SUOMEN MIEKKAILULIITTO FINLANDS FÄKTFÖRBUND R.Y. VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 SUOMEN MIEKKAILULIITTO FINLANDS FÄKTFÖRBUND R.Y. VUOSIKERTOMUS 2011 Liiton 80v juhlavuosi

2 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 menestymistä ja uuden mahdollistamista HALLINTO Luottamushenkilöstö ja työryhmät Hallitus Työryhmät Kanslia Toimihenkilöstö ja toimitilat Tilintarkastaja ja kirjanpito Liiton johtosääntö Uusi kalusto KOKOUKSET, TILAISUUDET, EDUSTUKSET, HUOMIONOSOITUKSET Kokoukset Liiton järjestämät seminaarit, tilaisuudet ja koulutukset Edustukset Kansalliset ja kansainväliset edustukset Liiton osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin Muut kansainväliset tehtävät Huomionosoitukset Katterin Miekka Vuoden 2011 parhaat Mitalikahvit ja onnittelutilaisuudet Liitto kunnioitti huomionosoituksella seuraavia merkkipäiviä Sinetin luovus Arvokilpailuissa menestyneiden palkitseminen YHDISTYSSÄÄNNÖT LIITON JÄSENSEURAT VUONNA LIITON JÄSENYYDET UUSI LAJI LIITON TOIMINTAAN STRATEGIAPÄIVITYS ETUTYÖ Yleiskatsaus Etutyön henkilöstö Kansallisen etutyön tulokset Uusi laji liiton toimintaan SLU-yhteisössä etutyö Huippu-urheilutyöryhmän työn tukeminen Kansainvälisen etutyön tulokset Etutyö Euroopassa Etutyö kansainvälisessä liitossa VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Yleistä Liiton järjestämät kilpailut Lisenssit Kilpailutulokset ja ranking Kalpa Seniorit Juniorit ja kadetit Minijuniorit Säilä Floretti Veteraanit KOULUTUSTOIMINTA SML:n Vuosikertomus

3 12. SÄÄNTÖ- JA TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminta Tuomarikoulutus Säännöt SEURATOIMINTA ANTIDOPINGTOIMINTA TIEDOTUSTOIMINTA PYÖRÄTUOLIMIEKKAILU MIEKKAILUN HISTORIA SUOMESSA TALOUSTOIMINTA Oikeudenkäynti liiton varoihin liittyen KIITOKSET Liite 1: Arvokilpailutulokset vuodelta Liite 2: Kansallinen ranking Liite 3: ARVOKILPAILUISSA MENESTYNEIDEN PALKITSEMINEN Liite 4: Aktiivit tuomarit Liite 5: Liiton strategia KANSIKUVA: Liiton 80v Juhlakilpailun finaalit Vantaan Energia Areenalla Kilpailu oli osa Olympiakamppailutapahtumaa ja toteutettiin yhteistyössä Ylioppilasmiekkailijoiden kanssa. SML:n Vuosikertomus

4 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 menestymistä ja uuden mahdollistamista Liiton strategia (kilpailumenestys näkyvyys harrastajamäärien kasvu) on osoittautunut kestäväksi ja toimivaksi. Vuoden 2011 aikana sitä edelleen tarkennettiin ja määriteltiin miten liitto tulee saavuttamaan tavoitteensa. Liiton kannustaviin arvoihin nostettiin yhteisöllisyys ja yhteistyö. Kilpailumenestyksen alueella saavutimme historiamme ensimmäisen junioreiden arvokisamitalin, Alexander Lahtisen saavuttaessa pronssia maailmanmestaruuskisoissa. Myös näkyvyydessä ylitimme asettamamme tavoitteet merkittävimpänä olympiakamppailutapahtuman huomattava näkyvyys valtakunnallisissa medioissa. Harrastajamäärien osalta emme edenneet yhtä voimakkaasti kuin edellisinä vuosina. Tämän korjaamiseksi valmistelimme seuratoiminnan kehityspolun, jonka mukaisesti kasvatamme seurojen harrastajamääriä. Vuoden 2011 aikana valmistauduimme nykyaikaisen 5-ottelun lisäämiseksi liiton toimintaan ja nykyaikainen 5-ottelu tuli mukaan liittoomme Kyseisellä toimenpiteellä on keskeinen merkitys lajiemme toimintaedellytyksien vahvistajana. Menestyneen ja pitkäjänteisen liiton etutyön tuloksena valtionavustuksemme on viisinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Tulorahoituksemme on tämän ansiosta vihdoin samalla tasolla kuin muissa pohjoismaissa ja mahdollistaa kestävän menestyksen luomisen. Edustamme perinteisiä lajeja, joiden säännöt ovat muuttuneet vuosikymmenien osalta merkittävästi, mutta perusteet ovat säilyneet samoina. Lajit ovat kehittäviä, monipuolisia ja kaikenikäisille sopivia liikuntaharrastuksia, joita on mahdollista harrastaa kuntoillen, kilpaillen tai huippu-urheilutavoittein. Vuosi 2011 oli liiton 80-vuotisjuhlavuosi ( ) ja juhlaa vietettiin työn merkeissä järjestämällä liiton 80v juhlakilpailut osana Olympiakamppailutapahtumaa Vantaan Energia Areenalla. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä neljän muun kamppailulajin (judo, nyrkkeily, paini ja taekwondo), Olympiakomitean, SLU:n ja YLE:n kanssa. Miekkailun ja 5-ottelun iloa toivottaen, Kalle Laine puheenjohtaja Lena Tallroth-Kock Toiminnanjohtaja SML:n Vuosikertomus

5 2. HALLINTO 2.1. Luottamushenkilöstö ja työryhmät Liiton puheenjohtajana toimi vuonna 2011 Kimmo Pentikäinen, varapuheenjohtajina Marja-Liisa Someroja ja Terho Mustonen Hallitus Vuoden 2011 aikana hallitus piti 17 kokousta, joista 7 sähköpostin välityksellä. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Kimmo Pentikäinen puheenjohtaja 16/17 Marja-Liisa Someroja varapuheenjohtaja 16/17 Terho Mustonen, varapuheenjohtaja 16/17 Tommi Kosunen 17/17 Anssi Alanne 14/17 Jan Bade 13/17 Taneli Rautala 13/17 Teemu Tokola 9/17 Peter Grönholm 3/12 (erosi kesken kauden) 2.3. Työryhmät Valmennus- ja kilpailutyöryhmä: Tommi Kosunen, puheenjohtaja Jan Bade Lena Tallroth-Kock Petri Vammelvuo Velijussi Kyllijoki Ivan Blagoev Koulutustyöryhmä: Teemu Tokola, puheenjohtaja Marja-Liisa Someroja, varapuheenjohtaja Tero Hakkarainen, nuorten koulutusvastaava Petri Vammelvuo Seppo Lauhio Anssi Alanne Lisäksi työryhmän toiminnassa on mukana Reeta Alanko, ohjaajakoulutusvastaava Taloustyöryhmä: Terho Mustonen, puheenjohtaja Kimmo Pentikäinen Marja-Liisa Someroja Lena Tallroth-Kock Sääntö- ja tuomarityöryhmä: Peter Grönholm/Terho Mustonen, puheenjohtaja Kimmo Puranen Katri Savolainen Ismo Hokkanen SML:n Vuosikertomus

6 Mika Roman/Marika Mänttäri Veteraanityöryhmä: Peter Grönholm/Jan Bade, puheenjohtaja Tiedotustyöryhmä Sanni Myllyaho, puheenjohtaja Mika Roman Jouko Pakarinen Lena Tallroth-Kock Palkitsemistyöryhmä: Jan Bade, puheenjohtaja Marja-Liisa Someroja Nils-Robert Sjöblom Historiikkityöryhmä: Ilkka Seppänen, puheenjohtaja Jan Bade Nils-Robert Sjöblom Markku Varjo Dick Lundell Pyörätuolimiekkailutyöryhmä: Ilkka Seppänen, puheenjohtaja Ivan Blagoev Samuel Tokola Seuratyöryhmä: Marja-Liisa Someroja, puheenjohtaja Annika Fock Kimmo Puranen Arto Keskiniva Ilari Saarinen Kalle Laine Lisäksi työryhmän toiminnassa mukana Meri-Maaria Eloranta sinettiseuravastaavana Tiedotustyöryhmä: Sanni Myllyaho Mika Roman Jouko Pakarinen Lena Tallroth-Kock Kilpailujen järjestämistyöryhmä Taneli Rautala, puheenjohtaja Antidopingvastaava: Timo Arpiainen Aselajivastaavat: Kalpa: Tommi Kosunen (miehet), Petri Vammelvuo (naiset) Floretti: Anna Leppävuori Säilä: Mika Roman SML:n Vuosikertomus

7 2.4. Kanslia Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja muodostavat kanslian, joka kokoontui säännöllisesti ja teki tarvittavat toimivaltuuksien rajoissa olevat päätökset liiton toimintaan liittyen silloin, kun hallitus ei olut kokoontuneena Toimihenkilöstö ja toimitilat Liiton toiminnanjohtajana on toiminut Lena Tallroth-Kock. SLU-lajipalvelutoimiston Taneli Tiilikainen, ja Pauliina Salonen ovat lisäksi hoitaneet liiton juoksevia asioita liittyen mm. lisenssi- ja rekisteriasioihin sekä puhelinneuvontaan. Marika Mänttäri palkattiin Sportti työllistää tuella määräaikaiseen työsuhteeseen Marikan pääasialliset työtehtävät liittyivät Your Move -hankkeen miekkailuosuuden suunnitteluun ja toteutukseen mutta hän ehtii myös auttamaan liiton toimistotöiden kanssa. Suomen Miekkailuliiton hallinnollinen toiminta keskittyi alkuvuoden SLU-lajipalvelutoimistoon. Elokuusta alkaen liitto on vuokrannut toimiston SLU-talon kolmannesta kerroksesta. Liiton kalustoa säilytetään sekä Töölön Kisahallissa että Käenkujan 6:n varastotilassa Helsingissä Tilintarkastaja ja kirjanpito Liiton varsinaisina tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Juha Nenonen, KHT Liiton kirjanpitoa on alkuvuosi 2011 hoidettu SLU:n toimesta alkaen SLU siirsi taloushallinnon toiminnot Rantalainen Oy:lle. Loppuvuodesta 2011 valmisteltiin uuden taloushallintajärjestelmän, selainpohjaisen Netvisor-ohjelmiston käyttöönottoa alkaen Liiton johtosääntö Liiton johtosäännön laatiminen aloitettiin vuoden aikana, työ jatkuu vuonna Uusi kalusto Liitto sai FIE:ltä kalustotukea USD arvosta. Tuella hankittiin 2 kevytmattoa, 6 kelaa ja välijohtoja. Liitto osti myös pienen erän kiinalaisia alkeiskurssivarusteita. 3. KOKOUKSET, TILAISUUDET, EDUSTUKSET, HUOMIONOSOITUKSET 3.1. Kokoukset Liittokokouksia pidettiin kaksi: kevätkokous ja syyskokous Hallitus kokoontui 16 kertaa ja työryhmät tehtäviensä mukaan. Hallitus lisäsi etätyöskentelyvälineiden käyttöä ja käytti aktiivisesti virtuaalineuvotteluvälineistöä kokouksissaan ja niiden valmistelussa. Hallituksen strategiapäivät pidettiin Solvallan Urheiluopistolla Espoossa Liiton järjestämät seminaarit, tilaisuudet ja koulutukset Keskustelutilaisuus edustusmiekkailijoille, Helsinki Keskustelutilaisuus liittyen liiton varojen kavallukseen, Helsinki Kalpaleiri edustusmiekkailijoille Solvallassa SML:n Vuosikertomus

8 Valmentajakoulutusleiri, Piispala Miekkailunohjaus II: Pariharjoittelu, Turku Alkeiskurssiohjaajakoulutus, Joensuu Tuomariseminaari, Espoo Tuomariseminaari, Helsinki Tuomariseminaari, Turku 3.3. Edustukset Kansalliset ja kansainväliset edustukset Pentikäinen Kimmo Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen Kansainvälisen Miekkailuliiton promootiovaliokunnan jäsen Euroopan Miekkailu-Unionin promootiovaliokunnan jäsen Someroja Marja-Liisa Euroopan Miekkailu-Unionin hallituksen jäsen Euroopan Miekkailu-Unionin naiskomission puheenjohtaja SLU:n viestintävaliokunnan jäsen Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan varajäsen Euroopan veteraanien liiton EVFC varapuheenjohtaja Takala Roope Pohjoismaisen Miekkailu-Unionin kilpailuvaliokunnan jäsen SLU:n Kansainvälisten asioiden valiokunnan jäsen SLU:n Vaikuttamisvaliokunnan jäsen (pienliittojen edustaja) Pihkala Jaana Kansainvälisen Miekkailuliiton kurinpitovaliokunnan jäsen Bade Jan Euroopan Miekkailu-Unionin veteraanivaliokunnan varajäsen Tallroth-Kock Lena Pohjoismaisen Miekkailu-Unionin hallituksen jäsen Laine Kalle SLU:n seuratoiminnan tulevaisuus 2020 neuvottelukunnan jäsen Hirvonen Jarmo Urheilun oikeusturvalautakunnan puheenjohtaja alkaen Liiton osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin kokouksiin 2011 Kimmo Pentikäinen Olympiakomitean valtuuskunnan kokous, Helsinki Euroopan Miekkailu-Unionin yleiskokous Sheffield, Englanti Kansainvälisen Miekkailuliiton promootiovaliokunnan kokous, Sheffield, Englanti Kansainvälisen Miekkailuliiton yleiskokous Philadelphia, Yhdysvallat Olympiakomitean ylimääräinen kokous, Helsinki Olympiakomitean valtuuskunnan kokous, Helsinki SML:n Vuosikertomus

9 Lena Tallroth-Kock Pohjoismaisen Miekkailu-unionin kongressi,riika SLU:n ja OKM:n Järjestöpäivät, Naantali SLU:n syyskokouspäivät, Seinäjoki SLU:n pienlajiliittojen kevätkohtaaminen SLU:n pienlajiliittojen syyskohtaaminen, jossa Tallroth-Kock kertoi miekkailun ja 5- ottelun toimintojen yhdistämisprosessista Marja-Liisa Someroja: ,SLU:n kv. valiokunnan kokous, jossa Someroja kertoi miekkailun parissa tekemästään kv. työstä. Roope Takala oli organisoinut tapaamisen SLU:n viestintävaliokunnan kokous Osallistui ensimmäiseen tasa-arvo-ohjelmaa valmistelevaan kokoontumiseen SLUtalolla, liikunnan tasa-arvon aamukahveille, sekä tasa-arvopäivään Säätytalolla Helsingissä Euroopan Miekkailu-Unionin hallituksen (Comex) kokous, Sheffield Englanti Euroopan Miekkailu-Unionin yleiskokous Sheffield, Englanti SLU:n ja OKM:n Järjestöpäivät, Naantali Euroopan Veteraanien Miekkailuliiton kokous, Henin Beaumont (osallistui EVFC:N varapuheenjohtajan ominaisuudessa) Sinettiseuraseminaari, Helsinki Sirpa Lundgren Euroopan Veteraanien Miekkailuliiton kokous, Henin Beaumont Roope Takala: , ja : SLU:n kv. valiokunta: SLU:n vaikuttamisvalikunta Laine Kalle SLU:n seuratoiminnan tulevaisuus 2020 neuvottelukunnan kokous Muut kansainväliset tehtävät Kimmo Pentikäinen toimi Kansainvälisen Miekkailuliiton nimeämänä tarkkailijana. Coupe Akropolis MC-kilpailu, Ateena, Kreikka Taneli Rautala osallistui FIE:n valmentajakoulutukseen Budapestissa Kimmo Puranen toimi EFC:n kutsumana arvokilpailutuomarina Klagenfurtin kadettien EMkilpailuissa ( ) sekä senioren Sheffieldin EM-kilpailuissa ( ) Euroopan Miekkailu-Unionin Competition Workshop Sheffieldissä: Marja-Liisa Someroja toimi koulutuksen koordinoijana. Minna Lehtola (OMS) osallistui Suomesta Huomionosoitukset Katterin Miekka Katterin Miekka luovutettiin liiton kevätkokouksessa toiminnanjohtaja Lena Tallroth-Kockille tunnustuksena esimerkillisesti hoidetusta liiton taloudesta, edunvalvonnasta sekä merkittävästä panoksesta uuden lajin saamiseksi liiton toiminnan piiriin Vuoden 2011 parhaat Liiton syyskokouksessa palkittiin seuraavasti: Vuoden miekkailija: Alexander Lahtinen SML:n Vuosikertomus

10 Perustelut: Junioreiden MM-pronssi Jordanian MM-kisoissa huhtikuussa Lahtinen sai vuodeksi haltuunsa ikuisesti kiertävän rapier-miekan ja muut palkitut tunnustukseksi liiton plaketin Vuoden valmentaja: Peeter Nelis. Perustelut: Oppilaan Alexander Lahtisen saavuttama junioreiden MM-pronssi Jordanian MM-kisoissa huhtikuussa Vuoden miekkailuseura: Habda ry. Perustelut: Seuran aktiivinen juniorityö ja hyvin järjestetyt junioreiden kalvan SM-finaalit kauppakeskus Kampissa. Kuvassa vasemmalta syyskokouksessa palkitut: Alexander Lahtinen, Peeter Nelis, Annika Foock (Habda ry:n pj.) sekä liiton puheenjohtaja Kimmo Pentikäinen Mitalikahvit ja onnittelutilaisuudet Alexander Lahtisen MM-mitalikahvit järjestettiin SLU-talolla. Kaikkien aselajien vuoden 2011 PM-mitalien kunniaksi järjestettiin yhteiset mitalikahvit Maunulan Liikuntahallissa floretin SMkilpailujen yhteydessä Liitto kunnioitti huomionosoituksella seuraavia merkkipäiviä Nils-Robert Sjöblom v Kurt Lindeman v Helsingin Nykyaikaiset 5-ottelijat 60v (juhla ) Sinetin luovus Suomen Miekkailuliiton ensimmäinen Nuoren Suomen Sinetti luovutettiin floretin PMkisojen yhteydessä pidetyssä iltatilaisuudessa Oulun Miekkailuseuralle. Sinetin luovutti OMS:n puheenjohtajalle Tanja Tammimiehelle liiton toiminnanjohtaja Lena Tallroth-Kock Arvokilpailuissa menestyneiden palkitseminen Syysliittokokouksessa päätettiin arvokilpailuissa menestyneiden urheilijoiden ja heidän valmentajiensa palkitsemisesta alkaen (ks. liite 3). 4. YHDISTYSSÄÄNNÖT Liiton yhdistyssäännöt muutettiin niin että 5-ottelu otettiin mukaan liiton toimintaan alkaen. Patentti- ja rekisterihallitus ennakkotarkasti säännöt ja liiton kevätliittokokous hyväksyi ne PRH rekisteröi uudet säännöt voimaan jonka jälkeen liiton uusi nimi on Suomen Miekkailuja 5-otteluliitto Finlands Fäkt- och 5-kampsförbund ry. SML:n Vuosikertomus

11 5. LIITON JÄSENSEURAT VUONNA 2011 Miekkailuliiton jäsenseurat , yhteensä 21 kpl: Allez Keski-Suomi Espoon Miekkailijat HABDA Helsingin Miekkailijat Helsingin Nykyaikaiset 5-ottelijat Hämeenlinnan seudun Miekkailijat Kalpaveljet Karjalan Kalpa Kuopion Miekkailijat Kymen Miekkailijat Miekka-Miehet Mikkelin Miekkailijat Oulun Miekkailuseura Porvoon Miekkailijat Pyhän Olavin Miekkailijat Rovaniemen Miekkailijat Saimaan Säilät Tapanilan Erä/miekkailujaos Turun Miekkailijat Vaasan Miekkailijat Ylioppilasmiekkailijat 6. LIITON JÄSENYYDET Suomen Miekkailuliitto Finlands Fäktförbund ry on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU), Kansainvälisen Miekkailuliiton (FIE), Euroopan Miekkailu-unionin (EFC), Euroopan Veteraanimiekkailukomitean (ECFC), Pohjoismaisen Miekkailu-unionin (NFU) ja Nuoren Suomen jäsen sekä kuuluu Suomen Olympiakomiteaan. 7. UUSI LAJI LIITON TOIMINTAAN Vuoden 2010 aikana liitto valmisteli uuden lajin, nykyaikaisen 5-ottelun lisäämistä liiton toimintaan. Vuoden vaihteessa toiminnanjohtaja toteutti toivotut seurakäynnit, joiden yhteydessä hän kertoi yhdistymissuunnitelman taustoista sekä pienten lajien yhdistymisen tuomista eduista. Liiton kevätliittokokouksessa miekkailuseurat hyväksyivät äänin 39-5 nykyaikaisen 5- ottelun lisäämisen mukaan liiton toimintaan sekä siihen liittyvän sopimuksen 5-otteluliiton kanssa. Kokous hyväksyi myös liiton sääntömuutoksen liittyen uuden lajin lisäämiseen liiton toimintaan. Sopimus astuu voimaan vuoden 2012 alussa. Yhdistymispäätöksen jälkeen liitto laati OKM:lle erityisavustushakemuksen toiminnan valmistelua varten (toiminnanjohtajan palkkakulut, matkakulut seurakäynteihin liittyen, toimiston vuokrakulut sekä viestinnän ja IT-infran projektikuluja jne.). OKM myönsi liitolle euron erityismäärärahan. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin SLU-talolla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa paikalla oli myös tiedotusvälineiden edustajia. SML:n Vuosikertomus

12 Kuva: Suomen Miekkailuliiton puheenjohtaja Kimmo Pentikäinen ja Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liiton puheenjohtaja Jukka Pakarinen allekirjoittavat liittojen yhdistymissopimuksen TV-kameran todistaessa historiallista tapahtumaa Hallituksen kokouksessa nimettiin työryhmä valmistelemaan toimintojen yhdistämistä. Työryhmään valittiin Jan Bade (pj.), Taneli Rautala, Pekka Santanen, Jouko Pakarinen ja Heidi Walli. 8. STRATEGIAPÄIVITYS Hallitus valmisteli strategian päivitystä strategiapäivillään yhdessä Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liiton kanssa Solvallassa syyskuussa ja lähetti alustavan esityksen lausuntoa varten seuroille. Lopullinen versio vahvistettiin liiton syyskokouksessa Aikaisempi strategia todettiin kestäväksi ja toimivaksi - sitä kuitenkin tarkennettiin ja määriteltiin miten liitto tulee saavuttamaan tavoitteensa. Liitto täydensi lisäksi strategisia tavoitteita vuoteen 2015 ja 2020 mennessä lajiemme työllistävän vaikutuksen tavoitteilla. Liiton kannustaviin arvoihin nostettiin yhteisöllisyys ja yhteistyö. 9. ETUTYÖ 9.1. Yleiskatsaus Vuonna 2011 liitto menestyi strategian mukaisesti. Etutyössä painopisteenä oli kansallinen etutyö, jonka vaikuttavuus arvioitiin suurimmaksi strategian toteuttamisen näkökulmasta. Etutyö sisälsi siten erityisesti toimenpiteitä joilla pyrittiin turvaamaan seurojen jäsenten määrän kasvaminen, huippuurheilijoiden harjoitusolosuhteiden kehittäminen ja lajiemme piirissä työskentelevien ammattilaisten määrän lisääminen. Liiton valtiontuen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Tämä johtuu osittain liiton toiminnan laajenemisesta ja osittain aikaisemmasta tilanteesta jossa liiton saaman tuen määrä ei vastannut vastaavien olympiakamppailulajien saamaa tukea. Varmistaakseen liiton valtiontuen myönteisen kasvun myös tulevaisuudessa siten että se kuvastaa liiton toiminnan kasvua ja laadullista kehittymistä - keskeiseksi teemaksi muodostui vuoden 2011 etutyössä toimenpiteet uuden lajin tuomiseksi liiton toimintaan. Liikuntalain valmistelu ja muutokset suomalaisen liikunnan ja urheilun toiminnassa tukivat toimenpiteitä, joiden mukaisesti liiton tulee merkittävästi kasvattaa toimintaansa turvatakseen toimintaedellytykset ja strategian toteutumisen. Liitto vei päätökseen edellisenä vuonna valmistellun toimenpiteen nykyaikaisen 5-ottelun lisäämiseksi mukaan liiton toimintaan yhteistyössä Suomen Nykyaikaisen 5-otteluliiton sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Neuvottelujen taustalla oli Opetus- ja kulttuuriministeriön halu tukea toiminnallisesti vahvempia liittoja. Siksi se kannusti liittoja tutkimaan eri vaihtoehtoja siten, että aikaansaataisiin urheilutoiminnan laadun SML:n Vuosikertomus

13 ja ammattimaisuuden lisäämistä. Ministeriössä uskottiin vahvasti suurempien yksiköiden tuomaan voimaan ja tästä syystä ministeriö myös esitti kohdentavansa valtionavustuksia erityisesti lajitoimintojen yhdistämiseksi lisäämällä niiden liittojen valtionavun määrää merkittävästi, jotka edesauttavat tätä suuntausta. Huomioitavaa on siis, ettei ministeriön kannustus lajien toiminnan yhdistämiseksi liittynyt vuonna 2011 julkisten rahojen säästöön eikä ministeriö pakottanut liittoja yhdistymään. Päinvastoin, ministeriö halusi vahvistaa kansalaistoimintaa ja kanavoida liikunnan kansalaistoimintaan osoitettua määrärahalisäystä muun muassa lajitoimintojen yhdentymisprosessien tukemiseen. Uuden lajin lisääminen liiton toimintaan edisti siten liiton strategisia tavoitteita. Liitolle on luonteva tavoite nostaa pitkällä aikavälillä valtion toiminta-avustus euroon lisäämällä harrastajiensa määrää strategian mukaisesti. Kyse ei ole pelkästään lineaarisesta ja orgaanisen kasvun tavoitteen toteutumisesta. Pienelle liitolle ensimmäisen päätoimisen työntekijän palkkaaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen ammattimaisena toimintana on kriittinen tekijä ja samalla myös kiihdyttää toiminnan kasvua. Tässä tavoitteessa liitto onnistui erinomaisesti vuonna Samaan kasvuun pääseminen orgaanisesti olisi vienyt huomattavasti enemmän aikaa. KUVA 1: Valtion toiminta-avustuksien nousu vuosina Kuvassa 1 nähdään liiton toiminta-avustuksen kehitystä suhteessa lajiliitoille myönnettyjen avustusten kehittymiseen ja myönnetyn avustuksen keskiarvoon. Vertailulukuna on käytetty vuoden 2001 avustusta euroiksi muutettuna. Menestyneen etutyön tuloksena liiton valtionavustus viisinkertaistui vuodesta 2004 vuoteen KUVA 2: Valtion toiminta-avustus suhteessa avustusten keskiarvoon SML:n Vuosikertomus

14 Tarkasteltaessa liiton saamaa valtion tukea suhteessa lajiliittojen saamaan keskimääräiseen toimintaavustukseen ( euroa) vuonna 2012, voidaan todeta että liiton saama tuki on tällä hetkellä vieläkin selkeästi alhaisempi kuin lajiliitoilla keskimäärin. Pohjoismaissa valtion tuki miekkailulle ja 5-ottelulle on kyseisten lajiliittojen merkittävin toiminnan rahoituksen lähde. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että yhä edelleen liiton kannattaa kehittää jossain määrin muita tulonlähteitä, jotka tosin ovat jo tällä hetkellä hyvällä tasolla verrattuna muihin pohjoismaihin (katso kuva 3). KUVA 3: Tulolähteet pohjoismaisilla miekkailuliitoilla (%) Voidaan arvioida että valtion tuki liitolle vuonna 2012 on keskimääräistä pohjoismaista tasoa. Lisäksi tarkasteltaessa tukea suhteessa harrastajamääriin, voidaan esittää, että Suomessa valtion myöntämä lajituki, joka on ensisijainen resurssi olympiamenestyksen turvaamiseksi, on enintään välttävällä tasolla suhteessa muihin pohjoismaihin. (katso kuva 4). KUVA 4: Miekkailun tulonlähteet eri Pohjoismaissa 9.2. Etutyön henkilöstö Toiminnanjohtaja Tallroth-Kock toimi keskeisesti liiton etutyössä vastaten etutyöhön liittyvistä toimenpiteistä etenkin SLU-yhteisön suuntaan, sekä siihen liittyvien hankkeiden koordinoimisesta. Lisäksi toiminnanjohtaja edusti liittoa useissa kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa sekä edisti liiton kansainvälistä etutyötä. SML:n Vuosikertomus

15 Puheenjohtaja Pentikäinen vastasi etutyön strategiasta, kansainvälisissä kokouksissa edustamisesta, kansainvälisten kisojen tarkkailusta ja miekkailun kansainvälisen tunnettavuuden edistämisestä Kansainvälisen Miekkailuliiton promootiovaliokunnassa. Varapuheenjohtaja Someroja toimi Euroopan Miekkailu-unionin hallituksessa ja vastasi lisäksi johtamansa kansainvälisen valiokunnan kautta Euroopassa miekkailun tasa-arvotyöstä. Kalle Laine toimi SLU:n seuratoiminnan tulevaisuus 2020-neuvottelukunnassa. Roope Takala edusti SLU:n kansainvälisessä valiokunnassa ja Jaana Pihkala kansainvälisen liiton kurinpitovaliokunnassa. Valmennus- ja kilpailutyöryhmän puheenjohtaja Kosunen vastasi etuyöhön liittyen yhteistyöstä Huippu-urheilutyöryhmän kanssa Kansallisen etutyön tulokset Liitto on osallistunut viime vuosina erittäin aktiivisesti SLU-yhteistön toimintaan. Kyseisen toiminnan tulokset ja edut jäsenseuroille tuloutuvat välillisesti ja siten niiden vaikutuksia ei voida täysin kattavasti arvioida vuositasolla, mutta voidaan perustellusti arvioida että niiden vaikutukset ovat olleet erittäin merkittäviä. Menestyneen etutyön tuloksena liiton valtionavustus on viisinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Uusi laji liiton toimintaan Vuoden 2011 aikana liitto valmisteli uuden lajin, nykyaikaisen 5-ottelun lisäämistä liiton toimintaan. Keväällä toiminnanjohtaja esitteli muutosten vaikutuksia seurojen toimintaan seurakäyntien yhteydessä ja lopulta maaliskuussa 2011 Miekkailuliiton ja Nykyaikaisen 5-otteluliiton yleiskokoukset hyväksyivät lajien toimintojen yhdistämisen edistääkseen kummankin lajin kehittymistä Suomessa. Tämä mahdollisuus toteutui, kun liitot solmivat sopimuksen, jolla suomalainen miekkailu ja 5-ottelu lajeina yhdistävät toimintansa ja nykyisen Miekkailuliiton toimintaan liitetään lajina nykyaikainen 5-ottelu Liitto sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä eritysavustusta yhteistoiminnan käynnistämiseen, jonka avulla pidettiin mm. yhteinen strategiakokous, jossa kirjattiin uudelle liitolle yhteiset kasvutavoitteet. Vuoden 2011 aikana uuden lajin tuleminen mukaan toimintaan näkyi lisäksi uutena lisenssinä, liiton vuoden 2012 valtionapuhakemuksessa sekä vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmassa SLU-yhteisössä etutyö Liiton edustajat ovat pitäneet vuoden 2011 aikana aktiivisesti yhteyttä SLU:n asiantuntijoihin ja johtoon edistääkseen laaja-alaisesti liikuntajärjestöjen toimintaa Suomessa sekä saamalla konsultointia liiton toimintaan. Liitto osallistui SLU:n jäsenjärjestöjen yhteisen arpajaisyhteisön perustamiseen SLU on jo pitkään toiminut seurojen varanhankintaan kehitetyn Lumilyhtyarpa -projektin tukijana. Nyt vuorossa on liittojen varainhankintaan kehitetty konsepti, tavara-arpajaiset, joka perustuu ruotsalaisen Miljonlotteriet - konseptiin. Syksyllä SLU:n syyskokouksessa päätettiin viidestä SLU-yhteisön yhteisestä valinnasta, joilla pyritään visio 2020:teen. Liitto kannatti ja ratifioi kyseiset valinnat. Nuori Suomi myönsi tukea liiton Sateliittiseurahankkeelle. Tuki liittyy lasten ja nuorten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Kyseisen tukimuodon yleistavoitteena on tukea lajiliittoja lasten ja nuorten urheilun kehittämisessä omassa lajikulttuurissaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on urheiluseura-toiminnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen. Seuratukea saivat kolme miekkailuseuraa: Turun Miekkailijat, Rovaniemen Miekkailijat ja Mikkelin Miekkailijat. SML:n Vuosikertomus

16 Sportti työllistää -hankkeeseen liittyen palkattiin Marika Mänttäri Your Move -hankkeen vetäjäksi. Määräaikainen työsuhde tukipäätöksen mukaisesti kesti marraskuusta 2010 kesäkuuhun Your Move -suurtapahtuma järjestettiin Olympiastadionin ympäristössä ajalla Tapahtuma jakaantui sport-viikonloppuun ja sen jälkeen koululaispäiviin, joista edellisessä oli eli lajien harrastajia leirien tai kisojen merkeissä ja jälkimmäisessä koululaisryhmiä. Lisäksi tapahtumaan myytiin pääsylippuja kaikenikäisille. Tapahtuman kävijät pääsivät kokeilemaan miekkailua Töölön Kisahallissa ja miekkailu tuli myös ulos Kisahallin saleista tapahtuman päälavalle, jossa esiteltiin miekkailua lähes päivittäin. Liitto järjesti Yhdessä neljän muun olympiakamppailulajin kanssa yhteisen kisatapahtuman. Tapahtuma onnistui erinomaisesti ja yli odotusten. Olympiakamppailulajien yhteistapahtuma oli merkittävä edistysaskel strategiamme kolmannella osa-alueella - näkyvyydessä. Miekkailu sai televisionäkyvyyttä reilusti enemmän kuin ennakkokaavailuissa oli suunniteltu. Liiton kannattaa jatkaa hyvää yhteistyötä muiden olympiakamppailulajien kanssa myös tällä alueella edistääkseen yhteisiä etutyön tavoitteita Huippu-urheilutyöryhmän työn tukeminen Liitto tuki kansallista huippu-urheilutyöryhmän toimintaa, joka antoi väliraportin marraskuussa Liiton arvion mukaan huippu-urheilun kannalta on tärkeää, että jatkossa tuki ja valmentautuminen pyritään rakentamaan mahdollisimman paljon valmennettavan huippu-urheilijan ehdoilla ja kyseisen urheilijan erityistarpeet huomioiden. Tällä tavalla pystytään todennäköisesti hyödyntämään tehokkaammin käytettävissä oleva sekä taloudellinen että tiedollinen tuki. Liitolla tulee jatkossakin olla tärkeä rooli juniori- ja harrastetoiminnan kehittämisessä. Huippuurheilussa liiton rooli on koordinoida ja suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti ja kehittää koko Suomen miekkailu ja 5-otteluympäristöä niin, että täältä on mahdollista nousta huippu-urheilijaksi myös edustamissamme lajeissa. Varsinkin tässä toiminnassa on yhteistyö eri lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa erittäin tärkeässä roolissa. Pienten liittojen ei ole kannattavaa, eikä edes mahdollista yrittää kehittää kaikkia asioita itsekseen. Mikäli huippu-urheilun tukemisessa siirrytään jatkossa horisontaalimpaan malliin, jossa tuki kohdistuu vielä suoremmin urheilijalle, tulee liiton kuitenkin koordinoida ja olla tietoinen huippu- urheilijoiden valmentautumisesta ja suunnitelmista. Liiton on myös huolehdittava erilaisten tuki- ja valmentautumismahdollisuuksien tiedottamisesta urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Valmennusosaamisen kehittäminen ja jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen tekemällä yhteistyötä muiden lajiliittojen ja Olympiakomitean kanssa on pienille lajiliitoille ehdottoman tervetullut toimintamalli. Tämän mahdollistamiseksi vaaditaan kuitenkin selkeää johtajan roolia Olympiakomitealta, jotta toiminta saadaan käynnistymään ilman, että lajiliitot alkavat itse keksimään omia toimintamallejaan. Vaikka huippu-urheilu on näiden ehdotusten pääasiallisena kehityskohteena, ei tule unohtaa, että suomalaisessa urheilussa kaikki pohjautuu seuroissa tapahtuvaan junioritoimintaan. Tämän toiminnan edellytykset eivät saa vaarantua, vaan niitäkin tulee parantaa samalla. Yleinen valmennuksen kehittäminen ja yhteistyö seurojen ja lajiliittojen välillä kehittää myös juniorityön laatua jatkossa. Liitto on valmis osallistumaan huippu-urheilutyöryhmän esittämään muutosprosessiin. Jotta tasaarvoinen tukipolitiikka ja yhteistyö eri lajiliittojen välillä saadaan toimimaan, on Olympiakomitean otettava selkeä rooli järjestelmän kehittämisessä. SML:n Vuosikertomus

17 9.4. Kansainvälisen etutyön tulokset Samoin kuin kansallisessa etutyössä, myös kansainvälisessä etutyössä toiminnan painopisteenä on ollut aktiivinen ja monipuolinen osallistuminen yhteisön toimintaan painottaen liiton strategisia tavoitteita. Kansainvälisen miekkailuyhteisön vakaa tilanne ja suotuisat olosuhteet suomalaiselle miekkailulle vahvistivat tarkastelukaudella painopisteen säilyttämistä kansallisessa etutyössä. Konkreettisina tuloksina liitto sai tukea kansainväliseltä miekkailuliitolta valmentajakoulutukseen, junioreiden arvokisoihin osallistumiseen, kansainvälisiin kokouksiin osallistumiselle ja varustehankintaan. Liiton tuomarina Kimmo Puranen sai kutsun tuomariksi junioreiden ja senioreiden EM-kilpailuihin. Liiton puheenjohtaja Pentikäinen toimi Kansainvälisen Miekkailuliiton tarkkailijana Kreikassa Coupe Acropolis maailmancupissa Kansainvälisesti miekkailun tietoisuuden lisäämiseksi liitolla oli mahdollisuus osallistua Kansainvälisen Miekkailuliiton promootiovaliokunnan toimintaan, jonka jäsenenä on puheenjohtaja Pentikäinen. Valiokunta kokoontui Sheffieldissä, Iso-Britanniassa Etutyö Euroopassa Euroopan Miekkailu-unionin merkitys vuoden 2011 aikana on ollut edelleen vähäinen kansainvälisessä miekkailuyhteisössä. Osaltaan tähän vaikuttaa Kansainvälisen Miekkailuliiton entistä keskitetympi toiminta, toisaalta Euroopan Miekkailu-unionin laadullisesti heikko hallinto ja operatiivinen toiminta. Pohjoismaisen Miekkailu-unionin merkitys kansainvälisessä toiminnassa tulee jatkumaan lähinnä keskustelufoorumina Pohjoismaisten liittojen välillä. Ei ole todennäköistä, että kansallisten liittojen vahva organisoitunut yhteistoiminta tulee muodostumaan kyseisen organisaation kautta. Liiton edustaja osallistui myös Euroopan veteraanien miekkailuliiton kokoukseen. Kyseinen organisaatio yhdistettäneen osaksi Euroopan kattojärjestöä Etutyö kansainvälisessä liitossa Kansainvälisen Miekkailuliiton toiminnassa on viime vuosina korostunut yhä edelleen lajin tulevaisuuden varmistaminen osana Olympialiikettä. Tämän lisäksi kansainvälisen liiton keskipitkän aikavälin keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa että kaikilla kolmella lajilla on kummallakin sukupuolella sekä henkilökohtaiset että joukkuekisat Olympialaissa. Tällä hetkellä toteutetaan rotaatiota jonka mukaisesti yksi joukkuetapahtumaa jää pois Olympialaisista vuorollaan. Kansainvälinen Miekkailuliitto on merkittävästi lisännyt tulorahoitustaan, jonka lähteenä ovat liiton nykyisen puheenjohtajan Alisher Usmanovin vuosittaiset lahjoitukset. Tämä rahoitus on hajautunut erilaisina tukina operatiiviseen toimintaan ja kansallisille liitoille mm. kisoihin osallistumisen tukina. Kasvaneella tulorahoituksella ei ole vielä toistaiseksi kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta kansainvälisen liiton toiminnan laatuun, joskin mahdolliset tulokset ovat vaikutukseltaan mahdollisesti nähtävissä pitkävaikutteisina. Tarkastelujaksolla 2011 on edelleen havaittavissa Kansainvälisen Miekkailuliiton toiminnan demokratisoituminen. Puheenjohtajan ja hallituksen rooli ei ole yhtä merkittävä sääntömuutosten valmisteluissa ja yleiskokouksessa 2011 hyväksytyt sääntöuudistukset olivat suurimmalta osin kiitettävästi valmisteltuja aktiivisesti liiton valiokunnissa, joiden merkitys on siten korostunut. Vuoden 2011 aikana huomioitiin että mahdollista erityistä tarkastelua kansainvälisessä toiminnassa tulee vaatimaan vuoden 2012 vaalit ja että Kansainvälisen Miekkailuliitto tulee kaikilta osin sitoutumaan toiminnassaan noudattamaan Kansainvälisen Olympiakomitean eettistä ohjeistusta, jotka sisältävät mm. että puheenjohtajan vaaleihin liittyen ehdokkaiden tulee pidättäytyä laajoista ehdokkuutta edistävistä vaalimatkoista, puhumattakaan lahjonnasta, lahjojen antamisesta tai sellaisen lupaamisesta. SML:n Vuosikertomus

18 Puheenjohtaja Pentikäinen korosti puheessaan Kansainvälisen Miekkailuliiton kokouksessa Philadelphiassa, Yhdysvalloissa että miekkailuyhteisön on otettava realistisena vaaran mahdollisuutena että miekkailu voi jäädä Olympialaisten ulkopuolelle tulevaisuudessa, jos yhteisö ei toimi määrätietoisesti lajin uudistumiseksi nykyajan vaatimusten mukaisesti. Jotta mahdolliset riskit ja miekkailun mahdollisuudet voidaan mahdollisimman hyvin arvioida, olisi suositeltavaa että kansainvälisen Miekkailuliiton hallitus asettaa työryhmän valmistelemaan miekkailun tulevaisuusselontekoa - kattavaa tieteellistä raporttia siitä millä tavoin miekkailu kykenee uudistumaan ja olemaan merkittävä olympialaji yhä vuonna VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Yleistä Vuoden kohokohta oli ehdottomasti Alexander Lahtisen pronssimitali junioreiden MM-kisoissa. Junioripuolella vahva menestyksemme toivottavasti jatkossa siirtyy myös aikuisten puolelle ja nuorempia miekkailijoita kasvaa täydentämään menestystä myös tulevaisuudessa. Ainakin nuorten kalvassa on ollut erittäin aktiivinen osallistujajoukko sekä kotimaisissa että lähialueiden kansainvälisissä kilpailuissa. Tämä on erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta. Kotimaan kilpailujärjestelmiä on pyritty kehittämään, jotta saadaan tarpeeksi kovatasoisia kilpailuita ja toisaalta kaikille harrastajille sopivia mahdollisuuksia koetella taitojaan. Tärkeimpinä muutoksina Masters-sarjan sääntömuutokset ja aikuisten kansallisten kalpakilpailuiden jako kahteen eri kategoriaan. Nämä muutokset ovat aina kompromisseja eri asioiden välillä ja toivottavasti saamme kehityksen menemään koko ajan paremmin kaikkia palvelevaan suuntaan. Arvokilpailujen osallistumisrajoituksia kevennettiin ja joukkueenjohtajan tehtävänkuvausta tarkennettiin. Nämä muutokset selkeyttävät arvokisajoukkueiden valintaa ja toimintaa Liiton järjestämät kilpailut FIE-kilpailut Säilän Coupe de Nord sat. MC-osakilpailu Helsingissä yhteistyössä Ylioppilasmiekkailijoiden kanssa. Kilpailun johtaja: Teemu Lakkasuo Kupittaa Tournament sat. MC-osakilpailut kalvalla Turussa yhteistyössä Turun Miekkailijoiden kanssa. Kilpailun johtaja: Risto Kaski Young Lions MC-osakilpailu (kalpa pojat) Espoossa yhteistyössä Espoon Miekkailijoiden kanssa. Kilpailun johtaja Terho Mustonen. Kilpailussa oli ennätysmäärä osanottajia, 161 miekkailijaa 25 eri maasta. PM-kilpailut Floretin PM-kilpailut yhteistyössä Oulun Miekkailuseuran kanssa. Kilpailun johtaja: Risto Degerman SM-kilpailut Kalvan SM-kilpailut Helsingissä yhteistyössä pääkaupunkiseurojen edustajien kanssa. Kilpailun johtaja: Terho Mustonen Muut kilpailut Junioreiden Masters-finaali Helsingissä. Kilpailun johtaja: Lena Tallroth-Kock Liiton 80v Juhlakilpailu / Olympiakamppailutapahtuma Helsingissä ja Vantaalla. Kilpailun johtaja: Teemu Lakkasuo ja Lena Tallroth-Kock Lisenssit Kilpailukaudelle lunastettiin kansallisia kilpailijalisenssejä yhteensä 431 kappaletta ja FIE:n kv. kilpailulisenssejä 101 kappaletta (62 miestä, 39 naista). Harrastajalisenssejä lunastettiin 24 SML:n Vuosikertomus

19 kappaletta. Kilpailulisenssin liitto-osuus oli 40 euroa. Vuoden aikana valmisteltiin myös harrastajalisenssin järkevöittämistä Kilpailutulokset ja ranking Toimintakertomuksen liitteenä 1 on vuoden 2011 kunkin aselajin ja ikäsarjan SM-, PM-, EM- ja MM - kilpailutuloksia ja liitteenä 2 on vuoden 2011 lopun kansallinen ranking-tilanne. SM-kultamitalistit vuonna 2011: Ylhäältä vasemmalta: Catharina Kock, Anna Salminen, Lena Tallroth-Kock, Outi Supponen, Helea Tokola, Emmi Rydenfelt, Samuel Muir, Marja-Liisa Someroja, Lena Tallroth-Kock, Paula Soitiala. Alhaalta vasemmalta: Rasmus Mellanen, Pauli Lappalainen, Alexander Lahtinen, Teemu Tokola, Lauri Hirvelä, Mika Roman, Heikki Lihavainen, Jan Bade, Peter Grönholm, Leo Pekkala Kalpa Seniorit Vuoden pääkilpailut olivat EM-kilpailut Sheffieldissä (Suomen edustajat: Dennis Bade, Niko Vuorinen, Alexander Lahtinen, Jussi Korhonen, Suvi Lehtonen, Catharina Kock, Carolina Fusoni, Terhi Lumme ja Irene Enright) sekä MM-kilpailut Cataniassa (Suomen edustajat: Dennis Bade, Niko Vuorinen, Alexander Lahtinen, Kasper Roslander, Suvi Lehtonen, Catharina Kock, Irene Enright ja Anu Halinen). Parhaista arvokilpailutuloksista vastasivat Dennis Bade (EM 29.), Suvi Lehtonen (EM 53.), Catharina Kock (MM 53.). sekä Alexander Lahtinen (MM 56.). Shenzenin Universiadeihin osallistuivat Suvi Lehtonen, Niko Vuorien ja Paulus Tokola. Vuorinen sijoittui hienosti miesten kalpakilpailussa sijalle 18. Niko Vuorinen sijoittui U23 EM-kilpailuissa Venäjä Kazanissa sijalle 23. Kalvan MC-pisteille ylsi kauden aikana kolme naista ja viisi miestä. Miesten sparringharjoitusia jatkettiin edellisvuoden tapaan. Sparring järjestettiin vuoden aikana yhteensä 22 kertaa. Harjoituksia pidettiin Espoossa Espoon Miekkailijoiden salilla ja Helsingissä Helsingin Miekkailijoiden salilla. Naisten sparring järjestettiin Töölön Kisahallilla yhteensä 20 kertaa. Elokuussa järjestettiin Solvallassa leiri kalvan edustusmiekkailijoille (kadetit, juniorit ja seniorit) Juniorit ja kadetit Alexander Lahtinen teki suomalaista miekkailuhistoriaa sijoittumalla ensimmäisenä suomalasijuniorina MM-mitalille. Jordaniassa käydyissä MM-kilpailuissa Lahtinen saavutti alle 20v SML:n Vuosikertomus

20 sarjan MM-pronssia. Ivar Lönnberg puolestaan sijoittui hienosti seitsemänneksi alle 17-vuotiaiden EM-kilpailuissa Itävallan Klagenfurtissa. KUVA: Alexander Lahtinen: MM-pronssia Joraniassa hutikuussa 2012 Kalvan nuorten MC-pisteille ylsi kaudella junioria (7 poikaa ja 4 tyttöä). Parhaista MCtuloksista vastasi Catharina Kock sijoittumalla viidenneksi Kievin osakilpailussa ja seitsemänneksi Dijonin osakilpailussa sekä Verneri Vesterinen sijoittumalla Baselin osakilpailussa kahdeksanneksi. Kauden lopussa parhaat suomalaissijoitukset MC-pisteissä olivat Alexander Lahtinen 16. ja Catharina Kock 18. Euroopan Cadet Circuit -osakilpailuissa parhaiten menestyi tytöistä Anna Salminen sijoittumalla Klagenfurtin osakilpailussa sijalle 8, sekä pojista Pauli Lappalainen Mödlingenin osakilpailussa sijalle 14. PM-kilpailuissa Riikassa alle 17v PM-kultaa miekkaili Ivar Lönnberg ja PM-pronssia Selma Mustonen. 20v junioripoikien joukkue taisteli PM-hopeaa. Teemu Seeve ja Catharina Kock saivat myös vuonna 2011 Olympiakomitean nuorten huippuurheilutukea, 3200 eur (osa vakuutuksen muodossa) per henkilö. Lisäksi Teemu Seeve on saanut Opetus- ja Kulttuuriministeriön valmennus- ja harjoitteluapurahaa, yhteensä 7500 eur Minijuniorit Minijunioritoiminnan tavoitteena oli edelleen ei-kilpailevien minijuniorien sitouttaminen lajiin ja kivan porukkafiiliksen vahvistaminen. Kauden päätapahtuman, jo perinteisen Espoossa järjestettävän Junioreiden Suurkilpailun lisäksi vakavampaa kilpailua käytiin myös Masters-sarjassa ja varsinkin sen finaalissa. Vähemmän totista, mutta vähintään yhtä mukavaa kilpailutoimintaa harrastettiin erilaisissa muissa minijunioriturnauksissa. Saimaan Säilien perinteinen Asinsaaren kesäleiri järjestettiin Lappeenrannassa. Myös muilla seuroilla on edelleen ollut vilkasta toimintaa minijunioreille, mikä onkin erittäin tärkeää koko toiminnan kannalta Säilä Vuoden 2011 merkittävin positiivinen muutos oli, että harrastajat ovat muuttuneet selkeästi nuoremmiksi. Turussa pidetyissä SM-kisoissa järjestettiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1994 poikien alle 20-vuotta SM-sarja. Säilän harrastus on vakiintunut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Erityisesti Turussa on vahvaa säilä-osaamista. Nuoren sukupolven esiinmarssi näkyi myös kansainvälisissä tuloksissa, ks. liite 1. SML:n Vuosikertomus