KESÄRENGASTUTKIMUS

Transkriptio

1 KESÄRENGASTUTKIMUS Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Jouko Lahti Mika Savolainen AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI

2 AUTONRENGASLIITTO TUTKIMUSTIIVISTELMÄ Kesärengastutkimus Autonrengasliiton kesärengastutkimus 216: KESÄRENKAIDEN SYYSKUNTO KÄÄNTYI NOUSUUN Talouden elpyminen ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen näkyvät vähitellen myös tien päällä. Viime syksyn rengasratsioissa kesärenkaiden syyskunto koheni ennätyslukemiin koko 2 vuoden seurantajaksolla. Huonokuntoisilla renkailla ajaa enää joka kymmenes autoilija, kun pahimmillaan osuus oli lähes 25 prosenttia. Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä. Renkaita on tarkastettu vuosien varrella yhteensä autosta. Urasyvyyksiä on mitattu kuntoseurannan aikana lähes 75 yksittäisestä renkaasta. Syksyllä 216 rengasratsioita järjestettiin laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla tarkastettiin yhteensä henkilö- ja pakettiauton renkaat 45 eri paikkakunnalla. Päähuomio kohdistettiin jälleen renkaiden urasyvyyksiin. Auto luokitellaan huonorenkaiseksi, jos sen kuluneimman renkaan urasyvyys on alle 2,5 mm. Joka kymmenes ajaa huonokuntoisilla renkailla Syksyllä 216 huonokuntoisia kesärenkaita oli,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin koko kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla, urasyvyydeltään alle 1,6 millin renkailla rengasratsiaan ajoi kaksi prosenttia autoilijoista. Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 39 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Vuoden 216 lopussa rekisterissä oli yli 3,7 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa, joista liikennekäytössä autoa. Alueelliset erot kaventuneet kuntoseurannan aikana Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat syksyllä 216 maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin. Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa. Maakuntavertailussa vähiten huonorenkaisia autoja tavattiin Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kehnoimmilla renkailla ajettiin jälleen Etelä- Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vuosien varrella eniten parannusta on tapahtunut Lapissa, jossa kampanjointikin on ollut kaikista vilkkainta. Renkaiden kehnoa kuntoa ei edelleenkään tunneta Monet ajavat renkaansa kesäkaudella huomaamattaan kehnoon kuntoon. Viime syksynä huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (27 %) tiedosti renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät siten osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden ja olosuhteiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Seitsemällä paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä auton otoksessa talvirenkaita oli 4 prosentilla, suuria paineeroja 4,3 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita,8 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka kuudennella (17,4 %) autoilijalla. Syksyn 217 Rengasratsia-kampanja järjestetään tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Kesärenkaiden kuntokehityksestä saadaan kuitenkin tuoreeltaan osviittaa muutamalla paikkakunnalla tehtävistä tarkastuksista.

3 AUTONRENGASLIITTO SISÄLLYSLUETTELO Kesärengastutkimus KESÄRENGASTUTKIMUS Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa TUTKIMUSTIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSRAAMIT Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Menetelmä ja toteutus Tutkimusaineiston kuvaus 2 2. TUTKIMUSTULOKSET Kesärenkaiden kuntokehitys Huonorenkaiset autot Turvasuosituksen mukaiset autot Renkaiden urasyvyydet Renkaiden kuntoerot Rengastyyppi ja rengaspaineet Talvirenkaat kesäkaudella Rengaspaineiden seuranta Kuljettajien rengastuntemus Arviot renkaiden kunnosta Kuntoarviot kuntoluokittain Taustatekijöiden vaikutukset Henkilö- ja pakettiautot Autojen ikäluokat Mies- ja naiskuljettajat Nuoret kuljettajat Alueelliset erot 9 3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset huomiot Kuntokehityksen pohdintaa Jatkotoimenpiteet 13 LIITTEET: 14 L1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 L2. Rengasriskit L3. Tekniikan Maailman sadekelitesti L4. Huomio rengaspaineisiin 18 L5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 L5b. Tutkimuslomake (laaja versio) 2 L6. Tutkimusaineiston rakenne 21 L7a. Tulokset paikkakunnittain L7b. Tulokset paikkakunnittain L8a. Tulokset maakunnittain L8b. Tulokset maakunnittain L9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 36 L. Kuntokehityksen osatekijät 4

4 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TUTKIMUSRAAMIT 1.1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa säännöllisesti syksystä 1997 lähtien. Lähtökohtana hankkeelle oli Oulun yliopistossa julkaistu rengasriskitutkimus, jossa suositeltiin lisäämään rengasvalvontaa ja rengasturvallisuuteen liittyvää tiedotusta. Autonrengasliitto tarttui heitettyyn turvallisuushaasteeseen yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Yhteistyökumppanit toteuttivat alkuun kolmivuotiseksi kaavaillun viestintäohjelman, jonka toiminnallisena osuutena järjestettiin neuvontahenkisiä rengasratsioita eri puolilla Suomea. Tulokset olivat niin rohkaisevia, että Rengasratsia-kampanjasta on muodostunut jokasyksyinen traditio. Sittemmin myös Ruotsissa ja Tanskassa on innostuttu järjestämään vastaavia kampanjoita samalla konseptilla. Ks. kampanjakuvaus liitteessä 1. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä liikenteessä. Renkaat ovat riskitekijänä noin joka seitsemännessä henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa. Rengasturvallisuus näyttäisi kuitenkin parantuneen viime vuosina hieman yleistä liikenneturvallisuuskehitystä ripeämmin. Ks. rengasriskianalyysi liitteessä 2. Monilla on tapana ajaa kesärenkaansa loppuun syksyisin, vaikka juuri silloin pitoa tarvittaisiin eniten. Kuluneilla renkailla vesiliirtoherkkyys kasvaa ja jarrutusmatkat märällä pitenevät merkittävästi jo huomattavasti ennen lain vaatimaa 1,6 millin urasyvyyttä. Rengasratsia-kampanjassa lanseerattu turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi sadekelillä on vähintään 4 mm. Alkusyksyn rengasratsioissa on tullut vastaan myös talvirenkailla varustettuja autoja. Kitkarenkaat tai nastattomat nastarenkaat ovat täysin laillisia kesäkaudella, mutta niitä ei suositella ympärivuotiseen käyttöön. Tekniikan Maailman sadekelitestissä 216 uusi pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettu kitkarengas ei pärjännyt edes huonokuntoiselle kesärenkaalle. Ks. sadekelitestin tulokset liitteessä 3. Rengasratsia-kampanjoinnissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota myös rengaspaineisiin ja niiden säännölliseen tarkistukseen. Alhaiset rengaspaineet lisäävät tutkitusti onnettomuusriskiä, polttoaine- ja rengaskuluja sekä ympäristökuormitusta. Ks. lisätietoa rengaspaineista liitteessä Menetelmä ja toteutus Rengasratsioita järjestetään poliisin ja Autonrengasliiton edustajien toimesta perinteisesti syyskuun alkupuolella yhden kampanjaviikon aikana. Ratsiaan pyritään saamaan edustava otos henkilö- ja pakettiautoja liikennevirrasta poliisin ohjauksella. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä kaikki autoilijat siihen suostuvat. Kenttätyöhön osallistuu vuosittain noin 2 rengasasiantuntijaa Autonrengasliiton jäsenliikkeistä. Tulosten vertailtavuus varmistetaan kirjallisilla tarkistusohjeilla ja suullisella opastuksella. Tiedot merkitään tutkimuslomakkeeseen sekä toimitetaan keskitetysti tallennettavaksi ja analysoitavaksi. Ks. tutkimuslomakkeet liitteissä 5a ja 5b. 1

5 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Renkaiden tarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan autonsa kuluneimman renkaan kuntoa seuraavalla kuntoluokituksella: HUONO TYYDYTTÄVÄ HYVÄ mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm+ Kesärenkaiden kuntokehitystä on tarkasteltu alusta alkaen huonorenkaisten autojen osuudella. Kyse on henkilö- tai pakettiautoista, joiden kulunein rengas on urasyvyydeltään 2 mm. Yhden millin mittaustarkkuudesta johtuen huonokuntoiseksi kesärenkaaksi luokitellaan urasyvyydeltään alle 2,5 millin rengas. Viime vuosina huonorenkaisten autojen rinnalla on tarkasteltu myös 4 millin turvasuosituksen mukaisten autojen osuutta seuraavasti: HUONO TURVASUOSITUKSEN MUKAINEN mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm Tutkimusaineiston kuvaus Rengasratsioita on järjestetty vuosittain lukuun ottamatta syksyjä 21, 26, 211, 213 ja 215, jolloin kampanjat toteutettiin tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Renkaita on tarkastettu eri puolilla maata yhteensä henkilö- ja pakettiautosta. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 75 yksittäisestä renkaasta. Ks. tutkimusaineiston rakenne liitteessä 6. Tarkastetut autot (kpl): YHT Tutkimusaineiston rakenne on jonkin verran muuttunut kuntoseurannan aikana. Pakettiautojen osuus on kasvanut nykyiseen 14,4 prosenttiin. Naiskuljettajien osuus on noussut kymmenisen prosenttiyksikköä nykyiseen 31,6 prosenttiin. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä hieman yli vuoden korkeampi kuin kuntoseurannan alkuaikoina. Noin joka kolmas tarkastetuista autoista kuuluu vanhimpaan ikäluokkaan. Tarkastettujen autojen ikäjakauma 216: YLI 12 V 33,2 % -2 V 14,2 % 8-12 V 28,4 % 3-7 V 24,2 % 2

6 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Viime syksyn rengasratsiat järjestettiin Tutkimukseen osallistui autoa, joista 85,6 prosenttia oli henkilöautoja. Ajoneuvokantaan nähden pakettiautojen osuus näyttäisi olevan tutkimuksessa hieman yliedustettuna, sillä liikennekäytössä niiden osuus on vain,6 prosenttia. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä,1 vuotta eli selvästi vähemmän kuin autokannassa. Tämä selittyy sillä, että uudemmilla autoilla ajosuoritteet ovat keskimäärin suurempia kuin vanhemmilla autoilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on 11,8 vuotta ja pakettiautojen keski-ikä 12,6 vuotta (Trafi ). Rengasratsioita järjestettiin 45 paikkakunnalla 16 eri maakunnassa. Koko kuntoseurannan aikana rengasratsioita on ollut 183 eri paikkakunnalla. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Uusimaa ja Varsinais- Suomi ovat aineistossa aliedustettuna ja Lappi vahvasti yliedustettuna. Tuloksia tarkastellaan taustatekijöiden mukaan kohdassa 2.4. Kattava tutkimusaineisto mahdollistaa myös alueellisen vertailun sekä renkaiden kuntokehityksen seurannan paikkakunnittain ja maakunnittain. Paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset ilmenevät liitteissä 7 ja 8. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit esitetään liitteessä 9. Tarkastetut autot maakunnittain 216 (kpl): LAPPI 1879 POHJOIS-KARJALA PIRKANMAA UUSIMAA SATAKUNTA POHJOIS-POHJANMAA KANTA-HÄME PÄIJÄT-HÄME POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO ETELÄ-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI KYMENLAAKSO AHVENANMAA

7 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TUTKIMUSTULOKSET 2.1. Kesärenkaiden kuntokehitys Huonorenkaiset autot Syksyllä 216 huonokuntoisia (urasyvyys 2 mm) kesärenkaita oli,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan 2 vuoden kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 3,5:stä tasan kahteen prosenttiin. Huonorenkaisten autojen osuus (%) 24, ,3, Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 39 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Oheisessa graafissa osuudet on suhteutettu liikennekäytössä olevien autojen määrään vuodesta 27 alkaen. Huonorenkaiset autot autokannasta (kpl): 3 2 Muut Huonot Turvasuosituksen mukaiset autot Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta sadekelillä suositellaan yleisesti vähintään 4 milliä. Syksyllä 216 turvasuosituksen mukaisilla renkailla ajoi 74 prosenttia autoilijoista eli selvästi enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Kuntoseurannan alussa vastaava osuus oli vain 54,5 prosenttia. 4

8 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (%): 8 74, 7 64,9 6 54, Renkaiden urasyvyydet Syksyllä 216 tarkastettujen renkaiden keskimääräinen urasyvyys oli 5,15 mm ja autojen kuluneimman renkaan osalta 4,67 mm eli lähes,8 mm enemmän kuin kuntoseurannan alkuvaiheessa. Parannusta kahden vuoden takaisiin mittauksiin verrattuna on,4 mm. Kesärenkaiden keskimääräinen urasyvyys (mm): 5,5 5 4,81 4,56 4,5 4,27 4 3,9 5,15 4,67 Kulunein Kaikki 3, Renkaiden kuntoerot Renkaiden kuntoerot samassa rengassarjassa ovat vähentyneet. Syksyllä 216 vähintään 3 millin kuntoeroja oli 8,8 prosentissa autoista, kun kuntoseurannan alkuvaiheessa vastaava osuus oli 14,4 prosenttia. Takarenkaissa (5,19 5,26 mm) oli keskimäärin urasyvyyttä hieman eturenkaita (5,7 5,8 mm) enemmän. Renkaiden kuntoerot kasvavat renkaiden kulumisen myötä. Vähintään 3 millin kuntoeroja oli 33,1 prosentissa autoista, joissa oli vähintään yksi huonokuntoinen rengas. Rengassarjojen kuntoerojakauma 216 (%): 3 mm+ 8,8 % 2 mm 14,6 % -1 mm 76,6 % 5

9 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Rengastyyppi ja rengaspaineet Syksyn 216 rengasratsioissa kerättiin laajat tiedot 7 paikkakunnalla (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Pori, Rovaniemi, Siilinjärvi ja Sodankylä). Urasyvyyksien ohella niissä tarkastettiin rengastyyppi ja rengaspaineet. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin tässä otoksessa 17,4 prosentilla autoilijoista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli peräti 23,3 prosenttia. Ks. tutkimuslomakkeen laaja versio liitteessä 5b Talvirenkaat kesäkaudella Talvirenkaita tavattiin auton otoksessa 4 prosentilla autoilijoista eli 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Jotkut autoilijat näyttäisivät ajavan talvirenkaansa loppuun kesäkaudella, jolloin urasyvyysvaatimus on talvikautta pienempi. Noin joka kuudennessa tapauksessa (16,1 %) vähintään yksi talvirengas oli urasyvyydeltään alle 2,5 mm Rengaspaineiden seuranta Rengaspaineiden seurannassa keskityttiin samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paineeroihin. Vähintään,5 barin paine-eroja oli viime syksynä 4,3 prosentissa tarkastetuista autoista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli 8,9 prosenttia. Keskimäärin henkilöautojen renkaissa oli ilmanpainetta 2,4 baria ja pakettiautojen renkaissa 3,5 baria. Kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Noin joka toinen (51 %) ilmoitti tarkistaneensa auton rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 48,5 prosenttia. Joka neljäs autoilija (26,3 %) ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen Kuljettajien rengastuntemus Arviot renkaiden kunnosta Renkaiden kuntotarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan renkaidensa kuntoa asteikolla huono ( 2 mm), tyydyttävä (3 4 mm) ja hyvä (vähintään 5 mm). Viime syksynä 6,7 prosenttia autoilijoista arvioi renkaiden kuntoluokan oikein. Renkaiden kuntotuntemuksessa ei ole tapahtunut kuntoseurannan aikana merkittävää muutosta, sillä vuonna 1997 oikeiden kuntoarvioiden osuus oli 56,4 prosenttia. Kuljettajien arviot renkaidensa kunnosta 216 (%): EOS 3,8 % VÄÄRIN 35,5 % OIKEIN 6,7 % 6

10 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Kuntoarviot kuntoluokittain Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon paremmin luonnollisesti silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista 76 prosenttia tunsi renkaidensa kunnon, kun huonorenkaisten arviot menivät useimmiten pieleen. Huonorenkaisista autoilijoista vain 27 prosenttia tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät siten osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden ja olosuhteiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Oikeat kuntoarviot kuntoluokittain 216 (%): % 2 % 4 % 6 % 8 % % HYVÄ 76, TYYDYTTÄVÄ 48,6 HUONO 27, Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus on ollut yllättäen korkeimmillaan kuntoseurannan ensimmäisenä syksynä, jolloin 36,5 prosenttia vastaajista arvioi renkaidensa kunnon oikein. Sen jälkeen osuus on liikkunut 25 3 prosentin tuntumassa. Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus (%): , ,7 27, Taustatekijöiden vaikutukset Henkilö- ja pakettiautot Pakettiautoissa renkaat ovat olleet läpi seurannan paremmassa kunnossa kuin henkilöautoissa. Syksyllä 216 huonokuntoisia kesärenkaita tavattiin 11,1 prosentilla henkilöautoista ja 7 prosentilla pakettiautoista. Kaksi vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 15,8 henkilöautoista ja 12 prosenttia pakettiautoista. 7

11 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Oheisessa kuviossa myös turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (vihreällä palkilla) viime syksyn rengasratsioissa: % 2 % 4 % 6 % 8 % % HENKILÖAUTOT 11,1 72,6 PAKETTIAUTOT 7, 82, Autojen ikäluokat Auton ikä selittää osaltaan kesärenkaiden kuntoa: mitä vanhempi auto, sitä huonommat renkaat keskimäärin. Huonorenkaisten autojen osuus oli viime syksynä tuoreimmassa ikäryhmässä 3,4 prosenttia ja vanhimmassa 14,9 prosenttia. Huonorenkaisten autojen osuudet ovat vähentyneet selkeästi kaiken ikäisissä autoissa kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisten autojen osuus ikäluokittain (%): ,1 27,4 19,2 14,9 7,2, 8,9 3, yli 12 v 8-12 v 3-7 v -2 v Mies- ja naiskuljettajat Erot mies- ja naiskuljettajien välillä ovat tasoittuneet vuosien saatossa. Viime syksynä miehet ajoivat keskimäärin aavistuksen naisia paremmilla renkailla ja tiedostivat renkaidensa kunnon hieman naisia useammin (61,9 % vs. 58,1 %). Renkaiden kuntojakauma kuluneimman renkaan mukaan: % 2 % 4 % 6 % 8 % % MIEHET,6 74,8 NAISET,4 72, Nuoret kuljettajat Muutamalla paikkakunnalla kiinnitettiin erityishuomiota nuorten (18 24 v) kuljettajien renkaisiin. Viime syksynä nuorista 12,6 prosenttia ajoi huonokuntoisilla renkailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 16,7 prosenttia. Nuoret kuljettajat ajavat keskimäärin muita vanhemmilla autoilla, mikä osaltaan selittää renkaiden kuntoa. 8

12 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Alueelliset erot Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat syksyllä 216 maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin. Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Renkaiden kunto on harpannut parissa vuodessa myönteiseen suuntaan lähes joka puolella Suomea. Maakuntavertailussa vähiten huonorenkaisia autoja tavattiin Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta toisaalta eniten turvasuosituksen mukaisia renkaita mitattiin Satakunnassa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Etelä- Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Paikkakunnista menestyivät parhaiten Hyvinkää, Riihimäki, Tornio, Pori ja Tampere. Paikkakuntavertailussa on vuosien varrella nähty paljon pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua. Ks. paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset liitteissä 7a ja 8a (vuosilta ) sekä 7b ja 8b (vuosilta ). Huonorenkaiset ja turvasuosituksen mukaiset autot maakunnittain 216: % 2 % 4 % 6 % 8 % % POHJOIS-KARJALA PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI SATAKUNTA UUSIMAA KYMENLAAKSO KANTA-HÄME ETELÄ-KARJALA LAPPI PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI 8,1 8,2 8,2 8,4 9,1 9,4,3,6,7 11,8 11,9 12,3 12,3 14,6 76,8 76,2 75, 77,8 79,3 76,1 74,2 74,3 66,8 71,7 76,7 73,5 72,9 68,9 AHVENANMAA ETELÄ-POHJANMAA 2,3 24,4 5,7 57,4 Huonorenkaiset autot (urasyvyys 2 mm) Turvasuosituksen mukaiset autot (vähintään 4 mm) 9

13 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Huonorenkaiset autot maakunnittain 216 (%): Valtakunnallinen keskiarvo:,5 % = keskiarvoa paremmat renkaat = keskiarvoa huonommat renkaat 1 UUSIMAA 9,4 % 2 VARSINAIS-SUOMI 14,6 % 3 ITÄ-UUSIMAA (2 asti) 4 SATAKUNTA 9,1 % 19 5 KANTA-HÄME,6 % 6 PIRKANMAA 8,2 % 7 PÄIJÄT-HÄME 11,9 % 8 KYMENLAAKSO,3 % 9 ETELÄ-KARJALA,7 % ETELÄ-SAVO 12,3 % POHJOIS-SAVO 12,3 % 12 POHJOIS-KARJALA 8,1 % 13 KESKI-SUOMI 8,4 % 14 ETELÄ-POHJANMAA 24,4 % 15 POHJANMAA KESKI-POHJANMAA 17 POHJOIS-POHJANMAA 8,2 % 18 KAINUU 19 LAPPI 11,8 % AHVENANMAA 2,3 % 2 SM/AHO/MH/26

14 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1. Keskeiset huomiot Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat toteuttaneet henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvän valvonta- ja tiedotuskampanjan vuosittain syksystä 1997 lähtien. Taustalla on huoli liikenneturvallisuudesta, sillä renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Jokasyksyisissä rengasratsioissa on ilmennyt, että useimmat ajavat renkaansa huomaamattaan kehnoon kuntoon. Kampanjoinnin myötä osa autoilijoista on alkanut uusimaan renkaansa jo aiemmin. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 mm. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, autoilijan on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta. Syksyllä 216 rengasratsioita järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla tarkastettiin yhteensä henkilö- ja pakettiauton renkaat 45 eri paikkakunnalla. Koko kuntoseurannan aikana on tarkastettu yhteensä henkilö- ja pakettiautoa. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 75 yksittäisestä renkaasta. Syksyllä 216 huonokuntoisia (urasyvyys 2 mm) kesärenkaita oli,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan 2 vuoden kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 3,5:stä tasan kahteen prosenttiin. Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 39 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Vuoden 216 lopussa rekisterissä oli yli 3,7 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa, joista liikennekäytössä autoa. Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat syksyllä 216 maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin. Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Renkaiden kunto on harpannut parissa vuodessa myönteiseen suuntaan lähes joka puolella Suomea. Muutamalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä auton otoksessa talvirenkaita oli 4 prosentilla, suuria paineeroja 4,3 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita,8 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka kuudennella (17,4 %) autoilijalla. Kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Noin joka toinen (51 %) ilmoitti tarkistaneensa rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 48,5 prosenttia. Joka neljäs autoilija (26,3 %) ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen. Renkaiden urasyvyyksiä seurataan huomattavasti harvemmin. Huonorenkaisista autoilijoista vain 27 prosenttia tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät siten osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden ja olosuhteiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. 11

15 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Kuntokehityksen pohdintaa Pitkäjänteisellä kampanjoinnilla on ollut myönteisiä vaikutuksia autoilijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen rengasasioissa. Useimmat autoilijat ovat pitäneet huolta renkaistaan mallikkaasti taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Viime syksynä kesärenkaiden syyskunto osoittautui yllättävän hyväksi suhteessa edeltäviin, tasapaksusti sujuneisiin rengassesonkeihin. Ks. kuntokehityksen osatekijät liitteessä. Kampanjointi on saanut osakseen syksystä toiseen laajaa mediajulkisuutta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Aihe on ollut vuosien varrella esillä televisiossa lähes 5 kertaa ja painetuissa medioissa yli 4 3 artikkelissa. Aihe koetaan ilmeisen tärkeäksi ja kampanjakonsepti erityisen toimivaksi. Ks. kampanjakuvaus liitteessä 1. Eräässä pääkirjoituksessa otsikoitiin viimeksi, että Paraskaan turvatekniikka ei pelasta rengassaituria. Kannanotossa viitattiin vanhan kansan sanontaan: Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon. Renkaiden uusimista pitkittävien kannattaa joskus laskea, minkä arvoinen kyyti arvottomien renkaiden päällä on. (HS ) Renkaiden hintakehitys on ollut viime vuosina varsin kuluttajaystävällistä. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan yleisimpien renkaiden hinnat ovat vuoden 2 tasolla, kun kuluttajahinnat kokonaisuutena ovat kohonneet noin 9 prosenttia. Kuluttajilla on ollut siten mahdollisuus huolehtia rengasturvallisuudesta kohtuullisella panostuksella. Renkaiden kulumiseen vaikuttavat muun muassa yleinen taloustilanne, tienpintojen karkeus, ilman ja asfaltin lämpötilat, ajosuoritteet ja -nopeudet sekä renkaiden ominaisuudet ja ilmanpaineet. Tässä yhteydessä keskitytään pohtimaan renkaiden kuntokehitystä nimenomaan kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta. Autonrengasliiton kuluttajakyselyn (YouGov Finland, 216) mukaan autoilijat tiedostavat varsin hyvin kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtovaaran. Silti lähes puolet autoilijoista kuluttaa renkaat aivan loppuun lain minimitasolle asti. Usein se tapahtuu huomaamatta, sillä 6 prosenttia vastaajista ilmoitti tarkistavansa urasyvyydet vain renkaiden kausivaihdon yhteydessä. Rengasratsia-kampanjointia aloitettaessa autoilijoilla oli yleisesti tapana ajaa renkaansa huonoon kuntoon joko tietoisesti tai huomaamattaan. Monet autoilijat ovat alkaneet tarkkailla renkaidensa kuntoa myös ajokauden aikana. Perinteisten sesonkipiikkien ohella renkaita uusitaankin entistä tasaisemmin ajokauden aikana. Missä vaiheessa kesärenkaat uusitaan? 12

16 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Samoilla renkailla ajetaan tyypillisesti useita vuosia, joten huonokuntoisilla kesärenkailla ajavat vaihtuvat syksystä toiseen. Aiemmin käytännössä kaikki lukeutuivat jossain vaiheessa huonorenkaisiin autoilijoihin. Nykyisin arviolta 4 prosenttia autoilijoista pyrkii noudattamaan vähintään neljän millin turvasuositusta Jatkotoimenpiteet Rengasturvallisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja valvonnalla sekä rengasmääräyksillä ja tuotekehityksellä. Rengasasiat nousevat julkisuuteen takuuvarmasti kahdesti vuodessa aina renkaanvaihdon aikaan. Renkaiden kunnosta ja turvallisuudesta on syytä muistuttaa autoilijoita jatkossakin myös ajokauden aikana. Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamiin kuolonkolareihin liittyviä rengasriskejä on arvioitu toistaiseksi vain tilastollisesti. Tilastollisen analysoinnin tueksi kaivattaisiin tarkempaa tapauskohtaista tarkastelua eri rengastyyppeihin liittyvistä riskeistä. Tutkijalautakunnat esittävät vuosittain kymmeniä rengasriskeihin liittyviä parannusehdotuksia, jotka nekin ansaitsisivat lisähuomiota. Turvallisuusnäkökulman lisäksi aika on otollinen myös ympäristöasioiden painottamiseen. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa renkaan käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rengasala on huolehtinut esimerkillisesti käytöstä poistettujen renkaiden keräyksestä ja hyötykäytöstä Suomen Rengaskierrätys Oy:n johdolla vuodesta 1996 lähtien. Rengaskierrätys on ainoa tuottajarekisteriin hyväksytty renkaiden tuottajayhteisö maassamme. Yhtiöllä on siten kattavat tilastot markkinoille saatettujen uusien ja pinnoitettujen sekä käytöstä poistettujen renkaiden määristä. Kierrätysjärjestelmään tulleista renkaista saadaan kerättyä myös tietoa renkaiden tyypistä, kuluneisuudesta ja iästä. Tähän liittyvä tutkimus käynnistetään vuoden 217 loppupuolella. Rengasratsia-kampanja toteutetaan syksyllä 217 tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Neuvontahenkisiä rengasratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla mahdollisuuksien mukaan. Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omaa vastuuta renkaiden kuntoseurannassa. Kampanjaslogan Tunne renkaasi ja olosuhteet vie ajatukset jo syksyn ensiliukkaisiin. 13

17 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET LIITTEET KESÄRENGASTUTKIMUS Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 Liite 2. Rengasriskit Liite 3. Tekniikan Maailman sadekelitesti Liite 4. Huomio rengaspaineisiin 18 Liite 5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 Liite 5b. Tutkimuslomake (laaja versio) 2 Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne 21 Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain Liite 8a. Tulokset maakunnittain Liite 8b. Tulokset maakunnittain Liite 9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 36 Liite. Kuntokehityksen osatekijät 4 14

18 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus TAUSTA JA TAVOITTEET RENGASRATSIA Turvallisuuskampanjat Yhteistyössä: AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI Turvallisuushaaste: Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat hengenvaarallinen yhdistelmä Kampanjatavoitteet: Muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä Aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita Saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla PÄÄVIESTIT TEEMA JA PERUSRATKAISU Turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi sadekelillä vähintään 4 mm Varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla Tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa Hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä Palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa ja slogan Tunne renkaasi ja olosuhteet korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta Jokasyksyinen tiedotus- ja valvontakampanja, jonka kärkenä järjestetään neuvontahenkisiä rengasratsioita ympäri Suomea Aktiivisen mediatyön tukena tuoreita tutkimustuloksia rengasriskeistä, sadekelitesteistä ja renkaiden kuntokehityksestä KAMPANJAORGANISAATIO SEURANTA JA TULOKSET PAIKALLINEN VALTAKUNNALLIINEN Tiedotustoimet LIIKENNETURVA Keskustoimisto LIIKENNETURVA Aluetoimistot (12) AUTONRENGASLIITTO Kampanjapäällikkö ja toimisto Aluevastaavat (12) Ratsiapäälliköt ja ratsiahenkilöstö (53 + 2) Rengasratsiat POLIISI Poliisihallitus Poliisilaitokset Toiminnan laajuus: 2 vuoden aikana renkaiden syyskunto on tarkastettu lähes 187 autosta 183 eri paikkakunnalla Mediajulkisuus: Aihe on ollut esillä televisiossa lähes 5 kertaa (yhteensä 7,5 h) ja printtimediassa yli 4 3 artikkelissa (yhteislevikki yli 156 milj. kpl) Renkaiden kunto: Huonorenkaisten henkilö- ja pakettiautojen osuus on vähentynyt 24,4 %:sta nykyiseen,5 %:iin 15

19 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 2. Rengasriskit Henkilö- ja pakettiautojen RENGASRISKIT 2-LUVULLA RENGASRISKIANALYYSIN KESKEISET HUOMIOT Tutkimusaineisto: tarkastelussa henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat tieliikenneonnettomuudet Suomessa (N: kpl) aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia yhteensä 466 kpl, joissa kuoli 552 hlöä ja vammautui vaikeasti 171 hlöä onnettomuustutkinnassa renkaisiin liittyvä puute kirjataan riskitekijäksi vain, jos sen arvioidaan vaikuttaneen onnettomuuden kulkuun Renkaat ovat merkittävin ajo-ominaisuuksiin liittyvä riskitekijä tieliikenteessä Jokin rengasriski on mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa (14 %) 2-luvulla on sattunut keskimäärin 29 renkaisiin liittyvää onnettomuutta vuosittain 2/3 rengasonnettomuuksista sattuu lumisella, jäisellä, sohjoisella tai vetisellä kelillä Huonokuntoiset renkaat yleisin rengasriski (46 % kaikista rengasriskeistä) RENGASONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITYS RENGASONNETTOMUUKSIEN JAKAUMA KELITYYPEITTÄIN Paljas tai kuiva 33,2 % Vetinen tai märkä 16,1 % Luminen, jäinen tai sohjoinen 5,7 % Moottoriajoneuvo-onnettomuus Kevyen liikenteen onnettomuus RENGASRISKIEN JAKAUMA Muut rengasriskit 9,7 % KEHITTÄMISHAASTEITA Väärät rengaspaineet 13,3 % liian alhaiset rengaspaineet erilaiset rengaspaineet Sopimaton rengastus 3,9 % keliin sopimattomat renkaat ominaisuuksiltaan erilaiset renkaat ajoneuvoon sopimattomat renkaat Huonokuntoiset renkaat 46,1 % kuluneita renkaita heikkokuntoiset nastarenkaat Onnettomuustutkinta: rengasriskitutkinnan terävöittäminen koulutuksen ja lausuntomenettelyn avulla Turvallisuusehdotukset: renkaisiin liittyvien turvallisuusehdotusten seulonta ja jalostus uudella koriajattelulla Jatkoselvitystarpeet: talvirenkaiden käyttösäännösten selkeyttäminen Ruotsin mallia mukaillen Tutkijalautakuntien tutkimat tieliikenneonnettomuudet Aiheuttajina olleiden henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät riskitekijät (yhteensä 599 kpl). 16

20 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 3. Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 KESKEISET HUOMIOT TEKNIIKAN MAAILMAN SADEKELITESTI 216 Jukka Antila, tekninen johtaja Vesiliirto voi yllättää jo alhaisilla nopeuksilla: kuluneilla kesärenkailla jo alle 7 kilometrin tuntivauhdissa Jarrutusmatkat märällä pitenevät: vauhtia on vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto olisi pysähtynyt uusilla kesärenkailla Uusi, pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettu kitkarengas ei pärjää sadekelillä edes huonokuntoiselle kesärenkaalle Tekniikan Maailman sadekelitesti 216: PITO PIKKURILLIN VARASSA? VESILIIRTONOPEUDET Urasyvyys 7 mm 4 mm 2 mm Kesärengas 7 mm 8 4 mm 75 2 mm 7 Talvirengas 8 mm 69 4 mm km/h Renkaiden kosketuspintavertailu suurnopeuskuvaus kesärenkaan eri urasyvyyksillä ajonopeus 8 km/h, lasilevyllä nestettä 6 7 mm Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 laadukas kesärengas ja kitkarengas pohjoisiin olosuhteisiin kiihdytyskoe suoralla, veden syvyys 6 mm JARRUTUSMATKAT MÄRÄLLÄ TESTIN LOPPUPÄÄTELMÄ Kesärengas 7 mm 4 mm 2 mm Talvirengas 8 mm 4 mm 25,4 27, m Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 laadukas kesärengas ja kitkarengas pohjoisiin olosuhteisiin jarrutusmatka märällä asfaltilla, 8 5 km/h 37,6 39,2 42,8 Talvirenkaissa on pyritty mahdollisimman hyvään jää- ja lumipitoon, mikä on rengastekniikan lainalaisuuksien pakottamana väistämättä pois märän kelin pidosta. Lainsäätäjien olisikin syytä vakavasti harkita myös nastattomien talvirenkaiden käyttökieltoa kesällä. Jukka Antila, Test World Oy 17

21 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 4. Huomio rengaspaineisiin JOKA VIIDES AJAA VAJAA- PAINEISILLA RENKAILLA SUURIA PAINE-EROJA AIEMPAA VÄHEMMÄN Joka viides (19,4 %) suomalainen ajaa vaarallisen vajaapaineisilla renkailla, joista ainakin yhdessä on painevajausta suositukseen vähintään,5 baria. Syksyllä 216 4,3 prosentilla autoilijoista suuria paine-eroja (vähintään,5 baria) samalla akselilla sijaitsevissa renkaissa. Lähde: Michelinin rengaspainekampanja Pohjoismaissa 26. Suomessa tutkittiin yhteensä henkilöauton renkaat neljällä eri paikkakunnalla. Lähde: Autonrengasliiton kesärengastutkimus 216, jolloin rengaspaineet mitattiin henkilö- ja pakettiautosta 7 eri paikkakunnalla. JOKA TOINEN TARKISTAA PAINEET KUUKAUSITTAIN ALHAISTEN RENGAS- PAINEIDEN VAIKUTUKSET Joskus aiemmin 3,7 % Huhti-toukokuussa 22,6 % Kesä-heinäkuussa 22,8 % Elo-syyskuussa 51, % * Turvallisuus Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6 7 kuolonkolarissa vuosittain Taloudellisuus Autoilijalle lisää polttoaine- ja rengaskuluja vähintään /kk ja kansantaloudelle lähes M vuodessa * Ympäristö Polttoaineen lisäkulutus lisää hiilidioksidipäästöjä Euroopassa vuosittain lähes 2 miljoonaa tonnia Autonrengasliiton kesärengastutkimus syyskuussa 216: Milloin viimeksi tarkistit rengaspaineesi? * vrt. 48,5 % syksyllä 214. * Bridgestonen ja Michelinin tutkimusten mukaan alhaiset rengaspaineet kuluttavat polttoainetta 3 6 % enemmän ja lyhentävät renkaiden käyttöikää 25 5 %. VUOSISÄÄSTÖÄ JOPA MILJOONAA EUROA RENGASPAINEVAHTI PAKOLLISEKSI Kustannukset vuositasolla: Oikeat rengaspaineet Painevajaus,5 1 bar Polttoaineet 2 /v /v Kesä- ja talvirenkaat 2 /v /v Keskivertoautoilijan säästö 1 Kansantalouden säästö 2 vähintään 13 /v (n. /kk) lähes M /v 1 Esimerkkilaskelmassa ajokilometrimääräksi on arvioitu 18 km/vuosi ja renkaiden käyttöiäksi 4 ajokautta oikeilla rengaspaineilla 2 Vajaapaineisia renkaita arviolta 6 henkilö-/pakettiautossa, joissa ainakin yhdessä renkaassa painevajausta vähintään,5 baria alkaen kaikissa uusissa henkilöautoissa on rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS), jonka pitää toimia nimenomaan ensiasennusrenkaissa. Aktiivisessa järjestelmässä talvirenkaisiin voidaan hankkia erilliset anturit, jotka vaativat aina järjestelmän päivittämistä. Myös renkaiden kausivaihdon yhteydessä järjestelmä saattaa vaatia päivitystä. Huom. rengaspaineet pitää jatkossakin säätää itse kohdalleen! 18

22 Liite 5a. Tutkimuslomake 216 (perusversio) KESÄRENGASTUTKIMUS 216 Tutkimuslomake (perusversio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: 1. Auton käyttöönottovuosi 2. Tyyppi (H / P) 3. Sukupuoli (M / N) 4. Oma arvio renkaiden kunnosta Huono Tyydyt- Hyvä tävä 5. Renkaiden urasyvyydet (mm) VE VT OT OE Mallirivi: -7 H M X Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1. Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2. Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3. Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4. Kuljettajaa pyydetään arvioimaan auton kuluneimman renkaan kunto asteikolla: huono... 2 mm tai alle tyydyttävä mm hyvä... 5 mm tai yli 5. Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. 19

23 Liite 5b. Tutkimuslomake 216 (laaja versio) KESÄRENGASTUTKIMUS 216 Tutkimuslomake (laaja versio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: AJONEUVO 1. KOvuosi 2. Tyyppi (H / P) KULJETTAJA 3. Sukup. (M / N) 4. Nuori (X) 5. Kunto ARVIOT Hu Ty Hy 6. Paine (kk) 7. RENKAIDEN KUNTO VE VT OT OE mm bar mm bar mm bar mm bar 8. Talvirengas (X),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Mallirivi: -7 H M X X 6 4 2,2 5 2, 5 2, 4 2,2 X Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1) Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2) Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3) Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4) Kuljettajan ikä: merkitse rasti, jos kyseessä nuori kuljettaja (18 24 v) 5) Kuljettajan arvio kuluneimman renkaan kunnosta asteikolla: Hu = huono (2 mm tai alle) Ty = tyydyttävä (3-4 mm) Hy = hyvä (vähintään 5 mm) 6) Kuljettajan arvio rengaspaineiden viimeisestä tarkistusajankohdasta: kuukauden numero (kuluvana vuonna). Huom. merkitse numero, jos rengaspaineita ei ole tarkistettu vuonna ) Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. Rengaspaineet mitataan,1 barin tarkkuudella. 8) Rengastyyppi: merkitse rasti, jos autossa talvirenkaat (osaksikin) 2

24 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne LÄHES 187 TUTKITTUA RENGASSARJAA Kesärengastutkimus : VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat Autot Kuntoseuranta osana tiedotuskampanjoita: VUOSI Paikkakunnat Autot YHT YHT TARKASTETUT AUTOT MAAKUNNITTAIN LAPPI 1879 POHJOIS-KARJALA PIRKANMAA UUSIMAA SATAKUNTA POHJOIS-POHJANMAA KANTA-HÄME PÄIJÄT-HÄME POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO ETELÄ-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI 3 KYMENLAAKSO 97 AHVENANMAA 69 HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN OSUUDET TARKASTETTUJEN AUTOJEN KESKI-IKÄ (v) Rengasratsia 216: 14,4 % HA PA Rengasratsia 1997: 11,4 % vuotta,5,1,1 85,6 % Autokanta 216 (liikennekäytössä),6 % 89,4 % 88,6 % 9,5 9 8,5 8 9, Syksyllä 216 tarkastettujen autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi oli 26,1. Autojen keski-ikä on laskettu siten, että kunkin vuoden ensirekisteröinnit tapahtuvat keskimäärin kesäkuussa. HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN IKÄJAKAUMA Rengasratsia 216: 33,2 % 28,4 % 14,2 % Autokanta 216: (liikennekäytössä) 24,2 % 38,6 % -2 v 3-7 v 8-12 v yli 12 v 12,4 % 27,7 % 21,3 % Rengasratsia 1997: 21,4 % 38,6 % 15,6 % 24,4 % RENKAIDEN URASYVYYSJAKAUMAT 216 Kulunein rengas: < 1, mm+ Kaikki renkaat: < 1, mm+ 21

25 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 1 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Alavus (14) ,2,7 17,2 11,1 33,3 11,3 Espoo (1) ,4 2,8 21,9 14,8 13,9 11,5 2,1 11,8 Eura (4) 16 21,9 Finström (2) ,7 18,3 Forssa (5) ,5 16,7 18,4 15,8 36,5 19,4 6,1 2, Hamina (8) ,,2 11, 19, 9,6 8,7 Hammarland (2) , 15,6 7,7 42,9 Hanko (1) ,5,1 8,9 8,7 Harjavalta (4) 4 15, Hartola (7) 2 6, Haukipudas (17) ,5 2,4, Heinola (7) ,8 15, 25,7, 12,8 15, 2,5 Helsinki (1) ,2 21,3 33,1 11,4 17,8 13, 9,4 11, Huittinen (4) ,4 22,6 17,9 2,8 15,6 21,4 12,5 12,6 Hyvinkää (1) ,5 9,4 5,8 2, 16,8 18,4 8,9 Hämeenlinna (5) ,3 11,9 16,1 13,1,7,8 7, 12,3 Ii (17) , 2, 15, Iisalmi (11) , 22,5 29,7 31,8 2,1 27,2 12,5 Iitti (8) 6 19,8 Ilmajoki (14) , 21,3 3,8 24, 12, 16,7 Jalasjärvi (14) ,5 7,7 14,6,2 7,8 Joensuu (12) ,6 27, 15,9 14, 25,8,9 9,2 Jokioinen (5) , 18,6,4 15,9 12, 16,8 8,3 Jomala (2) 16 56,3 Joutseno (9) ,3 25,6 16, 8,1 12,5 8,9 7,3 9,2 Juva () ,6 11,8 12, Jyväskylä (13) , 2,2 18,5 12,1 22,2 16,1 11,3 15,7 22

26 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 2 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Jämsä (13) ,3 12,1 17, 11, 12, 14,6,1 11,8 Järvenpää (1) ,5 8,8, 9,8 8,1 12,,1 9, Kaavi (11) 7 15,7 Kajaani (18) ,9 16,9 11,5 15,8 13,6 11,1 13,6 12,2 Kalajoki (17) ,6 18,2 11,9 15,6 25,9 19,4 18,1 41,3 Kannus (16) ,9 7,8 Karjaa (1) ,6 25, 17,5,, Karttula (11) ,3 12,3 3,3 Kauhava (14) ,3 17,4 2, 15, Kaustinen (16) 59 22, Kemi (19) ,8 26,8 22,9 3,4 13,8 14,4 Kemijärvi (19) ,5 17,8 17, 16,7 8, 16,8 16,3 Kempele (17) 4 7, 17,1 Kerava (1) ,2 15,7 2,3 Kesälahti (12), Keuruu (13) ,8 8,8 13,9 12, 26,4 11,3 6,5 14, Kiiminki (17) , 21,4,8 Kitee (12) , 36,8 19,4 23,5 2, Kittilä (19) ,2 22, Kiuruvesi (11) 73 27,4 Kokemäki (4) ,3 32,6 19,4 16,7 28,6 Kokkola (16) ,7 29,7 23,5 19,9 17, 13,5 25,1 15,2 Kontiolahti (12) , 9,9 16,1 Koskenkorva (14) ,4 18,8 12,8 Kotka (8) ,7 2, 16, 15,9 17,7 2, 16,2 12,6 Kouvola (8) , 18,6 14,3 16,3 16,1 12,7 12,3 Kruunupyy (15) ,8 18,8 23

27 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 3 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Kuhmo (18) 9, Kullaa (4) 39 15,4 Kuopio (11) ,8 16,6 13,6,4 23,3 12,2 2,9 16,6 Kuortane (14) 53 7,5 Kurikka (14) , 23,3 21,3 15,7 Kuusamo (17) ,2 16,2 18,9 17, 18,2 3,3 23,8 Kuusankoski (8) 9 14,7 Kuusjoki (2) 24 41,7 Kylmäkoski (6) ,1 7, 8,7 2,2 3,4 12,4 Kälviä (16) ,4 24, 23,8 Lahti (7) ,6 21, 15,8 13,8 14,2 13,4,9 15,2 Laihia (15) ,5 9,8 9,6 8,5 Laitila (2) ,2 14,5 12,2 14,9 17,1 Lammi (5) ,5 17,8 18,6 13, 8,8 22, 3,5 2,1 Lapinlahti (11) 4 4 2, 15, Lapua (14) ,3 22,1 26,8 9,1 12,5 21,1 21,9 Larsmo (15) 3 4 2, 22,5 Lemland (2) ,8 18,3 35, 22,9 Leppävirta (11) ,6 17, 26,8 Liminka (17) ,7 12,3 Liperi (12) ,4 15,2 13,2 14, 22,5 22,2 Lohja (1) ,2 19,9 12,2 6,4, 12,7 8,3 9,5 Lohtaja (16) ,8 8,6 Loimaa (2) ,2 7,7 35,5 5,1 22, 24,3 2,7 Loviisa (1) ,5 15, 6,1 9,2 5,1 11,4 6,6 11,4 Lumparland (2) 12 16,7 Maaninka (11) 2 35, 24

28 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 4 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Mariehamn (2) , 3,7 31,2 3, 29,3 33,3 13,6 Mikkeli () ,9 19,8 9,9 14,6 13,4 13,9 13,9 Mouhijärvi (6) 8 17,5 Muhos (17) ,7 16,1 Mustasaari (15) ,5 11,7 17,3 Muurame (13) 26 3,8 Mäntsälä (1) ,1 22,2,8 19,4 15,6 9,1 6,7 Mäntyharju () ,1 Nilsiä (11) 51 7,8 Nokia (6) ,2 21,9 14,8,6 Nummi-Pusula (1) 49 2, Nurmijärvi (1) ,2 13,3 Nurmo (14) ,3 14,3 34,6 Orimattila (7) ,6 11,7 Orivesi (6) ,4 15,5 5,7 8,9 12,5 4,9 8,1 Oulu (17) ,4 15,2 17,6 11,6 18,4 15,6 Outokumpu (12) 3, Parkano (6) ,6 31,8 36,6 25,6 23,7 33,9 15,7 Pattijoki (17) 29 2,7 Pedersöre (15) , 13,3 24,3 11,6 Pello (19) ,9 23,1 Perho (16) 74 28,4 Pertteli (2) 28 35,7 Pieksämäki () ,2 17,5 12,3, 11, 9,3 Pieksänmaa () 48 18,8 Pietarsaari (15) ,8 19, 2,5 29,2 19,8 12,7 Pirkkala (6) 83 21,7 25

29 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 5 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Pohja (1) ,8 7, Polvijärvi (12) ,5 8,9 Pori (4) ,5 24,2 18,1 19,7 12, 14,3 12,1 11,9 Porvoo (1) ,3 16,4 8,5 5,6 16,4 13,9,1 16,7 Pudasjärvi (17) , 15,9 12,5 12,5 16,7 14, 21,2 Pyhäselkä (12) ,5 2,2 Raahe (17) ,9 Raisio (2) 66 15,2 Ranua (19) ,8 18,9 22, 3,9 14,9 22,7 11,4 Rauma (4) ,1 22,4 13,2 14,4 19, 17,4 15,6 11,2 Riihimäki (5) , 21,4 13,2 25,6 12,5 22,1 11,5 14, Rovaniemi (19) ,6 25,9 24,1 26,1 25,8 15,4 21,8 13,6 Rovaniemi mlk (19) ,7 27,2 31,7 26,9 14,7 16,8 Ruovesi (6) 5 32, Salo (2) ,4 21,7 18,2 3,6 13,3 18,2 Saltvik (2) 2 25, Savonlinna () ,4 25, 22,8 19, 19,1 9,4 Seinäjoki (14) ,5 21,3 26, 11,4 23,3,1 12,1 Siilinjärvi (11) ,5 2,5 19,1 18,4 4,6 11,5 17,4 2,9 Simo (19) , 12,1 Sipoo (3) 9 12,2 Sodankylä (19) ,6,4,9 14,7 23,7, 14,5 11,6 Somero (2) 118 3,5 Sulkava () 98 9,2 Suonenjoki (11) ,7 14,1 23,3 Sysmä (7) ,5 2,5 13,8 Tammela (5) ,8 24, 14,8 13,9 13,3, 26

30 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 6 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Tammisaari (1) ,8 11,4 12, 11,8 7,2 11,8 Tampere (6) ,3 2,9 14,6 11,6 18,1 18,1 6,7 Temmes (17) ,2 8,8 Tervola (19) ,5 28, Tohmajärvi (12) ,5 31,6 25, 33,3 21,4 Tornio (19) ,5 43,3 27, 2,4 24,6 22,,2 Turku (2) , 21,9 7,6 9,9 15,4 15,2 16,6 21,2 Tuusniemi (11) 3 3, Tuusula (1) ,9 11,5 15,3 13,1 14,3 17,7 11,1 Ulvila (4) 2 15, Uusikaarlepyy (15) ,9 15, 22,5 Uusikaupunki (2) ,5 24,1,8 Vaasa (15) , 15,8 19,4 14,6 18,8 14,4 9,7 12,6 Valkeakoski (6) ,9 6,8 6,1 3,3 4,3 Vammala (6) ,2 25, 19,2 11,2 17,7 9,7 13,8 11,9 Vantaa (1) ,7 16,1 15,5 17,5 19,4 12,1 6,3 8,4 Varkaus (11) ,8 2, 11,7 8,2 12,6 Vesanto (11) 2, Vihti (1) 3 7,8 Virolahti (8) ,8 15,8 Virrat (6) ,1 6,8 12,2 9,5 Ylihärmä (14) ,9 23,8 Ylistaro (14) ,8 13,3 19,1 3,6 6,7 Ylitornio (19) 43 32,6 Ylivieska (17) ,6 12,5 7,8 16,2 13,8 Ylöjärvi (6) ,3 25,4 17,2 16,2 Ähtäri (14) ,8 15,1 27

31 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 7 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Äänekoski (13) ,8 17,2 2,1,4 32,5 2, 2,7 18,7 Ei tietoa ,3 19,6 15,2 2,7 14,1 14,6 9,7 YHTEENSÄ ,4 2,1 17,6 15,6 18,2 14,9 14, 13,5 1 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) 28

32 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 1 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV Alajärvi (14) 21, Alavus (14) ,9,8 Espoo (1) ,7 13,4 14, 13,3 22,1 17,6 Eurajoki (4) ,4 9,5 Evijärvi (14) 48 16,7 Finström (2) , 33,3 21,3 13,3 17,5 12, 56, 24, Forssa (5) ,1 12,5 16,2 2, 17,1 11,9 14,3 85,7 26,2 Hamina (8) ,9 17,8 12,1 12,7 14,1 Hammarland (2) ,3 33,3 21,7 25,9 51,9 24,3 Hanko (1) , 4,6 18,3 Heinola (7) ,4,9,8 9, 19,1 11,1 73,7 26,1 Helsinki (1) ,3 16,9 13,9 22, 2,9 5,3 17,4 63, 23, Huittinen (4) , 8,3 9,6 9,9 8,3 8,9 Hyvinkää (1) , 13,9 1, 2,7 5,5 28, 5,2 75, 26,8 Hämeenkyrö (6) ,9 Hämeenlinna (5) ,1 7,5 8,5 7,9 12,5 6,6,1 71,8 26,3 Iisalmi (11) , 12, 5,1 3, Iitti (8) ,7 Ilmajoki (14) , 21,3 8,9 17,2 21,7 63,3 26, Imatra (9) 256 8,2 Jalasjärvi (14) ,2 6,7 19,2 Joensuu (12) ,1 15,8 2, 18,8 8, 77,9 25,6 Jokioinen (5) ,9 9,8 13,3 6, 6, 17,8 68,9 25,2 Jomala (2) 5 22, Joutseno (9) ,3 11,1 Juva () ,5 14,8 Jyväskylä (13) ,6,4 12,3 16,2,4,4 8,5 79,5 26,4 29

33 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 2 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV Jämsä (13) ,6 15, 14, 6,8 18, 8,1 74,7 24,8 Järvenpää (1) ,3 12,4 15,5 5,,2 2, 7,1 57,1 24,5 Kajaani (18) ,5 8, 8,1 7,5 15,8 Kalajoki (17) ,9 9,4 14,4 21,3 9, 2,2 Kangasala (6) ,5 19,6 Kannus (16) 57 15,8 Karjaa (1) ,2 16,7 Kauhajoki (14) 35 28,6 Kauhava (14) 64 9,4 Kaustinen (16) ,9 17, Kemi (19) ,9 14,1 15, 12,3 14, 3,3 8,2 73,6 24,3 Kemijärvi (19) , 12,3 12,2 19,1 13,5 69,8 24,6 Keminmaa (19) 1 13, 24,5 5,9 24,4 Kerava (1) 4 15, Kesälahti (12) 34 2,6 Keuruu (13) ,4 5,6 2,5 Kiiminki (17) ,8 Kitee (12) ,8 21,3 Kiuruvesi (11) , 13,5 13, 9, 21,7 Kokkola (16) ,6 12, 15, 11,6 18,8 13,1 Kontiolahti (12) ,8 13,8 3, 7,5 25,6 Kotka (8) ,5 12,4 9,5 9, 11,1 Kouvola (8) ,8 11,3 9,9 13,2 9,6,3 74,2 2,2 Kuopio (11) ,8 13,8 9,3 28,1 16,4 23,3 14, 72,1 25,8 Kurikka (14) ,9 18,6 17, Kuusamo (17) ,7 2,4 13,8 15, Kälviä (16) ,5 3

34 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 3 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV Lahti (7) ,5 12,8 7,7 15,6 7,9 14,3 12,1 77,7 26,6 Laihia (15) ,6 2, 8,3 Laitila (2) ,8 2,9 Lammi (5) , 15,7 7,4 Lapinlahti (11) ,5 11,7 14,5 11, 22, Lappajärvi (14) 45 17,8 Lappeenranta (9) ,5 18,2 7,6,7 66,8 27,3 Lapua (14) ,9 22, Lemland (2) ,1 25, 14,8 32, 23,5 41,2 24,4 Leppävirta (11) ,5 13,3 6,6, 11,4 14, Liperi (12) ,1 26,3 7,5 15, 2,5 8,1 76,2 25,6 Lohja (1) ,3 15,3 8, 14,6 7,9 8,7 81,6 27,9 Loimaa (2) ,2 19,5 13, 2,2 4,3 2,9 18,2 57,6 23,9 Loviisa (1) ,4 19, 6,3 15,7 6, 43,3 Mariehamn (2) ,5 2, Mikkeli () , 14,2 6,7 12,3 11,7 9,4 12,8 73,7 26,7 Mustasaari (15) 1 1 7,9 6, 8,2 Mäntsälä (1) ,7 12,1 17,6 21,5 13,8 2, 6, 22,1 Nokia (6) ,4 9,3 14,7 13,3 Nurmijärvi (1) 15 13,3 Orivesi (6) ,4 4,3 2, 16, 12, 76, 25,6 Oulu (17) ,5 15,2 15,6 14,8 17,3 15,3 8,2 75, 27, Pedersöre (15) 8 39,,3 Pello (19) ,6 26,5 16,9 15,6 Pieksämäki () ,1 23,6 2,8 26,9 22, 9, Pori (4) ,8 11,7 15,5 13,5 13,9 12,2 7,3 82,2 25,5 Porvoo (1) ,3 15,5 14,3 16,9 9,5 71,6 24,6 31

35 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 4 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV Pudasjärvi (17) ,6 44,4 23,3 Pöytyä (2) ,5 12,9 74,3 25,6 Raasepori (1) ,6 8,8 7,5 2, 9,1 72,7 26, Ranua (19) ,4 2, 18,6 Rauma (4) ,9 22,1,3,2 13,8 16,4,7 76,7 25,8 Riihimäki (5) ,1 16,5 14,1 39,3 6,3 81, 25,5 Rovaniemi (19) ,7 14,6 22, 21,5 13, 11,4,3 75,4 25,7 Rääkkylä (12) 48 33,3 Salo (2) ,1 19,3,8 Saltvik (2) , 23,1 Sastamala (6) ,4 7,5 19,1 15,6 8, 74,7 26,1 Savonlinna () ,3 3,6 14, 18,6 18,2 25, 11,5 73,1 24,5 Seinäjoki (14) ,3 22,3 17,2 25,3 55,5 25,4 Siilinjärvi (11) ,4 13,3 11,5 23,2 14,5 13,9,8 73,6 25,7 Sipoo (3) 4 12,5 Siuntio (1) , Sodankylä (19) ,6 16, 14,1 67, 25,9 Sonkajärvi (11) ,3 24,1 Sotkamo (18) ,5 9, 14, Suonenjoki (11) ,1 6,7 14,3 Tammela (5) ,4 2,8 13,6 3,3 4,7 19,1 11,5 82,7 24,4 Tammisaari (1) ,4 9, Tampere (6) ,2 14,2 16,2 12,1 21, 19,7 7,5 76,8 27,1 Tervola (19) 75 12, Tohmajärvi (12) ,4 13,3 Tornio (19) ,9,5 2,3 16,7 14, 18,2 7,3 7,9 25,3 Turku (2) ,5 15,2 16,9 19,2 2,5 32

36 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 5 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV Tuusula (1) 6 9,, Töysä (14) 91 13,2 Vaasa (15) ,7 11,8 5,9 4,2 13,3 13,6 Valkeakoski (6) ,3 22,2 11,4 8,6 74,2 24,9 Vammala (6) , 13,7 Vantaa (1) ,7 12,5 11,5,9 18,2 14,3 8,4 83,1 28,2 Varkaus (11) , 6,5 2,4 4,8 2, Vieremä (11) ,3 11,9 32,5 Vihti (1) , Virolahti (8) 54 11,1 Virrat (6) 2, Vårdö (2) 15 6,7 Ylihärmä (14) 68 14,7 Ylivieska (17) ,5 15,2 Ylöjärvi (6) ,9 13,, 19,5 Ähtäri (14) ,7 Äänekoski (13) ,7 21,9 18, 5, 17,5 Ei tietoa, YHTEENSÄ ,3 13,5 13, 13,8 15,6 15,3,5 74, 26, H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) T-% = turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys vähintään 4 mm) KOV = autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi 33

37 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO Liite 8a. Tulokset maakunnittain MAAKUNTA: TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Uusimaa ,5 16,9 18,4 14,4 15, 12,2 12, 9,8 2. Varsinais-Suomi ,9 24,9 15,7 15,2 14,9 16,3 16,2 21, 3. Itä-Uusimaa ,5 15,7 8,4 7,7 11,2 13,3 8,6 15,1 4. Satakunta ,8 24,6 16,8 18, 15, 16,4 14,1 11,7 5. Kanta-Häme ,2 15,9 17,1 15, 13,1 16,2 8,1 12,6 6. Pirkanmaa ,8 18,9 16,1 11,8 18,3 16,3 13,6 9,4 7. Päijät-Häme ,6 17,6 17,9 12,7 13,9 13,2 8,6 15,2 8. Kymenlaakso ,8 17,3 14, 16,2 16,4 13,6 14,8,9 9. Etelä-Karjala ,3 25,6 16, 8,1 12,5 8,9 7,3 9,2. Etelä-Savo ,2 24,7 2,1 12,9 15,7 12,7 11,7 12,3 11. Pohjois-Savo ,1 18,3 18,1 14,4 29,3 13,1 19,7 15,6 12. Pohjois-Karjala ,3 24,7 16,5 14,9 23,6 12,1 12,5 18,9 13. Keski-Suomi ,1 16,6 18,1 11,5 21,9 15,9 11,9 15,2 14. Etelä-Pohjanmaa ,2 19,4 21,6 14,6 2,2 15,6 19,3 12,9 15. Pohjanmaa ,9 16,9 19,9 15,1 18,2 18,9, 11, 16. Keski-Pohjanmaa ,3 28,3 23,5 19,9 17, 2,9 22,1 14, 17. Pohjois-Pohjanmaa ,6 16,6 14,4 15,8 19,8 15,3 16,7 19,8 18. Kainuu ,9 16,9 11,5 15,8 13,6 11,1 12,2 12,2 19. Lappi ,1 29,6 22,1 24, 23,7 16,6 18,6 13,1 2. Ahvenanmaa , 3,7 31,2 26,8 3,3 2,4 18,6 28,5 Ei tietoa YHTEENSÄ ,4 2,1 17,6 15,6 18,2 14,9 14, 13,5 1 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) 34

38 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO Liite 8b. Tulokset maakunnittain MAAKUNTA: TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV Uusimaa ,2 12,4 12,1 13,4 16,7 16,6 9,4 76,1 26,6 2. Varsinais-Suomi ,7 18,8 14,2 19,8 17,7 2,9 14,6 68,9 25,1 3. Itä-Uusimaa ,4 13, 6,3 15,6 4. Satakunta ,9 15,1 12,4 11,4 12,9 13,1 9,1 79,3 25,6 5. Kanta-Häme ,3,2,9 8,8,9 16,4,6 74,3 25,9 6. Pirkanmaa ,6 13,4 14,6 11,6 2,5 18,3 8,2 76,2 26,6 7. Päijät-Häme ,5 12,3 8,4 13,9 11, 14,3 11,9 76,7 26,5 8. Kymenlaakso , 15,9 11,,7 12,9,,3 74,2 2,2 9. Etelä-Karjala ,3 11,1 9,5 8,2 18,2 7,6,7 66,8 27,3. Etelä-Savo ,2 13,6 12,1 18,5 16, 15,1 12,3 73,5 25,8 11. Pohjois-Savo ,1 11,7 11, 16,5 11,5 2,3 12,3 72,9 25,7 12. Pohjois-Karjala ,5 16,8 22,7 14,8 12,1 23,4 8,1 76,8 25,6 13. Keski-Suomi ,1 11,4 11,6 11,4 14,6,4 8,4 77,8 25,8 14. Etelä-Pohjanmaa ,5 17,7 12,3 19,9 21,2 17,2 24,4 57,4 25,5 15. Pohjanmaa ,5 8,7 5,3 6,2 13,3 13,6 16. Keski-Pohjanmaa ,9 14,5 15, 13,2 18,8 13,1 17. Pohjois-Pohjanmaa ,8 14,2 15,8 16,2 18,2 16,3 8,2 75, 27, 18. Kainuu ,5,3 8,6 11, 15,8 19. Lappi ,3 13,8 2,1 18,8 13,5 11,3 11,8 71,7 25,5 2. Ahvenanmaa ,1 24,7 26,4 2, 13,9 25, 2,3 5,7 24,2 Ei tietoa, YHTEENSÄ ,3 13,5 13, 13,8 15,6 15,3,5 74, 26, H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) T-% = turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys vähintään 4 mm) KOV = autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi 35

39 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit RENKAIDEN KUNTOKEHITYS UUDELLAMAALLA (1/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS VARSINAIS-SUOMESSA (2/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Uusimaa Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Varsinais-Suomi 3 24,5 2 16,6 9,4 4 3, ,9 14, Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ITÄ-UUDELLAMAALLA (3/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS SATAKUNNASSA (4/2) Huonorenkaiset autot (%) 3 Koko maa Itä-Uusimaa (Uudenmaan osana 211 alkaen) Huonorenkaiset autot (%) 3 Koko maa Satakunta 19,5 2 15,6 2 22, ,1 9, Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KANTA-HÄMEESSÄ (5/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS PIRKANMAALLA (6/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Kanta-Häme Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pirkanmaa 3 2 2,2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 16,4, ,8 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 18, ,2 36

40 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET RENKAIDEN KUNTOKEHITYS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ (7/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KYMENLAAKSOSSA (8/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Päijät-Häme Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Kymenlaakso 4 32,6 3 23, ,3 11,9,, Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ETELÄ-KARJALASSA (9/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ETELÄ-SAVOSSA (/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Etelä-Karjala Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Etelä-Savo 3 24,3 3 2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 7,6, ,2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 15,1 12, RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJOIS-SAVOSSA (11/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJOIS-KARJALASSA (12/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjois-Savo Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjois-Karjala 3 2 2,1 2,3 12,3 3 26,3 2 23, Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 8,1 37

41 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KESKI-SUOMESSA (13/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ETELÄ-POHJANMAALLA (14/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Keski-Suomi Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Etelä-Pohjanmaa ,2 2 21,1 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm, ,4 3 2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 17,2 24, RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJANMAALLA (15/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KESKI-POHJANMAALLA (16/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjanmaa Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Keski-Pohjanmaa ,3 3 17,9 13,6 2 13, Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJOIS-POHJANMAALLA (17/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KAINUUSSA (18/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Kainuu 3 23, , Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 8,2 17,9 Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 15,

42 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET RENKAIDEN KUNTOKEHITYS LAPISSA (19/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS AHVENANMAALLA (2/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Lappi Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Ahvenanmaa 4 36, Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 11,3 11, , Autonrengasliiton kesärengastutkimus Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 25, 2,

43 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite. Kuntokehityksen osatekijät KESÄRENKAIDEN KUNTO- KEHITYKSEN OSATEKIJÄT Kampanjan suorat ja välilliset vaikutukset Paikallisten aktiviteettien laajuus Kuluttajien asenteet ja käyttäytyminen Suhdanteet ja kuluttajien talousluottamus Renkaiden markkina- ja hintakehitys Ajosuoritteet ja -nopeudet Renkaiden ominaisuudet ja puutteet Tiestön ja ilmaston muutokset KULUTTAJAKYSELYN KESKEISET HUOMIOT 86 % autoilijoista tiedostaa kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtovaaran Noin joka kolmas (35 %) tietää lain vaatiman minimiurasyvyyden kesärenkaille Noin 4 % autoilijoista kuluttaa renkaat aivan loppuun (lain minimitasolle) 6 % tarkistaa renkaiden urasyvyyden vain renkaanvaihdon yhteydessä 61 % vaihtaa renkaat yleensä itse perhepiirissä tai tuttavan avustuksella Autonrengasliiton kuluttajakysely 2/216 (YouGov Groupin kuluttajapaneeli), johon vastasi 1 17 rengasasioista vastaavaa suomalaisautoilijaa INDEX RENKAIDEN HINTAKEHITYS (verrattuna kuluttajahintakehitykseen) Renkaat Kuluttajahinnat 9,2 RENGAS ON KOMPROMISSI ERI OMINAISUUKSIEN VÄLILLÄ KULUMINEN MÄRKÄPITO AJO- OMINAISUUDET 2 98, 99, VIERINVASTUS MUKAVUUS Lähde: Tilastokeskuksen hintaindeksit (2 = ) JÄÄPITO AJOSUORITTEIDEN JA KESKINOPEUKSIEN KEHITYS RENKAAN KULUMISTA NOPEUTTAVAT TEKIJÄT Henkilö- ja pakettiautojen ajosuoritteet liikennekäytössä olevaa autoa kohden: * HA PA HA PA * Muutos laskentatavassa vuonna 216 Lähde: Liikennevirasto HA PA Henkilö- ja pakettiautojen keskinopeudet (km/h) moottoriteillä kesäkaudella: ,2 115, 113, Rengaspaineet Vertailu: Vajaapaine,5 bar vs. oikea paine Lämpötila +35 C vs. +19 C Ajonopeus Tienpinnan karkeus 12 km/h vs. 7 km/h Kevät vs. keski-/loppukesä Lähteet: Nokian Renkaat ja BFGoodrich Käyttöikä: % -5 % -5 % -5 % 4

44 Autonrengasliitto ry, Eteläranta, 13 Helsinki Puhelin , faksi