkiseudun ammatillisessa koulutuksessa kevään 2013 yhteishaussa (ensisijaiset hakijat/todelliset aloituspaikat) Espoo, Omnia Helmi Liiketalouso pisto Helsingin kaupunki Helsinki Business College Kauppiaitten Kauppaoppil aitos Vantaan kaupunki Yhteensä 1,31 1,99 1,65 1,65 1,78 1,65 Kulttuuriala 1,40 * 6,04 * * 2,83 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1,17 1,93 * 1,74 1,78 * Luonnontieteiden ala 1,41 * * 1,45 * * Tekniikan ja liikenteen ala 1,30 * 1,31 * * 1,48 Sosiaali-, Matkailu-, terveys- ravitsemis- ja liikunta-ala ja 1,76 * 2,08 * * 1,81 talousala 0,92 2,14 1,15 * * 1,72 Lähde: Kouluta * oppilaitos ei järjestä alan koulutusta. 30

32 3.2. Uudet opiskelijat nuorten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ammattiopisto Variaan ensisijaisista hakijoista hyväksytyt opiskelijat 2013 Aloituspaikat Ensisijaisista hyväksytyt -joista naisia Naisten % -osuus Vantaan ammattiopisto Varia yhteensä ,0 % Kulttuuriala ,0 % Käsi- ja taideteollisuus ,1 % Viestintä ja informaatiotieteet ,4 % Tekniikan ja liikenteen ala ,3 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka ,4 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,7 % Elintarvikeala ja biotekniikka ,0 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka ,7 % Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus ,5 % Sähkö- ja automaatiotekniikka ,3 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,0 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,5 % Kauneudenhoitoala ,0 % Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) ,7 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,2 % Majoitus- ja ravitsemisala ,2 % Matkailuala ,3 % Lähde: Kouluta Sisältää lisähaun Uudet opiskelijat nivelvaiheen koulutuksissa Perusopetuksen päättäneet voivat hakeutua myös erilaisiin perusopetuksen päättäneille tarkoitettuihin valmistaviin koulutuksiin (nivelvaiheen koulutus), jos he eivät heti perusopetuksen jälkeen ole saaneet opiskelupaikkaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsee peruskoulun jälkeen suoraan tutkintoon johtavaan koulutukseen, mutta joidenkin nuorten kohdalla valmistava koulutus on todettu hyödylliseksi. Nivelvaiheen koulutuksen eri vaihtoehdot ja aloituspaikat Vantaalla on listattu alla olevaan taulukkoon. Koulutusten kesto vaihtelee yhdestä lukukaudesta yhteen lukuvuoteen. Oppilaat hakevat koulutuksiin yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen kesä-elokuussa, poikkeuksena MAVAkoulutus (maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus), johon haku vuonna 2013 oli maalis-huhtikuussa. Jatkossa haku tapahtuu samaan aikaan kesällä Opintopolku.fi -palvelun kautta. Jos ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa jääneiden määrä kasvaa ennakoitua suuremmaksi, voidaan koulutustakuun toteutumista edistää lisäämällä perusopetuksen lisäopetuksen aloituspaikkoja tarpeen mukaan. Tällöin opetuslauta voi elokuussa tehdä päätöksen mahdollisten lisäryhmien perustamisesta. 31

33 Nivelvaiheen koulutus Vantaalla Aloituspaikat Perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka) 72 Maahanmuuttajille suunnattu lukioon valmistava lisäopetus (LUVA-koulutus) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AKKU-koulutus) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA-koulutus) YHTEENSÄ 248 Perusopetuksen lisäopetus on viime vuosina ollut suositumpi hakukohde kuin ammattistartit. Alla olevassa taulukossa perusopetuksen lisäopetus pitää sisällään myös lukioon valmistavan koulutuksen (luva), joka ei enää vuodesta 2014 ole rinnastettavissa kymppiluokkiin. Hakijoita nivelvaiheen koulutukseen oli yhteensä 432, joista valtaosa oli MAVA-koulutukseen. Valittuja oli lukuvuoden alussa 202, mutta tilastointipäivään mennessä nivelvaiheen koulutuksen opiskelijamäärä nousi 214 opiskelijaan. Suuri joukko nivelvaiheen koulutukseen hakijoista sai kesän aikana opiskelupaikan varasijalta tai oppilaitosten lisähaussa. Vantaalla nivelvaiheen koulutukseen hakeneet ja valitut 2013 Hakijoita yht Valitut yht Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka, sis. luva) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AKKU) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) YHTEENSÄ Lähde: Varia Opiskelijamäärät Järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Alla olevassa taulukossa olevat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät perustuvat tilastointipäivän tilanteeseen. Ammatillisen peruskoulutuksen lopullinen rahoitus määräytyy kuitenkin tilastointipäivien ja painotetusta keskiarvosta, joka on ollut viime vuosina matalampi kuin syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärä. Vuonna 2013 opiskelijamäärän keskiarvo oli Variassa 2717,0 ja edellisvuonna 2684,1. 32

34 Ammatillinen peruskoulutus, laskentapäivien ja painotettu keskiarvo Vuosi Opiskelijamäärä (pain. ka) , , ,0 Ammatillinen peruskoulutus Vantaan ammattiopisto Variassa Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen koulutus yhteensä, josta tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus ammattistartti: ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus mava: maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus akku: ammattiopintoihin valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Lähde: Varian tilastot Järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Koulutuksen järjestäjä Tutkintoon johtava ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen peruskoulutuksee n valmistava koulutus Muu kuin tutkintoon johtava ammatilliseen peruskoulutuksee n valmistava koulutus Yhteensä Helmi Liiketalousopisto Oy Helsinki Business College Oy Kauppiaitten Kauppaoppilait.Oy Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Espoon seudun koulutusky.omnia Lähde: OPH rahoitusraportit (P02ELK6OS), Opiskelijamäärät Varian koulutuslinjojen mukaan Vantaan ammattiopisto Variassa on nuorisokoulutuksen linja, aikuiskoulutuksen linja sekä lisäopetuksen ja tukipalveluiden linja. Alla on taulukko Varian koulutuslinjojen opiskelijamääristä sekä kuvaukset koulutuslinjojen sisällöistä. 33

35 Ammattiopisto Varian koko opiskelijamäärä Nuorisokoulutuksen linja tutkintoon johtava koulutus, nuoret ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus (startti, mava, akku) näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus Yli opintojen laajuus + 1 v oppilaitosmuot. amm.perusk. rah. oikeuttamattomat Aikuiskoulutuksen linja Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus Muu koulutus, aikuiskoulutus Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linja perusopetuksen lisäopetus Kaikki Varian opiskelijat yhteensä Lähde: Varian tilastot Taulukon selitykset 1. Nuorisokoulutuksen linja Sisältö tutkintoon johtava koulutus, nuoret oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (5-rahoitteinen, järjestämisluvan paikat) ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus (startti, mava, akku) Peruskoulun jälkeinen valmistava koulutus, ns. nivelvaiheen koulutus (sisältyy 5- rahoitteiseen) näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen aikuiskoulutus Yli opintojen laajuus + 1 v. Rehtorin luvalla yliaikaiset, eivät saa valtionosuutta oppilaitosmuot. amm.perusk. rah. oikeuttamattomat 2. Aikuiskoulutuksen linja Sisältö Opiskelijat, joiden arvioidaan valmistuvan pian tilastointipäivän jälkeen, he eivät siis saa valtionosuutta (harmaa alue, käytännöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjien välillä) Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus Oppisopimuksena järjestettävä ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus a) Ammattitutkintoon valmistava koulutus, ammatill. Lisäkoulutus b) Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus, ammatill. Lisäkoulutus c) Ei-tutkintotavoitteinen koulutus, ammatill.lisäkoulutus Muu koulutus, aikuiskoulutus a) järjestämisluvan mukainen ammatillinen lisäkoulutus (henkilötyövuodet), b)nao c) oppisopimus tietopuolinen muu koulutus 3. Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linja Sisältö perusopetuksen lisäopetus Kymppiluokat 34

36 3.5. Opintojen läpäisy ja keskeyttäminen Opintojen läpäisy: opinnot tavoiteajassa suorittaneet Ammatillisen perustutkinnon suorittamisaika on pääsääntöisesti 3,5 vuotta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuneet ammatillista perustutkintoa suorittaneet nuoret ja aikuiset, jotka aloittivat opinnot välisenä aikana. Variassa perustutkintoon 3,5 vuodessa valmistuneet nuoret aikuiset yhteensä Sisältää opintonsa aloittaneet ja mennessä valmistuneet. Ammatillinen peruskoulutus (5-rahoitteinen). Lähde: Varia Keskeyttäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Variassa opintojen keskeyttämisen seurannassa käytetään oppilaitoksesta eronneiden määrää kuvaavaa mittaria ja lisäksi seurataan oppilaitoksesta eroamisen syitä koko oppilaitoksen tasolla ja opetusaloittain. Oppilaitoksesta eronneiden määrää ja eroamisten syitä seurataan kuukausi-, vuosi- ja lukuvuositasolla. Opintojen keskeyttäminen tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että opiskelija keskeyttää opinnot eikä enää jatka opintoja samassa oppilaitoksessa. Näin ollen hän eroaa oppilaitoksesta. Keskeyttäminen voi olla joko positiivista tai negatiivista. Variassa positiiviseksi keskeyttämiseksi lasketaan, jos henkilö esim. vaihtaa paikkakuntaa, siirtyy valmistavaan koulutukseen, kymppiluokalle tai oppisopimuskoulutukseen. Negatiivinen keskeyttäminen pitää sisällään mm. oppilaitoksen vaihtamisen, terveydelliset syyt ja töihin siirtymisen. Valtaosa negatiivisesta keskeyttämisestä johtuu siitä, että opintoala on opiskelijan ilmoituksen mukaan väärä tai opiskelija on poistettu oppilaitoksen kirjoilta. 35

37 Opiskelija voi myös keskeyttää opinnot tilapäisesti, esim. sairauden, äitiysloman tai varusmiespalvelun takia. Alla olevassa taulukossa ei ole huomioitu tilapäistä keskeyttämistä. Vuonna 2013 Variasta eronneiden osuus oli 10,5 % kokonaisopiskelijamäärästä, kun se vuonna 2012 oli 11,7 %. Prosenttiosuus kuvaa negatiivista keskeyttämistä. Keskeyttäminen Variassa ammatillisessa peruskoulutuksessa 2012 Opiskelijamäärä* Kaikki kesk. Neg. kesk. Neg kesk. % ,7 % 2013 Opiskelijamäärä* Kaikki kesk. Neg. kesk Neg kesk. % ,5 % Lähde: Varian tilastot. *Laskentapäivien ja painotettu keskiarvo 3.6. Suoritetut tutkinnot ammatillisessa peruskoulutuksessa Lukumääräisesti eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, lähes 59 % kaikista tutkinnoista. Vantaan ammattiopisto Variassa suoritetut ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot aloittain (nuoret). Lähde: Varia. 36

38 VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA - SUORITETUT TUTKINNOT valmistuneet nuoret Perustutkinnoittain: Autoalan pt 58 Catering-alan pt 0 Elintarvikealan pt 14 Hiusalan pt 24 Hotelli- ja ravintola-alan pt 97 Kone- ja metallialan pt 33 Kello- ja mikromekaniikan pt 1 Kiinteistöpalveluiden pt 0 Kuvallisen ilmaisun pt 18 Käsi- ja taideteollisuusalan pt 46 -puuala 8 -vaatetus 15 -maalaus 11 -näyttely 12 Rakennusalan pt 4 Lentokoneasennuksen pt 30 Logistiikan pt 35 Matkailualan pt 11 Rakennusalan pt 40 Sosiaali- ja terveysalan pt 68 Sähkö- ja automaatioalan pt 70 Sähköalan pt 0 Talotekniikan pt 30 Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt 44 Turvallisuusalan pt 24 Lähde: Varia. YHTEENSÄ Sijoittuminen opintojen jälkeen Vantaan ammattiopisto Variassa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 580 henkilöä ajanjaksolla Alla oleva tilasto osoittaa, että samana vuonna heistä työllisiä oli 339 henkilöä (58 %) ja työttömiä 68 henkilöä (12 %). 37

39 Lähde: Tilastokeskus sijoittumispalvelu (Tutkintorekisteri 2011 ja Työssäkäyntitilasto 2011). Lähde: Tilastokeskus sijoittumispalvelu (Tutkintorekisteri 2011 ja Työssäkäyntitilasto 2011). 38

40 3.8. Henkilöstö: määrä ja kelpoisuus Vantaan ammattiopisto Variassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 244 opettajaa, joista päätoimisia oli 211. Päätoimisista opettajista muodollisesti kelpoisia oli 186, eli 88,2 %. Kaikista opettajista vakituisia oli 88,3 %. 6 Alla olevassa taulukossa on kuvattu muodollisesti kelpoisten opettajien %-osuudet pääkaupunkiseudun AM- MYTY-ryhmään (ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä) kuuluvien koulutuksen järjestäjien osalta. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen kelpoisuusmittari, muodollisesti kelpoisten opettajien %-osuus kaikista päätoimisista Lähde: OPH rahoitusraportit (T02OPKE6MS13). Helmi oli vuoteen 2008 asti Malmin kauppaoppilaitos. Helsinki Business College oli vuoteen 2008 asti SLK Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus ja kustannukset Rahoitus Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus on osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta. Vuonna 2013 rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä oli Vantaalla 2.717, yksikköhinta ,58 euroa ja kokonaisrahoitus 28 miljoonaa euroa. 7 Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloille lasketaan omat yksikköhinnat ja niitä porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. 6 Lähde: Vantaan ammattiopisto Varia, Saila Autio. 7 Lähde: OPH rahoitusraportit (VOS6SL13)

41 Varia: Ammatillinen peruskoulutus Yksikköhinta/ opiskelija Kulttuuriala ,01 Tekniikan ja liikenteen ala ,17 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9.238,45 Matkailu-, ravitsemus- ja talousala ,25 Lähde: OPH rahoitusraportit (V02YT7S13) Kustannukset AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS, KOKONAISKUSTANNUKSET EUROA/OPISKELIJA Helsingin kaupunki Espoo, Omnia Vantaan kaupunki 2 Kulttuuriala Yht.k.tiet., liiketal. ja Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen al Sosiaali-, terveys- ja lii Matkailu-, ravitsemis- ja b Vamm.(ei erit.teht.) valm Maahanmuuttajien valmistava Amm. perusk. ohjaava ja valm Lähde: OPH rahoitusraportit (K02Z6OSA) Lähde: OPH rahoitusraportit (K02Z6OSA) 40

42 Alla olevassa taulukossa on verrattu ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen kustannuksia pääkaupunkiseudulla. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS, OPETUS EUROA/OPISKELIJA Helsingin kaupunki Espoo, Omnia Vantaan kaupunki 2 Kulttuuriala Yht.k.tiet., liiketal. ja Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen al Sosiaali-, terveys- ja lii Matkailu-, ravitsemis- ja b Vamm.(ei erit.teht.) valm Maahanmuuttajien valmistava Amm. perusk. ohjaava ja valm Lähde: OPH rahoitusraportit (K02Z6OSA) 4. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA: AIKUISKOULUTUS 4.1. Ammatillisen aikuiskoulutuksen eri muodot Variassa Vantaan ammattiopisto Variassa järjestetään monipuolisesti aikuisille suunnattua ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut vastaa Variassa järjestettävästä oppilaitosmuotoisesta aikuiskoulutuksesta ja Vantaan oppisopimuspalveluista. Toiminnan pääpaino on oppisopimuskoulutuksessa, jossa tietopuolista opetusta ja tutkintotilaisuuksia hankitaan myös muista oppilaitoksista. Lukumääräisesti suurin osa aikuisopiskelijoista suorittaa tutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus on tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa tavoitteena on ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Ammatillinen lisäkoulutus voi myös olla ei-tutkintoon johtavaa. Aikuisopiskelijat voivat suorittaa myös ammatillisen perustutkinnon näyttötutkinnon kautta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkemmat tilastot ja pääkaupunkiseudun yhteinen vertailu löytyy pääkaupunkiseudun yhteisestä MANTA-raportista, joka päivitetään vuosittain kesäkuussa Opiskelijamäärä Tilastointipäivänä Varian aikuisopiskelijoita oli yhteensä 1385, joista oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijoita oli 775, tietopuolisen oppisopimuskoulutuksen opiskelijoita 221, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen (järjestämisluvan mukainen koulutus) opiskelijoita 278, ammatillisen lisäkoulutuksen (järjestämisluvan mukainen koulutus) opiskelijoita 68 ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijoita

43 Varian aikuiskoulutuksen opiskelijat Lähde: Vantaan ammattiopisto Varia, aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut. Aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä ja muutosta paremmin kuvaavia mittareita ovat opiskelijatyövuodet ja virtauma. Nämä tilastot on saatavilla pääkaupunkiseudun yhteisestä MANTA-raportista, joka päivitetään vuosittain kesäkuussa. 42

44 4.3. Suoritetut tutkinnot Lähde: Pääkaupunkiseudun MANTA-laskentaraportti 2012 (vuoden 2013 tiedot: Inga Hilden, Varia). 5. YHTEENVETO VUODESTA 2013 Vuoden 2013 tärkeimmät toisen asteen koulutukseen liittyvät uudistukset kietoutuivat vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun ympärille. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muutoksella hallituksen tavoitteena on vauhdittaa peruskoulun päättäneiden siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Uusia valintaperusteita sovellettiin syksyn yhteishaussa, joka järjestettiin ensi kertaa myös Vantaalla. Vuosittain ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneitä nuoria on ollut Vantaalla lukuvuoden alkaessa noin 30 (alle 2 %). Heistä monen on kuitenkin arvioitu löytävän jatkopaikan valmistavasta koulutuksesta, työpajalta tai syksyn yhteishaun kautta. Vaikka valintaperustemuutoksen hyödyt selviävät kokonaisuudessaan vasta kevään 2014 yhteishaun jälkeen, nähtiin jo syksyn yhteishaussa, että valtaosa Vantaan ammattiopisto Variaan sijoittuneista oli peruskoulun vuonna 2013 tai 2012 päättäneitä. Kesällä hallitus päätti ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittamisesta sekä alueellisesta suuntaamisesta. Väestöennusteen mukaan vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuodesta 2016 alkaen voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lisätä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan paikkoja Uudellamaalla siten, että lisäys vuosina on yhteensä 3508 paikkaa, joista Vantaan kaupungin osuus

45 Vantaan kaupungin lukiokoulutus Vantaalaisten perusopetuksen päättäneiden hakutoiveiden tarkastelu paljastaa, että lukiokoulutuksen suosio on noussut vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2013 perusopetuksen päättäneistä 55 % asetti yhteishaussa ensimmäiseksi hakutoiveekseen lukion ja 43 % ammatillisen oppilaitoksen. Myös koulutukseen sijoittumista kuvaavat tilastot osoittavat lukiokoulutuksen suosion: 52 % perusopetuksen päättäneistä pääsi lukioon ja 38 % ammatilliseen koulutukseen. Vantaan kaupungin suomenkielisissä lukioissa oli syksyn tilastointipäivänä ja ruotsinkielisessä lukiossa 144 opiskelijaa. Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärä on ollut sama vuodesta 2008 lähtien (1160). Neljännen vuoden opiskelijoiden määrä on pysynyt pienenä alle viidessä prosentissa jo vuodesta 2005 lähtien. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta neljännen vuoden opiskelijoiden pieni määrä parantaa koulutuksen tehokkuutta. Myös lukion keskeyttäneiden osuus opiskelijamäärästä on viime vuosina pysytellyt vain noin kahden prosentin tuntumassa. Vantaalaiset suomenkieliset lukiot ovat vetovoimaisia. Ensisijaisia hakijoita on vuosina ollut joka vuosi enemmän kuin aloituspaikkoja, ja vuonna 2013 vetovoimaluku oli 1,11, kun se edeltävänä vuonna oli 1,01. Vieraskuntalaisten osuus lukioiden opiskelijoista on noussut 15 %:sta 26 %:tiin vuosina Vetovoimaisuuteen vaikuttaa lukioiden laaja kurssitarjonta, erityislinjat sekä modernit tilat. Pääkaupunkiseudun 2. vuosikurssin lukio-opiskelijoille järjestetyssä palvelukykytutkimuksessa Vantaan lukiot pärjäsivät erinomaisesti. 8 Lukioihin valituista uusista opiskelijoista maahanmuuttajia oli vuonna 2013 lähes 9 %. Määrän odotetaan kasvavan lähivuosina, minkä vuoksi maahanmuuttajien mahdollisuuksia aloittaa lukiokoulutus pyritään parantamaan valtakunnallisesti mm. vuonna 2014 alkavan lukioon valmistavan koulutuksen (luva-koulutus) avulla. Vantaalla luva -koulutuksen kokeilu aloitettiin perusopetuksen lisäopetuksena jo lukuvuonna Syksyllä 2013 Vantaalla myös valmistui strategia maahanmuuttajataustaisten lukiolaisten suomen kielen ja opiskelutaitojen tukemiseen. 9 Aikuisten lukiokoulutuksessa merkille pantavaa on aineopiskelijamäärien jyrkkä kasvu ja tutkintotavoitteisten opiskelijamäärien kutistuminen. Aineopiskelijoita oli vuonna 2013 Vantaalla 221 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Koulutuksen järjestäjän kannalta trendi on epäsuotava, sillä hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa ehdotettiin aineopiskelun valtionosuusrahoituksesta luopumista. 10 Vantaan ammattiopisto Varia: nuorisokoulutus Vantaan ammattiopisto Variaan hakevien ensisijaisten hakijoiden määrä pieneni 28 hakijalla, mikä on 1,9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Sosiaali- ja terveysalalla sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla (marata) oli edeltävään vuoteen verrattuna enemmän hakijoita. Kokonaisuudessaan ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkoja kohden on kuitenkin noussut lähes vuosittain: vuonna 2004 vetovoimaluku oli 1,29 ja vuonna ,65 (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat). Ammatillisessa koulutuksessa perinteisesti miesvaltaisia aloja ovat olleet tekniikan ja liikenteen ala ja erityisesti sähkötekniikka. Naisten osuus ensisijaisista hakijoista pysyi lähes vuoden 2012 tasolla, eniten kasvua oli kulttuurialalla (+4,1 %-yks.) ja laskua matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (-7 %-yks.). 8 Palvelukykytutkimuksen tulokset on luettavissa täältä: 9 Monikulttuurinen opetus ja ohjaus: työkaluja lukioihin. Suunnitelma laadittiin osana Osallisena Suomessa - hanketta. 10 Valtioneuvosto: Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta , s