KESKI SUOMEN SAARISTON LUONTO JA KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN YHDENNETYT INVENTOINNIT Pilottihanke Päijänteellä

Transkriptio

1 KESKI SUOMEN SAARISTON LUONTO JA KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN YHDENNETYT INVENTOINNIT Pilottihanke Päijänteellä Kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikön päällikkö Päivi Halinen Keski Suomen ympäristökeskus Esityksen sisältö: Hankkeen sisältö, tavoite Käytetty metodiikka Inventointialueet Tulokset Muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Luontokohteet Yhteenveto 1

2 Keski Suomen kulttuuriympäristöohjelma Tavoitteena mm. hyvä kulttuuriympäristön inventointitilanne Kulttuuriympäristö ja vesistöt on nostettu ohjelmassa yhdeksi kehitettäväksi teemaksi Saaristoinventoinnit pilottihanke Tavoitteena oli täydentää saariston heikkoa tietoaineistoa etenkin kulttuuriympäristön osalta Inventoinnit suoritettiin ajalla: >Jämsän ja Jyväskylän kaupunkien saaret Päijänteellä ja > Korpilahden saaria Päijänteellä Inventoidut kohteet: Muinaisjäännokset Rakennukset Luonnonsuojelulain luontotyypit Perinnebiotoopit Yhteistyössä Keski Suomen museo ja Keski Suomen ympäristökeskus Keski Suomen museo > Amanuenssi, arkeologi Miikka Kumpulainen Keski Suomen ympäristökeskus > Suunnittelubiologi Maija Mussaari ja Rakennustutkija Saija Silén Rahoittajina em. tahojen lisäksi K S liitto sekä Jämsän ja Jyväskylän kaupungit 2

3 Saaristoinventointien merkitys Poikkeuksellinen yhteistyöhanke > saatiin arvokasta kokemusta eri asiantuntija alojen maastotutkimuksen yhdistämisestä ja hyödyntämisestä Kokeiltiin käytännön toimintamalleja >eri asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja inventointien optimiaikojen selvittäminen Selvitettiin inventointimallin kustannustehokkuutta: yhdistämällä eri asiantuntijoiden työpanos kohdekäynneillä säästettiin matkakustannuksissa ja työajassa Perusteellisella taustatyöllä pyrittiin kohdennettuihin maastokäynteihin ja täsmälliseen maanomistaja sekä yleisötiedottamiseen Uudet inventointitiedot toimivat kaavoituksen ja rakentamisen taustaaineistona > helpottaa viranomaistyötä, esim. lupa ja avustusasioissa. Päivitetyt aineistot osaksi paikkatietokantajärjestelmää. Tuotettiin Päijänteen luonto ja kulttuurimatkailua tukevaa tausta aineistoa > kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa ja vetovoimatekijänä TUTKIMUSALUE 3

4 Tulokset: Muinaisjäännökset Jyväskylän kaupungin alueen muutamat saaret ovat hyvin nuoria. Saaret ovat nousseet vedestä pieninä saarelmina ja luotoina vasta kivikauden lopulla, joten alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lisäksi saarten käyttö Jyvässeudulla on arkeologisesta näkökulmasta hyvin nuorta Uusia esihistoriallisia kohteita ei löytynyt, mutta Jämsän alueelta löytyi muutamia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Nämä inventoidut jäänteet ajoittuvat historialliselle ajalle ja todennäköisesti vielä nuoremmalle, keskiajan jälkeiselle ajalle. Tämä kertoo paljon Päijänteen selillä olevien saarten käytöstä. Saaret ovat olleet lyhyiden pysähdysten ja lepotaukojen tukikohtia. Tällaisista pysähdyksistä ei jää arkeologisesti havaittavia merkkejä Inventointi vahvisti käsitystä siitä, että Jämsän seudun kulttuuri on keskittynyt niin esihistoriallisella ajalla, kuin nykyäänkin Jämsänjokeen ja sen tuomiin etuihin. 4

5 Kaski Kukkarosalossa Kuva Miikka Kumpulainen Röykkiökiukaita Taivassalossa Kuva Matti Törmälä 5

6 Kylmämuuraamalla tehtyjä talon seiniä >kalamaja? ehjää seinämää hajonnutta seinämää 5m 2m Kuvat Miikka Kumpulainen Tulokset: Rakennuskannan inventointi Jämsän Saaret olleet aikanaan tilojen ja torppien hallussa, viljely ja asutuskulttuuri vielä nähtävissä. Edessalo ainoa suurtila, mutta asutustiloja perustettu sodan jälkeenkin vielä saariin. Kohteita käytiin runsaasti läpi Jämsässä, mutta uusia huomionarvoisia kohteita löytyi varsin vähän. Useissa vanhemmissa kohteissa oli tehty voimakkaita uudistuksia. Myös edellisen inventoinnin kohteet tarkastettiin. Jämsän kartoituksessa huomionarvoisia kohteita oli yhteensä 24, joista aikaisemmin oli inventoitu noin puolet. Lisäksi huomioitiin yksittäiskohteita, jotka olivat mielenkiintoisia, mutta joko pahoin vaurioituneet tai niiden ulkoasu oli voimakkaasti muuttunut / rakennus siirretty muualta. Huvilaasutus tullut varsin myöhään, pääosin vasta 1970 luvun aikana ja sen jälkeen. Nykyisin saaria leimaavat pyöröhirsihuvilat. Jyväskylästä ei ollut aikaisempaa tietoa, mutta osoittautui iloiseksi yllätykseksi. Maanviljelyskulttuurin jäänteitä ei ollut säilynyt, mutta todettiin alueen olleen kesänviettopaikka jo 1900 luvun alkuvuosina. Inventoinneissa huomioitiin noin 70% Iso Lehtissaaren rakennuskannasta. Jyväskylästä kartoitettiin 18 kohdetta, joista kaikki olivat uusia kirjauksia. 6

7 Edessalo Salmela, Raatosaaren kalamaja Kukkaron tila Tiloja Jämsän saarissa Kuvat Saija Silén Karhusalo Edessalo Syvälahti Kaijansalo Niittusalmi Paatsalo Mäntysaari Soukkio Niemola Kuvat Saija Silén Valkeasaaren huvila Jämsän huviloiden rakennuskantaa Huvila, Kotkassaari 7

8 Jyväskylän huvilakantaa, Iso Lehtissaari Kuvat Saija Silén Tulokset: Luontokohteet: perinnemaisemat ja luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Jämsä: Luonto on paikoin hyvinkin rehevää. Jyrkät rinteet ovat alaosistaan kuusivaltaista metsää. Paikoin esiintyy jaloja lehtipuita, lehmusta, tervaleppää ja raitaa. Rehevimpiä alueita ovat Muinais Päijänteen entisen rantaviivan alueet (n. 95m mpy) Yleisesti ottaen Jämsän saaret olivat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Arvokkaita kohteita löytyi oletettua vähemmän. Lain kriteerit täyttäviä lehmusmetsiköitä ei löytynyt. Perinnemaisemakohteita inventoitiin kolme. Kukkaron saaren itärannan kosteikosta löytyi edustava puron varren tervaleppäkorpi. Kukkaron tervaleppäkorvesta tehty LsL:n 29 :n mukainen rajauspäätös Arvokkaista kohteista löytyi myös niille ominaista vaateliasta lajistoa. Taivassalon vanhoilla laidunmailla viihtyivät harvinaistuneet perinnebiotooppien kasvilajit hirvenkello ja ketoneilikka. Kukkaron korvessa esiintyi kosteutta ja varjoisia ympäristöjä suosiva ryytisammal sekä lounaisosassa uhanalainen orkidea lehtoneidonvaippa. Paatsalossa kasvaa maakunnallisesti uhanalaista metsänätkelmää. 8

9 Taivassalon Syvälahden itäranta on merkitty maakuntakaavaan vesiretkeilyalueeksi ja maakunnalliseksi veneulkoilualueeksi. Eteläosa saarta olisi luontevasti liitettävissä tähän alueeseen, osaksi virkistysaluetta. Perinnemaisema ja biotooppikokonaisuudet on rajattu osoittamaan arvokkaan alueen sijainti ja jokaisen kohteen kohdalla on annettu hoitosuosituksia niiden säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Jyväskylä: Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai perinnebiotooppeja, mutta kevyt metsätaloudellinen käyttö on sallinut arvokkaita piirteitä omaavien sekametsien kehittymisen. Vähä Urtissa ja Isossa Lehtisaaressa on runsaasti varttunutta luonnontilaisen kaltaista sekametsää. Etenkin Ison Lehtisaaren metsässä on kulttuurivaikutteinen ilme, se lienee ollut joskus eläinten laidunmaana. Lehtilahopuuta on jonkun verran. Vähä Urtin metsä on kauttaaltaan luonnontilaisen kaltainen. Järeää lahopuuta löytyy jonkun verran. Louhikkoinen rinnemetsä on kaunista katseltavaa. 9

10 Arvokkaita luontokohteita Kuvat Maija Mussaari, Johanna Hallman Hirvenkello Syvälahden maisemaa, Jämsä Edessalon maisemaa,jämsä Paatsalon kasvillisuutta, Jämsä Vähä Urtin luontoa, Jyväskylä YHTEENVETO: Synergiaetuja Vuoropuhelu eri alojen asiantuntijoiden välillä Monitieteellinen lähestyminen alueisiin ja kohteisiin, voitiin arvioida kohteen eri arvot yhtä aikaa kokonaisuutena Mahdollistaa myös yhteiset kohderajaukset, joita ei tässä hankkeessa kuitenkaan löytynyt Oppiminen: havainnointi myös toisen asiantuntija alan kohteista Organisaatioiden välisen yhteistyön kehittyminen helpottuminen Työturvallisuus vaikeasti saavutettavilla alueilla 10

11 Kustannushyötyjä: Ajankäytön tehostuminen Saaresta toiseen kulkeminen Matkakulut Kalustokulut Hallintokulut Kustannushyödyt laskennallisesti noin 30 % Pohdintaa: Aikataulut on sovitettava yhteen hyvissä ajoin Toimivuus riippuu inventoijien persoonallisuuksista, miten yhteistyö toimii kun ollaan samassa veneessä Eri inventointien optimaalisen ajankohdan eroavaisuudet lisäävät haastetta Ajankäytön tehostuminen riippuu kohteiden laadusta 11

12 Työn touhussa Päijänteellä välillä myös satoi ja ukkosti ihan oikeasti! Kuvat Saija Silén, Maija Mussaari 12