merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF JUHLAHUMUA ammattiosastoissa nu på nätet

Transkriptio

1 Nº8/ 2010 joulukuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF JUHLAHUMUA ammattiosastoissa TYÖTTÖMYYSKASSAT yhdistyvät BEFRIELSE AV avdelningsförtroendeman SJÖFARTSHISTORIA 1 nu på nätet

2 Ajankohta: pääkirjoitus: sisältö: 4 Juhlahumua ammattiosastojen pikkujouluissa 7 Innostunut vastaanotto Lasten Yliopiston meriluennolla 8 Oscar Midlingin upotus suomen merenkulun suurimpia tragedioita 10 Särmää sisustukseen jäänmurtajakuoseilla Nº 8/2010 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2010, ISSN X POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi Käy katsomassa kuvagalleria Merimies-Unionin kotisivuilta: 11 Uusi asunto-osakeyhtiölaki & asunnon korjaustyöt 14 Kuljetusalan Työttömyyskassa aloittaa toimintansa ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2011) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort Työvuosi huipentuu pikkujouluihin. Arja Ahonen ja Kati Peldan pikkujoulutunnelmissa. > liitto > ammattiosastot > 009 etela-suomen osasto > pikkujoulut 19 MastDo-kampanja tukee työssäjaksamista ja työhön paluuta sairasloman jälkeen 42 Jouluterveiset MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Joulupukki vierailee myös laivoilla Pirkko Maunu, 61, on työskennellyt jo monta joulua laivalla. Viime vuonna hän oli M/t Purhassa ja sitä ennen mm. M/s Talilla ja M/s Pasilassa, myös matkustajalaivoilta on kokemusta. Laskujeni mukaan olen ollut luvulla vain kaksi kertaa joulun kotosalla. Tänäkin jouluna kokkistuerttina vikaeeraava Pirkko on M/s Pasilassa. Törnin pitäisi alkaa marraskuun puolivälissä ja kestää uuden vuoden puolelle. Pasilassa työskentelee noin henkilöä. Pirkon mukaan joulun aika eroaa tavallisesta arjesta merellä, tunnelma on juhlavampi, mutta varsinkin talouspuolella riittää vipinää, kun valmistetaan laatikot, kinkut, rosollit ja lipeäkalat. Tavarat tilataan jo hyvissä ajoin ennen joulua ja mahdollisimman paljon jouluruoista pyritään valmistamaan itse. Koristelusta ei puutu edes kuusi Koristelemme messin ja päivähuoneen yhdessä kokin ja talousapulaisen kanssa yleensä vasta jouluaattona. Kuusi koristellaan ja muutenkin oleskelutilat puetaan jouluiseen asuun. Joululauluja soitetaan CD:ltä ja jos laulutaitoisia on mukana, saatetaan myös itse laulaa. Kyllä pukkikin on yleensä laivalla piipahtanut, mutta saapuuko valkoparta helikopterilla vai reellä, siitä minä en ole aivan varma, Pirkko aprikoi. Kotona rentoudutaan Silloin kun Pirkko viettää joulun kotona, hän nauttii ylellisestä joutenolosta: syö hyvin, lukee, katselee televisiota ja nauttii hyvästä seurasta. Kuusi ja koristelut kuuluvat myös kotona vietettyyn jouluun. Lipeäkala on joulupöydän lempiherkku, jonka höysteenä maistuu herkullinen valkokastike. Teksti: Katja Gräsbeck, Kuva: Sirpa Kittilä Työsopimussuhteen jatkuminen ei ollut esteenä työttömyysturvan saamiselle Vakuutusoikeus antoi vastikään päätöksen tapauksessa, joka koski työntekijän oikeutta työttömyysturvaan tilanteessa, jossa hänen työsopimussuhteensa oli edelleen voimassa, mutta jossa hänellä ei ollut enää voimassa olevaa merimieslääkärintodistusta meripalvelukseen kelpaamisesta. Kyse oli Ruotsin lipun alla työskennelleestä työntekijästä, jonka merimieslääkäri totesi olevan huomattavan ylipainon johdosta kelpaamaton meripalvelukseen ja joka jäi tämän vuoksi sairaslomalle. Sairasloman päätyttyä työntekijä, joka asui pysyvästi Suomessa, haki työttömyysturvaa Suomesta. Työvoimaviranomaiset katsoivat kuitenkin, että hän ei ollut työmarkkinoiden käytettävissä eikä hän näin ollen ollut oikeutettu työttömyysturvaan. Päätöstä perusteltiin sillä, että työntekijän työsopimussuhde ruotsalaiseen varustamoon oli edelleen voimassa. Työttömyyskassa, joka oli sidottu työvoimaviranomaisten kantaan, oli pakotettu epäämään työttömyysturvaa koskevan hakemuksen. Myös työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, johon työntekijä valitti päätöksestä, päätyi samaan lopputulokseen. Vakuutusoikeus asettui kuitenkin päinvastaiselle kannalle, minkä johdosta se kumosi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja määräsi työttömyyskassan maksamaan työntekijälle työttömyysturvaa. Vakuutusoikeuden päätöksen perusteluissa viitattiin aluksi työttömyysturvalain 2 luvun 1 :n 2 momenttiin, jonka mukaan henkilöä pidetään työttömänä, jos hän ei ole työsuhteessa tai jos hän ei työllisty päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään. Nyt kyseessä olevan työntekijän palkanmaksu oli keskeytetty, koska hänellä ei enää ollut voimassa olevaa merimiehen lääkärintodistusta. Vaikka työntekijän työsopimussuhde oli edelleen voimassa, hän ei kuitenkaan voinut hoitaa työtehtäviään. Näin ollen vakuutusoikeuden mukaan hänen oli mahdollista ottaa vastaan kokoaikatyötä, johon ei edellytetä merimiehen lääkärintodistusta. Kyse ei ollut myöskään vakuutusoikeuden mukaan työntekijän omaan tahdonilmaisuun perustuvasta virkavapaasta tai vastaavasta. Vakuutusoikeus katsoikin, että työntekijä oli työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työtön työnhakija. Päätös vaikkakin se oli sinänsä annettu vain tässä yksittäisessä tapauksessa on merkittävä periaatteellinen kannanotto ja tarkoittaa käytännössä sitä, että merimies, joka ei enää saa sairauden tai vamman perusteella merimieslääkärintodistusta meripalvelukseen kelpaamisesta, mutta jonka työsopimussuhdetta varustamoon ei ole päätetty, ei putoa sosiaaliturvaverkon ulkopuolelle sen jälkeen, kun sairasajan palkanmaksu on päättynyt. Tällaisen työntekijän on mahdollista hakeutua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja hän on vakuutusoikeuden päätöksen mukaisesti oikeutettu työttömyysturvaan, mikäli turvan myöntämisen muut edellytykset täyttyvät. Sitä, että hänen työsopimussuhteensa varustamoon on edelleen voimassa, ei voida sinänsä pitää esteenä muun työn vastaanottamiselle. Vastaavia tapauksia on ollut lukuisia. Aikaisempi käytäntö, johon kyseisessä tapauksessa tehdyt työvoimaviranomaisten sekä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksetkin perustuivat, lähti siitä, että työntekijä jäi vaille työttömyysturvaa sen jälkeen, kun sairasajan palkan maksaminen on päättynyt. Ainoana vaihtoehtona työttömyysturvan saamiselle oli työsopimussuhteen päättäminen. Tämä taas ei ole ollut työntekijän kannalta hyvä ratkaisu, koska se esti työhön paluun sairauden tai vamman parantumisen ja meripalvelukseen kelpaamista tarkoittavan merimieslääkärintodistuksen saamisen jälkeen. Simo Zitting puheenjohtaja simo.zitting@smu.fi

3 E l e g a n ss i a a m m at t i osastoj e n p i k kuj o u lu i ssa Skool työntekijöille! Kimalletta, kuohuvaa ja joulun taikaa! Ammattiosastojen pikkujoulut ovat odotettu ja arvokas tapa juhlistaa päättyvää vuotta. On aika kiittää työntekijöitä, ja tässä tapauksessa ammattiosastojen jäseniä, kuluneesta vuodesta! Skool! Etelä-Suomen osaston pikkujoulupirskeitä vietettiin Helsingissä 17. marraskuuta jo aiemmilta vuosilta tutuksi käyneessä Vanhassa Kellarissa. Karkeloissa oli noin 50 osallistujaa ja ilahduttavan paljon ennennäkemättömiä kasvoja, niin nuoria kuin vanhempia konkareita. Juhlahumun keskellä kuulumisia vaihdettiin kevyemmissä merkeissä kuten pikkujouluihin kuuluu. Merimies on aina merillä, olipa hän töissä tai vapaalla, joten puheet sivusivat myös laivaelämää ja uutisia eri varustamoista. Palvelemme työksemme muita, joten on ihanaa, että kerrankin voi itse sonnustautua koreaksi ja olla palveltavana, kiteytti ytimekkäästi ja viisaasti eräs matkustajalaivatyöntekijä juhlan merkityksen arjen keskellä. Maakravuille monet itsestäänselvyydet eivät ole sitä merimiehelle. Osallistumismahdollisuudet eri tilaisuuksiin, kuten esimerkiksi perhejuhliin tai tässä tapauksessa pikkujouluihin, ovat työvuoroista riippuvaisia. Unionin pitäisi pysäyttää laivaliikenne pikkujoulujen aikaan, että kaikki jäsenet voivat osallistua juhliin, joku esitti pilke silmäkulmassa. Myös Etelä-Suomen osaston ensi vuoden pikkujoulujen pitopaikkaa ehdittiin jo pohtia: osastolta toivottiin bussikuljetusta Vantaan Tulisuudelmaan ja sen jälkeen se olisi sitten rai, rai! Sanna Aarresuo (vasemmalla) ja Jaana Kelloniemi. Mikko Ervast ja Anita Latvela. Käy katsomassa kuvagalleria Merimies-Unionin kotisivuilta: > liitto > ammattiosastot > 009 etela-suomen osasto > pikkujoulut Seppo Turunen, Virve Torniainen ja Arto Turunen. Sari Kupari 4 5

4 teksti ja kuva: Saana Lamminsivu Lounais-Suomen syyskokous Hallitus valmistelee asiat osastokokoukseen Lounais-Suomen osaston hallitus piti oman kokouksensa ennen varsinaista osastonkokousta Merimies-Unionin Turun toimistolla Maariankatu 6 b:ssä. Ammattiosaston hallituksen tehtävä on muun muassa valmistella asioita varsinaiseen osastokokoukseen. Lounais-Suomen osaston hallitus kävikin pitkiä ja syvällisiä keskusteluita merenkulun nykytilasta. Keskustelua herätti laivoilla esiintyvät ongelmat, kuten työehtosopimuksen liitteenä oleva alkoholipolitiikka, jonka soveltamisessa on esiintynyt joillakin aluksilla ongelmia, jopa mielivaltaisuutta. Varustamo- ja laivakohtaisten tapauskuulemisten lisäksi hallituksen kokouksessa oltiin vakavia monista merenkulkua vaivaavista laajemmista ongelmista. Merityöpaikkojen säilyttäminen ja lisäys on Suomen merenkulun ja merimiehen tulevaisuuden kannalta ensiarvoista, hallitus pohti tiukkana. Vaikeiden haasteiden ratkonnan lisäksi hallitus valmisteli osaston syyskokoukseen käsiteltäväksi muun muassa vuoden 2010 toimintakertomuksen ja vuoden 2011 toimintasuunnitelman, teki esityksen lehtisetelistä, pui osaston omistaman Meripesän mökin kunnostustarpeita ja tarkasti osaston taloudellisen tilanteen. Ajankohtaisia uutisia ja uusia ideoita Lounais-Suomen osaston varsinainen syyskokouksessa tehtiin päätöksiä hallituksen valmistelemista asioista. Puheenjohtaja, Mika Ojala, esitteli jäsenille toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman ja kaikilla paikalla olleilla oli mahdollisuus tehdä esityksiä niihin. Muutamia ideoita heiteltiinkin ilmaan. Toivottiin esimerkiksi tiedotusta työttömyyskassa-asioista. Myös työsuojelukoulutusta kaivattiin. Edellä mainittuihin kysymyksiin ja muihin työelämää koskeviin asioihin voi saada Lounais-Suomen osastolla henkilökohtaista neuvontaa. Lounais-Suomen osastolla päivystää myös joka maanantai Merimies- Unionin toimitsija, jolle voi soittaa tai käydä henkilökohtaisesti tapaamassa. Lounais- Yleisön pyynnöstä on pidetty esimerkiksi koulutustilaisuuksia palkanlaskennasta ja työttömyyskassaa koskevista asioista. haastavien kysymysten äärellä Suomen osasto on järjestänyt ja järjestää jäsenille myös tarpeen mukaan koulutuksia eri aiheista. Yleisön pyynnöstä on pidetty esimerkiksi koulutustilaisuuksia palkanlaskennasta ja työttömyyskassaa koskevista asioista. Kannattaa siis ottaa osastoon yhteyttä, mikäli mielessä on kysymys tai aihe, johon haluaisi syvällisempää neuvoa. Unionin liittosihteeri Lounais- Suomen osaston vieraana Lounais-Suomen osaston kokouksessa oli vieraana myös Merimies-Unionin liittosihteeri Kenneth Bondas, joka antoi paikalla olleille osaston jäsenille tilannekartoituksen merimiesten ja merenkulun ajankohtaisista kuulumisista. Bondas esitteli myös käynnissä olevaa kuljetusalan ammattiliittojen selvittämishanketta. Tilaisuuden aikana ideoita ja ajatuksia nostettiin esille hyvässä hengessä puolin ja toisin. Moni varmasti lähtikin kokouksen jälkeen kotiin todeten olevansa merenkulun viimeisimmistä asioista nyt ajan tasalla. Miltä näyttää konttilaiva? Minne laivat ajavat Suomesta? Mistä kahvi tulee? teksti: Saana Lamminsivu KUVAT: Terhi Lindholm, Tarja Javanainen Merikotkan Lasten Yliopiston luento sai innostuneen vastaanoton Merikeskus Vellamossa tutkittiin tarkkana maailman karttaa ja merikuljetuksia marraskuun lopulla. Mistä laivat tulevat satamaan ja mitä satamassa tapahtuu, esimerkiksi näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Merikotka-tutkimuskeskuksen järjestämällä Lasten Yliopiston luennolla. Kävimme lävitse karttapalloa ja tutkimme erilaisia laivatyyppejä, kuten minkä näköinen on konttilaiva ja miltä näyttää puolestaan peräporttilaiva, luennon vetäjä professori Ulla Tapaninen kertoo. Ensimmäistä kertaa järjestetylle merenkulkuaiheiselle Lasten Yliopiston luennolle osallistui noin 25 lasta. Kuulijoiden ikähaitari oli noin 5 10 vuotta. Penkeistä tehtiin luennon aikana innostuneita kysymyksiä, ja keskustelu kävi salissa vilkkaana. Tutkimme, millaisia tuotteita Suomesta viedään maailmalle, kuten esimerkiksi paperia ja rautaa. Sitäkin pohdittiin, mistä puolestaan banaanit tulevat kotimaahan. Ja entäpä kahvi? Meidän isä ei juo kahvia ja äiti juo vain teetä, kuului naseva toteamus lehteriltä. Luennoitsija myöntääkin, että kuulijajoukkoa ei parantunut iästään huolimatta aliarvioida, vaan ajatuksia vaihdettiin hilpeässä ja opettavaisessa mielessä. Laivojen ja merikuljetusten lisäksi käytiin läpi myös satamatoimintoja. Tilaisuus ei ollut pelkkää istumista. Osallistuja piirsivät papereille ahkerasti luennon aikana myös banaaneita ja laivoja sekä muita luennon mieleen tuomia aiheita. Yllättävän hyvin lapset tiesivät merenkulusta, mutta saivat myös hyvää lisätietoa, eli kyllä vastaaville luennoille on selvästi tarve olemassa, professori on ilahtunut lasten innostuneisuudesta ja mielenkiinnosta merenkulkua kohtaan. Lisää kuvia kokouksesta: > ammattiosastot > Lounais-Suomen osasto (006) Merikotka-tutkimuskeskus aikoo jatkaa hyvin liikkeelle lähteneiden Lasten Yliopistojen luentoja. Seuraa siis sivuja: ja 6 7

5 teksti: Joni Skiftesvik Nordströmin Oscar Midling Oscar Midlingin upotus on yksi tuhoisimpia suomalaisia kauppalaivoja kohdanneita sotatoimia kaikkina aikoina. Suomalaisuus oli lenkki laivojen kuoleman ketjussa, joka jatkui sen tuhoutumisen jälkeen. lenkki laivojen kuoleman ketjussa Sukellusveneen ampuma torpedo upotti Nordströmvarustamon s/s Oscar Midlingin Aalesundin ulkopuolella itsenäisyyspäivän aattona Iäkäs alus vei mukanaan syvyyksiin 23 merimiestä ja kaksi luotsia. Laivan upottajasta ei pitkään aikaan ollut varmuutta. Aika on kuitenkin avannut arkistot ja tänä päivänä loviisalaisaluksen upottajaksi tiedetään englantilainen sukellusvene Sunfish päällikkönään luutnantti George R. Colvin. Oscar Midlingin upotus on yksi tuhoisimpia suomalaisia kauppalaivoja kohdanneita sotatoimia kaikkina aikoina. Suomalaisalus oli lenkki laivojen kuoleman ketjussa, joka jatkui sen tuhoutumisen jälkeen. Välirauhan aikana Suomen kauppamerenkulku tukeutui Itämeren sulkeuduttua sodan takia Petsamon Liinahamariin, josta lyhyessä ajassa kehittyi vilkas vienti- ja tuontisatama. Marraskuun lopulla 1940 Ragnar Nordströmin second hand-laivaston Oscar Midling vei sinne Saksasta kivihiililastin ja siirtyi sitten lähellä olevaan Norjan Kirkkoniemeen (Kirkenes) lastaamaan paluulastikseen Saksaan Petsamon nikkelikaivoksesta louhittua malmia. Nikkeli, sodan metalli, oli sotaa käyvälle Natsi-Saksalle välttämätöntä. Englanti pyrki kaikin keinoin estämään malmikuljetukset Saksaan. Suomalaislaivan lasti oli enemmän kuin tulenarkaa. Tiesikö miehistö istuvansa sananmukaisesti ruutitynnyrin päällä laivan irrotessa Kirkkoniemen laiturista, sitä on mahdotonta jälkeenpäin todentaa. Ragnar Nordström kirjoittaa muistelmissaan (Voitto tai kuolema, WSOY 1996): Olen saanut selville, että Englannin tiedustelulaitos oli ennen aluksen lähtöä Kirkenesistä raportoinut siitä Englantiin. Amiraliteetti, joka yritti estää malmikuljetukset Saksaan, oli määrännyt jonkin sukellusveneistään pitämään laivaa silmällä ja upottamaan sen. Maailmanpolitiikan kuviot, suomalaisten kaupalliset ja poliittiset intressit ja viime kädessä jääkärieversti Ragnar Nordströmin saksalaissympatiat olivat rakentamassa ansaa, johon suomalaisalus höyrysi. Torpedo osui keskilaivaan Oscar Midling, päällikkönään Gösta Melander (s. 1907) matkasi 3500 tonnin malmilasteineen Petsamosta lähdettyään hyvässä säässä etelää kohti Norjan rannikkoa myötäillen. Sen kylkiin oli maalattu suuret Suomen siniristit kertomaan puolueettoman maan lipun alla purjehtivasta rahtilaivasta. Ne eivät estäneet brittiläisen Shark-luokan sukellusveneen Sunfishin päällikköä George R. Colvinia ampumasta sitä kohti kolmea torpedoa Aalesundin ulkopuolella Stadtlandetin niemen pohjoispuolella. Yksi englantilaissukellusveneen torpedoista osui keskilaivaan. Se riitti upotta- maan aluksen lyhyessä ajassa. Pelastautumismahdollisuuksia miehistölle, varsinkaan konehuoneen uurastajille, lämmittäjille, ei jäänyt lainkaan. He olivat yleensäkin torpedoinneissa ensiksi henkensä menettäviä merimiehiä, vaikka heitä ei aina merimiehiksi edes luettu. Monien täkkäreiden mielestä lämmittäjien työ, hiilen lapiointi manalaa muistuttavassa pätsissä, ei ollut merellistä työtä. Kaikkia Oscar Midlingin uppoamiseen liittyviä yksityiskohtia ei tutkimuksista huolimatta ole käytettävissä. Räjähdyksen ääniä kuultiin mantereella ja merellä nähtiin savupatsas, mutta aluksen tuholla ei ollut varsinaista silminnäkijää. Seuraavina päivinä norjalaiset kalastajat löysivät merestä hylkytavaraa ja laivan asiapapereita sen verran, että onnettomuusalus pystyttiin identifioimaan. Ragnar Nordström käynnisti omat tutkimuksensa ja lähetti edustajansa Aalesundiin. He saattoivat kotiin palattuaan vain kertoa, että alus oli hajonnut torpedon ja höyrypannun räjähtäessä kappaleiksi eikä yhtään ruumista ollut löydetty. Oscar Midlingin upottanut HMS Sunfish laskettiin veteen Englannissa Kuninkaallisten ilmavoimien Liberator-kone upotti sen vahingossa kesäkuussa 1944, kun sitä oltiin siirtämässä Murmanskiin. Sukellusvene purjehti tuolloin Neuvostoliiton lipun alla V-1 -nimisenä. (Kuva: Joni Skiftesvikin kokoelmat) Englantilaiset upottivat pelastajansa Suomalaisaluksen tuhoon liittyy dramaattiseksi, jopa irvokkaaksi luonnehdittava piirre. Oscar Midling pelasti näet saksalaissukellusveneen torpedoiman englantilaisen s/s Porteletin yhdeksän miehistön jäsentä hyisestä Pohjanmerestä helmikuussa 1940, vain kymmenen kuukautta ennen omaa, englantilaissukellusveneen aiheuttamaa tuhoaan! Porteletin (1064 brt.) torpedoi Harald Jürstin päälliköimä pienehkö saksalainen sukellusvene U-59. Mutta ns. jumalan myllyt pyörivät ja kippari Jürst puolestaan menehtyi jo samana vuonna Hänen uudeksi aluksekseen amiraali Dönitz uskoi uuden, suuremman sukellusveneen U-104:n ja sen kohtaloksi koitui englantilaisten Irlannin rannikon tuntumaan laskema miinakenttä. Jürst meni uusine veneineen ja miehistöineen merenpohjaan. Elävänä sodasta ei selvinnyt myöskään Oscar Midlingin upottajan HMS Sunfishin päällikkö, monin kunniamerkein palkittu George Robson Colvin. Hän ehti tehdä menestyksekkään uran useamman aluksen päällikkönä ennen kuin saksalainen sukellusveneiden torjunta-alus UJ 2210 (extroolari ranskalainen Minerva) upotti Colvinin uuden sukellusveneen HMS Tigrisin kippareineen ja miehistöineen Caprin kauniin saaren lähistöllä Välimerellä Lontoon esikaupungista Surreysta kotoisin ollut Calvin oli menehtyessään 32-vuotias. Omat pommittivat sukellusvenettä Oscar Midlingin upottamaa sukellusvene Sunfishiä kohtasi sitäkin kolkompi kohtalo. Vene oli tarkoitus siirtää Neuvostoliiton laivaston käyttöön kesäkuussa Se sai jo uudeksi nimekseen V-1. Matkalla Dundeesta Murmanskiin neuvostoliittolaisen kapteeni I. Fisanovicin komentama Sunfish joutui epähuomiossa englantilaisen Liberator-koneen pommittamaksi ja tuhoutui. Onnettomuutta tutkittiin ja syyllisiä katastrofiin haettiin. Lopputulos oli se, että neuvostoliittolaiskapteeni Fisanovic oli tuhohetkellä merialueella, jossa sen ei olisi kaiken todennäköisyyden mukaan pitänyt olla. Epäselväksi jäi, oliko kyse navigointivirheestä vai jonkinlaisesta väärinkäsityksestä reittiviivan piirtäjällä. Sukellusvene V-1 ei myöskään ampunut lentokoneen ilmaantuessa näkyviin ennalta sovittuja, tunnistamisen kannalta välttämättömiä värillisiä raketteja. Epähuomiossa upotetun Sunfishin alias V-1:n mukana meni syvyyksiin koko sen neuvostoliittolainen miehistö ja ainakin yksi aluksen siirrossa neuvostoliittolaisia avustanut englantilainen sukellusvenemies. Jälkikäteen on esiintynyt näkemyksiä, että englantilaisia olisi menehtynyt upotuksessa enemmän, kaksi tai kolme miestä. Nordström-varustamon v ilmestyneessä historiikissa on varsin lyhyt ja ylimalkainen kuvaus Oscar Midlingin tuhosta. Historiikissa todetaan vain, että varustamo oli sodanvaaran johdosta pyrkinyt kuljettamaan turvallisia puutavaralasteja, mutta Oscar Midling määrättiin nyt ottamaan malmilasti. Kuka määrääjä oli sitä ei kerrota. Määräys vei hengen 25 merenkulkijalta. 8 9

6 teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Nonodd Sisua sisustukseen! Väriä. Voimaa. Särmää. Muotoilija Tanja Aivila kertoo ihailleensa Skattan rannassa olevia komeita miehiä : Urhoa, Sisua, Otsoa ja Voimaa niin kauan kuin muistaa. Nyt jäänmurtajat komeilevat vinkeissä tuotteissa. Nonodd-tuotteita on mahdollista ostaa Nonodd Design Storesta: Nonoddilla on myös jälleenmyyjiä pääkaupunkiseudulla (tarkempi jälleenmyyjälista verkkosivuilla) ja sen lisäksi tuotteita myydään Kauttualla, Parolassa ja Rovaniemellä. Murtajat kuuluvat stadin maisemaan ja ovat yksinkertaisesti isänmaallisen komeita. Olen valokuvannut murtajia todella paljon. Tanja Aivila valmistui Metropolia Ammattikorkeakoulusta muotoilijaksi sisustuspainoitteisen tekstiilisuunnittelun linjalta vuonna Murtajat päätyivät Aivilan kuosiin jo samana vuonna. Töissä esiintyy myös katujyriä, auton moottoreita, ratikoita ja ennen kaikkea urbaani stadi. Hengitän Helsinkiä, seuraan sen jokapäiväistä elämää ja tapahtumia. Kaupungin arkipäiväinen kauneus on ikuistamisen arvoista, kertoo Helsingissä 30 vuotta asunut muotoilija. Voimakas graafisuus kuvaa mielestäni stadin särmää parhaiten. Väreillä haluan ilmaista sen, että joskus harmaalta tuntuva kaupunki on oikeasti raikas, innoittava ja energinen kun oikein osaa katsoa. Pääkaupunkiin kuuluu olennaisena osana meri. Sen aistii ja tuulessa tuntee. Minulle on tärkeää meren läsnäolo. Meren äärellä rauhoittuu, mutta samalla se on hieman pelottava ja herättää myös kunnioitusta. Setäni oli aikanaan töissä koululaiva (fregatti) Matti Kurjella ja äidin siskon mies on ollut rakentamassa jäänmurtajia. Voimasta Vetehiseen Heti koulusta valmistuttuaan Aivila perusti oman yrityksen ja ryhtyi yhteistyöhön opiskelukaverinsa Siri Huovilan kanssa. Nuorten suunnittelijoiden yhteinen tuotemerkki Nonodd (suomeksi: epäoutoa) sai alkunsa halusta luoda kuoseja aiheista, joita ei tavallisissa kodintekstiileissä ja tuotteissa ole totuttu näkemään, eli epätavalliset aiheet eivät olekaan niin outoja, eli Nonodd! Tarjottimissa ja tyynnynpäällisissä seikkailevat esimerkiksi hohtimet kuin kaivonkansikin! Teollisuus ja meri meriteollisuus. Tänä vuonna jäänmurtaja-tuoteperheeseen tuli uutuutena Sisu sekä telakkanosturiaiheinen kuosi. Siri Huovila on suunnitellut puolestaan aiemmin sukellusvene Vetehisestä kuosin. Naiset kertovat, että merenkulkuaiheiset tuotteet ovat saamassa varmasti myös jatkoa. Voimakkaan urbaanisykkeen vastapainona Nonodd-tuotemerkkiin kuuluu myös esimerkiksi erilaisia luontoaiheisia tuotteita. Osakkeenomistajan kunnossapito ja muutostyöt uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan ilmoitusvelvollisuus taloyhtiölle kunnossapitotyöstä Uuden asunto-osakeyhtiölain yhtenä tavoitteena on parantaa tiedonkulkua taloyhtiön ja osakkaan välillä erityisesti osakkeenomistajan itsensä suorittamien kunnossapitotöiden osalta. Ilmoitusvelvollisuus kunnossapitotöistä merkitsee muutosta aikaisempaan käytäntöön. Jos osakkeenomistaja on aiheuttanut vahingon rikkomalla säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Säännösten vastainen toiminta aiheuttaa näin ollen vahinkotapauksissa helposti osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuuden. Osakkeenomistajan on ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen. Tarkkaa määräaikaa ilmoituksen tekemiselle ei laissa ole ilmoitettu. Riittävä aika määräytyy tapauskohtaisesti työn laadun ja laajuuden mukaan. Ilmoitus tehdään kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle ja ilmoitus on tehtävä aina silloin, kun kunnossapitotyö voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen. Rajanveto siitä, milloin on kysymys lainkohdan tarkoittamasta tilanteesta, voi yksittäistapauksessa olla vaikeaa. Osakkeenomistajan kannalta on aina turvallisinta tehdä ilmoitus, kun kunnossapitotöitä tehdään. Selvää kuitenkin on, että esimerkiksi tavanomainen sisätilojen maalaus ei edellytä ilmoitusta. Mikäli ilmoitusvelvollisuuden alainen kunnossapitotyö aloitetaan ilmoitusta tekemättä, yhtiö voi vaatia työn keskeyttämistä. Ilmoituksessa on oltava sellaiset tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa ja aiheutuuko kunnossapidosta mahdollisesti vahinkoa tai muuta haittaa. Tällainen selvitys voi käsittää esimerkiksi suunnitelmia, työselityksiä ja aikatauluselvityksiä. Yhtiö voi aina edellyttää, että työ tehdään hyvän rakennustavan mukaisesti. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa ehtoja työn toteuttamiselle, jos se on tarpeen vahingon tai haitan välttämiseksi taikka korvaamiseksi. Ehdot eivät kuitenkaan voi koskea hyvän rakennustavan mukaisesti tehdystä työstä aiheutuvaa tavanomaista melua, pölyä tai hajua, joita muiden osakkeenomistajien on siedettävä tavanomaisissa rajoissa. Ehtojen tulee aina olla tarpeellisia ja perusteltuja eikä niillä saa kohtuuttomasta vaikeuttaa osakkeenomistajan kunnossapitotyötä. Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) Hämeenlinna p. (03) tai (03) Tampere p. (03) Turku p. (02) ilmoitusvelvollisuus muutostyöstä ja ilmoituksen käsittely Ilmoitusvelvollisuus muutostyön yhteydessä määräytyy vastaavin tavoin kuin kunnossapitotyön yhteydessä. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Ehtojen on oltava tarpeen rakennuksen vahingoittumisen tai muun haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty. Niissä tilanteissa, joissa yhtiöllä tai toisella osakkeenomistajalla on oikeus kieltää muutostyö tai asettaa sille ehtoja, muutostyötä ei saa aloittaa ennen kuin yhtiöllä tai toisella osakkeenomistajalla on ollut kohtuullinen aika muutostyöilmoituksen käsittelemistä varten. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi hyväksyä työn aloittamisen aikaisemmin. Muutostyöilmoitus on käsiteltävä viivytyksettä. Saatuaan muutostyöilmoituksen on yhtiön tai toisen osakkeenomistajan viivytyksettä ilmoitettava muutostyöilmoituksen tehneelle osakkeenomistajalle työn sallimisesta ja työtä koskevista ehdoista tai työn kieltämisestä taikka kohtuullisesta ajasta, jonka kuluessa ilmoitukseen vastataan. Yhtiön tai toisen osakkeenomistajan on annettava ilmoitus kannastaan kirjallisesti, jos osakkeenomistaja niin pyytää. Kielteinen päätös on perusteltava. Kustannukset ja valvonta Kunnossapito- tai muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista. Yhtiöllä on oikeus valvoa, että kunnossapito- tai muutostyö suoritetaan rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan mukaisesti sekä noudattaen yhtiön tai toisen osakkeenomistajan asettamia ehtoja. Kunnossapitotyötä valvoessaan yhtiön on huolehdittava siitä, että valvonta on yhtiön ja muiden osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla järjestetty. Kunnossapito- tai muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista yhtiön valvontakuluista. Jukka Laakso asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy Nonodd

7 Vapaalla Teksti: Katja Gräsbeck Kuva: Saana Lamminsivu Jos jonkinlaisia pukkeja Aimo Myräkkä M/s Silja Europalla tarjoilijana työskentelevälle Jyrki Majaniemelle, 43, on kertynyt jo kosolti kokemusta lasten kasvatuksesta. Jyrkin vanhin tytär on 22-vuotias, lisäksi hänellä on 13-vuotias poika ja kaksivuotias tyttö. Merimies ja osallistuva isä Jyrki Majaniemellä on vierähtänyt merillä jo 25 vuotta, nykyisin hän on myös luottamusmies. Törnit ovat viikon pituisia ja työpäivät venyvät usein kymmentuntisiksi, vapaavuorolla ehtii levätä, nukkua sekä kuntoilla salilla. Pienin lapsi soittaa minulle lähes päivittäin töihin, ja sanoo hakevansa minut heti kotiin. Se lievittää hieman koti-ikävää, Jyrki kertoo. Vapaalla hoidan lapset Vapaaviikolla perheen kuopus on päivisin kotona isänsä kanssa, eikä päiväkotiin tarvitse silloin mennä. Vaikka minä tulisin töistä vasta yöllä kotiin, jään hoitamaan lastani kotiin. Tunnenpahan ainakin lapseni hyvin, Jyrki toteaa tyytyväisenä. Lapsilla on monia harrastuksia: kaksivuotias tanssii, ui ja ratsastaa pikkuponilla ja poika painii. Ensimmäinen lapsensa Jyrki sai 21-vuotiaana. Hän kertoo olleensa silloin vielä itsekin lapsellinen ja melko villi, eikä perheen perustaminen tullut kyseeseen. Kolmekymppisenä Jyrkille syntyi poika, silloin hän alkoi kantaa enemmän vastuuta asioista ja kasvoi siinä sivussa itsekin. Vaimoni aloitti opiskelut, joten minun oli osallistuttava lastenhoitoon. Sopivina annoksina kuria ja rakkautta Vaikka perheessä harrastetaan paljon, uskoo Jyrki, että lapsilla täytyy olla myös omaa aikaa leikeille ja kavereille. Välillä lastenkasvatuksessa on ollut vaikeitakin aikoja, mutta onneksi asiat ovat pääsääntöisesti sujuneet hyvin ja koulu on mennyt kiitettävästi. Olen sanonut lapsille, että te käytte koulua itseänne varten, ette minua varten. En ole myöskään koskaan tarkistanut heidän läksyjään. Jyrkin mukaan lapset tarvitsevat sopivasti rakkautta ja kuria joskus täytyy turvautua kiristykseen ja lahjontaan. Isoveli opettaa pikkusiskolleen monia metkuja, välillä meillä on kotona täysi hulina päällä. Pyykinpesu julistettu pannaan Jyrki kertoo osallistuvansa myös kotitöihin, mutta yksi monille miehille tyypillinen pahe häneltä löytyy: aina hän ei muista, mitkä värit sopivat samaan koneelliseen. Viimeksi minulle tuli pyykinpesukielto, kun valkoiset vaatteet värjäytyivät helakanpunaisiksi, Jyrki naurahtaa ja arvelee olevansa osallistuva isä, joka haluaa olla monessa mukana. Painiseuran nokkamies Kun poikani oli vasta yksivuotias taapero, hän odotti minua kotiin peuhaamaan ja painimaan kanssaan. Kolmivuotiaana pikkumies aloitti viikoittaiset harjoitukset painiseurassa ja nykyisin treenejä on jo neljä kertaa viikossa. Lisäksi on vielä kilpailut ja harjoitusleirit. Pojan harrastuksen myötä Jyrki on kymmenen vuoden ajan toiminut TUL:n painiseuran hallituksessa ja viimeiset viisi vuotta hän on ollut puheenjohtaja. Miehen vastuulla on siten suuri osa urheiluseuran hallinnosta ja toiminnasta. Suurien painikisojen järjestämisessä riittää kiirettä ja monenlaista puuhaa. Loppumetreillä alkaa stressikäyrä jo värähtää, vasta kun muutama painiottelu on takana, voi huokaista. Niinpä se joulun aika taas on kohdalla. On monta joulua jo takana ja aina on Aimo kirjoittanut perinteisen joulutarinansa. Niinpä nytkin. Kuinka moni tiesikään, että merimiehillä on oma pyhimys, joka myös liittyy jouluun? Totta se on. Pyhä Nikolaus eli amerikkalaisittain Santa Claus. Hän se on seilorien suojelija ja samalla myös hm varkaiden suojeluspyhimys. Tämä herra on nähtävissä monissa katolisissa maissa ja ihme kyllä, hän on ihan oikeasti joulupukin näköinen, ei sen Coca Cola-pukin oloinen ollenkaan. Nikolaus on siis antanut kasvot joulupukille. Hyvä, että merimiehillä on oma pyhimys. Vaan hii-o-hoi! On niitä pukkeja monenlaisia. Moneen pukkiin on Aimo törmännyt uransa aikana. Kakaroita peloteltiin pukilla ennen joulua. Jos et ole kunnolla, joulupukki kiertää kaukaa tämän talon. Lahjoja ei tule ja hyvä, ettei entisiä viedä roskiin. Se tepsikin tiettyyn ikään asti. Seuraava vaihe tuli työelämään päästyä. Nyt oli joulupukki vaihtunut. Saattoi olla toimitusjohtajapukki, hallituksen puheenjohtajapukki tai kollegiaalinen osakkeenomistajapukisto. Nämä eivät olleetkaan mitään satuolentoja, vaan aika usein saivat merimiehet joululahjaksi lopputilin. Että semmoista säästötoimintaa, piti saada pukeille itselleen enemmän lahjoja. Eivät olleet nämä kivoja joulupukkeja ensinkään. Toisaalta Aimo tuntee myös varustamoja, joilta on ihan oikeitakin lahjoja saanut. Ei vain kenkää tai Mikki Hiirikelloja. Toivoa sopii, että tänä jouluna ei kukaan saisi ikävää kirjettä työsuhteen loppumisesta. Onneksi oikea, kunnollinen joulupukki on saatavissa koteihin, mutta tämä on tilattava etukäteen ja sille on vielä maksettavakin, jotta lahjoja saa. Tällainen pukki on kuitenkin varma tapaus. Vaan onpa Aimo nähnyt monivuotisen uransa aikana monenmoisia joulu-ukkoja ja -akkojakin. Hii-o-hoi! Huikein pukki on varmaankin ollut Afrikassa pikimusta joulupukki, jolla oli melko asialliset joulutamineet. Pukin hattu ja muuta rekvisiittaa, mutta haalarin selässä luki Armas Line. Jotenkin yhteensopivaa Muslimimaissa ei joulupukkia ole näkynyt, mutta joskus joku innostuu asiasta turistien riemuksi, jolloin on nähtävissä Ahmed-pukki. Nämä ovat usein kaupallisia pukkeja, eivätkä anna lahjoja, vaan haluavat rahaa lahjoistaan. Näiden kanssa on syytä epäjouluisesti tinkiä. Joulupukin homma on varmasti hieman epämukava niissä satamissa, jossa talvellakin saattaa olla yli kahdenkymmenen asteen. Tulee ankara hiki punanutulle. Hauskimpana joulupukkina Aimo muistaa näkemänsä sininuttuisen valkoisilla päärmeillä varustetun pukin. (Siljalla kuinkas muutenkaan) Tämä kookas herra istui promenade-käytävällä eräänlaisella valtaistuimella, jossa kuunteli niin päissään olevien aikuisten kuin lastenkin toiveita. Aimo muistaa, kuinka eräs neito tarjosi tälle keksin, jonka pukki sitten söikin. Puolessavälissä pikaeinestä totesi joulumies, että keksi maistuu hieman erikoiselta, johon tarjoaja sanoa: Ei se ole kummallista, pukki syö jo viiksiään. Samainen pukki tuli luvanneeksi sen verran rajuja lahjoja lapsille, että keikka taisi loppua yhteen viikonloppuun, Ei Aimo kyseistä pukkia sen koommin nähnyt. Merisairas joulupukki on karmaiseva näky, tietää Aimo. Semmoinenkin on nähty ja elämys oli todella mieleenpainuva. Tällä kertaa oli kyseessä ns. Joulupukki in gognito eli tuntematon pukki. Tämän saattoi päätellä siitä, että hän oli kätkenyt kasvonsa pahvinaamion taa, jossa oli reiät silmiä sekä suuta varten. Itse maski oli kiinni joustavalla kuminauhalla miehen päässä. Kaikesta päätellen pukki oli ottanut hieman vahvistusta ennen lahjojen jakoa. Tämä kävi ilmi puheesta, joka sammalsi jo aika pahasti. Kaikki meni hyvin vielä satamassa, mutta annas kun päästiin avomerelle. Joulunaluskelit ovat joskus kovat, tietävät kaikki merimiehet. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Keikkuminen ei suinkaan ollut vähäistä. Niinpä ennen pitkää alkoi pukilla keittää yli, ja Aimo muistaa elävästi, miten kauhea näky kohtasi lapsia (ja aikuisia) ennen joulupukin poistumista takavasemmalle. Oli unohtumaton näky, kun pukki alkoi oksentaa ja sitä sitten tuli ei vain suusta tai poskilta naamarin raosta, vaan jopa silmänrei istä. Taisi mennä monella usko jouluiseen olentoon. Hii-o-hoi! Kaikkea on nähty! Ja laitetaanpa tähän lopuksi merijoulupukin painajainen. Aimo luki, että Turusta lähti maailman suurin risteilyalus kohti uusia kotivesiään. Henkilökuntaa oli parintuhannen verran, mutta matkustajia mahtui peräti 6300! Tästä Aimo sai aiheen miettiä, miten joulupukki toimii Allure of the Seas-laivalla. Matematiikkaa, sitä se on. No, jokainen haluaa puhua pukin kanssa. Mutta siellä ei turhia jorista. Pukki puhuu vaikkapa minuutin ja on vielä vähän jokaisen matkustajan kanssa. Nyt laskemaan! 60 matkustajaa = 1 tunti 600 matkustajaa = 10 tuntia 6000 matkustajaa = 100 tuntia Hii-o-hoi! Se on melkein neljä vuorokautta! Eikä tässä ole pidetty vielä vessataukoja, ei poltettu yhtään tupakkaa eikä nautittu aterioita tai oltu kahvilla. Pannaanpas puhuen puolitoista minuuttia ja viikon mittainen risteily on mennyt pelkästään kuunnellessa matkustajien toiveita. Ei kadehdi Aimo tuota joulu-ukkoa, ei. Vaan eipä taida tuolla laivalla joulupukkia näkyä, Mutta on se vaan merkillistä, että aina pitää tehdä suurempia ja suurempia. Onhan tämä eräänlainen joululahja Suomelle. Se oli suurin yksittäinen tilaus toistaiseksi. Tosin telakan työntekijät lomalle, mutta uutta on luvassa ikään kuin joululahjaksi sitten myöhemmin. Vikingille tulee kaasukäyttöinen laiva. Tämä on uutta ja hienoa. Huhutaan, että myös matkustajat kantavat kortensa kekoon. Laivalla nimittäin tarjotaan joka päivä hernerokkaa erikoishintaan, ja aluksen uumeniin rakennetaan erikoinen kaasunkeräyssäiliö, jolla hätätapauksissa päästään lähimpään satamaan. Että semmoista. Hyvää joulua meriväelle! Toivottaa Aimo Myräkkä 12 13

8 Työttömyyskassa pahoittelee kassajärjestelmien muutostöistä Sinulle mahdollisesta koituvaa haittaa. TYÖTTÖMYYSKASSAT YHDISTYVÄT Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa sulautuu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan lukien. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee Kuljetusalan Työttömyyskassa. Teksti ja Kuva: Saana Lamminsivu Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan viimeinen maksupäivä vuodenvaihteessa on Mahdollisista muutoksista seuraa kotivujamme: Vuoden vaihteessa Merimies-Unionin Työttömyyskassan tietokanta liitetään yhteen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassan tietokannan kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saapuneita hakemuksia ei voida käsitellä, ja myös työttömyyskassojen puhelinpalvelu on tuona aikana suljettu, koska työttömyyskassan maksatusjärjestelmä ei ole kyseisenä aikana käytössä. Kassaan saapuneet hakemukset käsitellään mahdollisimman nopeasti vuoden 2011 alussa. Työttömyyskassan puhelinpalvelu toimii lukien numerossa (09) maanantaista perjantaihin kello Vastaavasti Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan oma palvelunumero poistuu käytöstä. Vuoden 2011 puolella Kuljetusalan Työttömyyskassan ensimmäinen maksupäivä on tiistaina Muistathan postittaa hakemuksen lukien Kuljetusalan Työttömyyskassalle osoitteeseen: Kuljetusalan Työttömyyskassa PL 65, Helsinki Suomen Merimies-Unionin jäsenet säilyttävät jäsenyytensä Suomen Merimies-Unionissa, mutta työttömyysturvan osalta he siirtyvät sulautumisen myötä automaattisesti Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään erillisiä toimia. SAFGOF-hankkeessa tehty poikkitieteellinen mallinnusurakka on toistaiseksi ainoa laatuaan maailmassa. Asiakaspalvelu Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakaspalvelu on avoinna: arkipäivisin klo Kesäaikana klo (touko elokuu) Kesäperjantaisin (touko elokuu) osoitteessa: Siltasaarenkatu 3 5 (katutaso) Helsinki Puhelinpäivystys Kuljetusalan Työttömyyskassa päivystää joka arkipäivä klo numerossa (09) Aluetoimistot Lisäksi AKT ry:n aluetoimistot ovat Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenten käytettävissä työttömyysturva-asioissa. Aluetoimistoja on 11 ympäri Suomea. Helsingin aluetoimisto Viherniemenkatu 5, HELSINKI puh. (09) Kotkan aluetoimisto Puutarhakatu 12, KOTKA puh. (05) Tampereen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs, TAMPERE puh. (03) Lahden aluetoimisto Rautatienkatu 19 A 31, LAHTI puh. (03) Jyväskylän aluetoimisto Kalevankatu 4, JYVÄSKYLÄ puh. (014) Joensuun aluetoimisto Kauppakatu 32, JOENSUU puh. (013) Vaasan aluetoimisto Pitkäkatu 43, VAASA puh. (06) Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, OULU puh. (08) Rovaniemen aluetoimisto Rovakatu 26 A, ROVANIEMI puh. (016) Työttömyyskassan sähköiset palvelut Vuoden 2011 alusta lukien Kuljetusalan Työttömyyskassaan siirtyvillä jäsenillä on mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita osoitteessa: Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten sen käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. Työttömyyskassan verkkopalvelussa voi: 1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle 2. lähettää hakemuksen liitteet pdf-tiedostoina 3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen 4. selata ja muuttaa omia henkilötietoja 5. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimella saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta voi lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä viikolta tai kuukaudelta. Uusi riski- ja päätösanalyysityökalu arvioi esimerkiksi öljytankkeriyhteentörmäyksen mahdollisuutta Suomenlahdella Merikotka-tutkimuskeskuksessa on päättynyt monitieteinen SAFGOF-hanke. Hankkeessa on kehitelty Suomenlahden meriliikenteen tulevaisuusskenaarioita, onnettomuusmallinnusta sekä öljynkuljetuksista aiheutuvien ympäristöriskien arviointimenetelmiä. Hankkeen lopputuotteena on syntynyt riski- ja päätösanalyysityökalu, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun riskienhallintakeinojen vaikuttavuutta. Mallin avulla voidaan arvioida, että todennäköisyys sille että seuraavan 20 vuoden aikana Suomenlahdella tapahtuu vähintään yksi öljyvuotoon johtava tankkerin yhteentörmäys toisen laivan kanssa, on noin 33 prosenttia. Itäinen Suomenlahti osoittautui törmäysaltteimmaksi. Suurin todennäköisyys oli Pietarin lähistöllä, jossa väylä on kapea. Mikäli liikenne kasvaisi 60 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, kuten hankkeessa kehitetyssä keskimääräisen kasvun skenaariossa todettiin, vuonna 2015 yhteentörmäyksiä tapahtuisi keskimäärin joka toinen vuosi ja öljytankkeritörmäyksiä keskimäärin kerran kuudessa vuodessa. Öljytorjunta-alusten sijoittelu Mallilla voidaan edelleen arvioida esimerkiksi öljyntorjunta-alusten oikeaa sijoittelua, kun todennäköisimmät onnettomuuspaikat on paikannettu, ja niiden lähettyvillä sijaitsevat luontoarvot huomioitu. Lisäksi voidaan arvioida esimerkiksi erilaisten mahdollisten tulevaisuuden meriturvallisuushankkeiden potentiaalista vaikutusta jo ennen niiden toteuttamista. Toistaiseksi mallissa ei vielä ole mukana toimenpiteiden kustannuksia eikä onnettomuuksien rahallisia vaikutuksia. Kun nämä on tulevien hankkeiden avulla lisätty, niin mallin seuraavan version avulla voi pohtia esimerkiksi sitä kannattaisiko yhteiskunnan tai kuljetusyhtiön varoja käyttää luotsaustoiminnan lisäämiseen tai uudistaa öljyntorjunta-aluksiamme. Hankkeessa on myös selvitetty meriliikenteen turvallisuusmääräyksiä ja -ohjauskeinoja, arvioitu niiden toimivuutta ja tehty ehdotuksia ohjauskeinojen parantamiseksi perustuen laajaan asiantuntijakyselyyn. Turun aluetoimisto Jatkohakemukset maksussa säännöllisesti tiistaisin Maariankatu 6 b, TURKU Päivärahat kokonaan työttömille tai lomautetuille päivärahan hakijoille maksetaan säännöllisesti puh. (02) tiistaisin. Maanantain ja perjantaihin välisenä aikana kassalle postitse saapuneet hakemukset ovat maksussa seuraavan viikon tiistaina. Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet jatkohakemukset käsitellään automaattisesti ja ne ovat maksussa kahden arkipäivän Porin aluetoimisto Merikotka-tutkimuskeskus Isolinnankatu 24, 2. krs, PORI Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka vahvistaa meriliikenteen, päästä. Esim. maanantaina klo mennessä verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset puh. (02) ovat maksussa keskiviikkona. merenkulun turvallisuuden ja meriympäristön tutkimusta Suomessa

9 maailman meriltä Koonnut: Juhani Artto Sota-alukset eivät ole lannistaneet somalialaisia merirosvoja Lukuisten sota-alusten sijoittaminen Somalian merirosvojen toimintaalueelle ei ole kääntänyt rosvoilun määrää laskuun. Tammi-syyskuussa laivoja kaapattiin jopa enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä kasvoi 34:stä 39:ään. Lähes kaikki kaappaukset sattuivat Somalian merirosvojen toiminta-alueella. Ainoastaan neljä laivaa kaapattiin sen ulkopuolella. Kaappausten määrän kasvu ei silti kerro sotilasoperaation tehottomuudesta, vaan pikemminkin valvottavan alueen valtavasta laajuudesta. Sota-alusten tulo ei ole supistanut sitä vaan päinvastoin laajentanut. Tänä vuonna hyökkäyksiä on tehty yhä etäämmällä Somalian rannikosta. Huhtikuussa somalialaiset rosvot kaappasivat kolme thaimaalaista kalastuslaivaa mailin päässä Somalian rannikolta ja heinäkuussa he valtasivat laivan ensi kertaa Punaisenmeren eteläosassa. Merirosvot ovat tehneet tänä vuonna muitakin ikäviä ennätyksiä. Huhtikuussa kaapattu tankkeri Sambo Dream oli suurin ja arvokkain koskaan kaapattu alus. Uutistoimisto Reutersin mukaan eteläkorealainen varustamo maksoi marraskuun alussa 170 miljoonan dollarin (dollari on noin 0,75 euroa) arvoisen Sambo Dreamin ja sen 24-henkisen miehistön vapauttamisesta ennätysmäiset 9,5 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Sitä ennen suurin lunnas oli ollut Sirius Starista tammikuussa 2009 maksettu 3 miljoonaa dollaria. Silloin eräät kommentoijat totesivat, että summa oli pieni verrattuna aluksen ja sen rahdin yhteensä 250 miljoonan dollarin arvoon. BBC:n mukaan muutama päivä lunnaiden maksamisen jälkeen viisi kaappaukseen osallistunutta somalialaista hukkui lunnasosuuksineen. Rantaan huuhtoutuneen Abukar Sheikh Hassanin vaatteiden alta löytyneessä muovikassissa oli dollaria. Somalian merirosvojen toiminta-alueen ulkopuolella hyökkäysuhka on lisääntynyt Etelä-Kiinan merellä. Tammi-syyskuussa 2010 merirosvot pystyivät nousemaan Etelä-Kiinan merellä 21 alukselle, mikä oli kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Etelä-Kiinan meren hyökkäysten samankaltaisuudesta on pääteltävissä, että liikkeellä ei ole ollut kovin montaa ryhmää. Tammi-syyskuussa 2010 rekisteröitiin yhteensä 289 merirosvohyökkäystä. Hyökkääjät pääsivät alukselle 128 tapauksessa. He käyttivät ampuma-aseita 137 hyökkäyksessä ja veitsiä 66 aluksella. Hyökkäyksissä yksi henkilö menehtyi, 27 loukkaantui ja 773 otettiin panttivangiksi. Australian MUA kiirehtii merityösopimuksen ratifiointia Australian merimiesten ammattiliitto MUA kiirehtii maansa hallitusta ratifioimaan kansainvälisen merityösopimuksen, koska se tarjoaa uusia keinoja varmistaa Australian satamissa käyvien mukavuuslippulaivojen merikelpoisuus. MUA esitti vetoomuksensa sen jälkeen, kun mukavuuslippualus MSC Basel oli ajanut karille ja aiheuttanut Australian rannikolla läheltä piti -tilanteen. MSC Basel on rekisteröity Liberiassa. MUAn sihteerinä Queenslandin osavaltiossa toimivan Mick Carrin mukaan tapaus on uusin osoitus siitä, että sääntelemättömät rekisterit ovat vaaraksi Australian luonnolle, meriturvallisuudelle ja työpaikoille. Liberiassa rekisteröidyillä aluksilla on kuvottava rooli Australian vesillä tapahtuneiden onnettomuuksien tilastossa, Carr kiteytti. Mitä teet työksesi ja missä varustamossa työskentelet? Toimin kokkina Arctia Shipping Oy:ssa. Varustamomme laivat ovat jäänmurtajia ja monitoimimurtajia. Valmistan laivaväelle ja aluksella vierailijoille lämpimän ruoan. Leivon myös satunnaisesti, jos aika antaa myöden. Miten päädyit merille töihin? Edellinen suuri lama ajoi vesille, ilman sitä työskentelisin mitä todennäköisimmin maissa jossain suuressa laitoskeittiössä. Kuvaile työympäristöäsi? Laivan voi sanoa olevan erilainen jokaisena vuoden aikana: talvella on rytinää ja ryskettä ja muina vuoden aikoina hivenen rauhallisempaa. Viihdytkö työssäsi? Olen viihtynyt hyvin, ainoana stressitekijänä koen työnantajan jatkuvan tarpeen supistaa taloushenkilökuntaansa; se vaikuttaa koko työyhteisön työssäviihtyvyyteen. Mikä on haastavaa työssäsi? Nautin haasteista silloin, kun ne eivät kuormita liikaa ja vapaaaikaa on riittävästi, jotta töissä jaksaa sitten painaa täysillä. Työni tarjoaa päivittäisiä haasteita alati muuttuvien olosuhteiden muodossa; työkaverit ja työympäristöt vaihtuvat. Mikä on työpäiväsi kohokohta? On ilahduttavaa kuulla asiakkaiden kiitos ja tuntea tehneensä työnsä hyvin sekä tietysti päivävapaa, jolloin voi levähtää hetken töiden välissä. Jos olemme ajossa, työt alkavat aamuneljältä. Työpäivän pituus on 10 tuntia (esim. töitä kello 4 11, välissä päivävapaa ja töitä jälleen kello 13 16). Laiturissa Katajanokalla ollessamme työvuorot ovat hieman erilaiset, mutta töitä on käytännössä niin paljon, että niitä ei ehdi usein tehdä näillä resursseilla normaalien työaikojen puitteissa, vaan joudumme tekemään ylitöitä. Mitä ammattiyhdistysliike sinulle merkitsee? Historiaa, pienen ihmisen puolustajaa, työehtosopimusta ja ennen kaikkea tukea ongelmiin, mikäli niitä ilmaantuu joskus työpaikalla. Ammattiyhdistysihmisiä yhdistävät samat perusajatukset ja arvot; eli työelämän epäkohtien parantaminen ja muiden ihmisten auttaminen. Kerro joku merimiestä hyvin kuvaava sanonta? Merimies auttaa toista aina! Varustamohistoriaa, laivakuvia, merimiesjuttufoorumi, merimiesjuttuja, merimieslauluja Vuonna 2003 perustettu sivusto tallentaa historiaa suomalaisten villin linjan- eli tramppilaivojen maailmasta: valokuvia meriltä ja mantereilta, merimiesjuttuja, merimieslauluja sekä erilaisia äänitettävissä olevia ääniä. Äänimeri.fi eroaa muista runsaslukuisista laivasivustoista siten, että albumeissa seurataan laivan matkaa ja elämää laivalla sinä aikana, kun kuvaaja on ollut laivassa. vahvasti anomalehdet, ilmaisjakelulehdet ja ammattiliiton jäsenlehdet kuuluvat SAK:laisten peruslukemistoon. Myös verkkolehtiä ja iltapäivälehtiä lukee ainakin joskus kaksi kolmesta SAK:laisesta. Jo kolmasosa Facebookissa Ammattiliittojen kotisivuilta tietoa haetaan toistaiseksi lehtiä vähemmän, mutta kuitenkin kaksi viidestä tutkimukseen osallistuneesta ilmoitti vierailleensa ammattiliiton sivuilla. Facebookissa ilmoitti olevansa reilu kolmasosa vastanneista. Lukema on suurempi kuin todellisuudessa, koska tutkimuksen otoksen pohjana ovat olleet ne SAK:laiset jäsenet, joilla on yhteys internetiin. Huomattava joukko SAK:laisista jäsenistä toimii kuitenkin tavalla tai toisella sosiaalisessa mediassa. Tietoa haetaan yleisimmin googlailemalla ja liiton lehdestä. Aika moni etsii tietoa myös ammattiliiton verkkosivuilta tai keskustelee työpaikan luottamusmiehen kanssa. SAK selvitti TNS Gallupilla internet-paneelin kautta SAK:laisten kokemuksia ja näkemyksiä jäsenlehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Tutkimukseen osallistuneista noin 40 prosenttia on kirjoittanut nimensä johonkin nettivetoomukseen. Verkkokeskusteluita on seurannut, mutta ei niihin itse osallistunut, 34 prosenttia vastaajista. Keskusteluihin osaa on ottanut sen sijaan joka viides vastaajista. Verkkovaikuttaminen kasvussa Valtaosa SAK:laisista on kiinnostunut ammatillisista asioista, työoloista, ammattiliiton jäsenpalveluista ja liiton jäsenlehdestä sekä yhteiskunnallisista asioista. Perinteisemmät vaikuttamistavat ovat vähemmän suosittuja kuin uudet internetpohjaiset vaikuttamistavat. Mielenosoitukseen tai marssiin tärkeässä asiassa voisi osallistua viidennes SAK:laisista. Reilu neljännes saattaisi kirjoittaa mielipidepalstalle painettuun lehteen. Sellaisia, jotka eivät reagoisi mitenkään, saisi etsiä suurennuslasilla. *Tutkimusta varten haastateltiin 1069 henkeä, jotka edustavat suomalaista aktiivi-ikäistä väestöä. kuvat: Timo Sylvänne Tutkimusyhteenveto: Saana Lamminsivu 16 17

10 Suomen merenkulun historiaa nyt helposti verkosta Suomen kansallismuseon arvokkaat kulttuurihistorialliset kokoelmat on tarkoitus avata asteittain kaikkien nähtäväksi internetiin Museoviraston ylläpitämään Suomen museot online -hakuportaaliin: suomenmuseotonline.fi. Nyt portaalissa on mielenkiintoinen otos myös Suomen merenkulun 1900-luvun historiasta kertovista valokuvista. Suomen merimuseon valokuvakokoelmista on digitoitu portaaliin noin 2000 kuvaa FÅA Silja Line -kokoelmasta. Joukossa on kuvia muun muassa marsalkka Mannerheimista vuonna 1914 rakennetun matkustajalaiva Ariadnen kannella, runsaasti eri laivojen kuvia sekä satama- ja interiöörikuvia luvuilta. Suomen joukkue palaa Antwerpenin olympialaisista Ariadne-aluksella. Kuva: V. Savialoff 1920, Museovirasto, historian kuvakokoelma Henry nostalgia Nielsen 3 Henry Nielsen Nostalgia-risteily toteutetaan kolmannen kerran. Edelliset risteilyt olivat syksyllä 2003 ja keväällä 2008, niille osallistui lähes 200 henkeä. Lähtö Helsinki Tulo Tukholma klo klo 9.40 Lähtö Tukholma Tulo Helsinki klo klo 9.55 Varaukset Matka-Vekasta 17. tammikuuta 2011 alkaen: puh , s-posti rovaniemi@matka-vekka.fi. Voimassa yleiset valmismatkaehdot ja Matka-Vekan järjestämien matkojen lisä- ja erityisehdot. Myös Merimies-Unioni muisti mereen menehtyneitä. Vastaava tilaisuus järjestettiin samaan aikaan myös esimerkiksi Turusssa. Kuva Ursinin kalliolta Helsingistä. Pyhäinpäivän kunniakäynti mereen menehtyneiden muistoksi Merenkulkujärjestöjen perinteinen kunniakäynti mereen menehtyneiden muistoksi järjestettiin Helsingissä Ursinin kalliolla pyhäinpäivänä Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki on Helsinkiin vuonna 1968 merenkulkijoiden kunniaksi ja tunnustukseksi pystytetty muistomerkki. Muistomerkin huipulla palaa ikuinen tuli. Muistotilaisuuteen osallistui noin 150 osallistujaa. Muistohetken järjestelyistä vastaa 13 merenkulkujärjestöä ja viranomaista. Perinteen mukaan ohjelman aloitti ja päätti Helsingin NMKY:n mieskuoro. Tilaisuuden puhui Suomenlahden meripuolustusalueen sotilaspastori Henri Kivijärvi. Seppeleenlaskuvuorossa tänä vuonna oli Helsingin Laivanpäällikköyhdistys. Kunniakäynnin aikana Suomen Meripelastusseuran alukset tekivät näyttävän ohimarssin. Haminan ja Kotkan satamat yhdistyvät: Suomen suurin vientisatama aloittaa toimintansa toukokuussa 2011 Kymenlaaksoon syntyy ensi toukokuussa Suomen suurin yleissatama, HaminaKotka Satama Oy. Kotkan kaupunki omistaa uudesta satamasta fuusion myötä 60 prosenttia ja Haminan kaupunki 40 prosenttia. Toukokuussa toimintansa aloittava HaminaKotka on Suomen ylivoimaisesti suurin yleis-, vienti-, metsäteollisuus-, transito-, kontti- ja autosatama. Satamaan ja niihin välittömästi liittyvine teollisuus- ja logistiikka-alueineen se on pinta-alaltaan Vuosaaren satamaan verrattuna lähes viisinkertainen. Suomen suurimman yleissataman vuotuisen kokonaisliikenteen otaksutaan olevan miljoonaa tonnia. Fuusioitumista selvittänyt satamaryhmä on ennustanut uuden suursataman liikevaihdon kasvavan yli 33 miljoonaan euroon seuraavien viiden vuoden aikana. Uuden HaminaKotka sataman rooli Suomenlahden ja Itämeren alueella sekä Venäjän liikenteessä Helsinki Pietari-kehityskäytävällä vahvistuu, toimitusjohtaja Kimmo Naski ennakoi. Satamille tärkeässä konttiliikenteessä HaminaKotkan satama on Itämeren kolmanneksi suurin. Itämerellä sen kokonaisliikenne lähentelee sijalukua 15. MastDo Tietoa, työkaluja, työkykyä! Kampanja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden voittamiseksi työpaikoilla käynnissä Noin suomalaista jää vuosittain masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteiskampanja MastDo. MastDo-kampanja kertoo niistä konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta sairausloman jälkeen. Kampanja rohkaisee työyhteisöjä sopimaan yhteisistä pelisäännöistä. Kun työkykyongelmiin tartutaan ajoissa, ratkaisuja voidaan etsiä jo työpaikoilla. Kampanjalla halutaan myös lisätä työelämän joustavuutta erityisesti osatyökykyisille. Sairauksista erityisesti masennus uhkaa suomalaisten työkykyä. Ennenaikaiset eläkkeet ja sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi, vaikka masennus sairautena ei ole yleistynyt. Masennuksesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ja lopulta jääminen eläkkeelle ovat työpaikoille haaste työurien katkeamisen ja hiljaisen tiedon menettämisen takia. Masennusperusteisista sairaspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyy myös yhteiskunnalle iso lasku, joka vuonna 2009 oli 633 miljoonaa euroa. MastDo kannustaa ennaltaehkäisyyn MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: selvää tekstiä, valmiita listoja ja suomalaisille sopivaa kannustusta työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin toimintatapoihin. MastDo:n kampanja kestää saakka. Merimies-Unionin uusi jäsenhakemuslomake Suomen Merimies-Unioni ottaa käyttöönsä uuden jäsenhakemus ja valtakirja -lomakkeen alkaen. Hakemuslomakkeet toimitetaan työpaikoille ja ammattiosastoille. Vanhat jäsenhakemukset tulee hävittää vuoden 2011 alusta. Uusia jäsenhakemuksia voi tilata Suomen-Merimies Unionin toimistolta puh (0) tai sähköpostitse tiina.kytola@smu.fi. Uusi jäsenhakemus tulee käyttöön uuteen Kuljetusalan Työttömyyskassaan liittymisen myötä. Suomen Merimies-Unionin jäsenet säilyttävät jäsenyytensä Suomen Merimies-Unionissa, mutta työttömyysturvan osalta he siirtyvät sulautumisen myötä automaattisesti Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään erillisiä toimia. Merimies, olethan muistanut täyttää jäsenhakemuksen? Merimies-Unionin ja Merimies-Unionin Työttömyyskassan jäseneksi tulee liittyä kirjallisesti! Muista allekirjoittaa Suomen Merimies-Unionin ja Työttömyyskassan jäsenhakemus heti työsuhteen ensimmäisenä päivänä! Jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja sen Unioniin saapumispäivällä on merkitystä siihen, mistä alkaen alat kerryttää työttömyysturvan edellyttämää jäsenyysja työssäoloehtoa. Mistä jäsenhakemuksen voi saada? Vain allekirjoittamalla jäsenhakemuksen varmistat jäsenyytesi. Merimies-Unioniin liittymistapoja: 1. Voit pyytää Merimies-Unionin jäsenhakemuksen palkkapurserilta/luottamusmieheltä. Täytä ja allekirjoita hakemus. (Luottamusmies auttaa sinua hakemuksen täyttämisessä.) 2. Voit myös täyttää sähköisen jäsenhakemuksen Merimies-Unionin kotisivuilla: > jäsenyys > liity jäseneksi > liittymislomake Tämän jälkeen sinulle postitetaan kotiin liittymislomake, joka sinun tulee täyttää ja allekirjoittaa. 3. Voit myös tilata jäsenhakemuksen suoraan Merimies-Unionin jäsenrekisteristä: Suomen Merimies-Unioni / jäsenrekisteri Tiina Kytölä John Stenbergin ranta 6, Helsinki p. (09) tiina.kytola@smu.fi Mutka ja Ervast jatkavat Arctia Shipping Oy:n pää- ja varapääluottamusmiehinä Arctia Shipping Oy:n pääluottamusmieheksi on valittu Rauno Mutka ja varapääluottamusmieheksi Mikko Ervast. Ehdolle ei asettunut muita ehdokkaita, joten Mutka ja Ervast valittiin suoraan ilman vaalia tehtäviinsä tulevalle kaksivuotiskaudelle Rauno ja Mikko kiittävät saamastaan luottamuksesta

11 facebook cebook facebook Ammattiosastojen tiedotuskanavat monipuolistuvat: Laivan Viihdeammattilaiset ovat nyt Facebookissa Merimies-Unionin oma Facebook-ryhmä ja ammattiosastojen omat feissari-sivut ovat uusin asia, mikä jäsenten keskuudessa on cebook huomattu toimivaksi. Meillä, Laivan Viihdeammattilaisilla, on esimerkiksi oma Facebook-ryhmä, joka rajoittuu vain oman osastomme jäsenten käyttöön. Facebook-ryhmämme toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Osastomme sivuille voi päivittää erilaisia alaamme, ammattiamme ja osastomme toimintaa koskevia uutisia sekä tietoja. Sivuilla ilmoitetaan myös tulevista kokouksista ja tapahtumista. Mukava piristys ovat myös kuvat ja kokemukset, joita ryhmässä voi jakaa muiden kanssa, huumoria book acebook facebook unohtamatta. facebo Laivan viihdeammattilaisten Facebookryhmä ei ole ollut toiminnassa vielä kauan aikaa, mutta ryhmässä on jo jäseniä ihan hyvin. Sanaa levitellään ja ryhmää keräillään kasaan pikku hiljaa. Kaikilla ei ole eikä tarvitsekaan olla omassa käytössä tietokonetta, joten ammattiosastomme toiminnasta tiedotetaan myös perinteisin kutsuin sekä lehti-ilmoituksin. Kenenkään ei tarvitse siis pelätä jäävänsä toimintamme ulkopuolelle, vaikka ei olisikaan Facebookissa. Merimies-Unionin pioneeri Facebookporukkana Laivan Viihdeammattilaiset ovat kuitenkin huomanneet, että oman Facebookryhmän kautta on mukava jakaa mielipiteitä ja kuulumisia eri puolilla Suomea asuvien jäsenten kesken ja viesti tavoittaa kaikki yhtä aikaa, jos se ei muuten ole mahdollista. Ammattiosastomme toiminta on saanut siis ikään kuin uuden ulottuvuuden tämän sosiaalisen nettiverkoston avulla. Suosittelemmekin Merimies-Unionin muille ammattiosastoille ainakin kokeilemaan tällaista ratkaisua ja vähintään kannattaa liittyä Merimies-Unionin omaan Facebook-ryhmään, joka on varmasti tehostanut facebook Unionin tiedonkulkua erityisesti nuorten, ja niiden jäsenten suuntaan, jotka eivät välttämättä vieraile suoraan kotisivuilla. Laivan Viihdeammattilaisten puolesta, Mikael Ahlfors Suomen Merimies-Unioni Facebookissa Merimies-Unionin Facebook-ryhmän löydät Facebookin haku-toiminnolla sanalla Suomen Merimies-Unioni. facebook facebook teksti: Saana Lamminsivu facebook Tunnetko luottamusmiehet? Luottamusmiesjärjestelmä on työelämän toimivuuden tae. Sen tarkoituksena on turvata muun muassa osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen ja selvittää tarkoituksenmukaisesti sekä nopeasti työnantajan ja työntekijän välillä syntyvät erimielisyyskysymykset sekä työrauhan ylläpito. Laivaluottamusmies Alukselle voidaan valita laivaluottamusmies ja hänelle varahenkilö. Laivaluottamusmiehen varamies valitaan osastoluottamusmiesten keskuudesta, mikäli tällaisia on valittu. Luottamusmiehen tehtävät Luottamusmies on Merimies-Unionin jäsenten edustaja työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Pääluottamusmies neuvottelee edellä mainittujen asioiden lisäksi aluksen miehityksestä työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla sekä välittää tietoa Merimies-Unionin ja työnantajan välillä. Pääluottamusmies osallistuu myös erilaisten työehtosopimustyöryhmien toimintaan. Tämän lisäksi hän on yhteiskunnallisesti valveilla ja vaikuttaa merenkulkijoiden olojen edistämiseksi erinäisillä sidosryhmätasoilla. Luottamusmiehen vapautus Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään. Edellisen työehtosopimuskierroksen yhteydessä työehtosopimukseen tuli myös uusi kohta koskien osastoluottamusmiehen vapautusta, joka tuli voimaan Neuvotteluissa sovittiin, että työosaston luottamusmiehelle (osastoluottamusmies) on annettava luottamusmiestehtävien hoitamista varten säännöllistä vapautusta työstä 0,5 päivää/kuukausi. Vapautuksen toteuttamistavasta sovitaan varustamon ja osastoluottamusmiesten kesken. Aika hidastuu arkipäivän hyvästä työstä. Se hetki, kun tartut käteen, kun saat hymyn kiitokseksi; nuorentaa ja korjaa ryhtiäsi. Elämän lanka vahvistuu jokaisesta vilpittömästä kohtaamisesta. Pidemmälle ehtineet huomaavat ajan merkityksettömyyden ja elämän kauneuden. Joulussa ja arkipäivässä. Ajan hidastaminen vaatii rohkeutta olla oma itsensä, nähdä merkitystä toisissa ihmisissä. Kaikkina aikoina. Lahjoita aikaa läheisillesi. Sydämellistä joulua. P a l v e l u n u m e r o w w w. t u r v a. f i Nouda meiltä ilmainen lahjakortti, jolla voit antaa aikaa läheisillesi. Meillä on aikaa Sinulle - meiltä saat henkilökohtaista palvelua. Osastoluottamusmies Työosastolle, jolla työskentelee vähintään 9 Merimies-Unionin jäsentä, voidaan valita osastoluottamusmies. Työosastolla tarkoitetaan ensisijaisesti kansi-, kone- ja talousosastoa. Suuremmissa matkustaja-aluksissa talousosastolle voidaan kuitenkin valita useampia kuin yksi osastoluottamusmies esimerkiksi noudattaen jakoa, jonka mukaan talousosasto on jaettu eri kokonaisuuksiin. Työosaston työntekijöiden ja varustamon välillä voidaan sopia, että työosastolle valitaan osastoluottamusmies, vaikka työosastolla työskentelee vähemmän kuin 9 Merimies- Unionin jäsentä. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan työosaston työntekijöiden lukumäärään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin tavata osaston työntekijät myös vuorotyö huomioon ottaen. Pääluottamusmies voidaan valita, jos varustamon tai varustamoyhtymän alusten lukumäärä on viisi (5) tai jos aluksissa on työssä yhteensä vähintään 100 työntekijää. Neuvottelujärjestys Mitä tehdä, jos kohtaat työssäsi ongelman? 1. Työn suorittamista ja sen teknistä toteuttamista koskevissa kysymyksissä käänny ensisijaisesti lähimmän esimiehesi puoleen. 2. Ellei palkkausta tai työehtoja koskeva asia selviä esimiehen kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi työosaston luottamusmiehen ja esimiehen tai työnantajan välisiin neuvotteluihin. 3. Ellei asia selviä vieläkään, se voidaan siirtää ratkaistavaksi laivaluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. 4. Jos asiaa ei saada ratkaistua näissäkään neuvotteluissa, se voidaan siirtää pääluottamusmiehen selvitettäväksi. 5. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada edellä olevan mukaisesti paikallisesti ratkaistuksi, se voidaan saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. 192x130 SMU_joulu_ indd :26:54 21

12 Nordea Pankki Suomi Oyj Ledare: Fortsatt arbetsavtalsförhållande inget hinder för att få arbetslöshetsskydd innehåll: Laitetaan taloutesi tasapainoon Miten? Katso nordea.fi/tasapaino Keskittämällä raha-asiasi Nordeaan saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Lisäksi saat kattavan kokonaiskuvan taloudestasi. Kun näet taloustilanteesi kokonaisuutena, voit yhdessä henkilökohtaisen pankkineuvojasi kanssa saattaa sen oikeaan tasapainoon. Katso lisää nordea.fi/tasapaino tai soita (pvm/mpm). Försäkringsrätten gav nyligen ett beslut i ett fall som rörde en arbetares rätt till arbetslöshetsskydd i en situation där hans arbetsavtalsförhållande fortfarande var i kraft, men där han inte längre hade ett gällande sjömansläkarintyg, som krävs för att man ska vara duglig för sjötjänst. Det handlade om en arbetare som tjänstgjorde under svensk flagg som sjömansläkaren konstaterade vara oduglig för sjötjänst på grund av en anmärkningsvärd övervikt och gav därför personen sjukledigt. När sjukledigheten avslutades ansökte arbetaren, som bor permanent i Finland, om arbetslöshetsskydd i Finland. Arbetskraftsmyndigheterna observerade emellertid att han inte var tillgänglig på arbetsmarknaden och således skulle han inte ha rätt till arbetslöshetsskydd. Beslutet grundades på att arbetarens arbetsavtalsförhållande med ett svenskt rederi fortfarande var i kraft. Arbetslöshetskassan, som var bunden till arbetskraftsmyndighetens ställning i frågan, hade tvingats hålla inne med ansökan rörande arbetslöshetsskydd. Även besvärsnämnden för utkomstkyddsärenden, där arbetaren överklagade beslutet, kom fram till samma resultat. Försäkringsrätten tog dock motsatt ställning, varför den upphävde beslutet från besvärsnämnden för utkomstkyddsärenden och ålade arbetslöshetskassan att betala arbetslöshetsskydd till arbetaren. I argumenten för försäkringsrättens beslut hänvisade man inledningsvis till arbetslöshetsskyddslagens 2 kapitel 1 :s 2 moment, enligt vilket en person anses arbetslös om han inte är i ett arbetsförhållande eller om han inte får huvudanställning som företagare eller på hans eget arbete. Den ifrågavarande arbetarens löneutbetalning hade avbrutits eftersom han inte längre hade ett gällande läkarintyg för sjömän. Även om arbetarens arbetsavtalsförhållande fortfarande var i kraft, kunde han ändå inte sköta sina arbetsuppgifter. Således ansåg försäkringsrätten att han hade möjlighet att ta emot ett heltidsarbete som inte förutsätter läkarintyg för sjömän. Enligt försäkringsrätten var det heller inte frågan om tjänstledighet (eller motsvarande) baserad på arbetarens egen viljeyttring. Försäkringsrätten observerade även att arbetaren var en arbetslös arbetssökande enligt arbetslöshetsskyddslagen. Beslutet även om det i sig gavs bara i det här enskilda fallet var ett betydande principiellt ställningstagande och innebär i praktiken att en sjöman som på grund av sjukdom eller skada inte längre får ett sjömansläkarintyg för att vara duglig i sjötjänst, men vars arbetsavtalsförhållande med rederiet inte avslutats, inte faller utanför det sociala skyddsnätet efter att löneutbetalningen för sjukdomstiden avslutats. En sådan arbetare har möjlighet att söka sig till arbetskraftsbyrån som arbetslös arbetssökande och han har enligt försäkringsrättens beslut rätt till arbetslöshetsskydd, om de andra förutsättningarna för att skydd ska beviljas uppfylls. Det faktum att hans arbetsavtalsförhållande med rederiet fortfarande är i kraft, kan i sig självt inte hindra honom från att ta emot andra arbeten. Det har funnits otaliga motsvarande fall. Den tidigare praxisen, utifrån vilken arbetskraftsmyndigheten och besvärsnämnden för utkomstkyddsärenden fattade sina beslut i ifrågavarande fall, utgick ifrån att arbetaren gick miste om arbetslöshetsskyddet efter det att utbetalningen av lönen för sjukdomstiden avslutats. Den enda möjligheten för att få arbetslöshetsskydd var att avsluta arbetsavtalsförhållandet. Det var däremot ingen bra lösning för arbetarens del, eftersom det hindrade honom från att återvända till arbetet efter att han tillfrisknat från sjukdomen eller skadan och fått ett sjömansläkarintyg för duglighet i sjötjänst. Simo Zitting ordförande simo.zitting@smu.fi 24 Elegans på fackavdelningarnas lillajulfirande 26 Sydvästra Finlands höstmöte 27 Barnens universitet 28 Oscar Midling 32 Sjöman och involverad pappa 34 Arbetslöshetskassorna sammanslås 40 Känner du till förtroendemännen? 42 Julhälsningar 22 23

13 text och bilder: Saana Lamminsivu Elegans på fackavdelningarnas lillajulfirande Skål for arbetarna! Aila Viiki vann i lotteri. Terhi Kopsala och Sanna Nurmi Glitter, bubbel och julens magi! Fackavdelningarnas lillajul är en efterlängtad och värdefull tradition för att fira året som går mot sitt slut. Det är dags att tacka arbetarna, och i det här fallet fackavdelningarnas medlemmar, för det gångna året! Skål! Södra Finlands avdelning höll lillajulspartaj i Helsingfors den 17 november i Vanha Kellari, som är känd från tidigare år. Ungefär 50 personer deltog i festligheterna och det var glädjande många nya ansikten med, såväl unga som äldre veteraner. I festyran utbytte man nyheter i lite lättare anda, som sig bör på lillajulfester. En sjöman är alltid till sjöss, oavsett om han arbetar eller är ledig, så samtalen berörde även båtlivet och nyheter från olika rederier. Vi arbetar med att serva andra, så det är härligt att för en gångs skull själv få klä upp sig och bli servad, sa en person anställd på passagerarfärjan, vilket klokt och koncist sammanfattade festens betydelse i vardagen. Mycket av det som landkrabbor tar för givet är inte självklart för en sjöman. Möjligheten att delta i olika tillställningar, som till exempel familjefester eller i det här fallet en lillajulfest, beror på arbetsturerna. Unionen borde stoppa fartygstrafiken under lillajulen, så att alla medlemmar kunde delta i festligheterna, föreslog någon med glimten i ögat. Man hann också avhandla var Södra Finlands avdelning borde hålla nästa års lillajulfest: man hoppades att avdelningen skulle ordna busstransport till Tulisuudelma i Vanda där det skulle bli raj raj! Till vänster Päivi Timonen, Tuula Vuorinen och Marja Latvakoski. > > på svenska > Fackavdelningar Kari Järvenkylä och Riitta Perttilä. Titta mer bilder från Sjömans-Unionens webplats: > Södra Finlands avdelning (009) Martti Kuusela och Kristiina Nousiainen. Satu Valapuro 24 25

14 text och bilder: Saana Lamminsivu Sydvästra Finlands höstmöte ställdes inför utmanande frågor Sjömans Unionens Sydvästra Finlands avdelning (006) höll sitt höstmöte i Åbo den 25 november. Styrelsen förbereder ärenden till avdelningsmötet Styrelsen för Sydvästra Finlands avdelning höll sitt eget möte innan det egentliga avdelningsmötet på Sjömans Unionens Åbokontor på Mariegatan 6 b. Fackavdelningens styrelses uppgift är bland annat att förbereda ärendena till det egentliga avdelningsmötet. Styrelsen för Sydvästra Finlands avdelning höll långa och djupa diskussioner om den aktuella läget inom sjöfarten. Diskussion väcktes angående problem som förekommer på fartygen, såsom den alkoholpolitik som hör till arbetsavtalet, som när den ska tillämpas har orsakat problem på vissa fartyg, till och med godtycklighet. Förutom rederi- och fartygsspecifika händelserapporter såg man på styrelsens möte allvarligt på många av de utbredda problem som tynger sjöfarten. För Finlands sjöfarts och sjömäns framtid är det viktigt På allmänhetens begäran har man till exempel hållit skolningstillfällen om löneräkning och om ärenden som rör arbetslöshetskassan. att bevara och öka antalet arbetsplatser till sjöss, vidhöll styrelsen bestämt. Förutom att lösa svåra utmaningar förberedde styrelsen det som skulle behandlas på avdelningens höstmöte, bland annat verksamhetsberättelsen för år 2010 och verksamhetsplanen för år 2011, höll en förevisning av tidningssedlarna, behandlade restaureringsbehoven av stugan Meripesä som avdelningen äger, samt granskade avdelningens ekonomiska situation. Aktuella nyheter och nya idéer Under Sydvästra Finlands avdelnings egentliga höstmöte fattades beslut om de ärenden styrelsen förberett. Ordföranden, Mika Ojala, presenterade verksamhetsberättelsen och verksamhetsplanen för alla medlemmar och alla som var närvarande hade möjlighet att göra anföranden. Några idéer kom fram. Man önskade till exempel få meddelanden om sådant som rör arbetslöshetskassan. Man efterlyste även arbetsskyddsutbildning. Svar på ovannämnda frågor och på andra ärenden rörande arbetslivet kan man få på Sydvästra Finlands avdelnings personliga rådgivning. Sydvästra Finlands avdelning dejourerar även varje måndag som Sjömans Unionens funktionär, som man kan ringa till eller besöka personligen. Sydvästra Finlands avdelning har organiserat och organiserar även enligt behov skolning i olika ämnen för medlemmarna. På allmänhetens begäran har man till exempel hållit skolningstillfällen om löneräkning och om ärenden som rör arbetslöshetskassan. Det lönar sig alltså att ta kontakt med avdelningen om man har en fråga eller ett ämne som man skulle vilja ha djupare rådgivning om. Unionens förbundssekreterare besökte Sydvästra Finlands avdelning Sydvästra Finlands avdelningsmöte besöktes även av Sjömans Unionens förbundssekreterare Kenneth Bondas, som gav de avdelningsmedlemmar som var på plats en kartläggning över det aktuella läget för sjömännen och sjöfarten. Bondas presenterade även det utredningsprojekt som är aktuellt för transportbranschens fackförbund. Under tillställningen kom idéer och tankar fram i god anda från båda sidor. Många kunde säkert när de gick hem från mötet konstatera av att de nu är uppdaterade om det senaste inom sjöfarten. Vad händer Vart åker fartygen från Finland? På Maritimcentret Vellamo undersökte man noggrant världskartan och sjötransporterna i slutet av november. Varifrån kommer fartygen till hamn och vad händer i hamnen?, är exempel på frågor på vilka man sökte svar på föreläsningen Barnens universitet, som anordnades av forskningscentralen Merikotka. Vi gick igenom jordgloben och undersökte olika fartygstyper, som till exemple hur ett containerfartyg respektive ett akterportsfartyg ser ut, berättar professor Ulla Tapaninen, som ansvarade för föreläsningen. Omkring 25 barn deltog i Barnens universitet, föreläsningen med sjöfartstema i hamnen? som anordnades för första gången. Åhörarna var mellan fem och tio år gamla. Under föreläsningen ställdes det entusiastiska frågor i bänkarna och diskussionen var livlig. Vi undersökte vilken typ av produkter som exporteras från Finland, som till exempel papper och järn. Man funderade också över var bananer kommer ifrån. Och kaffe då? Min pappa dricker inte kaffe och mamma dricker bara te, hördes ett träffande konstaterande från läktaren. Föreläsaren medger att åhörarskaran inte ska underskattas trots sin låga ålder. text: Saana Lamminsivu bilder: Terhi Lindholm, Tarja Javanainen Varifrån kommer kaffe? Föreläsningen Barnens universitet på Merikotka fick ett entusiastiskt mottagande Åsikter utbyttes i en glad och lärorik anda. Förutom fartyg och sjötransporter gick man även igenom hamnfunktioner. Barnen behövde inte bara sitta still på bänkarna under föreläsningen. De ritade ivrigt bananer och fartyg och även andra motiv som de kom att tänka på under föreläsningen. Barnen visste förvånansvärt mycket om sjöfart, men lärde sig också mer, så visst finns det ett behov av liknande föreläsningar, säger professorn glatt om barnens entusiasm och intresse för sjöfarten. Fler bilder från mötet: > ammattiosastot > Lounais-Suomen osasto (006) Forskningscentralen Merikotka tänker fortsätta med de lyckade föreläsningarna Barnens universitet. Läs mer på: och

15 text: Joni Skiftesvik Sänkningen av Oscar Midling var en av de mest förödande krigsakterna som någonsin drabbat finländska handelsskepp. Det finländska fartyget var en länk i kedja fartygsförlisningar, som fortsatte efter dess förstörelse. Oscar Midling (längd 91, 60 m, brt 2182, dwt 3500) sjösattes i England Då gick den under namnet Ainsdale. Från England såldes fartyget till Sverige, därifrån det efter några ägarbytanden kom till Finland i Laivanvarustus Oy Uleåborgs ägo. När Ragnar Nordström köpte uleåborgsrederiet blev båten hans i samband med affären (Bild: Joni Skiftesviks samlingar) Nordströms Oscar Midling var en länk i en kedja fartygsförlisningar En torped som avfyrats från en ubåt sänkte Nordströmrederiets s/s Oscar Midling utanför Aalesund kvällen innan självständighetsdagen Det gamla skeppet tog med sig 23 sjömän och två lotsar ner i djupet. Under lång tid hade man inga säkra uppgifter om vem som sänkt fartyget. Med tiden har arkiven öppnats och i dag vet man att lovisafartyget sänktes av den engelska ubåten Sunfish under löjtnant George R. Colvins befäl. Sänkningen av Oscar Midling var en av de mest förödande krigsakterna som någonsin drabbat finländska handelsskepp. Det finländska fartyget var en länk i en kedja fartygsförlisningar, som fortsatte efter dess förstörelse. Eftersom Östersjön var avstängd på grund av kriget, stödde sig Finlands handelssjöfart under mellankrigstiden på Liinahamari i Petsamo, som på kort tid utvecklades till en livlig export- och importhamn. I slutet av november 1940 förde Oscar Midling från Ragnar Nordströms second hand-flotta dit en stenkolslast från Tyskland och tog sig sedan till det närbelägna Kirkenes i Norge för att lasta returlasten till Tyskland med malm som brutits i Petsamos nickelgruva. Nickel, krigets metall, var nödvändigt för det krigande Nazityskland. England försökte på alla sätt hindra malmtransporterna till Tyskland. Lasten på det finlänska fartyget var mer än eldfängd. Det är omöjligt att få reda på om besättningen visste att de bokstavligen satt på en kruttunna när fartyget kastade loss från bryggan i Kirkenes. I sina memoarer (Voitto tai kuolema, WSOY 1996) skriver Ragnar Nordström: Jag har fått reda på att Englands underrättelsetjänst innan fartyget lämnat Kirkenes hade rapporterat om det till England. Amiraliteten, som hade försökt stoppa malmtransporterna till Tyskland, hade beodrat någon av sina ubåtar att hålla ett öga på fartyget och sänka det. Världspolitikens struktur, Finlands handelsmässiga och politiska intressen och i sista hand jägaröverste Ragnar Nordströms tyska sympatier hade gillrat en fälla, som det finländska fartyget ångade rätt in i. Torpeden träffade midskeppsdelen Oscar Midling, med befälet Gösta Melander (f. 1907) styrde i vackert väder söderut från Petsamo längs Norges kust med sin malmlast på 3500 ton. På skrovet hade man målat stora finska flaggor för att tala om att det var ett fraktfartyg som seglade under ett neutralt lands flagg. Det hindrade inte det brittiska befälet George R. Colvin på Sunfish, en ubåt i Shark-klassen, att avfyra tre torpeder mot fartyget den 5.12., norr om udden Stadtlandet utanför Aalesund. En av torpederna från den engelska ubåten träffade midskeppsdelen. Det räckte för att sänka fartyget på kort tid. Några räddningsmöjligheter fanns inte för besättningen, särskilt inte för eldarna som arbetade i maskinrummet. De var vanligen de första av sjömännen att mista livet vid en torpedering, även om man inte alltid räknade dem som sjömän ens. Många däcksmän tyckte att eldarnas arbete med att skyffla kol i en ugn som påminde om underjorden, inte var sjömässigt arbete. Alla detaljer om sänkningen av Oscar Midling finns trots efterforskningar inte tillgängliga. Ljudet från explosionen hördes på fastlandet och på havet syntes en rökpelare, men det fanns inga egentliga ögonvittnen till fartygets förlisning. De följande dagarna hittade norska sjömän så pass många rester och dokument från fartyget i havet att man kunde identifiera olycksskeppet. Ragnar Nordström inledde egna undersökningar och skickade sina representanter till Aalesund. När de kom hem kunde de bara berätta att fartyget sprängts i bitar av en torped och av en explosion i ångpannan och att man inte hade funnit en enda kropp. Engelsmännen sänkte sin räddare Det finns ett dramatiskt, nästan smaklöst drag som karaktäriserar förstörelsen av det finländska fartyget. I februari 1940 hade Oscar Midling nämligen räddat nio besättningsmän från det engelska s/s Portelet ur den iskalla Nordsjön när de torpederats av en tysk ubåt, bara tio månader innan fartyget själv sänktes av en engelsk ubåt! Portelet (1064 brt.) torpederades av en mindre tysk U-59 ubåt under Harald Jürsts befäl. Men synden straffar sig själv och styrman Jürst omkom även han redan samma år Dönitz, amiral på hans nya fartyg, trodde på den nya, större ubåten U-104 och man gick sitt öde till mötes i ett minfält som engelsmännen lagt ut nära Irlands kurs. Jürst gick till bottnen med sin nya båt och besättning. George Robson Colvin, befälet på HMS Sunfish som sänkte Oscar Midling och som mottagit många hedersutmärkelser, klarade sig inte heller han levande ur kriget. Han hann göra en framgångsrik karriär som befäl på flera fartyg innan det tyska ubåtsbekämpningsfartyget UJ 2210 (den före detta franska trålaren Minerva) sänkte Colvins nya ubåt HMS Tigris med skeppare och besättning nära den vackra ön Capri i Medelhavet Calvin, som kom från Surrey utanför London, var 32 år gammal när han omkom. De egna bombade ubåten Ubåten Sunfish som sänkt Oscar Midling gick också den ett hemskt öde till mötes. Det var meningen att fartyget skulle bli en del av Sovjetunionens flotta i juni Den hade redan fått det nya namnet V-1. På vägen från Dundee till Murmansk under den sovjetiske kaptenen I. Fisanovic kommendering, föll Sunfish offer för en ouppmärksam bombning från det engelska planet Liberator och förstördes. Olyckan undersöktes och man sökte skyldiga till katastrofen. Resultatet blev att den sovjetiske kapteten Fisanovic hade befunnit sig på ett havsområde där han antagligen inte borde ha varit när han bombades. Det förblev oklart om det var fråga om ett navigationsfel eller något slags missförstånd från den som ritat ut rutten. När flygplanet fök upp sköt ubåten V-1 inte heller de färgade raketer som man avtalat och som var nödvändiga för identifiering. Ouppmärksamhet sänkte Sunfish alias V-1, som sjönk med hela sin sovjetiska besättning och åtminstone en engelsk ubåtsman som hjälpte sovjeterna flytta fartyget. I efterhand har det framkommit uppgifter om att flera engelsmän, två eller tre, skulle ha omkommit i förlisningen. I Nordström-rederiets historik som utkom 2009 finns en ganska kort och ytlig beskrivning av förstörelsen av Oscar Midling. I historiken konstateras bara att rederiet på grund av krigsfaran strävade till att transportera säkra trävarulaster, men att Oscar Midling beordrades ta en malmlast. Vem som gav ordern det förtäljs inte. Ordern tog livet av 25 sjöfarare

16 Aktieägarens underhåll och ändringsarbeten enligt den nya bostadsaktiebolagslagen text: Saana Lamminsivu Bilder: Nonodd Sisu i inredningen! Färg. Styrka. Skärpa. Formgivaren Tanja Aivila berättar att hon har beundrat de stiliga männen vid stranden i Skatudden Urho, Sisu, Otso och Voima så länge hon kan minnas. Nu ståtar isbrytarna på roliga produkter. Isbrytarna är en del av stadens utseende och är helt enkelt fosterländsk vackra. Jag har tagit otroligt mycket kort på isbrytarna. Aivila utbildade sig till formgivare på Metropolia yrkeshögskola på linjen för inredningsbetonad textildesign år Isbrytarna hamnade i Aivilas mönster redan samma år. Alstren innehåller också vägvältar, bilmotorer, spårvagnar och framför allt den urbana staden. Jag andas Helsingfors, följer stadens dagliga liv och händelser. Stadens vardagliga skönhet är värd att föreviga, berättar formgivaren, som bott i Helsingfors i 30 år. Det starka grafiska inslaget tycker jag beskriver stadens skärpa bäst. Med färgerna vill jag uttrycka att staden, som ibland känns grå, egentligen är fräsch, inspirerande och energisk om man bara tittar. Havet är en viktig del av huvudstaden. Man förnimmer den och känner den i vinden. Havets närvaro är viktig för mig. Man blir lugn vid havet, samtidigt som det är lite skrämmande och även väcker respekt. Min farbror arbetade en gång i tiden på skolfartyget (fregatten) Matti Kurki och min mosters man har varit med och byggt isbrytare. Från Voima till Vetehinen Så snart hon gått ut skolan startade Tanja Aivila ett eget företag och inledde ett samarbete med studiekamraten Siri Huovila. De unga formgivarnas gemensamma varumärke Nonodd (på svenska: Nonodd Nonodds produkter finns att köpa i Nonodd Design Store: Nonodd har även återförsäljare i huvudstadsregionen (mer information om återförsäljare finns på hemsidan) och säljer dessutom produkter i Kauttua, Parola och Rovaniemi. okonstigt) började med lusten att skapa mönster av motiv som man inte är van att se på vanliga hemtextilier och produkter. De ovanliga motiven är visst inte så konstiga ändå, alltså Nonodd! Det finns till exempel hovtänger och brunnslock på brickor och örngott! Industri och hav havsindustrin. I år utökades isbrytarproduktfamiljen med Sisu och ett mönster med varvskranar på. Siri Huovila har i sin tur tidigare formgivit ett mönster med ubåten Vetehinen som motiv. Kvinnorna berättar att produkterna med sjöfartsteman säkerligen kommer att få en fortsättning. Som motvikt till det starka urbana inslaget innefattar varumärket Nonodd även olika produkter med till exempel naturmotiv. anmälningsplikt om underhållsarbeten till husbolaget En av målsättningarna för den nya bostadsaktiebolagslagen är att förbättra informationsflödet mellan husbolaget och aktieägaren speciellt när det gäller underhållsarbeten som aktieägaren utför på egen hand. Anmälningsplikten för underhållsarbeten innebär en förändring av tidigare praxis. Om aktieägaren har orsakat skada genom att bryta mot regler eller bolagsordningens förordningar om aktieägarens underhållsansvar, anser man skadan vara orsakad av vårdslöshet, om inte aktieägaren visar att han betett sig ordentligt. Aktivitet som strider mot reglerna orsakar följaktligen lätt att aktieägaren blir skyldig till skadeersättning vid skadefall. Aktieägaren måste meddela om underhållsarbeten på förhand. En noggrant angiven tidpunkt för när anmälan ska göras är inte angiven i lagen. Vad som är tillräckligt med tid bestäms från fall till fall enligt arbetets sort och omfattning. Anmälan görs skriftligen till styrelsen eller till disponenten och bör alltid göras då underhållsarbetet kan påverka en del av en fastighet, byggnad eller lägenhet som bolaget eller en annan aktieägare ansvarar för eller användningen av en annan aktieägares aktielägenhet. Gränsdragningen för när det är fråga om en situation som avses i lagrummet kan vara svår i enstaka fall. För aktieägarens del är det alltid säkrast att göra en anmälan när underhållsarbete utförs. Det är trots allt klart att till exempel en vanlig målning inomhus inte förutsätter en anmälan. Om ett underhållsarbete som faller under anmälningsplikten påbörjas utan att en anmälan gjorts, kan bolaget kräva att arbetet avbryts. I anmälan måste sådana uppgifter finnas utifrån vilka bolaget eller en annan aktieägare kan avgöra om god byggnadssed efterföljs i underhållsarbetet och om underhållet möjligtvis orsakar skador eller andra olägenheter. En sådan utredning kan omfatta till exempel planer, arbetsspecifikationer och klarläggning av tidsschemat. Bolaget kan alltid förutsätta att arbetet utförs enligt god byggnadssed. Bolaget eller en annan aktieägare kan ställa villkor på arbetes förverkligande om det är nöd- vändigt för att undvika eller ersätta skada eller olägenheter. Villkoren kan dock inte röra arbete som utförs enligt god arbetssed som orsakar vanligt oljud, damm eller lukt, vilket andra aktieägare måste stå ut med inom gängse gränser. Villkoren ska alltid vara nödvändiga och väl motiverade och de får rimligen inte försvåra aktieägarens underhållsarbete. anmälningsplikt om underhållsarbete och behandling av anmälan Anmälningsplikten i samband med ändringsarbeten bestäms på motsvarande sätt som i samband med underhållsarbeten. Bolaget eller en annan aktieägare kan ställa villkor på ändringsarbetet, om arbetet kan skada byggnaden eller orsaka andra olägenheter för bolaget eller för en annan aktieägare. Villkoren måste vara nödvändiga för att undvika eller ersätta skada eller annan olägenhet. Bolaget eller en annan aktieägare kan förbjuda ändringsarbetet om utförandet av arbetet skulle vara orimligt, när man tar mängden olägenheter och den nytta som aktieägaren drar av arbetet i beaktande. I sådana fall där bolaget eller en annan aktieägare har rätt att förbjuda ändringsarbeten eller sätta upp villkor för det, får ändringsarbetet inte påbörjas innan bolaget eller den andra aktieägaren har haft skälig tid på sig för att behandla anmälan om ändringsarbeten. Bolaget eller en annan aktieägare kan godkänna att arbetet påbörjas tidigare. Anmälan om ändringsarbete måste behandlas utan dröjsmål. När bolaget eller den andra aktieägaren tar emot en anmälan om ändringsarbete ska det utan dröjsmål meddelas till den aktieägare som gjort anmälan om ändringsarbete om man godkänner arbetet och vilka villkor man har eller om man motsätter sig arbetet eller den rimliga tiden inom vilken man ska svara på anmälan. Bolaget eller den andra aktieägaren måste ge anmälan sitt stöd skriftligen, om aktieägaren ber om det. Ett negativt beslut måste motiveras. LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN Sjömans-Unionens medlemmar har som medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar. Bützow tel. Helsingfors (09) Tavastehus (03) eller (03) Tammerfors (03) Åbo (02) Utgifter och övervakning Aktieägaren som genomför underhålls- eller ändringsarbete står för de nödvändiga och rimliga kostnader som behandlingen av anmälan orsakat bolaget eller den andra aktieägaren. Bolaget har rätt att övervaka att underhålls- eller ändringsarbetet genomförs utan att skada byggnaden eller fastigheten, i enlighet med god byggnadssed samt att de villkor som bolaget eller en annan aktieägare satt upp efterföljs. I övervakningen av underhållsarbete måste bolaget se till att övervakningen är tillräckligt organiserad för bolagets och andra aktieägares räkning. Aktieägaren som genomför underhålls- eller ändringsarbeten står för de nödvändiga och rimliga övervakningskostnader som bolaget har. Jukka Laakso advokat, vicehäradshövding Advokatbyrå Bützow Oy Nonodd

17 Text: Katja Gräsbeck bild: Saana Lamminsivu Sjöman och involverad pappa Jyrki Majaniemi, 43, som jobbar som servitör på M/s Silja Europa, har redan samlat på sig mängder av erfarenhet av barnuppfostran. Jyrkis äldsta dotter är 22 år, dessutom har han en 13-årig son och en två år gammal dotter. Jyrki Majaniemi har redan varit på sjön i 25 år, nuförtiden är han även förtroendeman. Arbetsturerna är en vecka långa och arbetsdagarna drar ofta ut till tio timmar, under friskiftet hinner man vila, sova och träna i gymmet. Det yngsta barnet ringer mig nästan dagligen på jobbet, och säger att hon genast ska komma och hämta mig. Det mildrar hemlängtan lite grann, berättar Jyrki. "När jag är ledig tar jag hand om barnen" Under den lediga veckan är familjens minsting hemma med sin pappa, och behöver inte gå till dagis. Även om jag inte skulle komma hem från jobbet förrän på natten, stannar jag hemma och sköter mitt barn. Jag känner åtminstone henne väl, konstaterar Jyrki förnöjt. Barnen har många aktiviteter: tvååringen dansar, simmar och rider på en liten ponny och sonen brottas. Sitt första barn fick Jyrki när han var 21 år gammal. Han berättar att han fortfarande var väldigt barnslig själv och ganska vild då, och att bilda familj hade inte kommit på tal. När Jyrki var trettio fick han en son, då började han ta mera ansvar om saker och mognade själv i processen. Min fru började studera, så jag var tvungen att involvera mig i barnskötseln. Lagom doser disciplin och kärlek Även om familjen har många intressen, tror Jyrki att barnen också måste få egen tid för lek och kompisar. Ibland har barnuppfostran inneburit hårda tider, men som tur är har det huvudsakligen gått bra och skolan har gått berömvärt Jag har sagt till barnen att de går i skolan för sin egen skull, inte för min. Jag har heller aldrig kontrollerat deras läxor. Enligt Jyrki behöver barn lagom mycket kärlek och disciplin ibland måste man ta till utpressning och mutor. Storebror lär sin lillasyster många knep, ibland blir det ordentliga bråk här hemma. Bannlyst från att tvätta Jyrki berättar att han också deltar i hushållsarbetet, men att han har en last som är typisk för många män: han kommer inte alltid ihåg vilka färger man kan tvätta i samma maskin. Sist fick jag tvättförbud när de vita kläderna färgades klarröda, säger Jyrki och skrattar till, samtidigt som han tror att han är en involverad pappa som vill vara med om det mesta. Brottarklubbens frontman När min son bara var en ettårig knodd, väntade han på att jag skulle komma hem och stoja och brottas med honom. Som treåring började han träna i brottarklubben varje vecka och nu är det träning fyra gånger i veckan. Dessutom tillkommer tävlingar och träningsläger. I och med sonens intresse har Jyrki under tio års tid varit med i styrelsen för idrottsföreningen TUL:s brottarklubb och de senaste fem åren har han varit ordförande. Därigenom har han en stor del av idrottsföreningens administration och verksamhet på sitt ansvar. Att anordna stora brottningstävlingar är stressigt och kräver mycket jobb. På slutrakan börjar stresskurvan darra, man kan inte pusta ut förrän man har några brottningsmatcher avklarade. Alla slags jultomtar Så står julen återigen för dörren. Många jular ligger bakom oss och Aimo har alltid skrivit en traditionell julberättelse. Så även nu. Hur många vet egentligen att sjömännen har ett eget helgon, som också har med julen att göra? Det är sant. Sankt Nikolaus, eller som amerikanarna säger, Santa Claus. Han är sjömännens beskyddare och samtidigt också - hm - tjuvarnas skyddshelgon. Denna herre kan ses i många katolska länder och konstigt nog ser han verkligen ut som en jultomte, inte alls som Coca Colas tomte. Nikolaus har alltså lånat sitt ansikte till jultomten. Bra att sjömännen har ett eget helgon. Så hi-ohoj! Det finns många slags tomtar. Aimo har stött på många tomtar i sin karriär. Ungarna skrämdes med jultomten före jul. Om du inte uppför dig går jultomten en lång omväg runt det här huset. Det blir inga julklappar och det är tur att de tidigare inte hamnar på sophögen. Det funkade upp till en viss ålder. Nästa steg kom efter att man kommit in i arbetslivet. Nu hade jultomten bytts ut. Det kunde vara VD-tomten, styrelseordförandetomten eller en kollegial aktieägartomteskara. De var inga sagoväsen, utan ganska ofta fick sjömännen sparken i julklapp. Sådana besparingsåtgärder togs till, tomtarna själva måste ju få mer presenter. Det var inga trevliga jultomtar det. Å andra sidan känner Aimo till rederier som faktiskt har gett bort riktiga presenter. Inte bara foten eller Musse Pigg-klockor. Man får hoppas att ingen får ett tråkigt brev i jul om att anställningen upphör. Som tur är finns det en riktig, rejäl jultomte som kommer hem till oss, men den måste beställas i förväg och även betalas för att man ska få några presenter. En sådan tomte är däremot bombsäker. Så visst har Aimo sett många slags julgubbar och även julgummor under sin mångåriga karriär. Hi-ohoj! Den mest otroliga tomten var nog den kolsvarta jultomten i Afrika som hade ganska sakliga julkläder. Tomthatt och annan rekvisita, men på overallens rygg stod det Armas Line. Ganska passande I de muslimska länderna har ingen jultomte synts till, men ibland inspireras någon till turisternas glädje och då kan man se Ahmedtomten. De är ofta kommersiella tomtar och ger inte bort några presenter, utan vill ha pengar för dem. Med dem bör man pruta på ett ojuligt sätt. Jultomtens arbete är nog ganska obehagligt i hamnar där det kan vara över tjugo grader även på vintern. Då får tomten svettas en hel del. Den roligaste jultomten minns Aimo var en tomte med blå dräkt och vita fållar (på Silja var annars). Denne resliga herre satt i promenadgången på en slags tron och lyssnade på vad både berusade vuxna och barn önskade sig. Aimo minns hur en viss flicka bjöd honom på ett kex, som tomten sedan åt. Efter att ha ätit halva konstaterade jultomten att kexet smakade något annorlunda, varmed flickan sade: Det är inte så konstigt, tomten äter ju sin mustasch. Samma tomte utlovade så häftiga presenter till barnen att uppdraget slutade efter en helg. Aimo har inte sett den tomten sedan dess. Aimo Myräkkä En sjösjuk tomte är fasansfull syn, det vet Aimo. Aimo har sett en sådan och det var något man inte glömmer i första taget. Den gången handlade det om en s.k. Jultomte inkognito, d.v.s. en okänd tomte. Den slutsatsen kunde man dra från att han hade gömt sitt ansikte bakom en ansiktsmask av papp med hål för ögonen och munnen. Själva masken satt fast med ett gummiband i mannens huvud. Tomten hade av allt att döma tagit sig en styrketår innan han skulle dela ut presenter. Det framgick av talet, som redan var ganska sluddrigt. Allt gick bra i hamnen, men det blev andra bullar när man kom ut på öppna havet. Julföret till havs är hårt ibland, det vet alla sjömän. Så var det även här. Det gungade inte lite. Inom kort började tomten koka över, och Aimo minns livfullt hur den hemska synen mötte barnen (och de vuxna) innan jultomten fördes bort. Det var en oförglömlig syn när tomten började spy och det inte bara kom från munnen eller kinderna i maskens springor, utan även från ögonhålen. Där tappade nog många tron på julfiguren. Hi-ohoj! Allt har man sett! Låt oss avsluta med havsjultomtens mardröm. Aimo läste att världens största kryssningsfartyg har lämnat Åbo på väg mot sina nya hemmavatten. Personalen bestod av ett par tusen man, men fartyget rymmer hela passagerare! Det fick Aimo att fundera på hur jultomten arbetar på fartyget Allure of the Seas. Matematik handlar det om. Alla vill tala med tomten. Men det finns inte tid för onödigt snack. Tomten pratar i kanske en minut och det är lite med varje passagerare. Så låt oss räkna! 60 passagerare = 1 timme 600 passagerare = 10 timmar 6000 passagerare = 100 timmar Hi-ohoj! Det är nästan fyra dygn! Och då har man inte tagit toalettpauser, rökt en enda cigarett, ätit middag eller druckit kaffe. Låt oss säga en och en halv minut, så har en veckolång kryssning gått åt till att endast lyssna på vad passagerarna önskar sig. Aimo avundas inte jultomten, å nej. Det tycks inte synas till någon tomte på det där fartyget. Men visst är det konstigt att allting måste bli större och större. Visst är det en slags julklapp till Finland. Det var den största enskilda beställningen hittills. Visserligen är varvspersonalen ledig nu, men det har utlovats nya beställningar senare, precis som en julklapp. Viking kommer att få ett gasdrivet fartyg. Det är nytt och bra. Det sägs att även passagerarna kommer att dra sitt strå till stacken. På fartyget erbjuder man nämligen ärtsoppa till specialpris varje dag och ska bygga in en speciell gasuppsamlingsbehållare i fartyget, så att man i nödfall kan ta sig in till närmaste hamn. Tänka sig. God jul till alla sjöfarare! 32 33

18 Arbetslöshetskassan beklagar eventuella olägenheter som ändringarna i kassasystemen kan orsaka. Text och bilder: Saana Lamminsivu ARBETSLÖSHETSKASSORNA SAMMANSLÅS Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa slås ihop med Bil- och Transportbranschens Arbetarförbunds Arbetslöshetskassa från och med Den nya arbetslöshetskassan får namnet Transportbranschens Arbetslöshetskassa Den sista utbetalningen från Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa vid årsskiftet sker den Se eventuella ändringar på vår hemsida: Vid årsskiftet kommer Sjömans-Unionens Arbetslöshetskassas databas att anslutas till Bil- och Transportbranschens arbetslöshetskassas databas. I praktiken innebär det att ansökningar som inkommer den inte kan handläggas. Arbetslöshetskassornas telefontjänst är dessutom stängd, då arbetslöshetskassans utbetalningssystem inte används under denna period. Ansökningar som inkommit till kassan handläggs snarast möjligt i början av Medlemmarna i Finlands Sjömans-Union behåller sitt medlemskap i Finlands Sjömans-Union, men vad gäller arbetslöshetsskyddet förflyttas de automatiskt över som medlemmar i Transportbranschens Arbetslöshetskassa efter fusionen. Fusionen förutsätter inga särskilda åtgärder från medlemmarnas sida. Kundtjänst Kundtjänsten för Transportbranschens Arbetslöshetskassa är öppen vardagar kl sommartid kl (maj augusti) sommarfredagar kl (maj augusti) på adressen: Broholmsgatan 3 5, gatuplan, Helsingfors Telefonjour Transportbranschens Arbetslöshetskassa har jour vardagar kl på nummer (09) Distriktskontor Desstuom står AKT ry:s distriktskontor till medlemmarna i Transportbranschens Arbetslöshetskassas förfogande i arbetslöshetsskyddsfrågor. Det finns 11 distriktskontor runt om i Finland. Helsingfors distriktskontor Grönnäsgatan 5, HELSINGFORS tel. (09) Kotkas distriktskontor Puutarhakatu 12, KOTKA tel. (05) Åbo distriktskontor Mariagatan 6 b, ÅBO tel. (02) Björneborgs distriktskontor Isolinnankatu 24, 2 vån., BJÖRNEBORG tel. (02) Tammerfors distriktskontor Rautatienkatu 10, 6 vån., TAMMERFORS tel. (03) Lahtis distriktskontor Rautatienkatu 19 A 31, LAHTIS tel. (03) Jyväskyläs distriktskontor Kalevankatu 4, JYVÄSKYLÄ tel. (014) Joensuus distriktskontor Kauppakatu 32, JOENSUU tel. (013) Vasas distriktskontor Storalånggatan 43, VASA tel. (06) Uleåborgs distriktskontor Mäkelininkatu 31, ULEÅBORG tel. (08) Rovaniemis distriktskontor Rovakatu 26 A, ROVANIEMI tel. (016) Arbetslöshetskassans telefontjänst finns från och med den på telefonnummer (09) måndag till fredag klockan Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassas eget tjänstenummer tas ur bruk. Den första utbetalningen från Transportbranschens Arbetslöshetskassa år 2011 sker tisdagen den Glöm inte att från och med den skicka din ansökan till Transportbranschens Arbetslöshetskassa: Transportbranschens Arbetslöshetskassa PB 65, Helsingfors Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster Från och med början av år 2011 har medlemmar som flyttar över till Transportbranschens Arbetslöshetskassa möjlighet att använda elektroniska tjänster på adressen: Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten, så användningen är helt gratis för medlemmar. Man kan logga in på tjänsten från vilken dator som helst, som har internetuppkoppling. På Arbetslöshetskassans nättjänst kan man: 1. skicka inkomstdagpennings- och alterneringser sättningsansökan till kassan 2. skicka bilagor till ansökan som pdf-filer 3. kontrollera i vilket skede av behandlingen din ansökan är 4. bläddra i och ändra på de egna personuppgifterna 5. skicka ett meddelande direkt till handläggarna för ansökan Nättjänsten kan även användas med mobiltelefon, förutsatt att telefonen har internetuppkoppling. Via mobiltjänsten kan man skicka ansökan om fortsatt inkomstdagpenning för fyra veckor eller för en månad. Fortsatta ansökningar betalas regelbundet på tisdagar Dagpenning till helt arbetslösa eller permitterade som ansökt om dagpenning betalas ut regelbundet på tisdagar. Ansökningar som inkommit till kassan per post mellan måndag och fredag får utbetalning följande veckas tisdag. En fortsatt ansökning som inkommit via nät- och mobiltjänsten behandlas automatiskt och betalas ut två arbetsdagar senare. T.ex. ansökningar som skickats via nättjänsten innan kl på en måndag betalas på onsdagen. Det nya risk- och beslutsanalysverktyget beräknar till exempel risken för en oljetankerkollision i Finska viken På forskningscentralen Merikotka har man avslutat det tvärvetenskapliga SAFGOF-projektet. I projektet har man utvecklat framtidsscenarier för sjötrafiken på Finska viken, en olycksmodell samt uppskattningsmetoder för de miljörisker som oljetransporter orsakar. Slutprodukten för projektet blev ett risk- och beslutsanalysverktyg, med vilket man kan studera hur effektiva sjöfartens riskhanteringsmetoder är. Med hjälp av en modell kan man uppskatta att sannolikheten är ungefär 33 procent för att det under de kommande 20 åren ska att inträffa minst en kollision mellan en tanker och en annan båt som skulle leda till ett oljeutsläpp. Östra Finska viken visade sig vara mest utsatt för kollisioner. Den största sannolikheten för kollisioner var i närheten av Sankt Petersburg, där farleden är smal. Om trafiken skulle öka med 60 procent fram till år 2015, vilket var genomsnittsökningen Forskningscentralen Merikotka enligt det scenario som man kom fram till i projektet, skulle det år 2015 inträffa kollisioner i medeltal vartannat år och oljetankerkollisioner i medeltal en gång vart sjätte år. Oljebekämpningsfartygens placering Med modellen kan man vidare utvärdera till exempel oljebekämpningsfartygens rätta placering, när man lokaliserat de mest troliga olycksplatserna och tagit närliggande naturvärden i beaktande. Dessutom kan man beräkna till exempel olika eventuella framtida sjösäkerhetsplaners potentiella effekt redan innan de genomförs. För tillfället innehåller modellen inte Merikotka forskningscentral för sjösäkerhet och sjötrafik förstärker forskningen om sjötrafik, sjöfartens säkerhet och havsmiljön i Finland. kostnader för åtgärderna eller olyckornas ekonomiska inverkan. När dessa lagts till med hjälp av framtida projekt, kommer man med följande version av modellen att kunna överväga om det till exempel lönar sig att använda samhällets eller ett transportbolags resurer för att öka lotsverksamheten eller förnya våra oljebekämpningsfartyg. I projektet har man också klargjort sjöfartens föreskrifter och styrmetoder för säkerhet, uppskattat deras effektivitet och gjort förslag för att förbättra styrmetoderna utgående från en omfattande expertutfrågning. Den tvärvetenskapliga modell som gjorts i SAFGOF-projektet är hittills den enda i sitt slag i världen

19 Från sammanställt: Juhani Artto bild: Timo Sylvänne rederihistoria fartygsbilder forum för sjömanshistorier sjömanshistorier sjömanssånger världens hav Krigsfartygen har inte kväst de somaliska piraterna Stationeringen av flera krigsfartyg i områdena där de somaliska piraterna verkar har inte minskat antalet piratattacker. I januari september kapades till och med fler fartyg än året innan. Antalet ökade från 34 till 39. Nästan alla kapningar ägde rum i de områden där de somaliska piraternas verkar. Endast fyra fartyg kapades utanför. Det ökade antalet kapningar innebär däremot inte att den militära operationen har varit verkningslös, utan visar snarare hur stort området som ska övervakas är. Krigsfartygens ankomst har inte minskat den, utan snarare ökat den. I år har attackerna skett ännu längre från den somaliska kusten. I april kapade somaliska pirater tre thailändska fiskefartyg sjömil från den somaliska kusten och i juli intog de för första gången ett fartyg i södra delen av Röda havet. I år har piraterna även slagit andra tråkiga rekord. Tankern Sambo Dream, som kapades i april, var det största och mest värdefulla fartyg som någonsin kapats. Enligt nyhetsbyrån Reuter betalade det sydkoreanska rederiet i början av november en rekordstor lösensumma på 9,5 USD för Sambo Dream, värd 170 miljoner dollar (dollarn ligger på ca 0,75 euro), och dess 24 man starka besättning. Den största lösensumman dittills var 3 miljoner dollar för Sirius Star i januari Då konstaterade några kommentatorer att det var en liten summa jämfört med fartygets och fraktens sammanlagda värde på 250 miljoner dollar. Enligt BBC drunknade fem av de somaliska kaparna och deras andel av lösensumman några dagar efter att den betalats. Abukar Sheikh Hassan, som sköljdes i land, hade dollar i en plastpåse under sina kläder. Utanför de somaliska piraternas arbetsområde har hotet om attacker ökat i Sydkinesiska havet. I januari september 2010 lyckades piraterna borda 21 fartyg i Sydkinesiska havet, vilket var tre gånger så många som året innan. Likheterna hos attackerna i Sydkinesiska havet indikerar att det inte är särskilt många grupper i rörelse. I januari september 2010 registrerades sammanlagt 289 piratattacker. Piraterna lyckades borda fartygen i 128 fall. De använde skjutvapen i 137 av attackerna och knivar på 66 fartyg. Under attackerna omkom en person, 27 skadades och 773 togs som gisslan. Australiska MUA påskyndar ratificeringen av konventionen om arbete till sjöss Det australiska sjömansförbundet MUA sätter press på landets regering att ratificera den internationella konventionen om arbete till sjöss, eftersom den erbjuder nya sätt att trygga sjödugligheten hos fartyg under bekvämlighetsflagg som besöker Australiens hamnar. MUA lade fram sin vädjan efter att bekvämlighetsfartyget MSC Basel körde på grund och orsakade en incident på den australiska kusten. MSC Basel är registrerad i Liberia. Enligt Mick Carr, MUA:s sekreterare i delstaten Queensland, var händelsen det senaste tecknet på att oreglerade register utgör en fara för Australiens natur, sjösäkerhet och arbetsplatser. Fartyg som är registrerade i Liberia har en vämjelig roll i statistiken över olyckor i australiska vatten, sammanfattade Carr. Vad arbetar du med och vilket rederi arbetar du för? Jag arbetar som kock för Arctia Shipping Ab. Rederiets fartyg består av isbrytare och kombinationsbrytare. Hur kom det sig att började arbeta till havs? Den förra stora lågkonjunkturen gjorde att jag sökte mig till vattnet. Annars skulle jag troligen arbeta i något stort anstaltskök på land. Vad gör du på jobbet? Jag lagar varm mat åt fartygets besättning och besökare. Ibland bakar jag också, om tiden tillåter. Beskriv din arbetsmiljö. Man kan säga att fartyget varierar med årstiden: på vintern är det buller och brak och övriga tider på året är det något lugnare. Trivs du på jobbet? Jag trivs bra. Jag upplever att det enda stressmomentet är arbetsgivarens ständiga behov att minska sin hushållspersonal. Det påverkar trivseln i hela arbetsgemenskapen. Vad är mest utmanande i ditt arbete? Jag njuter av utmaningar när de inte är för belastande och när jag har tillräckligt med fritid så att jag orkar ge allt på jobbet. Mitt arbete bjuder på dagliga utmaningar i form av ständigt skiftande förhållanden: arbetskamraterna och arbetsmiljön varierar hela tiden. Vad är höjdpunkten på din arbetsdag? Det är roligt att få ett tack från kunderna och känna att man gjort ett bra arbete och naturligtvis rasterna, när man får en stund över att vila mellan jobben. Om vi är i trafik börjar jobbet vid fyra på morgonen. Arbetsdagen är tio timmar lång när vi är i trafik (t.ex. arbete mellan 4 11, rast och sedan arbete igen mellan 13 16). Beroende på skift kan arbetet också börja klockan sju och fortsätter då till kl. 19 (inklusive rast). När vi ligger i hamn vid Skatudden ser skiften något annorlunda ut, men det finns så mycket att göra att vi ofta inte hinner med allt på arbetstid med de resurser vi har, utan vi måste arbeta övertid. Vad betyder fackföreningsrörelsen för dig? Historia, beskyddare av den lilla människan, kollektivavtal och framför allt stöd vid problem, om det skulle uppstå sådant på arbetsplatsen. Fackföreningsmänniskorna förenas av samma grundtankar och värderingar, d.v.s. att förbättra missförhållanden i arbetslivet och hjälpa andra människor. Välj ett uttryck som beskriver en sjöman? Sjömän hjälper alltid varandra! Denna webbplats som grundades 2003 lagrar historia från finländarnas vilda linje eller trampfartygens värld: bilder från haven och kontinenterna, sjömanshistorier, sjömanssånger och olika inspelningsbara ljud. Äänimeri.fi skiljer sig från de andra otaliga fartygssidorna på så sätt att man i albumen följer med ett fartygs resa och livet på fartyget under tiden fotografen har varit ombord. FFC kartlade FFC:arnas erfarenheter av och åsikter om medlemstidningar och de sociala medierna med hjälp av TNS Gallup via en internet-panel. lla FFC:are läser dagstidningar, medlemstidningar som ges ut av det egna fackförbundet och gratistidningar. Två av tre FFC:are läser även nättidningar och kvällstidningar åtminstone ibland. En tredjedel redan på Facebook Än så länge söker man mindre information på fackförbundets hemsidor än i tidningarna, men åtminstone två av fem som deltog i undersökningen sa att de besökt fackförbundets hemsidor. En dryg tredjedel av deltagarna meddelade att de är med på Facebook. Siffran är dock större än i verkligheten, eftersom urvalet för undersökningen utgjordes av FFC-medlemmar som är uppkopplade till internet. Resultatet vittnar dock om att en stor del av FFC:arna tar del av de sociala medierna på ett eller annat sätt. Medlemmarna söker oftast information via Google eller i sitt fackförbunds tidning. Ganska många söker även information på fackförbundets webbplats eller diskuterar med förtroendemannen på jobbet. Undersökningsresultaten visar att 40 procent, dvs. nästan hälften av de som svarade, har skrivit under någon namninsamling på internet. 34 % har följt med diskussioner på internet, men inte själva deltagit. En femtedel av de som deltog i undersökningen har däremot själva deltagit i diskussioner. Ökat deltagande på webben Största delen av FFC:arna är intresserade av fackliga ärenden, arbetsförhållanden, * För undersökningen intervjuades 1069 personer som representerar den finländska befolkningen i aktiv ålder. Sammanfattning av undersökningen: Saana Lamminsivu En dryg tredjedel av de som svarade är med på Facebook. medlemsservicen inom sitt fackförbund och fackförbundets medlemstidning. Även samhälleliga ärenden intresserar. De mer traditionella sätten av påverka är mindre populära än nya sätt att påverka på internet. En femtedel av FFC:s medlemmar skulle kunna delta i en demonstration eller en marsch för en viktig sak. En fjärdedel skulle kunna framföra sin åsikt på en insändarsida i en tryckt tidning. Personer som inte skulle reagera på något sätt får man leta efter med förstoringsglas

20 Det finska laget återvänder från OS i Antwerpen på fartyget Ariadne. Bild: V. Savialoff 1920, Museiverket, historiska bildsamlingen MastDo Kunskap, verktyg, arbetsförmåga! Kampanj för att vinna över depressionsrelaterad arbetsoförmåga startar på arbetsplatserna Cirka finländare går årligen i sjukpension på grund av depression. För att minska depressionsrelaterad arbetsoförmåga har socialoch hälsoministeriet, arbetsmarknadsorganisationerna samt aktörer inom social- och hälsobranchen startat den gemensamma kampanjen MastDo. MastDo-kampanjen tar upp de konkreta sätt med vilka man på arbetsplatsen kan stödja fortsatt arbete och återgång till arbetet efter sjukledighet. Kampanjen uppmuntrar arbetsgemenskaperna att komma överens om gemensamma spelregler. När man tar itu med problem rörande arbetsförmågan i tid, kan man hitta lösningar redan på arbetsplatsen. Med kampanjen vill man även öka flexibiliteten i arbetslivet, speciellt för deltidssjukskrivna. Av sjukdomarna är det speciellt depression som hotar finländarnas arbetsförmåga. Förtidspensioneringarna och sjukfrånvaron har ökat markant, även om depression som sjukdom inte har blivit vanligare. Lång sjukfrånvaro och slutligen pensionering på grund av depression är en utmaning för arbetsplatserna eftersom arbetskarriärer avslutas och tyst kunskap går förlorad. Även samhället får betala dyrt för depressionsrelaterade sjukdagpenningar och sjukpensioner, år 2009 var summan 633 miljoner euro. MastDo uppmuntrar förebyggande MastDo delar ut information både till arbetstagare och arbetsgivare och aktiverar dem i en självutvärdering av den egna arbetsgemenskapen: tydlig text, färdiga listor och uppmuntring som passar finländare för att öka arbetsvälbefinnandet och flexibla tillvägagångssätt. Mast- Do-kampanjen pågår till och med Finlands sjöfartshistoria finns nu på nätet Finlands nationalmuseums värdefulla kulturhistoriska samlingar ska stegvis öppnas upp för alla på Internet på Museiverkets sökportal Finska museerna online: suomenmuseotonline.fi. Nu erbjuder portalen även ett intressant urval av fotografier som berättar om den finska sjöfartens historia under 1900-talet. Omkring bilder ur samlingen FÅA Silja Line i Finlands sjöhistoriska museums fotosamlingar har digitaliserats för portalen. Det inkluderar fotografier på bland annat marsalk Mannerheim på däcket på passagerarfartyget Ariadne som byggdes 1914, ett flertal bilder på olika fartyg samt hamn- och interiörbilder från talet. Fackavdelningarnas informationskanaler blir allt mer mångsidiga Fartygens Underhållningsarbetare finns nu på Facebook Sjömans-Unionens egen Facebook-grupp och fackavdelningarnas egna Facebook-sidor är det senaste som medlemmarna har upptäckt fungerar bra. Vi, Fartygens Underhållningsarbetare (Laivan viihdeammattilaiset), har till exempel en egen Facebook-grupp som endast kan användas av medlemmarna i vår avdelning. Vår Facebook-grupp har fått en bra start. På vår avdelnings sida kan man lägga till nyheter och information om verksamheten i vår bransch, vårt yrke och vår avdelning. På sidan informerar vi även om kommande konferenser och händelser. En annan trevlig och uppiggande sak är bilderna och erfarenheterna som man kan dela med sig av i gruppen. Det gäller även humor. Fartygens Underhållningsarbetares Facebook-grupp har inte varit igång länge, men har redan fått en hel del medlemmar. Ordet sprids och gruppen växer så smått. Alla har inte och behöver inte heller ha en egen dator. Därför informerar vi även om fackavdelningens verksamhet genom traditionella kallelser och tidningsannonser. Ingen behöver därför vara rädd för att hamna utanför, även om de inte finns på Facebook. Fartygens Underhållningsarbetare, Sjömans-Unionens pionjärer på Facebook, har emellertid upptäckt att det är roligt att dela åsikter och nyheter mellan medlemmar på olika håll i Finland genom den egna Facebook-gruppen. Informationen når alla samtidigt, om det inte annars är möjligt. Vår fackavdelnings verksamhet kan alltså sägas ha fått en ny dimension tack vare detta sociala nätverk. Vi rekommenderar övriga fackavdelningar i Sjömans-Unionen att åtminstone prova på denna lösning. Det lönar sig i alla fall gå med i Sjömans-Unionens egen Facebook-grupp, som garanterat har förbättrat Unionens information till framför allt ungdomar och de medlemmar som inte nödvändigtvis besöker själva hemsidan. För Fartygens Underhållningsarbetare, Mikael Ahlfors Fredrikshamns och Kotkas hamnar fusioneras Finlands största exporthamn inleder sin verksamhet i maj 2011 I maj nästa år invigs Finlands största allmänna hamn, Hamina- Kotka Satama Oy, i Kymmenedalen. I samband med fusionen kommer Kotka stad att äga 60 procent av den nya hamnen och Fredrikshamn 40 procent. HaminaKotka inleder sin verksamhet i maj och är Finlands överlägset största allmänna hamn, export, skogsindustri-, transit-, container- och bilhamn. Hamnen och de direkt anslutna industri- och logistikområdena är nästan fem gånger så stor som Nordsjö hamn. Den totala årliga trafiken i Finlands största allmänna hamn beräknas hamna på miljoner ton. Hamngruppen som utredde fusionen har förutspått att omsättningen för den nya storhamnen kommer att öka till mer än 33 miljoner euro de kommande fem åren. Nya HaminaKotka hamns roll i Finska viken och Östersjöområdet samt inom Rysslandstrafiken i utvecklingskorridoren Helsingfors St Petersburg kommer att stärkas, förutspår verkställande direktör Kimmo Naski. Hamina- Kotka hamn är Östersjöns tredje största hamn inom den för hamnar viktiga containertrafiken. Den totala containertrafiken på Östersjön närmar sig 15:e plats. Hedersuppvaktning på allhelgona till minne av dem som omkommit till havs Sjöfartsorganisationernas traditionella hedersuppvaktning till minne av dem som omkommit till havs ordnades på Ursins klippa i Helsingfors allhelgonadagen Ett minnesmärke för att hedra sjöfarare och dem som omkommit till havs restes i Helsingfors år På toppen av minnesmärket brinner en evig låga. I minneshögtiden deltog ungefär 150 personer. Minnesstunden ordnas av 13 sjöfartsorganisationer och av myndigheterna. Traditionsenligt inleddes och avslutades programmet av manskören från Helsingfors NMKY (finskspråkiga KFUM i Helsingfors). På tillställningen talade militärpastor Henri Kivijärvi från Finska vikens marinkommando. I år hade turen kommit till Helsingfors Skeppsbefälhavareförening att sänka ner kransen. Under hedersuppvaktningen gjorde fartygen från Finlands Sjöräddningssällskap en mäktig defilering. Ny blankett för medlemsansökan till Sjömans-Unionen Finlands Sjömans-Union kommer att använda en ny blankett för medlemsansökan och fullmakt från och med den Ansökningsblanketterna skickas ut till arbetsplatserna och fackavdelningarna. De gamla blanketterna för medlemsansökan kommer att förstöras i början av De nya blanketterna för medlemsansökan kan beställas från Finlands Sjömans-Unions kontor på tel (0) eller via e-post: tiina.kytola@smu.fi. Sjöman, du har väl inte glömt fylla i medlemsansökan? ansökan om att bli medlem i Sjömans-Unionen och Sjömans-Unionens Arbetslöshetskassa ska ske skriftligen! Kom ihåg att underteckna medlemsansökan till Sjömans-Unionen och Arbetslöshetskassan redan första anställningsdagen! Datumet då du undertecknade medlemsansökan och datumet då den ankom Unionen har betydelse för när du börjar uppfylla arbetslöshetsskyddets villkor för medlemskap och tid i arbete. Var hittar man medlemsansökan? Enda sättet att säkra dig om ett medlemskap är att underteckna medlemsansökan. Det finns flera sätt att bli medlem i Sjömans-Unionen på: 1. Du kan be lönepursern/förtroendemannen om en medlemsansökan till Sjömans-Unionen. Fyll i och underteckna ansökan. (Förtroendemannen hjälper dig fylla i ansökan.) 2. Du kan också fylla i en elektronisk medlemsansökan på Sjömans-Unionens hemsida: > medlemsskap > bli medlem > blankett Då får du hem en anslutningsblankett som du ska fylla i och underteckna. 3. Du kan också beställa medlemsansökan direkt från Sjömans-Unionens medlemsregister: Finlands Sjömans-Union / medlemsregistret Tiina Kytölä telefon: (09) e-post: tiina.kytola@smu.fi John Stenbergs strand Helsingfors Den nya blanketten för medlemsansökan tas i bruk i samband med anslutningen till nya Transportbranschens Arbetslöshetskassa. Medlemmarna i Finlands Sjömans-Union behåller sitt medlemskap i Finlands Sjömans-Union, men vad gäller arbetslöshetsskyddet förflyttas de automatiskt över som medlemmar i Transportbranschens Arbetslöshetskassa efter fusionen. Fusionen förutsätter inga särskilda åtgärder från medlemmarnas sida