Läntisen Pihlajasaaren eteläpuolella sijaitsevan vesiliikenteen erityisalueen liittäminen Helsingin Länsisataman väylään, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 134/2011/4 Dnro ESAVI/332/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Läntisen Pihlajasaaren eteläpuolella sijaitsevan vesiliikenteen erityisalueen liittäminen Helsingin Länsisataman väylään, Helsinki Liikennevirasto HAKEMUS Liikennevirasto on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Läntisen Pihlajasaaren eteläpuolella sijaitsevan vesiliikenteen erityisalueen määräämistä julkiseksi kulkuväyläksi ja osaksi Helsingin Länsisataman väylää Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Helsingin Länsisataman väylä Helsingin Länsisataman väylä alkaa ulkomereltä Helsingin majakan edustalta ja kulkee Ulkomatalan itäpuolelta Gråskärsbådanin pohjoispuolelle, josta väylä jatkuu Katajaluodon länsipuolitse Melkin ja Läntisen Pihlajasaaren välistä Länsisatamaan. Väylän pituus on noin 24 km. Väylän kulkusyvyys on väylän alusta Koirakarin ja Melkin välille asti 11,0 m ja tästä eteenpäin satamaan saakka 10,8 m. Väyläosuus muodostuu kolmesta väyläalueesta. Väylän eteläosasta lähtien ensimmäisen väyläalueen haraustaso on MW ,0 m ja kulkusyvyys 11,0 m. Väyläalueen pituus on noin 16,5 km, ja se päättyy Etelä-Suomen talviväylän risteykseen (nro 4455, ks= 9,0 m). Tästä satamaan päin haraussyvyys on MW ,5 m, ja kulkusyvyys on 11,0 m noin 4,5 km:n matkan Melkin kaakkoispuolelle. Väyläosuuden kolmannen väyläalueen haraussyvyys on MW ,5 m, ja kulkusyvyys on 10,8 m. Merenkulkulaitos on antamallaan väyläpäätöksellä nro VP- 67/2008 vahvistanut muun muassa Helsingin Länsisataman väylän (nro 4710) väylän haraus- ja kulkusyvyydet. Hankkeen taustaa Vuonna 2007 Länsiterminaalin kautta kulki noin 3,6 miljoonaa matkustajaa ja Hernesaaren risteilylaiturin kautta noin matkustajaa. Vuoden 2008 lopussa suurin osa Länsisataman kautta kulkeneesta tavaraliikenteestä siirtyi Vuosaaren satamaan. Nykyisin ainoa Länsisataman kautta kulkeva tavaraliikenne on matkustajalaivoilla kulkevaa ro-ro -liikennettä. Pääasiassa Länsisatama palvelee matkustaja- ja risteilysatamana. Länsi- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 sataman alueen kehittämisen myötä matkustaja- ja risteilyliikenteen laituripaikat lisääntyvät nykyisestään luvulla on ollut havaittavissa isojen alusten osuuden kasvua risteilyliikenteessä. Helsingin Länsisataman väylän loppuosa ei ole erityisen leveä, minkä vuoksi aluksen kääntymiseen takaisin tulosuuntaan ennen satama-aluetta ei juurikaan ole tilaa. Suunnitelma-alue Erityisalue on alue, joka on varmistusmitattu vesiliikennettä varten, mutta alueella ei ole vahvistettua ja merkittyä väylää. Erityisalueita ovat muun muassa väylän yhteyteen kuuluvat odotus-, kohtaamis- ja kääntöalueet. Hakemuksen mukainen erityisalue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä Töölö-Tölö RN:o 1:26, Drumsö RN:o 1:680 ja Salmisaari- Märaholmen RN:o 1:175 Lauttasaarenselän eteläpuolella Helsingin kaupungissa. Yleiskuvaus merialueesta Erityisalueen pinta-ala on noin 1 km 2. Sen leveys itä-länsisuunnassa on noin 600 m ja pituus etelä-pohjoissuunnassa noin 1,8 km. Erityisalueen haraussyvyys on MW ,2 m. Erityisalue merkitään yhdellä itäviitalla. Suunnitelma ei edellytä ruoppausta. Länsisataman edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen, jolla vesisyvyys on ranta-alueita lukuun ottamatta m. Yli 20 m:n syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti ulkosaaristoalueelta. Länsisataman edustalla sijaitseva Lauttasaarenselkä on etelään avautuva sisäsaariston selkä, jonka syvyys keskiosissa on m. Selältä on hyvä yhteys ulos merelle Melkin-Pihlajasaaren syvänteen kautta. Alueen pohjoiset rannat ovat suurimmaksi osaksi satama- tai muussa teknisessä käytössä. Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografiaseman havaintojen mukaan vuosina seuraavasti: HW MHW MW 2007 MNW NW +1,51 m +0,89 m ±0,00 m -0,63 m -0,92 m Helsingin edustan merialueen laatu on vuosina tehdyn tutkimuksen mukaan pääosin tyydyttävä. Ulkomerialue kuuluu luokkaan hyvä lukuun ottamatta ulkosaaristossa sijaitsevien jätevesien purkutunneleiden aiheuttamaa paikallista vaikutusta suppeahkoille alueille, joilla vedenlaatu on tyydyttävä. Itätoukin läheisyydessä vedenlaatu on hyvä. Pohjaeläintiheys on kasvanut tasaisesti 1970-luvun alusta lähtien. Runsaslukuisimpia ovat olleet harvasukamadot ja liejusimpukka, jonka määrä on selvästi lisääntynyt. Harvalukuisista lajeista erityisesti Manayunkia aestuarina monisukamato on lisääntynyt vuodesta 1986 lukien.

3 3 Vesienhoitosuunnitelma Helsingin Länsisataman väylän erityisalue kuuluu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja Helsinki Porkkala -vesimuodostumaan. Hankealue on rannikkotyypiltään Suomenlahden ulkosaaristoa. Alueen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Rannikkovesien yleisten linjausten mukaan hyvä ekologinen tila saavutettaneen vuoteen 2027 mennessä. Kalasto ja kalastus Helsingin edustan merialueen kalalajisto käsittää lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Yleisimmin tavattavia lajeja ovat muun muassa silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Vedenalaiset muinaisjäännökset Suojelukohteet ja kaavoitus Lähin kohdealueen läheisyydessä sijaitseva kalojen kutualue on Pihlajasaaren ympäristö, jossa todennäköisesti on ainakin silakan kutualueita. Silakan kutu ajoittuu toukokuusta kesäkuun puoliväliin alkaen sisäsaaristosta siirtyen ulommaksi merelle sitä mukaa kuin veden lämpötila saavuttaa noin 6 C. Silakat kutevat koville ja rakkolevän tai ahdinparran peittämille pohjille melko matalalle, yleensä 2 6 m:n syvyyteen. Alueella toimii kaksi ammattikalastajaa. Erityisaluetta lähinnä sijaitsevat hylyt ovat Melkin eteläpuolella noin 500 m:n etäisyydellä erityisalueesta sijaitseva Melkin hylky ja Läntisen Pihlajasaaren eteläpuolella noin 300 m:n etäisyydellä erityisalueesta sijaitseva Pihlajasaaren hylky. Melkin hylky on noin 1800-luvun puolivälissä uponnut purjelaiva ja Pihlajasaaren hylky luultavasti vuonna 1855 uponnut tykkiproomu, josta on jäljellä ainoastaan laakea kappale pohjaa. Suunniteltua Helsingin Länsisataman väylän erityisaluetta lähinnä sijaitseva luonnonsuojelualue sijaitsee noin 200 m:n päässä Koirapaasilla. Koirapaasi käsittää neljä kallioluotoa, jotka on havaittu linnustoselvityksissä arvokkaiksi. Hankealueen lähietäisyydellä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita. Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, Helsingin yleiskaava 2002 ja Helsingin saariston osayleiskaava. Uudenmaan maakuntakaavassa suunniteltu erityisalue sijoittuu alueelle, jolla ei ole erityisiä kaavavaatimuksia. Läheiset saaret on kaavoitettu virkistysalueiksi. Helsingin yleiskaavassa erityisalue sijoittuu Helsinki-puistona kehitettävälle alueelle. Läheiset saaret on Koirapaasia lukuun ottamatta kaavoitettu virkistysalueiksi. Lisäksi Melkki on kaavoitettu ekoasumisen kokeilualueeksi. Erityisalueella ei ole Helsingin voimassa olevassa saariston osayleiskaavassa erityisiä kaavavaatimuksia.

4 4 Hankkeen vaikutukset Hyödyt Haitat Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta suojeltaviin kohteisiin eikä vesiluontoon tai sen tilaan. Mikäli erityisalueen käyttö aiheuttaa ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesialueen tai läheisten saarten tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vastaavan viranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. Erityisalueen väylään liittämisen jälkeen alukset voivat odottaa erityisalueella kapean väyläosuuden vapautumista ja käyttää aluetta takaisin tulosuuntaan kääntymiseen ennen satama-aluetta. Helsingin Länsisataman väylän käytettävyys huonoissakin keliolosuhteissa ja merenkulun turvallisuus paranevat. Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa eikä haitallisia muutoksia vesialueen ja sen ranta-alueiden tilaan. Erityisalueen liittäminen väylään rajoittaa kalastusta kiinteillä ja seisovilla pyydyksillä. Erityisalueen edellyttämästä vesialueesta on jo nykyisin noin 30 % käytössä muiden väylien väyläalueena. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Laivaliikenteestä aiheutuvat potkurivirrat ja peräaallot saattavat irrottaa pohjakasvustoja matalilla alueilla, minkä seurauksena rantamatala muuttuu karummaksi. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska erityisalueella alusten nopeus on pieni. Hakijan arvion mukaan hankkeesta saatavat hyödyt ovat selvästi hankkeesta aiheutuvia haittoja suuremmat. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Erityisalueen liittäminen väyläalueeseen ei ole ristiriidassa noin 200 m:n etäisyydellä sijaitsevan Koirapaaden luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräysten kanssa. Lupa hankkeelle voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Museovirasto on todennut, että Helsingistä tunnetaan 160 erilaista vedenalaislöytöä, mikä on Suomen kaupungeista eniten. Vedenalaisista löydöistä 66 on arvioitu vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi. Muinaismuistolain 13 :n mukaan yleistä työhanketta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hanke koskea muinaisjäännöstä. Suunnitellulla

5 5 väyläalueella ei ole suoritettu arkeologista vedenalaisarviointia. Ennen luvan voimaan tuloa alue on inventoitava mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten varalta. Mikäli hanke koskee muinaisjäännöstä siten, että siitä aiheutuu muinaisjäännöksen erityinen tutkiminen tai erityisiä toimenpiteitä sen säilyttämiseksi, hankkeen toteuttajan on muinaismuistolain 15 :n mukaan korvattava siitä johtuvat kustannukset tai osallistuttava niihin, mikäli sitä ei olosuhteet huomioon ottaen ole katsottava kohtuuttomaksi. Hakemuksessa mainitut hylkytiedot ja kartta hylkyjen sijainnista ovat peräisin sukellusharrastajien ylläpitämältä sivustolta. Museoviraston meriarkeologian yksikkö ylläpitää Suomen vedenalaislöytöjen rekisteriä ja vastaa vedenalaisten muinaisjäännösten suojelusta, tutkimuksesta ja hoidosta. Museovirasto on huomauttanut hakemuksessa käytetystä terminologiasta. HAKIJAN SELITYS Hakija on kertonut, että Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikkö suoritti erityisalueella mittauksen monikeilain-menetelmällä vuonna Aineisto on tutkittu merikartoitustietojen ylläpitoyksikön toimesta ja heidän raporttinsa (Aineistoanalyysi Länsisataman edustalta ) mukaan alueelta löytyi yksi suuruudeltaan 100 m x 25 m oleva kohde, joka tulkittiin todennäköisimmin merenpohjaksi. Suomenlahden väyläyksikkö toteutti lisäksi viistokaikuluotauksen suunnitellulla erityisalueella. Luotauksessa ei havaittu hylkyjä tai niiden osia. Mittausaineisto luovutettiin sähköisessä muodossa Museoviraston meriarkeologian yksikköön analysoitavaksi. MUSEOVIRASTON KIRJELMÄ ALUEHALLINTOVIRASTOLLE ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Museovirasto on todennut hakijan toimittaman selityksen johdosta, että alueelta ei ole havaittu vedenalaisia muinaisjäännöksiä, jotka olisivat hankkeen toteuttamisen esteenä. Luparatkaisu Aluehallintovirasto määrää laivojen kääntöpaikaksi tarkoitetun erityisalueen osaksi Helsingin Länsisataman väylää. Erityisalueen sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. Väyläpäätöksen määräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilakia ja seuraavia väyläpäätöksen määräyksiä. 1. Luvan saajan on pidettävä väylä laitteineen asianmukaisessa kunnossa ja huolehdittava siitä, että väylää käytetään niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle vesialueen ja rannan käytölle.

6 6 2. Luvan saaja on vastuussa väylästä ja sen käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 3. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti väyläalueen käyttöönotosta aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä ennen väylän käyttöönottoa ja siihen on liitettävä väylän sijainnin osoittava kartta. Liikennevirasto merkitsee väylän muutoksen merikarttaan. Perustelut Helsingin Länsisataman väylän väyläalueeseen kuuluva erityisalue on tarpeen, jotta alukset voivat odottaa erityisalueella kapean väyläosuuden vapautumista ja käyttää aluetta takaisin tulosuuntaan kääntymiseen ennen satama-aluetta. Merenkulun turvallisuus paranee myös muun muassa luotsauksen osalta. Erityisalueen haraussyvyys on MW ,2 m ja pinta-ala 1 km 2. Kysymyksessä oleva merialue täyttää kohtuuden mukaan ne vaatimukset, jotka merialueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Hanke ei edellytä ruoppausta. Erityisalueen liittäminen väylään rajoittaa kalastusta kiinteillä ja seisovilla pyydyksillä, mutta kalastus alueella on vähäistä. Laivaliikenteestä aiheutuvat potkurivirrat ja peräaallot saattavat irrottaa pohjakasvustoja matalilla alueilla, minkä seurauksena rantamatala muuttuu karummaksi. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska erityisalueella alusten nopeus on alhainen. Erityisalueen määrääminen väyläalueeksi ei vaikeuta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Edellytykset erityisalueen liittämiseen Helsingin Länsisataman väylän väyläalueeseen ovat olemassa. Lainkohdat Vesilain 4 luvun 1 a, 2 a, 3, 5, 8 ja 11 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto ottaa asiassa annetut muistutukset huomioon määräämällä erityisalueen osaksi Helsingin Länsisataman väylää väyläpäätöksen määräyksissä ilmenevällä tavalla.

7 7 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan väylän muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätös Liikennevirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Väylään kuuluvan erityisalueen sijainti 2) Valitusosoitus Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/tv

9 Väylään kuuluvan erityisalueen sijainti Liite 1

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.