DIAARIOTE laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 :n muuttamisesta.

Transkriptio

1

2 VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA DIAARIOTE DIAARIOTE PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA HE 168/2003 vp laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 :n muuttamisesta Saapunut: Lausuntoa varten Mietintövk: HaV Ministeriö: SM Lähettäjä: Täysistunto Lähetyspvm: Saaptunispvm: Tilakoodi: Käsittely päättynyt Lopputoimi: PeVL 28/2004 vp Lopputoim. pvm: Jatkettu I Lausunto lähetetty HaV Valmistunut Jatkettu I käsittely Jatkettu yksityiskohtainen käsittely Yks ityi skohtainen käsittely Jatkettu I käsittely Jatkettu yleiskeskustelu Jatkettu I käsittely Jatkettu yleiskeskustelu Jatkettu I käsittely Jatkettu yleiskeskustelu Jatkettu I käsittely Yleiskeskustelu Jatkettu I käsi Jatkettu I käsi käsittely PeVL 28/2004 vp PeVL 28/2004 vp esitelty lausuntoluonnos esitelty lausuntoluonnos esitelty lausuntoluonnos esitelty lausuntoluonnos tt ely Yleiskeskustelu ttely Asiantuntijakuulemisen päättäminen ttely Asiantuntijoiden kuuleminen - hallitusneuvos Matti Rajakylä opetusministeriö (K) lausuntoluonnos -oikeustieteen kandidaatti Kristiina Harenko (K) - professori Mikael Hiden (K) -professori Kaarlo Tuori (K) -professori Veli-Pekka Viljanen (K) Kirjallinen lausunto oikeusministeriön kirjallinen I käsittely I merk. saapuneeksi lausunto Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Kirsti Vihermaa sisäasiainministeriö (K) -johtaja Anja Mikkola poliisikorkeakoulu -oikeustieteen lisensiaatti Kirsi Neiglick (K) käsi

3 professori Tuomas Ojanen (K) Ilm. vkaan saapuneeksi (lausunto)

4 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosast o LsN Sten Palmgren Tkl/p yféoòvvf* HE 168/2003 VP POLIISIKOULUTUKSESTA SEKÄ LAEIKSI POLIISIN HALLINNOSTA ANNETUN LAIN JA POLIISILAIN 7 :n MUUTTAMISESTA Perustuslakivaliokunnalle Yleisarvio lakiehdotuksesta Esityksen yleisenä tavoitteena on koota voimassa olevat poliisikoulutusta koskevat säännökset omaan lakiinsa ja saattaa ne vastaamaan sekä sisällöltään että säädöstasoltaan perustuslain asettamia vaatimuksia. Oikeusministeriö pitää ehdotettua lakia sinänsä kannatettavana ja nykyistä oikeustilaa selkeyttävänä. Ehdotettuun lakiin sisältyy kuitenkin useita periaatteellisesti merkittäviä yksityiskohtia. Jäljempänä kiinnitetään huomiota esityksen niihin säännöksiin, joita olisi arvioitava valtiosääntöoikeudelliselta kannalta. Yleinen huomio säädöstasosta Ehdotetulla lailla nostettaisiin asetuksesta lain tasolle useita poliisikoulutusta koskevia säännöksiä. Perustuslain 80 :n 1 momentin mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla samoin, kuin asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Näin ollen voidaan pitää asianmukaisena, että poliisioppilaitosten opiskelijoiden oikeusturvaa läheisesti koskevista asioista, kuten opiskeluoikeuden menettämisestä ja kurinpitorangaistuksista, säädetään lailla. Opiskelijaksi ottaminen Kansalaisuusvaatimus Ehdotetun 6 :n l momentin 1 kohdan mukaan perustutkintokoulutukseen valittavan tulee olla Suomen kansalainen. Säännöstä perustellaan sillä, että poliisimiesvirkaan voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen ja, että sen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista ottaa koulutukseen muita kuin Suomen kansalaisia. Säännösehdotus ei ole täysin ongelmaton perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta eikä myöskään Euroopan unionin

5 perustamissopimuksen mukaisen kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon kannalta. Niissä tapauksissa, joissa koulutukseen pyrkivä todennäköisesti voi saada Suomen kansalaisuuden ennen valmistumis- C:\Program Files\TeamWARE\Toimisto\T\M\V5\PeV HE PoIiisikouIutus.doc taan ehdotettu säännös viivästyttäisi hänen mahdollisuuksiaan päästä opiskelemaan. Näin ollen voitaisiin mahdollisesti katsoa, että rajoitusperuste ei ole välttämätön eikä oikeasuhtainen, vaikka Poliisikoulu voisi ehdotuksen mukaan erityisistä syistä myöntää poikkeuksen kansalaisuutta koskevasta vaatimuksesta. Varusmiespalveluksen suorittaminen Ehdotetun 6 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan perustutkintokoulutukseen valittavan tulee olla suorittanut asevelvollisuuslaissa tarkoitetun varusmiespalveluksen. Tämä vaatimus ei koskisi naisia eikä niitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Poliisikoulu voisi erityisistä syistä myöntää poikkeuksen tästä vaatimuksesta. Perustelujen mukaan asevelvollisuuslaissa tarkoitetun palveluksen suorittamisen esteenä ovat yleensä sellaiset uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt, jotka liittyvät ehdottomaan väkivallasta kieltäytymiseen tai ehdottomaan kieltäytymiseen ampumaaseiden käytöstä. Nämä samat syyt mitä todennäköisimmin estäisivät myös täysipainoisen poliisin perustutkinnon suorittamisen ja täysipainoisen poliisimiehen tehtävissä toimimisen. Edelleen perustelujen mukaan poliisin perustutkinnon suorittaja joutuu osallistumaan ampumakoulutukseen ja itsepuolustuskoulutukseen. Myöhemmin työssään poliisimies joutuu käyttämään ampuma-asetta ja muita voiman-käyttövälineitä sekä äärimmäisessä tilanteessa myös ampumaan kohti ihmistä. Näistä syistä esityksen mukaan olisi perusteltua vaatia poliisin perustutkintoa suorittamaan hyväksyttäviltä asevelvollisuuslaissa tarkoitetun varusmiespalveluksen suorittamista. Ehdotettu säännös ei ole ongelmaton perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan vakaumuksensa tai mielipiteidensä perusteella eikä myöskään 11 :ssä säädetyn uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta. Vaikka esityksen perusteluissa esitetyt näkökohdat yleensä pitävät paikkaansa ei kuitenkaan ole poissuljettua, että esteenä asevelvollisuuden suorittamiselle on muu kuin perusteluissa esitetty syy. Päinvastoin on ajateltavissa, että henkilön eettinen tai uskonnollinen vakaumus on esteenä asevelvollisuuden suorittamiselle mutta ei poliisityössä vaadittavan väkivallan käyttämiselle. Ehdotetun säännöksen oikeasuhtaisuutta arvioitaessa olisi myös kiinnitettävä huomiota siihen, että Poliisikoululla olisi erityisistä syistä oikeus myöntää poikkeuksen varusmiespalveluksen suorittamista koskevasta vaatimuksesta. Perusteluissa ei kuitenkaan ole selostettu minkälaisissa tapauksissa poikkeus voitaisiin myöntää. Päihdetarkastus Nykyisen käytännön mukaan poliisin perustutkintokoulutukseen valittaville tehdään huumetesti ennen lopullista valintaa. Esityksessä ehdotetaan tästä säädettäväksi lailla. Esityksen perustelut ovat seikkaperäiset ja niitä voidaan pitää oikeaan osuneina. Huumetestien edellyttämisestä ja toimeenpanemisesta olisi säädettävä lailla (vrt. Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 3170/2/01). Tässä yhteydessä voidaan kiinnittää huomiota siihen, että eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 162/2003 vp.), johon sisältyy päihdetestiä koskevia säännöksiä.

6 Opiskelijoiden osallistuminen poliisitehtäviin Lakiehdotuksen 16 koskee opiskelijoiden osallistumista poliisitehtäviin. Ehdotusta olisi arvioitava perustuslain 124 :n valossa, jonka mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Ehdotettu 16 :n / momentti koskee poliisioppilaitoksen opiskelijan velvollisuutta suorittaa koulutukseen liittyvinä harjoituksina poliisille kuuluvia tehtäviä poliisin muun yksikön apuna. Pykälän 3 momentin mukaan poliisioppilaitoksessa opiskelevan, joka ei ole poliisimies, valtuuksista on tällöin voimassa, mitä poliisilain 46 :ssä säädetään poliisimiestä avustavan henkilön valtuuksista. Poliisilain 46 :n mukaan henkilöllä, joka poliisimiehen pyynnöstä avustaa tätä virkatehtävää suorittamisessa, on tällöin oikeus poliisimiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia poliisimiehelle kuuluvia valtuuksia, jotka poliisimies toimivaltansa rajoissa osoittaa. Oikeudesta käyttää voimakeinoja on kuitenkin voimassa, mitä poliisilain 27 :n 3 momentissa säädetään. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan sillä, joka poliisimiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa poliisimiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen voimakeinoapuun erittäin tärkeän ja kiireellisen poliisin virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus poliisimiehen ohjauksessa sellaisten välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen, joihin poliisimies toimivaltansa nojalla hänet valtuuttaa. Ehdotettua sääntelyä olisi ymmärrettävä niin, että opiskelijalle, joka ei ole poliisimies, ei voida antaa julkisia hallintotehtäviä. Tällaisella opiskelijalla ei siten olisi enemmän valtuuksia kuin tavallisella kansalaisella, joka poliisimiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa poliisimiestä. Näin ollen ehdotettu säännös näyttää ongelmattomalta perustuslain 124 :n kannalta. Poliisikokelaat ja muut poliisioppilaitoksessa opiskelevat poliisimiehet, jotka ovat saaneet riittävän peruskoulutuksen voidaan ehdotetun 16 :n 2 momentin mukaan tietyin edellytyksin määrätä suorittamaan myös muita kuin koulutukseen liittyviä poliisille kuuluvia tehtäviä. Pykälän 3 momentin mukaan heidän poliisivaltuuksista on sovellettavissa, mitä poliisilain 7 :ssä säädetään. Esityksessä tätä poliisilain pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että määräyksen nojalla toimivalla poliisikokelaalla olisi poliisimiehelle säädetyt valtuudet. Ehdotuksen mukaan kokelaiden ja muiden opiskelijoiden valtuuksia on tarkasti rajattu. Ehdotukseen sisältyy myös viittaus rikoslain 40 luvun 11 :n 5 kohdan a alakohdan mukaiseen rikosoikeudelliseen virkavastuuseen. Ehdotetun 16 :n 2 momentin mukaan poliisin ylijohto voi määrätä poliisioppilaitoksessa opiskelevia poliisimiehiä, jotka ovat saaneet "riittävän peruskoulutuksen", suorittamaan myös muita kuin koulutukseen liittyviä poliisille kuuluvia tehtäviä. Ammatillinen osaaminen on erityisen tärkeää voimankäyttötilanteissa ja henkilön perusoikeuksiin kohdistuvia toimenpiteitä suoritettaessa. Ilmaisu "riittävä peruskoulutus" on väljä. Sitä on kuitenkin perusteluissa täsmennetty siten, että käytännössä riittävä peruskoulutus tarkoittaisi kenttä-ja hälytystoiminnan opintojakson suorittamista. Oikeusministeriön käsityksen mukaan opiskelijoiden valtuuksista ja vastuusta on riittävän yksityiskohtaiset säännökset lain tasolla. Esitys täyttäisi siten perustuslain 124 :n vaatimukset.

7 Kurinpitoseuraamukset ja koulutuksesta erottaminen Esityksen :ään sisältyvät säännökset kurinpitoseuraamuksista ja koulutuksesta erottamisesta näyttävät opiskelijoiden oikeusturvan karmalta pääosin olevan riittävän täsmälliset. Esitykseen sisältyy myös säännös kuulemisesta (15 ) ja muutoksenhakuoikeudesta (20 ). Uudeksi erottamisperusteeksi ehdotetaan säädettäväksi poliisin arvolle sopimaton käyttäytyminen koulutuksen aikana. Esityksen mukaan poliisikokelaat ovat poliisimiehiä ja heitä koskee siten poliisiasetuksessa poliisimiehelle säädetty vapaa-aikaankin ulottuva velvollisuus käyttäytyä siten, ettei poliisin arvo siitä kärsi. Esityksen mukaan olisi tärkeää, että poliisioppilaitoksessa opiskelun ajan käyttäytymisvelvollisuus koskisi kaikkia opiskelijoita, myös ei-poliisimiehiä. Ehdotus toteutettaisiin siten, että koulutuksesta erottamista koskevassa 14 :ssä mainittaisiin käyttäytymisvelvollisuuden rikkomista yhtenä erottamisperusteena. Lakitekniseltä kannalta vähemmän onnistuneena voidaan pitää sitä, että käyttäytymisvelvollisuudesta ei säädettäisi suoraan erillisessä pykälässä vaan, että se ilmenee ainoastaan välillisesti seuraamussäännöksen kautta. Säännösehdotuksessa käytettä ilmaisua "poliisin arvo" voidaan pitää varsin epäselvänä, eikä sitä poliisilakikaan määrittele. Epämääräisyyden vuoksi säännösehdotus on ongelmallinen perustuslain 10 :n kannalta. Muutoksenhaku Esitystä vastaavia muutoksenhakukieltoja on koulutuslainsäädännössä (esimerkiksi yliopistolaki 35, ammattikorkeakoululaki 42 ja laki ammatillisesta koulutuksesta 44 ). Perustuslakivaliokunta on käsitellyt valituskieltoja lausunnossaan PeVL 3/1997 vp, joka koski yliopistolakia. Lausunnossa katsottiin, että HM 16 1 mom. edellytti muutoksenhakumahdollisuutta opiskelijaksi ottamisen ja kurinpitorangaistuksena annettavan varoituksen osalta. Valituskieltoon, joka yliopistolain mukaan koskee opintosuoritusten arvioinnista tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta annettavaa päätöstä, valiokunta ei puuttunut eli valituskielto oli asianmukainen. Poliisikoulutuksesta annettavan lain muutoksenhakusäännös valituskieltoineen vastaa edellä mainittua lainsäädäntöä eikä valituskieltoja voida pitää perustuslain kannalta epäasianmukaisina. Poliisioppilaitoksen järjestyssääntö Perustuslain 80 :n 2 momentin mukaan muu viranomainen kuin tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Esityksen 21 :n mukaan poliisioppilaitoksella on järjestyssääntö, jossa voidaan antaa opiskeluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä laissa luetelluista asioista. Pykälässä tarkoitettuja asioita voidaan pitää oppilaitoksen normaaliin toimivaltaan kuuluvina ja pykälä on siinä mielessä ongelmaton perustuslain kannalta. Vaitiolovelvollisuus Vaitiolovelvollisuutta koskeva 17 on tarpeen, koska poliisin perustutkintoa suorittavat eivät ole viranomaisen palveluksessa harjoittelu-ja kenttätyöjaksoja lukuun ottamatta.

8 Tekijänoikeuden siirtyminen Lakiehdotuksen 19 :n mukaan poliisin tutkintokoulutukseen sisältyvien opinnäytetöiden tekijänoikeudet siirtyvät opiskelijalta asianomaiselle poliisioppilaitokselle opinnäytetyön tultua poliisioppilaitoksessa hyväksytyksi. Ehdotusta perustellaan mm. sillä, että aiheet tulevat oppilaitoksesta, että opiskelijat ovat komennettuina koulutukseen ja että heille myös maksetaan virkaan liittyvä palkkaus tai päiväraha koulutuksen ajalta. Esityksen mukaan on varsin kohtuullista, että opinnäytetöiden tekijänoikeus siirtyisi poliisioppilaitokselle, joka myös osallistuu vahvasti opinnäytetöiden ohjaukseen. Säännösehdotus näyttää hieman erikoiselta, eikä esityksestä tarkemmin ilmene minkä vuoksi opiskelijan tekijänoikeutta on tarpeen rajoittaa. Näin ollen on myös vaikeaa arvioida, onko ehdotettu rajoitus oikeasuhteinen tavoiteltavan päämäärän kannalta. Asetuksenantovaltuus Asetuksenantovaltuutta koskevan 24 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää mm. opiskelijan erottamista koskevasta menettelystä. Lain 15 ja 20 :ssä on yksityiskohtaiset säännökset oikaisumenettelystä ja muutoksenhausta, joten asetuksenantovaltuus voi koskea ainoastaan teknisluontoisia seikkoja. Perustuslain 119 :n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos toimielimen tehtäviin kuuluu merkittävä julkisen vallan käyttöä. Yleisillä perusteilla tarkoitetaan lähinnä yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltuuksia (ks. HE 1/1998 vp. s. 174/11). Lakiehdotus täyttänee näitä vaatimuksia ja ehdotettu asetuksenantovaltuus on muiltakin osin riittävän tarkasti rajattu. D:\data\STEN\Uusunnot\PeVHE Poliisikoulutus.doc SISÄASIAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Kirsti Vihermaa PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Muistio Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 :n muuttamisesta (168/2003) ehdotetaan säädettäväksi erillinen laki poliisikoulutuksesta.

9 Esityksen tavoitteena on uudistaa poliisin koulutusta koskevat säännökset siten, että ne myös säädöstason osalta vastaisivat perustuslain vaatimuksia. Tavoitteena on myös selkeyttää poliisihallintoa koskeva säännökset kokoamalla koulutusta koskevat säännökset omaan lakiin. Seuraavassa käsitellään ehdotusta niiden seikkojen osalta, joiden sisäasiainministeriö on arvioinut muodostuvan perustuslain kannalta merkityksellisiksi. 1. Yhdenvertaisuus Perustuslain 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 125 :n mukaan lailla voidaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Valtion virkamieslain (750/1994) 7 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan poliisilaissa tarkoitettuun poliisimiehen virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Poliisin perustutkintokoulutuksessa annetaan koulutusta nimenomaan poliisimiehen virkaan. Poliisirnies-virkaa koskevasta nimittämisrajoituksesta johtuen ei ole tarkoituksenmukaista ottaa poliisikoulutukseen henkilöä, joka ei voisi tulla nimitetyksi poliisimiehen virkaan. Tämä pääsääntö ei kuitenkaan olisi ehdoton vaan Poliisikoulu voisi erityisestä syystä myöntää siitä poikkeuksen. Poikkeus voisi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa henkilö on hakenut Suomen kansalaisuutta, mutta hakemuksen käsittely on vielä kesken. Kansalaisuutta koskevaa rajoitusta perustutkintokoulutukseen valinnan yhteydessä voidaan virkamieslain säännös huomioon ottaen pitää hyväksyttävänä ja perusteltuna. Ehdotetun 6 :n mukaan perustutkintokoulutukseen valittavan tulee olla suorittanut asevelvollisuuslaissa tarkoitetun varusmiespalveluksen. Vaatimus varusmiespalveluksen suorittamisesta ei koske naisia eikä niitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidetty tasa-arvolain (609/1986) 9 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille. Vuoden 1995 alusta lukien on ollut voimassa laki naisten vapaaehtoisesta palveluksesta. Tämän lain mukaan naisilla on mahdollisuus hakeutua suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta. Tasa-arvolain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Eduskunnan perustusvaliokunta on todennut lausunnossaan PeVL 25/1994 vp tasa-arvolain muutosesityksen yhteydessä, että pyrittäessä tosiasialliseen tasa-arvoon on lähdetty siitä, että vaatimuksesta tasapuoliseen sukupuolijakoon voidaan poiketa erityisestä syystä. Valiokunnan mielestä tällainen syy voi olla muun muassa se, että kyseisen vaatimuksen täyttäminen johtaisi yksilöön kohdistuvaan syrjintään tai ristiriitaan jonkin perus- tai ihmisoikeuden kanssa. Naiset asetetaan eri asemaan kuin miehet poliisin perustutkintokoulutuksen valintaperusteissa. Tasa-arvolain 4 ja 5 :n mukaan viranomaisilla on velvollisuus

10 tasa-arvon edistämiseen tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Naispoliisien määrä on pienempi kuin miespoliisien, mistä syystä on perusteltua ja hyväksyttävää käyttää tasa-arvon edistämistoimia vähemmistöasemassa olevien naisten aseman parantamiseksi. Asevelvollisuuslain 4 :n mukaan Ahvenanmaan maakunnan asevelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12.n mukaan se, jolla on kotiseutuoikeus, saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- tai majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Palveluksesta luotsi-ja majakkalaitoksessa säädetään valtakunnan lailla samoin muin palvelusta muussa siviilihallinnossa. Kunnes nämä lait on säädetty, maakunnan edellä tarkoitetut asukkaat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. Ahvenanmaan maakunnan poliisi tarvitsee ruotsinkielisiä poliisimiehiä. Maakunnan erityisasemasta johtuu, että kotiseutuoikeuden omaavia henkilöitä ei käytännössä voitaisi ottaa lainkaan poliisin perustutkintokoulutukseen, jos heiltä vaadittaisiin varusmiespalveluksen suorittamista. Edellä olevan perusteella on perusteltua ja hyväksyttävää asettaa Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat varusmiespalveluksen suhteen erityisasemaan. Nykyisin varusmiespalveluksen suorittamisvaatimus on ehdoton vaatimus lukuun ottamatta naisia ja Ahvenmaan kotiseutuoikeuden omaavia. Nyt tähän ehdotetaan muutosta siten, että Poliisikoulun johtaja voisi myöntää erityisestä syystä poikkeuksen tästä vaatimuksesta. Perustelujen mukaan poikkeuksen tekeminen tulisi kyseeseen lähinnä maahanmuuttajien kohdalla. Lakiteksti ei kuitenkaan rajoita poikkeuksen tekemistä heihin. Käytännössä perusteena poikkeuksen myöntämiselle voisi olla myös tilanne, jossa henkilö on suorittanut siviilipalveluksen ja sen suorittamisen perusteena ovat olleet muut syyt kuin aseista kieltäytyminen. Ehdoton väkivallasta ja aseiden käytöstä kieltäytyminen estäisivät täysipainoisen poliisimiehen tehtävissä toimimisen. Poliisimies joutuu työssään käyttämään ampuma-asettaja muita voimankäyttövälineitä sekä äärimmäisessä tilanteessa myös ampumaan ihmistä kohti. Tästä syystä on perusteltua ja hyväksyttyä vaatia poliisin perustutkintoa suorittamaan hyväksyttävillä pääsääntöisesti varusmiespalveluksen suorittamista ja mahdollistaa siviilipalveluksen suorittaneille mahdollisuus päästä tutkintoa suorittamaan poikkeusmenettelyn kautta, jolloin voidaan varmistaa, ettei siviilipalveluksen suorittajan eettinen tai uskonnollinen vakaumus vaadi ehdotonta väkivallasta ja aseenkäytöstä kieltäytymistä. 2. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityiselämän suoja Perustuslain 7 :ssä turvattu oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa esimerkiksi henkilöön käyviä tarkastuksia ja pakolla toteutettavia lääketieteellisiä tai muita vastaavia toimenpiteitä vastaan. Henkilön koskemattomuuteen puuttuminen edellyttää nimenomaista, laissa säädettyä perustetta. Perustuslain 10 :ssä säädetään yksityiselämän suojasta. Yksityiselämään kuuluu muun muassa yksilön oikeus vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä oikeus määrätä itsestään. Yksityisyyden suojaan katsotaan 10

11 11 kuuluvan olennaisena osana yksilön tietosuoja. Perustuslain 10 :n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla, mikä tarkoittaa, että yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä tulee turvata lain tasoisin säännöksin. Lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi poliisin perustutkintokoulutukseen hakeutuvalle velvollisuus osallistua päihdetestiin, jonka terveydenhuollon ammattihenkilö tai laboratoriohenkilökunta suorittaisi. Perustutkinnon suorittamisen aikana tutkintoa suorittava olisi niin ikään velvollinen osallistumaan päihdetestiin, jos on perusteltua syytä epäillä, että tämä on päihtyneenä koulutuksessa tai siihen liittyvässä työssä. Päihdetestauksen hyväksyttävyyttä arvioitaessa huumeiden käytön torjuntaa ja muiden henkilöiden ja yleisen turvallisuuden takaamista, joihin päihdetestauksella pyritään, voidaan pitää painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimina. Välttämätön yhteiskunnallinen ja turvallisuuden takaamisen tarve vaatii, että voidaan varmistua siitä, että poliisimiehiksi koulutettavat ovat poliisimiehen toimivaltuudet ja tehtävät huomioon ottaen sopivia poliisimiehiksi. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan Pe VL 7/1997 katsonut, että DNA -tunnisteen määrittäminen ja sitä kautta tapahtuva puuttuminen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, on perustuslain mukaista ja totesi, että toimenpide helpottaa törkeiden rikosten selvittämistä ja sitä kautta lisää tuolloin hallitusmuodon 6 :n 1 momentissa säädettyä jokaisen oikeutta turvallisuuteen. Päihdetestauksella pyritään estämään poliisimiehen virkaan sopimattomien henkilöiden pääsy poliisikoulutukseen. Tällä pyritään turvaamaan osaltaan perustuslain 7 :ssä säädettyä jokaisen oikeutta turvallisuuteen. Päihdetestauksen osalta taataan myös oikeusturva. Päihdetestauksesta kieltäytyminen ja testissä positiivisen tuloksen antaminen voisivat johtaa siihen, että henkilö ei tule valituksi poliisikoulutuksen taikka, että hänet erotetaan koulutuksesta. Näihin molempiin ratkaisuihin olisi muutoksenhakuoikeus. Päihdetestistä saatu tieto on terveydentilatieto. Terveydenhuollon ammattihenkilö luovuttaa testistä Poliisikoululle kirjalliset johtopäätöksen, todistuksen. Tätä tiedon käsittelyyn Poliisikoululla saa osallistua vain tarkoin etukäteen määritelty henkilöstö eli vain ne, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen oppilasvalinnasta taikka pemsmtkintokoulutukseen erottamisesta. Testitieto on lisäksi säilytettävä erillään henkilön muista henkilötiedoista. Edellä mainituin tavoin on pyritty mahdollisimman hyvin suojaamaan henkilön yksityisyyttä ja yksityiselämän suojaaja säätämään siihen vain ne poikkeukset, joita painava yhteiskunnallinen tarve välttämättömästi edellyttää.

12 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittavasti perustuslakivaliokunnalle seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä Eduskunnalle laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 :n muuttamisesta (HE 168/2003 vp). 1. Yleistä Hallituksen esityksessä 168/2003 vp ehdotetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi lakia poliisikoulutuksesta sekä lain poliisin hallinnosta ja poliisilain 7 :n muuttamista. Esityksen tavoitteena on uudistaa poliisikoulutusta koskevia säännöksiä siten, että säädöstason osalta vastaisivat uuden perustuslain asettamia vaatimuksia. Poliisikoulutusta koskevat säännökset sisällytettäisiin erilliseen lakiin, jossa säädettäisiin poliisin tutkintokoulutuksen valintaperusteista ja niiden vahvistamisesta, päihdetestauksesta poliisin perustutkintokoulutukseen valinnan yhteydessä ja perustutkintokoulutuksen aikana, poliisioppilaitosten opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista, heihin kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista ja oikeusturvasta. Lakiesitys on lähtökohtaisesti huomattava parannus vallitsevaan nykytilaan. Tällä hetkellä tilanne ei ole valtiosääntöoikeudellisesi! tyydyttävä, koska poliisikoulutuksesta säädetään asetustasoisesti. Säädöstaso on perustuslakimme asettamat edellytykset huomioonottaen liian alhainen varsinkin asetettaessa yksilölle oikeuksia ja velvollisuuksia (PL 80 ). Esitettävät uudet säännökset vastaavat pitkälti sisällöllisesti nykyistä käytäntöä. Kuitenkin lakiesitys sisältää myös periaatteellisesti uusia linjauksia erityisesti perustuslain 7 :ssä suojatun henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden suojaan (päihdetestaukset) ja opinnäytteiden tekijänoikeuden kannalta. 2. Päihdetestaukset 12

13 Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lain tasoisesti päihdetestausta poliisin perustutkintokoulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Mikäli hakija kieltäytyy testauksesta, tai antaa positiivisen näytteen eikä näytteen positiivisuudelle ole hyväksyttävää syytä, hakijaa ei valittaisi perustutkintokoulutukseen. Myös perustutkintokoulutuksen aikana voitaisiin suorittaa perustellusta syystä opiskelijalle päihdetesti. Perustuslain 7 :ssä suojataan yksilön oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Henkilökohtainen vapaus suojaa paitsi ihmisen fyysistä vapautta myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa paitsi yksilön fyysistä vapautta myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan (HE 309/1993 vp.). Eri perusoikeuksien välisissä punnintatilanteissa perustuslain 7 :n suojaamilla oikeuksilla on suuri painoarvo. PL 7 suojaa yksilöä mm. häneen kohdistuvilta henkilöntarkastuksilta sekä pakolla toteutettavilta lääketieteellisiltä ja muilta vastaavilta toimenpiteiltä. Myös perustuslain 10 :ssä suojattavaa yksityiselämän suojaa rajoitetaan voimakkaasti päihdetestauksilla. Yksityiselämän suoja on sekä perus- että ihmisoikeutena suojattu oikeushyvä (PL 10, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla). Yksityiselämän suojan lähtökohtana on se, että yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Yksilöllä on oikeus vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä oikeus määrätä itsestään ja ruumistaan. Myös henkilötietojen suoja kuuluu yksityiselämän suojan ydinalueeseen. Perustuslain 10 :ään ei sisälly erityistä rajoituslauseketta. Yksityiselämän suojaan puuttumisen sallittavuutta on arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää perusoikeusrajoituksen laintasoisuuteen, täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen, rajoitusten hyväksyttävyyteen ja niiden suhteellisuuteen. Edellä mainittu huomioonottaen onkin päihdetestausta pidettävä suhteellisen suurena perusoikeusrajoituksena. Kuitenkin poliisi on erityisasemassa virkamiesryhmänä: poliisi käyttää julkista valtaa tarvittaessa erittäin voimallisin tehostein (voimankäyttö). Poliisin tehtävät huomioonottaen onkin katsottava, että ehdotettu sääntely on hyväksyttävissä laintasoisena perusoikeusrajoituksena sen täyttäessä perusoikeuksien hyväksyttävät rajoitusedellytykset. 13

14 3. Opinnäytetöiden tekijänoikeus Periaatteellisesti huomattavasti ongelmallisempi kuin opiskelijoille tehdyt päihdetestaukset on esitykseen sisältyvä ehdotus opinnäytetöiden tekijänoikeuden siirtämisestä poliisioppilaitokselle (19 ). Nykyisin opinnäytetöiden tekijänoikeus on voimassaolevan tekijänoikeuslain (TekijäL 404/1961) mukaisesti sen laativalla opiskelijalla taikka jos laatijoita on useita, heillä yhteisesti. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tutkintokoulutukseen sisältyvien opinnäytetöiden tekijänoikeutta siirrettäväksi opiskelijalta asianomaiselle poliisioppilaitokselle (nykyisin joko Poliisikoulu tai Poliisiammattikorkeakoulu) siitä ajankohdasta lukien, jolloin opinnäytetyö on hyväksytty. TekijäL:n 1 :n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin tekijälle yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna. Tekijän moraalisista oikeuksista säädetään TekijäL 3 :ssä. Sen mukaan tekijälle on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Tekijänoikeussuojaa saadakseen kirjallisen tai taiteellisen tuotteen on ylitettävä ns. teoskynnys eli yllettävä teostasoon. Tuotteen on oltava itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Tekijänoikeuden voi luovuttaa joko kokonaan tai osin kirjallisesti, suullisesti tai konkludenttisesti. Poliisiopiskelijoiden opinnäytetyöt eittämättä täyttävät teoskynnyksen, ja niiden on katsottava nauttivan tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeusasioita käsittelevä tekijänoikeusneuvosto on useissa lausunnoissaan käsitellyt erilaisiin opinnäytetöihin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä (esim. lausunnot 1988:1, 1988:2, 1989:4, 2001:10 ja 2002:15). Lausunnossaan 1989:2 totesi, että myös oppilaitoksissa syntyy tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia. Sillä, että teos on harjoitustyö, ei ole tekijänoikeudellisessa mielessä merkitystä. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko teos opinnäytetyö vai oppitunnilla tehty harjoitustyö tms., eikä sillä valmistaako opiskelija sen oppitunnilla vai omalla ajallaan. Näin ollen hallituksen esityksessä esitetty argumentaatio tekijänoikeuden siirtämisen puolesta on erikoinen: siirrosta perustellaan sillä, että opinnäytetyöt ovat suoritettu pääsääntöisesti poliisihallintoa palvelevista aiheista ja tietyissä tapauksissa 14

15 palkallisella komennuksella (poliisipäällystötutkinnot), mistä johtuen tekijänoikeuden siirtäminen olisi "varsin kohtuullista" (s. 19). Näin perustellen voitaisiin myös argumentoida sen puolesta, että esim. yliopistojen assistenttien, tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien opinnäytetöiden ja tutkimusten tekijänoikeudet siirrettäisiin rahoittavalle organisaatiolle. Opinnäytetyöt voivat esimerkiksi sisältää huomattavia rahanarvoisia innovaatioita, joiden hyväksikäyttäminen oppilaitosten taholta edellyttää vähintään niiden tekijän suostumusta. Katsonkin, ettei hallitus ole esittänyt riittäviä perusteita vaarallisen anomalian luomiseen tekijänoikeussääntelyssä ottaen huomioon sananvapauden (PL 12 ), sivistyksellisten perusoikeuksien (PL 16 ) ja omaisuudensuojan (PL 15 ) asettamien edellytysten kannalta. 4. Lopuksi Lakiesityksessä esitetään nostettavaksi säädöstasoa asetuksesta lakitasoiseksi mm. opiskelijoiden velvoitteista ja koulusta erottamisesta, mitä voi pitää huomattavana parannuksena nykytilaan. Huomionarvoinen kuitenkin perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten edellyttämän täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusten kannalta on esityksen 13 :n sisältämä löysähkö ilmaisu "poliisin arvolle sopimattomasta tavasta" eräänä varoituksen ja huomautuksen kirjallisena perusteena. 13 :n 3 momentissa tällaisena käytöksenä pidetään erityisesti käytöstä, joka "on omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon." Ilmaisut ovat varsin tulkinnanvaraisia eikä hallituksen esityksen perusteluosassa täsmennetä ilmaisujen asiallista tulkintasisältöä. Tässä muodossaan mainittua pykälää tulisi tulkita varsin suppeasti, koska käsitykset esim. poliisin arvolle sopimattomasta tavasta voivat olla melkoisen vaihtelevia. Kokonaisuutena lakiesitys mielestäni lisää opiskelijoiden oikeusturvaa ja täyttää perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset, mikäli mm. edellä esitetyt näkökulmat huomioidaan. Helsingissä,

16 16

17 2 J/^ / e Aio o /Tuomas Ojanen Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 168/2003 vp laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 :n muuttamisesta Yleisiä näkökohtia Nähdäkseni lakiesitys on yleisesti ottaen varsin ongelmaton valtiosääntöoikeudelliselta kannalta. Esityksen tavoitteena on ollut uudistaa poliisikoulutusta koskevat säännökset siten, että ne myös säädöstason osalta vastaisivat uuden perustuslain asettamia vaatimuksia. Tavoite on mielestäni onnistuttu saavuttamaan. Esityksessä on kuitenkin muutamia valtiosääntöoikeudellisesti huomionarvoisia kohtia, joista esitän seuraavan. Opiskelijaksi ottaminen poliisin perustutkintokoulutukseen 6 Ehdotetun 6 :n mukaan poliisin perustutkintokoulutukseen valittavan tulee olla suorittanut asevelvollisuuslaissa tarkoitettu varusmiespalvelus. Vaatimus ei kuitenkaan koskisi naisia eikä niitä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Lisäksi Poliisikoulu voisi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen vaatimuksesta. Perusteluista ilmenee, että nämä erityiset syyt voisivat lähinnä tulla kysymykseen maahanmuuttajien kohdalla (s. 10). Ehdotus asettaisi näin ollen miehet eri asemaan naisiin verrattuna, minkä lisäksi se estäisi siviilipalveluksen suorittaneiden miesten mahdollisuuden päästä poliisikouluun. Nähdäkseni ehdotus on ongelmaton siltä osin kuin siinä asetetaan miehille ja naisille sekä Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden haltijoille erilaisia edellytyksiä ottamiselle poliisin perustutkintokoulutukseen. Mielestäni on välttämätöntä, että poliisikoulutuksen suorittaneista osa on myös naisia. Samalla lailla on välttämätöntä, että Ahvenanmaalle voidaan saada riittävä määrä koulutettuja poliisimiehiä. Sen sijaan valtiosääntöoikeudellisesti jossain määrin ongelmallisena voidaan pitää sitä, että ehdotus sulkisi siviilipalveluksen suorittaneilta 1 mahdollisuuden päästä poliisin perustutkintokoulutukseen. Perustuslain 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi "vakaumuksen" perusteella. Ehdotuksessa on esitetty varsin järkeviä ja hyväksyttäviä syitä ratkaisulle, jonka mukaan varusmiespalvelun suorittaminen olisi miehille yleensä edellytyksenä päästä poliisikoulutukseen, mutta perustelut eivät ehkä sittenkään ole sillä tavoin "hyväksyttäviä" kuin perustuslain 6 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Nähdäkseni ei ole ehdottomasti suljettu pois, etteikö siviilipalveluksen suorittanut henkilö voisi olla kiinnostunut poliisikoulutuksesta: vakaumus voi muuttua, eikä se, että kieltäytyy vakaumuksellisista syistä varusmiespalvelusta rauhan aikana välttämättä tarkoita, etteikö aseeseen voisi koskea osana poliisikoulutusta. Ymmärtääkseni poliisin ammatissa voi olla myös sellaisissa tehtävissä, joissa asetta ei käytännössä tarvita lainkaan. 1 Samoin olisi ymmärtääkseni esimerkiksi Jehovan todistajain laita.

18 Ehdotuksessa mielestäni asetetaankin siviilipalveluksen suorittaneet ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan varusmiespalveluksen suorittaneisiin nähden. Lisäksi on huomattava, että ehdotus on tältä osin ongelmallinen myös perustuslain 18 :n kannalta, koska se merkitsee, ettei siviilipalveluksen suorittaneella ole mahdollisuutta hankkia toimeentuloaan poliisin ammatilla. Yksi tapa purkaa ehdotuksen ongelmallisuus perustuslain 6 :n ja 18 :n kannalta voisi olla se, että ehdotuksen mukainen Poliisikoulun mahdollisuus erityisestä syystä myöntää poikkeus varusmiespalveluksen suorittamisesta voisi ulottua myös niihin - ilmeisesti hyvin harvoihin siviilipalveluksen suorittaneisiin miehiin, jotka muutoin täyttäisivät poliisikoulutukseen pääsemisen edellytykset. Päihdetestaus 7 Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi poliisin perustutkintokoulutukseen hakeutuvalle ja perustutkintoa suorittavalle velvollisuus osallistua päihdetestaukseen lailla määritellyin edellytyksin. Lakiin ehdotettavat säännökset päihdetestauksesta ovat ennen muuta merkityksellisiä perustuslain 10 :n 1 momentin säännösten kannalta. Tässä perustuslain säännöksessä on ensinnäkin turvattu "jokaisen yksityiselämä", minkä lisäksi siinä edellytetään, että "henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla." (1 mom.). Perustuslain lakiviittaus henkilötietojen suojasta edellyttää lain säännöksiä tästä oikeudesta, mutta se jättää sääntelyn yksityiskohdat lainsäätäjän harkintaan. Tämän harkinnan liikkuma-alaa rajoittaa kuitenkin se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän piiriin (ks. PeVL 25/1998 vp, s. 2/1, PeVL 21/2001 vp. s. 2/1). Lisäksi on huomattava, että terveydentilaa koskevat tiedot ovat henkilötietolain 11 :ssä säädetyn käsittelykiellon piiriin kuuluvia tietoja, joiden käsittelyn salliminen koskettaa yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan (PeVL 25/1998 vp, s. 3, PeVL 21/2001 vp, s. 3/II). Tähän liittyen tällaisten tietojen käsittelyn sallivien säännösten on oltava täsmällisiä (ks. esim. PeVL 51/2002vp). Nähdäkseni ehdotus päihdetestauksesta on varsin ongelmaton perusoikeusnäkökulmasta. Päihdetestaukselle on perusoikeusjärjestelmän kannalta riittävän hyväksyttävät perusteet, jos perusteena on esimerkiksi suojata henkeä, terveyttä ja "opiskeluturvallisuutta". Ymmärtääkseni poliisikoulutukseen voi sisältyä paljon sellaisia tilanteita (ampumaharjoitukset, ajoharjoitukset, yms.), joissa päihtyneenä oleminen voi vaarantaa paitsi asianomaisen, myös muiden opiskelijoiden hengen, terveyden ja "opiskeluturvallisuuden". Ehdotus on myös yleisesti ottaen ongelmaton tällaista lainsäädäntöä koskevan täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Lakiehdotuksen 7 :n 2 momentissa käytetään kuitenkin epämääräistä käsittely termiä. Henkilötietolain 3 :n mukaan termillä käsittely on kaksitoista yksilöityä merkitysyhteyttä niin, että henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan "henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista". Lisäksi käsittelyllä voidaan tarkoittaa "muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä". Tässä on huomattava, että päihdetestitiedot ovat terveydentilaa koskevia tietoja ja että ne siten ovat -1 J henkilötietolain 11 :ssä säädetyn käsittelykiellon piirissä lain 12 :ssä säädetyin poikkeuksin.

19 Mielestäni olisi täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta perustellumpaa käyttää yleisluontoisen käsittely-termin sijasta esityksen 7 :n 2 momentissa sitä termiä, joka täsmällisimmin ilmaisisi, mistä "käsittelyssä" on loppujen lopuksi kysymys ao. tilanteessa. Lisäksi lakiehdotuksessa voisi olla oikeusturvasyistä tarpeen säätää uusintatestin vaatimuksesta tilanteessa, jossa ensimmäinen testi on osoittautunut "positiiviseksi". Samoin lakiehdotusta olisi paikallaan kehittää siihen suuntaan, että siinä koulutuksesta erottamisen (14 ) sijasta haettaisiin "pehmeämpiä" keinoja reagoida tilanteeseen, jossa opiskelija on antanut päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen (esim. poliisikoulu ohjaa opiskelijan hoitoon, johon opiskelijan edellytetään sitoutuvan). Tarkemmat säännökset 24 Säännöstä olisi korjattava siten, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä säännöksessä mainituista asioista ainakin siltä osin kuin kysymys on esimerkiksi opiskelijan erottamista koskevasta menettelystä, jonka perusteista pitää olla säännökset laissa. Helsingissä 17. päivänä helmikuuta 2004 Tuomas Ojanen julkisen eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto 2 OPETUSMINISTERIÖ Matti Rajakylä hallitusneuvos Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 168/2003 vp laiksi poliisikoulutuksesta sekä laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisilain 7 :n muuttamisesta Opetusministeriö esittää hallituksen esityksen n:o 168/2003 vp 1. lakiehdotuksen 19 :stä seuraavaa. Lakiehdotuksen 19 :ssä ehdotetaan säädettäväksi, että poliisin tutkintokoulutukseen sisältyvien opinnäytetöiden tekijänoikeudet siirtyvät opiskelijalta asianomaiselle poliisioppilaitokselle opinnäytetyön tultua poliisioppilaitoksessa hyväksytyksi. Poliisioppilaitoksia ovat Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakou-lu. Pykäläehdotuksen perusteluista ei käy selkeästi ilmi, mihin säännöksellä pyritään. Ehdotetun säännöksen tarve jää myös epäselväksi.

20 Opinnäytetyöt ammattikorkeakouluissa opetusministeriön hallinnonalalla Opinnäytetyö kuuluu ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) 4 :n mukaan yhtenä osana ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Opinnäytetyön tavoitteena on asetuksen 7 :n 5 momentin mukaan kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö on tutkintoon johtavassa koulutuksessa yksi opintosuoritus muiden joukossa. Koulun opettaja tai opettajat ohjaavat opinnäytetyön tekemistä ja sen valmistuttua arvioivat sen ja antavat siitä arvosanan. Pohdittaessa opinnäytetöiden tekijänoikeuksia on kiinnitettävä huomiota opinnäytetöiden julkisuuteen tai salassa pitämiseen. Perustuslain 12 :n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Ammattikorkeakoulut kuuluvat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 :n mukaan julkisuuslain soveltamisalaan. Julkisuuslaissa säädettyä julkisuusperiaatetta sovelletaan viranomaisen asiakirjaan. Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan lain 5 :n mukaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Opinnäytetyö on asiakirja, joka toimitetaan ammattikorkeakoululle sen opettajien arvioitavaksi. Kun opinnäytetyö on toimitettu ammattikorkeakoululle, sen voidaan katsoa muuttuneen julkisuuslain mielessä viranomaisen asiakirjaksi. Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei asiasta laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa sekä momentin 21 kohdan mukaan asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä tai niiden arviointia, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta opinnäytetyön, tutkimuksen tai kehittämistyön suorittamiselle taikka hyödyntämiselle tai asianmukaiselle arvioinnille tai tutkijalle taikka tutkimuksen tai kehittämistyön toimeksiantajalle haittaa. Opinnäytetyöt ovat tutkintojen osia, joiden tulee olla avoimesti arvioitavissa. Ammattikorkeakouluissa opinnäytetyöt pyritään tekemään yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa ja opinnäytetöillä pyritään vastaamaan aitoihin työelämän kehittämishaasteisiin. Varsinaiseen arvioitavaan opinnäytetyöhön ei saa sisällyttää liike- tai

21 2 ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä opinnäytetyön taustaaineistoon. Opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen ammattikorkeakoulun kirjastoon toimitetaan siitä kappaleita, minkä jälkeen se on muiden opiskelijoiden ja tutkijoiden käytettävissä, kunhan lähde mainitaan. Ammattikorkeakouluissa tehtyjen opinnäytetöiden tekijänoikeuksiin noudatetaan tekijänoikeuslain (404/1961) säännöksiä. Eräillä koulutusaloilla, esimerkiksi taiteisiin liittyvässä opetuksessa on aika ajoin esiintynyt pyrkimyksiä sitoa opiskelupaikan saaminen siihen, että tekijänoikeudet siirtyvät koululle tai oppilaitokselle. Tekijänoikeus ja sen siirtyminen Tekijänoikeus syntyy teoksen luoneelle tekijälle. Tekijä voi halutessaan luovuttaa taloudelliset oikeutensa joko kokonaan tai osittain. Tekijä voi myöntää myös teokseen rajoitettuja käyttölupia. Tekijänoikeuden siirtymistä koskevat säännökset, kuten säännökset kustannussopimuksesta sekä työsuhteessa luotuja tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskeva oikeuksien siirto-olettama, sisältyvät tekijänoikeuslain 3 lukuun. Muuhun lainsäädäntöön tekijänoikeuden siirtymistä koskevia säännöksiä ei sisälly. Oikeuksien siirtymistä koskevia säännöksiä sovelletaan tekijänoikeuslain 27 :n 3 momentin mukaan vain, jollei toisin ole sovittu. Tietokoneohjelmien ja tietokantojen osalta lakiin sisältyy oikeuksien siirtymistä koskeva olettamasäännös. Lain 40 b :n mukaan tekijänoikeus tietokoneohjelmaan tai tietokantaan siirtyy työnantajalle, jos ohjelma tai tietokanta on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä. Säännöstä sovelletaan vain, jollei toisin ole sovittu. Olettama ei koske lainkaan korkeakoulun opetus-ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivaa tekijää, sotilasopetuslaitoksia lukuun ottamatta. Siirto-olettama ei koske myöskään tekijän moraalisia oikeuksia, joiden mukaan tekijä tulee mainita teosta käytettäessä eikä teoksen käyttö tai muuttaminen saa loukata tekijän kunniaa. Perustuslain 15 :n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Varsinaisen omistusoikeuden lisäksi omaisuuden suojan piiriin kuuluvat myös varallisuusarvoi-set immateriaalioikeudet kuten tekijänoikeus. Opetusministeriön näkemyksen mukaan ehdotettu tekijänoikeuksien siirtyminen lain säännöksen nojalla ilman mahdollisuutta sopia asiasta toisin olisi perustuslain 15 :ssä säädetyn omaisuuden suojan vastaista. Opinnäytetyöt poliisioppilaitoksissa Opinnäytetyö poliisioppilaitoksissa kuuluu opetusministeriön toimialaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen tavoin yhtenä osana tutkintoon johtaviin opintoihin. Se että opinnäytetöiden aiheet tulevat - kuten säännöksen

22 perusteluissa sanotaan - poliisihallinnosta ja palvelevat poliisihallintoa, on tietenkin sekä opintojen että poliisitoimen kannalta etu, mutta sitä ei kuitenkaan ole pidettävä perusteena sille, että tekijänoikeuslain säännöksistä poikettaisiin lailla. Ehdotettavan säännöksen säätämiseen ei oikeuta myöskään se tosiseikka, että opinnäytetöihin saadaan ohjausta koulun taholta. Opintojen ohjaus kuuluu joka tapauksessa opettajan tehtäviin. Myöskään sillä, että opiskeluajalta maksetaan palkkaa, ei ole tässä suhteessa merkitystä. Tarpeellinen oikeuksien hankinta voidaan hoitaa opiskelijoiden kanssa tehtävillä sopimuksilla. Ehdotetun poliisikoulutusta koskevan lain 2 :n 3 momentin mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen ja niihin liittyvän opetuksen osalta noudatetaan tässä laissa säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä ammat-tikorkeakoululaissa (351/2003) tai sen nojalla säädetään. Tämän säännöksen huomioon ottaen opinnäytetöiden tekijänoikeuksiin poliisioppilaitoksissa tulee suhtautua samalla tavoin kuin opetusministeriön toimialaan kuuluvissa kouluissa. Näin on asian laita myös maanpuolustuskorkeakoulussa (L puolustusvoimista 4, A maanpuolustuskorkeakoulusta).

23 M Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisikoulutuksesta Perustuslakivaliokunta AA Kristiina Harenko Hallituksen esitys laiksi poliisikoulutuksesta (HE 168/2003) Ehdotettavan lain 19 - Opinnäytetöiden tekijänoikeuksien siirtyminen lain nojalla poliisioppilaitokselle opinnäytetyön tultua hyväksytyksi > Hallituksen esityksen perustelut - Poliisihallintoa palvelevista aiheista - Poliisiyksiköt antavat aiheet - Poliisioppilaitos ohjaa opinnäytetöitä - Poliisialipäällystön ja polilsipäällystön tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat koulutuksessa ollessa virassaan komennettuna koulutukseen + saavat virkaan liittyvän palkkauksen - Perustutkintoa suorittavat saavat päivärahan > kohtuullista Opinnäytetyöt Opinnäytetyöt Säännöksen tarpeellisuus? - Tekijänoikeus ei suojaa tietoja, ideoita, periaatteita, vaan sitä muotoa, jossa ne on ilmaistu Tietojen hyödyntäminen sallittua ilman oikeuksien siirtymistä Kopiointiin, julkaisemiseen, levittämiseen hankittava oikeudet - Tarve esim. luottamuksellisten tietojen suojaamiseen ei edellytä tekijänoikeuksien siirtymistä Hallituksen esityksen perusteiden arviointia - Aiheiden antaminen tekijänoikeudellisesti merkityksetöntä - Poliisihallintoa palvelevat aiheet ja pedagoginen ohjaus eivät sellaisenaan peruste oikeuksien siirtymiselle - Työsuhteella merkitystä oikeuksien siirtymisen kannalta Yleinen tulkintasääntö - oikeudet siirtyvät työnantajalle työnantajan normaalitoimialan edellyttämässä laajuudessa - taustalla työoikeudellinen lähtökohta työn tulosten kuulumisesta työnantajalle 1

24

25 Opinnäytetyöt I li Esityksen ongelmakohtia - Moraaliset oikeudet Ei rajattu luovutuksen ulkopuolelle Ristiriita tekijänoikeuslain kanssa - tekijän moraalisia oikeuksia ei ole mahdollista luovuttaa, TekijäL (404/1961) 3 ja 27 ii m Esityksen ongelmakohtia - Ehdotettu säännös sulkee pois sopimisen mahdollisuuden - Vrt. tekijänoikeuslain (404/1961) työsuhdetekijänoikeuksia koskevat säännökset (TekijäL 40 b ) olettamasäännöksiä, joista voidaan sopimuksin poiketa - Sama koskee kaikkia muita tekijänoikeuden siirtymistä koskevia olettamasäännöksiä (ks. TekijäL 3 luku, erityisesti 27 ) Opinnäytetyöt Esityksen ongelmakohtia - Tekijän taloudelliset oikeudet nauttivat Suomen perustuslain 15 :n mukaista omaisuuden suojaa - Tekijän taloudellisten oikeuksien ydinsisältö oikeus määrätä teoksensa käytöstä - sallia tai kieltää teoksen käyttö - määrätä käytön ehdoista - Määrääminen tapahtuu sopimuksin Opinnäytetyöt

26 Opinnäytetyöt Esityksen ongelmakohtia - Sopimusmahdollisuuden poissulkeminen kokonaisuudessaan merkitsee täydellistä tekijänoikeuden rajoittamista Luovutuksen vastikkeellisuus -» pakkolisenssi (määräysvalta rajoitettu) - Otettava huomioon myös työn tekemisen lähtökohdat Tutkinnon suorittaminen edellyttää työn tekemistä Opiskelun tarkoitus toinen kuin tavanomaisessa työsuhteessa - Perusoikeusnäkökulmasta ongelmallinen Esityksen ongelmakohtia - Työsuhdekriteeri vain perusteluissa 19 :n sanamuodon mukaan opinnäytetöiden tekijänoikeudet siirtyvät työn tultua hyväksytyksi - Säännös yleinen ja kaavamainen Ei sijaa tapauskohtaiselle harkinnalle Ei ratkaise kaikkia relevantteja kysymyksiä - esim. salassapito -> Täydentävien sopimusten tarve M JL Opinnäytetyöt Suhde tekijänoikeuslakiin - Ristiriitoja tekijänoikeuslain kanssa - Tekijänoikeusdirektiivin kansallisen voimaansaattamisen yhteydessä pohdittu työsuhdetekijänoikeuksien sääntelytarvetta Ylijohtaja Pekka Nurmi, oikeusministeriö, selvitys tekijänoikeuden asemaan työ- ja virkasuhteissa liittyvistä sääntelytarpeista, kesäkuu 2002 Nurmen johtopäätös: - olosuhteissa muutoksia, mutta ei tässä vaiheessa tarvetta lainsäädäntötoimiin \. Suhde tekijänoikeuslakiin - Aikaisemmat selvitykset työsuhdetekijänoikeuksista Tekijänoikeuskomitean III osamietintö (1987:7) Tekijänoikeustoimikunnan mietintö (OPM 19:1994) p Komiteanmietintö 2002:5, viittaus Nurmen :; selvitykseen f! - OPM aloittaa työsuhdetekijänoikeuksien kokonaisselvityksen välittömästi vireillä olevan jtj tekijänoikeuslakiuudistuksen jälkeen -1 - Opinnäytetöihin liittyviä kysymyksiä perusteltua M tarkastella tässä yhteydessä

27 Opinnäytetyöt