Eestiluodon eteläpuolella sijaitsevan vesiliikenteen erityisalueen liittäminen Vuosaaren väylän väyläalueeseen, Helsinki ja Sipoo

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 133/2011/4 Dnro ESAVI/331/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eestiluodon eteläpuolella sijaitsevan vesiliikenteen erityisalueen liittäminen Vuosaaren väylän väyläalueeseen, Helsinki ja Sipoo Liikennevirasto HAKEMUS Liikennevirasto on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Eestiluodon eteläpuolella sijaitsevan vesiliikenteen erityisalueen määräämistä julkiseksi kulkuväyläksi ja osaksi Vuosaaren väyläaluetta Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa. SUUNNITELMA Vuosaaren väylä Hankkeen taustaa Vuosaaren väylä alkaa noin 6 km Helsingin majakan itäpuolelta ja kulkee Länsitoukin ja Itätoukin välistä jatkuen Eestiluodon, Kuivahevosen ja Krokholmen länsipuolitse Vuosaaren satamaan. Väylän kulkusyvyys on 11 m, ja haraussyvyys väylän ulko-osalla on MW ,0 m ja väylän sisäosalla MW ,5 m. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 52/1998/3 määrännyt Vuosaaren satamaan johtavan 11 metrin väylän julkiseksi kulkuväyläksi. Merenkulkulaitos on antamallaan päätöksellä nro V-841 vahvistanut Vuosaaren väylän (nro 4927) väylän linjauksen, väyläalueet ja merkinnän. Vuosaaren sataman kautta kulkee suuri osa Helsingin Sataman tavaraliikenteestä ja jonkin verran matkustajaliikennettä. Vuonna 2009 Helsingin Sataman kokonaistavaraliikenne oli tonnia. Vuosaaren satamassa kirjattiin vuoden 2008 marraskuusta vuoden 2009 marraskuuhun noin aluskäyntiä. Vuosaaren satamaan johtava väylä on loppuosaltaan kapea ja vilkkaasti liikennöity. Kovalla tuulella alusten on Vuosaaren väylän loppuosan kapeuden vuoksi turvallista kohdata vain väylän eteläisellä osalla 2,5 km Eestiluodosta pohjoiseen sijaitsevan Östra Rödhällenin eteläpuolella. Tuulisella säällä alusten on hidastettava vauhtiaan ennen kapean väyläosuuden alkua, jos vastaan tulee muita aluksia. Eestiluodon eteläpuolella sijaitseva Itätoukki on määritelty rajakohdaksi, jonka pohjoispuolella väyläalueen leveys ei riitä turvalliseen käännökseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Suunnitelma-alue Erityisalue on alue, joka on varmistusmitattu vesiliikennettä varten, mutta alueella ei ole vahvistettua ja merkittyä väylää. Erityisalueita ovat muun muassa väylän yhteyteen kuuluvat odotus-, kohtaamis- ja kääntöalueet. Hakemuksen mukainen erityisalue sijaitsee Itätoukin kohdalla Eestiluodon eteläpuolella Suomen valtion omistamilla yleisellä vesialueella RN:o 1:1 Helsingin kaupungissa ja yleisellä vesialueella RN:o 1:1 Sipoon kunnassa sekä Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä Eestiluoto RN:o 1:0 Eestiluodon kylässä Sipoon kunnassa. Yleiskuvaus merialueesta Erityisalueen pinta-ala on noin 7 km 2. Alueen leveys itä-länsisuunnassa on noin 2,3 km ja pituus etelä-pohjoissuunnassa noin 3,3 km. Erityisalueen haraussyvyys Itätoukin eteläpuolisella osalla on MW ,0 m ja pohjoispuolisella osalla MW ,5 m. Erityisalue merkitään yhdellä itäpoijulla. Suunnitelma ei edellytä ruoppausta. Vuosaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen, jolla vesisyvyys on ranta-alueita lukuun ottamatta m. Yli 20 m:n syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti ulkosaaristoalueelta. Eestiluodon eteläpuolelle sijoittuvan erityisalueen kohdalla keskisyvyys on suurelta osin yli 20 m. Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografiaseman havaintojen mukaan vuosina seuraavasti: HW MHW MW 2007 MNW NW +1,51 m +0,89 m +0,00 m -0,63 m -0,92 m Helsingin edustan merialueen laatu on vuosina tehdyn tutkimuksen mukaan pääosin tyydyttävä. Ulkomerialue kuuluu luokkaan hyvä lukuun ottamatta ulkosaaristossa sijaitsevien jätevesien purkutunneleiden aiheuttamaa paikallista vaikutusta suppeahkoille alueille, joilla vedenlaatu on tyydyttävä. Itätoukin läheisyydessä vedenlaatu on hyvä. Ulkosaaristossa Eestiluodon läheisyydessä pohjaeläimistön tila vastaa lähes luonnontilaa. Lajisto koostuu pääasiassa valkokatkasta, itämerensimpukasta ja harvasukamadosta. Vesienhoitosuunnitelma Vuosaaren väylän erityisalue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja Porvoo Helsinki -vesimuodostumaan. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan hankealue on rannikkotyypiltään Suomenlahden ulkosaaristoa. Alueen ekolo-

3 3 ginen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Rannikkovesien yleisten linjausten mukaan hyvä ekologinen tila saavutettaneen vuoteen 2027 mennessä. Kalasto ja kalastus Helsingin edustan merialueen kalalajisto käsittää lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Yleisimmin tavattavia lajeja ovat muun muassa silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Vedenalaiset muinaisjäännökset Suojelukohteet ja kaavoitus Vuosaaren edustan tärkein kalastusmuoto on lohirysäkalastus kesäelokuussa. Muutama venekunta kalastaa avomerellä lohisiimoilla ja -verkoilla sekä troolilla. Alueella harjoitetaan myös verkkopyyntiä keväällä ja syksyllä. Eestiluodon etelä- ja kaakkoispuoliset vesialueet ovat tasaisen pohjansa ansiosta tärkeitä silakan pohjatroolausalueita. Erityisaluetta lähinnä sijaitseva hylky on Eestiluodon etelälahdessa sijaitseva Eestiluoto I (pulpettivene). Hylky sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä suunnitellusta erityisalueesta. Erityisaluetta lähinnä olevat suojelualueet sijaitsevat Eestiluodossa ja Eestiluodon Träsklandetissa. Eestiluodon pohjoisosassa sijaitseva Alören niemi ja sen läheisyydessä sijaitseva Alörsörnen-luoto ovat kasvistollisesti ja maisemallisesti erittäin arvokkaita. Tärkein laji on suojeltava hernekasvi kenttäorakko. Eestiluodon Träsklandetissa sijaitseva merenrantaniitty kuuluu Helsingin kaupungin suojeltuihin luontotyppikohteisiin. Lähin Natura verkostoon kuuluva alue sijaitsee Helsingin Itäsalmessa noin 15 km:n etäisyydellä erityisalueesta. Hankealueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, jota ei ole kokonaisuudessaan vielä vahvistettu ympäristöministeriössä. Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole erityisiä kaavavaatimuksia alueelle, jolla erityisalue sijaitsee. Erityisalueen lähialueista Eestiluoto on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Sipoon saaristo- ja rannikkoalueesta on valmisteilla uusi osayleiskaava. Osayleiskaavan luonnoksessa ei ole erityisiä kaavavaatimuksia alueelle, jolle erityisalue sijoittuu. Erityisalueen lähialueista Itätoukki ja Kutuhället on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä maisema- ja / tai ympäristöarvoja. Eestiluoto on kaavoitettu osittain retkeily- ja ulkoilualueeksi, osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on rantavyöhyke, osittain loma-asuntoalueeksi ja osittain pientalovaltaiseksi asuinalueeksi rantavyöhykkeellä. Alueella on myös luonnonsuojelukohde, arvokas luontoalue, rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu alue ja muinaismuistokohde.

4 4 Hankkeen vaikutukset Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta suojeltaviin kohteisiin eikä vesiluontoon tai sen tilaan. Mikäli erityisalueen käyttö aiheuttaa ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesialueen tai läheisten saarten tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vastaavan viranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. Hyödyt Haitat Erityisalueen väylään liittämisen jälkeen alukset voivat odottaa erityisalueella kapean väyläosuuden vapautumista ja käyttää aluetta takaisin tulosuuntaan kääntymiseen ennen satama-aluetta. Myös merenkulun turvallisuus paranee muun muassa luotsauksen osalta. Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa eikä haitallisia muutoksia vesialueen ja sen ranta-alueiden tilaan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Erityisalueen liittäminen väylään rajoittaa kalastusta kiinteillä ja seisovilla pyydyksillä. Troolaus on kuitenkin sallittua. Kalastus alueella on vähäistä runsaan hyljekannan vuoksi. Laivaliikenteestä aiheutuvat potkurivirrat ja peräaallot saattavat irrottaa pohjakasvustoja matalilla alueilla, minkä seurauksena rantamatala muuttuu karummaksi. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska erityisalueella alusten nopeus on alhainen. Hakijan arvion mukaan hankkeesta saatavat hyödyt ovat selvästi hankkeesta aiheutuvia haittoja suuremmat. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Asiasta on kuulutettu uudelleen aluehallintovirastossa sekä Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa välisenä aikana ja varattu tilaisuus muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai Natura verkostoon kuuluvia alueita.

5 5 Lupa hankkeelle voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Museovirasto on todennut, että Helsingistä tunnetaan 160 erilaista vedenalaislöytöä, mikä on Suomen kaupungeista eniten. Vedenalaisista löydöistä 66 on arvioitu vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi. Muinaismuistolain 13 :n mukaan yleistä työhanketta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hanke koskea muinaisjäännöstä. Suunnitellulla väyläalueella ei ole suoritettu arkeologista vedenalaisarviointia. Ennen luvan voimaan tuloa alue on inventoitava mahdollisten vedenalaisten muinaisjäännösten varalta. Mikäli hanke koskee muinaisjäännöstä siten, että siitä aiheutuu muinaisjäännöksen erityinen tutkiminen tai erityisiä toimenpiteitä sen säilyttämiseksi, hankkeen toteuttajan on muinaismuistolain 15 :n mukaan korvattava siitä johtuvat kustannukset tai osallistuttava niihin, mikäli sitä ei olosuhteet huomioon ottaen ole katsottava kohtuuttomaksi. Hakemuksessa mainitut hylkytiedot ja kartta hylkyjen sijainnista ovat peräisin sukellusharrastajien ylläpitämältä sivustolta. Museoviraston meriarkeologian yksikkö ylläpitää Suomen vedenalaislöytöjen rekisteriä ja vastaa vedenalaisten muinaisjäännösten suojelusta, tutkimuksesta ja hoidosta. Museovirasto on huomauttanut hakemuksessa käytetystä terminologiasta. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikkö suoritti erityisalueella mittauksen monikeilain-menetelmällä vuosina 1998, 2003, 2006 ja Aineisto on tutkittu merikartoitustietojen ylläpitoyksikön toimesta (Aineistoanalyysi Vuosaaren edustalta ), eikä alueelta löytynyt viitteitä hylyistä. Museoviraston edustajalla on ollut mahdollisuus tutustua aineistoon Merikartoitustietojen ylläpitoyksikössä. MUSEOVIRASTON KIRJELMÄ ALUEHALLINTOVIRASTOLLE ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Museovirasto on todennut hakijan toimittaman selityksen johdosta, että alueelta ei ole havaittu vedenalaisia muinaisjäännöksiä, jotka olisivat hankkeen toteuttamisen esteenä. Aluehallintovirasto määrää laivojen kääntöpaikaksi tarkoitetun erityisalueen osaksi Vuosaaren 11 metrin väylää, jonka Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 52/1998/3 määrännyt julkiseksi kulkuväyläksi. Erityisalueen sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilakia ja seuraavia väyläpäätöksen määräyksiä.

6 6 Väyläpäätöksen määräykset 1. Luvan saajan on pidettävä väylä laitteineen asianmukaisessa kunnossa ja huolehdittava siitä, että väylää käytetään niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle vesialueen ja rannan käytölle. 2. Luvan saaja on vastuussa väylästä ja sen käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 3. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti väyläalueen käyttöönotosta aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmoitus on tehtävä ennen väylän käyttöönottoa ja siihen on liitettävä väylän sijainnin osoittava kartta. Liikennevirasto merkitsee väylän muutoksen merikarttaan. Perustelut Vuosaaren 11 metrin väylän väyläalueeseen kuuluva erityisalue on tarpeen, jotta alukset voivat odottaa erityisalueella kapean väyläosuuden vapautumista ja käyttää aluetta takaisin tulosuuntaan kääntymiseen ennen satama-aluetta. Merenkulun turvallisuus myös paranee muun muassa luotsauksen osalta. Erityisalueen haraussyvyys Itätoukin eteläpuolella on MW m ja pohjoispuolella MW ,5 m ja pinta-ala noin 7 km 2. Kysymyksessä oleva merialue täyttää kohtuuden mukaan ne vaatimukset, jotka merialueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Hanke ei edellytä ruoppausta. Erityisalueen liittäminen väylään rajoittaa kalastusta kiinteillä ja seisovilla pyydyksillä, mutta kalastus alueella on vähäistä runsaan hyljekannan vuoksi. Laivaliikenteestä aiheutuvat potkurivirrat ja peräaallot saattavat irrottaa pohjakasvustoja matalilla alueilla, minkä seurauksena rantamatala muuttuu karummaksi. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, koska erityisalueella alusten nopeus on alhainen. Erityisalueen määrääminen väyläalueeksi ei vaikeuta Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Edellytykset erityisalueen liittämiseen Vuosaaren väylän väyläalueeseen ovat olemassa. Lainkohdat Vesilain 4 luvun 1 a, 2 a, 3, 5, 8 ja 11 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28

7 7 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto ottaa asiassa annetut muistutukset huomioon määräämällä erityisalueen osaksi Vuosaaren 11 metrin väylää väyläpäätöksen määräyksissä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan väylän muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätös Liikennevirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Sipoon kunta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Väylään kuuluvan erityisalueen sijainti 2) Valitusosoitus Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/tv

9 Väylään kuuluvan erityisalueen sijainti Liite 1

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.