KESÄRENGASTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESÄRENGASTUTKIMUS"

Transkriptio

1 KESÄRENGASTUTKIMUS Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Jouko Lahti Mika Savolainen AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI

2

3 AUTONRENGASLIITTO TUTKIMUSTIIVISTELMÄ Kesärengastutkimus Autonrengasliiton kesärengastutkimus 14: KESÄRENKAIDEN SYYSKUNTO PELÄTTYÄ PAREMPI Autoilijat ovat pitäneet huolta renkaistaan kohtuullisen hyvin taantumassakin. Syksyn 14 rengasratsioissa huonokuntoisia renkaita tavattiin hieman harvemmalla kuin kaksi vuotta aiemmin. Autokannan vanheneminen näkyi myös rengasratsioissa, sillä tarkastetut autot olivat ensi kertaa keskimäärin yli vuoden ikäisiä. Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä. Renkaita on tarkastettu vuosien varrella lähes 178 autosta. Urasyvyyksiä on mitattu kuntoseurannan aikana lähes 712 yksittäisestä renkaasta. Syksyllä 14 rengasratsioita järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla tarkastettiin yhteensä henkilö- ja pakettiauton renkaat 56 eri paikkakunnalla. Etukäteen arveltiin, että kesärenkaiden syyskunto olisi romahtamassa taloudellisen epävarmuuden pitkittymisen ja renkaille raastavan kesäkauden myötä. Puoli miljoonaa huonorenkaista autoa Kesärenkaiden syyskunto osoittautui kuitenkin pelättyä paremmaksi. Huonokuntoisia, urasyvyydeltään 2 millin renkaita oli viime syksynä 15,3 prosentilla autoilijoista eli,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan lukema oli syksyllä 9, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia. Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 7 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon. Etelä-Karjalassa eniten urasyvyyttä Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta 25 prosenttiin. Renkaiden kuntokehityksen suunta näyttäisi eroavan alueittain. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla renkaiden kunto koheni merkittävästi, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa mentiin selkeästi huonompaan suuntaan. Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski- Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Lappi on aineistossa vahvasti yliedustettuna. Renkaiden huonoa kuntoa ei tiedosteta Monet ajavat renkaansa kesäkaudella huomaamattaan kehnoon kuntoon. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedosti viime syksynä renkaidensa heikon kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Kahdeksalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä auton otoksessa talvirenkaita oli 5,5 prosentilla, suuria paineeroja 8,9 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita 12,2 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka neljännellä autoilijalla. Syksyn 15 Rengasratsia-kampanja järjestetään tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Kesärenkaiden kuntokehityksestä saadaan kuitenkin tuoreeltaan osviittaa muutamalla paikkakunnalla tehtävistä tarkastuksista.

4 AUTONRENGASLIITTO SISÄLLYSLUETTELO Kesärengastutkimus KESÄRENGASTUTKIMUS Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa TUTKIMUSTIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSRAAMIT Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Menetelmä ja toteutus Tutkimusaineiston kuvaus 2 2. TUTKIMUSTULOKSET Kesärenkaiden kuntokehitys Huonorenkaiset autot Turvasuosituksen mukaiset autot Renkaiden urasyvyydet Renkaiden kuntoerot Rengastyyppi ja rengaspaineet Talvirenkaat kesäkaudella Paine-erot samalla akselilla Rengaspaineiden tarkistus Kuljettajien rengastuntemus Arviot renkaiden kunnosta Kuntoarviot kuntoluokittain Taustatekijöiden vaikutukset Henkilö- ja pakettiautot Autojen ikäluokat Miehet ja naiset Nuoret kuljettajat Alueelliset erot 9 3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeiset huomiot Kuntokehityksen pohdintaa Jatkotoimenpiteet 13 LIITTEET: 14 L1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 L2. Rengasriskit L3. Sadekelitestien tulokset L4. Huomio rengaspaineisiin 18 L5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 L5b. Tutkimuslomake (laaja versio) L6. Tutkimusaineiston rakenne 21 L7a. Tulokset paikkakunnittain L7b. Tulokset paikkakunnittain L8a. Tulokset maakunnittain L8b. Tulokset maakunnittain L9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 37 L. Kuntokehityksen osatekijät 41

5 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TUTKIMUSRAAMIT 1.1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa säännöllisesti syksystä 1997 lähtien. Lähtökohtana hankkeelle oli Oulun yliopistossa julkaistu rengasriskitutkimus, jossa suositeltiin lisäämään rengasvalvontaa ja rengasturvallisuuteen liittyvää tiedotusta. Autonrengasliitto tarttui heitettyyn turvallisuushaasteeseen yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Yhteistyökumppanit toteuttivat alkuun kolmivuotiseksi kaavaillun viestintäohjelman, jonka toiminnallisena osuutena järjestettiin neuvontahenkisiä rengasratsioita eri puolilla Suomea. Tulokset olivat niin rohkaisevia, että Rengasratsia-kampanjasta on muodostunut jokasyksyinen traditio. Kampanja kuuluu European Road Safety Charterin piiriin osana Euroopan komission liikenneturvallisuusohjelmaa. Ks. kampanjakuvaus liitteessä 1. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä liikenteessä. Jokin rengasriski on ollut mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa -luvulla. Rengasturvallisuus näyttäisi kuitenkin parantuneen viime vuosina hieman yleistä liikenneturvallisuuskehitystä ripeämmin. Ks. rengasriskianalyysi liitteessä 2. Monilla on tapana ajaa kesärenkaansa loppuun syksyisin, vaikka juuri silloin pitoa tarvittaisiin eniten. Kuluneilla renkailla vesiliirtoherkkyys kasvaa ja jarrutusmatkat märällä pitenevät merkittävästi jo huomattavasti ennen lain vaatimaa 1,6 millin urasyvyyttä. Turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi on vähintään 4 mm. Ks. sadekelitestien tulokset liitteessä 3. Alkusyksyn rengasratsioissa on tullut vastaan myös talvirenkailla varustettuja autoja. Nastattomat talvirenkaat ovat täysin laillisia kesäkaudellakin, mutta niitä ei suositella ympärivuotiseen käyttöön. Sadekelitesteissä puoliksi kulunut talvirengas on osoittautunut märkäominaisuuksiltaan yhtä huonoksi kuin loppuun ajettu kesärengas. Rengasratsia-kampanjoinnissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota myös rengaspaineisiin ja niiden säännölliseen tarkistukseen. Alhaiset rengaspaineet lisäävät tutkitusti onnettomuusriskiä, polttoaine- ja rengaskuluja sekä ympäristökuormitusta. Ks. lisätietoa rengaspaineista liitteessä Menetelmä ja toteutus Rengasratsioita järjestetään poliisin ja Autonrengasliiton edustajien toimesta aina elosyyskuun vaihteessa yhden kampanjaviikon aikana. Ratsiaan pyritään saamaan edustava otos henkilö- ja pakettiautoja liikennevirrasta poliisin ohjauksella. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä kaikki autoilijat siihen suostuvat. Kenttätyöhön osallistuu vuosittain noin rengasasiantuntijaa Autonrengasliiton jäsenliikkeistä. Tulosten vertailtavuus varmistetaan kirjallisilla tarkistusohjeilla ja suullisella opastuksella. Tiedot merkitään tutkimuslomakkeeseen sekä toimitetaan keskitetysti tallennettavaksi ja analysoitavaksi. Ks. tutkimuslomakkeet liitteissä 5a ja 5b. 1

6 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Renkaiden tarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan autonsa kuluneimman renkaan kuntoa seuraavalla kuntoluokituksella: HUONO TYYDYTTÄVÄ HYVÄ mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm+ Kesärenkaiden kuntokehitystä on tarkasteltu alusta alkaen huonorenkaisten autojen osuudella. Kyse on henkilö- tai pakettiautoista, joiden kulunein rengas on urasyvyydeltään 2 mm. Yhden millin mittaustarkkuudesta johtuen huonokuntoiseksi kesärenkaaksi luokitellaan urasyvyydeltään alle 2,5 millin rengas. Viime vuosina huonorenkaisten autojen rinnalla on tarkasteltu myös 4 millin turvasuosituksen mukaisten autojen osuutta seuraavasti: HUONO TURVASUOSITUKSEN MUKAINEN mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm Tutkimusaineiston kuvaus Rengasratsioita on järjestetty vuosittain lukuun ottamatta syksyjä 1, 6, 11 ja 13, jolloin kampanjat toteutettiin tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Renkaita on tarkastettu eri puolilla maata yhteensä henkilö- ja pakettiautosta. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 712 yksittäisestä renkaasta. Ks. tutkimusaineiston rakenne liitteessä 6. Tarkastetut autot (kpl): Tutkimusaineiston rakenne on hieman muuttunut kuntoseurannan aikana. Pakettiautojen osuus on kasvanut 3,4 prosenttiyksikköä. Naiskuljettajien osuus on noussut peräti prosenttiyksikköä nykyiseen 3,6 prosenttiin. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä hieman yli vuoden korkeampi kuin kuntoseurannan alkuaikoina. Vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvien autojen osuus on kasvanut noin prosenttiyksikköä. Tarkastettujen autojen ikäjakauma 14: YLI 12 V 31,3 % -2 V 13,3 % 8-12 V 28,1 % 3-7 V 27,4 % 2

7 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Syksyllä 14 tutkimukseen osallistui autoa, joista 85,2 prosenttia oli henkilöautoja. Ajoneuvokantaan nähden pakettiautojen osuus näyttäisi olevan tutkimuksessa hieman yliedustettuna, sillä liikennekäytössä niiden osuus on vain,5 prosenttia. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä,1 vuotta eli selvästi vähemmän kuin autokannassa. Tämä selittyy sillä, että uudemmilla autoilla ajosuoritteet ovat keskimäärin suurempia kuin vanhemmilla autoilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on 11,4 vuotta ja pakettiautojen keski-ikä 12,2 vuotta (Trafi ). Viime syksynä rengasratsioita järjestettiin 56 paikkakunnalla 18 eri maakunnassa. Koko kuntoseurannan aikana rengasratsioita on ollut 183 eri paikkakunnalla. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Varsinais-Suomi on aineistossa aliedustettuna ja Lappi vahvasti yliedustettuna. Tuloksia tarkastellaan taustatekijöiden mukaan kohdassa 2.4. Kattava tutkimusaineisto mahdollistaa myös alueellisen vertailun sekä renkaiden kuntokehityksen seurannan paikkakunnittain ja maakunnittain. Paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset ilmenevät liitteissä 7 ja 8. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit esitetään liitteessä 9. Tarkastetut autot maakunnittain 14 (kpl): 5 15 LAPPI UUSIMAA SATAKUNTA 779 POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA ETELÄ-SAVO KESKI-POHJANMAA ETELÄ-KARJALA KANTA-HÄME ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI AHVENANMAA

8 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TUTKIMUSTULOKSET 2.1. Kesärenkaiden kuntokehitys Huonorenkaiset autot Syksyllä 14 huonokuntoisia (urasyvyys 2 mm) kesärenkaita oli 15,3 prosentilla autoilijoista eli,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 4,1:stä 3,5 prosenttiin. Kesärenkaiden syyskunto oli parhaimmillaan syksyllä 9, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia. Huonorenkaisten autojen osuus (%) 24, ,6 15, Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 7 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon. Huonorenkaiset autot autokannasta (kpl): 3 2 Muut Huonot Turvasuosituksen mukaiset autot Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta sadekelillä suositellaan yleisesti vähintään 4 milliä. Syksyllä 14 turvasuosituksen mukaisilla renkailla ajoi 64,9 prosenttia autoilijasta eli hieman vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Kuntoseurannan alussa vastaava osuus oli vain 54,5 prosenttia. 4

9 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (%): 7 65,8 64,9 6 54, Renkaiden urasyvyydet Syksyllä 14 keskimääräinen urasyvyys kaikista renkaista oli 4,81 mm ja autojen kuluneimman renkaan osalta 4,27 mm. Keskimääräiset urasyvyydet ovat hieman pienentyneet kahden vuoden takaisiin mittauksiin verrattuna, mutta vielä ollaan selkeästi edellä kuntoseurannan alkuun nähden. Kesärenkaiden keskimääräinen urasyvyys (mm): 5 4,84 4,81 4,5 4,56 4,31 4,27 Kulunein Kaikki 4 3,9 3, Renkaiden kuntoerot Renkaiden kuntoerot samassa rengassarjassa ovat vähentyneet. Syksyllä 14 vähintään 3 millin kuntoeroja oli joka kymmenennessä autossa (,3 %), kun kuntoseurannan alkuvaiheessa vastaava osuus oli 14,4 prosenttia. Takarenkaissa (4,81 4,96 mm) oli keskimäärin urasyvyyttä hieman eturenkaita (4,76 4,78 mm) enemmän. Rengassarjojen kuntoerojakauma 14 (%): 3 mm+,3 % 2 mm 15,6 % -1 mm 74,1 % 5

10 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Rengastyyppi ja rengaspaineet Talvirenkaat kesäkaudella Syksyn 14 rengasratsioissa kerättiin laajat tiedot kahdeksalla paikkakunnalla (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Leppävirta, Pori, Rovaniemi, Siilinjärvi ja Suonenjoki). Urasyvyyksien ohella niissä tarkastettiin rengastyyppi ja rengaspaineet. Talvirenkaita tavattiin auton otoksessa 5,5 prosentilla autoilijoista eli,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Ks. tutkimuslomakkeen laaja versio liitteessä 5b Paine-erot samalla akselilla Rengaspaineiden seurannassa keskitytään samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paineeroihin. Vähintään,5 barin paine-eroja oli viime syksynä 8,9 prosentissa tarkastetuista autoista eli,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin syksyllä 12. Keskimäärin henkilöautojen renkaissa oli ilmanpainetta 2,4 baria ja pakettiautojen renkaissa 3,3 baria. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin tässä otoksessa 23,3 prosentilla autoilijoista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli 24,1 prosenttia. Puutteet liittyivät joko renkaiden urasyvyyksiin, rengastyyppiin tai rengaspaineisiin Rengaspaineiden tarkistus Syyskuun alussa 14 kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Lähes joka toinen (48,5 %) ilmoitti tarkistaneensa auton rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli vain 34,8 prosenttia. Noin joka viides autoilija ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen Kuljettajien rengastuntemus Arviot renkaiden kunnosta Renkaiden kuntotarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan renkaidensa kuntoa asteikolla huono ( 2 mm), tyydyttävä (3 4 mm) ja hyvä (vähintään 5 mm). Viime syksynä 58,4 prosenttia autoilijoista arvioi renkaiden kuntoluokan oikein. Renkaiden kuntotuntemuksessa ei ole tapahtunut kuntoseurannan aikana merkittävää muutosta, sillä vuonna 1997 oikeiden kuntoarvioiden osuus oli 56,4 prosenttia. Kuljettajien arviot renkaidensa kunnosta 14 (%): EOS 2,9 % VÄÄRIN 38,7 % OIKEIN 58,4 % 6

11 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Kuntoarviot kuntoluokittain Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon paremmin luonnollisesti silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista 77,5 prosenttia tunsi renkaidensa kunnon, kun huonorenkaisten arviot menivät useimmiten pieleen. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Oikeat kuntoarviot kuntoluokittain 14 (%): % % 4 % 6 % 8 % % HYVÄ 77,5 TYYDYTTÄVÄ 5,7 HUONO 24,7 Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus on ollut yllättäen korkeimmillaan kuntoseurannan ensimmäisenä syksynä, jolloin 36,5 prosenttia vastaajista arvioi renkaidensa kunnon oikein. Sen jälkeen osuus on liikkunut 25 3 prosentin tuntumassa. Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus (%): , ,8 24, Taustatekijöiden vaikutukset Henkilö- ja pakettiautot Pakettiautoissa renkaat ovat olleet läpi seurannan paremmassa kunnossa kuin henkilöautoissa. Syksyllä 14 huonokuntoisia kesärenkaita tavattiin 15,8 prosentilla henkilöautoista ja 12 prosentilla pakettiautoista. Kaksi vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 16,2 henkilöautoista ja 12,1 prosenttia pakettiautoista. 7

12 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Oheisessa kuviossa myös turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (vihreällä palkilla) viime syksyn rengasratsioissa: % % 4 % 6 % 8 % % HENKILÖAUTOT 15,8 63,8 PAKETTIAUTOT 12, 71, Autojen ikäluokat Auton ikä selittää osaltaan kesärenkaiden kuntoa: mitä vanhempi auto, sitä huonommat renkaat keskimäärin. Huonorenkaisten autojen osuus oli viime syksynä tuoreimmassa ikäryhmässä 6 prosenttia ja vanhimmassa 21,1 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä huonorenkaisten autojen osuudet ovat lähes puolittuneet kuntoseurannan alkuajoista. Huonorenkaisten autojen osuus ikäluokittain (%): ,1 14,7 13,6 6, yli 12 v 8-12 v 3-7 v -2 v Miehet ja naiset Mies- ja naiskuljettajien renkaiden kuntoerot ovat hieman tasoittuneet kuntoseurannan alkuajoista, mutta miehet ajavat hieman paremmilla renkailla kuin naiset. Miehet myös tiedostavat renkaidensa kunnon naisia useammin (6,5 % vs. 53,6 %). Naisten ja miesten autot olivat tutkimusaineistossa keskimäärin yhtä vanhoja. % % 4 % 6 % 8 % % MIEHET 14,9 65,6 NAISET 15,9 63, Nuoret kuljettajat Viime syksynä muutamalla paikkakunnalla kiinnitettiin erityishuomiota nuorten (18 24 v) kuljettajien renkaisiin. Joka kuudes nuori (16,7 %) ajoi huonokuntoisilla renkailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 19,5 prosenttia. Nuorten autot olivat keskimäärin yli kolme vuotta muita vanhempia, mikä osaltaan selittää renkaiden kuntoa. 8

13 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Alueelliset erot Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta 25 prosenttiin. Renkaiden kuntokehityksen suunta näyttäisi eroavan alueittain. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla renkaiden kunto koheni merkittävästi, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa mentiin selkeästi huonompaan suuntaan. Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois- Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Ks. paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset liitteissä 7a ja 8a (vuosilta ) sekä 7b ja 8b (vuosilta 5 14). Paikkakunnista menestyivät parhaiten Kemi, Helsinki ja Hämeenlinna, joissa huonorenkaisten autojen osuus oli vain viitisen prosenttia. Paikkakuntavertailussa on vuosien varrella nähty paljon pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua. Huonorenkaiset ja turvasuosituksen mukaiset autot maakunnittain 14: % % 4 % 6 % 8 % % ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO KESKI-SUOMI LAPPI SATAKUNTA KESKI-POHJANMAA POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-SAVO POHJOIS-POHJANMAA KANTA-HÄME UUSIMAA ETELÄ-POHJANMAA PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-KARJALA AHVENANMAA 7,6,,4 11,3 13,1 13,1 13,6 14,3 15,1 16,3 16,4 16,6 17,2 18,3,3,9 23,4 25, 73,3 78, 69,8 68,9 71,4 65,6 68,2 69,6 64,8 64,1 62, 63,6 51, 61,5 58,7 55,4 56,1 51,7 Huonorenkaiset autot (urasyvyys 2 mm) Turvasuosituksen mukaiset autot (vähintään 4 mm) 9

14 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Huonorenkaiset autot maakunnittain 14 (%): Valtakunnallinen keskiarvo: 15,3 % = keskiarvoa paremmat renkaat = keskiarvoa huonommat renkaat 1 UUSIMAA 16,6 % 2 VARSINAIS-SUOMI,9 % 3 ITÄ-UUSIMAA ( asti) 4 SATAKUNTA 13,1 % 5 KANTA-HÄME 16,4 % 19 6 PIRKANMAA 18,3 % 7 PÄIJÄT-HÄME 14,3 % 8 KYMENLAAKSO, % 9 ETELÄ-KARJALA 7,6 % ETELÄ-SAVO 15,1 % 11 POHJOIS-SAVO,3 % POHJOIS-KARJALA 23,4 % 13 KESKI-SUOMI,4 % 14 ETELÄ-POHJANMAA 17,2 % 15 POHJANMAA 13,6 % KESKI-POHJANMAA 13,1 % 17 POHJOIS-POHJANMAA 16,3 % KAINUU 19 LAPPI 11,3 % AHVENANMAA 25, % SM/AHO/MH/6 9

15 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1. Keskeiset huomiot Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat toteuttaneet henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvän valvonta- ja tiedotuskampanjan vuosittain syksystä 1997 lähtien. Taustalla on huoli liikenneturvallisuudesta, sillä renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Jokasyksyisissä rengasratsioissa on ilmennyt, että useimmat ajavat renkaansa huomaamattaan kehnoon kuntoon. Kampanjoinnin myötä osa autoilijoista on alkanut uusimaan renkaansa jo aiemmin. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä. Syksyllä 14 rengasratsioita järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla tarkastettiin yhteensä henkilö- ja pakettiauton renkaat 56 eri paikkakunnalla. Etukäteen arveltiin, että kesärenkaiden syyskunto olisi romahtamassa taloudellisen epävarmuuden pitkittymisen ja renkaille raastavan kesäkauden myötä. Kesärenkaiden syyskunto osoittautui kuitenkin pelättyä paremmaksi. Huonokuntoisia, urasyvyydeltään 2 millin renkaita oli 15,3 prosentilla autoilijoista eli,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan lukema oli syksyllä 9, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia. Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 7 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon. Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta 25 prosenttiin. Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Muutamalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä auton otoksessa talvirenkaita oli 5,5 prosentilla, suuria paineeroja 8,9 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita 12,2 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka neljännellä autoilijalla. Kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Lähes joka toinen (48,5 %) ilmoitti tarkistaneensa rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli vain 34,8 prosenttia. Noin joka viides autoilija ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen. Renkaiden urasyvyyksiä seurataan huomattavasti harvemmin. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. 11

16 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Kuntokehityksen pohdintaa Pitkäjänteisellä kampanjoinnilla on ollut myönteisiä vaikutuksia autoilijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen rengasasioissa. Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta kesärenkaiden syyskunto on selvästi parempi kuin syksyllä 1997 kuntoseurantaa aloitettaessa. Ks. kuntokehityksen osatekijät liitteessä. Renkaiden hintakehitys on ollut viime vuosina varsin kuluttajaystävällistä. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan renkaat ovat kallistuneet vuodesta vain pari prosenttia, kun kuluttajahinnat kokonaisuutena ovat kohonneet noin 9 prosenttia. Kuluttajilla on ollut siten mahdollisuus huolehtia rengasturvallisuudesta kohtuullisella panostuksella. Renkaiden kulumiseen vaikuttavat muun muassa yleinen taloustilanne, tienpintojen karkeus, ilman ja asfaltin lämpötilat, ajosuoritteet ja -nopeudet sekä renkaiden ominaisuudet ja ilmanpaineet. Tässä yhteydessä keskitytään pohtimaan renkaiden kuntokehitystä nimenomaan kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta. Autonrengasliiton kuluttajakyselyn (YouGov Finland, 14) mukaan autoilijat tiedostavat varsin hyvin kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtovaaran. Silti lähes puolet autoilijoista kuluttaa renkaat aivan loppuun lain minimitasolle asti. Usein se tapahtuu huomaamatta, sillä 6 prosenttia vastaajista ilmoitti tarkistavansa urasyvyydet vain renkaiden kausivaihdon yhteydessä. Rengasratsia-kampanjointia aloitettaessa autoilijoilla oli yleisesti tapana ajaa renkaansa huonoon kuntoon joko tietoisesti tai huomaamattaan. Monet autoilijat ovat alkaneet tarkkailla renkaidensa kuntoa myös ajokauden aikana. Perinteisten sesonkipiikkien ohella renkaita uusitaankin entistä tasaisemmin ajokauden aikana. Oheinen kuvio havainnollistaa kesärenkaiden kuntokehitystä. Samoilla renkailla ajetaan tyypillisesti useita vuosia, joten huonoilla renkailla ajavat vaihtuvat syksystä toiseen. Aiemmin käytännössä kaikki lukeutuivat jossain vaiheessa huonorenkaisiin autoilijoihin. Nykyisin arviolta 4 prosenttia autoilijoista pyrkii noudattamaan vähintään neljän millin turvasuositusta. Missä vaiheessa kesärenkaat uusitaan? Turvasuositus vähintään 4 mm Huonokuntoinen alle 2,5 mm Lain minimivaatimus 1,6 mm 12

17 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS Jatkotoimenpiteet Rengasturvallisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja valvonnalla sekä rengasmääräyksillä ja tuotekehityksellä. Rengasasiat nousevat julkisuuteen takuuvarmasti kahdesti vuodessa aina renkaanvaihdon aikaan. Renkaiden kunnosta ja turvallisuudesta on syytä muistuttaa autoilijoita jatkossakin myös ajokauden aikana. Marraskuusta 14 alkaen kaikissa uusissa henkilöautoissa on rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS), jonka avulla kuljettaja voi tarkkailla rengaspaineita auton kojelaudasta. Renkaiden urasyvyyksiä ei voida vielä seurata yhtä vaivattomasti, mutta siihen liittyvää tekniikkaa jo kehitellään ainakin yhden valmistajan toimesta. Liikenne- ja viestintäministeriössä arvioidaan parhaillaan nykyisiä rengasmääräyksiä osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Selvitysten perusteella tehdään päätökset mahdollisista muutoksista sekä kevyen että raskaan kaluston rengasmääräyksiin. Henkilöja pakettiautoissa talvirenkaat pitäisi vaatia aina talvikelillä ajettaessa ja nastarenkaat pitäisi sallia meilläkin selväsanaisesti jo lokakuun alussa. Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamiin kuolonkolareihin liittyviä rengasriskejä on arvioitu toistaiseksi vain tilastollisesti. Tilastollisen analysoinnin tueksi kaivattaisiin tarkempaa tapauskohtaista tarkastelua eri rengastyyppeihin liittyvistä riskeistä. Tutkijalautakunnat esittävät vuosittain kymmeniä rengasriskeihin liittyviä parannusehdotuksia, jotka nekin ansaitsisivat lisähuomiota. Turvallisuusnäkökulman lisäksi aika on otollinen myös ympäristöasioiden painottamiseen. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa renkaan käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rengasala on huolehtinut esimerkillisesti käytöstä poistettujen renkaiden keräyksestä ja hyötykäytöstä Suomen Rengaskierrätys Oy:n johdolla vuodesta 1996 lähtien. Rengasratsia-kampanja toteutetaan syksyllä 15 jälleen tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Tiedottamisen tueksi järjestetään neuvontahenkisiä rengasratsioita mahdollisuuksien mukaan. Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omaa vastuuta renkaiden kuntoseurannassa. 13

18 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET LIITTEET KESÄRENGASTUTKIMUS Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 Liite 2. Rengasriskit Liite 3. Sadekelitestien tulokset Liite 4. Huomio rengaspaineisiin 18 Liite 5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 Liite 5b. Tutkimuslomake (laaja versio) Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne 21 Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain Liite 8a. Tulokset maakunnittain Liite 8b. Tulokset maakunnittain Liite 9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 38 Liite. Kuntokehityksen osatekijät 42 14

19 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus TAUSTA JA TAVOITTEET RENGASRATSIA Turvallisuuskampanjat Yhteistyössä: AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI Turvallisuushaaste: Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat hengenvaarallinen yhdistelmä Kampanjatavoitteet: Muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä Aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita Saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla PÄÄVIESTIT TEEMA JA PERUSRATKAISU Turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi vähintään 4 mm Varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla Tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa Hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä Palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta liikenneturvallisuudessa Jokasyksyinen tiedotus- ja valvontakampanja, jonka kärkenä järjestetään neuvontahenkisiä rengasratsioita ympäri Suomea Aktiivisen mediatyön tukena tuoreita tutkimustuloksia rengasriskeistä, sadekelitesteistä ja renkaiden kuntokehityksestä KAMPANJAORGANISAATIO SEURANTA JA TULOKSET PAIKALLINEN VALTAKUNNALLIINEN Tiedotustoimet LIIKENNETURVA Keskustoimisto LIIKENNETURVA Aluetoimistot (12) AUTONRENGASLIITTO Kampanjapäällikkö ja toimisto Aluevastaavat (12) Ratsiapäälliköt ja ratsiahenkilöstö (54 + ) Rengasratsiat POLIISI Poliisihallitus Poliisilaitokset Toiminnan laajuus: 18 vuoden aikana renkaiden syyskunto on tarkastettu lähes 178 autosta 183 eri paikkakunnalla Mediajulkisuus: Aihe on ollut esillä televisiossa yli 4 kertaa (yhteensä lähes 7 h) ja printtimediassa yli 4 artikkelissa (yhteislevikki yli 148 milj. kpl) Renkaiden kunto: Huonorenkaisten henkilö- ja pakettiautojen osuus on vähentynyt 24,4 %:sta nykyiseen 15,3 %:iin 15

20 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 2. Rengasriskit 13 Henkilö- ja pakettiautojen RENGASRISKIT -LUVULLA RENGASRISKIANALYYSIN KESKEISET HUOMIOT Tutkimusaineisto: tarkastelussa henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat tieliikenneonnettomuudet Suomessa 13 (N: 3 4 kpl) aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia yhteensä 429 kpl, joissa kuoli 511 hlöä ja vammautui vaikeasti 168 hlöä onnettomuustutkinnassa renkaisiin liittyvä puute kirjataan riskitekijäksi vain, jos sen arvioidaan vaikuttaneen onnettomuuden kulkuun Renkaat ovat merkittävin ajo-ominaisuuksiin liittyvä riskitekijä tieliikenteessä Jokin rengasriski on mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa (14,3 %) -luvulla on sattunut keskimäärin 31 renkaisiin liittyvää onnettomuutta vuosittain 2/3 rengasonnettomuuksista sattuu lumisella, jäisellä, sohjoisella tai vetisellä kelillä Huonokuntoiset renkaat yleisin rengasriski (46 % kaikista rengasriskeistä) RENGASONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITYS RENGASONNETTOMUUKSIEN JAKAUMA KELITYYPEITTÄIN Paljas tai kuiva 33,3 % Vetinen tai märkä 15,3 % Luminen, jäinen tai sohjoinen 51,4 % Kevyen liikenteen onnettomuus Moottoriajoneuvo-onnettomuus RENGASRISKIEN JAKAUMA Muut rengasriskit 9,7 % KEHITTÄMISHAASTEITA Väärät rengaspaineet 13,3 % liian alhaiset rengaspaineet erilaiset rengaspaineet Sopimaton rengastus 3,7 % keliin sopimattomat renkaat ominaisuuksiltaan erilaiset renkaat ajoneuvoon sopimattomat renkaat Huonokuntoiset renkaat 46,4 % kuluneita renkaita heikkokuntoiset nastarenkaat Onnettomuustutkinta: rengasriskitutkinnan terävöittäminen koulutuksen ja lausuntomenettelyn avulla Turvallisuusehdotukset: renkaisiin liittyvien turvallisuusehdotusten seulonta ja jalostus uudella koriajattelulla Jatkoselvitystarpeet: talvirenkaiden käyttösäännösten selkeyttäminen Ruotsin mallia mukaillen Tutkijalautakuntien tutkimat tieliikenneonnettomuudet 13. Aiheuttajina olleiden henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät riskitekijät (yhteensä 545 kpl). 16

21 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 3. Sadekelitestien tulokset 5 6 VESILIIRTO YLLÄTTÄÄ HUONOILLA RENKAILLA Vesiliirron välttämiseksi loppuunajetuilla renkailla pitäisi ajaa jopa 3 km/h * hitaammin kuin uusilla renkailla. VESILIIRTONOPEUDET A. Suoralla B. Kaarteessa km/h Uusi kesärengas (8 mm) 83 Turvasuositus (4 mm) 67 Loppuunajettu (1,6 mm) km/h Uusi kesärengas (8 mm) 95 Turvasuositus (4 mm) 82 Loppuunajettu (1,6 mm) 67 * TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) vakiokesärengas kolmella eri kuluneisuudella veden syvyys suoralla 9 mm (A) ja kaarteessa 7 mm (B) JARRUTUSMATKAT MÄRÄLLÄ PITENEVÄT JARRUTUSMATKAT MÄRÄLLÄ A. Vakiorengas 3 4 m Märällä asvaltilla jarrutettaessa huonorenkaisen Uusi kesärengas (8 mm) Turvasuositus (4 mm) 29,3 3,6 auton nopeus on vielä 4 km/h * silloin, kun auto olisi pysähtynyt uusilla renkailla. Loppuunajettu (1,6 mm) 36,8 B. Leveä rengas 3 4 m Uusi kesärengas (8 mm) 28,3 Turvasuositus (4 mm) 3, Loppuunajettu (1,6 mm) 38,8 * TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) TM:n sadekelitesti 5 (Tekniikan Maailma 15/5, Test World Oy) jarrutusmatkat märällä asvaltilla nopeudesta 8 km/h nollaan vertailussa Nokian NRH2 185/65R15 (A) ja Nokian Z 225/45R17 (B) TALVIRENGAS SOVELTUU HUONOSTI KESÄAJOON KULUNUT TALVIRENGAS VS. UUSI KESÄRENGAS A. Vesiliirto km/h Puoliksi (5 mm) kulunut talvirengas on märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin loppuunajettu (1,6 mm) kesärengas. Uusi kesärengas (8 mm) 84 Kulunut nastarengas (5 mm) 64 Kulunut kitkarengas (5 mm) 57 B. Märkäjarrutus 3 4 m Uusi kesärengas (8 mm) 23, Kulunut nastarengas (5 mm) Kulunut kitkarengas (5 mm) 31, 31,9 Tekniikan Maailman sadekelitestit 5 6 TM:n sadekelitesti (Test World, 5) Jatkoselvitys kuluneilla talvirenkailla (Test World, 6) Näillä kansa ajaa (Tekniikan Maailma/Test World Oy, 6) kuluneet talvirenkaat vs. testiosion paras uusi kesärengas tulokset kokonaisuudessaan julkaistaan TM 16/6:ssa 17

22 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 4. Huomio rengaspaineisiin JOKA VIIDES AJAA VAJAA- PAINEISILLA RENKAILLA SUURET PAINE-EROT TURVALLISUUSRISKINÄ Joka viides (19,4 %) suomalainen ajaa vaarallisen vajaapaineisilla renkailla, joista ainakin yhdessä on painevajausta suositukseen vähintään,5 baria. 8,9 prosentilla suuria paine-eroja (vähintään,5 baria) samalla akselilla sijaitsevissa renkaissa. Lähde: Michelinin rengaspainekampanja Pohjoismaissa 6. Suomessa tutkittiin yhteensä henkilöauton renkaat neljällä eri paikkakunnalla. Lähde: Autonrengasliiton kesärengastutkimus 14, jolloin rengaspaineet mitattiin 2 48 henkilö- ja pakettiautosta 8 eri paikkakunnalla. JOKA TOINEN TARKISTAA PAINEET KUUKAUSITTAIN ALHAISTEN RENGAS- PAINEIDEN VAIKUTUKSET Joskus aiemmin 5,8 % Huhti-toukokuussa 15,8 % Kesä-heinäkuussa 29,9 % Elo-syyskuussa 48,5 % * Turvallisuus Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6 7 kuolonkolarissa vuosittain Taloudellisuus Autoilijalle lisää polttoaine- ja rengaskuluja vähintään /kk ja kansantaloudelle lähes M vuodessa * Ympäristö Polttoaineen lisäkulutus lisää hiilidioksidipäästöjä Euroopassa vuosittain lähes miljoonaa tonnia Autonrengasliiton kesärengastutkimus syyskuun alussa 14: Milloin viimeksi tarkistit rengaspaineesi? * Vrt. 34,8 % syksyllä 12. * Bridgestonen ja Michelinin tutkimusten mukaan alhaiset rengaspaineet kuluttavat polttoainetta 3 6 % enemmän ja lyhentävät renkaiden käyttöikää 25 5 %. VUOSISÄÄSTÖÄ JOPA MILJOONAA EUROA RENGASPAINEVAHTI PAKOLLISEKSI Kustannukset vuositasolla: Oikeat rengaspaineet Painevajaus,5 1 bar Polttoaineet 2 /v /v Kesä- ja talvirenkaat /v + 7 /v Keskivertoautoilijan säästö 1 Kansantalouden säästö 2 vähintään 13 /v (n. /kk) lähes M /v 1 Esimerkkilaskelmassa ajokilometrimääräksi on arvioitu 18 km/vuosi ja renkaiden käyttöiäksi 4 ajokautta oikeilla rengaspaineilla 2 Vajaapaineisia renkaita arviolta 6 henkilö-/pakettiautossa, joissa ainakin yhdessä renkaassa painevajausta vähintään,5 baria alkaen kaikissa uusissa henkilöautoissa on rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS), jonka pitää toimia nimenomaan ensiasennusrenkaissa. Aktiivisessa järjestelmässä talvirenkaisiin voidaan hankkia erilliset anturit, jotka vaativat aina järjestelmän päivittämistä. Myös renkaiden kausivaihdon yhteydessä järjestelmä saattaa vaatia päivitystä. Huom. rengaspaineet pitää jatkossakin säätää itse kohdalleen! 18

23 Liite 5a. Tutkimuslomake 14 (perusversio) KESÄRENGASTUTKIMUS 14 Tutkimuslomake (perusversio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: 1. Auton käyttöönottovuosi 2. Tyyppi (H / P) 3. Sukupuoli (M / N) 4. Oma arvio renkaiden kunnosta Huono Tyydyt- Hyvä tävä 5. Renkaiden urasyvyydet (mm) VE VT OT OE Mallirivi: 7 H M X Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1. Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2. Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3. Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4. Kuljettajaa pyydetään arvioimaan auton kuluneimman renkaan kunto asteikolla: huono... 2 mm tai alle tyydyttävä mm hyvä... 5 mm tai yli 5. Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. 19

24 Liite 5b. Tutkimuslomake 14 (laaja versio) KESÄRENGASTUTKIMUS 14 Tutkimuslomake (laaja versio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: AJONEUVO 1. KOvuosi 2. Tyyppi (H / P) KULJETTAJA 3. Sukup. (M / N) 4. Nuori (X) 5. Kunto ARVIOT Hu Ty Hy 6. Paine (kk) 7. RENKAIDEN KUNTO VE VT OT OE mm bar mm bar mm bar mm bar 8. Talvirengas (X),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Mallirivi: -7 H M X X 6 4 1,9 5 2, 5 2, 4 1,8 X Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1) Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2) Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3) Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4) Kuljettajan ikä: merkitse rasti, jos kyseessä nuori kuljettaja (18 24 v) 5) Kuljettajan arvio kuluneimman renkaan kunnosta asteikolla: Hu = huono (2 mm tai alle) Ty = tyydyttävä (3-4 mm) Hy = hyvä (vähintään 5 mm) 6) Kuljettajan arvio rengaspaineiden viimeisestä tarkistusajankohdasta: kuukauden numero (kuluvana vuonna). Huom. merkitse numero, jos rengaspaineita ei ole tarkistettu vuonna 14. 7) Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. Rengaspaineet mitataan,1 barin tarkkuudella. 8) Rengastyyppi: merkitse rasti, jos autossa talvirenkaat (osaksikin)

25 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS LIITTEET Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne LÄHES 178 TUTKITTUA RENGASSARJAA TARKASTETUT AUTOT MAAKUNNITTAIN 14 Autonrengasliiton kesärengastutkimus : VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat Autot YHT Huom. Rengasratsioita ei järjestetty lainkaan syksyllä 1. Syksyllä 6, 11 ja 13 niitä järjestettiin vain rajoitetusti, jonka vuoksi ne eivät ole mukana kuntoseurannassa. LAPPI UUSIMAA SATAKUNTA POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA ETELÄ-SAVO KESKI-POHJANMAA ETELÄ-KARJALA KANTA-HÄME ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI AHVENANMAA HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN OSUUDET TARKASTETTUJEN AUTOJEN KESKI-IKÄ (v) Rengasratsia 14: 14,8 % 85,2 % HA PA Rengasratsia 1997: 11,4 % 88,6 % vuotta,5 9,5 9 9, 9,5,1 Autokanta 14: (liikennekäytössä),5 % 89,5 % 8, Syksyllä 14 tarkastettujen autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi oli 4,1. Autojen keski-ikä on laskettu siten, että kunkin vuoden ensirekisteröinnit tapahtuvat keskimäärin kesäkuussa. HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN IKÄJAKAUMA Rengasratsia 14: 31,3 % 28,1 % 13,3 % Autokanta 14: (liikennekäytössä) 27,4 % 36, % -2 v 3-7 v 8-12 v yli 12 v 12,2 % 27,7 % 24, % Rengasratsia 1997: 21,4 % 15,6 % 38,6 % 24,4 % Kulunein rengas: RENKAIDEN URASYVYYSJAKAUMAT < 1, mm+ Kaikki renkaat: < 1, mm

26 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 1 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Alavus (14) ,2,7 17,2 11,1 33,3 11,3 Espoo (1) ,4,8 21,9 14,8 13,9 11,5,1 Eura (4) 16 21,9 Finström () 3 16,7 Forssa (5) ,5 16,7 18,4 15,8 36,5 19,4 6,1 Hamina (8) ,,2 11, 19, 9,6 Hammarland () 9 13, 15,6 7,7 Hanko (1) ,5,1 8,9 Harjavalta (4) 4 15, Hartola (7) 6, Haukipudas (17) ,5,4, Heinola (7) ,8 15, 25,7, 12,8 15, 2,5 Helsinki (1) ,2 21,3 33,1 11,4 17,8 13, 9,4 Huittinen (4) ,4 22,6 17,9,8 15,6 21,4 12,5 Hyvinkää (1) ,5 9,4 5,8, 16,8 18,4 8,9 Hämeenlinna (5) ,3 11,9 16,1 13,1,7,8 7, Ii (17) ,, 15, Iisalmi (11) , 22,5 29,7 31,8,1 27,2 Iitti (8) 6 19,8 Ilmajoki (14) , 21,3 3,8 24, 12, Jalasjärvi (14) ,5 7,7 14,6,2 Joensuu (12) ,6 27, 15,9 14, 25,8,9 9,2 Jokioinen (5) , 18,6,4 15,9 12, 16,8 Jomala () 16 56,3 22

27 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 2 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Joutseno (9) ,3 25,6 16, 8,1 12,5 8,9 7,3 Juva () ,6 11,8 Jyväskylä (13) ,,2 18,5 12,1 22,2 16,1 11,3 Jämsä (13) ,3 12,1 17, 11, 12, 14,6,1 Järvenpää (1) ,5 8,8, 9,8 8,1 12,,1 Kaavi (11) 7 15,7 Kajaani (18) ,9 16,9 11,5 15,8 13,6 11,1 13,6 Kalajoki (17) ,6 18,2 11,9 15,6 25,9 19,4 18,1 Kannus (16) ,9 7,8 Karjaa (1) ,6 25, 17,5, Karttula (11) ,3 12,3 3,3 Kauhava (14) ,3 17,4, 15, Kaustinen (16) 59 22, Kemi (19) ,8 26,8 22,9 3,4 13,8 Kemijärvi (19) ,5 17,8 17, 16,7 8, 16,8 16,3 Kempele (17) 4 7, 17,1 Kerava (1) 49 7,2 15,7 Kesälahti (12), Keuruu (13) ,8 8,8 13,9 12, 26,4 11,3 6,5 Kiiminki (17) 7 3, 21,4 Kitee (12) , 36,8 19,4 23,5 Kittilä (19) ,2 22, Kiuruvesi (11) 73 27,4 Kokemäki (4) ,3 32,6 19,4 16,7 28,6 23

28 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 3 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Kokkola (16) ,7 29,7 23,5 19,9 17, 13,5 25,1 Kontiolahti (12) , 9,9 Koskenkorva (14) ,4 18,8 Kotka (8) ,7, 16, 15,9 17,7, 16,2 Kouvola (8) , 18,6 14,3 16,3 16,1 12,7 Kruunupyy (15) ,8 18,8 Kuhmo (18) 9, Kullaa (4) 39 15,4 Kuopio (11) ,8 16,6 13,6,4 23,3 12,2,9 Kuortane (14) 53 7,5 Kurikka (14) , 23,3 21,3 15,7 Kuusamo (17) ,2 16,2 18,9 17, 18,2 3,3 Kuusankoski (8) 9 14,7 Kuusjoki (2) 24 41,7 Kylmäkoski (6) ,1 7, 8,7,2 3,4 12,4 Kälviä (16) ,4 24, 23,8 Lahti (7) ,6 21, 15,8 13,8 14,2 13,4,9 Laihia (15) ,5 9,8 9,6 Laitila (2) ,2 14,5 12,2 14,9 17,1 Lammi (5) ,5 17,8 18,6 13, 8,8 22, 3,5 Lapinlahti (11) 4 4, 15, Lapua (14) ,3 22,1 26,8 9,1 12,5 21,1 Larsmo (15) 3 4, 22,5 Lemland () ,8 18,3 35, 24

29 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 4 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Leppävirta (11) ,6 17, 26,8 Liminka (17) 29 65,7 12,3 Liperi (12) ,4 15,2 13,2 14, 22,5 Lohja (1) ,2 19,9 12,2 6,4, 12,7 8,3 Lohtaja (16) 9 17,8 Loimaa (2) ,2 7,7 35,5 5,1 22, 24,3 Loviisa (1) ,5 15, 6,1 9,2 5,1 11,4 6,6 Lumparland () 12 16,7 Maaninka (11) 35, Mariehamn () , 3,7 31,2 3, 29,3 33,3 13,6 Mikkeli () ,9 19,8 9,9 14,6 13,4 13,9 Muhos (17) ,7 16,1 Mustasaari (15) ,5 11,7 17,3 Muurame (13) 26 3,8 Mäntsälä (1) ,1 22,2,8 19,4 15,6 9,1 Mäntyharju () ,1 Nilsiä (11) 51 7,8 Nokia (6) ,2 21,9 14,8 Nummi-Pusula (1) 49 2, Nurmijärvi (1) ,2 13,3 Nurmo (14) ,3 14,3 34,6 Orimattila (7) ,6 11,7 Orivesi (6) ,4 15,5 5,7 8,9 12,5 4,9 Oulu (17) ,4 15,2 17,6 11,6 18,4 25

30 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 5 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Outokumpu (12) 3, Parkano (6) ,6 31,8 36,6 25,6 23,7 33,9 Pattijoki (17) 29,7 Pedersöre (15) , 13,3 24,3 11,6 Pello (19) ,9 23,1 Perho (16) 74 28,4 Pertteli (2) 28 35,7 Pieksämäki () ,2 17,5 12,3, 11, 9,3 Pieksänmaa () Pietarsaari (15) ,8 19,,5 29,2 19,8 12,7 Pirkkala (6) 83 21,7 Pohja (1) ,8 7, Polvijärvi (12) ,5 8,9 Pori (4) ,5 24,2 18,1 19,7 12, 14,3 12,1 Porvoo (1) ,3 16,4 8,5 5,6 16,4 13,9,1 Pudasjärvi (17) , 15,9 12,5 12,5 16,7 14, Pyhäselkä (12) 63 17,5 Raahe (17) ,9 Raisio (2) 66 15,2 Ranua (19) ,8 18,9 22, 3,9 14,9 22,7 Rauma (4) ,1 22,4 13,2 14,4 19, 17,4 15,6 Riihimäki (5) , 21,4 13,2 25,6 12,5 22,1 11,5 Rovaniemi (19) ,6 25,9 24,1 26,1 25,8 15,4 21,8 Rovaniemi mlk (19) ,7 27,2 31,7 26,9 14,7 16,8 26

31 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 6 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Ruovesi (6) 5 32, Salo (2) ,4 21,7 18,2 3,6 13,3 Saltvik () 25, Savonlinna () ,4 25, 22,8 19, 19,1 Seinäjoki (14) ,5 21,3 26, 11,4 23,3,1 Siilinjärvi (11) ,5,5 19,1 18,4 4,6 11,5 17,4 Simo (19) , 12,1 Sipoo (3) 9 12,2 Sodankylä (19) ,6,4,9 14,7 23,7, 14,5 Somero (2) 118 3,5 Sulkava () 98 9,2 Suonenjoki (11) ,7 14,1 23,3 Sysmä (7) ,5 2,5 13,8 Tammela (5) ,8 24, 14,8 13,9 13,3 Tammisaari (1) ,8 11,4 12, 11,8 7,2 Tampere (6) ,3,9 14,6 11,6 18,1 18,1 Temmes (17) ,2 8,8 Tervola (19) ,5 28, Tohmajärvi (12) ,5 31,6 25, 33,3 Tornio (19) ,5 43,3 27,,4 24,6 22, Turku (2) , 21,9 7,6 9,9 15,4 15,2 16,6 Tuusniemi (11) 3 3, Tuusula (1) ,9 11,5 15,3 13,1 14,3 17,7 Ulvila (4) 15, 27

32 AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS TULOSTAULUKKO 7 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% Uusikaarlepyy (15) ,9 15, 22,5 Uusikaupunki (2) ,5 24,1,8 Vaasa (15) , 15,8 19,4 14,6 18,8 14,4 9,7 Valkeakoski (6) ,9 6,8 6,1 3,3 Vammala (6) ,2 25, 19,2 11,2 17,7 9,7 13,8 Vantaa (1) ,7 16,1 15,5 17,5 19,4 12,1 6,3 Varkaus (11) ,8, 11,7 8,2 Vesanto (11), Vihti (1) 3 7,8 Virolahti (8) ,8 15,8 Virrat (6) ,1 6,8 12,2 Ylihärmä (14) ,9 23,8 Ylistaro (14) ,8 13,3 19,1 3,6 Ylitornio (19) 43 32,6 Ylivieska (17) ,6 12,5 7,8 16,2 13,8 Ylöjärvi (6) ,3 25,4 17,2 Ähtäri (14) ,8 15,1 Äänekoski (13) ,8 17,2,1,4 32,5,,7 Ei tietoa ,3 19,6 15,2,7 14,1 14,6 YHTEENSÄ ,4,1 17,6 15,6 18,2 14,9 14, 1 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) 28

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki 11.9.2017 OHJELMA 11.9.2017 10.00 Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjan avaus (Lasten liikennekaupungissa) Kampanjapäällikkö Hannu

Lisätiedot

Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA

Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA 1/24 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI KAMPANJATEEMA JA SLOGAANIT 2/24 Kantava teema: Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta Vaihtuvat

Lisätiedot

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA 1/24 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI KAMPANJATEEMA JA SLOGAANIT 2/24 Kantava teema: Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta Vaihtuvat

Lisätiedot

Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA

Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA 100918 1/24 KAMPANJATEEMA JA SLOGAANIT 100918 2/24 Kantava teema: Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta Vaihtuvat slogaanit: Tunne renkaasi

Lisätiedot

4 mm RENGAS- RATSIA LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA RATSAA RENKAASI AJOISSA

4 mm RENGAS- RATSIA LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA RATSAA RENKAASI AJOISSA RENGAS- RATSIA 1997-2017 LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat vaarallinen yhdistelmä Lähes puolet autoilijoista ei tunne renkaidensa kuntoa TAVOITTEET Muistuttaa renkaiden

Lisätiedot

RENGAS- RATSIA

RENGAS- RATSIA RENGAS- RATSIA 1997-2015 LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat vaarallinen yhdistelmä Lähes puolet autoilijoista ei tunne renkaidensa kuntoa TAVOITTEET Muistuttaa renkaiden

Lisätiedot

KESÄRENGASTUTKIMUS

KESÄRENGASTUTKIMUS KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Jouko Lahti Mika Savolainen 2.9.213 1997 217 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI AUTONRENGASLIITTO TUTKIMUSTIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KESÄRENGASTUTKIMUS

KESÄRENGASTUTKIMUS KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Jouko Lahti Mika Savolainen 2.9.213 1997 217 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI AUTONRENGASLIITTO TUTKIMUSTIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL

Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki 10.9.2018 OHJELMA 10.9.2018 10.00 Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjan avaus (Lasten liikennekaupungissa) Kampanjapäällikkö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Jakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019

Jakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019 Kirje SM1811001 1 (1) 00.00.01.00.01 SMDno-2018-784 23.04.2018 Jakelun mukaan Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; 1.5.2018 voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2018

Yhdistysluettelo 2018 Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista

Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista LUONNOS 19.5.2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion oikeusaputoimistoista

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.

KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2018 16.6.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku

Lisätiedot

ELYn kannatus seurakunnittain 2012 Seurakunta Yhteensä? Akaa 20 Alajärvi 793 Alajärvi - Lehtimäen kappelisrk. 60 Alavieska 52 Alavus

ELYn kannatus seurakunnittain 2012 Seurakunta Yhteensä? Akaa 20 Alajärvi 793 Alajärvi - Lehtimäen kappelisrk. 60 Alavieska 52 Alavus ELYn kannatus seurakunnittain 2012 Seurakunta Yhteensä? 19 642 Akaa 20 Alajärvi 793 Alajärvi - Lehtimäen kappelisrk. 60 Alavieska 52 Alavus 10 608 Asikkala 859 Askola 2 182 Espoon srky. - Esbo ksamf. 304

Lisätiedot

KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.

KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 25.3. 17.6.2018 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko,

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009 ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

N:o 453. Valtioneuvoston asetus

N:o 453. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 453 455 SISÄLLYS N:o Sivu 453 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan

Lisätiedot

Radio Taajuuskokonaisuudet

Radio Taajuuskokonaisuudet Radio 2020 Taajuuskokonaisuudet Vaihtoehdot 2020-kierrokselle Vaihtoehto 1: Nykymalli Nykyiset kokonaisuudet Tekniset optimoinnit: Täydet päällekkäisyydet poistettu Vaihtoehto 2: Muokattu malli Valtakunnalliset

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013 534/2013 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014

Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2014 11/2013 (%) (%) 1-11/2014 1-11/2013 (%) Henkilöautot yhteensä 7 220 7 463-3,3

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot