VUOSIKERTOMUS SM5L Vuosikertomus (50)

Transkriptio

1 Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry VUOSIKERTOMUS 2013 SM5L Vuosikertomus (50)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Liiton toimintaympäristö Liiton toimintaperiaatteet Liiton strategiset päätavoitealueet Liiton tuki jäsenseuroille ja urheilijoille SAAVUTUKSET Näkymä vuoteen HARRASTAJAMÄÄRÄN LISÄÄMINEN Seuratyöryhmän työ Seuraprojektit Puheenjohtajatapaaminen Seuratoiminnan kehittämistuki Harrastelisenssi Seurakysely Turvallisuus Sinettiseuratoiminta Kilpailujärjestelyt Valmentajakoulutus Kansallinen valmentajakoulutus Kansainvälinen valmentajakoulutus Pyörätuolimiekkailu KILPAILUMENESTYS Yleistä Kilpailumenestys Arvokilpailumenestys, miekkailu Arvokilpailumenestys, 5-ottelu World Cup ja Eurooppa Cup -menestys Muu kilpailumenestys Suomen Mestarit Valmennustoiminta SM5L Vuosikertomus (50)

3 Uusi valmennusjärjestelmä Maajoukkueryhmien valmennustoiminta Maajoukkueen tukitoimet Miekkailun haastajaohjelma Muu valmennus- ja kilpailutoiminta Kalpamiekkailu Säilämiekkailu Florettimiekkailu Veteraanit ottelun Masters Kilpailutulokset ja ranking Arvokilpailuvalinnat Miekkailun rankinguudistus Ophardt -kilpailunhallintajärjestelmä Liiton järjestämät kilpailut Lisenssit ottelun SM-mitalit jatkossa Liiton urheilijoille myönnetty tuki Rio-projekti Sääntö- ja tuomarityö Järjestetyt koulutukset Kansainväliset tuomarit Velvoitetuomarikulut NÄKYVYYS Uusi visuaalinen ilme, uudet verkkosivut Näkyvyys mediassa Näkyvyys kilpailuissa Viestintä Urheilijoiden blogit Sponsorointi HALLINTO Luottamushenkilöstö ja työryhmät SM5L Vuosikertomus (50)

4 Hallitus Hallituksen jäsenten vastuualueet ja työryhmät Kanslia Hallinto Toimihenkilöstö Toimitilat Tilintarkastaja ja kirjanpito Liiton kalusto Kurinpitomenettely Kokoukset, tilaisuudet ja huomionosoitukset Kokoukset Liiton järjestämät seminaarit, tilaisuudet ja koulutukset Huomionosoitukset Liiton merkkipäiväonnittelut Liiton suruvalittelut Liiton jäsenseurat Jäsenseurojen jäsenet Jäsenseurojen merkittävät tapahtumat Edustukset ja edunvalvonta Liiton jäsenyydet Kansalliset ja kansainväliset edustukset Osallistumiset kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin Muut kansainväliset tehtävät Muu kansainvälinen edunvalvontatyö Suomen tekemät esitykset kv. yhteyksissä Antidopingtoiminta Miekkailu Suomessa -kirja Taloustoiminta Sijoitustoiminta Muuta Liiton laskuttamat kilpailu- ja sanktiomaksut Kiitokset SM5L Vuosikertomus (50)

5 LIITE 1: ARVOKILPAILUTULOKSET LIITE2: MIEKKAILUN RANKING LIITE 3: MIEKKAILUN RANKINGPISTEYTYSTAULUKKO alk LIITE 4: MAAJOUKKUEKRITEERIT JA EDELLYTYKSET LIITE 5: KALUSTOLUETTELO LIITE 6: AKTIIVISET MIEKKAILUTUOMARIT KANSIKUVA: Liiton päävalmentajat Kimmo Puranen, András Tóth, Jouko Pakarinen, Peeter Nelis, puheenjohtaja Kalle Laine sekä maajoukkuejohtoryhmän puheenjohtaja Mikko Mellanen SM5L Vuosikertomus (50)

6 1. JOHDANTO 1.1. Liiton toimintaympäristö Vuosi 2013 oli yhdistyneen liiton toinen toimintavuosi. Urheilullisesti olemme edenneet, toiminnallisesti moni asia on saatu paranemaan - arvokkaita asioita, näistä jäljempänä lisää. Vuoden 2013 pitkällä juoksulla merkittävimmät asiat liittyvät kykyymme rakentaa toimintaa ja sen edellytyksiä muuttuvassa maailmassa. Toimintaympäristöä ovat kuluneena vuonna leimanneet yhä synkemmäksi käyvä Suomen kansantalouden tulevaisuusnäkymä, julkisen talouden syvenevä ahdinko, sekä myös merkittävät muutokset urheilun toimijakentän rakenteissa, työnjaoissa, toimintaperiaatteissa ja toimintaedellytyksissä. Liittona ja yhteisönä olemme osa yhteiskuntaa, jonka edellytykset rahoittaa jopa välttämättömintä toimintaa heikkenevät. Osa toiminnasta kyseenalaistuu. Tulevaisuudessa toiminnan rahoituksen perusteeksi ei riitä, että toiminnan tarkoitus on hyvä ja kannatettava. On voitava näyttää, että toiminnalla on yleistä merkitystä, uskottava logiikka ja menestymisen mahdollisuudet, sekä näyttöä sekä tuloksista että kehittymisestä. Tätä tulevaisuutta eletään osin jo tänään. Yksittäiselle huippu-urheilijalle tämä mm. näkyy Olympiakomitean henkilökohtaisten tukien kriteerien tiukkenemisena, yksittäisen seuran näkökulmasta esimerkiksi tilavuokrien nousuna. Liiton saama julkinen rahoitus pysyi vuonna 2013 samalla tasolla kuin Vasta tulleen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätöksen mukaan sama rahoitustaso jatkuu Onnistumme vastakin, kun voimme näyttää, että toiminnalla on yleistä merkitystä, uskottava logiikka ja menestymisen mahdollisuudet, sekä näyttöä sekä tuloksista että kehittymisestä. Olympiakomitean uudet henkilökohtaiset tuet liiton huippu-urheilijoille ovat sen sijaan 2014 poistuneet. Näin vaikka urheilijamme eivät elävässä elämässä ole sen huonompia kuin aiemmin, vaan päinvastoin parempia; kriteerit vain ovat tiukentuneet. Vastaavan tasoinen summa on kuitenkin myönnetty liiton maajoukkueurheilijoiden valmennuksen tehostamiseen. Miten ihmeessä? Liiton idea huippu-urheilun tukemisessa on kehittää maajoukkueryhmää niin että samalla pitkäjänteisesti kehitetään koko lajia. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä menestystä voidaan mitata arvokisamitaleilla. Pitkällä aikavälillä menestyksen mitta on kyky systemaattisesti kehittää valmennusta, ohjausta ja toimintaa, joka systemaattisesti tuottaa iloa ja menestystä. Vuoden 2013 merkittävin läpimurto on, että tähän ideaan perustuva liiton valmennusjärjestelmä alkaa maajoukkuetoiminnan osalta näyttää orastavasti uskottavalta. Mutta tämä on vasta alku. Toimintaa vasta harjoitellaan. Muutaman vuoden kuluttua olemme monessa asiassa ihan uudella tasolla, kunhan asetamme kunnianhimoisia tavoitteita ja yhdessä yhteisönä teemme määrätietoista työtä niiden saavuttamiseksi. Itsestämme riippuu, miten tarina alkaneena vuonna ja lähitulevaisuudessa jatkuu Liiton toimintaperiaatteet Yhdenvertaisuus ja urheilijakeskeisyys. Liittoon kuuluu jäsen- ja lisenssimäärältään erikokoisia, valinnoiltaan, tavoitteiltaan ja toimintaedellytyksiltään erilaisia jäsenseuroja erilaisissa osissa valtakuntaa. Tarpeiltaan ja tavoitteiltaan erilaisina kohderyhminä lajeissa (5-ottelu, floretti, kalpa ja säilä) toimii junioriurheilijoita taustajoukkoineen, kuntourheilijoita, erityisryhmiä, kansallisen tason kilpaurheilijoita ja huippu-urheilijoita. Liiton toiminnan lähtökohtana on lajien ja toimijoiden yhdenvertainen asema sekä urheilijakeskeinen toimintatapa. Tavoitteellisuus. Liiton toiminta suunnataan strategisilla päätavoitealueilla (harrastajamäärä, SM5L Vuosikertomus (50)

7 kilpailumenestys, näkyvyys) asetettujen tavoitteiden mukaan. Tavoitteita toteutetaan niissä puitteissa, jotka seuraavat liiton säännöistä, sitoumuksista ja resursseista. Vapaaehtoisuus. Liitto on yksi toimija siinä yhteisössä, jossa liiton lajien ja kohderyhmien puolesta tehtävä työ tapahtuu. Valtaosa tästä työstä tehdään vapaaehtoisvoimin, myös liitossa. Liitto toimii sen puolesta, että tämä arvokas työ on kaikilla tasoilla tekijöilleen vetovoimaista ja palkitsevaa, ja mahdollistaa kehittymisen. Toiminnan kivijalka niin nyt kuin jatkossakin on vapaaehtoisten ihmisten korvaamaton työ. Tästä panoksesta miekkailu- ja 5-otteluyhteisönä voimme myös päättyneen toimintavuoden osalta olla ylpeitä ja kiitollisia. Vastuullisuus. Liiton asioista kantaa vastuun liiton hallitus. Liiton hallitustyöskentely on runko, jonka varassa muu toiminta tapahtuu tai jää tapahtumatta. Liiton hallitustyöskentely ei toimi esimerkiksi niin, että kymmenen hallituksen jäsentä istuu päättämässä mitä yksi toiminnanjohtaja tekee tai jonkun muun pitäisi tehdä. Lajien pitkäjänteinen kehittäminen. Liiton ja seurojen välisessä työnjaossa liitolla on huippu-urheilussa erityistehtävä, joka perustuu liiton asemaan kansallisessa ja kansainvälisessä urheiluyhteisössä, liiton jäseniltään saamiin tehtäviin sekä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon seurojen ja liiton välillä. Erityistehtävä huippu-urheilussa ei tarkoita, että liitto keskittyy vain huippu-urheiluun. Huippu-urheilun kehitystyötä toteutetaan niin, että samalla pitkäjänteisesti kehitetään koko lajia. Olemme osa suomalaista ja kansainvälistä liikunta- ja urheiluyhteisöä. Toiminnassaan liitto noudattaa ja edistää VALO-yhteisön ReilunPelin periaatteita: jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun vastuu kasvatuksesta terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen avoimuus, demokraattisuus ja oikeudenmukaisuus Liiton strategiset päätavoitealueet Menestystä rakennetaan kolmella päätavoitealueella: 1. Harrastajamäärä 2. Kilpailumenestys 3. Näkyvyys Liiton työryhmätoiminta jäsennettiin v päätavoitealueita vastaavaksi, ja vastuutettiin liiton hallituksen jäsenille. Samaa toimintaperiaatetta noudatettiin v Hallituksen jäsenten vastuualueet ja työryhmät, katso kohta Keskeisenä kehitystavoitteena 2013 oli tehostaa liiton toimintasuunnitelman osoittamien tavoitteiden käytännön toteuttamista nostamalla aikaansaamisen astetta kullakin vastuualueella. Työryhmien miehitystä yksinkertaistettiin. Vastuualueille asetettiin vuotuiset tavoitteet, joita toteutetaan vuosineljänneksittäin tavoitteellistetuilla tiiviillä projekteilla; sprintit sitovat toteutukseen osallistuvia vapaaehtoisia ihmisiä vain rajoitetun ajan ja niiden toteutukseen voidaan tarvittaessa suunnata myös rahoitusta edellyttävää ammattiosaamista. Toimintatapa on osoittautunut lupaavaksi kaikilla vastuualueilla, joilla sitä käytännössä myös noudatettiin, eli (valitettavasti vasta) noin 50 %:ssa vastuualueista. SM5L Vuosikertomus (50)

8 1.4. Liiton tuki jäsenseuroille ja urheilijoille Liitto tukee toimintansa tarkoituksen mukaisesti urheilijoita ja jäsenseuroja. Urheilijoita liitto on tukenut neljällä päätoimintamuodolla: Toiminnallinen tuki (esim. sparring, leiritys, tukipalvelut) Taloudellinen tuki (esim. kilpailumatkat, velvoitetuomarit, luennot, leirit) Järjestelytuki (esim. kilpailuilmoittautumiset, arvokilpailu- ja leirijärjestelyt) Neuvontatuki (esim. lisenssi- ja vakuutusasiat, erivapaus urheilijan lääkityksessä) Tärkeä osa liiton tukea huippu-urheilijalle on maajoukkuetoiminta, johon kuuluu yhteisiä leirejä ja harjoituksia. Huippu-urheilijoiden rahallinen tuki edellyttää urheilijasopimuksen allekirjoittamista. Liiton tuki jäsenseuroille on koostunut kahdesta pääosasta: 1) Perustoiminta sekä 2) Liiton strategiasta johdetut ja toimintasuunnitelmassa asetetut erityiset tavoitteet. Strategian ja toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutusta käsitellään alla erikseen. Perustoiminta on vuonna 2013 osakokonaisuuksinaan sisältänyt seuraavat pääelementit: Kilpailujärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen Valmennusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehitys Koulutustoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Tuomaritoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Sääntöjen- ja kilpailumääräysten ylläpitäminen Tiedotus ja markkinointipalvelut Yhteistoimintaa edellyttävien hankkeiden edellytysten luonti ja organisointi Kalusto ja välineet Edunvalvontatyö sekä Suomessa että kansainvälisesti 2. SAAVUTUKSET 2013 Takana on tiivis vuosi. Ajan käyttöön ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseen ovat vuonna 2013 olennaisesti vaikuttaneet useiden uuden yhdistyneen liiton 1. toimintavuonna 2012 käynnistettyjen starttivaiheeseen liittyvien hankkeiden rinnakkainen loppuunvienti. Merkittävimpiä tällaisia hankkeita ovat olleet mm. Huippu-urheilun valmennusjärjestelmän 2. vaiheen organisointi ja toteutus Neljä maajoukkueryhmää, neljä maajoukkueryhmän päävalmentajaa Yhteisharjoittelun merkittävä lisääminen ja systematisointi Ophardt -kilpailujenhallintajärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto Projektimuotoisen seuratyön käynnistys Liiton uusien verkkosivujen käytännön toteutus ja sisällöt Henkilöjärjestelyt ja niihin liittyvät toiminnan uudelleenjärjestelyt Suomen Cup -pilottisarjan käynnistys kalvalla ja floretilla Historiikkiprojektin loppuunsaattaminen Antidopingtiedotus kalvan superviikonlopussa toukokuussa SM5L Vuosikertomus (50)

9 Huippu-urheilussa muutoksia on tapahtunut sekä toiminnassa että sen tuloksissa. Johtoajatus liiton huippuurheilun kehityksessä on kohdentaa huippu-urheilua palvelevia panostuksia niin, että samalla kehitetään koko lajia. Huippu-urheilu ei ole yksittäisten huippujen erillinen saareke. Toiminnassa siirryttiin yhden maajoukkuekoordinaattorin toimintamallista neljään maajoukkueryhmään, joista kustakin vastaa maajoukkueryhmän päävalmentaja. Muutos on merkittävä. Käytännön maajoukkuetoimintaan vuonna 2013 osallistui liiton maajoukkueryhmien neljän päävalmentajan johdolla yhteensä 62 urheilijaa, joka on noin 53 % kansainvälisen kilpailulisenssin omistavista liiton urheilijoista (ks. tarkemmin tämän vuosikertomuksen osasta 4.1.). Yhteisharjoittelun määriä on päästy merkittävästi lisäämään toiminnan täysimääräisesti käynnistyttyä syyskaudella Tähänastiset kokemukset toimintamallista ovat lupaavia. Myös urheilijakeskeisyyden osalta olemme ottaneet hyviä edistysaskelia. Yhtenä esimerkkinä tästä on valmentajien käytännön yhteistyön tiivistyminen yhtenä luontevana osana neljän maajoukkueryhmän toimintaa. Huippu-urheilun kilpailullisten tulosten kehittymistä voidaan yksittäisten saavutusten rinnalla arvioida monella tapaa. Pitkällä aikavälillä yksi hyvä mittari on eri maajoukkueryhmien neljän parhaan urheilijan sijoittuminen kansainvälisessä rankingissa, ja tämän sijoituksen kehittyminen ja hajonta yli ajan. Tällä mittarilla voidaan myös tavoitteellistaa sijoitus eri aikaväleillä, tai arvioida tulevaa kehitystä menneen kehityssuunnan ja -vauhdin perusteella: Kuva: Sekä miesten että naisten puolella tuloskäyrät osittavat oikeaa suuntaa. Miesten puolella nippu kapenee ja kärki laajenee Vuonna 2014 arviointimenettelyä laajennetaan kaikkiin lajeihin ja ikäryhmiin, ja vertailuryhmäksi tullaan asettamaan valittavien muiden miekkailu- ja 5-ottelumaiden vastaavat sijoitukset. Vuoden 2013 kilpailullisesti merkittävistä saavutuksista on nostettava esiin erityisesti Niko Vuorisen 14. sija kalvan senioreiden MM-kilpailuissa Budapestissa sekä Eevi Bengsin (34.) ja Laura Salmisen (36.) selviytyminen 5-ottelun MM-kisan finaaliin. Merkille pantavaa juniorimenestyksessä on erityisesti Anna Salmisen 23. sija junioreiden MM-kilpailuissa, Valter Mickwitzin yltäminen junioreiden MC-osakilpailun voittoon Espoossa sekä Anna Salmisen 7. sija Laupheimin MC-osakilpailussa. Kadettien menestyksestä esiin nousee erityisesti Ville Kaakisen 8. sija Kööpenhaminan Cadet Circuit -kilpailussa. Liiton työryhmätoimintaa yksinkertaistettiin päätetysti. Toimintaa organisoitiin vuosineljänneksittäin toteutettaviksi ja seurattaviksi projekteiksi. Työ on toistaiseksi kantanut hedelmää noin 50 %:ssa vastuualueista. Joka toisella vastuualueella työ on kuitenkin vielä selvästi kesken. Tavoitteellisuus, systemaattinen valmistelu ja tekeminen sekä onnistumisen seuranta ovat kehityskohteita myös alkavana SM5L Vuosikertomus (50)

10 vuonna. Mitä paremmin työryhmät ja niistä vastaavat hallituksen jäsenet tässä onnistuvat, sitä enemmän saamme yhdessä olennaista aikaan. Näkyvyyteen ja sponsorointiin liittyviä toimenpiteitä lähdettiin kuluneena vuonna rakentamaan Suomen Cup -kilpailusarjamallin kautta. Tavoitteet sisältävät sekä näkyvyyden parantamisen että varainhankinnan. Toiminta on käynnistynyt, mutta varainhankinnalle asetettuja budjetoituja tavoitteita ei 2013 saavutettu. Jatkosta päätetään kokemusten pohjalta vuonna Seuratoimintaan ja harrastajamäärään liittyviä toteutusprojekteja on päästy käynnistämään seuraprojektien avulla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Toteutusmallissa noudatetaan terävien, vuosineljänneksittäin resursoitavien ja toteutettavien projektien logiikkaa. Toteutukset käynnistyvät syyskauden 2013 aikana, mutta merkittävä osa ajallisesta ja taloudellisesta panoksesta tapahtuu Seurat ovat liiton toiminnan keskiössä ja vastaavat suurimmasta osasta liiton toimintaa, joten seurojen tukeminen tavoitteellisessa kehitystyössä jatkossakin on liitolle tärkeä panostus lajiyhteisön kehittämiseen. Mitä useampi seura saadaan kehittämään toimintaansa määrätietoisesti, sitä nopeammin liitto kehittyy kokonaisuutena. Liiton talous on toimintamallimuutostenkin keskellä 2013 pysynyt päätetyllä uralla, ja henkeä toiminnan kehittämisessä voi luonnehtia hyväksi. Kokonaisuutena voimme olla varovaisen tyytyväisiä etenemiseemme vuonna Etenemisen systematiikassa ja vaikuttavuudessa emme silti vielä ole sillä tasolla, tai kehittymisessä siinä vauhdissa, jota tavoitteemme edellyttävät ja jonka urheilijat ja lajit ansaitsevat Näkymä vuoteen 2014 Vuonna 2014 pöydällä ei enää ole käynnistysvaiheeseen liittyviä aikaa vieviä asioita, perusta on nyt rakennettu. Tämä antaa sekä liiton toimistolle että vapaaehtoisille vastuuhenkilöille tilaa keskittyä urheilijoille, lajeille ja seurojen kehittymiselle olennaisimpaan. Vuonna 2014 keskitymme päätettyjen asioiden toteutukseen. Myös vuoden 2014 iso teema on nostaa aikaansaamisen astetta ja nopeutta. Samassa yhteydessä on kehitettävä mittaamisen, seurannan ja havainnollistamisen välineitä ja toimintamuotoja. Tuloksia ja onnistumisia haetaan tekemisen laadun kautta. Vältämme kokonaan uusien hankkeiden käynnistyksiä. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota pitkällä aikavälillä ratkaisevan tärkeisiin toimintamuotoihin, kuten valmentaja- ja ohjaajakoulutus. Onnistumisen perusta on hyvää valmistelu, määrätietoinen toteutus ja hyvähenkinen yhteistyö. Kantavana ajatuksena vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa on 1. Huippu-urheilussa hioa maajoukkueryhmätoiminta parhaaseen mahdolliseen iskuun 2013 päätetyllä toimintamallilla ja resursoinnilla. Selkeällä ryhmä- ja urheilijakohtaisella tavoitteellistamisella, dokumentoinnilla ja seurannalla on alkavassa vaiheessa itseisarvoista merkitystä sekä itse toiminnan että tulevien rahoitusedellytysten kannalta. 2. Näkyvyydessä ja sponsoroinnissa pilotoida käynnistetty Suomi Cup -toiminta, sekä hankkia kokemus ja näyttö siitä, miten saamme lajeille sekä tunnettuutta että rahaa. 3. Panostaa seuratoiminnan ja jäsenmäärän kehittämiseen vuoden 2014 keskeisenä kehityskohteena, ensisijaisesti jo tunnistettujen toimenpiteiden ja toimintamallien kautta. Panostukset seuratoimintaan tehdään projektimuotoisesti niin, että panokset voidaan asiakohtaisesti kohdentaa mahdollisimman tuottavalla tavalla. Liiton rahoituksesta ja sitä kautta toimintaedellytyksistä ratkaiseva osa riippuu yhteiskunnan tuesta urheilulle ja liikunnalle. Tuen perusteisiin ja edellytyksiin on vuodesta 2015 alkaen odotettavissa muutoksia. Tuen SM5L Vuosikertomus (50)

11 hakeminen tulee tulevina vuosina myös edellyttämään sellaista tilastointia ja raportointia, jota liiton tai seurojen nykyiset järjestelmät eivät automaattisesti tuota. Tästä seuraa, että liiton ja mahdollisesti seurojen on tehtävä panostus vaaditun tiedon tuottamiseen. Yhteisömme aikaansaamisen aste ratkaistaan liiton hallinnosta alkaen vapaaehtoistyöllä, talkoilla. Liiton toiminnalla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka hyvin nämä talkoot saadaan koko yhteisössämme sujumaan ja tuottamaan sekä iloa että haluttuja tuloksia. Yhteisön etu on jatkuvasti etsiä sellaisia käytännön toimintatapoja, joilla osallistuminen on ihmisille mahdollista ja palkitsevaa, sekä tavoiteltujen asioiden kannalta mahdollisimman tuottavaa. 3. HARRASTAJAMÄÄRÄN LISÄÄMINEN 3.1. Seuratyöryhmän työ Seuraprojektit Vuoden 2013 toiminta painottui suunnitteluun ja olemassa olevien satelliittiprojektien tukemiseen. Työn keskeisinä tuloksina kyettiin tukemaan satelliittiseuratoimintaa sekä käynnistettiin suunnittelu vaihtoehtoisista toimista harrastajamäärän kasvattamiseksi. Työryhmä laati suunnitelman vuoden 2014 tavoitteista, projekteista sekä etenemistavasta. Loppuvuodesta markkinoitiin puheenjohtajatapaamisen yhteydessä IHOLLE -projektia, jonka tavoitteena on mm. seuratoiminnan ammattimaisuuden lisääminen ja uusien ammattivalmentajien palkkaaminen seuroihin. Lisäksi tehtiin alustavat suunnitelmat yhteisen markkinointi- ja esitepohjan laatimisesta sekä sinettiseuratoiminnan uudelleen aktivoimisesta Puheenjohtajatapaaminen Liiton jäsenseurojen puheenjohtajatapaaminen järjestettiin Helsingissä ennen syyskokousta. Tapaamiseen osallistui 15/25 seuraa Seuratoiminnan kehittämistuki Avustus on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään ja uudistetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Tukirahat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea. Jäsenseuroille tukea myönnettiin seuraavasti: HFM ja Hyvinkään Nykyaikaiset 5-ottelijat r.y , Harrastelisenssi Lue liiton lisensseistä tämän vuosikertomuksen kohdasta lisenssit Seurakysely Vuonna 2013 liiton toimesta tehtyyn seuraselvitykseen ei saatu vastauksia kuin osasta seuroja. Vuonna 2014 on luotava järjestelmä jolla mm. taataan se että liitto saa seurojen jäsenmäärät tietoonsa. Mikäli emme onnistu tässä on vaarana se että menetämme valtionapurahoja jatkossa Turvallisuus Liitto kehottaa miekkailijoita ja seuroja kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuuteen ja sääntöjen mukaisiin varusteisiin kaikissa harjoituksissaan. SM5L Vuosikertomus (50)

12 Sinettiseuratoiminta Oulun Miekkailuseura on liiton ainoa sinettiseura Kilpailujärjestelyt Liiton kilpailukalustoa lainattiin lähes kaikki Suomessa järjestettyihin kilpailuihin vuonna Liitto maksoi kalustokuljetuskustannukset kaikkiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin kilpailuihin. Liitolle perityt kilpailumaksut olivat: Kansallinen kilpailu 2e, henkilökohtainen SM-kilpailu 10e ja joukkue SM-kilpailu 10e Valmentajakoulutus Kansallinen valmentajakoulutus Liiton miekkailuvalmentajakoulutusleiri järjestettiin jo toistamiseen Hämeenlinnan lähellä Kiipulassa Kouluttajina toimivat ranskalaiset maître Thomas Charrette (säilä) ja maître Pascal Aubrit (kalpa ja floretti). Tämänkertainen leiri koostui edellisvuosista poiketen lyhyemmistä kolmipäiväisistä aselajiosuuksista. Säiläosuuteen osallistui 5 valmentajaa ja 2 miekkailijaa, kalvan osuuteen osallistui 10 valmentajaa ja 5 miekkailijaa ja florettiosuuteen 7 valmentajaa sekä 3 miekkailijaa. Tämän lisäksi aloitettiin valmentajakoulutusjärjestelmän uudistustyö, jotta järjestelmä saadaan vastaamaan aiempien vuosien kokemuksia Kansainvälinen valmentajakoulutus Tänä vuonna suomalaisia osallistui kansainvälisiin valmentajakoulutuksiin edellisvuosia vähemmän, osin johtuen siitä, että kansainvälisiä kurssejakin oli tarjolla vähemmän. Säilän valmentajakoulutukseen osallistui Turun Miekkailijoiden Jaakko Rauma unkarilaisvalmentaja Laszlo Szepesin johdolla Budapestissa Pyörätuolimiekkailu Pyörätuolimiekkailu on ainakin seuraavien jäsenseurojen pysyvässä lajivalikoimassa: Kalpaveljet (Tampere), Oulun Miekkailuseura ja Saimaan Säilät. Liittotason toiminnan kehittämiseen ei ole löytynyt vapaaehtoista vastuuhenkilöä. 4. KILPAILUMENESTYS 4.1. Yleistä Johtoajatus liiton huippu-urheilun kehityksessä on kohdentaa huippu-urheilua palvelevia panostuksia niin, että samalla kehitetään koko lajia. Huippu-urheilu ei ole yksittäisten huippujen erillinen saareke. Toiminnassa siirryttiin yhden maajoukkuekoordinaattorin toimintamallista neljään maajoukkueryhmään, joista kustakin vastaa maajoukkueryhmän päävalmentaja. Yhteisharjoittelua lisättiin merkittävästi Kilpailumenestys Arvokilpailumenestys, miekkailu Budapestin senioreiden MM-kilpailuissa Niko Vuorinen saavutti upean 14. sijan. 64 miekkailijan MM-loppukilpailuun selvisivät myös Kasper Roslander (50. sija) ja Catharina Kock (53. sija) SM5L Vuosikertomus (50)

13 Zagrebin senioreiden EM-kilpailuissa 64-joukkoon selvisi naisista Catharina Kock (43. sija) ja Terhi Lumme (48. sija) sekä miehissä Niko Vuorinen (42. sija). Porecin junioreiden MM-kilpailussa Anna Salminen taisteli ainoana suomalaisena 32-joukkoon ollen loppusijoituksissa hienosti 23. Puolan U23 EM-kilpailuissa suomalaisista parhaiten sijoittuvat Teemu Seeve 17. ja Ilona Syvälä 25. Budapestin junioreiden ja kadettien EM-kilpialuissa suomalasimiekkailijat eivät selvinneet 32-parhaan joukkoon. Kazanin Kesäuniversiadeihin osallistui Niko Vuorinen, Catharina Kock ja Michaela Kock. Veteraanien Varnan MM-kilpailuissa Marja-Liisa Someroja voitti 60-69v sarjan naisten floretin MM-kultaa. Kyseessä oli jo Somerojan 12. arvokisakulta; huikeaan uraan mahtuu 6 MM-kultaa kalvalla, 3 MM-kultaa floretilla ja 3 EM-kultaa kalvalla. Varnan veteraanien MM-kisojen yhteydessä järjestettiin myös testimieliset joukkuekilpailut. Suomen naiset taistelivat hopeaa joukkueella Ritva-Leena Lehtonen, Irma Lindeman, Paula Soitiala ja Marja-Liisa Someroja. Veteraanien EM-kilpailuissa Italian Ternissä Marja-Liisa Someroja taisteli 24. arvokisamitalinsa sijoittumalla pronssille naisten kalvan 60-69v. sarjassa. Kalvan junioreiden ja kadettien PM-kilpailuissa Tanskassa suomalaismiekkailijat taistelivat 7 henkilökohtaista PM-mitalia. Säilän PM-kilpailuissa Helsingissä Suomen säilistit taistelivat 3 henkilökohtaista PM-mitalia ja joukkuekilpailussa Suomi oli hopealla. Roope Takala miekkaili floretin veteraanien PM-kultaa Kööpenhaminassa. Arvokilpailujen kaikki suomalaistulokset on esitetty tämän vuosikertomuksen liitteessä Arvokilpailumenestys, 5-ottelu 5-ottelun EM-kilpailut käytiin Puolan Drzonkowssa heinäkuussa. Laura Salminen sijoittui finaalissa 30. sijalle. Elokuun Taiwanin MM-kilpailuissa Suomen naiset tekivät historiaa kun sekä Eevi Bengs että Laura Salminen selvisivät MM-finaaliin. Bengs sijoittui lopulta finaalin 34. sijalle. Salminen joutui keskeyttämään ja oli finaalin viimeinen (36.). 5-ottelun Masters EM-kilpailuissa Budapestissa Heidi Walli otteli hopeaa. Tanskan Bornholmissa käydyssä PM-kilpailussa Bengsin siskokset taistelivat kaksoisvoittoon. Eevi otteli PMkultaa saavuttaen upeat 5284 pistettä. Dagny puolestaan ylitti ensimmäisen kerran 5000 pisteen rajan ja saavutti PM-hopeaa World Cup ja Eurooppa Cup -menestys Miekkailun maailmancup ja Grand Prix -menestys Miekkailun senioreiden MC-pisteille ylsi kauden aikana 3 kalpanaista, 5 kalpamiestä, 1 florettinainen ja 1 säilämies. Parhaasta kalvan seniorisarjan sijoituksesta vastasi Niko Vuorinen sijoittumalla 27. Dohan GP-kilpailussa. Parhaasta floretin sijoituksesta vastasi Irene Enright Kööpenhamina sat MC 8. Parhaasta säilän Olli Mahlamäki Helsingin sat MC kisan 8. SM5L Vuosikertomus (50)

14 Kalvan nuorten MC-pisteille ylsi kaudella junioria (5 poikaa ja 3 tyttöä). Ylivoimaisesti parhaasta poikien MC-tuloksesta vastasi Valter Mickwitz voittamalla Espoossa järjestetyn Young Lions MC-osakilpailun Anna Salminen sijoittui kalpatyttöjen Laupheimin MC-kilpailussa 7. sijalle. Kauden lopussa paras miesten suomalaissijoitus FIE-pisteissä oli Niko Vuorisen 42. sija (41 MCpistettä) ja naisissa Catharian Kockin 117. sija (10). Junioreissa Rasmus Mellanen oli 60. sijalla (20) ja Anna Salminen 72. sijalla (18). 5-ottelun World Cup -menestys World Cup -kilpailuissa Eevi Bengs saavutti kaksi finaalipaikkaa ja sai kutsun World Cup finaalin, jossa hänen sijoituksensa oli 26. Laura Salminen puolestaan saavutti WC-kilpailuissa yhden finaalipaikan. Eevi Bengs oli kauden lopussa WC rankingissa 48. ja Laura Salminen 70. Miekkailun European Cadet Circuit -menestys Parhaasta suomalasimenestyksestä Cadet Circuit osakilpailuissa vastasi Valter Mickwitz sijoittumalla pronssille Bratislavan CC-kilpailussa tammikuussa Kauden päättyessä Mickwitz vastasi myös parhaasta suomalaisesta CC-rankingsijoituksesta (33. sija, 58p) Muu kilpailumenestys Miekkailu Weisser Bär -kilpailussa sensaatiomaisen upea tulos: 5. Kasper Roslander, 8. Teemu Seeve, 23. Alexander Lahtinen ja 40. Niko Vuorinen. "Venyimme taistelussamme aivan uskomattoman ihanasti, kommentoi Kasper perinteisen kilpailun ratkettua. Osanottajia tässä perinteisessä kilpailussa oli 259. Niko Vuorinen miekkaili pronssille Viron mestaruuskilpailuissa Emmi Rydenfelt, TMÅF miekkaili hienosti Geneve Challenge säiläkilpailun hopealle Olivia Uski miekkaili Sveitsin U14 kilpailun voittoon Suomen nuoret kalpamiekkailijat taistelivat 7 mitalia Malmö Open -kilpailussa Akseli Heinämaa (HFM) taisteli Tallinnan Anastassia Cupissa U11 poikien kultaa 5-ottelu Dagny Bengs voitti Hollannin mestaruuskilpailuiden jatkoksi myös Sveitsin mestaruuden, lisäksi 10. Swiss Women International -kilpailussa Julia Hermans sijoittui 11. Swiss Women International -kilpailussa Eevi Bengs 7. sija Hungarian International Indoor -kilpailussa Suomen Mestarit 2013 Kaikki SM-mitalistit 2013, katso tämän vuosikertomuksen liite 1. Miekkailu Kalpa seniorit: Michaela Kock, HFM ja András Koroknáy-Pál, HFM Kalpa 20v: Anna Salminen, HABDA ja Rasmus Mellanen, TMÅF Kalpa 17v.: Sofia Tauriainen, EM ja Jaakko Paavolainen, HFM Kalpa veteraanit: Lena Tallroth-Kock, HFM (yhdistetty sarja) Kalpa veteraanit: Eduard Sergun, EM (40v sarja) ja Markku Lohi, TMÅF (50+60v) Floretti seniorit: Marja-Liisa Someroja, HFM ja Paulus Tokola, OMS SM5L Vuosikertomus (50)

15 Floretti 20v: Sakari Raudaskoski, RM ja Helea Tokola, OMS Floretti veteraanit: Jan Bade, UR33, Marja-Liisa Someroja, HFM Säilä seniorit: Mika Roman, SK Säilä veteraanit Jan Bade, UR33 (yhdistetty sarja) Floretin kadettisarjoja ei järjestetty vähäisen osanottajamäärän takia. Säilän naisten, veteraanien ja junioreiden SM-kilpailua ei järjestetty vähäisen osanottajamäärän takia 5-ottelu 5-ottelu seniorit: Eevi Bengs ja Taneli Pahkala 5-ottelu Masters: ei järjestetty 4.3. Valmennustoiminta Uusi valmennusjärjestelmä Johtoajatus liiton huippu-urheilun kehityksessä on kohdentaa huippu-urheilua palvelevia panostuksia niin, että samalla kehitetään koko lajia. Huippu-urheilu ei ole yksittäisten huippujen erillinen saareke. Maaliskuussa 2013 liiton hallitus totesi, että liiton huippu-urheiluprojektin käynnistysvaihe on nyt tulossa päätökseen ja maajoukkuekoordinaattorin määräaikaisen työsuhteen perusteena ollut tehtävä ja toimenkuva lakkaa. Valmennusjärjestelmän kehittämisvastuu sekä siihen liittyvä tavoitteellistaminen, ohjaus ja seuranta siirrettiin takaisin hallitustasolle. Maajoukkuetoiminta organisoitiin neljään maajoukkueryhmään. Ryhmien käytännön toiminta ja sen toteutuksen suunnittelu vastuutettiin kustakin ryhmästä vastaavalle luottamustehtävässä toimivalle maajoukkueryhmän päävalmentajalle. Maajoukkueryhmien päävalmentajien tehtäviksi annettiin mm: Oman ryhmän ja urheilijakohtaisten tavoitteiden määrittely yhdessä hallitusvastaavan, urheilijoiden ja urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa Oman ryhmän harjoitusten seurannan järjestäminen vähintään olympiakomitean hyväksymään tasoon yhdessä hallitusvastaavan kanssa Toteutuksen suunnittelu kokonaisuuden osalta yhdessä muiden päävalmentajien kanssa Toimia joukkuejohtajana arvokilpailuissa liiton hallituksen erikseen päättämän mukaan. Systemaattisen yhteisharjoittelun määrä päätettiin nostaa lähes päivittäiseksi, ja panostaa leiritykseen. Yhteistyötä ja yhteisharjoittelua eri ryhmien välillä päätettiin lisätä. Maajoukkuetoiminnan johtoryhmä koostuu SM5L:n hallituksen edustajasta, joka toimii maajoukkueen johtoryhmän puheenjohtajana, sekä nimetyistä päävalmentajista. Maajoukkueen johtoryhmä valmistelee maajoukkue- ja haastajavalinnat, harjoitusohjelman, leiriohjelman ja kaikki muut käytännön toimenpiteet ja tekee niistä tarpeellisin osin esitykset SM5L:n hallitukselle, joka viime kädessä päättää kaikista valintoihin ja rahankäyttöön liittyvistä asioista. Arvokilpailuvalinnat, arvokisaranking ja kaikki muut kilpaurheiluun liittyvät asiat säilyivät HUMI/HUVI- ryhmän vastuulla kuten ennenkin. Hallitus nimesi Mikko Mellasen SM5L:n hallituksen edustajaksi maajoukkueen johtoryhmään. SM5L Vuosikertomus (50)

16 Päävalmentajasopimukset solmittiin seuraavasti: Peeter Nelis, seniorit miekkailu András Tóth, juniorit U20 miekkailu Kimmo Puranen, kadetit U17 ja haastajat U15 miekkailu Jouko Pakarinen, 5-ottelijat Kuvassa vasemmalta: Kimmo Puranen, András Tóth, Jouko Pakarinen, Kalle Laine, Peeter Nelis, Mikko Mellanen Uudenmuotoinen toiminta käytännössä käynnistyi syyskauden 2013 alkaessa. Maajoukkueurheilijoiden kanssa solmittiin urheilijasopimukset. Sopimus on edellytys maajoukkueeseen kuulumiselle ja liiton tuelle. Miekkailun maajoukkueryhmä 2013 Naiset: Ester Bálint (J), Catharina Kock, Michaela Kock, Suvi Lehtonen, Terhi Lumme, Anna Salminen (J) Miehet: Dennis Bade, Alexander Lahtinen, Rasmus Mellanen (J), Kasper Roslander, Teemu Seeve, Niko Vuorinen 5-ottelun maajoukkueryhmä 2013 Dagny Bengs, Eevi Bengs, Julia Hermans, Laura Salminen, Ismo Salminen Maajoukkueryhmien valmennustoiminta Käytännön maajoukkuetoimintaan vuonna 2013 osallistui liiton nimettyjen maajoukkueryhmien lisäksi myös runsaasti muita urheilijoita. Liiton neljän päävalmentajan johdolla maajoukkueryhmien toiminnassa mukana oli vuonna 2013: Yhteensä Naiset Miehet Miekkailu, sen +jun U Miekkailu, kad U15-U ottelu Yhteensä Maajoukkueryhmien toiminta koostui pääpiirteittäin seuraavasta: Miekkailu, seniorit, juniorit U20 ja 5-ottelijat Viikoittaiset sparringharjoitukset (ma, ke, to, pe) Kotimaan viikonloppuleirit o Kick-off leiri Solvallassa o Viikonloppuleiri Töölön Kisahallissa o Syyskauden päätösleiri Espoossa SM5L Vuosikertomus (50)

17 Miekkailu, nuoret U17 ja U15 Kuukausittaiset sparringharjoitukset Espoossa Kotimaan viikonloppuleirit o Kick-off leiri Espoossa o PM-leiri Espoossa o Young Lions -leiri Espoossa o Syyskauden päätösleiri Espoossa KUVAT: Solvallan ja Tuulimäen KickOff leirit elokuussa Maajoukkueen tukitoimet Maajoukkueen lääkärinä jatkoi Lauri Alanko ja henkisenä valmentajana Paula Alajärvi. Maajoukkueelle järjestetyt luennot ja tilaisuudet: Henkinen valmennuskokonaisuus, syksy 2013 OK:n lajiryhmävastaavan Pasi Sarkkisen tiedotustilaisuus Solvallan leirin yhteydessä ADT-info Solvallan leirin yhteydessä Maajoukkueryhmän influenssarokotus sparringtreenin yhteydessä Miekkailun haastajaohjelma Miekkailun haastajaohjelmaa (14-20-vuotiaat) valmisteltiin syksyllä 2012 ja ensimmäinen ryhmä nimettiin tammikuussa Haastajaohjelman tavoitteena on että ryhmään kuuluvat nuoret harjoittelevat seuroissaan oman valmentajansa ohjauksessa ja vanhempiensa kannustamana ja tukemana monipuolisesti ja riittävän paljon, jotta heillä on mahdollisuus kehittyä maajoukkueurheilijoiksi ja kansainväliselle huipputasolle. Haastajaohjelman tavoitteena on tunnistaa nämä nuoret urheilijat ja heidän valmentajansa sekä tukea heitä heidän toiminnassaan. Tämä työ tehdään mitä suurimmassa määrin seuroissa ja oman henkilökohtaisen valmentajan ohjauksessa. Haastajaryhmään mukaan pääsemisen kriteerit perustuvat ensisijaisesti harjoittelumääriin ja harjoittelun laatuun ja monipuolisuuteen. Liiton miekkailun haastajaryhmän käynnistysleiri järjestettiin Espoossa Syksystä 2013 haastajatoiminta sulautettiin osaksi maajoukkuetoimintaa; kadettien ja haastajien päävalmentajana toimii Kimmo Puranen Muu valmennus- ja kilpailutoiminta Kalpamiekkailu Maajoukkuetoiminnan lisäksi liitto oli mukana seuraavassa kalpamiekkailuun liittyvässä toiminnassa: SM5L Vuosikertomus (50)

18 Masters kilpailusarja: Nuorten Masters -kilpailusarjaa jatkettiin edellisvuosien tapaan. Vuonna 2013 järjestettiin seuraavat Masters osakilpailut: Junioreiden ja kadettien SM-kilpailut Tampereella Minijunioreiden Masters Helsingissä Junioreiden Suurkisat Espoossa Masters Finaali Helsingissä Masters osakilpailu Porvoossa Masters osakilpailu Helsingissä Junioreiden Masters finaalin voittajat 2013: T20: Anna Salminen, HABDA P20: Ivar Lönnberg, EM T17: Sofia Tauriainen, EM P17: Valter Mickwitz, HABDA T15: Linn Sundquist, EM P15: Ellis Saavalainen, EM TP13: Mikail Spirin, Venäjä TP11: Akseli Heinämaa, HFM Minijuniorit: Minijunioritoiminnan tavoitteena oli edelleen ei-kilpailevien minijuniorien sitouttaminen lajiin ja kivan porukkafiiliksen vahvistaminen. Kauden päätapahtuman, jo perinteisen Espoossa järjestettävän Junioreiden Suurkilpailun lisäksi vakavampaa kilpailua käytiin myös Masters-sarjassa ja varsinkin sen finaalissa. Vähemmän totista, mutta vähintään yhtä mukavaa kilpailutoimintaa harrastettiin erilaisissa muissa minijunioriturnauksissa. Saimaan Säilien perinteinen Asinsaaren kesämiekkailuleiri järjestettiin Lappeenrannassa Myös muilla seuroilla on edelleen ollut vilkasta toimintaa minijunioreille, mikä onkin erittäin tärkeää koko toiminnan kannalta. Muuta: Rasmus Mellanen osallistui Suomen edustajana FIE:n järjestämälle nuorten leirille Porecissa ennen junioreiden MM-kilpailuja. Terhi Lumme puolestaan osallistui vastaavalle senioreille tarkoitetulle leirille Budapestissa ennen senioreiden MM-kilpailuja Säilämiekkailu Vuonna 2013 suomalainen säilämiekkailu jatkoi kehitystä edellisvuosien tapaan. Säännöllistä säilämiekkailutoimintaa tarjosivat Säiläklubi, Tapanilan Erän ja Turun Miekkailijat. Kilpailullisesti kauden päätavoite oli Helsingissä järjestetyt PM-kilpailut lokakuussa sekä SM-kilpailut joulukuussa. Suomalaisia säilävalmentajia koulutettiin liiton valmentajakoulutusleirin yhteydessä elokuun alussa, kouluttajana ranskalainen maître Thomas Charrette. SM5L Vuosikertomus (50)

19 Florettimiekkailu Vuonna 2013 nähtiin useita kehitysaskelia florettimiekkailun puolella. Liiton suurin florettimiekkailuun panostava seura, Oulun Miekkailuseura, palkkasi kesällä päävalmentajan. Päävalmentajaksi valittu espanjalainen Javier Menéndez Fernández oli vielä Pekingin olympialaisissa itse kilpailijana floretilla ja vuodesta 2005 lähtien hän on ollut apu- ja päävalmentajan tehtävissä Italiassa ja Espanjassa keskittyen nimenomaan florettiaselajiin. Hän on ainut Suomessa pelkästään florettimiekkailuun keskittyvä ammattivalmentaja. Tuomaripuolella Suomeen saatiin pitkästä aikaa myös uusi kansainvälinen tuomaripätevyys, kun Oulun Miekkailuseuran Teemu Tokola suoritti marraskuussa menestyksekkäästi FIE-kokeen ja sai sieltä FIE-Bpätevyyden. Liiton uusi jäsenseura Länsi-Pohjan miekkailijat järjesti kansallisen florettileirin kevättalvella, ja tämän lisäksi Oulussa, Helsingissä ja Tampereella järjestettiin florettileirejä. Kansallisia kilpailuja järjestettiin Oulussa ja Helsingissä, kansainvälisiä kilpailuja järjestettiin ainoastaan Levi Open -kilpailu tammikuussa. Florettimiekkailua harjoitellaan aktiivisesti useissa liiton jäsenseuroissa - Oulun lisäksi mm. Helsingin Miekkailijoissa, Rovaniemen Miekkailijoissa, Tampereen Kalpaveljissä, Ylioppilasmiekkailijoissa sekä Länsi- Pohjan Miekkailijoissa. Kilpailuihin on osallistuttu lisäksi Miekka-Miehistä, Karjalan Kalvasta, Tapanilan Erästä, Uudenmaankadun ritarit 33:sta, Helsingin nykyaikaisista viisiottelijoista, Turun Miekkailijoista sekä Porvoon Miekkailijoista. SM-mitalit jakaantuivat Oulun Miekkailuseuran, Helsingin Miekkailijoiden, Rovaniemen Miekkailijoiden, Turun Miekkailijoiden, Tapanilan Erän, Ylioppilasmiekkailijoiden, Kalpaveljien sekä Helsingin nykyaikaisten viisiottelijoiden välille. Florettiaselajiin osallistuminen on siis kansallisesti ajatellen hyvällä tasolla. Etelä-Suomen seurojen yhteistyöllä järjestettiin viikoittain avoin florettisparring sekä viikonloppuleiri kerran kuussa Veteraanit Veteraanimiekkailun tapahtumat painottuivat kotimaassa SM-kisoihin, jotka järjestettiin elokuussa Helsingissä. Kilpailuissa oli pääosin yhdistetyt sarjat miesten ja naisten kalvalla sekä miesten ja naisten floretilla henkilökohtaisena kilpailuna, vain miesten 40+ sarjassa oli riittävästi osanottajia omaan erilliseen kisaan. Joukkuekilpailu järjestettiin vain miesten kalvalla. Säilässä järjestettiin miesten yhdistetty henkilökohtainen kilpailu. Muista kotimaassa järjestetyistä veteraanikilpailuista merkittävin oli Kupittaa Tournamentin yhteydessä pidetty veteraanien kansainvälinen kalpakilpailu. Levi Open on edelleen ulkomaisia veteraanimiekkailijoita kiinnostava kilpailu ja tapahtuma, vaikka varsinaista veteraanisarjaa ei siinä olekaan. Veteraanien henkilökohtaiset EM-kilpailut järjestettiin Italian Ternissä ja MM-kilpailut Bulgarian Varnassa. PM-kilpailut kalvalla järjestettiin Tallinnassa. PM-kilpailut floretilla järjestettiin Kööpenhaminassa. Suomen menestys arvokilpailuissa on koostettu kohdassa arvokisamenestys (miekkailu) sekä liitteessä 1. Suomessa päätettiin noudattaa myös uutta kv. ikämääritelmää. Veteraanien ikäsarjaan osallistuvan miekkailijan tulee täyttää kyseisen sarjan ikäkriteeri sinä vuonna kun kilpailu järjestetään ottelun Masters 5-ottelun Masters-ottelijat osallistuivat lähialueen Masters-kilpailuihin että EM-kilpailuihin Budapestissa (arvokisamenestys liitteessä 1). SM5L Vuosikertomus (50)

20 Kilpailutulokset ja ranking Toimintakertomuksen liitteenä 1 on vuoden 2013 kunkin lajin ja ikäsarjan SM-, PM-, EM- ja MM - kilpailutuloksia ja liitteenä 2 on vuoden 2013 lopun miekkailun kansallinen ranking-tilanne Arvokilpailuvalinnat Kaudelle hallitus oli päättänyt poistaa miekkailun FIE-pistevaatimuksen arvokisaosallistumiselle ja arvokilpailuvalinnat tehtiin ennakkoon julkaistun karsintarankingin perustella (viimeinen valinta harkinnan mukaan). Syksyllä 2013 vuoden 2014 valintakriteereijä täsmennettiin ja lisättiin sekä miekkailun että 5- ottelun puolelle MC/WC/CC kilpailuosallistumisvaatimukset edellytyksenä arvokisaosallistumiselle. Arvokilpailujoukkuetta (osallistuu joukkuekilpailuun) voidaan jatkossakin täydentää ns. ei kriteerit täyttävällä urheilijalla Miekkailun rankinguudistus Uusi kansallinen rankingjärjestelmä astui voimaan Uudistuksen tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa rankingin pistelaskua ja mahdollistaa kaikkien kotimaisten kilpailuiden ottaminen mukaan rankingiin. Kansallisen rankingin tarkoituksena on järjestää miekkailijat paremmuusjärjestykseen, jotta kilpailujärjestäjät voivat luoda tasaiset alkuerät. Kansallista rankingia voidaan käyttää lisäksi myös apuna miekkailijoiden luokittelussa ja valinnoissa erilaisiin liiton ryhmiin ja tapahtumiin. Arvokisavalinnat tehdään erikseen määriteltyjen rankingien perusteella. Lisäksi on käytössä vielä kansainvälinen FIE-ranking. Vanhassa kansallisessa rankingissa pisteytys perustui melko paljon siihen, kuinka monta miekkailijaa oli kilpailussa jäänyt taakse. Uudistetussa rankingissa oli tarkoitus enemmänkin palkita voitosta ja hyvästä sijoituksesta. Koska kyseessä on kansallinen ranking, on painopiste kotimaisissa kilpailuissa. Ulkomaisista kilpailuista oletuksena lasketaan mukaan vain arvokilpailut ja katto-organisaatioiden järjestämät kilpailut. Tämän lisäksi liitto voi erikseen toimintakalenteriin merkitä muita ulkomaisia kilpailuita, jotka lasketaan mukaan rankingiin. Kansallisen rankingintaulukot päivittyvät automaattisesti Ophardt-järjestelmään, kun kilpailutulokset on syötetty järjestelmään. Kansallinen ranking 2013 alkaen: Kaikki liiton toimintakalenterissa olevat viralliset kansalliset kilpailut kelpuutetaan mukaan rankingiin. Kansallinen kilpailu voi olla joko A tai B-tason kilpailu riippuen miten se täyttää määritellyt kriteerit. Kilpailun taso voidaan pudottaa myös kilpailuiden jälkeen, mikäli kriteerit eivät täyttyneet. Rankingiin lasketaan mukaan myös viralliset kansainväliset kilpailut. (PM/Sat- MC/MC/GP/EM/MM/CadetCircuit). Lisäksi toimintakalenteriin erikseen merkityt ulkomaiset kilpailut lasketaan mukaan. Ranking on ns. kiertävä ranking, johon lasketaan kilpailut viimeisen 12 kuukauden ajalta. Mikäli jokin kilpailu siirtyy kalenterivuoden sisällä, ei sitä lasketa kahteen kertaan mukaan. Samoin yli vuoden vanha kilpailu lasketaan mukaan, mikäli vastaava uusi kilpailu ei ole vielä pidetty. Yli 14 kk vanhoja kilpailuja ei kuitenkaan lasketa. Kilpailukohtaiset pisteet määräytyvät erillisen taulukon mukaan (ks. liite 3). Pisteet pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Miekkailijan rankingiin lasketaan mukaan neljä (4) pisteiltään parasta kotimaista ja kaksi (2) parasta kansainvälistä kilpailua. Alle 15v sarjoissa vain neljä parasta kotimaista kilpailua. SM5L Vuosikertomus (50)