Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava"

Transkriptio

1 VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus / ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25370

2

3 Kaavaselostus / ehdotus I (IV) Salomaa Kristina Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELU, PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Sijainti Asutus Alueen käyttö Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kainuun maakuntakaava Kainuun vaihemaakuntakaavat Yleiskaava Asemakaava Luonnonolot Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Natura ja suojelualueet Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleispiirteet Kaava-alueen lähellä sijaitsevat arvokohteet Kaava-alueen lähimaiseman maisemarakenne Kaava-alueen lähimaiseman maisemakuva Muinaisjäännökset METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAAKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan luonnosvaihe Kaavan ehdotusvaihe Kaavan hyväksymisvaihe Tuulivoimapuiston rakenteet... 38

4 Kaavaselostus / ehdotus II (IV) Salomaa Kristina 6.5 Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET Yleiset tavoitteet Viranomaisten asettamat tavoitteet OSAYLEISKAAVAN PROSESSI JA PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Hyväksytty osayleiskaava METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Luonnonsuojelu Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi ja tyypillisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvät vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Havainnekuvat Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Vaikutukset luontoon Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Natura ja suojelualueet Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaaliset vaikutukset Turvallisuus Meluvaikutukset... 75

5 Kaavaselostus / ehdotus III (IV) Salomaa Kristina Osayleiskaavan melumallinnus Matalataajuisen melun laskenta Varjostusvaikutukset Vaikutukset TV-lähetysten näkyvyyteen ja matkapuhelinten toimintaan Vaikutukset ilmavalvontaan Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistojen kanssa Melu- ja varjostusvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Liikenne Maisema Muuttolinnusto Eläimistö Kasvillisuus Natura KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde yhteysviranomaiseen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Tuulivoimapuiston suhde Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavaan Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (Sweco ympäristö Oy). YVA-selostus ja selostuksen liitteet sekä yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta ovat saatavilla yhteysviranomaisen (Kainuun ELY-keskus) internetsivuilla osoitteessa: <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimayva>

6 Kaavaselostus / ehdotus IV (IV) Salomaa Kristina Suunnitelma osallistumisen ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu seuraavat mallinnukset: Liite 2. Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta Liite 3. Varjostusmallinnus Liite 4. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat Liite 5. Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. Jaakkola L Lj Kartat tmi. Liite 6. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi. VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN. Liite 7. Vastineet kaavaluonnoksesta saapuneisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy YVA-selostuksen (Sweco 2014) lisäksi lähteinä käytetty: Helldin, J.O., Jung, J., Neumann, W., Olsson, M., Skarin, A. & Widemo, F. 2012: The Impacts of Wind power on terrestrial animals a synthesis. Naturvårdsverket. Jaakkola, L. 2015a: Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön Lj Kartat tmi. Jaakkola, L. 2015b: Metsäpeura ja tuulivoimahankkeet. Piiparinmäen ja Murtomäen hankealueet lähiympäristöineen. Yhteisvaikutukset Metsälamminkankaan hankkeen kanssa Lj Kartat tmi. Luke 2015a: Lausunto talven susitilanteesta (51/ /2015). Luonnonvarakeskus, / lausunnot. Luke 2015b: Arvio Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista alueen susien elinympäristön käytölle. Samuli Heikkinen

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 1 (100) Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 JOHDANTO TuuliSaimaa Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Metsälamminkankaan alueelle Vaalan kuntaan. Kaava-alue sijaitsee Vaalan kunnan eteläosissa, lähellä Siikalatvan kunnan ja Kajaanin kaupungin rajoja. Kaava-alue sijaitsee Kainuun maakunnassa. TuuliSaimaa Oy suunnittelee 27 voimalan rakentamista noin ha alueelle. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston yhteenlaskettu teho olisi enimmillään 81 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia alueen vuokraamiseksi yhtiön käyttöön. Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii YVA-menettelyn yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimayva>. Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 2 (100) 2 SUUNNITTELU, PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olo Vaalan kunnanvaltuusto päätti kaavoituksen käynnistämisestä Vaalan kunnanhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta ja OASin nähtäville asettamisesta OAS on asetettu nähtäville alkaen. Viranomaisten työneuvottelu järjestettiin Kaavaluonnos Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin Vaalan kunnanhallitus käsitteli kaavaluonnosta Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville ajaksi Nähtävilläolosta kuulutettiin Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla sekä ilmoitustaululla. Kaavaluonnoksesta saatiin 15 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Kaavaehdotus Viranomaisten työneuvottelu selvitysten riittävyydestä järjestettiin Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaavaluonnoksesta saadun palautteen sekä yhteysviranomaisen YVAselostuksesta annetun lausunnon perusteella laadittiin kaavaehdotus. Vaalan kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutetaan Tervareitti - lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisten lausunnot ja osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan kaavoittajan perustellut vastineet. Kaava hyväksytään Vaalan kunnahallitus ja -valtuusto hyväksyvät kaavan. Hyväksymisestä kuulutetaan Tervareitti -lehdessä ja Vaalan kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymisestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 3 (100) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten sähkö-, energia- ja vesilaitokset sekä paikallisradiotoimijat Tämän kaavan yhteydessä: Fingrid Oyj Digita Oy Fortum Oyj Finavia Oyj Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry Manamansalo ry Enonlahden kyläyhdistys ry Vaalan riistanhoitoyhdistys ry Metsäkeskus Metsähallitus, luontopalvelut Oulunjärven Jättiläiset ry Suomen Erillisverkot Oy Ilmatieteenlaitos TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Ukkoverkot Oy Cinia Group Oy (ent. Corenet Oy) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vaalan kunnan hallintokunnat Naapurikunnat (Siikalatvan kunta ja Kajaanin kaupunki) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun liitto

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 4 (100) Kainuun pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Liikennevirasto Museovirasto Kainuun museo Puolustusvoimat Hätäkeskuslaitos Luonnonvarakeskus (LUKE) Bothnia VTS 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kainuun maakunnassa, Vaalan kunnan eteläosissa. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee Oulunjärvi, itäpuolella Kajaanin kaupunki ja länsipuolella Siikalatvan kunta. Etäisyys Vaalan kunnan keskustaan on noin 30 km kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1760 ha suuri (Kuva 4.1). Kuva 4.1. Kaava-alue sijaitsee Oulujärvestä länteen ja Vaalan kunnan keskustasta noin 30 km etelään.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 5 (100) Asutus Alue on pääosin metsätalouskäytössä ja kaava-alue on laajasti ojitettu. Kaava-alue on yleisessä käytössä jokamiehen oikeudella; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Alueella ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreittejä eikä virkistyskohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan suunniteltu tuulivoimapuisto ei sijaitse asutuskeskittymien tai kylien välittömässä läheisyydessä. Kahden kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee yksi vakituinen asunto ja kuusi loma-asuntoa (Maanmittauslaitoksen tietokanta, Kuva 4.2). Näistä vapaa-ajan asunnoista viisi sijaitsee kaava-alueen sisällä. Näistä kolme lomarakennusta on hankkeen maanomistajien omistuksessa ja kahden loma-rakennuksen todellinen käyttötarkoitus on metsästysmaja. Yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee Siikalatvan kunnan puolella, kaavaalueesta etelään. Lähimmillään loma-asunnon etäisyys suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,5 km. Vakituinen asunto sijaitsee kaava-alueesta koilliseen, Vuolijoentien itäpuolella. Vakituisen asunnon etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on 1,9 km. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee vakituista ja vapaa-ajan asutusta Oulunjärven rannassa sekä Ojanperän, Järvikylän ja Enonkylän alueilla. Kuva 4.2. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston voimalat suhteessa lähialueen asutukseen. Alle kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee kuusi vapaa-ajan rakennusta ja yksi vakituinen rakennus. YKR-luokitus kuvaa yhdyskuntarakennetta koko Suomen alueella. Yhdyskuntarakenteen eri luokat ovat taajama, kylä, pienkylä ja maaseutu. Luokituksen ulkopuolelle jäävät

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 6 (100) Alueen käyttö Maanomistus Liikenne alueet ovat Metsälamminkankaan alueella pääosin metsätalous- ja suoalueita. Metsälamminkankaan kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan yhdyskuntarakenneluokituksen ulkopuolella. Tuulipuistoalueen ja lähialueiden nykyistä käyttöä arvioitiin asukaskyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella. Asukaskyselyn vastauksien perusteella alueen käyttö on vähäistä, yli puolet vastaajista käyttää aluetta harvemmin kuin kuukausittain. Toisaalta myös viikoittain aluetta käyttäviä löytyy. Tällä hetkellä alueella keräillään luonnontuotteita, metsästetään ja ulkoillaan, mutta myös tarkkaillaan luontoa sekä harjoitetaan elinkeinoja (metsätalous, maatalous). Aluetta käytetään myös läpikulkuun. Lähin virkistysalue sijaitsee noin 5,2 km etäisyydellä Oulujärven rannassa kaava-alueen koillispuolella. Alue on osa Oulujärven retkeilyaluetta. Kaava-alueen vierestä kulkee osin 110 kv ja osin 400 kv voimajohtolinjojen johtokäytävissä moottorikelkkaura. Noin kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimalan Metsä-24 luoteispuolella sijaitsee laavu. Vaalassa toimii useampi metsästysseura (mm. Pelson Metsästysseura, Vaalan eränkävijät ry, Vuolijoen Urheiluampujat) ja alueella on vireää metsästystoimintaa. Haastattelujen perusteella tuulipuiston alue on hirvien kesälaidunaluetta ja asumaaluetta. Alueella on myös metsäkanalintuja, joita myös metsästetään kaava-alueella ja sen ympäristössä. Osin kaava-alueella sijaitsee Vuolijoen pienriistametsästysalue (Vuolijoki 5615). Pohjoisessa ja lännessä kaava-alueesta sijaitsee Vaalan pienriistametsästysalue (Vaala 5616). (Metsähallitus, 2013.) Suunnitellulla tuulipuistoalueella ei sijaitse merkittäviä hirvenmetsästysalueita valtion mailla. Lähin valtion hirvenmetsästysalue (8584 Kuvajanrimpi, Pohjanmaa, Vaala) sijaitsee kaavaalueen välittömässä läheisyydessä pohjoisessa ja lännessä kaakkoon. Kaava-alueesta etelään parin kilometrin päässä sijaitsee myös valtion hirvenmetsästysalue (8442 Piipari, Pohjanmaa, Pyhäntä). Kaava-alueella harjoitetaan lähinnä metsätaloutta. Suopohjainen talousmetsä on ojitettu ja sinne on rakennettu metsäautoteitä. Alueen lähistöllä harjoitetaan myös turvetuotantoa. Alueella ei sijaitse yrityksiä tai työpaikkoja. Asukaskyselyn ja haastattelujen tulosten perusteella alue on tällä hetkellä erämaista, eikä erityisiä melun tai muiden terveys- ja turvallisuusriskien lähteitä ole. Ajoittaista melua aiheutuu moottoriajoneuvoilla kulkemisesta (alueella moottorikelkat, metsäkoneet). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee seututie 879. Säräsniemeltä Kajaanin Vuolijoen kautta Vuottolahteen. Seututie 879 johtaa Vaalan Seututiellä 879 kaava-alueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 307 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 36 ajoneuvoa.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 7 (100) Kaava-alueen eteläpuolitse kulkee yhdystie Yhdystie 8190 haarautuu Siikalatvan Kestilän kirkonkylällä seututieltä 800, kulkee Järvikylän läpi ja päättyy Kajaanin Vuolijoella seututien 879 risteykseen. Yhdystiellä 8190 kaava-alueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 145 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 31 ajoneuvoa. (Kuva 4.3) Kuva 4.3. Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja raskaiden ajoneuvojen määrä suunnittelualueen läheisyydessä vuonna 2013 (Liikennevirasto 2013, Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella sekä suunnittelualueella kulkee useita yksityisteitä. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 8 (100) Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Kainuun maakuntakaava 2020 Kaava-alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jonka valtioneuvosto on vahvistanut (Kuva 4.4). Kainuun maakuntakaava 2020:ssa ei ole käsitelty tuulivoimaa asiakokonaisuutena, eikä ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Kuva 4.4. Ote Kainuun voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Voimassa olevassa maakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät:

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 9 (100) Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Pääsähköjohto (400 kv). Alueella on voimassa MRL:n 33.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Matkailun vetovoima-alue. Maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet, joihin sisältyvät matkailukeskusten alueet sekä niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Lisäksi kaava-alueeseen rajautuu koillisosassa luonnonsuojelualue (SL), joka on myös Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (harmaa pisterasteri). Kaava-alueen itäpuolelta kulkee 110 kv pääsähköjohto, seututie, moottorikelkkailureitti (ohjeellinen) sekä Oulujärven lähellä ulkoilureitti, jolla tarkoitetaan vähintään ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää yleisen liikkumisen kannalta tärkeää ohjeellista ulkoilureittiä Kainuun vaihemaakuntakaavat Kainuun 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan , ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Kainuun 1.vaihemaakuntakaava koskee Puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston tekemällä päätöksellä. Kaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Kainuussa. Tuulivoimamaakuntakaavan laadinta on aloitettu, koska voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvia alueita. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään seudullisesti merkittävän teollisen kokoluokan tuulivoimatuotannon toimintaedellytykset Kainuussa tuulivoimatuotannon haitalliset vaikutukset minimoiden. Lisäksi tavoitteena on sovittaa nämä tarpeet muiden maankäyttötarpeiden sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Tuulivoimamaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä välisen ajan (Kuva 4.5). Määrällisenä tavoitteena on 160 kpl teollisen kokoluokan tuulivoimalaa, nimellisteho noin 480 MW ja vuosituotanto noin 1440 GWh seudullisesti merkittävissä tuulipuistoissa vuonna 2030.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 10 (100) Kuva 4.5. Ote Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Tuulivoimamaakuntakaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Tuulivoimaloiden alue. Osa-aluemerkinnällä tv osoitetaan alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään vähintään seudullisten tuulivoimalaalueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33.1 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) muodostamaa aluetta. Maisemallisesti herkällä Oulujärven ranta-alueella maakuntakaavaa edellyttävänä tuulivoimaloiden alueen rajana pidetään vähintään viittä (5) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) voimalaa, mikäli niiden muodostama tuulivoimaloiden alue sijaitsee kokonaan tai osittain alle 3 kilometrin etäisyydellä Oulujärvestä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 11 (100) Yleiskaava Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Pääsähköjohdon yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan uusien 110 kv pääsähköjohtojen yhteystarve tuulivoimaloiden alueilta kantaverkon liityntäpisteille. Merkinnät perustuvat vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Alueella ei ole voimassa MRL:n 33.1 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Uudet pääsähköjohdot on pyrittävä sijoittamaan samaan tai olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston tekemällä päätöksellä. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa määritellään maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä merkitykseltään seudullisten kaupan suuryksiköiden sijainti, niiden alaraja ja enimmäismitoitus. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Vaalan kunnanvaltuusto on saattanut vireille koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan laatimisen Kaavaluonnos on nähtävillä Kunnan tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet yleiskaavallisen tarkastelun keinoin ja kaavoittaa tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Kaavan tavoitteena on koko kunnan käsittävä tuulivoimateemayleiskaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja. Koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan pohjaksi ovat laadittu selvitys, jossa on osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, joille tuulivoimaa ei osoiteta (Kuva 4.6). Tuulivoimaan soveltuvat alueet esitetään kolmena eri luokkana soveltuvuuden ensisijaisuuden mukaan. Tässä selvityksessä Metsälamminkangas on arvioitu soveltuvuudeltaan II-luokkaan eli tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvaksi alueeksi. Selvityksessä esitetty alue poikkeaa hieman kaava-alueesta. Tämä johtuu lähinnä alueen rakennuskannasta sekä läheisistä luontoalueista suojavyöhykkeineen.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 12 (100) Kuva 4.6. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan tuulivoimaselvityksestä Metsälamminkankaan alueelta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavan pohjaksi laaditussa selvityksessä on jokaisesta tuulivoimalle soveltuvasta alueesta tehty ns. kohdekortti, jossa alueen soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin. Metsälammenkankaan kohdekortissa (Kuva 4.7) on tuotu esille läheiset 110 ja 400 kv:n voimalinjat, laaja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura 2000-alue ja soidensuojelualue pohjoispuolella sekä alueen inventoidut turvevarat. Aluetta kuvataan loivapiirteisenä ja suovaltaisena alueena, jonka maaperä koostuu sora- ja hiekka-moreenista sekä osin turvekerrostumista sekä paikallisista kalliopaljastumista. Maanomistusolot ovat melko yhtenäiset ja tuulisuusolosuhteet hyvät. Lisäksi huomautetaan, että tuulivoimalle soveltuva alue voi jatkua kuntarajan yli.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 13 (100) Kuva 4.7. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan luonnoksesta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavassa kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät: Osayleiskaava-alueen raja. Kaavamääräys: MRL 43 2 momentin perusteella määrätään, ettei kaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Tuulivoimapuiston alue. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuistojen rakentamiseen varattavat ja soveltuvat alueet. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoitus ja suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin määritellään tarkemmin hankekohtaisen suunnittelun yhteydessä. Hankesuunnittelussa tutkitaan melu- ja välkemallinnuksen kautta, että melun ja välkkeen ohjearvoja häiriintyviin kohteisiin ei ylitetä. Hankesuunnittelussa on huomioitava myös ohjearvojen täyttyminen läheisten asema- tai osayleiskaavojen mukaisilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla. Hankesuunnittelun tai tarkemman osayleiskaavoituksen yhteydessä alueelle tulee tehdä muinaisjäännösinventointi. -f METSÄLAMMINKANGAS. Huom! Aluerajaus sekä tuulivoimaloiden sijoitus ovat suoraan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta! Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaavakartalla on suuntaa antava; sijoittelu on tehty karttatietojen ja noin 700 m voimaloiden etäisyysvälin perusteella. Sijoittelun taustalla ei ole hankesuunnittelua.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 14 (100) Suunnittelutarvealue. Viivamerkintä on piirretty 1 km päähän läheisen tuulivoimapuiston rajasta. Tuulivoimapuiston tuulivoimalat saattavat aiheuttaa ympäristöhäiriöitä tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä. Alueen muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon mm. tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset. Sähkölinja (400 kv) Sähkölinja (110 kv) Ohjeellinen uusi huoltotie Ohjeellinen parannettava tie Asemakaava 4.3 Luonnonolot Lisäksi kaava-alueeseen itäpuolelle on osoitettu seututie (harmaa viivamerkintä). Kaava-alueen koillis-/pohjoispuolelle on osoitettu informatiivisena merkintänä Naturaalue ja luonnonsuojelu alue (harmaa vinoviivarasteri) sekä suojeluohjelman alue / tärkeä lintualue (harmaa vaakaviivarasteri). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Pohjavedet Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat yli viisi kilometriä lähimmästä tuulivoimalasta. Pohjavesialueet Tihilä ja Kolkankangas sijaitsevat kaava-alueesta länteen. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pintavedet Metsälamminkankaan kaava-alueen itäpuolella sijaitsee Oulunjärvi ja tuulivoimapuiston länsipuolella virtaa Kuikkaoja, joka laskee Mulkuanjärveen. Oulunjärven valumaalueella sijaitsee 7 voimalaa ja Kuikkaojan valuma-alueella sijaitsee 20 voimalaa. Kaava-alueella sijaitsee noin kahdeksan hehtaarin kokoinen Metsälampi ja kaksi alle hehtaarin kokoista, luultavasti maa-ainesoton yhteydessä syntynyttä vesialuetta. Kaava-alue on laajasti ojitettu metsätalouden tarpeisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Maaperä ja kallioperä Kaava-alueen maaperä koostuu sekalajitteisesta ja karkearakenteisesta maalajista, paksusta turvekerroksesta sekä kalliomaasta. Kaava-alueen kallioperä on graniittia ja tonaliittista gneissiä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 15 (100) GTK:n Happamat sulfaattimaat karttapalvelun perusteella alueella ei arvioida olevan happamia sulfaattimaita. Kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kasvillisuus ja luontotyypit Kaava-alueella on pääosin nuorta tai keski-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää. Alueen runsaat isovarpurämeet on lähes kaikki ojitettu turvekankaiksi. Turvekankaat ovat pääosin puolukkaturvekankaita. Ojitettujen turvemaiden lomassa on kivennäismaiden metsätyyppejä, joista yleisimpiä ovat kuivahkot variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaat. Varsinkin alueen koillisosassa on avohakkuita ja nuoria taimikoita. Alueen korkeuserot ovat melko pieniä ja mäet loivapiirteisiä. Koko alue on talouskäytössä eikä alueella on luonnontilaisia tai vanhoja metsiä. Osittain kaava-alueella ja kaava-alueen kaakkoispuolella on Turkkisuo, jonka suotyyppi on pääosin lyhytkorsinevaa. Turkkisuo on reunoiltaan ojitettu ja sen etelälaidassa on turvetuotantoalue. Turkkisuo on muulta osin luonnontilaisen kaltainen suo. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontoselvitysten yhteydessä kaava-alueella on todettu kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita, joiden alueella sijaitsee Metsälain 10 mukaisia kohteita (Kuva 4.8). Nämä ovat kaava-alueen sisälle sijoittuvat osat Turkkisuosta sekä pienempi, Turkkisuosta noin 500 metriä luoteeseen sijaitseva suo. Turkkisuo kuuluu avoimilta reuna-alueiltaan uhanalaiseen (VU) luontotyyppiin minerotrofiset lyhytkorsinevat. Pienempi suo on reunoiltaan ojitettu lyhytkorsineva. Keskiosistaan suo on luonnontilainen. Kasvillisuuteen kuuluvat mm. tupasvilla, tupasluikka ja suokukka. Kohde kuuluu Turkkisuon tavoin uhanalaiseen (VU) luontotyyppiin minerotrofiset lyhytkorsinevat. Luonnontilaiset ojittamattomat suot lisäävät alueen monimuotoisuutta ja ovat siksi luonnon kannalta arvokkaita kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Lisäksi kaava-alueella on rajattu kolmas luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde, joka on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä alue. Turkkisuon luoteispuolella metsätien eteläpuolella on kangasmetsäkaistaleella dyynimuodostuma, joka on lähes puuton muutamaa isoa mäntyä lukuun ottamatta. Dyyni on pääosin jäkäläpeitteinen, paikoin sillä kasvaa kanervaa. Paljasta hiekkaa näkyy pienellä alalla. Hiekkadyyni ei täytä luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin määritelmää, sillä se ei ole luontaisesti vähäpuustoinen. Alueella on muutamia hyvin vanhoja kantoja merkkinä vanhasta hakkuusta. Dyynimuodostuma on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen kohde. Se kuuluu uhanalaiseen (vaarantunut, VU) luontotyyppiin metsäiset dyynit. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueella ei havaittu uhanalaisia tai muutoin huomionarvoisia kasvilajeja. Myöskään ELYkeskuksen tiedoissa (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) ei ole havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä, alueellisesti uhanalaisista, rauhoitetuista tai luontodirektiivin mukaisista lajeista alueelta. Alueelta on tehty erillinen kääväkässelvitys (Luontokuva Pekka Helo Ky, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Selvityksessä alueella havaittiin haapamaapuulla kasvava poimukääpä voimalapaikan Metsä-21 alueelta. Poimukääpä on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (VU). Vaarantuneesta salokäävästä tehtiin havainto voimalapaikan Metsä-18 alueelta hakkuuaukon kuusimaapuulta. Salokääpää voi esiintyä muuallakin kaava-alueella hakkuualueilla. Silmälläpidettäviä (NT) selvityksessä havaittuja lajeja ovat riekonkääpä, sirppikääpä, kohvakääpä, oranssikääpä, kitukääpä, hoikkaorakas ja mäntyraspikka. Havaitut silmälläpidettävät lajit ovat männyllä esiintyviä lajeja. Alhaiset uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrät kertovat alueen olleen pitkään metsätalouskäytössä ja siitä, että kankaiden

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 16 (100) vanhat mäntymaapuut ovat suurelta osin jo maatuneet pois. Metsälamminkankaan selvitysalueella ei ole erityistä merkitystä kääväkäslajiston suojelun kannalta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia kohteita. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Eläimistö Kuva 4.8. YVA-menettelyn yhteydessä kaava-alueella todetut arvokkaat luontotyypit. Tavallinen eläimistö ja ekologiset yhteydet Kaava-alueen nisäkäslajisto on tavanomaista havumetsien lajistoa. Alueella esiintyy ainakin hirvi, jänis ja orava. Alue on hirven kesälaidunaluetta (suullinen tiedonanto Pelson metsästysseura ry; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsälamminkankaalla havaittiin luontoselvityksissä useita hiekkatöyräisiin kaivettuja ketunkoloja. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu laajalle asumattomalle tai harvaan asutulle metsäiselle alueelle Oulujärven lounaispuolella. Oulujärvi alueen koillispuolella luo eläimistölle luontaisen esteen. Oulujärven lounaispuolisella alueella on laajoja yhtenäisiä suoalueita, joista Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet on laajin. Kaava-alue sijoittuu Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien eteläpuolelle. Avosuoalueita on kaava-alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella (Sarvisuo, Turkkisuo, Pikku-Turkkisuo). Kaakossa ja muutaman kilometrin etäisyydellä etelässä on laaja Rimpineva-Matilannevan suoalue. Metsälamminkankaan ympäristössä yhtenäistä metsäaluetta pirstoo rannansuuntainen

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 17 (100) Vaalantie, pienemmistä teistä eteläpuoleinen Vuolijoentie, alueen useat metsätiet sekä hakkuuaukeat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontodirektiivin liitteen IV lajit Luontodirektiivin liitteen IV lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 mukaan. Lepakot Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) - lajeja. Lepakoita kartoitettiin sekä aktiivi- että passiiviseurannalla ultraääni-ilmaisimen avulla hämärän aikaan lepakoille tyypillisiltä saalistuspaikoilta kesällä 2013 ja Passiiviseurantaa tehtiin myös kahtena yönä kahdesta eri kohdasta. Kesän 2013 lepakkoseurannassa ei havaittu lepakoita passiivi- eikä aktiivihavainnoinnissa. Tähän voi vaikuttaa havainnointiöiden melko viileä sää, vaikka lepakkohavainnointiin valittiin sateettomuuden ja lämpötilan kannalta otollisimmat yöt noin kolmen viikon jaksolta. Vuoden 2014 kartoituskerroilla lepakoita havaittiin saalistamassa Metsälammentiellä kaava-alueella sekä sen luoteispuolella. Ensimmäisellä kartoituskerralla havaintoja tehtiin neljästä lepakosta ja toisella kerralla kahdesta. Havaitut lepakot olivat pohjanlepakoita. Lepakot lentelivät metsätien yläpuolella puiden latvojen alapuolella. Havaintopaikoilla, jotka kaikki ovat ojittamattomien ympäristöään hieman korkeampien kankaiden kohdalla, puusto on pääasiassa sekametsää. Kaava-alueen metsät ovat yleisimmin mäntyvaltaisia ja ojitettuja turvemaita. Lepakoiden päiväpiilojen sijainnista ei ole tietoa. Mahdollisesti päiväpiilot ovat saalistusalueiden lähistöllä puun- tai muissa koloissa. Metsälammentien varrella on myös muutamia rakennuksia, joissa voi olla sopivia piilopaikkoja. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Liito-orava Liito-orava on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi ja se on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut (VU) (Rassi ym., 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Liitoorava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-alueelta tai sen läheisyydestä ei ole UHEX-havaintoja liito-oravasta. Liito-oravan esiintyminen Kainuussa painottuu Oulujärven itäpuolelle (Kainuun ELY-keskus 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Vaalan kunnan eteläosat eivät kuulu liito-oravan levinneisyysalueeseen. Liitooraville soveltuvien elinympäristöjen esiintymistä kaava-alueella selvitettiin kesän 2013 luontotyyppikartoitusten yhteydessä. Alueella ei kartoitusten perusteella esiinny liitooravaa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin laji, mutta Suomessa se ei ole uhanalainen (Rassi ym. 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Viitasammakkoa esiintyy Suomessa lähes koko maassa. Viitasammakko elää kosteissa ympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Kaava-alueella ei ole tehty varsinaista erillistä viitasammakkoinventointia, vaan sopivien elinympäristöjen esiintymistä alueella on tarkasteltu muiden selvitysten yhteydessä. ELY-keskuksen Hertta-tiedossa ei ole viitasammakkohavaintoja kaava-alueelta tai sen ympäristöstä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 18 (100) Suurpedot Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella voivat liikkua myös kaikki suurpetomme. Seuraavat tiedot alueen susitilanteesta perustuvat Luonnonvarakeskuksen vuosittaiseen lausuntoon (Luke 2015). Riistakeskus Kainuun alueella liikkuu yhteensä sutta ja kainuussa poronhoitoalueen ulkopuolella asustaa yhteensä noin sutta. Kajaanin eteläpuolella on havaintoja susilaumasta, mutta tätä ei ole kunnolla pystytty varmistamaan. Havaintomäärät ja niiden sijainnit ovat hajanaisia. Lisäksi Kajaanin eteläpuolisella alueella saattaa vierailla lauma, joka asustaa pääasiassa Vuolijoki-Vieremän välisellä raja-alueella. Vuolijoella on kaksi yhteistä susilaumaa: yksi Vieremän kanssa (7 yks.) ja yksi Pyhännän kanssa (3-5 yks.). Oulun Riistanhoitopiirin puolella Pyhäntä-Kestilä alueella asustava lauma (3-5 yks.) vierailee myös Riistakeskus Kainuun puolella. Kainuussa karhun tiheimmän kannan alue painottuu itärajan tuntumaan (RKTL, 2014b). Myös ilvestä esiintyy Kainuussa (RKTL, 2014c) samoin kuin ahmaa (Wikman, 2010; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Metsähallituksen Piiparinmäen hankkeen yhteydessä RKTL on laatinut pyynnöstä Piiparinmäen hankealueella liikkuvien susien paikkatietoon perustuvan kartta-analyysin ( ). Hankkeen edettyä Lukea (entinen RKTL) on pyydetty edelleen tarkentamaan tietoa susien elinympäristön valinnasta ja pesintäalueista. Myös Metsälamminkankaan osalta pohdittiin työpalaverissa (Luke, Pöyry, FCG) hankkeiden yhteisvaikutusten pohjalle laadittavaa analyysiä. Luke:n mukaan eteläisemmän hankkeen yhteyteen laadittava analyysi voi toimia myös Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen arvioinnin pohjana, sillä merkittävät reviirikeskittymät sijoittuvat etelämmäksi maakuntien rajalle. Luke on antanut asiantuntija-arvionsa susien esiintymisestä Oulujärven länsi- ja eteläpuolella sekä alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden vaikutuksista asuttuihin reviireihin (Luke 2015b, S. Heikkinen ). Aineisto perustuu GPS -paikannuksiin, joiden perusteella on määritetty reviirien käyttöastetta. Reviirikeskukset voidaan määrittää käyttöasteiden mukaan. Piiparinmäen hankkeelle on tuotettu kartta, jossa 50 %:n käyttöasteen mukaiset reviirikeskukset (n. puolet susien tuottamista paikannuksista sijaitsee alueilla). GPSpaikannuslaitteet ovat mahdollistaneet maastossa tapahtuvan paikannuksen, jolloin Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueilla on vuosina aikana ollut kymmenen susilaumaa, joissa on ollut GPS -merkittynä yhteensä 20 yksilöä. Kenttäseurannan perusteella joistakin laumoista on voitu löytää suden käyttämät synnytys- ja kasvatuspesät. Alueella on ollut myös susilaumoja, joista ei ole saatu merkittyä yhtään sutta. Luke on näiden tietojen pohjalta tuottanut kartan, jossa Oulujärven lounaispuoliselle alueelle sijoittuvat reviirikeskittymät sekä laajemmin rajattuna alue, jolle sijoittuu paikannettuja pesiä. Luken asiantuntuja-arviota ei ole esitetty julkisissa kaava-asiakirjoissa, mutta se on toimitettu viranomaiskäyttöön. Lähimmillään määritelty (Luke 2015b) susilauman reviirikeskittymä sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle Metsälamminkankaan hankealueen lounaispuolelle. GPSaineiston perusteella määritelty (Luke 2015b) laaja sudenpesiä sisältävä alue sijoittuu Metsälamminkankaalta noin 20 kilometriä lounaaseen. Luontodirektiivin liitteen II lajit Metsäpeura Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja on Suomen kansainvälinen vastuulaji, jolloin Suomen tulee osoittaa alueita metsäpeuran elinympäristön suojeluun. Siten metsäpeura onkin ollut perusteena yli 30 Natura-alueen valinnassa. Metsäpeura

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 19 (100) Linnusto on habitaattispesifi laji, jonka elinympäristöjä ovat karujen jäkäläkankaiden ja soiden muodostamat mosaiikit. Talvella peura tarvitsee talvilaituminaan jäkäläkankaita ja kesällä, etenkin vasomisaikana, reheväkasvuisia ja rauhallisia aapasoita räme- ja korpilaiteineen. Valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) metsäpeura on silmälläpidettävä (NT). Peuran esiintymisalueet Suomessa painottuvat Suomenselälle ja Kainuuseen. Peuran esiintymisalue Oulujärven länsipuolella kattaa nykyisellään Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan alueet, Kajaanin länsiosat sekä Vieremän ja Kiuruveden pohjoisosat (Jaakkola 2015a). Oulujärven itäpuolinen alue on pääosin kesälaidun- ja vasonta-aluetta, ja alueen metsäpeurat vaeltavat Etelä-Pohjanmaalle talvehtimaan. Metsäpeura on leviämässä Kainuussa itärajalta ainakin Pyhännän suuntaan ja talvilaitumia on kehittynyt myös Oulujärven seudulle (Maa- ja metsätalousministeriö, 2007; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). RKTL:n (nyk. Luke) laatiman elinympäristökartoituksen perusteella potentiaalisia metsäpeuran talvehtimisalueita on mm. Vaalassa, joten peuran elinvoimaisen osakannan muodostuminen seudulle olisi suotuisissa oloissa mahdollista (Jaakkola 2015a). Luke on valinnut Pyhännän seudun yhdeksi metsäpeuran palautusistutusten kohdealueeksi. Istutuksia on suunniteltu aloitettavaksi aikaisintaan vuoden 2016 alussa (Jaakkola 2015a). Metsäpeuraa on tavattu satunnaisesti Metsälamminkankaan alueella (suullinen tiedonanto Pelson metsästysseura ry; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaavaehdotusvaiheessa linnuston nykytila ja vaikutukset linnustolle on kuvattu ja arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä laadittujen kartoitusten perusteella. Selvityksiin tehty maastotyö ja käytetyt menetelmät ovat olleet riittäviä ja yleisen käytännön mukaisia, mutta niiden raportointi on ollut puutteellista. Näitä puutteita on korjattu ja selvitysten tulokset on ehdotusvaiheessa kuvattu ja raportoitu aisanmukaisella tarkkuudella. Linnustoselvitysten uudelleentarkastelun on laatinut FM Karri Kuitunen. Pesimälinnusto Pesimälinnustoselvityksen tarkoitus oli ensisijaisesti uhanalaisten (sisältäen erityisesti suojeltavat lajit), alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien, Suomen vastuulajien sekä lintudirektiivin I liitteen lajien esiintymisen ja parimäärien selvittäminen (Luonnonsuojeluasetus, neuvoston direktiivi 79/409/ETY; lintudirektiivi, Rassi ym. 2010, Suomen ympäristökeskus 2013a ja b). Alueellisesti uhanalaisista linnuista tarkasteluun otettiin mukaan keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan (3a) sekä Pohjois-Karjalan ja Kainuun (3b) lohkojen lajit, koska selvitysalue sijaitsee näiden kahden lohkon rajavyöhykkeellä (lohkoilla ja niiden perusteena olevilla kasvillisuusvyöhykkeillä ei ole täsmällisiä rajoja luonnossa). Kuvajan itäosan Natura-alueelle ulottuvalla osalla (Iso-Rankku ja Pikku-Rankku) kiinnitettiin huomiota erityisesti Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien esiintymisen selvittämiseen. Tavanomaisten pesimälajien esiintymistä ja runsautta arvioitiin yleisemmällä tasolla. Pesimälinnustoa selvitettiin maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen kunkin turbiinipaikan ympäristössä noin 250 metrin säteellä eli yhteensä 27 seitsemällä erillisellä, noin 19,6 hehtaarin laajuisella kartoitusalueella sekä uusien teiden ja tuulivoimapuiston sisäisten sähkönsiirtolinjojen lähialueilta (Koskimies ja Väisänen 1988). Turbiinipaikkakohtaiset alueet kattava kartoitus toistettiin kahdesti pääsääntöisesti klo 4.00 ja (yhteensä n. 51,5 maastotuntia) välisenä aikana mahdollisimman heikkotuulisella ja poutaisella säällä. Laskennoissa selvitysalueet käveltiin systemaattisesti läpi lintuja jatkuvasti havainnoiden siten, että

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 20 (100) mikään paikka kartoitusalueilla ei jäänyt noin 25 metriä kauemmaksi kulkulinjalta. Turbiinipaikoilla kartoitus ulotettiin jossakin määrin varsinaisen kartoitusalueen ulkopuolelle, jotta saataisiin suuntaa antava kuva lähialueiden pesivästä lajistosta. Täydentävää pesimälinnustoaineistoa kerättiin myös jalan kartoitus-alueelta toiselle siirryttäessä. Turbiinipaikkojen 24, 25 ja 27 pohjoispuolella kartoitus ulotettiin noin kahden kilometrin etäisyydelle Natura-alueelle sekä hankealueen länsipuolella Rimpinevalle ja itä-puolella Turkkisuolle ja Pikku-Turkkisuolle. Natura-alueella maastotöitä tehtiin yhtenätoista päivänä yhteensä noin 67 tuntia. Pöllöjen esiintymistä selvitettiin erilliskäynneillä turbiinipaikkojen ympäristössä ja yhteensä 13 tuntia. Täydentäviä pesimälinnustohavaintoja kerättiin lisäksi kevätmuutonseurannan yhteydessä. FM Vesa Hyyryläinen teki kaikki linnustokartoituksen maastotyöt. Lintuhavainto tulkittiin pesiväksi pariksi pääsääntöisesti yhden havaintokerran perusteella, mikäli aikuinen yksilö (esim. laulava koiras tai naaras) havaittiin sopivassa pesimäympäristössä. Luonnollisesti myös havainnot varoittelevista, pesää rakentavista tai ruokaa/ulosteita kantavista emoista, pesistä ja poikueista tulkittiin pesiviksi pareiksi. Kuva 4.9. Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston pesimälinnustokartoituksen alueet vuonna Varsinaiset voimalapaikkakohtaiset kartoitusalueet on merkitty violeteilla ympyröillä ja täydennyskartoituksen (mm. Natura-alueen erityisselvitys Isoja Pikku-Rankulla) alueet vihreällä katkoviivalla. Pesimälinnustokartoitusselvityksen aineistoja on täydennetty Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta (uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin I liitteen lajeja koskevia tietoja), Metsähallitukselta (Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien, Rimpineva- Matilannevan ja Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-alueiden linnuston linjalaskenta-

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 21 (100) aineistoja vuosilta 2002, 2008, 2012 ja 2014) ja Kainuun ELY-keskukselta (kaakkurin, maakotkan ja muuttohaukan esiintymistä koskevia tietoja) saaduilla aineistoilla. Metsähallitus luovutti selvityksen käyttöön maalintujen linjalaskenta-aineistoja. Linjojen pituudet (yhteensä 70,6 km) jakautuvat eri Natura-alueiden kesken seuraavasti: Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet: 45,5 km (Natura-alueen laajuus 48,4 km2) Rimpineva-Matilanneva: 6,2 km (6,7 km2) Törmäsenrimpi-Kolkanneva: 18,9 km (22,3 km2) Linjat on pyritty suunnittelemaan siten, että Natura-alueet tulisivat mahdollisimman hyvin katetuksi (Ari Rajasärkkä/Metsähallitus, kirjallinen ilmoitus). Kartoitusalueilla (turbiinipaikat ympäristöineen ja Kuvajan Natura-alueen itäosa) havaittiin yhteensä 73 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia. Mukaan on laskettu petolinnuista maakotka ja muuttohaukka, joiden pesäpaikat sijaitsevat kartoitusalueen ulkopuolella, mutta joiden reviirit kuitenkin ulottuvat alueelle. Linnuston pääosan muodostivat tavanomaiset metsälajit, kuten pajulintu, peippo, vihervarpunen, harmaasieppo, metsäkirvinen, punarinta ja rautiainen sekä punakylki- laulu- ja kulorastas. Muista vähälukuisemmista, mutta tavanomaisista metsälajeista havaittiin muun muassa korppi, käki, käpy-tikka, närhi, sepelkyyhky, tervapääsky, tiltaltti ja varis. Tavanomaisista avomaiden ja pensaikkojen lajeista havaittiin pajusirkku, pensastasku ja västäräkki sekä Kainuussa vähälukuisista ja luokittelemattomista lajeista isolepinkäinen. Luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltavista lajeista havaittiin maakotka ja muuttohaukka. Havainnot koskevat todennäköisesti Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueella pesiviä yksilöitä. Muista uhanalaisista ja vaarantuneista lajeista havaittiin keltavästäräkki, kivitasku, pohjansirkku ja sinisuohaukka. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin 6, alueellisesti uhanalaisia lajeja 3 (maantieteellisen jaottelun lohkot 3a ja 3b), Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 10 ja lintudirektiivin I liitteen lajeja 11. Muista huomionarvoisista päiväpetolinnuista havaittiin nuolihaukka ja kanahaukka. Natura-alueella Kuvajan itäosassa ei havaittu erityisesti suojeltavia lintulajeja, mutta muutonseurannoissa hankealueelta havaitut maakotka ja muuttohaukka koskenevat Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet -alueella pesiviä lintuja. Muista uhanalaisista lajeista ja vaarantuneista lajeista havaittiin keltavästäräkki ja pohjansirkku. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin 6, alueellisesti uhanalaisia 4, Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 10 ja lintudirektiivin I liitteen lajeja 8. Muuttolinnusto Havainnoinnilla selvitettiin Metsälamminkankaan suunnittelualueen ylittävän eri linturyhmien (vesilinnut, kahlaajat, lokit, päiväpetolinnut, kyyhkyt, pikkulinnut) kevätja syysmuuton runsautta, reittejä ja muuttajien lentokorkeuksia erilaisissa sääolosuhteissa. Muutonseurannalla pyrittiin selvittämään lintudirektiivin I-liitteen, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä mahdollisten muiden erityisen runsaina alueen kautta muuttavien lintulajien muuttajamääriä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mahdollista lintuliikennettä lähialueiden muutonaikaisilta lepäilyalueilta suunnittelualueen ilmatilaan. Havainnointi pyrittiin yleistä säätilojen ja muuton kehitystä seuraamalla ajoittamaan kohteena olevien linturyhmien päämuuttopäiville. Kunakin havainnointipäivänä merkittiin ylös kaikkien muuttavien tai muuten alueella liikkuvien lintujen yksilömäärät lentosuuntineen (pää- ja väli-ilmansuuntien tarkkuudella kompassia, GPS -laitetta ja karttoja apuna käyttäen) ja lentokorkeuksineen sekä ohituspuoli ja -etäisyys havaintopisteeseen nähden. Suurikokoisista linnuista, kuten hanhista, kurjista ja petolinnuista sekä harvinaisista lajeista kirjattiin myös tarkat havaintoajat. Lintujen ohituspuoli määrittää siten, että

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 22 (100) havainnoijan katseen ollessa linnun tulosuuntaan, oikealta puolelta ohittava lintu merkittiin + ja vasemmalta puolelta ohittava - merkillä. Havaintopaikan ylittävät linnut kirjattiin merkinnällä +-. Lintujen ohituspuoli ja -etäisyys pystyttiin kuitenkin useimmissa tapauksissa määrittämään edellä selitettyä tarkemmin esimerkiksi merkinnällä: 500 m tarkkailupisteestä itään, muuttosuunta etelä (S). Lintujen lentokorkeuksia arvioitiin vertaamalla puuston korkeuteen (keskimäärin 22 m, korkeimmat latvat 25 m). Lentokorkeudet kirjattiin kolmeen suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden mittojen perusteella määriteltyyn luokkaan. Roottorin lapojen pyöriessä lakipiste on 200 metrin ja alin piste 80 metrin korkeudella maan pinnasta. Näin ollen metrin korkeudella lentävät linnut ovat vaara-alueella roottorin pyöriviin lapoihin nähden ja tätä matalammalla tai korkeammalla lentävät vaara-alueen ulkopuolella. Kultakin tarkkailupäivältä kirjattiin vallitseva säätila ja sen olennaiset muutokset (lämpötila, pilvisyys, tuulen suunta ja voimakkuus, näkyvyys). Muutonseurannan apuvälineenä käytettiin kiikaria ja zoom-okulaarilla varustettua lintukaukoputkea. Havainnoinnista vastasi FM Vesa Hyyryläinen. Syysmuuttoa havainnoitiin 17 päivänä yhteensä 132 tuntia. Havaintopaikkana toimi hakkuuaukea Turkkisuon länsipuolella sijaitsevan voimalan numero 9 lähellä ( ; ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit). Tämä paikka osoittautui puistoalueen kattavimmaksi tarkkailupisteeksi myös siinä vaiheessa, kun suunnittelualuerajaus laajeni länteen ja pyrittiin löytämään vaihtoehtoinen tarkkailupaikka. Havainnointipaikalta on hyvä näkyvyys itään ja etelään, mutta näkyvyyttä pohjoiseen ja varsinkin länteen haittaa tiheä mäntytaimikko. Korkeammalla (yli 50 m) kulkevan rastasta suurempien lintujen muuton havaitsemiseen näkyvyys oli riittävä ja kattoi normaalioloissa suuren osan hankealueesta. Vesa Hyyryläinen toteutti syysmuuton seurannan. Syysmuutossa havaittiin yhteensä 94 lintulajia ja yli yksilöä. Näistä pikkulintuja ja rastaita oli yhteensä (88 %). Lajilleen määritetyistä viisi runsainta lintulajia olivat peippo 6450 (+ määrittämätön pikkulintu 4800), räkättirastas 5210, järripeippo 820, punakylkirastas 680 ja valkoposkihanhi 420 yksilöä. Eri linturyhmien välillä oli eroja muuttokorkeudessa siten, että suurin osa pikkulinnuista ja rastaista lensi riskikorkeutta ( metriä) matalammalla, kun taas vesilinnuista ja petolinnuista suurin osa havaittiin riskikorkeudella ja sitä korkeammalla. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja havaittiin 20 ja uhanalaisia 11, joista kaikki vaarantuneita. Lisäksi havaittiin alli, joka on arvioitu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Alueellisesti uhanalaisia lajeja havaittiin 3 ja silmälläpidettäviä 8. Kevätmuuttoa havainnoitiin 14 päivänä yhteensä 119 tuntia. Havainnointia oli aamuisin auringonnoususta puoleenpäivään ja muutamana päiväpetolintujen ja kurkien muuttopäivänä myös iltapäivisin (taulukot 6 ja 7). Havaintopaikka toimi hankealueen kaakkoispuolella sijaitsevan Pikku Turkkisuon eteläpuolisella sähkölinjalla oleva kääntöpaikka ( ; ETRS-TM35FIN). Pikku-Turkkisuon havainnointipaikalta on hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Tarkkailupisteestä hallitsee erityisen hyvin hankealueen ylitse etelän- ja lännen suunnasta tapahtuvan muuton. Pohjoisen ja idän suunnissa mäntytaimikko haittaa jonkin verran näkyvyyttä ja estää kauempana ja matalalla (I kerroksen alaosat) pohjoisessa etenevän muuton havaitsemisen (etäisyys turbiinipaikoille 15 ja 27 noin 4 kilometriä). Korkeammalla (yli 50 m) kulkevan rastasta suurempien lintujen muuton havaitsemiseen näkyvyys oli riittävä ja kattoi normaalioloissa suuren osan hankealueesta. Vesa Hyyryläinen toteutti kevätmuuton seurannan. Kevätseurannassa havaittiin yhteensä 103 lintulajia ja yhteensä noin yksilöä. Näistä pikkulintuja ja rastaita oli (94 %). Viisi runsainta lintulajia (lajilleen

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 23 (100) määritetyistä) olivat peippo 8428 (+ peippo/järripeippo 4200 ja määrittämätön pikkulintu 5600), räkättirastas 3850, niittykirvinen 2860, järripeippo 1250 ja västäräkki 1125 yksilöä. Uhanalaisia lintulajeja havaittiin 15, joista yksi äärimmäisen uhanalainen (kiljukotka) ja yksi erittäin uhanalainen (suokukko) sekä 13 vaarantunutta. Lisäksi havaittiin maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista alli. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja havaittiin 25, alueellisesti uhanalaisia lajeja 5 ja Suomen kansainvälisiä vastuulajeja 19. Muuton piirteet Koko- ja puolisukeltajasorsien sekä kuikkalintujen yksilömäärät olivat vähäisiä sekä kevät- että syysmuutonseurannassa. Arktisten vesilintujen muutto keskittyy Suomenlahtea seuraavalle, mantereella osin Itä- ja Kaakkois-Suomen kautta kulkevalle reitille ja toisaalta Pohjanlahtea seuraavaa reitille (esim. Kontiokorpi & Rusanen 2014, Pöyhönen 1995, Toivanen ym. 2014a ja 2014b). Oulujärvellä havaitaan valtakunnallisesti tarkasteltuna vähäistä sukeltajasorsien, kuten allien, mustalintujen, pilkkasiipien ja lapasotkien liikehdintää ja lepäilyparvia. Muuttoparvia havaitaan suurempia määriä Metsälamminkankaan ympäristössä kuitenkin vain Oulujärvellä Manamansalon ja mantereen välisessä Alassalmessa (Luontokuva Pekka Helo Ky 2012; kuva 2). Metsälamminkankaan tuulivoima-alueella ja sen lähiympäristössä ei ole vesilintujen muuttoa ohjaavia maantieteellisiä johtolinjoja. Lisäksi mantereen päällä lentokorkeus on tavallisesti hyvin suuri Oulujärven yllä lentäviin yksilöihin verrattuna (Teppo Helo, suullinen ilmoitus). Metsälamminkankaalla syksyllä 2013 (499 yksilöä) ja keväällä 2014 havaittujen hanhien yhteismäärä (53) on valtakunnallisesti tarkastellen vähäinen. Hanhien muuttoreiteissä on merkittävää vuosien välistä vaihtelua, joka määräytyy muun muassa tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä laajojen sade- ja sumualueiden sijainnin perusteella. Keskimääräisenä syksynä hanhimuuton pääreitti kulkee kuitenkin selvästi Metsälamminkankaan tuulivoima-aluetta idempänä siten, että suurimmat muuttajamäärät havaitaan Pohjois- ja Etelä- Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Keskimäärin noin kerran kymmenessä vuodessa esimerkiksi poikkeuksellisten idän puoleisten tuulten painamana Kainuun alueella havaitaan tavallista runsaampaa hanhimuuttoa, mutta yksilömäärät ovat silloinkin Kaakkois- ja Itä-Suomessa havaittuja selvästi pienempiä. Tällaisinakin syksyinä Kainuun suurimmat hanhien muuttajamäärät havaitaan Metsälamminkangasta idempänä (Teppo Helo, suullinen ilmoitus). Joutsenien yksilömäärät olivat muiden vesilintujen tapaan vähäisiä sekä syksyllä 2013 että keväällä Oulujärven länsirantaa seuraava päiväpetolintujen kevät- ja syysmuuttoreitti kulkee osittain Metsälamminkankaan tuulivoima-alueen kautta. Parhaana kevätmuutonseurannassa todettuna muuttopäivänä havaittiin yhteensä noin 70 pääasiassa pohjoiseen (N) muuttavaa Buteo-lajia, joista piekanoita oli 48 ja loput piekanoita tai hiirihaukkoja. Noin 80 % piekanoista lensi hieman hankealueen itäpuolelta, mutta joitakin yksilöitä muutti suoraan hankealueen ylitse leveänä rintamana. Suurin osa linnuista muutti lapakorkeudella, mutta noin kolmasosa lapakorkeuden alapuolella. Kaakkoistuulisena päivänä piekanoiden ja hiirihaukkojen pohjoiseen suuntautunut muutto kääntyi Oulujärven kohdatessaan todennäköisesti rantalinjan ja tuulen suuntaisesti luoteeseen (NW). Osa Oulujärven Metsälamminkankaan ympäristössä kohtaavasta petolintujen kevätmuutosta suuntautuu kuitenkin Manamansalon kautta koilliseen (NE) yli Oulujärven (todennäköisesti yleisempää koillis- ja lounaistuulilla kuin luoteis- tai kaakkoistuulella; Luontokuva Pekka Helo Ky 2012).

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 24 (100) Metsälamminkankaan syys- ja kevätmuutonseurannassa havaittu päiväpetolintujen yhteismäärä on maakunnallisesti merkittävä, mutta valtakunnallisesti kuitenkin varsin tavanomainen. Kanadalaiseen aineistoon perustuvan suosituksen mukaan alle kymmenen turbiinin tuulivoimapuistossa vuosittaisen petolintujen törmäyskuolemien määrän ei tulisi nousta kahta yksilöä suuremmaksi (Ontario Ministry of Natural Resources 2011). Metsälamminkankaalla molemmille lintujen päämuuttosuunnille lasketut estimaatit törmäävien yksilöiden määrästä ovat suosituksessa esitettyä vuosittaista maksimäärää pienempiä (olettaen että 95 % väistää) jopa 27 turbiinin puistovaihtoehdossa ja olettaen petolintujen yksilömäärä kymmenkertaiseksi syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteismäärään verrattuna. Laskelmissa kaikkien yksilöiden on lisäksi oletettu lentävän riskikorkeudella, vaikka tosiasiassa osa muutonseurannoissa havaituista petolinnuista lensi joko riskikorkeutta matalammalla tai sitä korkeammalla. Metsälamminkankaan syys- ja kevätmuutonseurannassa havaitut muuttavien pikkulintujen ja rastaiden yksilömäärät olivat maakunnallisesti huomattavia. Metsälamminkankaalla havaitut pikkulintumäärät ovat kuitenkin selvästi vähäisempiä kuin merkittävillä pikkulintumuuton johtolinjoilla esimerkiksi Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa (esim. Aalto 2009, Toiskallio 2011, Tyyskä 2010). Maakunnallisesti suurista pikkulintujen ja rastaiden yksilömääristä huolimatta törmäysriski ainakin päivämuuton osalta on vähäinen, sillä lentokorkeus metsäalueiden yllä on pääsääntöisesti tuulivoimaloiden lapakorkeutta pienempi. Vastaavia pikkulintujen ja rastaiden lentokorkeuden jakaumia on havaittu useissa muissakin muuttolintuselvityksissä (esim. Kuitunen & Lehtonen 2010, Luontokuva Pekka Helo 2012 ja 2013) Natura ja suojelualueet Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Natura-alue Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ), joka on Kainuun merkittävin suoalue ja Kainuun merkittävin luontokohde. Natura-alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Natura-alue sijaitsee aivan kaava-alueen koillisrajalla. Kaava-alueen eteläpuolella on Natura-alue Rimpineva- Matilanneva (FI ), joka on hyvin kehittynyt vetinen aapa. Alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Muita Natura-alueita suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä ovat kaava-alueen lounaispuolella noin 7 km etäisyydellä sijaitseva Törmäsenrimpi-Kolkannevan (FI ) Natura-alue, joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Kaava-alueen pohjois- ja koillispuolella lähimmillään noin 8 km etäisyydellä sijaitsee luontodirektiivin perusteella suojeltu Natura-alue Oulujärven saaret ja ranta-alueet (FI ). Kaava-alueen pohjoispuolella noin 12 km etäisyydellä sijaitsee Painuanlahden Natura-alue (FI ), joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueesta alle 5 km etäisyydellä sijaitsevat Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien soidensuojelualue ja yksityismaan luonnonsuojelualueet Piiparinpuron luonnonsuojelualue ja Piiparinpuron II luonnonsuojelualue (Kuva 4.10). (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luonnonsuojeluohjelma-alueista alle 5 km etäisyydellä on soidensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet Rumalan-Kuvajan-Oudonrimpien alue, Rimpineva ja Loukkukaarto. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ja Rimpineva-Matilanneva kuuluvat Suomen tärkeään lintualueeseen, eli FINIBA-alueeseen Oulujärven länsipuolen suot. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 25 (100) Kuva Natura 2000-alueet sekä luonnonsuojelualueet kaava-alueen lähiympäristössä. Metsälamminkankaan osayleiskaavaehdotuksen yhteydessä Natura-arviointia on täydennetty. Arviointi pohjautuu Sweco Ympäristö Oy: n (2014) YVA -vaiheessa laadittuun Natura-arviointiin. Arvioinnissa on huomioitu sähkönsiirtolinja, jota ei käsitellä yleiskaavassa. Natura-arvioinnin ovat laatineet biologit FM Ville Suorsa, FM Minna Tuomala ja FM Jari Kärkkäinen :stä. Törmäyslaskelmista ja pääosin vaikutusarvioinnista lintuihin on vastannut Karri Kuitunen (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen). 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman yleispiirteet Ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa Vaalan Metsälamminkankaan alue kuuluu Oulujärven seutuun. Oulujärven seutu on maisemamaakunnistamme pienin ja sillä on yhtäläisiä piirteitä kaikkien ympäröivien maisemamaakuntien kanssa. Maasto on pääpiirteissään hyvin tasaista, mutta pinnanmuodot alkavat jyrkentyä kohti järven itäpuolisia vaara-alueita. Lännessä Pohjanmaan nevalakeuden tuntumassa on soiden määrä huomattava. Maisemamaakunnan yksilöllisin ja hallitsevin tunnusmerkki on laajojen selkävesien ja saaristojen Oulujärvi. Oulujärven seutu on Vaara-Karjalan - Kainuun vaaraseudun ja Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun vaihettumisaluetta. Karuhkon yleisilmeensä ja vaihettumisalueen luonteensa puolesta seutu voitaisiin hyvin lukea myös Suomenselän jatkeeksi. Oulujärven seudun yhdistäminen johonkin muuhun maisemamaakuntaan ei kuitenkaan tekisi oikeutta sen omanlaatuisille erityispiirteille. Alue on maassamme ainutlaatuinen

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 26 (100) usean maisemaelementin solmukohta, jota hallitsee suurjärvelle avautuvat maisemat. Oulujärven poikki kulkee huomattava luoteesta kaakkoon suuntautuva harjumuodostumajakso, jonka tuntumassa seudun tasainen maaperä on laajalti jäätikköjokien tuomien sedimenttien kattama. Soita on runsaasti, mutta keskimäärin vähemmän kuin Suomenselän alueella. Länsiosissa vallitsevat karuhkot puolukkatyypin kankaat vaihettuvat itään päin mentäessä hieman viljavimmiksi puolukka- ja mustikkatyyppien sekametsiksi. Rehevyyttä ja monipuolisuutta kasvillisuuteen ja kasvistoon tuo seudun itäosien kuuluminen Kainuun vaarajakson lehtokeskukseen. Oulujärven Paltaselän rannat ovat alavat ja rehevät. Tämä alue on Kajaanin ja Sotkamon välisen alueen ohella vaurain osa Kainuuta, ja näillä tienoilla harjoitetaan maataloutta vielä verraten hyvällä menestyksellä. Asutus on Oulujärven seudulla melko harvaa. Tyypillinen rakennusryhmä kookkaine talousrakennuksineen levittäytyy tasamaalla laajalle alueelle joen tai järven töyräälle. Metsään liittyvien elinkeinojen ohella kalastus on tuonut tervetullutta lisää elantoon. (Ympäristöministeriö, 1993a.)

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 27 (100) Kaava-alueen lähellä sijaitsevat arvokohteet Kuva Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston lähellä sijaitsevat maisemalliset arvokohteet. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Kuva 4.11). Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ovat Säräisniemi, joka sijaitsee lähimmillään noin 15 kilometrin päässä Metsälamminkankaan kaava-alueesta, sekä Manamansalon saaren pohjoisosassa sijaitseva Manamansalon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään noin 18 kilometrin päässä

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 28 (100) suunnitellusta tuulivoima-alueesta. Oulujärven itäpuolella ovat Kajaanin Paltaniemen ja Paltamon Melalahti-Vaarankylän alueet, jotka ovat yli 40 kilometrin etäisyydellä Metsälamminkankaan tuulivoima-alueesta. Pohjois-Pohjanmaan puolella ei ole suunnittelualueen läheisyydessä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Säräisniemi Säräisniemi on yksi Oulujärven vanhimmista kylistä. Kinteää asutusta kylällä on ollut jo 1500-luvun lopulta, jolloin Oulujärven erämaa-alueita asutettiin Kustaa Vaasan toimesta Kyläkeskus ympäristöineen edustaa seudulle luonteenomaista perinteikästä kulttuurimaisemaa. Säräisniemen eteläpuolen rannoilla on avaria peltoaukeita ja pohjoispuolella on seudulle tyypillisiä jyrkkiä vyöryrantoja. Niemen eteläosassa sijaitsee vanha kuntakeskus, joka on rakentunut nauhamaisesti kylätien varteen. Vanhat puukujanteet, vanhat petäjät ja korkeat kyläkuuset elävöittävät kylämaisemaa. Säräisniemen alue on osa Oulujärven halkaisevaa luode-kaakko - suuntaista harjumuodostumaa. (Lainatut otteet Siipola, 2002) Kuva Historiallisia aittoja Säräisniemestä Manamansalo Manamasalon kulttuurimaisema edustaa Oulujärven seudun karun luonnon keskelle syntynyttä saaristokyläasutusta. Maisemakuva on alava ja tasainen, mutta lampineen ja metsäsaarekkeineen karuun ympäristöönsä verrattuna pienipiirteinen ja vehmas Kyläasutus koostuu kolmesta lähekkäisestä pienestä kylästä: Kivarinperästä, Kangasperästä ja Kaaresperästä. Kaunis luonto ja arvokas kulttuuriperintö yhdistyvät

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 29 (100) näillä alueilla maisemallisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi Osa Manamasalosta ja sen rannoista kuuluu valtakunnallisiin Harjujen ja rantojen suojeluohjelmaan. (Lainatut otteet Siipola, 2002) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueelle eikä alle viiden kilometrin säteelle siitä sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Järvikylä, etäisyys lähimmillään runsaat viisi kilometriä Kohde sijaitsee Mulkuanjärven rannalla. Alue käsittää viljelysmaisemaa ja arvokasta rakennuskantaa. (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997.) Kuva Näkymä Järvikylästä Muut maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat huomattavasti kauemmaksi. Niistä lähimmät Tavastkenkä ja Siika- ja Neittaanjokivarsi sekä Hyvölänranta, sijaitsevat lähimmillään noin 20 kilometrin päässä tuulivoiman suunnittelualueesta. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit ovat valmistuneet vuoden 2014 aikana Kainuussa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on valmistunut myös Pohjois-Pohjanmaalla mutta maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 30 (100) osalta inventointi on siellä vielä kesken. Vaalan kunnan alueelta on ehdotettu kahta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja kolmea maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lähin ehdotettu valtakunnallisesti arvokas kohde on Manamansalo, joka sijoittuu lähimmillään noin 18 kilometrin päähän suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Maisema-aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi nykyisestä. Toinen valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu kohde on Rokuanvaara, joka sijoittuu lähimmillään noin 23 kilometrin päähän kaava-alueesta. Rokuanvaara on laaja kohde, joka sijoittuu myös osin Muhoksen ja Utajärven kuntien alueelle. Vajaan 15 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta sijaitseva Säräisniemi on ehdotettu pudotettavaksi luokitukseltaan maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi käsittämään lähes koko niemen alue. Kaksi uutta maakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettua maisema-aluetta ovat Neittävän kylä noin 20 kilometrin päässä suunnitellusta tuulivoimapuistosta sekä Oulujoen kulttuurimaisema ja voimalaitokset, joka sijoittuu vielä tätäkin etäämmäksi, lähimmillään runsaan 28 kilometrin päähän kaava-alueesta. Aluerajaukset eivät ole vielä lainvoimaisia. Ne vahvistettaneen vuoden 2015 aikana, kunhan on ensin kuultu kuntia. (Muhonen ja Savolainen, 2014, Mäkiniemi, 2014) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kaava-alueelle eikä 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät Vaalan kunnan alueella sijaitsevat RKY kohteet ovat Siikajoen eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava ja Keisarin tie Säräisniemessä. Kohteet sijaitsevat kaava-alueen lähimmistä tuulivoimaloista kilometrin etäisyydellä. Lähimmän kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Painuan uittokanava, etäisyys lähimmillään vajaat 13 kilometriä. Siikajoen, eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava on uittotoimintaan liittyvä mittava erikoisrakennelma 1900-luvun alusta. Siikajoen uittokanava yhdistää Oulujärven länsirannalla olevan Painuanlahden ja Pohjanlahteen laskevan Siikajoen sivujoen, Neittävänjoen. Pituutta avoimella maakanavalla on lähes 13 km. Se kulkee pääosin multa-, turve- ja suoalueella, joten kanavan luiskat on tuettu puurakenteilla ja kanavan reunaluiskiin on tasoitettu vonkapaikat. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu kaava-alueelle eikä 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista. Lähimmät kohteet sijoittuvat kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista ja ovat Uittokanava Painuanlahdelta Neittävänjokeen, Säräisniemen kylä ja Keisarin tie Säräisniemessä. Vaalan kulttuuriympäristöohjelman mukaisia maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sen sijaan löytyy yksi vähän lähempääkin kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kolme kohdetta, joista yksi Vaalan kunnan alueelle ja kaksi Siikalatvan kunnan alueelle. Vaalan kunnan alueella kohde on Hätilä (61), jonka etäisyys lähimmillään vajaat 10 kilometriä. Hätilä sijoittuu Manamansalon eteläosaan Alassalmen rannalle. Hätilä on vanha maakirjatalo, joka oli ennen isojakoa Hovilan torppa. Hätilän pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 31 (100) Siikalatvan kunnan puolelle sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta. Saaren (osoite Saarentie 100, kiinteistötunnus ) ja Sipon (Vuolijoentie 1915?) tilat ovat maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita, jotka sijaitsevat Siikalatvan kunnan Kestilän kirkonkylän Järvikylässä. Saaren etäisyys on lähimmillään noin 7 km ja Sipon noin 5 km Paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Metsälamminkankaan kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kuusi kohdetta. Seitsemäs kohde sijoittuu jonkin verran vyöhykkeen ulkopuolelle. Enonkylän entinen kansakoulu (167), etäisyys lähimmillään runsaat viisi kilometriä Enonkylän koulu on tyypillinen 1950-luvun alun koulumiljöö. Koulurakennuksen ohella pihapiirissä on asuinrakennus ja piharakennus. Leinolan tila (164), etäisyys lähimmillään noin 5,5 kilometriä Tila sijaitsee Enonkylässä. Se on ollut vielä 1900-luvun alkupuolella osa Kolehmaisen (ent. Huovilan) maakirjataloa, jota on asuttu jo 1800-luvun alkupuolella. Talon pihaan johtaa koivukuja ja pihapiiriä ympäröivät viljellyt pellot. Alassalmen tila (165), etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Tila sijaitsee Salmenrannan kylässä, länsirannalla, aivan rannan tuntumassa. Tilan vanha päärakennus on näyttävä ja peräisin 1800-luvun alusta. Salmen tilan (166) pihapiiri, etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Salmen pihapiiri sijoittuu Alassalmen tilan viereen mutta on sitä pienempi. Tilan rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Niemelän tila (63), etäisyys lähimmillään noin 7,5 kilometriä 1900-luvun alussa perustettu Niemelän tila sijaitsee Hiisiniemessä. Rakennukset on sijoitettu pienelle kallioiselle kukkulalle. Rakennuksia on runsaasti. Mustaniemen tila (62), etäisyys lähimmillään runsaat yhdeksän kilometriä Tila sijaitsee Manamansalon eteläisimmässä kärjessä. Ennen isojakoa tila oli Hovilan mäkitupa. Tilan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopusta ja luvun alusta. Lammen vanha kantatila (66), etäisyys lähimmillään noin 12,5 kilometriä 1800-luvulta peräisin oleva tila sijaitsee Lamminperällä Kuivalammen eteläosassa. Tilalla on myös paikallisesti harvinainen tuulimylly, joka on huonokuntoinen. (Siipola, 2002)

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 32 (100) Kaava-alueen lähimaiseman maisemarakenne Kallio- ja maaperä Kallioperä ja sitä peittävä maaperä muodostavat maiseman perusrungon. Kallioperä määrää ensisijaisesti alueen korkeuden merenpinnasta ja pinnanmuotojen vaihtelun. Suomen kallioperä kuuluu laajaan Pohjois- ja Itä-Euroopan eli Fennosarmatian prekambriseen peruskalliolohkoon, joka muodostaa Euroopan mantereen vanhimman osan. Fennoskandian kilpi on Fennosarmatian peruskallioalueen kohonnut osa. Vaalan alue sijoittuu tarkemmin arkeeiseen kallioperään, jonne Suomen vanhimmat kivet sijoittuvat. (geologia.fi, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Vaalan alueen graniitti- ja gneissikivilajeista sekä vaaleanharmaasta tonaliitista koostuva kallio on kiteytynyt kovaksi kiveksi noin 2,5 miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa täällä olleet vuoret ja laaksot ovat tasoittuneet täysin. Kallion viimeinen silaus ja sen päällä olevat pintamaat ovat peräisin vasta äskettäin päättyneiden jääkausien työstä. Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu kallioperän kiviaineksista peräisin olevista kivennäismaalajeista sekä kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä syntyneistä eloperäisistä maalajeista. Alueen vallitsevat maalajit ovat paksu turvekerros sekä sekalajitteiset maalajit, joiden päälajiketta ei ole selvitetty. Lisäksi alueella on kalliomaata sekä karkearakenteisia maalajeja. Topografia Korkokuvaltaan maasto on pääosin alavaa tai loivasti kumpuilevaa. Suurimmat korkeuserot ovat alueen koillisosassa, missä korkeusero on enimmillään noin kahdeksan metriä noin 150 metrin matkalla, maaston korkeus vaihtelee lännestä itään metriä mpy. Tällä alueella esiintyy myös hiekkaista maaperää. Vesistö Vaalan läntiset osat, kuten myös pääosin Metsälamminkankaan alue, kuuluvat Siikajoen päävesistöalueeseen ja Kuikkaojan valuma-alueeseen. Kaava-alueella on yksi lampi, Metsälampi (152,6 metriä mpy). Kaava-alueen itäosassa on vedenjakaja, jonka itäiset osat kuuluvat Oulujoen vesistöalueeseen sekä Niskanselän ja Ärjänselän valumaalueisiin. Vesistöjä on kuvattu kappaleessa Ilmasto Alue kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta Oulujärven ympäristö ja sieltä itään ulottuva järvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena. Vuoden keskilämpötila on keskimäärin + 2 Celsiusastetta. Vuoden kylmimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, (ka astetta) mutta silloinkin Oulujärven ympäristössä on noin kaksi astetta lämpimämpää kuin muualla Kainuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä Kainuussa vaihtelee 500 ja 700 millimetrin välillä siten, että vähiten sataa Oulujärven länsirannalla. Oulujärven seudulla on myös talvisin vähemmän lunta kuin muualla Kainuussa. (www.ilmastoopas.fi) Kasvillisuus Vaalan kasvillisuus on yleisvaikutelmaltaan karua. Runsasravinteisia, valtakunnallisia kasviharvinaisuuksia houkuttelevia kasvikeitaita ei kunnasta löydy. Mänty on vaalalaisen metsän valtapuu. Kuusikoita löytyy eniten Oulujokivarresta ja Oulujärven pohjoisrannalta Jaalangasta ja Liminpurolta. Laajoilla suoalueilla kuusi on vallannut kauas näkyvinä nauhakasvustoina purojen- ja jokien varret. Karuinta metsätyyppiä,

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 33 (100) jäkäläkangasta, esiintyy jääkauden lopulla kasaantuneilla hiekkasärkillä ja -harjuilla, joissa humuskerros on äärimmäisen ohut. Lehtoalueita esiintyy vähän. Ihmisen toiminta on aiheuttanut monia muutoksia luonnonkasvistolle. Oulujoen ja Oulujärven rannoilla on luonnontila muuttunut säännöstelyn takia. Säännöstely haittaa vesikasveja, mutta pahiten siitä on kärsinyt vesirajan kasvisto. Suurin, rantamaisemassakin näkyvä muutos lienee tapahtunut Painuanlahdella, jonka ennen paljaat, alavat rantahietikot ovat nopeasti muuttuneet leveäksi saraniittyvyöhykkeeksi. Muutoksia kasvillisuuteen ovat aiheuttaneet myös asutus, viljely ja kulkuväylien rakentaminen. Alueen kasvillisuutta on käsitelty tarkemmin tämän selostuksen kappaleessa Jääkauden vaikutus Vaalan seutu paljastui viimeisimmän jääkauden jälkeen jään ja veden alta noin 7000 vuotta eaa. Noin eaa. oli Vaalasta paljastunut jo Oulujärven ympäristö ja Rokuan alue sekä nykyisen kunnan pohjoiset osat. Harjujen ja muinaisrantojen muodostuminen tapahtui tuolloin. Myös soistuminen alkoi jo tuolloin. Oulujärvi on muotoutunut nykyiselleen maannousun myötä kivikaudella eli noin 1600 eaa. Oulujoki alkoi kehittyä noin v. eaa. Joen kasvaessa ja syvetessä leikkautuivat maastoon hiekkaperäiseen maaperään yhä nykyäänkin näkyvissä olevat raviinit. Raviinien muodostuminen päättyi, kun hiekkaa kovempi moreeni maa-aines paljastui. Vaalan maisemia luonnehtii melko selvä juovaisuus: pitkät moreeniharjanteet, moreenikumpujonot ja niiden väliset suopainanteet suuntautuvat luoteesta kaakkoon. Merkittävin harjujakso kulkee kunnan keskiosan poikki. Se ulottuu Ilomantsista Hailuotoon ja siihen kuuluvat Vaalassa Manamansalo, Säräisniemi, Hautakangas, Multimäki ja pääosa Rokuanvaaroja. Manamansaloa ja Rokuanvaaraa luonnehtivat lukuisat supat, joista osaan on muodostunut järviä ja lampia. Maaston tasaisuus ja moreeniaineksen yleisyys aiheuttavat sen, etteivät joet ole saaneet aikaan merkittäviä laaksomuodostelmia Vaalassa. Poikkeuksena on Oulujoki. Ennen jääkautta muodostuneeseen laaksoon on kasautunut paksulti hiekkaa, johon Oulujoen vesien oli helppo leikata uomansa. (Siipola, 2002.) Maisemarakenne -kohdan teksteinä on hyödynnetty Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen tekstejä Kaava-alueen lähimaiseman maisemakuva Itse Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaava-alue on metsäistä ja soista, asumatonta aluetta. Alueella on paikoitellen avohakkuita. Metsien välillä on suoalueita, joista osa on vähäpuustoisia ojittamattomia ja erämaisuudessaan kauniita alueita. Alueella puusto on kaakkoislaidalla matalahkoa, ilmeisesti uudistettua talousmetsää ja soiden matalahkoa metsää. Muilla alueilla puusto on pääosin korkeampaa ja tiheämpää. Alueella ei muodostu maaston tasaisuuden ja metsäisyyden vuoksi kaukonäkymiä. Varsinkin korkeamman puuston alueilla näkymät rajoittuvat hyvin lähelle. Pidempiä näkymiä on avohakkuiden, tielinjojen, vähäpuustoisten soiden, matalamman puuston, sähkövoimalinjojen ja moottorikelkkareittien alueilla myös hieman etäämpänä. Alueen tiestö muodostuu metsäautoteistä sekä Kestiläntiestä. Tiet ovat hyvin suoralinjaisia ja tienvarsimaisemiltaan yksitoikkoisia. Tienvarsimaisemat eivät tarjoa maamerkkejä, joita alueella ei juuri muutenkaan ole. Alueella on lisäksi turpeennostoalueita, pienialaisia maa-ainestenottoalueita sekä kallioisia tai kivikkoisia alueita. Alueella ja sen läheisyydessä kulkee voimalinjoja (110 kv ja 400 kv), joiden kohdalla on raivattu johtokäytävä. Voimalinjat rakenteineen ja johtokäytävineen muodostavat voimakkaan elementin maisemaan ja luovat alueelle tuotantomaisemaa. Nämä

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 34 (100) vaikuttavat lähialueen näkymiin voimakkaasti. Isomman voimalinjan (400 kv) pylväsrakenteet ovat korkeita, ja näkyvät siksi myös hieman kauemmas, mikäli näkymälinjoja syntyy esimerkiksi avohakkuiden kohdalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle on tunnusomaisista metsäisyys. Laajat suoalueet sekä suhteellisen pienialaiset peltoalueet tuovat vaihtelua sulkeutuneeseen maisemaan. Pellot sijoittuvat lähinnä tuulivoimapuistoalueen itäpuolelle. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat useimmiten tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Alueelle sijoittuu myös pieni Kivijärvi, jonka rannalla on virkistäytymiseen tarkoitettu kotarakennelma. Tärkeimmät näkymät lähialue -vyöhykkeellä avautuvat Oulujärven suuntaan suunnitellusta tuulivoimapuistosta poispäin. Alueen maisemakuvaa edelleen laajemmin tarkasteltaessa nousee Oulujärvi keskeiseen asemaan. Oulujärveä kutsutaan sen laajuuden sekä maakunnallisen ja seudullisen merkityksen vuoksi Kainuun mereksi. Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi ja sen pinta-ala on noin 887 neliökilometriä. Mananmansalon saari jakaa järven suuret selät järven puolivälin paikkeilla. Jääkauden vaiheissa muodostuneen järven leimallisimpia piirteitä ovat suurien selkien lisäksi hiekkaiset rantatörmät, joista korkeimmat länsipuolella ovat noin 30 metriä korkeita. Muutoin Oulujärven rannat ovat hiekka-, kivikko- ja luhtarantoja. (Heikkinen, 2002) Etelästä Manamansaloon on lossiyhteys ja pohjoisesta maantiesiltayhteys. Vuolijoentien varresta voi Oulujärven havaita vain harvoista paikoista rannan metsäisyyden vuoksi. Myös Mananmansalon lounaisranta on metsän peittämä. Vuolijoentien varrella ja Oulujärven länsirannalla on metsäkaistaleiden jakamia ja rajaamia peltotilkkuja. Aluetta hallitsevat metsäiset pääosin ojitetut suoalueet. Kaava-alueen ympäristössä asutus on melko harvaa; Vuolijoentien varrella on kolme kylää Käkilahti, Ojanperä ja Enonkylä, joissa on vakituista asutusta ja viljeltyjä peltoaloja. Siikalatvan kunnan puolella on Järvikylä, joka on maakunnallisesti arvokasta maaseutumaisemaa Mulkuanjärven rannalla noin viisi kilometriä tuulivoimaloista länteen. Lisäksi Oulujärven rannoilla on runsaasti vapaaajan asutusta, joka peittyy osittain metsäisiin rantoihin. Alueen länsiosa on melko sulkeutunutta maisematilaa metsän ja soisen metsän vuoksi. Oulujärvi kokonaisuudessaan ja sen rannoilla olevat peltoalueet, osittain puuttomat suoalueet ja turpeennostoalueet sekä tie- ja sähkölinjat muodostavat avoimia maisematiloja. Maisema on voimakkaasti luode-kaakkoissuuntainen alueen kallio- ja maaperästä johtuen. Maisemakuva -kohdan teksteinä on suurelta osin hyödynnetty Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksen tekstejä Muinaisjäännökset Metsälamminkankaan kaava-alueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä 2014 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Oy). Alueelta ei ollut tiedossa tunnettuja muinaisjäännöskohteita tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnissa löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde, jossa on kaksi tervahautaa, tervapirtin kiuas/tervapirtin pohja sekä kaksi muuta paikan tervanvalmistukseen liittyvää rakennetta. Kohde on nimetty Sarvisuoksi. Kartoituksen yhteydessä tehtiin yksi muu inventointihavainto, joka on rajamerkki. Tällä kohteella ei ole sellaista yleistä merkittävyyttä, että se voitaisiin tulkita muinaisjäännökseksi. Lidar-aineiston perusteella havaittiin kaksi mahdollista tervahautaa. Lidar-havaintoja ei tarkastettu maastossa, koska ne sijaitsevat suunniteltujen rakentamisen vaikutusalueiden ulkopuolella. Havainnot pitää varmentaa

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 35 (100) maastossa, jos voimaloiden tai tielinjausten rakentamista suunnitellaan niiden läheisyyteen. 5 METSÄLAMMINKANKAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAAKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa noin 10 km suunnittelualueesta pohjoiseen ja luoteeseen on osoitettu Naulakankaan ja Painuan kanavan (eteläinen ja pohjoinen) tuulivoiman tuotantoalueet. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa on Vaalan kunnan alueelle osoitettu yhteensä 14 tuulivoiman tuotantoaluetta (Kuva 5.1). Kuva 5.1. Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavasta. Tuulivoiman tuotantoalueet on osoitettu purppuralla värillä. Kaava-alue on osoitettu punaisella rajauksella (Ramboll Finland Oy 2014). Suunnittelualueen eteläpuolelle Pyhännän, Kajaanin ja Vieremän kuntien alueella sijaitsevalle Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueelle suunnitellaan sijoittumaan

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 36 (100) noin 80 tuulivoimalaa ( Kuva 5.2). Tuulipuiston YVA-menettely on päättynyt, ja alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 37 (100) Kuva 5.2. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan sekä Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston sijainti. (Pöyry Finland Oy 2014). 5.2 Laaditut selvitykset Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii hankkeen yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimayva>. Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy. Osayleiskaavaa varten on laadittu kaavaprosessin aikana mm. seuraavat selvitykset: Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014)

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 38 (100) Varjostusmallinnus (, 2014) Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat (, 2014) Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. Jaakkola L Lj Kartat tmi. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi. VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN. Pesimä- ja muuttolinnuston selvitysten tarkennettu uudelleenraportointi on osana Natura-arviointia. 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan luonnosvaihe TuuliSaimaa Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (27 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimapuisto kytketään valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä hankkeen vaikutukset on selvitetty ja arvioitu. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään huomioiden luonto- ja muut arvot. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston yleissuunnitelma kaavaehdotusvaiheessa ei ole muuttunut verrattuna kaavaluonnosvaiheeseen. Kaavaehdotuksessa voimalamäärä on 27 ja voimaloiden sijainnit ovat samat kuin luonnosvaiheessa. 6.3 Kaavan hyväksymisvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 27 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista sekä 110 kv sähköasemasta. Hankkeessa rakennetaan uusi 110 kv siirtolinja Vuolijoelle, joka kulkee olemassa olevan 400 kv voimalinjan varrella. 110 kv siirtolinja toteutetaan ilmajohtona.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 39 (100) 6.5 Sähkönsiirto Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä (144+(131/2)=209,5 m). Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huoltoja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Kattavan olemassa olevan metsäautotieverkoston takia uusia teitä alueelle rakennetaan yhteensä noin 5,4 kilometrin verran. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Vuolijoen sähköasemalla. Sähkönsiirto Vuolijoen sähköasemalle suunnitellaan toteutettavaksi rakentamalla uusi 110 kv:n ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kv:n johdon Pyhänselkä Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kv maakaapelein. Sähkönsiirtolinjan pituus on noin 30 km. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 7.1 Yleiset tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 40 (100) Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vaalan kunnanvaltuusto. 7.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kainuun ELY-keskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lausunnossaan YVA-raportista tuonut esille alueella mahdollisesti liikkuvat ja esiintyvät suurpedot ja suurnisäkkäät, joiden osalta kaavan vaikutuksia tulee arvioida tarkemmin. 8 OSAYLEISKAAVAN PROSESSI JA PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET 8.1 Vireilletulo ja OAS Vaalan kunnanvaltuusto on päättänyt Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoituksen käynnistämisestä. Vaalan kunnanhallitus on päättänyt Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoituksen vireilletulosta ja OASin nähtävilleasettamisesta. OAS on nähtävillä lähtien kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely on alkanut YVAohjelman nähtäville asettamisen myötä. YVA-selostus on ollut nähtävillä välisenä aikana. YVA-menettely päättyi yhteysviranomaisen (Kainuun ELYkeskuksen) antamaan lausuntoon YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimayva>. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston ensimmäinen viranomaisneuvottelu käytiin Kainuun ELY-keskuksessa. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on ollut nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 15 lausuntoa ja 7 mielipidettä. Kaavaluonnoksesta lausuivat Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto, Kainuun museo, Metsähallitus, Kajaanin kaupunki (Kaupunginhallitus), Trafi, Fingrid, Digita, Elisa Oyj, Ilmatieteen laitos, Oulun hätäkeskus, Kainuun pelastuslaitos, Luonnonvarakeskus ja Kajaanin kaupunki (Liikuntalaitokset). Mielipiteet koskivat YVA-selostuksen ja yhteysviranomaisen tästä antaman lausunnon sisältöä, maakuntakaavoituksen ja koko kuntaa koskevan yleiskaavoituksen suhdetta Metsälamminkankaan osayleiskaavaan, hankkeen maisemavaikutuksia sekä

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 41 (100) keskeytettyä Manamansalon tuulivoimahanketta. Lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät ja kaavoittajan vastineet ovat kaavamateriaalin liitteenä 7. Kuva 8.1. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos. 8.3 Osayleiskaavaehdotus Viranomaisten työneuvottelu linnustokysymyksistä sekä tarkennetuista selvityksistä pidettiin Kainuun ELY-keskuksessa Osayleiskaavaehdotuksesta pidettiin toinen viranomaisneuvottelu Kainuun ELY-keskuksessa. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen sekä yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta annetun lausunnon perusteella kaavaehdotusta on tarkistettu seuraavilta osin: - Pesimä- ja muuttolinnustoon liittyvien selvitysten raportointia on tarkennettu ja vaikutusten arviointia on täydennetty. - Metsäpeuran ja suden osalta vaikutusten arviointia on syvennetty ja tarkistettu. - Natura-arviointia on täydennetty. - Kaavakarttaan on lisätty voimaloiden numerointi.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 42 (100) - Voimaloiden tv-alueita on tarkennettu. Voimaloiden 9, 10 ja 11 tv-alueet on yhdistetty ja merkitty tv-3-alueeksi. Voimaloiden 1, 2, 4 ja 13 tv-alueet on laajennettu, jotta voidaan paremmin huomioida turvaetäisyydet Fingridin voimalinjaan ja tiealueeseen. - Meluliitteeseen on lisätty karttatarkastelu, jossa tuulivoimapuiston melukäyrät on lisätty kaavakartalle viranomaisten työneuvottelussa sovitun mukaisesti. - Muu kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, Metsälamminlehto, on merkitty kaavaehdotukseen käydyssä viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti. - Yleismääräys Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. on poistettu Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan. YM:n ohjeistuksen mukaan voimalan purkamista säädetään MRL 166 ja Yleismääräykseen koskien lentoestelupaa 165 on muutettu 158:ksi ilmailulain muutoksista johtuen. - Kaava-alueen itäosassa on merkitty olemassa oleva moottorikelkkareitti ohjeellisena. - Kaavan yleisiin määräyksiin on lisätty melua koskeva määräys: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon voimassaolevat tuulivoimarakentamista koskevat melutasojen ohjearvot. - Kaava-alueen rajausta on tarkistettu siten, että Siikalatvan kunnan puolella sijaitseva tila 878:16 on rajattu kaava-alueesta pois.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 43 (100) Kuva 8.2. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville kesällä Hyväksytty osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin ha. Metsälamminkankaan tuulivoima-puiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 44 (100) kaavamääräyksissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on määritetty suhteessa merenpintaan, koska kaava-alueen korkeus merenpinnan yläpuolella vaihtelee noin 130 metristä reiluun 160 metriin. Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu vaikutukset voimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 209,5 metriä. Näin ollen kaava-alueen korkein kohta määrittelee suurimman sallitun voimalakorkeuden suhteessa merenpintaan. Lopullinen voimalatyyppi määritellään tuulivoimahankkeiden yhteydessä yleisesti vasta rakennuslupavaiheessa. Jos rakennuslupavaiheessa ehdotettu voimalatyyppi merkittävästi eroaa siitä voimalasta, jonka vaikutuksia kaavassa on arvioitu, tulee rakennuslupavaiheessa esittää valitun voimalan mukaiset mallinnukset. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta se siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. VESIALUE ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa metriä (N2000). TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alue, jolle on mahdollista sijoittaa kolme tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa metriä (N2000). OHJEELLINEN TUULIVOIMALAITOKSEN PAIKKA.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 45 (100) OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. OHJEELLINEN SIJAINTI UUDELLE 110 kv VOIMALINJALLE. OHJEELLINEN RAKENNETTAVA TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. 9.4 Luonnonsuojelu Kaksi suoaluetta joilla sijaitsee Metsälain 10 mukaisia kohteita on merkitty kaavaan luo-1 merkinnällä: Turkkisuo Pienempi suo Dyynikohde on merkitty kaavaan luo-2 merkinnällä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNANRAJA. ALUEEN RAJA. KUNNAN NIMI.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 46 (100) NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS. MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistoalue on merkitty sm-merkinnällä kaavaan: Sarvisuo. Kaksi tervahautaa, tervakiuas, kuoppa ja kiveys. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston/museoviranomaisen kanssa. MUU KULTTUURIPERINTÖKOHDE. Alueella sijaitsevan historiallisen rakenteen poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaista. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 10.1 Vaikutusten arviointi ja tyypillisesti tuulivoimarakentamiseen liittyvät vaikutukset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyyn (Sweco 2014) sekä osayleiskaavaluonnoksen yhteydessä laadittuihin melu- ja varjostusmallinnuksiin sekä näkymäalueanalyysiin ja havainnekuviin. Linnuston, eläimistön ja Natura 2000-alueiden osalta vaikutusten arviointia on tarkennettu tarkennettujen selvitysten perusteella. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 47 (100) 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu maksimissaan n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Vaalan kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 48 (100) lähialueen asutukselle. Alueelle, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) sijoittuu yksi olemassa oleva loma-asuinrakennus. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen kaava-alueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Yhden tuulivoimalan rakentaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 120 puoliperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 10 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. TuuliSaimaa on pyytänyt lausuntoa hankkeen erikoiskuljetusreitistä kuljetusliike Ville Silvasti Oy:ltä. Lausunnon mukaan Metsälamminkankaan tuulipuiston voimaloiden komponenttikuljetukset on logistisesti järkevintä järjestää Raahen Lapaluodon satamasta. Puiston etäisyys satamasta on n. 200 km. Suositeltavin reitti on Lapaluodon satama, Raahe Lapaluodontie Rautaruukintie E 8 tie 88 Vihanti tie 88 Pulkkila tie 88 Pyhäntä tie 28 Otanmäki tie 879 Turkkisuontie Metsälamminkankaan tuulipuisto. Raskaat kuljetukset määräytyvät sen mukaan, mistä hankkeen rakennusmateriaali tuodaan. Kaava-alueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan vähintään 4,5-5 metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 49 (100) raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Kaava-alueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 50 (100) Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä kaava-alue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia voidaan lieventää esim. voimaloiden värityksellä; Tuulivoimaloiden vakiintunut väritys on harmaanvalkoinen sävy, jonka on todettu soveltuvan parhaiten erilaisille valo- ja sääolosuhteille. Voimalat näkyvät usein vaaleaa taustaa vasten, jolloin harmahtava väri häivyttää kontrasteja (Weckman 2006). Voimaloiden yöaikaista maisemavaikutusta voidaan lieventää valitsemalla mahdollisimman lieviä maisemavaikutuksia aiheuttavat lentoestevalot. Lentoestevaloja on käsitelty tarkemmin kappaleessa Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi Näkymäalueanalyysi on laskentamalli voimaloiden näkyvyydestä. Mallinnuksessa voimalan napakorkeutta on käytetty korkeimpana pisteenä ja näin ollen mallinnus ei huomioi voimalan lapaa. Mallinnus huomioi kasvillisuuden peitteisyyden Corine tietojen perusteella, joka on yleispiirteinen luokitus. Näin ollen mallinnus ei esim. huomioi pihapiirien puustoa tai kapeaa tienvarsipuustoa. (Kuva 10.1)

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 51 (100) Kuva Metsälamminkankaan tuulivoimaloiden näkymäalueanalyysi. Valokuvasovitteiden kuvauspisteet on kartassa merkitty nuolin. Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat voivat näkyä myös kauemmaksi kuin mallinnuksen tulokset osoittavat. Etäisyyden lisääntyessä tuulivoimaloiden näkyvyys ja niiden hallitsevuus maisemassa vähenevät Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin, soihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 52 (100) teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että tällaisia laajoja avotiloja on viiden kilometrin säteellä Metsälamminkankaan tuulivoimaloista vähän. Laaja-alaisimmat avotilat ovat soita ja niillä liikutaan vähän. Lisäksi on muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä avotiloissa kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta paikoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina. Maisema on vahvasti luode-kaakkosuuntainen, joka tarkastelualueella jakautuu laajaan Oulujärveen ja sekä soiseen ja metsäiseen alueeseen. Manamansalo jakaa Oulujärven kahtia, millä on positiivinen vaikutus tuulivoimaloiden näkymiseen Oulujärvellä. Metsäinen ja laaja saari katkaisee ja peittää osaksi näkymiä laajoille selille. Suurin osa Manamansalon rannoista ei avaudu tuulivoimaloiden suuntaan, vaan luoteeseen tai kaakkoon. Tarkastelualueella ei ole korkeita maamerkkejä; maamerkiksi voidaan katsoa mantereen ja Mananmansalon ylittävä lossi rantarakenteineen. Kylät ovat sijoittuneet rannan tuntumaan nauhamaisesti tien varteen. Asutuksen ympärillä on avoimia maisematiloja, jotka muodostuvat pelloista ja järvialueesta. Näiltä alueilta näkyvyys tuulivoimaloille on suurin. Tuulivoimala-alueen molemmin puolin kulkevat sähkölinjakäytävät, jotka osaltaan muodostavat jo tuotantomaisemaa. Arvokkaimmat maisema-alueet Säräisniemi ja Manamansalo ovat sijoittuneet harjumuodostumajakson tuntumaan, yli 15 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Maakunnalliset ja paikalliset kulttuuriympäristöt ovat pienempiä ja yksittäisiä kohteita, joissa tuulivoimaloiden näkyvyyttä heikentää metsän peitteisyys sekä mahdollinen pihamiljöiden rakennuskanta ja kasvillisuus. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Metsälamminkankaan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa kaava-alueen koillispuoliselta pellolta ja sen kautta kulkevalta Kivinevantieltä sekä kaava-aluetta ympäröiviltä suoalueilta. Voimaloita näkyy hyvin myös muille Vaalantien itäpuolisille pelloille vähän etelämpänä. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Kuten aiemmin on todettu, suoalueilla ei kuitenkaan liikuta kovin paljoa. Voimaloiden näkymistä peltoalueiden keskelle ei myöskään voida pitää kovin merkityksellisenä, sillä pelloilla ei oleskella jatkuvasti. Peltoalueilla liikkuvat työkaudella lähinnä maanviljelijät, jotka ovat keskittyneet maiseman tarkkailun sijasta pääasiassa maataloustyöhön. Kivinevantiellä vaikutukset lähentelevät merkittävää. Suurikokoiset voimalat näkyvät suoraan edessä ja monet niistä lähes koko korkeudessaan. Tie ei kuitenkaan liene kovin vilkkaassa käytössä. Tien varren asukkaiden lisäksi sitä käyttänevät myös jotkut lähiympäristön asukkaat. Kivisaaren tilan rakennuksille ja pihapiiriin voimaloiden ei pitäisi näkyä. Tuulivoimaloita näkyy selvästi myös Oulujärvelle ja Manamansaloon vievälle lossille. Rannan tuntumassa on laajalla alueella noin puolen kilometrin vyöhyke, jonne voimaloita ei näy lainkaan niiden jäädessä rantapuuston taakse katveeseen. Järvialueelta, jonne voimaloita alkaa näkyä, on etäisyyttä lähimpiin voimaloihin noin kuusi kilometriä. Valtaosa voimaloista jää huomattavasti kauemmaksi. Sillä etäisyydellä vaikutukset eivät enää ole merkittävät.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 53 (100) Kuva Näkymä Autioniemestä, erään talon piha-alueen reunalta, kohti suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tiheästi rakennettuja asuinalueita. Vuolijoelle on matkaa noin viitisentoista kilometriä, samoin Säräisniemen kylälle. Vaalan keskustaajama sijoittuu yli 27 kilometrin päähän lähimmistä tuulivoimaloista. Kaavaalueen lähiympäristön asutus/loma-asutus on keskittynyt muutaman talon ryppäisiin teiden varsille sekä Oulujärven rannalle. Asutusta on yleisesti ottaen harvakseltaan. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy kovin monille asuinkiinteistöille. Näkymäanalyysi ei huomioi piha- ja tienvarsikasvillisuutta. Joiltakin Vaalantien varren kiinteistöiltä sekä peltoaukealle sijoittuvilta taloilta saattaa olla esteetön näköyhteys osalle voimaloista. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Myös Käkisaaren Autioniemen muutamista pihapiireistä avautuu näkymiä voimaloille. Autioniemestä kertyy etäisyyttä lähimmille tuulivoimaloille yli 12 kilometriä, joten vaikutukset jäävät siltä osin melko vähäisiksi. Paikallisesti tarkasteltuna Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Kaava-alueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Arkeologisia kohteita ei ole tässä otettu huomioon. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 54 (100) elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue -vyöhykkeelle sijoittuu maiseman- ja kulttuuriympäristön arvokohteista ainoastaan yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Järvikylä ja siitäkin valtaosa ulottuu välialue-vyöhykkeen puolelle. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy ainoastaan arvoalueen itäosan viljelyalueilta sekä järven itäosista käsin. Alueelta laaditusta valokuvasovitteesta käy ilmi, että valtaosa voimaloista jää reunametsän taakse suurimmaksi osaksi katveeseen. Kohdasta, josta reunametsää on hakattu, näkyy kahdeksan voimalaa paremmin, joskaan ei läheskään koko pituudessaan. Voimalat eivät erityisemmin häiritse alueen maisemakuvassa. Koko arvoalueen osalta vaikutukset jäävät vähäisiksi. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue -vyöhykkeelle sijoittuu kolme maakunnallisesti arvokasta kohdetta, joista yhtä, Järvikylää, on jo käsitelty edellisen etäisyysvyöhykkeen yhteydessä. Toinen kohteista: Käkisaaren kannas ja kanava on RKY 1993-kohde eikä sieltä ole näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä voimaloille. Vaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Kolmas kohde on Hätilä. Hätilän pihapiiristä, ainakin paikoitellen, voimalat todennäköisesti näkyvät. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin kymmenen kilometriä, eivätkä voimalat enää hallitse maisemassa vaan sulautuvat taustaansa melko hyvin. Vaikutus on melko vähäinen. Neljäs ja viides kohde on Siikalatvan kunnan alueella olevat Saari ja Sippo. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on viidestä seitsemään kilometriä. Näkymäanalyysin mukaan kyseisistä kohteista ei ole näköyhteyttä voimaloille tai kohteille näkyy vain 1-5 voimalaa. Välialue - vyöhykkeeseen sijoittuu lisäksi seitsemän paikallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Näkymäanalyysin mukaan kyseisistä kohteista ei ole näköyhteyttä voimaloille. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita. Esimerkkeinä mainittakoon lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Säräisniemi ja Manamansalo. Säräisniemen rannoilta, paikoitellen kylänraitilta ja joiltakin pelto/niittyosuuksilta avautuu näkymiä tuulivoimaloille. Etäisyyttä on noin 15 kilometriä. Alueelta tehty valokuvasovite osoittaa, että voimalat näkyvät edelleen selvästi mutta ovat jo osa kaukomaisemaa, eivätkä häiritse maisemakuvassa. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy Manamansalon maisema-alueelle. Etäisyyttä on yleisesti ottaen sen verran paljon kaukoalue -vyöhykkeessä, että vaikka voimalat näkyisivätkin osaan kohteista, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 55 (100) Havainnekuvat Kuva Näkymä Säräisniemen museon pihapiiristä suunniteltua tuulivoimapuistoaluetta kohti. Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien, soiden ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Havainnekuvia on tässä esiteltyä enemmän ja niistä on koottu erillinen A3-kokoinen liite. Kuva Valokuvasovite Kivinevantie Tämä valokuvasovite on Kivinevantieltä (Kuva 10.4). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Kaikki 27 tuulivoimalaa näkyvät tavalla tai toisella, kuitenkin siten, että jokaisesta näkyy vähintään voimalatornin huippu. Kymmenkunta

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 56 (100) voimalaa näkyy lähes koko pituudessaan. Niistä seitsemän hallitsee maisemakuvassa. Muutamat lähimmät voimalat näyttävät hyvin kookkaalta. Vaikutus lähentelee merkittävää. Kuva Valokuvasovite Vuolijoentie, Järvikylä Valokuvasovite on Järvikylästä (Kuva 10.5). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 5,5 kilometriä. Useimmat voimalatornit jäävät suurimmaksi osaksi reunametsän taakse katveeseen. Kohdasta, josta reunametsää on hakattu, näkyy kahdeksan voimalaa paremmin, joskaan ei läheskään koko pituudessaan. Voimalat eivät erityisemmin häiritse alueen maisemakuvassa. Maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on melko vähäinen. Reunapuuston kasvaessa kaikki voimalat jäävät lähes kauttaaltaan puuston taakse katveeseen ja vaikutus on lähes olematon. Kuva Valokuvasovite Vaalantie Valokuvasovite on Vaalantieltä (Kuva 10.6). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on vajaat kahdeksan kilometriä. Voimalatornit jäävät suureksi osaksi katveeseen reunapuuston taakse. Voimaloista näkyy lähinnä roottorit, joistakin vain lavan kärkiä. Kuvassa sää on pilvinen ja voimalat sulautuvat taustaansa hyvin. Voimajohto rakenteineen erottuu kuvassa tuulivoimaloita selvemmin. Vaikutukset jäävät vähäisiksi.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 57 (100) Kuva Valokuvasovite Säräisniemi Valokuvasovite on Säräisniemen venevalkamasta (Kuva 10.7). Lähimpään voimalaan on etäisyyttä runsaat 15 kilometriä. Hyvällä säällä voimalat näkyvät selvästi horisontissa mutta ovat jo osa kaukomaisemaa, eivätkä häiritse maisemakuvassa. Vaikutus on hyvin vähäinen Vaikutukset muinaismuistoihin Arkeologisen kartoituksen yhteydessä todettu uusi muinaismuistokohde sijaitsee kaavaalueen koillisosassa. Voimalaa nro 27 on siirretty lounaaseen, jotta tuulivoimalan rakentamisesta ei aiheutuisi vaikutuksia muinaismuistokohteelle. Sarvisuon muinaismuisto koostuu viidestä muinaismuistokohteesta (2 tervahautaa, 1 tervapirtin pohja, kuoppa ja kiveys). Muinaismuistokohteiden laajuuden perusteella rajattiin Sarvisuon muinaismuistoalue. Lyhyimmillään etäisyys Metsälamminkankaan voimalan ja muinaismuistoalueen välillä on 130 metriä (Kuva 10.8). Tuulivoimapuiston rakentamisesta ei synny vaikutuksia Sarvisuon muinaismuistoalueelle. Rakentamisen ajaksi muinaismuistoalue voidaan merkitä maastoon, jotta voidaan välttyä mahdollisilta vahingoilta.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 58 (100) Kuva Sarvisuon muinaismuistoalueen sijainti suhteessa Metsälamminkankaan voimalaan nro 27 sekä uuteen tielinjaukseen Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä (esim. hiilidioksidi ja rikkioksidi), joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasainen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi kohtalaisen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 59 (100) 10.8 Vaikutukset luontoon Pohja- ja pintavedet sekä maa- ja kallioperä Pohjavesi Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijaitsee reilun viiden kilometrin päässä lähimmästä pohjavesialueesta. Pitkän etäisyyden takia tuulivoimaloiden rakentamisesta, toiminnasta eikä toiminnan lopettamisesta arvioida aiheutuvan vaikutuksia pohjavesiin tai niiden laatuun. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Pintavedet Tuulivoimapuiston vaikutusten pintavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuiston pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan tuulivoimaloiden, tiestön ja sähköasemien rakennusaikana. Rakennustoimenpiteiden yhteydessä pintamaa poistetaan, mikä voi lisätä valuntaa ja vesistöjen kiintoainekuormitusta. Tämän vuoksi vaikutusten katsotaan olevan suoria. Mahdollisesti lisääntyvän kiintoainekuormituksen vaikutukset kunkin voimalan kohdalla ovat kuitenkin lyhytaikaiset eivätkä ne aiheuta pysyvää vahinkoa. Tuulivoimapuiston (tuulivoimaloiden ja pystytysalueiden) rakentamisen myötä syntyvien läpäisemättömien pintojen ala on niin pieni (alle 1 %) suhteessa valumaalueisiin ettei hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maaperään imeytyvän pintaveden kokonaismäärään. Uusien teiden ja kunnostettavien teiden yhteydessä voidaan asentaa tierumpuja, jotta laajassa metsätalouskäytössä olevan kaava-alueen ojituksiin ei synny vaikutuksia. Arvokkaiden suoluontokohteiden läheisyydessä kulkee olemassa oleva ja suunnitelmien mukaan kunnostettava tielinjaus. Tielinjauksen ei arvioida vaikuttavan arvokkaiden luontokohteiden vesitalouteen eikä näin ollen heikennä kohteita. Lähin kunnostettava tie kulkee 350 metrin etäisyydellä Metsälammesta, eikä tielinjauksella arvioida olevan vaikutuksia lammen vesitalouteen. Maa- ja kallioperä Tuulivoimapuiston vaikutusten maa- ja kallioperään katsotaan olevan vähäiset. Tuulivoimapuistoalueella ei ole arvokkaita tai suojeltuja kallioalueita tai kohteita, joiden maaperää tulisi suojella ja joihin voisi kohdistua vaikutuksia. Mikäli tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteet kohdistuvat alueille, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita, voi maaperässä luonnostaan esiintyvästä sulfidisedimentistä hapettumisen seurauksena vapautua happamuutta ja metalleja vesistöihin. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia maaperän ja pintaveden laatuun. Kaava-alueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen kaava-alueella on mahdollista. Kaikki voimalaitokset, kaapeliojat ja huoltotiet sijoittuvat alueille, joilla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia. Geoteknisiltä ominaisuuksiltaan happamat sulfaattimaat ovat usein heikkoja (Geologinen tutkimuskeskus 2014c; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014).

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 60 (100) Koska happamien sulfaattimaiden esiintymisestä rakennettavilla alueilla ei ole olemassa tutkimustietoa, ei happamista sulfaattimaista johtuvien maaperän tai pintavesien happamoitumisena ilmenevien mahdollisten vaikutusten tarkka arviointi ole mahdollista. Happamista sulfaattimaista johtuvan happamoitumisen riski arvioidaan kuitenkin epätodennäköiseksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen kohdistuvat rakennusaikaan. Tuulivoimalan rakennusvaiheessa voimalan rakennuspaikalta sekä uusien teiden alueelta raivataan puusto ja ylimääräiset maamassat kuoritaan pois. Olemassa oleva kasvillisuus häviää rakennuspaikoilta. Rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Voimalapaikkojen ja teiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy, kun valon määrä kasvaa. Vaikutukset ympäröivään kasvillisuuteen ovat siten hakkuiden kaltaisia. Kaava-alueelta on luontoselvityksessä rajattu kolme luonnon kannalta arvokasta kohdetta; dyynimuodostuma, lyhytkorsineva ja Turkkisuo. Luontokohteet eivät sijaitse rakennettavilla alueilla tai niiden vaikutuspiirissä, joten suunniteltu voimala-, tie- ja sähkönsiirtolinjasijoittelu ei vaikuta näihin luontokohteisiin. Suunnitelluilla voimaloiden rakennuspaikoilla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kääväkäslajeja. Suurin osa alueen maapuusta on hakkuissa tai harvennushakkuissa maastoon jätettyä hakkuujätettä, jolla esiintyy suurelta osin eri lajisto kuin luontaisesti syntyneellä ja selvästi paksummalla maapuulla. Tästä johtuen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien määrä alueella tulee tulevaisuudessa edelleen vähenemään, kun viimeiset vanhat mäntymaapuut lahoavat loppuun. Vaarantuneiden lajien salokääpä ja poimukääpä esiintymät olivat voimalapaikoilla Metsä-20 ja Metsä-21. Molemmat lajien esiintymät ovat luultavasti elinvoimaisia vielä ainakin muutaman vuoden ajan. Kummankaan lajin esiintymä ei ole lajien levinneisyyden kannalta erityisen merkittävä, eivätkä kumpikaan esiintymäpaikoista ole biotoopiltaan luonnontilaisia. (Luontokuva Pekka Helo Ky 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tavalliset eläimet ja ekologiset yhteydet Rakentamisen aikainen häiriö voi karkottaa eläimiä ja aiheuttaa alueen välttämistä. Melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. Alueella on useita metsäteitä, joten ihmistoimintaa alueella on jonkin verran jo nykyisellään. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimarakentamisen aiheuttamia vaikutuksia eläimistöön ovat esimerkiksi häiriön lisääntyminen sekä elinympäristöjen muutokset (Helldin ym., 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Voimalapaikat teineen muodostavat rakennettuja alueita aiemmin metsäiseen ympäristöön. Uudet tiet voivat aiheuttaa häiriötä, mutta toisaalta helpottaa eläinten liikkumista. Tien pientareet voivat luoda uusia ruokailupaikkoja. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista. Eläimet voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Tottumiseen vaikuttaa laji, sukupuoli, ikä, yksilölliset ominaisuudet, vuodenaika, häiriön tyyppi ja toistuvuus. Myös ympäristön olosuhteet vaikuttavat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 61 (100) Alueilla, joilla on jo olemassa häiriöitä kuten asutusta ja maanviljelyä, tuulivoimarakentamisen häiriövaikutus ei ole niin suurta kuin harvaan asutuilla metsämailla. Tuulivoimaloiden määrällä on myös vaikutusta; mitä enemmän voimaloita sitä suurempi häiriö vaikutus. Kumuloituvilla vaikutuksilla voi olla vaikutusta populaatiotasolla (Helldin ym., 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Hanke aiheuttaa metsäalueiden pirstoutumista. Aluetta ei aidata, joten ainoan esteen eläinten liikkumiselle alueella tai alueen läpi muodostavat voimalat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Alue on nykyisellään metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston tiesuunnitelman mukaan uusia teitä rakennetaan noin 5,4 kilometrin pituudelta, pääsääntöisesti lyhyempiä pistoteitä voimaloille jo olemassa olevasta metsätieverkostosta. Metsälamminkankaan hankkeella arvioidaan olevan vähäinen vaikutus yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumiseen. Ympäröivillä alueilla on samankaltaisia metsäisiä alueita, joten eläimillä on mahdollisuus liikkua alueelta toiselle, vaikka ne välttäisivätkin tuulivoimapuiston aluetta sen aiheuttaman häiriön vuoksi. Vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin ei arvioida merkittäviksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Luontodirektiivin liitteen IV lajit Lepakot Rakentamisen vaikutuksia ovat sen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset. Raivattaessa puustoa teiden ja voimaloiden rakennuspaikkojen alueelta on mahdollista että lepakoiden ruokailualueita tai päiväpiilopaikkoja tuhoutuu. Ympäristön muutokset voivat muuttaa tai katkaista lepakoiden käyttämiä kulkureittejä. Pohjanlepakon käyttämät ruokailualueet ovat yleensä pienimuotoisia ja paikallisia yhden tai muutaman yksilön käyttämiä aukkopaikkoja. Kaava-alueella lepakoiden havaittiin saalistelevan Metsälammintien yläpuolella. Jos Metsälammintietä parannettaessa tietä levennetään ja puustoa raivataan sen reunoilta nykyistä laajemmalta alueelta, olosuhteet muuttuvat niin, että ruokailualueet eivät enää ole sopivia. Metsätiet alueella lisääntyvät kun rakennetaan voimaloille meneviä uusia teitä. Päiväpiilojen tuhoutuminen tuulipuiston rakentamisen myötä on epätodennäköistä. Lepakot saalistavat melko matalalla, puiden latvojen alapuolella. Puiden latvojen (noin m) ja lapojen (alareuna noin 60 metriä) väliin jää väliä metriä. On epätodennäköistä, että pohjanlepakko nousisi merkittävästi puiden latvojen yläpuolelle etenkään tuulisissa olosuhteissa. Muuton aikana lepakot lentävät tavallista korkeammalla, myös voimaloiden lapakorkeudella. Muuttavien lepakoiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu. Vaalan seudun ja sitä pohjoisempien alueiden lepakkotiheys on hyvin pieni, joten lepakkomuuton ei arvioida olevan kaava-alueella määrältään merkittävää. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Liito-orava Alueella ei esiinny liito-oravia, joten hankkeella ei ole vaikutuksia liito-oraviin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 62 (100) Viitasammakko Kaava-alueella on niukasti viitasammakoille sopivia elinympäristöjä. Alueen suot ovat pääosin liian kuivia lajille, ja ojistakin valtaosa liian vähävetisiä. Jotkin yksittäiset, suurimmat ojat sopinevat viitasammakon elinympäristöiksi samoin kuin vedellä täyttyneet entiset sorakuopat, joita on eri puolilla kaava-aluetta teiden varsilla. Suunniteltu voimala- tie- ja sähkönsiirtolinjasijoittelu ei juuri vaikuta näihin ympäristöihin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Suurpedot Rakentamisen aikainen melu, ihmistoiminta sekä metsien yhtenäisyyttä pirstovat voimala-alueiden metsänraivaukset, tiet ja sähkönsiirtolinja heikentänevät ihmistä karttavien ja laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivien lajien, kuten karhun, ilveksen, ahman ja suden, mahdollisuuksia käyttää aluetta elinympäristönään. On huomattava, että hankkeen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen ei juuri eroa alueella jo harjoitettavasta metsätaloudesta hakkuineen. Alueella on useita metsäteitä, joten ihmistoimintaa alueella on jo nykyisellään. Voimaloiden käyttömelu saattaa karkottaa arkoja eläimiä. Melu on kuitenkin luonteeltaan melko tasaista eikä sen haittoja arvioida suuriksi. Suurpedot voivat karttaa aluetta, mutta myös tottua meluun sen ollessa jatkuvaa. Lähimmillään määritelty (Luke 2015b) susilauman reviirikeskittymä sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle Metsälamminkankaan hankealueen lounaispuolelle. GPSaineiston perusteella määritelty (Luke 2015b) laaja sudenpesiä sisältävä alue sijoittuu Metsälamminkankaalta noin 20 kilometriä lounaaseen. Tuulivoimahankkeen oleellisimmat haittavaikutukset suurpedoille ja etenkin sudelle ovat alueiden pirstoutuminen infran (tiestö ja voimalat) määrän lisääntyessä. Etenkin helppokulkuisten metsäautoteiden määrän lisääntyminen vähentää suden tarvitsemia rauhallisia ja erämaisia alueita. Metsälamminkankaan alueella on ennestään metsäautotieverkosto, jota hankkeen yhteydessä vahvistettaisiin. Lisäksi alueella on voimajohtolinja. Uuden rakennettavaa huoltotiestöä alueelle tulisi noin 5,4 km. Susilaumojen reviirien vakiintuminen maakuntien rajalle Vieremän ja Siikalatvan kuntien alueelle osoittaa näille seuduille sijoittuvan laajempia tiettömiä metsäalueita. Metsälamminkankaan rakentumisen ei arvioida merkittävästi heikentävän tarkastellulle alueelle (Luke 2015b) sijoittuvien susilaumojen reviirikeskittymien olosuhteita. Yhteisvaikutusten kannalta oleellista on Suomenselän ja Kainuun välisen leviämisreitin toimiminen jatkossakin. Metsälamminkangas sijoittuu lähelle Oulujärveä ja on todennettujen reviirien eli potentiaalisempien elinympäristöjen suhteen syrjemmässä. Hanke saattaa jossain määrin vähentää sudelle soveliasta rauhallista metsäaluetta ja liikkumista laajemmalla alueella, etenkin rakennusaikana, mutta se ei vaikuta alueen eteläpuolelle sijoittuvien vakiintuneiden reviirien olosuhteisiin heikentävästi. Metsälamminkankaan hankealue sijoittuu pohjoisimman määritellyn reviirin lievealueelle, mutta tuo reviiri ei ole aktiivisessa käytössä (työpalaveri ). Metsälamminkankaan alueen lähelle sijoittuva Natura-alue on varmasti myös suurpetojen elinympäristönä soveliasta aluetta. Hankkeen aiheuttama tiestön lisääntyminen on vähäistä eikä siitä johtuva häiriövaikutus lisää Natura-alueelle kohdistuvaa ihmistoimintaa.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 63 (100) Luontodirektiivin liitteen II lajit Metsäpeura Metsälamminkankaan hankkeen kaavoituksen yhteydessä on teetetty metsäpeuran elinympäristön analyysi sekä arvio tuulivoimahankkeiden vaikutuksista alueen peurakannalle (Jaakkola 2015a). Analyysi on toteutettu Luke:n peura-asiantuntijan kommentoimana. Jaakkolan analyysin tuloksena hankealueelta sekä hankealueelta ja sen ympärille sijoittuvalta 4000 metrin vyöhykkeeltä on laskettu eri maankäyttöluokkien prosentuaaliset jakaumat sekä maankäyttöluokittain maisemaindeksit. Tausta-aineistoina elinympäristötarkastelussa toimivat maastotietokanta (MML) sekä kasvupaikkaluokitus (Metla, VMI 2011). Yleisesti tuulivoimarakentamisen merkittävimmät vaikutukset peuroille aiheutuvat tieverkoston lisääntymisestä ja sitä myötä lisääntyneen ihmishäiriön kautta, kun alueiden saavutettavuus paranee (Helldin ym. 2012). Tarkasteltaessa Metsälamminkankaan hankealuetta tuulivoimarakentaminen lisäisi vähäisessä määrin maisemarakenteen fragmentoitumista ja vähentäisi näin metsäpeurojen elinympäristöjä niin suoran kuin epäsuoran vaikutuksen kautta (Jaakkola 2015a). Hankkeen aiheuttamat suorat aluemenetykset eivät ole suuria. Epäsuorat eli peurojen välttämiskäyttäytymisestä johtuvat elinympäristömenetykset ovat laajempia. Laskennallisesti vaikutusvyöhykettä on käsitelty alueena joka poistuisi kokonaan laidunkäytöstä, mutta näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole (Jaakkola 2015a). Välttämisvyöhykkeiden laajuuden määrittely perustui Jaakkolan analyysissä lukuisiin tutkimustuloksiin peuransuvun eläimillä. Analyysissä määritellyillä vaikutusvyöhykkeillä on haluttu kuvata rakentamisen epäsuoria vaikutuksia laajimmillaan, mikäli osoittautuu, että metsäpeurojen välttämiskäyttäytyminen tuulivoimaloiden läheisyydessä olisi voimakasta. Tällöin myös Metsälamminkankaan länsipuolelle arvioitu ekologinen käytävä kapenisi. Jaakkolan analyysin mukaan ennen hanketta infrastruktuurin peittoalue Metsälamminkankaan hankealueella on 0,3 % ja hankkeen toteutuessa 0,4 %. Infrastruktuurin vaikutusalue ennen hanketta on 6,2 % ja hankkeen toteutuessa tuulivoimaloiden 100 metrin vaikutusvyöhykkeellä noin 8,9 % ja 500 metrin vaikutusvyöhykkeellä noin 22 %. Hankkeen toteuttaminen vähentäisi kuivien ja karukkokankaiden sekä avosoiden osuutta hankealueen maa-alasta vain vähän laajemmat vaikutusalueetkin huomioiden. Mikäli tarkastellaan myös 4000 metrin vyöhykettä hankealueen ympärillä, vaikutukset elinympäristöille ovat vielä edellistä pienempiä. Lähimmälle tiedossa olevalle vasomisalueelle (Kivenneva-Kolkanneva- Kuurajärvi) matkaa hankealueen eteläreunasta on noin 6,5 kilometriä. Jaakkolan analyysin perusteella voidaan todeta Metsälamminkankaan tuulivoimahankeen aiheuttamat vaikutukset Oulujärven länsipuoliselle peurakannalle vähäisiksi. Peuran istutus- ja leviämismahdollisuudet Vaalan kunnan alueella sijoittuvat suurten Natura-alueisiin sisältyvien soiden sekä Rokuanharjun jäkälälaidunten tuntumaan, jonne tuulivoimahankkeen aiheuttamat häiriö- ja välttämisvaikutukset eivät ulotu. Yhteisvaikutustarkastelua muiden Oulujärven länsipuolen tuulivoimahankkeiden kanssa on toteutettu Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan hankkeiden kanssa (Jaakkola 2015b). Kyseiset hankkeet sijaitsevat Oulujärven kaakkois- ja lounaispuolella sekä itäpuolella esiintyvien peurapopulaatioiden välissä. Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan hankkeet sijaitsevat peuran nykyisillä esiintymisalueilla. Metsälamminkankaan häiriövaikutukset yksistään todetaan peuralle vähäisiksi ja etäisyys lähimpään vasomisalueeseen yli 6 kilometriä. Yhdessä Piiparinmäen

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 64 (100) Linnusto tuulivoimahankkeen sekä turvetuotantohankkeiden kanssa peuran elinympäristöjä suoraan ja epäsuorasti kaventavat vaikutukset lisääntyvät ja yhteisvaikutukset voivat kaventaa peuran arvioitua ekologista käytävää. Lähin yhteisvaikutuksia aiheuttava turvetuotantohanke sijoittuu Pyhännän Iso-Pajusuolle, noin 25 kilometriä hankealueesta etelään. Hankkeista ne, jotka kaventavat vasomisalueita suoraan tai välttämisvaikutuksen myötä tai ne jotka sijoittuvat merkittäviksi arvioiduille jäkälälaitumille, ovat avainasemassa peuran elinympäristöjen vaalimisen kannalta. Pesimälinnusto Voimaloiden rakennusaikana lintulajien elinympäristö muuttuu, kun tuulivoimaloiden pystytysalueet ja huoltotiet raivataan kasvillisuudesta. Elinympäristöjen häviämistä ja pirstoutumista sekä niiden aiheuttamia linnustovaikutuksia voidaan verrata voimakkaiden metsänkäsittelytoimien sekä muun rakennustoiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston suorat vaikutukset lintujen elinympäristöihin jäävät vähäisiksi, koska vaikutukset kohdistuvat pääosin jo luonnontilaltaan muutetuille, metsätalouskäytössä oleville alueille. Tuulivoimapuiston rakentaminen kuitenkin lisää hieman metsätalouden alueella jo aiheuttamaa metsien pirstoutumista. Vaikutus arvioidaan kuitenkin suhteellisesti melko vähäiseksi, sillä yksittäisen tuulivoimalan alueelta raivattava metsäala on melko pieni ja huoltotiestö tukeutuu pääosin jo olemassa olevaan metsäautotieverkostoon. Lisäksi metsätalousalueella esiintyvät linnut ovat todennäköisesti jo jossain määrin sopeutuneet alueella tapahtuviin elinympäristömuutoksiin. Elinympäristön muutoksen vaikutus vaihtelee lajikohtaisesti. Tavanomaiselle pesimälintulajistolle tuulivoimapuistojen rakentamisen vaikutukset on yleisesti todettu melko lieviksi Metsälamminkankaan kaava-alueen kaltaisessa tasalaatuisessa metsämaastossa. (Rydell ym. 2012, Koistinen 2004). Tuulivoimaloiden ympärille raivattavat aukeat saattavat tuoda joillekin puoliavoimia ympäristöjä suosiville lajeille lisää ruokailumahdollisuuksia, mutta yhtenäistä metsäalaa rikkovat vaikutukset ovat uhanalaistuvalle metsälinnustolle pääsääntöisesti negatiivisia. Esimerkiksi yhtenäistä metsäaluetta suosivan metson elinpiiri kaventuu rakentamisen myötä. (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakentamisesta aiheutuvan elinympäristön menetyksen tai vaurioitumisen ei ole kuitenkaan todettu vaikuttavan linnustoon merkittävästi rakennettaessa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle (Ympäristöministeriö, 2012; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Kaava-aluetta ei voida pitää linnustoltaan erityisen merkittävänä, mutta muita vaikutuksia kuten häiriö-, törmäysja estevaikutuksia voi teoriassa ulottua myös läheisillä, linnustollisesti arvokkailla suoalueilla pesiville linnuille. Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä voimaloiden rakentaminen aiheuttaa liikenteen, maansiirtokoneiden ja muun ihmistoiminnan lisääntymistä. Rakennustoimista aiheutuu meluhäiriötä, joka ulottuu myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmalle alueelle. Rakennusaikainen melu on suoraan ihmisen läsnäolosta kertovaa ja häirinnee siksi lintuja enemmän kuin voimalan toimintaan liittyvä melu. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Myös sisäisen sähkönsiirtolinjan rakentamistöistä aiheutuu häiriötä linnustolle etenkin, jos se tehdään pesimäkaudella. Tuolloin aloitetut pesinnät saattavat epäonnistua häirinnän tai koko pesäpaikan tuhoutumisen takia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Rakentamisen aikaisen melun vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja kohdistuvat vain yhden tai kahden pesimäkauden ajalle. Voimaloiden toiminnan aikainen häiriö on selvästi vähäisempää eikä sen arvioida vaikuttavan merkittävästi hankealueen lintujen pesimämenestykseen. Lintujen sopeutumiskyvystä

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 65 (100) kertoo se, että tavanomaisten pesimälintujen populaatioiden ei ole havaittu taantuvan tuulivoimaloiden läheisyydessä pitkälläkään aikavälillä (Langston & Pullan 2003, Pearce-Higgins ym. 2012). Voimalat korkeina rakenteina muodostavat esteitä lintujen lentoreiteille ja pidentävät näin matkaa pesimis-, ruokailu- ja yöpymisalueiden välillä. Tämä taas lisää lintujen energiantarvetta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueen kautta ei ole havaittu kulkevan erityisiä lintujen ruokailulentoreittejä, joten pesimälinnustolle aiheutuva estevaikutus arvioidaan melko vähäiseksi. Muuttolinnusto Muuttolinnustoselvitysten perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoalueen kautta kulkeva lintujen kevät- ja syysmuuttoliikehdintä oli melko tavanomaista eikä suunniteltu tuulipuisto sijoitu minkään lintulajin osalta selkeälle päämuuttoväylälle. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto muodostaa noin 4,5 kilometriä leveän esteen lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Esteen havaitessaan linnut joutuvat päättämään lähtevätkö ne kiertämään esteen, lentävätkö ne sen ylitse vai jatkavatko suoraan läpi, jolloin ne joutuvat alttiiksi törmäyksille. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan esimerkiksi hanhista vain noin yksi prosentti ja joutsenista vain noin kaksi prosenttia ei muuta nykyistä muuttokäyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen vaan lentää edelleen sen läpi (Scottish Natural Heritage 2010). On hyvin todennäköistä, että maisemassa hyvin näkyvän tuulipuiston kohdalla suurin osa linnuista kuitenkin kiertää sen ja välttää näin ollen törmäykset. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston kiertämisestä aiheutuu muuttolinnuille korkeintaan muutamien kilometrien ylimääräinen lentomatka, jonka ei arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen energiatalouteen niiden jopa tuhansia kilometrejä pitkällä muuttoreitillä. Tuulivoimapuiston läpi muuttaville yksilöille aiheutuu törmäysriski tuulivoimalan lapoihin. Törmäysriski koskee myös pesivää linnustoa, tosin pesivistä linnuista vain harvat lajit nousevat voimaloiden lapakorkeudelle (noin 60 metristä ylöspäin), ja paikalliset linnut oppivat väistämään voimaloita (Winkelman, 1992; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Muuttavien ja paikallisten lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa, kun sääolosuhteet haittaavat näkyvyyttä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) ja Rimpineva-Matilanneva (FI ) Natura-alueiden Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen uusien törmäysriskilaskelmien mukaan kookkaiden muuttolintulajien törmäysmäärät Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin jäävät hyvin vähäisiksi. Muuttolinnustoselvitysten yhteydessä kerätyn aineiston perusteella lasketut törmäysarviot ovat lajista riippuen 0-0,23 yksilöä/vuodessa olettaen, että 95 % linnuista väistää turbiinit (27 turbiinin vaihtoehto, viite Natura-arviointi. Näin vähäisillä törmäysmäärillä arvioida olevan populaatiotason vaikutusta millekään alueen kautta muuttavana havaitulle lajille. Laulujoutsen muuttaa pääosin lapakorkeuden alapuolella, mikä tyypillisesti pienentää lajin törmäysriskiä. Laskelmien mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien laulujoutsenten määrä on vain noin 0,10 0,16 yksilöä/vuosi eli noin 1-2 yksilöä kymmenessä vuodessa. Hanhimuutto on Kainuun alueella melko vaatimatonta. Laskelmien mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien metsähanhien määrä on vain noin 0,02-0,05 yksilöä/vuosi eli noin 1-3 yksilöä 50 vuodessa. Yksittäisillä törmäyksillä ei ole populaatiotason vaikutuksia lajeille. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 66 (100) Muutonhavainnointijaksoilla kirjattiin yhteensä kymmenen kotkayksilöä (maakotka, merikotka ja 1 kiljukotka). Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen törmäyslaskelmien perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien maakotkien määrä on vain noin 0,001-0,002 yksilöä/vuosi eli noin yksi yksilö 500 vuodessa. Laskelmissa kaikkien yksilöiden oletettiin lentävän lapakorkeudella, vaikka todellisuudessa muutonseurannoissa kaksi havaintoa neljästä koski riskikorkeutta matalammalla lentäviä yksilöitä (Hyyryläinen 2013 ja 2014a). Kotkalajien lisäksi seurantojen aikana nähtiin 205 muuta petolintua. Suurin törmäysriski lentokorkeuksien ja muuttosuunnan perusteella kohdistuu isoille petolinnuille (piekana, hiirihaukka ja mehiläishaukka), jotka melko usein myös muuttavat törmäyskorkeudella. Tuulivoimalatörmäysten populaatiotason vaikutuksia pidetään petolintulajeilla kuitenkin yleisesti epätodennäköisinä (Garvin ym. 2011, Braud ym. 2010). Kurkia muutti alueen ylitse 488 yksilöä. Melko suuri osa linnuista havaittiin lapakorkeudessa, mikä lisää lajin riskiä törmätä lapoihin. Natura-arvioinnin yhteydessä laadittujen törmäyslaskelmien mukaan Metsälamminkankaan tuulivoimaloihin törmäävien kurkien määrä olisi kuitenkin vain noin 0,14 0,23 yksilöä/vuosi eli noin yksi yksilö viidessä vuodessa. Törmäysriskiä pienentää se, että suuri osa muuttavista kurjista lentää kaava-alueen eteläpuolelta. Muuttoaikana kurkia kerääntyy erityisesti noin 25 kilometriä hankealueen luoteispuolella sijaitsevalle Pelson peltoalueelle sekä noin 4 kilometriä itäkaakkoispuolella sijaitsevalle Ojanperän peltoalueelle (Teppo Helo, kirjallinen tiedonanto). Näille levähdyspaikoille kerääntyy keväällä sekä erityisesti syksyllä Kainuun oloissa merkittävä määrä kurkia. Mikäli Pelsolla (tärkeämpi levähdysalue kuin Ojanperä) levähtävät kurjet lähtevät syysmuutolle suoraviivaisesti etelän ja lounaan välisiin ilmansuuntiin, lentoreitti kulkee selvästi Metsälamminkankaan hankealueen länsipuolelta mikä vähentää tuulivoimapuistosta kurjille aiheutuvia vaikutuksia. Mahdollinen levähdysalueiden ympäristössä tapahtuva kiertely saattaa jossakin määrin ulottua Metsälamminkankaan hankealueelle, vaikka etäisyys etenkin Pelson peltoalueelle on varsin suuri (n. 25 km). Kurjen kanta on kuitenkin hyvin elinvoimainen ja kasvussa eikä yksittäisillä törmäyksillä tule olemaan vaikutusta lajin populaatioihin Suomessa. Kaakkureiden kevätaikaiset muuttoreitit eivät kaakkuriselvityksen mukaan kulje kaavaalueen kautta. Myöskään pesimäalueiden ja Oulujärven välisten ruokailulentojen reitit eivät kulje kaava-alueen läpi (Ruuskanen, 2013; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Vaikutuksia kaakkureihin on käsitelty tarkemmin Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) ja Rimpineva-Matilanneva (FI ) Natura-alueiden Naturaarvioinnissa, joka on yhteysviranomaiselle toimitetun kaavaselostuksen liitteenä (Liite 6: Natura-arviointi, vain viranomaiskäyttöön) Kahlaajia ja lokkilintuja havaittiin alueella suhteellisen vähän. Kevätmuutolla 2014 kuitenkin pikkulokkeja muutti melko paljon. Molempien ryhmien yksilöitä havaitaan silloin tällöin törmäyskorkeudella. Pienten yksilömäärien vuoksi näiden ryhmien riski törmätä lapoihin kaava-alueella on melko pieni ja mahdollisten törmäysten populaatiovaikutukset jäävät vähäisiksi. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Varpuslinnut muodostavat havainnointiaineistoissa selvästi runsaslukuisimman lintulajiryhmän. Niiden merkitys törmäysriskin kannalta on kuitenkin pieni, koska ne muuttivat pääosin matalalla törmäysriskikorkeuden alapuolella. Koska suuri osa varpuslinnuista muuttaa yöllä, olisi tärkeää ja mielenkiintoista selvittää, millä korkeuksilla ne muuttavat öisin. Pienten varpuslintulajien törmäysriskiä pienentävät kuitenkin niiden fyysiset ominaisuudet (mm. kyky tehdä tarvittaessa nopeita

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 67 (100) väistöliikkeitä). Lisäksi lajien herkkyyttä törmäysvaikutuksille vähentävät suuri poikastuotto, lyhyet sukupolvenvälit ja suuri kannan koko. Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin lintujen päämuuttoreittien ulkopuolelle, joten mahdolliset törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kannalta. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston muuttolinnustolle aiheuttamat törmäys- ja estevaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan melko vähäisiksi. Lintudirektiivin liitteen I lajit sekä uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Tuulivoimaloiden suurimmat törmäys-, este- ja häiriövaikutukset kohdistuvat petolintuihin, kurkiin ja vesilintuihin, ja näiden kannat itse kaava-alueella ovat selvitysten perusteella vähäiset alueella esiintyvien elinympäristöjen tyypin ja laadun vuoksi. Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kaava-alueen pohjoispuolella olevalla Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) Natura-alueella ja eteläpuolelle sijoittuvalla Rimpineva-Matilanneva (FI ) Natura-alueella pesii kuitenkin useita huomionarvoisia lintulajeja, joille hankkeesta voi aiheutua este- ja törmäysvaikutuksia. Alueilla pesiviä huomionarvoisia lajeja ovat mm. kaakkuri, kuikka, muuttohaukka, maakotka ja kalasääski. Näihin, varsinaisen kaavaalueen ulkopuolella pesiviin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin ko. Natura-alueiden Natura-arvioinnissa, joka on yhteysviranomaiselle toimitetun kaavaselostuksen liitteenä (Liite 6: Natura-arviointi, vain viranomaiskäyttöön) Natura-arvioinnissa on laadittu lajikohtaiset törmäysriskilaskelmat muutonseurannoissa havaittujen yksilömäärien perusteella. Laskelmien mukaan voimaloihin vuosittain törmäävien yksiöiden määrä on kaikilla edellä mainituilla lajeilla hyvin vähäinen eikä merkittäviä populaatiotason vaikutuksia arvioida syntyvän. Arvioinnin mukaan myös tuulivoimapuiston häiriövaikutukset jäävät em. lajien pesimäalueilla merkittävyydeltään vähäisiksi (viite Natura-arviointi). Tuulivoimapuiston aiheuttama este- ja törmäysvaikutus Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueella pesiville kaakkureille on todennäköisesti vähäinen, koska vain pieni osa hankealueen koillisosassa sijaitsevista turbiinipaikoista sijaitsee Natura-alueella pesivien kaakkurien mahdollisilla lentoreiteillä. Kuikalla pesimäaikainen törmäysriski arvioidaan vielä pienemmäksi kuin kaakkurilla, sillä kuikka ei normaalisti tee kalastuslentoja pesimäpaikkansa ulkopuolelle. Pesivät maakotkat saattavat liikkua reviirillään jopa useiden kilometrien säteellä, joten lajin ajoittaiset vierailut hankealueen ilmatilaan ovat mahdollisia. Tuulivoimaloiden rakentaminen saattaakin jossain määrin muuttaa lajin saalistuskäyttäytymistä alueella, koska tuulivoimalat sijoittuvat lajin reviirille. Muuttohaukkaa ei havaittu kymmenien tuntien pesimälinnustokartoitusten aikana lainkaan hankealueella tai sen pohjoispuolella sijaitsevalla Iso-Rankun suolla. Laji saalistaa ravinnokseen etupäässä kahlaajia sekä lokki- ja vesilintuja, joten pesimäpaikan ympäristön (etäisyys yli 3 km) sekä laajemmin Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura-alueen suot lienevät sen ensisijaisia saalistusympäristöjä. Pidemmälle suuntautuvien saalistusmatkojen yhteydessä muuttohaukka nostaa yleensä lentokorkeuttaan selvästi törmäyskorkeuden yläpuolelle kaartelemalla aivan pesimäsuota reunustavien kankaiden alueella. Muuttohaukka on suuri jalohaukka, mutta sitä ei taitavan ja nopean lentotyylinsä perusteella arvioida erityisen törmäysherkäksi lajiksi. Rimpineva - Matilannevan Natura-alueella pesivien muuttohaukkojen lentäminen Metsälamminkankaan hankealueen ilmatilassa on lajin

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 68 (100) pääasialliset muuttosuunnat sekä Natura-alueen ja hankealueen välinen etäisyys (n. 3 km) huomioiden varsin epätodennäköistä (viite Natura-arviointi). Lähimmältä tiedossa olevalta sääksen pesäpaikalta (Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueella) etäisyys lähimpiin turbiinipaikkoihin on noin 1,7 2,2 km. Selvitysten perusteella emon kalastuslennot suuntautuvat useasti noin 5,8 kilometriä pesäpaikan itäkaakkoispuolella sijaitsevalle Kivijärvelle. Pesäpaikan ja Kivijärven välinen lentosektori ei ulotu hankealueen ilmatilaan. Sääksi saalistaa yksinomaan kaloja, eikä pesäpaikalta katsoen hankealueen taakse sijoitu sellaisia vesistöjä, joissa sääksi voisi todennäköisesti saalistaa (viite Natura-arviointi). Varsinaisella kaava-alueella pesivistä huomionarvoisista lajeista sinisuohaukan mahdollinen pesäpaikka sijoittuu kaava-alueen itäreunalle (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014). Laji pesii tyypillisesti rämeillä tai soiden tuntumassa eikä varsinaiselle pesimäympäristölle todennäköisesti kohdistu rakentamistoimenpiteitä tai merkittävää häiriötä. Vähäinen törmäysriski voi aiheutua lähinnä lajin keväisten soidinlentojen aikana, jolloin ne lentävät tavanomaista korkeammalla. Törmäyksiä voidaan pitää kuitenkin melko epätodennäköisinä. Hankkeen vaikutukset sinisuohaukalle ovat vähäisiä. Voimaloiden rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuva häiriö ei todennäköisesti kantaudu merkittävänä laulujoutsenen pesimäpaikalle Metsälammella, koska etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on yli 800 metriä ja häiriövaikutusten tiedetään levenevän useimmissa tapauksissa jo metrin etäisyydellä voimalalasta (Hötker ym. 2006). Tuulivoimalat muodostavat kuitenkin törmäysriskin lajille, sillä pesimäalue jää voimaloiden ympäröimäksi. Törmäyksille altistumista vähentää se, että laulujoutsen ruokailee yleensä pesimäpaikallaan tai sen välittömässä läheisyydessä, jolloin sen pesimäkaudelle ajoittuvat ruokailulennot ovat melko vähäisiä. Lisäksi ruokailulennot sijoittuvat tyypillisesti matalalle metsänrajan yläpuolelle ja selvästi tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden alapuolelle. On myös mahdollista että joutsen hylkää pesimäalueen tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Lajin pesimäkanta on Suomessa melko voimakkaassa kasvussa, joten populaatiotason vaikutukset jäävät vähäisiksi. Turkkisuolla pesivälle kurjelle ei muodostu suoria elinympäristövaikutuksia, sillä suoalueelle ei sijoitu tuulivoimapuiston rakenteita. Suon ja lähimpien voimaloiden väliin jää metsäinen suojavyöhyke, joka vähentää rakentamistoimista aiheutuvan häiriön kantautumista pesimäalueelle. Voimalat aiheuttavat vähäisen estevaikutukset ja törmäysriskin kurjelle, mutta suoalueelta säilyy kuitenkin vapaat lentoreitit etelän- ja idänpuoleisiin ilmansuuntiin. Pesimäaikaisten ruokailulentojen yhteydessä kurki liikkuu yleensä melko matalalla metsänrajan yläpuolella, ja esimerkiksi Iin Olhavan tuulivoimapuiston alueella kurjen on havaittu liikkuvan törmäyskorkeuden alapuolella alueelle rakennetun tuulivoimapuiston läpi. Kurjen populaatiot Suomessa ovat elinvoimaisia ja kasvussa, joten Metsälamminkankaan tuulivoimahanke ei tule aiheuttamaan merkittäviä populaatiotason vaikutuksia lajille. Lintudirektiivin liitteen I kanalinnuista kaava-alueella pesii pesimälinnustoselvityksen (Hyyryläinen, 2014; Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) mukaan vähän pyitä ja riekkoja, runsaasti teeriä ja muutamia metsoja (havaittu useita aikuisia ja 1 poikue). Kanalintujen törmäysriski tuulivoimaloiden lapoihin on vähäinen, koska linnut liikkuvat yleisesti lapakorkeuden alapuolella. Tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa kuitenkin häiriötä kanalinnuille erityisesti, jos rakentaminen ajoittuu soidin- ja pesimäaikaan. Häiriö on väliaikaista. Hanke ei heikennä kanalintujen kannalta tärkeiden elinympäristöjen kuten varttuneiden metsien, vähäpuustoisten soiden ja suon laiteiden säilymistä alueella, sillä voimalat ja huoltotiestö sijoittuvat pääasiassa tavanomaisille talousmetsäalueille. Elinympäristövaikutuksia vähentää myös se, että kanalinnut ovat

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 69 (100) nykyään sopeutuneet melko hyvin metsätalousalueilla tapahtuviin elinympäristön muutoksiin ja niiden kannat ovat alueella melko vakaat. Kanalinnuille löytyy todennäköisesti korvaavia elinympäristöjä myös rakentamisalueiden ulkopuolelta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen häiriö on niin vähäistä, ettei sen arvioida vaikuttavan kanalintujen pesimämenestykseen alueella. Kaava-alueella esiintyville pöllöille (helmi- ja viirupöllö) hanke aiheuttaa vähäisiä elinympäristövaikutuksia lähinnä metsäalueiden pirstoutumisen vuoksi. Muutokset metsän rakenteessa arvioidaan kuitenkin niin vähäisiksi, ettei hanke vaaranna lajien esiintymistä alueella. Pöllöt lentävät tyypillisesti melko matalalla puuston suojissa, eikä niitä pidetä erityisen alttiina törmäämään tuulivoimaloiden lapoihin. Kaava-alueen lounaisosassa sijaitsee kanahaukan mahdollinen pesäpaikka. Pesäpaikalle ei kohdistu suoria elinympäristövaikutuksia, mutta rakentamisen aikainen häiriö voi kantautua alueelle. Vaikutukset ovat väliaikaisia. Kanahaukalla on vähäinen riski törmätä tuulivoimalan lapoihin ajoittain kaartelevan lentotapansa vuoksi. Lajia voidaan kuitenkin pitää melko taitavana lentäjänä, mikä vähentää sen törmäysriskiä. Laji on alueellisesti yleinen eikä hankkeesta aiheudu kanahaukalle populaatiotason vaikutuksia. Kaava-alueella pesiviä uhanalaisia varpuslintulajeja ovat uhanalaiset keltavästäräkki, pohjansirkku ja kivitasku. Niille ei arvioida muodostuvan suoria elinympäristövaikutuksia, koska rakentaminen ei kohdistu lajien pesimäympäristöihin. Silmälläpidettävän sirittäjän pesimäympäristöjä voi sijoittua rakentamisalueille tai niiden läheisyyteen, mutta lajille säilyy todennäköisesti riittävästi pesimäympäristöä tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeenkin. Pienikokoisille varpuslintulajeille riski törmätä tuulivoimalan lapoihin on yleisesti arvioitu melko vähäisiksi. Kaava-alueella esiintyvät Suomen kansainväliset vastuulajit (tavi, pikkukuovi, telkkä, valkoviklo ja kuovi) ovat kaikki alueellisesti yleisiä eikä niitä pidetä hankkeen vaikutuksille erityisen herkkinä. Rakentaminen ei kohdistu lajien pesimäympäristöihin eikä hanke hävitä tai heikennä elinympäristöjä alueella siten, että lajien esiintyminen alueella vaarantuisi Natura ja suojelualueet Vaikutukset luontotyypeille Natura-alueella Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet ovat välillisiä ja ne kohdistuvat luontotyypeille aapasuot ja puustoiset suot. Suunnitellut voimalat nro 27, 25 ja 24 sijoittuvat alle 250 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Voimaloiden rakennuspaikat sekä rakennettavat tiet sijoittuvat kangasmetsäalueille, joten vaikutukset jäävät paikallisiksi ja merkitykseltään vähäisiksi. Voimaloiden rakennettavat tieyhteydet eivät myöskään arviolta vaikuta Natura-alueeseen kuivattavasti, johtuen veden virtaussuunnista sekä nykyisistä ojituksista. Kokonaisuudessaan vaikutus Natura-alueen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet luontotyypeille arvioidaan suuruudeltaan lieväksi ja merkittävyydeltään vähäiseksi. Hankealueella ei ole saukolle sopivia virta- tai pintavesiä, missä laji ruokailisi tai pesisi. Laajan reviirin omaava saukko saattaa silti liikkua hankealueen ojaverkostoissa. Metsälamminkankaan tuulivoimalapuiston rakentamisella ei ole vaikutuksia saukon esiintymiseen Natura-alueella, jonka suojeluperusteisiin laji lukeutuu. Päivitetyn Natura-tietolomakkeen mukaan myös metsäpeura on tarkastellun Naturaalueen suojeluperusteissa. Metsälamminkankaan hankkeen kaavoituksen yhteydessä on teetetty metsäpeuran elinympäristön analyysi sekä arvio tuulivoimahankkeiden vaikutuksista alueen peurakannalle (Jaakkola 2015a). Lähimmillään hankealueelta on etäisyyttä tarkastellulle Natura-alueelle noin 100 metriä. Hanke ei suoraan kavenna

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 70 (100) metsäpeuran kesälaitumia tai potentiaalisia tulevia vasomisalueita. Epäsuorat vaikutukset Natura-alueen avosoille kohdistuvat häiriö- ja välttämisvaikutuksina. Metsäpeuran edustavimmat vasomisalueet sijoittuvat Natura-alueen laajemmille avosuo-osille, joista lähin, Kuvaja, sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimalapaikoista. Rumala ja Oudonrimmit sijoittuvat 7-8 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Mikäli hankealuetta lähin avosuoalue Iso-Rankku on peuran kannalta soveliasta vasomisaluetta, saattaa siihen kohdistuva rakentamisenaikainen häiriövaikutus aiheuttaa peuralle välttämisvaikutusta. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana peuran oletetaan tottuvan lapojen liikkeeseen, mutta haitallisempaa saattaa olla tiestön myötä avosuolaiteille kohdistuva ihmisten liikkumisen lisääntyminen. Jaakkolan analyysissä (Jaakkola 2015) tarkasteltaessa ekologisia käytäviä Metsälamminkankaan kaava-alueella, todetaan alueen poikki kulkevan kaksi voimalinjaa ja itäpuolelle sijoittuvan asutuskeskittymän ja turvetuotantoalueen. Hankkeen vaikutukset ekologisten vyöhykkeiden säilymiselle, etenkin hankealueen itäosassa, todetaan suhteellisen vähäisiksi (Jaakkola 2015). Analyysin johtopäätöksenä todetaan, että tuulivoimapuiston rakentaminen lisäisi vain vähäisessä määrin maisemarakenteen fragmentoitumista ja vähentäisi peurojen elinympäristöjä niin suoran kuin epäsuoran vaikutuksen kautta. Kaakkurin parimäärä Natura-alueella on Natura-tietolomakkeen mukaan Kevätja syysmuutonseurannassa havaittuihin yksilömäärin perustuva törmäysestimaatti muodostaa enintään 0,009 0,015 % Natura-tietolomakkeella mainitusta parimäärästä. Turbiinipaikoista ainoastaan Metsä 24, 25 ja 27 sijaitsevat mahdollisten Natura-alueella sijaitsevien kaakkurin elinympäristöjen läheisyydessä Iso-Rankun suoalueen eteläpuolella. Vuoden 2014 pesimälinnustokartoituksessa turbiinipaikkoja Metsä 24, 25 ja 27 lähinnä sijaitsevalla Natura-alueen osalla (Iso-Rankun suoalue) havaittiin yksi pesivä kaakkuripari (Hyyryläinen 2014b). Etäisyys Iso-Rankun kaakkurin pesimäpaikalta lähimmille turbiinipaikoille vaihtelee noin 1100 metristä 1500 metriin. Langstonin & Pullanin (2004) mukaan useissa luotettavina pidetyissä tutkimuksissa linnustoon kohdistuvien häiriövaikutuksia on havaittu 600 metrin etäisyydelle asti tuulivoimapuistoista. Tuulipuiston aiheuttamaa häiriövaikutusta sekä Iso-Rankun että koko Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien kaakkuripopulaatiolle voitaneen siten pitää vähäisenä. Tuulivoimapuiston Natura-alueella pesiville kaakkureille aiheuttama estevaikutus on todennäköisesti vähäinen, sillä vain pieni osa hankealueen koillisosassa sijaitsevista turbiinipaikoista sijaitsee Natura-alueella pesivien kaakkurien mahdollisilla lentoreiteillä. Turbiinien rakentaminen suunnitelluille paikoille ei aiheuta Natura-alueella sijaitsevien kaakkurien sopien elinympäristöjen tuhoutumista. Niiden lajien kohdalla, joiden vaikutuksia on Natura-arvioinnissa on tarkasteltu, voidaan pääasiassa todeta, että voimaloiden rakentaminen suunnitelluille paikoilleen ei aiheuta sellaisia elinympäristöjen muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi lajien esiintymiseen Natura-alueilla Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet tai Rimpineva-Matilanneva. Vähäiset muodostuvat vaikutukset johtuvat pääasiassa voimaloista nro 27, 25 ja 24 niiden sijaitessa lähimpänä Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-aluetta. Lajikohtainen tarkastelu on esitetty Natura-arvioinnissa (liite 6, vain viranomaiskäyttöön) Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaaliset vaikutukset Hankeen YVA-menettelyn yhteydessä on arvioitu myös sosiaaliset vaikutukset, eli vaikutukset asumiseen ja työllisyyteen, liikkumiseen ja virkistykseen, yhteisöllisyyteen ja terveyteen ym.

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 71 (100) Tuulivoimaloiden ihmisiin kohdistuvat vaikutukset koostuvat pääosin toiminnanaikaisista vaikutuksista. Rakennusaikana ja voimaloiden purkamisen aikana voi aiheutua vaikutuksia lisääntyneestä liikenteestä ja normaalista rakentamismelusta. Toiminnanaikaisista ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisemakuvan muutos, melu ja varjostus. Alueen virkistyskäyttö voi muuttua, ja hankkeilla on myös vaikutuksia talouteen. Arviointia varten on tehty asukaskysely ja sitä täydentäviä haastatteluja. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 115 kappaletta. Vastaajista miehiä oli 63 % ja naisia 37 %. Ikäjakauman mukaan lähes kolmannes vastaajista oli vuotiaita. Yli puolet vastaajista (58 %) on vapaa-ajanasukkaita, ja vajaa puolet on alueen tai lähialueen maanomistajia. Vaalan vakituisia asukkaita vastanneista oli reilun viidennes (26 %) ja Kajaanista 7 %. Vastaajista yli kolmannes on asukkaana tai vapaa-ajanasukkaana Vaalan Enonkylässä. Myös muilta lähikyliltä on useampia vastauksia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakentamisen aikaisia sosiaalisia vaikutuksia ovat erityisesti lisääntynyt liikenne (erityisesti erikoiskuljetukset) ja rakentamismelu. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kyselyyn vastanneiden mukaan aina liikenneturvallisuusongelmia, mutta haastattelujen perusteella lisäyksen ei uskota vaikuttavan merkittävästi, koska alue on syrjässä mm. keskeisiltä kyläalueilta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Asukaskyselyn vastauksissa nousi esille huoli tiestön parannustarpeista rakennusaikaisten kuljetusten vuoksi, mutta muita rakentamisen aikaisia vaikutuksia vastaajat eivät pitäneet merkittävinä niiden väliaikaisen luonteen vuoksi. Mahdollisia myönteisiä vaikutuksia rakentamisen aikana uskotaan olevan alueen tiestöön sekä liikenneyhteyksiin: alueen tiestön parantaminen lisää alueen saavutettavuutta ja kulkumahdollisuuksia myös muille kuin tuulivoimaan liittyville liikkujille. Haastatteluissa tuotiin esille huoli siitä, kuka huolehtii tiestön parannuksen ja ylläpidon kustannuksista sekä tuleeko tiestön osalle käyttörajoituksia tai mahdollisesti kustannuksia. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakennustöiden aikaan alueen virkistyskäytölle aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden (tiet, sähkönsiirto) rakentamisen aikana alueella suoritetaan melua aiheuttavia rakennustöitä. Virkistyskäyttöön vaikuttaa myös se, että alueella liikennöidään rakentamisen aikaan huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Erikoiskuljetukset voivat vaikeuttaa muuta liikennöintiä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Rakennustyöt kestävät yhden voimalan osalta valuineen noin kuusi viikkoa, joten rakennustöistä aiheuttava haitta on melko lyhytaikainen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset elinkeinoelämään ja talouteen ovat pääosin myönteiset. Teknologiateollisuus ry:n (2009) arvioon perustuen Vaalan tuulivoimapuisto luo työllisyysmahdollisuuksia yhteensä yli 250 henkilötyövuotta. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Kyselyyn vastanneiden keskuudessa tuulivoimaa pidetään kohtuullisen ympäristöystävällisenä tapana tuottaa energiaa, ja tuulivoimalla katsotaan olevan merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Vastaajat katsovat keskimäärin tietävänsä tuulivoiman hyödyistä ja haitoista sekä päätöksenteosta, ja haluavat olla mukana tuulivoimahankkeiden suunnittelussa Vaalassa. Vastaajat eivät keskimäärin toivo Suomeen tai koti- tai lomakuntaansa (Vaalaan, Kajaaniin, Siikalatvalle) lisää tuulivoimaloita. Metsälamminkankaan toteutusta ei pidetä keskimäärin kannatettavana, ja TuuliSaimaan kykyä toteuttaa tuulipuisto pidetään kohtalaisena. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 72 (100) Ne vastaajat jotka arvioivat asuvansa alle viiden kilometrin päässä kaava-alueesta tai näköetäisyydellä, suhtautuvat vaikutuksiin negatiivisemmin kuin muut. Myös vapaaajanasukkaat pitävät vaikutuksia keskimäärin kielteisempinä kuin vakituiset asukkaat. Vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä, mikä YVA:ssa tutkittavista vaihtoehdoista on heidän mielestään kannatettavin. Eniten kannatusta (reilu 60 % vastaajista) saa se, että hanketta ei toteuteta. Vajaa 40 % kannattaa toteutusta, ja heistä suurempi osa että alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa. Vaihtoehdon 0 (hanketta ei toteuteta) kannattajat perustelevat kantaansa mm. maisemahaitoilla ja luonnonläheisyydellä, mikä tuo negatiivisia vaikutuksia alueen luonnonarvoille. Tuulivoimapuiston kannattajat taas näkevät, että alueella on riittävästi tilaa, kokonaisuutena vaikutukset ovat positiivisia (mm. verotulot ja työllisyys huomioiden) sekä tuulivoima on energiamuotona ympäristöystävällinen. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Toiminnan aikaiset, asumiseen ja viihtyvyyteen liittyvät vaikutukset nähdään asukkaiden keskuudessa melko kielteisinä: oman elämän laadun, ympäristön viihtyisyyden, luonnonympäristön, maisemien ja virkistysmahdollisuuksien osalta vaikutukset nähdään jokseenkin kielteisinä, samoin kuin kiinteistöjen ja asuntojen arvon ja loma-asumismahdollisuuksien. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Neutraalisti suhtaudutaan vaikutuksiin vakituisen asumisen mahdollisuuksiin sekä maaja metsätalouteen. Osa vastaajista kuitenkin katsoo, että oma toimeentulo voi kasvaa. Ne vastaajat, jotka arvioivat asuvansa näköetäisyydellä tai alle viiden kilometrin päässä voimaloista, arvioivat vaikutukset kielteisemmiksi kuin muut. Vapaa-ajanasukkaat pitävät vaikutuksia keskimäärin kielteisempinä kuin vakituiset asukkaat. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Hankkeella on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön. Kaava-alueella on olevaa tieverkostoa, jota hankkeen myötä tullaan täydentämään ja muokkaamaan. Kaava-alueille rakennettavat uudet tiet helpottavat virkistyskäyttöä, kun alueet ovat entistä paremmin saavutettavissa. Tuulivoimaloiden rakentamiseen kuuluu nykyisten metsäteiden kantavuuden parantaminen ja leventäminen sekä uusien teiden rakentaminen. Jatkossakin hanketoimijan tarkoitus on pitää metsätiet pääosin avoimessa käytössä, eikä niitä ole tarkoitus sulkea nykyistä enempää puomein. Vuoden ympäri ajettavat tiet mahdollistavat alueiden ympärivuotisen virkistyskäytön; mm. kesällä ja syksyllä marjastusta ja sienestystä sekä hirven ja metsäkanalintujen metsästystä, talvisin pienriistan ja jäniksen metsästystä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Toisaalta tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen virkistyskäyttöarvoa. Melun kokeminen on aina yksilöllistä, joten osaa virkistyskäyttäjistä tuulivoimaloiden aiheuttama ääni voi haitata, osaa ei lainkaan. Melun vaikutukset luonnolle voivat vaikuttaa virkistyskäyttöön haastattelujen perusteella. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Vastaavasti tuulivoimaloiden kokeminen lähimaisemassa eroaa merkittävästi ihmisten välillä. Toiset pitävät tuulivoimalaa maisemahaittana ja toiset hienona maisemaelementtinä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat pitkälti subjektiivisia: ne joille tuulivoimalat edustavat kestävää kehitystä sietävät niitä maisemassa paremmin kuin henkilöt, joille voimalat edustavat tehotonta ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa energiantuotantomuotoa. Haastatteluissa tuotiin esille läheisen suojelualueen sekä erityisesti Oulujärven luonne poikkeuksellisena kokonaisuutena, minkä vuoksi maisemamuutoksiin suhtauduttiin osin kriittisesti. Maisemavaikutuksia tuovat näkyvyyden lisäksi varjostusvaikutus sekä lentoestevalot, joiden todettiin tuovan luonnonympäristöön kuulumattomia elementtejä. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014)

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 73 (100) Turvallisuus Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä metsästystä alueilla. Hankkeen vaikutus metsästykseen voi olla lähinnä metsästyksen mielekkyyden väheneminen, kun alueiden luonne muuttuu tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Toisaalta haastattelujen pohjalta voidaan arvioida, että alueen merkitys metsästykselle ei tule tuulivoimarakentamisen myötä muuttumaan. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimatuotannolla on positiivisia työllisyys- ja aluetalousvaikutuksia. Tuulivoimatuotanto tuo alueelle kiinteistöverotuloja ja alueen maanomistajat hyötyvät siitä maanvuokratuloina ja mahdollisina työpaikkoina. Lisäksi tuulivoimatuotanto työllistää ihmisiä käytettävien komponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden teollisessa valmistamisessa sekä tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapidossa. Haastattelujen perusteella yleisesti ottaen alueen kehittäminen tuo kasvumahdollisuuksia, mikä lisää työllisyysmahdollisuuksia mm. rakentamisen osalta. Lisäksi rakentamiseen tarvittava kiviaines on tuotava läheltä, mikä tuo työllisyysmahdollisuuksia myös kuljetusten osalta. Toisaalta pelätään, että työllistävä vaikutus kohdistuu muualle kuin paikallisiin. (Metsälamminkankaan YVA, Sweco 2014) Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio.

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 74 (100) Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan, putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on 1:1,3 miljoonaan, jos ihminen oleskelee vuosittain talviaikaan yhden tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012).

81 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 75 (100) Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Meluvaikutukset Osayleiskaavan melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia kaava-alueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.9 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti (Taulukko 10.1 ja 10.2). Tuulivoimaloiden melun mallintamisohjeen mukaan mallinnustuloksiin lisätään 5 db(a) sanktio, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston melumallinnuksessa on käytetty voimalatyyppiä Nordex N131. Voimaloiden määrä on 27 ja napakorkeus 144 m. Voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a). Kyseisen voimalan teho on 3 MW. Taulukko Mallinnusohjelma ja tuulivoimaloiden äänitehotasot sekä melun erityispiirteet. MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO version Mallinnusmenetelmä: ISO TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Nordex Tyyppi: N Sarjanumero/t:- Nimellisteho: 3 MW Napakorkeus: 144 m Roottorin halkaisija: 131 Tornin tyyppi: teräslieriö m MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA TUULIVOIMALAN MELUPÄÄSTÖÖN KÄYTÖN AIKANA JA SEN VAIKUTUS MELUUN Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä - db Kyllä - db Noise mode säätö: Level 0- level 7 Ei Ei Noise mode, lähtömelutaso: 104,5-100,0 db(a)

82 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 76 (100) AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot perustuvat dokumenttiin F _A07 R01 Oktaaveittain [Hz], 1/3-oktaaveittain [Hz], db(lin) - unweighted db(a) 31, , , , , , ,5 105, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 db(a) , , Taulukko Käytetyt mallinnusparametrit ISO laskelmissa sekä melulle altistuvat kohteet. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus ISO : 4,0 m Suhteellinen kosteus Laskentaruudun koko [m m] 25x25 m Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: ISO : 15 C MAASTOMALLIN LÄHDE JA TARKKUUS Maastomallin lähde: MML maastotietokanta Vaakaresoluutio:1 m Pystyresoluutio:1 m MAAN- JA VEDENPINNAN ABSORPTION JA HEIJASTUKSEN HUOMIOIMINEN, KÄYTETYT KERTOIMET ISO Maa-alueiden kerroin: 0,4 HUOM: - Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): Neutraali Muu, mikä ja miksi: - SÄÄOLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI; LASKENNASSA KÄYTETTY TUULEN SUUNNAT JA NOPEUS Tuulen suunta: Tuulennopeus: 8 m/s (ref. 10 m) Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus: kyllä Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet > 40 db(a), lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Vakituiset asuinrakennukset: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 1 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnosuojelualueet: 1 kpl Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot (Taulukko 10.3). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä

83 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 77 (100) määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja (Taulukko 10.4). Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuuli-voimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ympäristöministeriö on valmistellut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa luonnosta valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista (Taulukko 10.5). Asetusluonnos on nähtävillä Asetuksen tultua voimaan tuulivoimamelun osalta sovelletaan kyseistä asetusta. Taulukko Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992) Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Taulukko Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot. Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, lomaasumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) Muut alueet ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Taulukko Valtioneuvoston asetusluonnos tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista.

84 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 78 (100) Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Pysyvä asutus, vapaa-ajan asutus, hoito- ja oppilaitokset, virkistys- ja leirintäalueet (1 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db - 1) Oppilaitosten ja virkistysalueiden kohdalla ei sovelleta yöarvoa. Tuulivoimamelun vaikutukset on arvioitu tehdyn mallinnuksen pohjalta (Kuva 10.9). Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksen tuloksia on verrattu kaikkiin kolmeen yllä mainittuun ohje- ja suunnitteluohjearvoon. Voimassa olevaan Valtioneuvoston ohjearvoon (VNp 993/1992) verrattuna tuulivoimapuiston ohjearvot ylittyvät yhden lomarakennuksen ja luonnonsuojelualueen kohdalla. Lomarakennus sijaitsee kaava-alueen luoteisosassa ja rakennukseen mallinnettu melutaso on 44,3 db(a), joten kohteessa ylittyy valtioneuvoston yöohjearvo 40 db(a). Luonnonsuojelualueen kohdalla Valtioneuvoston päiväohjearvo 45 db(a) ylittyy reilun 17 ha kokoisella alueella. Luonnonsuojelualue kuuluu kyseisessä kohdassa Natura 2000-alueeseen Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet sekä valtion mailla sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin luokkaan soidensuojelualueet. Luonnonsuojelualueeseen ei sovelleta yöohjearvoa, koska aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriön tuulivoimamelun suunnitteluohjearvon mukaan kaava-alueella sijaitseviin lomarakennuksiin sovelletaan vakituisen asumisen suunnitteluohjearvoa, koska lomarakennukset sijaitsevat loma-asumiseen käytettävän alueen ulkopuolella. Yhden lomarakennuksen kohdalla ympäristöministeriön yösuunnitteluohjearvo 40 db(a) ylittyy. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoissa luonnonsuojelualueiden päiväohjearvoksi on määritelty 40 db(a), tarkoittaen, että suunnitteluohjearvo ylittyy noin 50 ha kokoisella alueella. Luonnonsuojelualueeseen ei sovelleta yöohjearvoa, koska aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Naturaarvioinnin (liite 6) mukaan melun ylittyminen pienellä osalla luonnonsuojelualuetta ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville lajeille. Ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä laatima luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista on asetettu nähtäville ja luonnoksesta on pyydetty lausunnot mennessä. Kyseisessä luonnoksessa samat ohjearvot on määritelty pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle, hoito- ja oppilaitoksille sekä virkistys- ja leirintäalueille. Näitä tiukemmat ohjearvot on määritelty kansallispuistoille. Asetusluonnoksessa luonnonsuojelualueille ei ole laadittu ohjearvoa. Asetusluonnoksen mukaan ohjearvot ylittyvät yhden lomarakennuksen kohdalla. Muut lomarakennukset sijaitsevat 40 db(a) melualueen ulkopuolella. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä 2.

85 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 79 (100) Kuva Melun leviäminen mallinnettu voimalalla Nordex N131, jonka lähtömelutaso on 104,5 db(a). Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koska uusia asuntoja ei voida rakentaa alueille, joilla meluarvo 40 db(a) ylittyy. Niillä Siikalatvan kunnan ja Kajaanin kaupungin alueille, joilla Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston aiheuttama melu ylittää 40 db(a), ei voida katsoa aiheutuvan maankäytön rajoittumisesta kohtuutonta haittaa, sillä melualueelle jäävät kiinteistöjen osat ovat asuin- tai lomarakentamiseen huonosti tai erittäin huonosti sopivia ja kaikille melualueelle jäävillä kiinteistöillä jää melualueiden ulkopuolella paremmin rakentamiseen soveltuvia alueita. Melutasot tuulivoima-alueella eivät johda terveysriskeihin niille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen tai metsästykseen. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei estä alueen käyttöä virkistykseen, mutta melu voi mahdollisesti madaltaa alueen mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Tuulivoimamelun kokeminen häiritsevänä on yksilöllistä Matalataajuisen melun laskenta Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 määritellään matalataajuisen melun laskentaparametrit. Matalataajuinen melu on taajuusalueella Hz ilmenevää melua. Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston matalataajuisen melun laskennassa on käytetty valmistajan ilmoittamia takuuarvoja voimalalle N Valmistajan ilmoituksen mukaan voimalan melu ei sisällä kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja. Matalataajuinen melu on mallinnettu tuulivoimapuiston lähialueen herkkiin kohteisiin. Matalataajuinen ääni on laskettu rakennusten ulkoseinän kohdalle. Koska rakennusten ääneneristävyyttä ei tässä vaiheessa voitu määritellä, on matalataajuisen melun taso

86 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 80 (100) rakennuksen sisätiloihin laskettu standardieristetyn seinän mukaisesti (Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284, ). Laskettua melutasoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoon (2003) (Taulukko 10.6) sekä kuulokynnykseen. Taulukko Matalataajuisen melun ohjearvot rakennusten sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2003). Terssi, Hz , Keskiäänitaso L Zeq,1h, db Taulukossa 10.7 on esitetty äänentaso rakennuksen ulkopuolella ja sisäpuolella ja molemmat arvot on verrattu STM:n asumisterveysohjeeseen Lisäksi sisätilojen laskettu melutaso on verrattu kuulokynnykseen. Matalataajuinen melu alittaa STM:n sisäohjearvot kaikissa kohteissa. Kaava-alueen sisälle sijoittuvissa lomarakennuksissa matalataajuinen melu ylittää kuulokynnyksen rakennusten sisällä (merkitty taulukossa sinisellä). Rakennuskohtaiset mallinnukset on esitetty taulukossa 10.8 diagrammeina. Taulukko Kuuluvimmat terssit rakennusten ulko- ja sisäpuolella verrattuna STM:n ohjearvoihin sekä kuulokynnykseen. Rakennus A Lomarakennus (Pöljänlehdontie) B Asuinrakennus (Raatosaarentie 22) C Lomarakennus (Metsälammentie) D Lomarakennus (Metsälamminlehto) E Lomarakennus (Metsälamminkangas) Äänentaso ulkona Äänentaso sisällä Kuuluvuus sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L eq,1h - ohjearvo sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L eq,1h - ohjearvo sisällä 1, ,0 50-4, , ,4 50-8, , ,5 50 0, , ,7 50 4, , ,3 50 0,3 200 F Lomarakennus (Metsälampi) 6, ,4 50 1,3 200 G Lomarakennus (Metsälampi) 6, ,0 50 1,6 200 H Asuinrakennus (Vuolijoentie 3029) -1, ,9 50-7,6 200

87 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus / ehdotus 81 (100) Taulukko Rakennuskohtaiset matalataajuisen melon laskentatulokset. Suunniteltujen voimaloiden terssispektri oli käytettävissä. Lähtötiedoissa ei viitattu melun olevan kapeakaistaista tai äänesmäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 ei tässä suunnitteluvaiheessa vaadita melun impulssimaisuuden tai merkityksellisen

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A2 13.8.2014 HALSUAN YLEISKAAVAN 1. VAIHEKAAVA (TUULIVOIMA) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivoima Oy on tehnyt aloitteen Halsuan yleiskaavan tuulivoimarakentamista

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus / luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25370 Kaavaselostus / luonnos 1 (89) Salomaa Kristina Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA HALMEKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TOIVAKAN KUNTA VIISARIMÄKI KIRKONKYLÄ OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 03.03.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3. Laaditut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 10.10.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610 Susanna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA

METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VAALAN KUNTA METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 1: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25370 Maria Auranen/Kuisma Reinikainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A VÖYRIN KUNTA STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25489-P19943P001 1 (16) FCG Suunnittelu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KYYJÄRVEN KUNTA HALLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA B3 13.8.2014 VENETJOEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulon yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen osallistumisja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI ULPPAANMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 08/2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Susanna Paananen Sisällysluettelo

Lisätiedot

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 19.12.2011 päivitetty 6.2.2012, 27.2.2012, 30.10.2012, Merikarvian kunta Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LEPPÄVIRRAN KUNTA KORTTELIN 67 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Hannu Heiskanen OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Hämeenkyrön kunta. Kyröskosken sahan alueen asemakaava

Hämeenkyrön kunta. Kyröskosken sahan alueen asemakaava 7.3.2011 Hämeenkyrön kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue 3 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3 1.3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUULIVOIMAPUISTO TEEMAYLEISKAAVA KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA ILMAKUVA ALUEESTA 1 Kohde Teemayleiskaavan tarkoitus Teemayleiskaavan tavoitteet Tuulivoimapuisto teemayleiskaava koskee osaa Forssan kaupungin Kiimassuon, Kaalikorven ja Ratasmäen,

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

OLTAVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

OLTAVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA 11.4.2014 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuulivoimaosayleiskaavan vireilletulon yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot