MAIN Multilingual Assessment Instrument for Narratives

Transkriptio

1 MAIN Multilingual Assessment Instrument for Narratives N. Gagarina, D. Klop, S. Kunnari, K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters ZAS Papers in Linguistics, 56 (2012). K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

2 MAIN: Finnish version (suomi) Sari Kunnari ja Taina Välimaa The Multilingual Assessment Instrument for Narratives (MAIN) on kehitetty yhtä tai useampaa kieltä syntymästään tai varhaislapsuudestaan lähtien omaksuvien lasten kerrontataitojen arviointiin. MAIN soveltuu 3 9-vuotiaille lapsille ja sillä voidaan arvioida sekä kertomusten ymmärtämistä että tuottamista. MAIN mahdollistaa lapsen kerrontataitojen arvioinnin usealla eri kielellä ja kertomuksia voidaan houkutella erilaisin keinoin: mallitarina, uudelleen kerronta ja tarinan luominen. MAIN sisältää neljä rinnakkaista tarinaa, jotka muodostuvat huolellisesti kehitetyistä kuuden kuvan sarjoista. Tarinoiden kognitiivinen ja kielellinen vaikeustaso, sisällön (makrorakenne) ja kielellisen rakenteen (mikrorakenne) samankaltaisuus sekä kulttuurinen yhteensopivuus on huolellisesti kontrolloitu. Arviointimenetelmän kehittely perustuu yli 500 yksi- ja kaksikielisen 4 9- vuotiaan lapsen pilottitestauksiin ja tutkimuksiin. Tutkimuksia tehtiin yhteensä 15 eri kielellä ja kieliyhdistelmällä. Vaikka MAIN:ia ei ole vielä normitettu, sitä voidaan käyttää standardoituna arviointimenetelmänä sekä kliinisessä työssä että tieteellisessä tutkimuksessa. Tämä dokumentti sisältää: arviointiohjeet, protokollat ja pisteytyslomakkeet: Kissa, Koira, Linnunpoikaset ja Vuohenpoikaset, esitietolomakkeen ja mallitarinat. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

3 Arviointiohjeet MAIN soveltuu kaksi- ja yksikielisille 3 9-vuotiaille lapsille. Sillä voidaan arvioida sekä kertomusten ymmärtämistä että tuottamista. Menetelmässä kerrontaa houkutellaan erilaisin elisitointikeinoin: mallitarinalla, uudelleen kerronnalla ja tarinan luomisella. Elisitointikeinojen valinta (esim. mallitarina/uudelleen kerronta ja tarinan luominen tai pelkästään tarinan luominen) riippuu arvioinnin tavoitteista ja tarpeista. (Tutkijat voivat valita elisitointikeinon oman harkintansa mukaan.) MAIN:lla voidaan arvioida lapsen kerrontataitoja usealla eri kielellä. Kaksikielisen lapsen arvioinnin voi aloittaa kummalla tahansa lapsen hallitsemista kielistä. Eri kielten arviointikertojen välillä tulee kuitenkin olla 4 7 päivää. Näin pyritään minimoimaan sekä kielten vaikutusta toisiinsa, testioppimista että testauskertojen välistä siirtovaikutusta. On suotavaa, että eri tutkija arvioi lapsen kerrontataidot eri kielillä. Tämä edistää yksikielisen ympäristön mahdollista vaikutusta kerrontaan ja voi rajoittaa kaksikielisyyteen liittyvää koodinvaihtoa. Materiaali 4 kuvasarjaa: Kissa, Koira, Linnunpoikaset ja Vuohenpoikaset (kolme värillistä tulostetta jokaisesta kuvasarjasta, jokainen tuloste erillisessä kirjekuoressa: kaikkiaan 12 kirjekuorta) 2 mallitarinaa: Kissa ja Koira, joita käytetään uudelleen kerronnassa/mallitarinoissa Audio- tai videotallennin Pisteytyslomakkeet kertomuksen sisällön, mielen tilan ilmausten ja ymmärtämistä mittaavien kysymysten analysointia varten Esitietolomake (vanhemmille tarkoitettu kyselylomake) Ohjeet Materiaalin valmistaminen 1. Lataa kuvat osoitteesta 2. Tulosta jokainen PDF-tiedosto (jokainen kuvasarja/tarina) kolme kertaa värillisenä A4-paperille. 3. Merkitse numerot kuvien taakse juoksevassa järjestyksessä (1 6). 4. Leikkaa ylärivin kuvat (1 3) irti alarivin kuvista (4 6). 5. Teippaa ja taittele kuvat kuuden kuvan sarjoiksi kuvassa olevan ohjeen mukaan (kuva 1, kuva 2, taita, kuva 3, kuva 4, taita, kuva 5, kuva 6). Huomioi: Älä leikkaa kuvia oheisesta ohjepaperista, äläkä käytä ohjepaperin pieniä kuvia. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

4 6. Laita jokainen kuvasarja (6 kuvaa) erilliseen kirjekuoreen ja merkitse kirjekuoret joko eri värillä tai muulla tunnisteella (esim. pisteillä), jotta tiedät, mikä tarina kussakin kirjekuoressa on. Arvioinnin toteuttaminen Varmista, että olet tutustunut protokollaan ja ohjeisiin huolellisesti. Laita video- ja/tai audiotallennin nauhoitusvalmiuteen. Aloita nauhoittaminen ennen alkulämmittelyä. Toteuta alkulämmittely aikaisemman kokemuksesi mukaisesti ja suomalaiseen kulttuuriin sopivin tavoin. Keskustele lapsen kanssa ja pyri luomaan arviointia varten hyvä ja luottavainen tunnelma. Keskustellessasi lapsen kanssa kysy protokollan alkulämmittelyn ohjeissa olevat kysymykset (varmistaaksesi, että lapsi ymmärtää yksinkertaiset kysymykset). Varmista, että kuvasarjat (3 samaa tarinaa) ovat erillisissä kirjekuorissa ja pöydällä ennen testausta. (Tämän tarkoituksena on saada lapsi ajattelemaan, ettei tutkija tiedä, mikä tarina lapsen valitsemassa kirjekuoressa on. Näin kontrolloidaan jaetun tiedon vaikutusta kuvasarjojen esittämisen aikana.) Toteuta arviointi tarinoiden protokollaan kirjattujen ohjeiden mukaan. Noudata ohjeita sallituista kannustuskeinoista (katso myös alla olevat kannustuskeinot). Lisätietoja kuvien esittämisestä: Istu lasta vastapäätä arvioinnin aikana, jotta lapsi voi pitää kuvia itseensä päin käännettyinä siten, että sinä et näe kuvia. Kun lapsi ottaa kuvat pois kirjekuoresta, pyydä häntä avaamaan kuvat ja katsomaan koko tarina ensimmäisestä kuvasta alkaen. Sano: Katso näitä kuvia, mutta älä näytä niitä minulle. Vain SINÄ saat nähdä tarinan. (Ellei lapsi itse pysty pitelemään kuvia tai avaamaan tarinaa, voit pidellä kuvia lapsen puolesta. Pidä kuvia lapseen päin käännettyinä pois päin itsestäsi.) K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

5 Kun lapsi on valmis kertomaan tarinan, auta häntä taittelemaan kuvatarina takaisin kolmeen osaan. Auta lasta taittelemaan kuvatarinaa katsomatta kuvia. Pyydä lasta aloittamaan kertominen samalla, kun hän katsoo kahta ensimmäistä kuvaa. Kun hän on lopettanut kuvien 1 ja 2 katsomisen, ohjaa häntä avaamaan seuraavat kaksi kuvaa (esillä kuvat 1 4). Kun lapsi on lopettanut, ohjaa häntä avaamaan seuraavat kaksi kuvaa. Nyt koko tarina on esillä. Kun lapsi on lopettanut tarinan luomisen/uudelleen kerronnan, esitä lapselle ymmärtämistä mittaavat kysymykset. Sano lapselle: Nyt minä kysyn sinulta vielä muutaman kysymyksen tästä tarinasta. Kun arviointituokio on päättynyt, litteroi kertomukset ja pisteytä lapsen tuotto ja ymmärtäminen pisteytyslomakkeille. Muista: Pisteytyslomakkeiden lista oikeista vastauksista ei ole tyhjentävä. Lapsi saa pisteen, mikäli kerronnan sisällön osa (tavoite, toiminta, seuraus, mielen tilan ilmaus) on ilmaistu jollain toisella tarkoituksenmukaisella sanamuodolla. Tarkista tarkemmat ohjeet käsikirjasta. Sallitut kannustuskeinot 1. Älä aloita tarinaa lapsen puolesta, vaan rohkaise lasta kertomaan tarina sanomalla: Nyt voit aloittaa tarinasi (osoita kuvaa). 2. Käytä kannustuskeinoja vain sen jälkeen, kun olet odottanut vähintään 10 sekuntia ja vaikuttaa siltä, että lapsi ei aio puhua mitään. Vain silloin voit käyttää kannustuskeinoja. Voit ensin kannustaa sanomalla: No niin, Sinun vuorosi. Ole HYVIN huolellinen kannustuskeinojen käytössä, ettei tutkimusryhmien välille tule eroja (tutkijan vaikutus menetelmän luotettavuuteen). Odota vielä 10 sekuntia. Jos lapsi on yhä hiljaa, kannusta uudelleen sanomalla: Kerro minulle, mitä tapahtui. Jos lapsi on hiljaa kesken tarinan, rohkaise häntä jatkamaan kertomista sanomalla: Mitä muuta sinulle tulee mieleen?, Jatka vielä, Kerro minulle vielä jotain lisää, Katsotaanpas mitä muuta tarinassa tapahtuu. 3. Sillä ei ole merkitystä, mitä nimityksiä lapsi käyttää päähenkilöistä kerronnan aikana; älä korjaa lapsen ilmaisua. Jos lapsi ei tiedä miten kuvata tapahtuma tai nimetä päähenkilö ja näyttää juuttuvan tilanteeseen tai kysyy sinulta apua, kannusta häntä sanomalla: Voit kutsua sitä millä nimellä haluat, Mikä se on mielestäsi?, Millä nimellä sinä kutsuisit sitä?. 4. Vältä kysymästä kysymyksiä kuten: a) Mitä hän tekee siellä?, Kuka juoksee? (jotta et häiritsisi/vaikuttaisi lapsen kerrontaan; anna lapsen käyttää epätäydellisiä lauseita). K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

6 b) Mikä tämä on?, Kenet/minkä näet kuvassa? (välttyäksesi deiktisiltä viittauksilta). 5. Jos lapsi alkaa kertoa tarinaa omista kokemuksistaan esim. Näin tuollaisen linnun aamulla tai Menen äitini kanssa kauppaan koulun jälkeen, anna lapselle hieman aikaa kertoa omista kokemuksistaan ja pyydä sitten lempeästi lasta kertomaan tarinaa kuvista. (Jätä tämä tarinaan kuulumaton osa analyysien ulkopuolelle.) 6. Aikaisempaan kokemukseesi ja kulttuuritaustaasi perustuen voit rohkaista lasta sanomalla esim. Hyvä, Hienoa jokaisen kuvaparin jälkeen (ennen kuin seuraava kuvapari avataan). (Tämä helpottaa ilmausten yhdistämistä tiettyyn kuvaan litteroinnin aikana.) Älä kuitenkaan tee näin, jos sinusta tuntuu, että se häiritsee lapsen kerrontaa ja ajatusten kulkua. Menetelmän tasapainotus tieteellisessä tutkimuksessa Tutkittavien kielten ja käytettävän tarinan järjestys on tasapainotettava, kun kerätään aineistoa tieteellistä tutkimusta varten (Kissa/Koira uudelleen kerronta/mallitarina ja Linnunpoikaset/Vuohenpoikaset tarinan luominen). Käytä seuraavaa menettelytapaa tasapainotuksessa (jos arvioit lasta vain yhdellä kielellä, käytä joko tasapainotettua järjestystä 1, 2, 5 ja 6 tai 3, 4, 7 ja 8): Lapsen numero Kieli Uudelleen kerronta/ Mallitarina Tarinan luominen Kieli Uudelleen kerronta/ Mallitarina Tarinan luominen 1 L1 Kissa Linnunpoikaset L2 Koira Vuohenpoikaset 2 L1 Kissa Vuohenpoikaset L2 Koira Linnunpoikaset 3 L2 Kissa Vuohenpoikaset L1 Koira Linnunpoikaset 4 L2 Kissa Linnunpoikaset L1 Koira Vuohenpoikaset 5 L1 Koira Linnunpoikaset L2 Kissa Vuohenpoikaset 6 L1 Koira Vuohenpoikaset L2 Kissa Linnunpoikaset 7 L2 Koira Vuohenpoikaset L1 Kissa Linnunpoikaset 8 L2 Koira Linnunpoikaset L1 Kissa Vuohenpoikaset K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

7 Protokolla: Kissa Uudelleen kerronta/mallitarina Lapsen nimi: Syntymäaika: Testauspäivä: Lapsen ikä testaushetkellä (v;kk.pv) Sukupuoli: Testaaja: L2 kielelle altistuminen (kk): Päivähoidon aloitusikä: Päivähoitopaikan nimi: Varmista, että kaikki kirjekuoret ovat pöydällä ennen kuin aloitat tutkimisen. Laita audiotallennin valmiiksi tallennusta varten. Aloita tallennus ennen alkulämmittelyä. Alkulämmittely Kysy esimerkiksi: Kuka on paras kaverisi? Onko sinusta mukava katsoa televisiota? Onko sinusta mukava kertoa tarinoita? Onko sinusta mukava kuunnella tarinoita? Ohjeet Istu lasta vastapäätä. Sano lapselle: Katso, tässä on kolme kirjekuorta. Jokaisessa on erilainen tarina. Valitse yksi kirjekuorista niin minä kerron sinulle tarinan. Ota kuvat esille ja avaa koko tarina niin, että vain lapsi näkee kuvat. Sano lapselle: Katso ensin koko tarina. Oletko valmis? Nyt minä kerron sinulle tarinan. Sitten kun olen lopettanut, sinä saat kertoa minulle tämän tarinan uudelleen. (Mallitarinaversiossa sano: Kerron sinulle tarinan. Sitten kun olen lopettanut, kysyn sinulta muutamia kysymyksiä tästä tarinasta. Kerro tarina lapselle ja kysy sen jälkeen ymmärtämistä mittaavat kysymykset.) Avaa esille ensimmäiset kaksi kuvaa ja sano, Tästä tarina alkaa: (osoita kuvaa 1). Olipa kerran leikkisä kissa, joka näki perhosen istumassa pensaan päällä. Kissa hyppäsi eteenpäin, sillä se halusi napata perhosen. Samaan aikaan iloinen poika oli tulossa ongelta. Hänellä oli kaloja ämpärissä ja pallo kädessään. Hän näki, että kissa jahtasi perhosta. Avaa esille kuvat 3 ja 4 (esillä kuvat 1 4). Kissa ei ollut kuitenkaan tarpeeksi nopea ja perhonen pääsi karkuun. Kissa tipahti pensaaseen ja naukui kivusta. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

8 Poika säikähti meteliä. Samalla hänen pallonsa tipahti ja kieri veteen. Voi ei, palloni karkasi! hän huusi ja päätti saada sen takaisin. Sillä välin kissa huomasi kalat, jotka lojuivat ämpärissä ja halusi ne itselleen. Nuo näyttävät herkullisilta, hän ajatteli. Avaa esille kuvat 5 ja 6 (esillä kuvat 1 6). Samaan aikaan, kun poika yritti vetää palloa pois vedestä, kissa sieppasi kalat, jotka poika oli jättänyt ämpäriin. Poika oli iloinen, kun sai pallonsa takaisin. Hän ei huomannut lainkaan, että kissa söi hänen herkullisia kalojaan. Ja tähän tarina loppui Uudelleen kerronnan ohjeet Avaa esille ensimmäiset kaksi kuvaa siten, että vain lapsi näkee kuvat. Sano lapselle: Nyt haluan, että sinä kerrot tarinan. Katso kuvia ja kerro minulle niin hyvä tarina kuin voit. Sallittu kannustuskeino, jos lapsi ei aloita kertomista: Kerro minulle, mitä tapahtui (osoita kuvaa). Kun lapsi on lopettanut kerronnan kahdesta ensimmäisestä kuvasta, avaa esille seuraavat kaksi kuvaa (esillä kuvat 1 4). Tee samoin tarinan loppuun saakka. Sallitut kannustuskeinot, jos lapsi on hiljaa kesken tarinan: Mitä muuta sinulle tulee mieleen?, Jatka vielä, Kerro minulle vielä jotain lisää, Katsotaanpas mitä muuta tarinassa tapahtuu. Jos lapsi lopettaa kertomisen ilman selvää lopetusta, kysy: Oletko lopettanut? Kun lapsi on lopettanut kerronnan, kehu lasta ja esitä hänelle sen jälkeen ymmärtämistä mittaavat kysymykset. Mallitarinan ohjeet Kun olet sanonut Ja tähän tarina loppui kysy ymmärtämistä mittaavat kysymykset. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

9 Pisteytyslomake: Kissa Osa I: Tuotto (Uudelleen kerronta) A. Kertomuksen sisältö; B. Episodirakenteen kompleksisuus; C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) A. Kertomuksen sisältö A1. Alkuasetelma Esimerkkejä oikeista Pisteet Kommentit 2 ilmauksista 1 Tapahtuma-aika ja -paikka, 2 3 esim. olipa kerran/eräänä päivänä/kauan sitten metsässä/järvellä/joen rannalla Episodi 1: Kissa (Episodin päähenkilöt: kissa ja perhonen) A2. MTI alkusysäyksenä Kissa oli leikkisä/näki perhosen A3. Tavoite Kissa halusi napata perhosen/ottaa perhosen kiinni/leikkiä perhosen kanssa A4. Toiminta Kissa hyppäsi eteenpäin/ylöspäin A5. Seuraus Kissa tippui pensaaseen/ei saanut perhosta/ei ollut tarpeeksi nopea Perhonen karkasi/pääsi karkuun/lensi pois/oli liian nopea A6. MTI reaktiona Kissa oli pettynyt/vihainen/harmissaan Perhonen oli iloinen Episodi 2: Poika (Episodin päähenkilö: poika) A7. MTI alku- Poika yllättyi/pelästyi, poika oli surullinen/ näki, että pallo 1 Jos lapsen ilmaisu mietityttää tai ilmaus ei ole pisteytyslomakkeella, tarkista ilmaisuesimerkit käsikirjasta. 2 Kirjoita ilmaukset tähän tai merkitse Ei vastausta 3 Nolla pistettä väärästä tai puuttuvasta vastauksesta, 1 piste oikeasta vastauksesta, 2 pistettä viittauksesta sekä aikaan että paikkaan. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

10 sysäyksenä oli vedessä A8. Tavoite Poika päätti/halusi ottaa pallonsa takaisin A9. Toiminta Poika veti/yritti vetää palloa vedestä pois A10. Outcome Poika sai pallonsa takaisin/sai pallonsa pelastettua A11. MTI reaktiona Poika oli iloinen/tyytyväinen, kun sai pallonsa takaisin Episodi 3: Kissa (Episodin päähenkilö: kissa) A12. MTI alkusysäyksenä Kissa näki/huomasi kalan/oli nälkäinen/utelias A13. Tavoite Kissa halusi/päätti ottaa/napata/syödä/varastaa kalan A14. Toiminta Kissa tarttui kaloihin/kahmaisi/kurotti kaloja A15. Seuraus Kissa söi kalaa (-n, -t)/sai kalan/kalat A16. MTI reaktiona Kissa oli tyytyväinen/iloinen /ei ollut enää nälkäinen A17. Kokonaispistemäärä /17: B. Rakenteellinen kompleksisuus (Episodirakenteen osat: Ta=tavoite, To=toiminta, Se=seuraus; laita lapsen saavuttamien epätäydellisten (ToSe, Ta ja TaTo/TaSe) täydellisten (TaToSe) episodirakenteiden kokonaismäärä jokaiseen sarakkeeseen) ToSe kokonaismäärä Ta kokonaismäärä (ei To tai Se) TaTo / TaSe kokonaismäärä TaToSe kokonaismäärä B1. B2. B3. B4. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

11 C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) C1. Kokonaismäärä (MTI). Mielen tilan ilmauksia ovat: Havaintoihin liittyvät ilmaukset esim. nähdä, kuulla, tuntea, haistaa; Fysiologiseen tilaan liittyvät ilmaukset esim. janoinen, nälkäinen, väsynyt, kiukkuinen; Tietoisuuteen liittyvät ilmaukset esim. elossa, hereillä, unessa; Tunnetilat esim. surullinen, onnellinen, vihainen, huolestunut, pettynyt; Mielen tilaan liittyvät verbit esim. haluta, ajatella, tietää, unohtaa, päättää, uskoa, ihmetellä, suunnitella; Kielelliset verbit esim. sanoa, kutsua, huutaa, varoittaa, kysyä K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

12 Osa II: Ymmärtäminen (Uudelleen kerronta/mallitarina) Esimerkkejä oikeista vastauksista Esimerkkejä vääristä vastauksista Piste Kommentit 0 Oliko tarina sinusta mukava? Lämmittelykysymys, ei pisteytetä D1. Miksi kissa hyppää eteenpäin? (osoita kuvia 1-2) (Episodi 1: Tavoite) Haluaa perhosen/ napatakseen perhosen/ jahdatakseen perhosta/leikkiäkseen perhosen kanssa Se lähtee pois/ juoksee/ haluaa hypätä D2. Miltä kissasta tuntuu? (osoita kuvaa 3) (MTI reaktiona) vihaiselta/ pahalta/ pettyneeltä/ siihen sattuu Hyvältä/ iloiselta D3. (kysy D3 vain, jos lapsi antaa D2 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D2, anna siitä piste kohtaan D3 ja jatka kysymykseen D4) Koska se ei saanut perhosta kiinni/se tippui pensaaseen/ koska piikikkääseen/ pistelevään pensaaseen tipahtaminen sattuu Asiaankuulumaton vastaus Mistä sinä tiedät, että kissasta tuntuu vihaiselta/pettyneeltä/ kissaan sattuu jne.? 4 4 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D2. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

13 D4. Miksi poika pitää onkivapaa vedessä? (osoita kuvaa 5) (Episodi 2: Tavoite) Haluaa/aikoo saada pallon takaisin Haluaa leikkiä vedessä D5. Miltä pojasta tuntuu? (osoita kuvaa 6) Hyvältä/ hienolta/ onnelliselta/ tyytyväiseltä/ iloiselta Pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta/ surulliselta D6. (kysy D6 vain, jos lapsi antaa D5 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D5, anna siitä piste kohtaan D6 ja jatka kysymykseen D7) Koska hän sai pallon takaisin Koska hän hymyilee/ näyttää siltä/muu asiaankuulumaton vastaus Mistä sinä tiedät, että pojasta tuntuu hyvältä/hienolta /onnelliselta/ tyytyväiseltä? 5 D7. Miksi kissa nappaa kaloja? (osoita kuvaa 5) (Episodi 3: Tavoite) Päätti ottaa/haluaa syödä/ottaa/ varastaa kalan(-t) itselleen käyttää tilannetta/ mahdollisuutta hyväkseen, kun poika ei Haluaa leikkiä kalalla/ kaloilla 5 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D5. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

14 katso D8. Kuvittele, että poika näkee kissan. Miltä pojasta tuntuu? (osoita kuvaa 6) Pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta Hyvältä / tyytyväiseltä/ iloiselta D9. (kysy D9 vain, jos lapsi antaa D8 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D8, anna siitä piste kohtaan D9 ja jatka kysymykseen D10) Koska kissa söi pojan kalaa/kaloja otti/on ottanut pojan kalat Onkivapa on maassa tai muu asiaankuulumaton vastaus Mistä sinä tiedät, että pojasta tuntuu pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta ym.? 6 D10. Tuleeko pojasta kissan ystävä? Miksi? Ei antaa ainakin yhden järkevän perustelun (kissa söi kalan) tai muun sopivan vastauksen kyllä / en tiedä / tai muu asiaankuulu maton vastaus D11. Kokonaispistemäärä /10: 6 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D8. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

15 Protokolla: Koira Uudelleen kerronta/mallitarina Lapsen nimi: Syntymäaika: Testauspäivä: Lapsen ikä testaushetkellä (v;kk.pv) Sukupuoli: Testaaja: L2 kielelle altistuminen (kk): Päivähoidon aloitusikä: Päivähoitopaikan nimi: Varmista, että kaikki kirjekuoret ovat pöydällä ennen kuin aloitat tutkimisen. Laita audiotallennin valmiiksi tallennusta varten. Aloita tallennus ennen alkulämmittelyä. Alkulämmittely Kysy esimerkiksi: Kuka on paras kaverisi? Onko sinusta mukava katsoa televisiota? Onko sinusta mukava kertoa tarinoita? Onko sinusta mukava kuunnella tarinoita? Ohjeet Istu lasta vastapäätä. Sano lapselle: Katso, tässä on kolme kirjekuorta. Jokaisessa on erilainen tarina. Valitse yksi kirjekuorista niin minä kerron sinulle tarinan. Ota kuvat esille ja avaa koko tarina niin, että vain lapsi näkee kuvat. Sano lapselle: Katso ensin koko tarina. Oletko valmis? Nyt minä kerron sinulle tarinan. Sitten kun olen lopettanut, sinä saat kertoa minulle tämän tarinan uudelleen. (Mallitarinaversiossa sano: Kerron sinulle tarinan. Sitten kun olen lopettanut, kysyn sinulta muutamia kysymyksiä tästä tarinasta. Kerro tarina lapselle ja kysy sen jälkeen Ymmärtämistä mittaavat kysymykset.) Avaa esille ensimmäiset kaksi kuvaa ja sano, Tästä tarina alkaa: (osoita kuvaa 1). Olipa kerran leikkisä koira, joka näki hiiren istumassa puun lähellä. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

16 Koira hyppäsi eteenpäin, sillä se halusi napata hiiren. Samaan aikaan iloinen poika oli tulossa ostoksilta. Hänellä oli makkaroita kassissa ja ilmapallo kädessään. Hän näki, että koira jahtasi hiirtä. Avaa esille kuvat 3 ja 4 (esillä kuvat 1 4). Koira ei ollut kuitenkaan tarpeeksi nopea ja hiiri pääsi karkuun. Koira törmäsi puuhun ja uikutti kivusta. Poika säikähti meteliä. Samalla hänen ilmapallonsa karkasi ja lensi puuhun. Voi ei, ilmapalloni karkasi! hän huusi ja päätti saada sen takaisin. Sillä välin koira huomasi makkarat, jotka lojuivat kassissa ja halusi ne itselleen. Nuo näyttävät herkullisilta, hän ajatteli. Avaa esille kuvat 5 ja 6 (esillä kuvat 1 6). Samaan aikaan, kun poika yritti vetää ilmapalloa alas puusta, koira sieppasi makkarat, jotka poika oli jättänyt kassiin. Poika oli iloinen, kun sai ilmapallonsa takaisin. Hän ei huomannut lainkaan, että koira söi hänen herkullisia makkaroitaan. Ja tähän tarina loppui. Uudelleenkerronnan ohjeet Avaa esille ensimmäiset kaksi kuvaa siten, että vain lapsi näkee kuvat. Sano lapselle: Nyt haluan, että sinä kerrot tarinan. Katso kuvia ja kerro minulle niin hyvä tarina kuin voit. Sallittu kannustuskeino, jos lapsi ei aloita kertomista: Kerro minulle, mitä tapahtui (osoita kuvaa). Kun lapsi on lopettanut kerronnan kahdesta ensimmäisestä kuvasta, avaa esille seuraavat kaksi kuvaa (esillä kuvat 1 4). Tee samoin tarinan loppuun saakka. Sallitut kannustuskeinot, jos lapsi on hiljaa kesken tarinan: Mitä muuta sinulle tulee mieleen?, Jatka vielä, Kerro minulle vielä jotain lisää, Katsotaanpas mitä muuta tarinassa tapahtuu. Jos lapsi lopettaa kertomisen ilman selvää lopetusta, kysy: Oletko lopettanut? Kun lapsi on lopettanut kerronnan, kehu lasta ja esitä hänelle sen jälkeen ymmärtämistä mittaavat kysymykset. Mallitarinan ohjeet Kun olet sanonut Ja tähän tarinan loppui kysy ymmärtämistä mittaavat kysymykset. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

17 Pisteytyslomake: Koira Osa I: Tuotto (Uudelleen kerronta) A. Kertomuksen sisältö; B. Episodirakenteen kompleksisuus; C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) A. Kertomuksen sisältö A1. Alkuasetelma Esimerkkejä oikeista Pisteet Kommentit 8 ilmauksista 7 Tapahtuma-aika ja -paikka, 2 9 esim. olipa kerran/eräänä päivänä/kauan sitten metsässä/niityllä /tien varrella Episodi 1: Koira (Episodin päähenkilöt: koira ja hiiri) A2. MTI alkusysäyksenä Koira oli leikkisä /utelias/näki hiiren A3. Tavoite Koira halusi napata hiiren/ottaa hiiren kiinni/leikkiä hiiren kanssa A4. Toiminta Koira hyppäsi eteenpäin A5. Seuraus Koira löi päänsä/koira ei saanut hiirtä/koira ei ollut tarpeeksi nopea A6. MTI reaktiona Hiiri pääsi karkuun/ juoksi puun taakse/ oli liian nopea Koira oli pettynyt/vihainen/ harmissaan/ Hiiri oli iloinen/helpottunut Episodi 2: Poika (Episodin päähenkilö: poika) A7. MTI alkusysäyksenä Poika oli surullinen/huolissaan ilmapallosta/koska ilmapallo karkasi/näki ilmapallon puussa 7 Jos lapsen ilmaisu mietityttää tai ilmaus ei ole pisteytyslomakkeella, tarkista ilmaisuesimerkit käsikirjasta. 8 Kirjoita ilmaukset tähän tai merkitse Ei vastausta. 9 Nolla pistettä väärästä tai puuttuvasta vastauksesta, 1 piste oikeasta vastauksesta, 2 pistettä viittauksesta sekä aikaan että paikkaan. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

18 A8. Tavoite Poika päätti/halusi ottaa ilmapallonsa takaisin A9. Toiminta Poika veti/yritti vetää ilmapalloa alas/pois puusta/yritti hypätä nappaamaan ilmapallon A10. Seuraus Poika sai ilmapallonsa takaisin/ sai ilmapallonsa pelastettua A11. MTI reaktiona Poika oli iloinen/tyytyväinen, kun sai ilmapallonsa takaisin Episodi 3: Koira (Episodin päähenkilö: koira) A12. MTI alkusysäyksenä Koira näki/huomasi makkarat laukussa, oli nälkäinen/utelias A13. Tavoite Koira halusi/päätti ottaa/napata/syödä/varastaa makkarat A14. Toiminta Koira tarttui/kahmaisi/kurotti makkaroita/otti/varasti makkarat laukusta A15. Seuraus Koira söi/sai makkaraa A16. MTI reaktiona Koira oli tyytyväinen/iloinen/ei ollut enää nälkäinen A17. Kokonaispistemäärä /17: B. Rakenteellinen kompleksisuus (Episodirakenteen osat: Ta=tavoite, To=toiminta, Se=seuraus; laita lapsen saavuttamien epätäydellisten (ToSe, Ta ja TaTo/TaSe) täydellisten (TaToSe) episodirakenteiden kokonaismäärä jokaiseen sarakkeeseen) ToSe kokonaismäärä Ta kokonaismäärä (ei To tai Se) TaTo / TaSe kokonaismäärä TaToSe kokonaismäärä B1. B2. B3. B4. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

19 C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) C1. Kokonaismäärä (MTI). Mielen tilan ilmauksia ovat: Havaintoihin liittyvät ilmaukset esim. nähdä, kuulla, tuntea, haistaa; Fysiologiseen tilaan liittyvät ilmaukset esim. janoinen, nälkäinen, väsynyt, kiukkuinen; Tietoisuuteen liittyvät ilmaukset esim. elossa, hereillä, unessa; Tunnetilat esim. surullinen, onnellinen, vihainen, huolestunut, pettynyt; Mielen tilaan liittyvät verbit esim. haluta, ajatella, tietää, unohtaa, päättää, uskoa, ihmetellä, suunnitella; Kielelliset verbit esim. sanoa, kutsua, huutaa, varoittaa, kysyä K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

20 Osa II: Ymmärtäminen (Uudelleen kerronta/mallitarina) Esimerkkejä oikeista vastauksista Esimerkkejä vääristä vastauksista Piste Kommentit 0 Oliko tarina sinusta mukava? Lämmittelykysymys, ei pisteytetä D1. Miksi koira hyppää eteenpäin? (osoita kuvia 1-2) (Episodi 1: Tavoite) Haluaa hiiren/ napatakseen hiiren/leikkiä hiiren kanssa Se lähtee pois/ juoksee/ haluaa hypätä / koirat hyppivät aina D2. Miltä koirasta tuntuu? (osoita kuvaa 3) (MTI reaktiona) Vihaiselta/ pahalta/ pettyneeltä/ siihen sattuu Hyvältä/ iloiselta D3. (kysy D3 vain, jos lapsi antaa D2 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D2, anna siitä piste kohtaan D3 ja jatka kysymykseen D4) Koska se ei saanut hiirtä kiinni/löi päänsä/ törmäsi puuhun Asiaankuulumaton vastaus Mistä sinä tiedät, että koirasta tuntuu vihaiselta/pettyneeltä/ koiraan sattuu jne.? Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D2. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

21 D4. Miksi poika hyppää ylöspäin? (osoita kuvaa 5) (Episodi 2: Tavoite) Haluaa/aikoo saada ilmapallon takaisin/ koska hänen ilmapallonsa karkasi Haluaa kiipeillä puissa/ kiipeilee puissa D5. Miltä pojasta tuntuu? (osoita kuvaa 6) Hyvältä/ hienolta / onnelliselta/ tyytyväiseltä / iloiselta Pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta D6. (kysy D6 vain, jos lapsi antaa D5 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D5, anna siitä piste kohtaan D6 ja jatka kysymykseen D7) Koska hänellä on pallo kädessään/ hän sai ilmapallon takaisin Koska hän hymyilee/ näyttää siltä/koska hän seisoo tai muu asiaankuulumaton vastaus Mistä sinä tiedät, että pojasta tuntuu hyvältä/hienolta/ onnelliselta/ tyytyväiseltä? 11 D7. Miksi koira kahmii/nappaa makkaroita? (osoita kuvaa 5) (Episodi 3: Päätti syödä/ottaa /varastaa makkaraa (-n, -t) Haluaa leikkiä laukulla/ kassilla/ pussilla 11 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D5. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

22 Tavoite) D8. Kuvittele, että poika näkee koiran. Miltä pojasta tuntuu? (osoita kuvaa 6) Pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta Hyvältä / onnelliselta/ tyytyväiseltä/ iloiselta D9. (kysy D9 vain, jos lapsi antaa D8 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D8, anna siitä piste kohtaan D9 ja jatka kysymykseen D10) Koska koira söi pojan makkaroita / otti pojan makkarat Asiaankuulumaton vastaus Mistä sinä tiedät, että pojasta tuntuu pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta? 12 D10. Tuleeko pojasta koiran ystävä? Miksi? Ei antaa ainakin yhden järkevän perustelun (koira söi makkarat) tai muun sopivan vastauksen Kyllä / en tiedä tai muu asiaankuulumaton vastaus D11. Kokonaispistemäärä /10: 12 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D8. K. Tantele, T. Välimaa, I. Balčiūnienė, U. Bohnacker, J. Walters. ZAS Papers in Linguistics 56.

23 Protokolla: Linnunpoikaset Tarinan luominen Lapsen nimi: Syntymäaika: Testauspäivä: Lapsen ikä testaushetkellä (v;kk.pv) Sukupuoli: Testaaja: L2 kielelle altistuminen (kk): Päivähoidon aloitusikä: Päivähoitopaikan nimi: Varmista, että kaikki kirjekuoret ovat pöydällä ennen kuin aloitat tutkimisen. Laita audiotallennin valmiiksi tallennusta varten. Aloita tallennus ennen alkulämmittelyä. Alkulämmittely Kysy esimerkiksi: Kuka on paras kaverisi? Onko sinusta mukava katsoa televisiota? Onko sinusta mukava kertoa tarinoita? Onko sinusta mukava kuunnella tarinoita? Ohjeet Istu lasta vastapäätä. Sano lapselle: Katso, tässä on kolme kirjekuorta. Jokaisessa on erilainen tarina. Valitse yksi kirjekuorista ja sitten voit kertoa minulle tarinan. Ota kuvat esille ja avaa tarina niin, että vain lapsi näkee kuvat. Sano lapselle: Katso ensin koko tarina. Oletko valmis? Avaa esille ensimmäiset kaksi kuvaa. Sano lapselle: Nyt haluan, että sinä kerrot tarinan. Katso kuvia ja kerro niin hyvä tarina kuin voit. Sallittu kannustuskeino, jos lapsi ei aloita kertomista: Kerro minulle, mitä tapahtui (osoita kuvaa). Kun lapsi on lopettanut kerronnan kahdesta ensimmäisestä kuvasta, avaa esille seuraavat kaksi kuvaa (esillä kuvat 1 4). Tee samoin tarinan loppuun saakka. Sallitut kannustuskeinot, jos lapsi on hiljaa kesken tarinan: Mitä muuta sinulle tulee mieleen?, Jatka vielä, Kerro minulle

24 vielä jotain lisää, Katsotaanpas mitä muuta tarinassa tapahtuu. Jos lapsi lopettaa kertomisen ilman selvää lopetusta, kysy: Oletko lopettanut? Kun lapsi on lopettanut kerronnan, kehu lasta ja esitä hänelle sen jälkeen ymmärtämistä mittaavat kysymykset.

25 Pisteytyslomake: Linnunpoikaset Osa I: Tuotto (Tarinan luominen) A. Kertomuksen sisältö; B. Episodirakenteen kompleksisuus; C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) A. Kertomuksen sisältö A1. Alkuasetelma Esimerkkejä oikeista ilmauksista 13 Pisteet Kommentit 14 Tapahtuma-aika ja -paikka, esim. olipa kerran/eräänä päivänä/kauan sitten metsässä 2 15 /niityllä/puutarhassa/ linnunpesässä/ puussa/ylhäällä puussa Episodi 1: Äitilintu (Episodin päähenkilöt: äitilintu ja linnunpoikaset) A2. MTI alkusysäyksenä <Äiti / vanhempi jne. > näki, että poikaset olivat nälkäisiä/halusivat ruokaa Linnunpoikaset olivat nälkäisiä/halusivat ruokaa/pyysivät/huusivat ruokaa A3. Tavoite Äiti halusi ruokkia poikaset/saada/ tuoda/hakea/löytää ruokaa/matoja A4. Toiminta Äiti lensi pois/meni pois/haki ruokaa/etsi ruokaa A5. Seuraus Äiti sai/nappasi/toi ruokaa/tuli takaisin tuoden ruokaa/madon/syötti poikaset 13 Jos lapsen ilmaisu mietityttää tai ilmaus ei ole pisteytyslomakkeella, tarkista ilmaisuesimerkit käsikirjasta. 14 Kirjoita ilmaukset tähän tai merkitse Ei vastausta 15 Nolla pistettä väärästä tai puuttuvasta vastauksesta, 1 piste oikeasta vastauksesta, 2 pistettä viittauksesta sekä aikaan että paikkaan.

26 Linnunpoikaset saivat ruokaa/madon A6. MTI reaktiona Äiti oli iloinen/tyytyväinen- Linnunpoikaset olivat iloisia/tyytyväisiä eivät olleet enää nälkäisiä Episodi 2: Kissa (Episodin päähenkilöt: kissa ja linnut) A7. MTI alkusysäyksenä Kissa näki äidin lentävän pois/ näki, että linnunpoikaset olivat yksin/näki, että pesässä oli ruokaa Kissa oli nälkäinen/kissa kuolasi/kissa ajatteli, että nam A8. Tavoite Kissa halusi syödä/ napata/tappaa linnunpoikasen (-t) A9. Toiminta Kissa kiipesi puuhun/hyppäsi ylöspäin/yritti kurottaa/ottaa linnunpoikasen (-t) A10. Seuraus Kissa tarttui linnunpoikaseen/nappasi linnunpoikasen A11. MTI reaktiona Kissa oli iloinen Lintu (-nut) pelkäsi(-vät)/oli(- vat) peloissaan Episodi 3: Koira (Episodin päähenkilöt: koira, kissa ja linnut) Koira näki, että lintu oli A12. MTI alkusysäyksenä vaarassa/että kissa nappasi/otti linnun A13. Tavoite Koira päätti/halusi pysäyttää kissan/ auttaa/pelastaa/suojella lintua (-ja)

27 A14. Toiminta Koira veti/raahasi kissan alas/ puri/hyökkäsi kissan päälle/tarttui kissan häntään A15. Seuraus Koira ajoi kissan pois Kissa päästi irti poikasesta/juoksi pois Lintu(-nut) pelastui(-vat) A16. MTI reaktiona Koira oli helpottunut/onnellinen/ylpeä siitä, että oli pelastanut linnunpoikasen Kissa oli vihainen/pettynyt Lintu(-nut) oli(-vat) helpottunut(-neita)/ iloinen(- sia)/turvassa A17. Kokonaispistemäärä /17: B. Rakenteellinen kompleksisuus (Episodirakenteen osat: Ta=tavoite, To=toiminta, Se=seuraus; laita lapsen saavuttamien epätäydellisten (ToSe, Ta ja TaTo/TaSe) täydellisten (TaToSe) episodirakenteiden kokonaismäärä jokaiseen sarakkeeseen) ToSe kokonaismäärä Ta kokonaismäärä (ei To tai Se) TaTo / TaSe kokonaismäärä TaToSe kokonaismäärä B1. B2. B3. B4. C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) C1. Kokonaismäärä (MTI). Mielen tilan ilmauksia ovat: Havaintoihin liittyvät ilmaukset esim. nähdä, kuulla, tuntea, haistaa; Fysiologiseen tilaan liittyvät ilmaukset esim. janoinen, nälkäinen, väsynyt, kiukkuinen; Tietoisuuteen liittyvät ilmaukset esim. elossa, hereillä, unessa; Tunnetilat esim. surullinen, onnellinen, vihainen, huolestunut, pettynyt;

28 Mielen tilaan liittyvät verbit esim. haluta, ajatella, tietää, unohtaa, päättää, uskoa, ihmetellä, suunnitella; Kielelliset verbit esim. sanoa, kutsua, huutaa, varoittaa, kysyä

29 Osa II: Ymmärtäminen (Tarinan luominen) Esimerkkejä oikeista vastauksista Esimerkkejä vääristä vastauksista Piste Kommentit 0 Oliko tarina sinusta mukava? Lämmittelykysymys, ei pisteytetä D1. Miksi äitilintu lentää pois? (osoita kuvia 1-2) (Episodi 1: Tavoite/MTI alkusysäyksenä) Haluaa ruokkia/ menee hakemaan matoja/ ruokaa/linnun poikasilla on nälkä Se lähtee/menee töihin D2. Miltä linnunpoikasista tuntuu? (osoita kuvaa 1) (MTI alkusysäyksenä) Pahalta/ nälkäiseltä Hyvältä/ iloiselta/ onnelliselta/ yllättyneeltä/ yksinäiseltä/ pelästyneeltä D3. (kysy D3 vain, jos lapsi antaa D2 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D2, anna siitä piste kohtaan D3 ja jatka kysymykseen D4) Mistä sinä Koska niiden suut ovat auki/pyytävät ruokaa /äiti meni hakemaan ruokaa/äiti tuli takaisin ja sillä oli mato mukana/äiti tuli takaisin tuomaan ruokaa/ linnunpoikasilla on aina nälkä Koska he ovat iloisia / laulavat / koska he halusivat pasta/lähteä äidin mukaan/ koska he pelkäävät kissaa/ovat peloissaan, koska näkivät kissan

30 tiedät, että linnunpoikasista tuntuu pahalta/nälkäiseltä jne.? 16 D4. Miksi kissa kiipeää puuhun? (osoita kuvaa 3) (Episodi 2: Tavoite) Se haluaa/aikoo ottaa/tappaa/ syödä linnunpoikasen (-t)/ koska kissat haluavat syödä lintuja Haluaa leikkiä linnunpoikasten kanssa D5. Miltä kissasta tuntuu? (osoita kuvia 5-6) (MTI reaktiona) Yhä nälkäiseltä/ vihaiselta/ pelästyneeltä/ pettyneeltä Hyvältä/ iloiselta/ tyytyväiseltä/ leikkisältä D6. (kysy D6 vain, jos lapsi antaa D5 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D5, anna siitä piste kohtaan D6 ja jatka kysymykseen D7) Koska kissa ei saanut linnunpoikasia / pelkää koiraa/on yhä nälkäinen/ koska koira jahtaa sitä/ vetää/puree sitä hännästä Iloinen/leikkisä /lähtee lentoon/koska koira otti kissan ruoan 16 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D2.

31 Mistä sinä tiedät, että kissasta tuntuu pahalta/yhä nälkäiseltä/pelästyneeltä jne.? 17 D7. Miksi koira tarttuu kissaa hännästä? (osoita kuvaa 5) (Episodi 3: Tavoite) Päätti/halusi pysäyttää kissan/ pelastaa/ linnunpoikase n (-t)/ auttaa lintuja Haluaa syödä kissan itse/ leikkiä kissan kanssa D8. Kuvittele, että koira näkee linnut. Miltä koirasta tuntuu? (osoita kuvaa 6) (MTI reaktiona) Hyvältä/ tyytyväiseltä/iloiselta/ helpottuneelta /kiitolliselta/ ylpeältä / tuntee itsensä sankariksi Pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta/ surulliselta/ Minun täytyy saada tuo kissa /nälkäiseltä D9. (kysy D9 vain, jos lapsi antaa D8 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D8, anna siitä piste kohtaan D9 ja jatka kysymykseen D10) Koska se pysäytti kissan/sai kissan pois sieltä/ pelasti linnut/näkee, että linnut ovat turvassa/iloisi a/ terveitä/ ei vahingoittuneita Koska se hymyilee/kosk a koira näyttää siltä/ ei saanut kissaa/haluaa itse syödä linnut Mistä sinä tiedät, että 17 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D5.

32 koirasta tuntuu hyvältä/tyytyväiseltä/iloiselta ym.? 18 D10. Kummasta äitilintu pitää enemmän, kissasta vai koirasta? Miksi? Koirasta antaa ainakin yhden järkevän perustelun (se pelasti/auttoi linnunpoikasta /ajoi kissan pois) Kissasta/en tiedä D11. Kokonaispistemäärä /10: 18 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D8.

33 Protokolla: Vuohenpoikaset Tarinan luominen Lapsen nimi: Syntymäaika: Testauspäivä: Lapsen ikä testaushetkellä (v;kk.pv) Sukupuoli: Testaaja: L2 kielelle altistuminen (kk): Päivähoidon aloitusikä: Päivähoitopaikan nimi: Varmista, että kaikki kirjekuoret ovat pöydällä ennen kuin aloitat tutkimisen. Laita audiotallennin valmiiksi tallennusta varten. Aloita tallennus ennen alkulämmittelyä. Alkulämmittely Kysy esimerkiksi: Kuka on paras kaverisi? Onko sinusta mukava katsoa televisiota? Onko sinusta mukava kertoa tarinoita? Onko sinusta mukava kuunnella tarinoita? Ohjeet Istu lasta vastapäätä. Sano lapselle: Katso, tässä on kolme kirjekuorta. Jokaisessa on erilainen tarina. Valitse yksi kirjekuorista ja sitten voit kertoa minulle tarinan. Ota kuvat esille ja avaa tarina niin, että vain lapsi näkee kuvat. Sano lapselle: Katso ensin koko tarina. Oletko valmis? Avaa esille ensimmäiset kaksi kuvaa. Sano lapselle: Nyt haluan, että sinä kerrot tarinan. Katso kuvia ja kerro niin hyvä tarina kuin voit. Sallittu kannustuskeino, jos lapsi ei aloita kertomista: Kerro minulle, mitä tapahtui (osoita kuvaa). Kun lapsi on lopettanut kerronnan kahdesta ensimmäisestä kuvasta, avaa esille seuraavat kaksi kuvaa (esillä kuvat 1 4). Tee samoin tarinan loppuun saakka. Sallitut kannustuskeinot, jos lapsi on hiljaa kesken tarinan: Mitä muuta sinulle tulee mieleen?, Jatka vielä, Kerro minulle

34 vielä jotain lisää, Katsotaanpas mitä muuta tarinassa tapahtuu. Jos lapsi lopettaa kertomisen ilman selvää lopetusta, kysy: Oletko lopettanut? Kun lapsi on lopettanut kerronnan, kehu lasta ja esitä hänelle sen jälkeen ymmärtämistä mittaavat kysymykset.

35 Pisteytyslomake: Vuohenpoikaset Osa I: Tuotto (Tarinan luominen) A. Kertomuksen sisältö; B. Episodirakenteen kompleksisuus; C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) A. Kertomuksen sisältö A1. Alkuasetelma Esimerkkejä oikeista ilmauksista 19 Pisteet Kommentit 20 Tapahtuma-aika ja -paikka, esim olipa kerran/eräänä päivänä/kauan sitten... metsässä/niityllä/järvellä/ lammella Episodi 1: Äiti/Vuohi (Epiodin päähenkilöt: vuohenpoikanen/kili ja äiti/vuohi) A2. MTI alkusysäyksenä Vuohenpoikanen/kili oli peloissaan/vaarassa/ hukkumassa/tarvitsi apua/itki/pyysi äitivuohta auttamaan <Äiti/Vuohi jne.> näki, että vuohenpoikanen oli peloissaan/ vaarassa/uppoamassa/ hukkumassa/ei osannut uida/oli huolissaan siitä, että vuohenpoikanen oli vedessä A3. Tavoite Äitivuohi/vuohi halusi auttaa poikasta/kiliä/ pelastaa poikasen/kilin/auttaa/työntää poikasen/kilin pois vedestä A4. Toiminta Äitivuohi juoksi/meni veteen/työntää poikasta A5. Seuraus Äitivuohi työnsi vuohenpoikasen pois vedestä/pelasti vuohenpoikasen/kilin 19 Jos lapsen ilmaisu mietityttää tai ilmaus ei ole pisteytyslomakkeella, tarkista ilmaisuesimerkit käsikirjasta. 20 Kirjoita ilmaukset tähän tai merkitse Ei vastausta 21 Nolla pistettä väärästä tai puuttuvasta vastauksesta, 1 piste oikeasta vastauksesta, 2 pistettä viittauksesta sekä aikaan että paikkaan.

36 A6. MTI reaktiona Vuohenpoikanen/kili pelastui/pääsi pois vedestä Äitivuohi oli tyytyväinen/ onnellinen/helpottunut Vuohenpoikanen/kili oli helpottunut/tyytyväinen/onnelline n/iloinen/ei ollut enää peloissaan/ei pelännyt enää Episodi 2: Kettu (Episodin päähenkilöt: kettu ja vuohenpoikanen/kili) A7. MTI alkusysäykse nä Kettu näki äidin katsovan muualle/näki, että vuohenpoikanen/kili oli yksin/ näki ruokaa/kettu oli nälkäinen A8. Tavoite Kettu halusi syödä/napata /tappaa vuohenpoikasen/kilin A9. Toiminta Kettu hyppäsi eteenpäin/yritti kurottaa/ottaa/napata vuohenpoikasen/kilin A10. Seuraus Kettu sai/nappasi/otti kiinni vuohenpoikasen/kilin A11. MTI reaktiona Kettu oli iloinen/onnellinen Vuohenpoikanen/kili pelkäsi/oli peloissaan Episodi 3: Lintu (Episodin päähenkilöt: lintu, kettu ja vuohenpoikanen/kili) A12. MTI alkusysäykse nä Lintu näki, että vuohenpoikanen/kili oli vaarassa Vuohenpoikanen/kili oli vaarassa A13. Tavoite Lintu päätti/halusi pysäyttää ketun/ auttaa/pelastaa/suojella vuohenpoikasta/kiliä A14. Toiminta Lintu puri/tarttui ketun häntään/hyökkäsi ketun päälle/ajoi kettua takaa A15. Seuraus Lintu ajoi ketun pois

37 A16. MTI reaktiona Kettu antoi vuohenpoikasen/kilin mennä/juoksi pois Vuohenpoikanen/kili pelastui Lintu oli helpottunut/iloinen/ylpeä siitä, että pelasti vuohenpoikasen/kilin Kettu oli vihainen/pettynyt Vuohenpoikanen/-poikaset oli(- vat) helpottunut(-neita)/iloinen(- sia)/turvassa A17. Kokonaispistemäärä /17: B. Rakenteellinen kompleksisuus (Episodirakenteen osat: Ta=tavoite, To=toiminta, Se=seuraus; laita lapsen saavuttamien epätäydellisten (ToSe, Ta ja TaTo/TaSe) täydellisten (TaToSe) episodirakenteiden kokonaismäärä jokaiseen sarakkeeseen) ToSe kokonaismäärä Ta - kokonaismäärä (ei To tai Se) TaTo / TaSe kokonaismäärä TaToSe kokonaismäärä B1. B2. B3. B4. C. Mielen tilan ilmaukset (MTI) C1. Kokonaismäärä (MTI). Mielen tilan ilmauksia ovat: Havaintoihin liittyvät ilmaukset esim. nähdä, kuulla, tuntea, haistaa; Fysiologiseen tilaan liittyvät ilmaukset esim. janoinen, nälkäinen, väsynyt, kiukkuinen; Tietoisuuteen liittyvät ilmaukset esim. elossa, hereillä, unessa; Tunnetilat esim. surullinen, onnellinen, vihainen, huolestunut, pettynyt; Mielen tilaan liittyvät verbit esim. haluta, ajatella, tietää, unohtaa, päättää, uskoa, ihmetellä, suunnitella; Kielelliset verbit esim. sanoa, kutsua, huutaa, varoittaa, kysyä

38 Osa II: Ymmärtäminen (Tarinan luominen) Esimerkkejä oikeista vastauksista Esimerkkejä vääristä vastauksista Piste Kommentit 0 Oliko tarina sinusta mukava? Lämmittelykysymys, ei pisteytetä D1. Miksi äitivuohi oli vedessä? (osoita kuvia 1-2) (Episodi 1: Tavoite/MTI alkusysäyksenä) Haluaa pelastaa/auttaa vuohenpoikasta /kiliä/ vuohenpoikanen on vaarassa/hukkumassa/ peloissaan/ vuohenpoikanen pyytää apua Se ui/leikkii/ haluaa mennä pesulle/ haluaa pestä vuohenpoikasen/ kilin D2. Miltä vuohenpoikasesta tuntuu? (osoita vedessä olevaa vuohenpoikasta/kiliä, kuva 1) (MTI alkusysäyksenä) Pahalta/ pelottavalta/on vaarassa/ kauhuissaan Hyvältä/ iloiselta/ onnelliselta/ leikkii/sitä palelee/ se on virkistynyt/ se on nälkäinen/ janoinen/ likainen/ puhdas/tyhmä D3. (kysy D3 vain, jos lapsi antaa D2 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D2, anna siitä Koska se on tippunut veteen / ei pääse pois vedestä / se uppoaa / ei osaa uida Koska sillä on nälkä/se ui/leikkii vedessä/ei saanut mennä seisomaan veteen/sinne

39 piste kohtaan D3 ja jatka kysymykseen D4) Mistä sinä tiedät, että vuohenpoikase sta tuntuu pahalta /pelokkaalta /kauhistuneelta /se on vaarassa jne.? 22 D4. Miksi kettu loikkaa/hyppää eteenpäin? (osoita kuvaa 3) (Episodi 2: Tavoite) Se haluaa/ aikoo ottaa/ tappaa/syödä vuohenpoikasen/kilin ei voinut vastustaa sitä, että haluaa syödä vuohenpoikasen/kilin/ käyttää tilannetta hyväkseen, kun äitivuohi ei katso/on kaukana Haluaa leikkiä vuohenpoikas en/ kilin kanssa D5. Miltä ketusta tuntuu? (osoita kuvia 5-6) (MTI reaktiona) Pahalta/ surulliselta/ vihaiselta/se on yhä nälkäinen/ siihen sattuu/ tyhmältä/ Hyvältä/ iloiselta/ tyytyväiseltä/ leikkisältä 22 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D2.

40 pettyneeltä D6. (kysy D6 vain, jos lapsi antaa D5 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D5, anna siitä piste kohtaan D6 ja jatka kysymykseen D7) Koska se ei saanut vuohenpoikasta /kiliä/ sillä on yhä nälkä/ koska se pelkää lintua/ koska lintu puri/jahtasi sitä Koska lintu näki että vuohi oli vaarassa/ koska kettu juoksee pois/ En tiedä Mistä sinä tiedät, että ketusta tuntuu pahalta/pelottavalta/että kettu on nälkäinen /pettynyt jne.? 23 D7. Miksi lintu puree kettua hännästä? (osoita kuvaa 5) (Episodi 3: Tavoite) Päätti/haluaa pelastaa vuohenpoikasen/kilin/ haluaa pysäyttää ketun/ haluaa, että kettu päästää vuohenpoikasen/kilin irti/menemään/ se näki, että vuohenpoikanen/kili oli vaarassa Lintu haluaa syödä ketun/ vuohen/ leikkiä ketun kanssa 23 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D5.

41 D8. Kuvittele, että lintu näkee vuohet. Miltä linnusta tuntuu? (osoita kuvaa 6) Hyvältä / tyytyväiseltä/ iloiselta/ helpottuneelta/ kiitolliselta/ tuntee itsensä sankariksi Pahalta/ vihaiselta/ suuttuneelta /se on pahoillaan/ tyhmältä/ Minun pitää saada kettu. D9. (kysy D9 vain, jos lapsi antaa D8 oikean vastauksen ilman selitystä/ perustelua. Jos oikea perustelu annetaan jo D8, anna siitä piste kohtaan D9 ja jatka kysymykseen D10) Koska se pysäytti ketun/sai ketun pois sieltä/ pelasti vuohenpoika sen/kilin/ se näkee, että vuohet ovat iloisia/onnellisia / terveitä/ ei vahingoittuneita / se tietää, että kettu ei tule takaisin Koska se hymyilee/se on vihainen ketulle/se haluaa itse syödä vuohenpoikasen/ kilin Mistä sinä tiedät, että linnusta tuntuu hyvältä/ tyytyväiseltä/ iloiselta jne.? 24 D10. Kummasta äitivuohi pitää enemmän, ketusta vai linnusta? Miksi? Linnusta antaa ainakin yhden järkevän perustelun (se pelasti vuohenpoikasen/se auttoi vuohenpoikasta/kiliä/se ajoi ketun pois) Ketusta/en tiedä/ muu asiaankuulumaton vastaus D11. Kokonaispistemäärä /10: 24 Käytä samaa MTI:ta, jota lapsi käytti kohdassa D8.

42 Esitietolomake 1. Lapsen nimi (etunimi, sukunimi) 2. Lapsen syntymäaika 3. Käykö lapsesi tällä hetkellä päivähoidossa tai koulussa? o Kyllä, päivähoidossa Aloitusaika (vuosi, kuukausi) o Ei päivähoidossa Minkälaisessa päivähoidossa? o Kaksikielisessä o Yksikielisessä L1 = Language 1, lapsen äidinkieli o Yksikielisessä L2 = Language 2, lapsen toinen kieli o Muu, mikä? o Kyllä, koulussa Aloitusaika (vuosi, kuukausi) o Ei koulussa Minkälaisessa koulussa? o Kaksikielisessä o Yksikielisessä L1 = Language 1, lapsen äidinkieli o Yksikielisessä L2 = Language 2, lapsen toinen kieli o Muu, mikä? 4. Missä maassa lapsesi on syntynyt? o L1 kielen maassa, mikä?: o L2 kielen maassa, mikä?: o Muussa maassa, mikä?: 5. Mistä lähtien lapsesi on asunut L2 kielen maassa? (vuosi, kuukausi) 6. Syntymäjärjestys (monesko lapsi?) o 1 o 2 o 3 o Muu, monesko? 7. Minkä ikäisenä lapsesi sanoi ensimmäiset sanansa? vuotta kuukautta 8. Oletko koskaan ollut huolestunut lapsesi kielen kehityksestä? o Ei o Kyllä, miksi? 9. Onko kenelläkään perheessänne ollut puheen tai kielen kehityksen ongelmia? o Ei o Kyllä, kenellä? (esim. äiti, isä, sisarukset) 10. Onko lapsellasi ollut koskaan kuulo-ongelmia? Kuulovika o Ei o Kyllä 11. Kuuleeko lapsesi mielestäsi normaalisti? o Ei o Kyllä Toistuvia korvatulehduksia o Ei o Kyllä, kuinka monta? o Korviin laitettu ilmastointiputket

43 12. Vanhempien taustatiedot Jos puhut Mikä on toista kieltä, äidinkielesi niin mitä (L1)? (L2)? Äiti Isä Muut kielet, joita puhut Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Koulutus Ammatti 13. Mitä kieltä puhut lapsesi kanssa? Äiti o Äidinkieltäni (L1) o Toista kieltäni (L2) o Sekä äidinkieltä että toista kieltä o Muita kieliä, mitä? Isä o Äidinkieltäni (L1) o Toista kieltäni (L2) o Sekä äidinkieltä että toista kieltä o Muita kieliä, mitä? 14. Mitä kieliä lapsesi puhuu tällä hetkellä? o Lapsen L1 kieltä, o Lapsen L2 kieltä, joka on: joka on: o Muita kieliä, jotka ovat: 15. Mitä eri kieliä lapsesi kuulee ympäristössä? o Lapsen L1 kieltä, o Lapsen L2 kieltä o Muita kieliä, jotka ovat: 16. Minkä ikäisenä lapsesi L2 kielen altistus alkoi? o Syntymästä o Ennen 1. ikävuotta o Ennen 3. ikävuotta o Ennen 5. ikävuotta o iästä alkaen 17. Missä lapsesi kuulee L2 kieltä? o Päivähoidossa tai koulussa o Kavereiden kanssa o Sisarusten, vanhempien tai muiden sukulaisten kanssa o TV, tietokone, kirjat o Muu, mikä? 18. Arvioi kuinka paljon lapsesi kuulee päivittäin eri kieliä (kaikki päivän tapahtumat yhteenlaskettuina)? Lapsen äidinkieli (L1) o 25% o 50% o 75% o 100% Lapsen toinen kieli (L2) o 25% o 50% o 75% o 100% Muut kielet o 25% o 50% o 75% o 100% 19. Arvioi lapsesi kielitaidot merkitsemällä rasti (X) sopivaan ruutuun Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Kuinka hyvin lapsi ymmärtää äidinkieltään (L1) Kuinka hyvin lapsi ymmärtää toista kieltään (L2)

44 Kuinka hyvin lapsi puhuu äidinkieltään (L1) Kuinka hyvin lapsi puhuu toista kieltään (L2) 20. Mitä kieltä lapsesi puhuu parhaiten? 21. Pitääkö lapsesi jostakin puhumastaan kielestä enemmän kuin muista? 22. Arvioi kuinka usein lapsesi on tehnyt seuraavia asioita viimeisen kuukauden aikana o Lapsen L1 kieltä o Lapsen L2 kieltä o Muuta kieltä, mitä? o Ei o Kyllä, mistä? Lapsen äidinkielellä (L1) Lapsen toisella kielellä (L2) Ei koskaan 2 kertaa kuukaudessa 1-2 kertaa viikossa Lähes joka päivä Ei koskaan 2 kertaa kuukaudessa 1-2 kertaa viikossa Lähes joka päivä Kertoo tarinoita Lukee kirjoja Kuuntelee musiikkia tai laulaa Katsoo TV:tä/DVD:tä/pelaa tietokonepelejä