Uusia kumppanuuksia KT, LTO projektipäällikkö Jaana Kemppainen Lapset ja perheet Kaste Itä- ja Keski-Suomessa

Transkriptio

1 Uusia kumppanuuksia lastensuojeluun KT, LTO projektipäällikkö Jaana Kemppainen Lapset ja perheet Kaste Itä- ja Keski-Suomessa

2 Tunnuslukuja hankealueelta Lapset 0-17-vuotiaat yhteensä (koko maa ) Lapsiperheitä (koko maa ) Yksinhuoltajaperheitä 18,9 20,2 % (koko maa 20,1 %) Toimeentulotukea vuoden 2008 aikana saaneet lapsiperheet, prosenttia maakunnan lapsiperheistä 8,0 10,8 % (koko maa 8,1 %) Kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa olleet 1-6-vuotiaat prosenttia vastaavanikäisistä (v. 2008) % (koko maa 63 %) Peruskoulun opetusryhmien keskikoko vuosiluokilla 18,5 19,4 (koko maa 19,1) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet (= ei opiskelija eikä perusasteen jälkeistä koulutusta) vuotiaat, 7,8 10,2 % ikäryhmästä (koko maa 11,8 %) Lähteinä: Tilastokeskus, THL SOTKAnet, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009, OPM Peruskoulun opetusryhmät

3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja avohuollon piirissä olevat 0 17-vuotiaat lapset vuosina koko maassa ja Itä- ja Keski-Suomessa (Sotkanet) Koko maa Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17v ikäryhmästä % 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 1,3 Avohuollon piirissä lapsia ja nuoria 0-17v ikäryhmästä % 5,1 5,4 5,4 5,4 5,3 5,4 Etelä-Savo Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17v ikäryhmästä % 0,9 1,0 1,2 1,2 1,2 1,1 Avohuollon piirissä lapsia ja nuoria 0-17v ikäryhmästä % 5,4 5,4 5,4 5,8 5,5 5,9 Pohjois-Savo Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17v ikäryhmästä % 1,2 1,2 1,3 1,3 1,5 1,6 Avohuollon piirissä lapsia ja nuoria 0-17v ikäryhmästä % 5,6 6,4 6,8 7,0 7,3 7,7 Pohjois-Karjala Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17v ikäryhmästä % 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Avohuollon piirissä lapsia ja nuoria 0-17v ikäryhmästä % 4,6 5,1 4,8 4,7 4,3 4,5 Keski-Suomi Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17v ikäryhmästä % 1,0 1,1 1,1 1,2 1,3 1,3 Avohuollon piirissä lapsia ja nuoria 0-17v ikäryhmästä % 7,0 7,1 6,8 5,9 5,9 7,3

4 Lapset ja perheet Kaste -hanke ( ) ) Hallinnoija Jyväskylän kaupunki Alueena Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala j ja Pohjois-Savo Rahoittajana STM (Kaste), kunnat (62) ja kuntayhtymät (4) Budjetti v n. 5,8 milj. Kahdeksan osahanketta, joissa kehittämisen kohteina mm.: Lapsen, nuoren ja vanhemman osallisuus Ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja varhainen tuki Lastensuojelun avohuolto (perhetyö, tukiperhetoiminta) Lastensuojelun sijaishuollon intensiivinen tuki ja perhehoidon eri muodot Mielenterveyspalvelut (konsultointimuodot, avopalvelut, jalkautuvat palvelut) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen

5 Painopistealueet ja horisontaaliset teemat t Itä- ja Keski-Suomessa EHKÄISEVÄN TYÖN KEHITTÄMINEN Perhekeskus Varhaiskasvatus Terveysneuvonta Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen LASTEN JA Lasten ja nuorten NUORTEN kasvu- ja MIELENTERVEYS- kehitysyhteisöt PALVELUIDEN JA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON KEHITTÄMINEN SIJAISHUOLLON JA PERHEHOIDON KEHITTÄMINEN

6 Ehkäisevän työn kehittämisen rakenne Perusturvaliikelaitos Saarikka aloitti toimintansa omistajinaan Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ijä ja Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven kaupunki. Tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut viiden kunnan alueelle. Haasteena yhtenäisen toimintamallin luominen ja ehkäisevän työn tekeminen näkyväksi. Alle kouluikäisten lasten perheiden palvelujen kehittämiseen perustettiin alkaen työryhmä, joka nimettiin Kalle-ryhmäksi. Työryhmän kehittämisen painopisteet: Monitoimijaisen yhteistyön kehittäminen ehkäisevissä palveluissa Perhepalveluverkoston mallin suunnittelu

7 KALLE TYÖRYHMÄ Alle kouluikäisten lasten perhepalveluiden ehkäisevän työn kehittämistyöryhmä HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUT Perusturva liikelaitos Saarikka VARHAISKASVATUS Saarijärvi, Kannonkoski, Kyyjärvi, Karstula, Kivijärvi Neuvola Vastaava terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Äitiys Palvelualueen johtaja Lasten Sosiaalityö Vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Vastaava perhetyöntekijä Lasten- suojelu Perhetyö Päivähoito Esimiehet Henkilöstö edustaja Järjestöt Seurakunnat Kehitettävän teeman mukaan työryhmää täydentää tää edustaja Erityis- palvelut Eri hallinto- kunnat Koulu Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet, kehittäminen ja arviointi

8 Työryhmän y työskentelyteemat y Kartoitettu lasten ja perheiden palveluiden kehittämiskohteita. Tehty näkyväksi ehkäisevää ää työtä. Etsitty ja löydetty yhteisiä toimintamalleja ja mallinnettu niitä palveluiden nivelkohtiin. Luotu rakennetta työntekijöiden osaamisen vahvistamisen tukemiselle. Käynnistetty ehkäisevä ä perhetyö ja kehitetty sitä. Lisätty palveluista tiedottamista ja kehitetty palveluohjausta. Mahdollistettu toimijoiden yhteinen keskustelu: työkokoukset järjestöjen edustajille ja perhepalveluiden työntekijöille.

9 Työkokousmateriaaleista koottiin toimintasuunnitelmaan: Järjestöjen j ja peruspalveluiden p yhteiset kokoontumiset säännöllisesti (aikataulutus, vastuuhenkilöt) Työryhmään nimetty jäsenet ja varajäsenet Palvelualueen l l johtaja j ja johtava sosiaalityöntekijä t toimivat i t ryhmän koollekutsujina ja puheenjohtajina, sihteeriys kiertää Prosessissa ryhmän tehtävät ovat kirkastuneet ja niitä voidaan määritellä uudelleen tarpeen mukaan Ryhmällä on aikataulu ja vastuuhenkilöt Peruspalveluiden l toimijoiden ij id yhteiset t säännölliset tapaamiset t (aikataulutus, vastuuhenkilöt) Kumppanuussopimusten p käyttöönotto; ensimmäisenä päivähoito-neuvola-lastensuojelu -kumppanuussopimus (vastuuhenkilöt)

10 Kehittämisen tasot: Palvelurakenteiden kehittäminen ehkäisevän ä työn rakenteet t ja johtaminen, perhekeskus, k perhepalveluverkosto, ehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, vertaisryhmätoiminnan koordinointi Työskentelyprosessien ja työmuotojen kehittäminen Työtavat ja -menetelmät (dialoginen työote, kasvatuskumppanuus, puheeksi otto, varhainen avoin yhteistyö, päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyömalli, liikkuvat palvelut, eroperheiden lasten tuki, monitoimijainen perhevalmennus, vertaisryhmät) monialainen yhteistyö y tuki lasten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmatyöhön (E-S, K-S) Lapsen, nuoren ja vanhemman osallisuuden vahvistaminen neuvolan asiakasraati, päivähoidon asiakasraati, tarinaviikot, vertaisryhmät

11 Lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyö Päivähoidossa ja lastensuojelussa todettu tarve säännölliseen, tavoitteellisempaan ja systemaattisempaan kolmikanta yhteistyöhön (perhe, päivähoito ja lastensuojelu). Yhteiset lapset. Lapsen kasvuympäristössä ä toteutettu tuki keskeinen. k Tärkeää aikuisten keskinäinen yhteistyö. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja prosessin eteneminen: päivähoidon osuuden kirkastaminen ja yhteistyö. Varhainen vastuun ottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Perheille tuki jokapäiväisissä tilanteissa arjessa kasvatuskumppanuus. Yhteistyölomakkeen päivittäminen ja käytön tehostaminen. Toimintamalli ja työkalupakki (

12 Lastensuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteinen työalue Mitä tarvitaan? Keinot Tavoite I Vaihe Ennaltaehkäisevä työ II vaihe Varhainen puuttuminen ja tukitoimet III vaihe Nopeat lähdöt l. akuutit asiat Lastensuojeluilmoitus IV Lapsi ja perhe lastensuojelun asiakkaana Tiedonkulku Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen a) Ulkoinen b) Sisäinen yksikkökohtainen

13 Koulun, lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyön kehittämisprosessi Jyvässeudulla Lähtökohtana koulun, lastensuojelun, nuorisopsykiatrian ja nuorisokotien yhteinen tarve yhteistyön kehittämiseen. Havaitut puutteet yhteistyössä: Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisissä asiakasprosesseissa kokonaisvastuu nuoren tilanteesta katoaa Prosesseille tyypillistä lyhytjänteisyys; akuutti ongelma hoidetaan ja pitkäjänteisyys puuttuu Virheelliset odotukset toisten toimintamahdollisuuksista

14 Mitä tehtiin yhdessä? Työkokoussarja 9/ /2010, osallistujia eri yksiköistä 11-30/työkokous Osallistujat johtoa, esimiehiä, työntekijöitä lastensuojelun sosiaalityöstä, nuorisopsykiatriasta, koulun oppilashuollosta, nuorisokodeista ja nuorten päihdetyöstä 5 työkokousta, joissa teemoina: Asiakasprosessin nivelvaiheiden kuvaaminen matkamallin avulla nostamalla esiin toimivaa yhteistyötä ja yhteistyön puutteita. Toisten organisaatioiden toimintaan kohdistuvien odotusten realisoiminen. Yhteistyöverkoston toimivuus suhteessa lapsen tarpeisiin Oman yksikön työprosessien ja sen reunaehtojen kuvaaminen.

15 Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyön kehittämisprosessin tulokset Tieto toisten työkäytännöistä lisääntynyt. Yhteinen keskustelu selkeyttänyt kunkin toimijan roolia yhteistyöverkostossa. Kokemusten jakaminen helpottanut yhteistyötä ja lisännyt toisen työn arvostusta. Säännölliset yhteistyökokoukset y jatkuvat lisäten keskinäisen yhteistyön sujuvuutta työntekijöiden vaihtuvuudesta riippumatta.

16 Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyön t kehittämisprosessin i i arviointi i Prosessi on koettu tärkeäksi ja sitä halutaan jatkaa Säännölliset työkokoukset jatkuvat Osallistujajoukko laajenee (mm. kouluista tulee mukaan opettajia ja rehtoreita) Koollekutsujana toimii edelleen Kaste-hanke, mutta tapaamisten koordinointi pyritään siirtämään toimijoille itselleen. Työntekijöiden sitoutuminen työkokouksiin on ollut vaihtelevaa, mutta lisääntymässä. Työkokouksissa toimijat informoivat jatkossa toisiaan uusista työmuodoista sekä lainsäädännön ja organisaatioiden muutoksista. t Yhteistyö mahdollistaa uusien yhdessä tekemisen tapojen syntymisen. y

17 Lastensuojelun, lasten- ja nuorisopsykiatrian i yhteistyö t (ESSHP) Sairaanhoitopiirin alueella 350 sijoitettua lasta ja nuorta, joista 55 % on psykiatrisen hoidon tarve. Tarvitaan monipuolista yhteistyötä ja lasten arjessa tapahtuvia hoitavia ja kuntouttavia toimia. Työskentelymuotona kehittävä, moniammatillinen, intensiivinen, ryhmämuotoinen koulutus. Osallistujina perhekotiäitejä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, lastensuojelun perhetyöntekijä ja lastensuojelulaitoksen eri tehtävissä toimivia työntekijöitä, lasten- ja nuorisopsykiatrian työntekijöitä Osallistujien toiveita ja tuloksia:

18 Osallistujien toiveita koulutukselle ja tuloksia Sijaishuoltajat: Oppi sanoittamaan lapsen sisäistä maailmaa; Kuinka korjata menetettyä vanhemmuuden mahdollisuutta; Apua arjen työhön niin, ettei lapsi katoa teorian taakse; Miten tarjota lapselle mahdollisuus luoda oma elämänsä, ymmärrystä arkeen. Lastensuojelun työntekijät: Ripaus ymmärrystä ja ripaus ratkaisuja; Keinoja vanhemmuuden säilyttämiseen; Miten jaksaisin olla pohjattoman kiinnostunut näistä lapsista, jotta he voisivat kokea tulleensa kuulluksi ja koetuksi omana itsenään. Psykiatrian työntekijät: Kuinka tukea sijaisvanhempia kiintymyssuhteen rakentamisessa lapseen; Lisää työkaluja; Laajentaa työnkuvaa ja syventää ymmärrystä; Moninaisten suhteiden samanaikainen ymmärtäminen omassa työssä. Kouluttajat: Kokemusten kunnioittavaa, kiinnostavaa jakamista; Toisilta oppimista ja jonkin uuden, yhteisen synnyttämistä; Oppia millaista on elää näiden lasten kanssa arjessa.

19 Mitä prosessista syntyi? y Malli moniammatillisesti toteutetusta kehittävästä koulutuksesta. Koulutus antoi kokemusta, kuinka erilaisissa työyhteisöissä ja työtehtävissä lastensuojelussa ja lasten- ja nuorisopsykiatriassa voidaan yhteisen ymmärryksen kautta tukea lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja tuottaa lapselle tärkeitä korjaavia kiintymyssuhdekokemuksia. Ryhmäläiset kokivat saaneensa konkreettisia työvälineitä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ryhmäläiset toteuttavat koulutuksessa koettua ja opittua työskentelytapaa omissa työyhteisöissään. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla tavattu lapsia ja nuoria enemmän yhdessä sijaishuoltajien kanssa niin, että mukana ovat myös biologiset i vanhemmat.

20 Lastensuojelun perhehoidon tukipaletti, P-S

21 Mentorointi Heti PRIDE-valmennuksen jälkeen tai erityisen haastavassa perhehoidon tilanteessa tapaamisia, puhelinsoittoja, sähköpostiviestittelyä aktorin ja mentorin välillä vähintään vuoden ajan Mentoroinnin avulla olen päässyt monesta solmutilanteesta eteenpäin. Monesti on riittänyt se, että on ymmärtänyt, että jokin asia on tyypillistä sijoituksen kokeneille lapsille.

22 Erilaisia vertaisryhmiä Avoimia tuki- ja sijaisperheiden vertaistapaamisia viidellä Pohjois-Savon seutukunnalla (4 tapaamista/ seutu/ vuosi) Sukulaissijaisvanhempina toimivien isovanhempien vertaisryhmä Muiden sukulaissijaisvanhempien vertaisryhmä Sijaisisien vertaisryhmä Ihan iholla -sijaisvanhempien kasvuryhmä Ryhmä on ollut tärkeä. On saanut huomata, että ei ole yksin tässä tilanteessa. Ryhmä on antanut rohkeutta kysyä tukea omaan jaksamiseen.

23 Tapauspohjaiset p kiintymyssuhdekonsultaatiot y Sijaisvanhemmille, sosiaalityöntekijöille ja muulle Sijoitetun lapsen verkostossa toimiville välineitä kiintymyssuhteen tukemiseen. Muiden sijaisperheiden kuuleminen antoi uskoa työhön ja siihen, ettei ole yksin ajatuksiensa kanssa. Oivallus tuli mm. siihen, kuinka k voisi i useammin järjestää perheistuntoja lapsen terapiakäynneillä ja sitä kautta löytää yhteistä säveltä. Voimia kulttuurista Perheretkiä luontoon ja museoihin

24 Sijoita kotiin - valintatyökalu Verkkopohjaisen valintatyökalun tavoitteena on etsiä reservissä olevista sijaisperheistä valmiuksiltaan paras mahdollinen perhe, jolla on valmiudet vastata sijoitettavan lapsen tarpeisiin Työkalua on kehitetty yhteistyössä y Eduix Oy:n kanssa Valintatyökalun kehittäminen jatkuu

25

26 Perhehoidon intensiivinen alkuvaiheen tuki, K-S Tavoitteena: Kiintymäsuhteen muodostumisen vahvistaminen Sijoituksen vaikutukset perhedynamiikkaan Yhteistyön edistäminen sosiaalityöntekijöiden ja lasten vanhempien ja läheisten kanssa Vertaistuen ja työnohjauksen piiriin saattaminen Erityiskysymysten huomioiminen ja palveluihin ohjaaminen Toteutus: 5 x 2h ryhmätapaamiset, lasten ryhmät samanaikaisesti 15 kertaa ryhmätyönohjauskertoja, osa perhetapaamisia Lastenhoito ja mahdolliset lasten vertaisryhmät Tulokset: Ensimmäinen kerta tällaisessa ryhmässä sijaisperheenä avasi omat silmät näkemään lasta ja taustojen seurauksia 35 sijaisvanhempaa 19 sijaisperheestä lapsineen Sosiaalityöntekijät kokevat erittäin tärkeänä Esiin nousseiden teemojen hyödyntäminen työkokouksissa ja koulutustarjonnassa.

27 Tavoite: perhehoidon eri osapuolia osallistava, kokonaisvaltainen tukityöprosessi Sijaisperheen kokonaisvaltainen tukeminen sijoituksen alussa Sijaisperheen i omien ja sijoitettujen it tt j lasten mukanaolo; lasten vertaisryhmät, Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto ry Biologisten vanhempien vertaistukiryhmät; JaVaMa - malli, Voikukka-projekti Tavoitteena perhekuntatapaamiset; yhteistyökumppaneina y esim. seurakunta tms.

28 Lisätty perhehoidon osuutta sijaishuollossa kumppani sijaisvanhempien rekrytoinneissa Etsimme sijaisperheitä vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Valmennamme tehtävään ja tarjoamme tukea sijoituksen aikana. Tartu haasteeseen! Tule kuulemaan lisää infotilaisuuteen torstaina KESKI-SUOMEN SIJAISHUOLTOYKSIKKÖ

29 Vahvistettu osaamista järjestettyjä j tt koulutuksia k mm. Dialoginen verkostotyö Sijaishuollon peruspilaritp Varhainen vuorovaikutus Kiintymyssuhteen merkitys ja vahvistaminen Kasvatuskumppanuus Lasten ja perheiden osallisuus Liikuntasäkki Miten voin tukea asiakkaitani parisuhdeasioissa? Huolen puheeksi otto Lastensuojelulaki Lastensuojelutarpeen arviointi Työvälineitä lastensuojeluun Jaetun vanhemmuuden malli Nuoret lastensuojelussa, Tie Vie -työskentelyvalikko Murrosikäiset perhehoidossa Pysyvyyden turvaaminen sijaishuollossa Voimavaroja ja vertaistukea perhehoitoon Sukulaissijaisvanhemmuuden työskentelymalli

30 Hanketyöntekijän moninaiset roolit Kehittämisen tsemppari Tiedon viejä ja välittäjä Toimijoiden yhteen saattaja Kysyjä Tämän hetkisten työ- ja toimintakäytänteiden kyseenalaistaja Uusia näkökulmia esille tuova Herättelijä Innostaja Resursseista taistelija t Toivon ylläpitäjä

31 Kuntakentän kokemuksia + Yhteistyötä yli ammattirajojen, saanut keskustelua aikaan. Yhteistyön vuoksi on voitu kuulla lasta ja perhettä enemmän ja toimia jopa rohkeammin. On otettu tt käyttöön uusia toimintamalleja i t lasten auttamiseksi. Lapsi on tullut näkyvämmäksi. Uusi työkaluja reppuun. Verkostotyö on vahvistunut. Ryhmätoiminta on saatu käynnistettyä. Mietitty moniammatillisia palveluprosesseja ja työnjakoa. Yhteistyötapaamisia on sovittu aiemmin kuin ennen. Toisten työkentät tulleet tutuksi. Yhteiset tapaamiset ja yhteinen tieto on luonut rohkeutta yhteistyöhön yhteisissä asioissa. Tuonut uusia näkökulmia työhön. Vauhdittanut t moniammatillisen työryhmän toimintaa. i t Loistavia koulutuksia, ammatillisuus on vahvistunut.

32 Yhteystiedot Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Puh jaana.kemppainen[at]jkl.fi Postiosoite: Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut PL 486, Jyväskylä Käyntiosoite: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4