Kirjoita viesti tähän. Viesti menee parhaiten perille, jos se on lyhyt ja ytimekäs. Otsik ko

Transkriptio

1 Kirjoita viesti tähän. Viesti menee parhaiten perille, jos se on lyhyt ja ytimekäs. Otsik ko

2 Valoa pimeyteen Elämme vuoden pimeintä aikaa ja tarvitsemme valoa nähdäksemme pimeässä. Raamatussa kerrotaan myös valosta: "Kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valkeuden" (Jes.9:1). Evankeliumissa on kysymys valosta, joka tuli Jeesuksessa pimeään maailmaan. Jumalan valkeus Kristuksessa on niin suuri, että se valaisee ihmiselle tien ikuisuuteen saakka. "Kansa joka pimeydessä vaeltaa". Monet kansakunnat ja yksilöihmiset vaeltavat pimeydessä myös meidän aikanamme. Ulkonaisesti voi olla valojen loistetta ympärillä, mutta sisin on mustan pimeyden ympäröimä ja ahdistama. Jesaja kirjoittaa: "Jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus". Joulun ilosanoma on täynnä toivoa ja elämää. Kun täällä varjojen maassa ihmisen sisin avautuu vastaan ottamaan Joulun Herran Jeesuksen, silloin synnin tuoma pimeys väistyy ja todellinen valkeus tulee tilalle. Jeesus sanoo: "Joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella". (Joh.8:12). Jumala tahtoo, että me olemme Jeesuksen seuraajia. Ei vain Joulun aikaan ja muina juhla-aikoina, vaan elämämme jokaisena päivänä. Jeesus sanoi myös: "Joka ei ota joka päivä ristiä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni". Vain seuraamalla Jeesusta me pysymme hänen valkeudessaan ja kerran saamme astua kirkkauden ja valon valtakuntaan taivaassa. Siellä ei ole maan varjoja, ei kuolemaa, ei sairautta. Siellä loistaa Jumalan ja Kristuksen valkeus iankaikkisesti. Rauhallista Vapahtajan syntymäjuhlaa sinulle! T. Esa Hietanen

3 MAAN PÄÄLLÄ VALOT SYTTYVÄT KAMPRAATTIKUORON JOULUKONSERTTI Ti klo 19 Ilmajoen helluntaiseurakunnan rukoushuoneella Johtaa Arto Risku Säestys Liisa Metsä-Ketelä Juonto Olavi Raitila TERVETULOA! Ohjelman hinta 10. Järj. Gideonit, Ilmajoen Helluntaiseurakunta ja Kampraattikuoro

4 Käsivarren erämaaretki Nostamme Rahkolan Heikin kanssa, puolet kulkijan painosta olevat rinkat autosta sylipainiotteella Skibottoniin menevän tienvieressä olevan levähdysalueen pöydälle. Painava kantamus ja edessä on puolentoista sataa kilometriä erämaata. Kuka sen kantaa? Ensimmäisen nousun jälkeen toteamme että vaihtoehtoja ei ole. Rinkassa on tarkkaan valitut varusteet ja eväät, mitään ei voinut jättää pois. Säädämme rinkan kantohihnat ja lähdemme kulkemaan Didno- jokivarta ylöspäin. Muutaman kilometrin jälkeen rinkka tuntuu kulkevan hyvin matkassa. Jumalakin on antanut elämäämme tarvittavan kuorman ja sen kantamiseen sopivan ikeen. Etenemme vasenta puolta jokivartta n. 1000m:n korkeudessa. Harvahko pilvi on laskeutunut maaston tasolle. Keskustelumme innokkaasti ja hetkenpäästä huomaamme että joki katosi näkyvistä. Heikki arveli että joki virtaa allamme olevan louhikon sisällä jota epäilin. Palaamme takaisin. Näemme tutun kosken mutta olemme, tulosuuntaamme nähden joen oikealla puolella. Ihmettelemme missä kohtaa olemme ylittäneet joen. Uuden täyskäännöksen jälkeen kuljettuamme näemme joen katoaavan louhikon sisään. Saatamme elon eri tilanteissa odottaa,toivoa virtaa huomaamatta että olemme virran päällä. Toisena päivänä asetuimme kangaslaavuun varusteet märkinä. Seuraavana päivänä aurinko alkoi paistaa. Levitimme varusteemme kivien päälle kuivamaan. Ruokailutauon aikana ne kuivuivat vaatteemme ja kastunut karttammekin. Ruokatarvikkeet meillä oli pääosin, kuivamuonaa johon sekoitimme purosta vettä ja keitimme kaasukeittimellä. Elämämme erämaataipaleellakin kuivamuonamme on Raamatun sana jonka Pyhän Hengen raikas, kirkas vesi elävöittää. Meekonjärvelle tultuamme päätimme kiivetä Saivaaralle. Sumuisessa säässä löysimme vaaran länsirinteestä poluntapaisen ja aloitimme kiipeämisen, Rinne jyrkkeni jatkuvasti ja jouduimme luopumaan kävelysauvoista koska käsillä piti saada kiinni kalliokielekkeistä. UKK:n muistolaatan vieressä istuessamme näimme että länsipuolen rinteessä oli varsinainen, helppokulkuinen polku vaaralle. Kekkosen kämpän kohdalla Heikki alkoi virvelillä testata Porojärven kalakantaa. Hän sai sieltä kuivalle maalle yli 40 senttiä pitkän taimenen. Kalaonnen jälkeen oli Poroenon ylitys kahlaamalla. Joki oli leveä, vettä paikoittain yli puolimetriä ja kahtalainen virtaama. Valtijoen rantaan pystyttämässämme leirissä Heikki teki taimenkeiton ja lopun kalan fileoi, suolasi ja laittoi paketin kahden laakakiven väliin. Seuraavana aamuna söimmekin sitten graavi taimenta. Matkallamme saavuimme Poroharjun pohjoispäähän. Saavuimme uudestaan Poroenolle joka katkaisi Poroharjun. Yövyimme ja aikomuksemme oli ylittää joki kahlaamalla. Koekahlaus ositti että suuri vesisyvyys estää sen. Ajattelimme tehdä varusteista lautan ja mennä uimalla yli. Harkitsimme kuitenkin kahlausta. Ylävirran puolella näkyi koskia ja löysimme kahlauskohdan josta pääsimme yli. Rannalle saavuttuamme suuntasimme kulkumme Poroharja kohti. Eteemme tuli niin syvä puro että lähdimme kiertämään sitä. Vastan tuli vie lisäksi järvi ja Poroharjun saavuttaak-

5 semme jouduimme tekemään n, 5km:n lenkin vaivaiskoivu rämeikössä ja suomaastossa. Tältä olisimme säästyneet jos olisimme rohjenneet tulla veden kannattamana uimalla yli. Uskon taipaleellakin tulee eteemme asioita joiden ylittäminen on mahdollista Hengen kannattamana. Joskus valitsemme maanpinnalla kävelemisen ja joudumme pitkälle taipaleelle, Poroharju on pitkä, m:n korkeuteen muuta maastoa korkeammalle nouseva harjumuodostuma. Loppupäästä harjun laki on vain 1,5 3 m leveä jonka jälkeen on molemmin puolin on jyrkkä rinne. Ajassakin kohtamme kapean taipaleen jyrkkine rotkoineen jonne taakkoinemme voimme horjahtaa ilman Jumalan varjelusta. Poroharjun jälkeen päädyimme Raittijärven kylään. Kylä on ainut Suomessa jonne ei johda maantietä. Kesäisin kulku tapahtuu vesitasolla tai mönkijällä ja talvella moottorikelkalla. Vakituisia asukkaita on perhettä. Raittijärveltä suuntasimme Saanaa kohti. Reittimme kulki laaksoalueella jota reunustivat jyrkät tunturin rinteet. Paitsivaaran, Rommavaaran ja Ternisjärven yöpymispaikkkojen jälkeen istuimme Saanajärven päivätuvassa. Olimme väsyneitä ja mietimme menemmekö Saanan päälle tänään vain seuraavana päivänä. Lähdimme matkaan ajatuksella yöpyä kun väsymme. Tultuamme Saanan jyrkimmin nousevalle osuudelle jatkoimme nousua. Rinnettä kavutessa päämäärän saavuttamisen into syrjäytti väsymyksen. Usean jyrkänteen jälkeen Heikki huutaa että anteeni näkyy. Tästä tiesimme että päämäärä on lähellä. Löysimme laavunkokoisen tasaisen alueen pienen lammen vierestä, Yövyimme ja nousimme seuraavana päivänä lyhyen loppumatkan huipulle. Jumalan palveluksessakin voimme saavutamme väsyneenäkin mahdottomalta tuntuvan kun asetamme selkeän tavoitteen. Saanalta laskeudumme luontopolkua pitkin Kilpisjärvelle päin. Polku johti retkeilykeskusalueelle. Kohtaamme yllättäen sivilisaation. Olimme hämmennyksissä kuin kaupunkiin eksynyt hirvi. Meillä oli vaikeuksia löytää luontopolun jatke joka,ilman viitoitusta oli piilotettu retkeilykeskuskentän toiseen laitaan. Kilpisjärven keskustasta löysimme automme samalta paikalta johon olimme sen jättäneet, Veikko ja Heikki Saanatunturin maisemissa

6 Kuukausiohjelma joulukuu 2010 Vko Pv 49 klo Vastuu: Jouni Toivonen Mixaus: Raine Sirén Siivous: Pakkala Kyllikki ja Juhani Eteisvm: Timo Halkosaari Ti :00 Joululaulujen ilta Aarreaitassa To :00 Sanan ja rukouksen ilta La :00 Su :00 Nuorten pikkujoulut Seurakunnan joulujuhla. Paljon musiikkia, näytelmä, tarjoilua ym. Vko Pv 50 klo Vastuu: Sami Ruutiainen Mixaus: Sebastian Hietanen Siivous: Kujanpää Sirpa ja Voitto Eteisvm: Joni Mäkelä Ti :00 Kamraatti kuoron konsertti To :00 Sanan ja rukouksen ilta La :00 Nuortenilta Su :00 Jumalanpalvelus Jaakko Romu Vko Pv 51 klo Vastuu: Hannu Erkkilä Mixaus: Keijo Lindberg Siivous: Siltaloppi Terttu ja Hannu Eteisvm: Joseph Huri To :00 Sanan ja rukouksen ilta Su :00 Jumalanpalvelus Gideon Waljus Aamurukoushetket arkisin klo 8-9 Rukousillat kodeissa maanantaisin klo 19

7 Kuukausiohjelma joulukuu 2010 Vko Pv 52 klo Vastuu: Veikko Köykkä Mixaus: Ari Soini Siivous: Rintamäki Maire ja Lassi Eteisvm: Mikko Vuorinen Eht.vient: Juhani Pakkala / Hilkka Mikkola Ti :00 To :00 Pe :00 Vanhimmiston kokous Sanan ja rukouksen ilta Nuorten uudenvuoden valvojaiset Su :00 Ehtoolliskokous Gideon Waljus Vapaapäivät Gideon - Maanantait. Lisäksi Maria - Viikko 51 Syksyn aikana tapahtuneet muutokset jäsenistössä: Seurakuntaan liitetty: Poismuuttaneet: Antero Hoisko, seinäjoelta. Ari Lehtimäki, Kurikasta Teuvo Mänty, Seinäjoelle Eeva-Liisa Välimäki toimii seurakunnassamme ystäväpalvelun yhdyshenkilönä. Ystäväpalvelu tiimi auttaa ikääntyneitä, sairaita ja muita apua tarvitsevia. Mahdollisia avustustöitä olisi esim. siivous, kylvetys, asiointi (kauppa ym.), pieniä korjaustöitä, puitten pilkkomista, kokoukseen kyyditys ym. Jos olet kiinnostunut auttamaan Eeva-Liisaa tässä palvelussa, ota yhteyttä häneen. Puh

8 Etsin häntä Lähdin etsimään häntä, jota sieluni janoaa. Etsimään,kunnes löydän. Näin hänen jälkensä eilen, mutta kadotin hänet. Myrsky oli huuhtonut jäljet. Löysin hänen kirjeensä. Siinä kerrottiin tie. Sanottiin,että hän on itse tie. Mutta kuinka löydän tuon tien? Kyselin,kohta jo huusin, missä olet? Yhtäkkiä kuulin hänen äänensä. Tunnistin,Hän se on. Mutta vieläkään en nähnyt. Janoni vain kasvoi. Kuinka ihmeellinen ja suloinen tuo ääni olikaan. Päätin kuljen niin kauan, että tapaan hänet kasvoista kasvoihin. Kuljin ohi kauniiden talojen, hienojen puutarhojen, Kuljin ohi pienten niittyjen ja laaksojen. Ohi pienten mökkien. Mistä löydän sinut, huusin. Jälleen hänen äänensä kuulin. Katso vuorta kohti, siellä valon näet, se tähti. Isompi muita,se,joka tuikkii. Juoksuun ampaisin, vauhtiin, sinne kohti tähteä suuntasin. Missä on rakkaani kuiskasin, jo aivan vauhdista hengästyin. Näin Hänet... Äänestä tunnistin. Katsoin ja ihmettelin. Ihmisten,särkyneiden, haavoitettujen, heikkojen,sairaiden keskellä. Siellä Hän oli. Siellä Hän oli. Helliä sanoja kuiskaili Haavoihin öljyä vuodatti, Sylissään orpoja hoivaili. Kysyin, miksi täällä olet? Rakkautta täynnä Hän vastasi He pyysivät. Olen siellä mihin minut kutsutaan. Siellä missä minulle tilaa annetaan. Polvistuin,pääni painoin hänen jalkoihinsa. Lapseksi seimen sinua luulin, vielä vauvaksi. Tähdestä päättelin. Annan sinulle kaiken,koko elämäni. Saat minussa tilaa. Nyt olen nähnyt Herrani. Seimi kuuluu muistoihin. Särjettyjen ja rikkirevittjen,sairaiden ja syntisten Vapahtaja,Messias Jeesus Kristus! Mustat kuin kaarneen kylki olivat hiuksesi. Rakkautta ja lämpöä hohtivat silmäsi Pyhyys ja onnellisuus olivat ympärilläsi. Rauha peitti sinut, Totuus oli ryhtinäsi, Ylläsi oli kirkkaus, Armo ympäröi kaikkialta. Ihmeellinen Jeesus! -maria

9 Hallitus tiedottaa Oleg Tsavilinin kannatus päätettiin lukien. Seurakunnan taloustilanne : Marraskuussa tulot ovat olleet 500 pienemmät kuin menot. Rauhallista Vapahtajamme Syntymäjuhlaa ja Siunausta Uudelle Vuodelle! Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä. T. Gideon ja Tiina Waljus perh. Esa ja Maria Hietanen perh.

10 Hope is Alive kansainvälinen iltapäivä.

11 Kuvia marraskuulta Nuoret tukivat lähetystyötä taiteilemalla piparkakkutaloja kunnantalon myyjäisiin.

12 ILMAJOEN HELLUNTAISEURAKUNTA Ilmajoen helluntaiseurakunnan yhdistys ry PL51 (Riihitie 1) Ilmajoki puh Sähköposti: Kotisivut: Pankki: Nordea Ilmajoki Seurakunnan työntekijät: Gideon Waljus Kartanontie 9, Ilmajoki puh sähköposti: Maria Hietanen Antinkuja 5G, Ilmajoki puh sähköposti: Ilmajoen helluntaiseurakunnan tiedotuslehti Riihiuutiset ilmestyy joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Toimitus Kansikuva Raine Sirén, Maria Hietanen, Mika Niemi, Pirjo Mäkynen & co Sari Sirén Seuraavaan numeroon tarkoitettu materiaali tulee olla vähintään viikko ennen ilmestymispäivää toimituksessa.