Laura Ruohonen Anna-Mari Kähärä TIPPUKIVI- TAPAUS

Transkriptio

1 Laura Ruohonen Anna-Mari Kähärä TIPPUKIVI- TAPAUS

2 Laura Ruohonen Anna-Mari Kähärä TIPPUKIVITAPAUS Suuri näyttämö Koko perheen musikaali Suurella näyttämöllä! KANTAESITYS Uusi huimauttava koko perheen musikaali huippusuosittujen Yökyöpeleiden tekijöiltä! Hervoton hanuri sinkoaa Seija Soijan seikkailuun, Mahtimummeli päätäi Väätäinen saa elämänsä ensimmäisen agenttitehtävän, Papu ja ujo Hujoppi löytävät maailman parhaan piilopaikan, diktaattori Diktaatta ja käryävä Rämeämmä panevat hösseliksi, Raakalainen Karmu Gurmee laatii ruokalistan ja tulivuori itkee. Lopuksi vietetään unohtumattomat juhlat. Musikaali vie Seija Soijan, Hujopin ja pikkuisen Tukaanin tulivuoren huipulta tippukiviluoliin, rottien sottalaivalta alppirinteille ja yhdeksän tähden luksuspuksus Hiippailuhotelliin sekä salaperäisten olmien asuttamaan luolastoon, jossa nähdään maanalainen nyrkkeilyottelu, eikä papupurkaukseltakaan vältytä. Samaan aikaan kolmikkoa jäljittää galaktisen Agenttineron apuagentti Mummelix, joka ei aina muista, että asiakas ei tarkoita samaa kuin eväs. Seija puolestaan oppii, että on ihanaa mennä piiloon, kun joku etsii. Mutta on kauheaa kadota oikeasti. Tippukivitapaus jatkaa palkittujen Yökyöpelit ja Allakka pullakka -runokuvakirjojen ja tv-sarjan anarkistisessa nonsense-hengessä Laura Ruohosen verbaalisen ilottelun, Erika Kallasmaan hykerryttävien hahmojen ja Anna-Mari Kähärän musiikin siivittämänä. Tippukivitapaus - runokuvakirja on ilmestynyt Otavalta huhtikuussa Tippukivitapauksen hersyvä musiikki saatavilla levynä Kansallisteatterista alkaen. Esitystä suositellaan yli 5-vuotiaille. ROOLEISSA Markku Haussila, Vuokko Hovatta, Jani Karvinen, Katja Kortström, Markku Maalismaa, Pihla Maalismaa, Sari Puumalainen, Marja Salo, Seela Sella sekä virtuaalisesti Martti Suosalo MUUSIKOT Sami Kurppa, Ville Leppilahti, Sara Puljula, Marko Puro ja Senni Valtonen OHJAUS Laura Ruohonen MUSIIKKI Anna-Mari Kähärä LAVASTUS Antti Mattila PUVUT JA HAHMOT Erika Kallasmaa KOREOGRAFIA Sanna Silvennoinen, Henri Sarajärvi VALOSUUNNITTELU Ville Toikka ÄÄNISUUNNITTELU Raine Ahonen ja Veli-Pekka Lahtela VIDEOSUUNNITTELU Ville Virtanen

3 SALIÄÄNIKONSULTTI Sakari Kiiski NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Tuire Kerälä DRAMATURGI Pipsa Lonka OHJAAJAN ASSISTENTTI Sanna Breilin TIETOA TEKIJÖISTÄ Laura Ruohonen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Teatterikorkeakoulun dramaturgian professori Kansallisteatterin kotikirjailija vuodesta Näytelmien lisäksi Ruohonen on kirjoittanut kuunnelmia (Iso-Apina, Oluenpelastaja), televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia (mm Yksinen, Suolaista ja makeaa), esseitä, runoja ja lauluja. Ruohosen näytelmiä on käännetty lähes kolmellekymmenelle kielelle. Hän on saanut lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia palkintoja, mm Kourapalkinto, Lea-palkinto, Kordelinin palkinto ja Pro Finlandia Ruohosen näytelmistä Lintu vai kala, Olga, Suurin on rakkaus, Kuningatar K, Sotaturistit ja viimeksi Luolasto (2014) ovat saaneet kantaesityksensä Kansallisteatterissa. Hänen Helsingin Kaupunginteatterille kirjoittamaansa ja ohjaamansa Yökyöpelit-näytelmään perustuva 13-osainen lasten Tv-sarja (Yle 2014) sai Koura - kunniapalkinnon ja sen musiikki valittiin vuoden lastenlevyksi Säveltäjä, laulaja ja pianisti Anna-Mari Kähärä sanoo intohimonsa olevan runojen säveltäminen. Hän on säveltänyt lauluja kuoroille, laulu-yhtyeille ja solisteille mutta myös paljon elokuva- ja teatterimusiikkia. Hän on toiminut muusikkona ja laulajana useissa produktioissa ja yhtyeissä (mm. Anna-Mari Kähärä Orchestra, How Many Sisters ja Pekka Kuusisto&Luomuplayers) ja tuottanut myös lukuisia levyjä. Viimeisimmät sävellystyöt vuosilta ovat Palava Kaupunki (Teatteri Avoimet Ovet), Kummitusjuna-musikaali (Helsingin Kaupunginteatteri), Yökyöpelit- tv sarja, Anna-Mari Kähärä Orchestra "Another Song" -levy, Onneli ja Anneli ja salaperäinen muukalainen -elokuvan musiikki, useita tilausteoksia suomalaisille kuoroille ja Tippukivitapaus (Kansallisteatteri 2017) Vuonna 2002 Kähärälle myönnettiin Jazz-liiton Yrjö-palkinto sekä Suomi-palkinto. Lavastaja Antti Mattila on työskennellyt laajalti suomalaisissa teattereissa, kuten Helsingin kaupunginteatterissa, jossa hän on työskennellyt skenografina vuodesta 2008 alkaen, Q-teatterissa ja Suomen Kansallisoopperassa. Mattilan kädenjälki on näkynyt myös Savonlinnan oopperajuhlilla. Kansallisteatterissa hänen edellinen lavastustyönsä on Kuningas Lear. Mattila on Suomen lavatustaiteilijoiden liiton puheenjohtaja. Erika Kallasmaa teki läpimurtonsa Allakka Pullakka kuvakirjalla vuonna Kallasmaa on koulutukseltaan graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Hän on toiminut alansa opettajana Aaltoyliopistossa ja hänet on palkittu Kuvittajat ry:n Kaiku-palkinnossa 2005 ja kuvitustaiteen valtionpalkinnolla Hänen teoksilleen on tunnusomaista rento muotokieli ja rikkaa sommitelmat, joita sitoo näennäisestä riehakkuudesta huolimatta hallittu värisuunnittelu, Kallasmaan teokset ylittävä kaikki sovinnaisuuden rajat, ja lastenkulttuuripainotuksesta huolimatta hänen kuvallinen maailmansa vaikuttaa voimakkaasti kaikenikäisiin. Hän on suunnitellut leikkipuistoihin uniikkeja leikittäviä teoksia. Esityksen koreografioista vastaavat Sanna Silvennoinen ja Henri Sarajärvi. Sanna Silvennoinen on työskennellyt sirkustaiteilijana, koreografina ja ohjaajana mm. Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkuksissa, Suomen Kansallisoopperan CircOpera ssa sekä lukuisissa Circo Aereo ryhmän

4 teoksissa. Henri Sarajärvi on tanssija ja koreografi, joka on työskennellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa ja Kansallisoopperassa. Valosuunnittelija Ville Toikka on Kansallisteatterin valo-osaston päällikkö. Hänen viimeisimpiä suunnittelutöitään ovat olleet Kangastus 38, Kuolema Venetsiassa, Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja, Onnellisuuden tasavalta ja Olipa kerran minä. Raine Ahonen ja Veli-Pekka Lahtela vastaavat äänisuunnittelusta. Kansallisteatterin tehostemestarina työskentelevä Ahonen on aiemmin suunnitellut äänet muun muassa esityksiin Koivu ja Tähti, Töppöhörö, Neljäs tie ja Kansanhiihto. Myös Lahtela työskentelee tehostemestarina Kansallisteatterissa. Hänen aiempia äänisuunnittelutöitään ovat Hirttäjät, Ovista ja ikkunoista sekä Eurydike. Videosuunnittelusta vastaava Ville Virtanen on Kansallisteatterin valomestari. Hänen viimeisin videosuunnittelutyönsä kotiteatterissaan oli Mauri ja vähä-älypuhelin. Hän on työskennellyt valo- ja videosuunnittelijana myös HKT:ssa, Seinäjoen kaupunginteatterissa ja Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Tuire Kerälä on Kansallisteatterin vakituinen naamioitsija. Hänen viimeaikaisia suunnittelutöitään ovat olleet muun muassa Arktinen hysteria, Juurihoito, Sinuus, 60 ja Olipa kerran minä. Dramaturgi ja käsikirjoittaja Pipsa Lonka on aiemmin työskennellyt Kansallisteatterissa esityksissä Vihan veli ja Helmi yksi äiti muiden joukossa. Hänen dramatisointitöitään on nähty myös muun muassa Helsingin ja Lahden kaupunginteattereissa sekä Q-teatterissa. Saliäänestä vastaava Sakari Kiiski on viimeksi ollut samassa tehtävässä Kansallisteatterin esityksessä SLAVA! Kunnia. Hänen äänisuunnittelutöitään muissa teattereissa ovat olleet muun muassa Phantom of The Opera Kansallisoopperassa, Les Miserables Tampereen teatterissa sekä RENT Aleksanterin teatterissa. Ohjaajan assistenttina työskentelevä Sanna Breilin on Musiikkiteatteri Kapsäkki Osuuskunnan jäsen ja Annantalon teatteriopettaja. Hän on työskennellyt ohjaajan assistenttina ja kuiskaajana ja yleisötyöntekijänä Helsingin Kaupunginteatterissa ja myös näytellyt siellä muutamissa esityksissä. Hän on ohjannut Musiikkiteatteri Kapsäkin lasten musiikkiteatterileirien esitykset ja toiminut myös Kapsäkissä ohjaajan assistenttina. NÄYTTELIJÄT Markku Haussila on näyttelijä ja laulaja ja tanssija, joka nähdään ensi kertaa Kansallisteatterin näyttämöllä. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa sekä Svenska Teaternissa. Haussila on myös voittanut kahdesti kultaa jazz- ja modernin tanssin MM-kilpailuissa. Vuokko Hovatta on näyttelijä ja laulaja, joka vierailee Kansallisteatterissa. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna Hovatta työskentelee Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän on julkaissut kolme soololevyä ja on yksi Kerkko Koskinen Kollektiivin solisteista. Tunnetuksi hän tuli Ultra Bra yhtyeen solistina. Hovatta on tehnyt lukuisia kuunnelmia ja dubbauksia, lukenut äänikirjoja ja näytellyt muun muassa elokuvassa Suden arvoitus.

5 Jani Karvinen on ollut Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä vuodesta Karvisen aiempia rooleja Kansallisteatterissa on nähty muiden muassa esityksissä Sumu, 13 uponnutta vuotta, Kun kyyhkyset katosivat, Metsäjätti sekä Puluboin ja Ponin teatteri. Karvinen on näytellyt myös useissa muissa teattereissa, elokuvissa ja tv-sarjoissa sekä keikkaillut laajalti bändinsä kanssa. Katja Kortström on aiemmin tehnyt yhteistyötä Ruohosen ja Kähärän kanssa Yökyöpelit-esityksessä. Hän on näyttelijä ja sirkustaiteilija, joka on esiintynyt niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin huippuproduktioissa, kuten Cirque de Soleil n Varekai ja Viva Elvis sekä Göteborgin oopperan Cats - musikaalissa. Kortströmillä oli tärkeä rooli myös Laura Ruohosen ja Anna-Mari Kähärän edellisessä yhteisessä teoksessa Yökyöpelit, joka sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2011 ja josta tehtiin myös televisioversio. Kansallisteatterin vakituinen näyttelijä Markku Maalismaa on tehnyt kotiteatterissaan satakunta roolia, joista viimeisimmät ovat olleet suosikkiesityksissä Juurihoito ja Vanhat mestarit. Maalismaa on näytellyt myös radiokuunnelmissa (YLE Radioteatteri), tv-sarjoissa ja elokuvissa. Pihla Maalismaa on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2016 valmistunut näyttelijä. Tällä hetkellä hän kuuluu Kansallisteatterin ensembleen. Maalismaan edellinen rooli Kansallisteatterissa oli Macbethesityksessä. Lisäksi hänet on nähty muun muassa elokuvissa Roskisprinssi ja Ollaan vapaita. Sari Puumalainen on ollut Kansallisteatteriin kiinnitetty näyttelijä vuodesta 1995 alkaen. Hänen viimeisimpiä roolejaan on nähty esityksissä Granada ja Paha äitipuoli. Sari Puumalainen on näytellyt myös elokuvissa ja televisiosarjoissa. Marja Salo kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen. Hänen viimeisimpiä roolitöitään nähtiin esityksissä Arktinen hysteria, Onnellisuuden tasavalta ja Mahdolliset maailmat. Marja Salon ja Anna Paavilaisen käsikirjoittama, ohjaama ja esittämä Sinuus herätti huomiota kaudella Salo on näytellyt myös televisiossa ja elokuvissa, viimeisimpänä Yösyöttö. Suomalaisiin näyttelijälegendoihin kuuluva Seela Sella on viimeksi nähty Kansallisteatterin esityksissä Kaksi matkaa Israeliin ja Tabu. Hänet nähtiin Päätäi Väätäisen roolissa myös Ruohosen ja Kähärän edellisessä yhteisessä teoksessa Yökyöpelit. Hänen 80-vuotisjuhlaesityksensä Pieni eläin on kiertänyt maatamme laajalti. Sella tunnetaan myös lukuisista elokuvarooleistaan. MUUSIKOT Muusikko, säveltäjä, tuottaja Sami Kurppa on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa ja YLE:n televisio-ohjelmissa. Hän on soittanut muun muassa yhtyeissä Malmö, Haaga Folk Machine feat. Jarkko Martikainen sekä Jaakko Laitinen ja Väärä Raha. Kurppa työskentelee myös tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa. Äänisuunnittelija, säveltäjä ja muusikko Ville Leppilahti on viimeksi työskennellyt Kansallisteatterissa esityksessä SLAVA! Kunnia. Teatteritöiden lisäksi hän on tehnyt muun muassa kuunnelmia, installaatioita ja videoita sekä soittanut lukuisissa yhtyeissä (mm. Oranssi Pazuzu). Sara Puljula on monipuolinen muusikko, jonka viimeisimpiä töitä Kansallisteatterissa ovat olleet Karavaani ja SLAVA! Kunnia. Hän on työskennellyt myös muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa ja Svenska Teaternissa. Puljula on esiintynyt eri kokoonpanoissa laajalti kotimaassa sekä ulkomailla yli 20 maassa, muun muassa USA:ssa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Hollannissa, Kanadassa, Belgiassa, Tanskassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa.

6 Senni Valtonen on monipuolinen muusikko, säveltäjä, sovittaja ja opettaja. Kanteleensoittajana hän on syventynyt kansanmusiikkiin ja improvisointiin. Valtonen työskentelee tuntiopettajana Sibelius- Akatemiassa. Keväällä 2017 hän oli muusikkona Kansallisteatterin Karavaani-esityksessä. Muusikko Marko Puro nähtiin ensi kertaa Kansallisteatterissa jo vuonna 1997, jolloin hän toimi kapellimestarina Kolmen pennin oopperassa. Hän on työskennellyt myös muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa, Uudessa Iloisessa Teatterissa ja Teatteri Kapsäkissä.