Ympäristölautakunta Läsnä Jäsenet. poissa: 260, 261, 262, 263, 264

Transkriptio

1 Kokousaika 16:15-16:40 Kokouspaikka Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Läsnä Jäsenet Niemi, Matti Stranius, Leo Haavisto, Joona Latikka, Timo Norvio, Sirpa Palaste-Eerola, Tuula Vihervaara, Anita Korpela, Timo puheenjohtaja varapuheenjohtaja poissa: 260, 261, 262, 263, 264 poissa: 252, 253, 254, 255, 256, 257, 258, 259, 260, 261, 262, 263, 264, 265, 266, 267, 268, 269, 270 poissa: 269 varajäsen Muut Puhakka, Sirpa Kippo-Edlund, Päivi Åberg, Riikka Korkeakoski, Päivi Karmala, Jussi Fiskaali, Tiina kaupunginhallituksen edustaja poissa: 252, 253, 254, 255, 256 ympäristöterveyspäällikkö ympäristöjohtaja poissa: 254 ympäristönsuojelupäällikkö elintarviketurvallisuuspäällikkö johtava ympäristölakimies tiedottaja ympäristölakimies Matti Niemi Pekka Kansanen ympäristöjohtaja , ympäristönsuojelupäällikkö Forss, Pertti Kansanen, Pekka Puheenjohtaja Esittelijät Päivi Kippo-Edlund

2 Pertti Forss Riikka Åberg ympäristöterveyspäällikkö elintarviketurvallisuuspäällikkö npitäjä Tiina Fiskaali ympäristölakimies

3 Asia 252 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 253 Yj/2 Ilmoitusasiat 254 Yj/3 Eron myöntäminen ympäristöjohtajan virasta 255 Ysp/1 Ilmoitusasiat 256 Ysp/2 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee määräaikaista tontinvuokra-alennusta alhaisen E-luvun rakennuksille 257 Ysp/3 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Roihuvuoren pohjoisrinteen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro Ysp/4 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta 259 Ysp/5 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä koskevasta ympäristölupahakemuksesta 260 Ysp/6 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden määräysten tarkistamisesta 261 Ysp/7 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden määräysten tarkistamisesta 262 Ysp/8 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamisesta 263 Ysp/9 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamisesta 264 Ysp/10 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Alppilan huippulämpökeskuksen ympäristölupapäätöksen eräiden lupamääräysten tarkistamisesta 265 Ysp/11 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös maa-ainesten sekä puu- ja puutarhajätteiden välivarastointia ja käsittelyä Viikin

4 välivarastointialueella koskevasta Staran ympäristölupahakemuksesta 266 Ysp/12 Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa koskeva asia 267 Ytp/1 Ilmoitusasiat 268 Ytp/2 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k., JulkL 24 1 mom 32 k.) 269 Ytp/3 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta 270 Etp/1 Ilmoitusasiat 271 Etp/2 Elintarvikelain 59 :n mukaisen määräyksen ja sen tehosteeksi asetettavan teettämisuhan antaminen PNM-Pan Nordic Meat Oy:lle 272 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 273 Yj/4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

5 1 (98) Yj/1 252 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Sirpa Norvio (varalla Leo Stranius) ja Tuula Palaste-Eerola (varalla Anita Vihervaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Joona Haavisto (varalla Leo Stranius) ja Tuula Palaste-Eerola (varalla Anita Vihervaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

6 2 (98) Yj/2 253 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat Kaupunginhallituksen kokous V , Sörnäisten satama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12200, Sompasaari) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) satama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro V , Sörnäisten korttelin 571 osan sekä katu- ja satama-alueen asemakaavan muuttaminen (nro 12210, Capellan puistotienkorttelit) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Kalasatama) korttelin nro 571 osan sekä katu- ja satama-alueen asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro V , Käpylän tontin 821/2 asemakaavan muuttaminen (nro12251, Mäkelänkatu 95) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 821 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen päivätyn piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein Viran nimikkeen muuttaminen ympäristökeskuksessa

7 3 (98) Yj/2 Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssi nro ) nimikkeen ympäristötarkastajaksi alkaen Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. Kaupunginhallituksen kokous Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa Kaupunginhallitus päätti ottaa ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan (vakanssinumero ) oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtarin alkaen 5400 euron kokonaispalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Samalla kaupunginhallitus päätti, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

8 4 (98) Yj/3 254 Eron myöntäminen ympäristöjohtajan virasta HEL T Esitys esitti kaupunginvaltuustolle, että se myöntäisi Pekka Kansaselle eron ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan virasta alkaen vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tämä esitys on osa asian valmistelua eikä siihen voi hakea muutosta (kuntalain 91 ). Käsittely Esteelliset: Pekka Kansanen Esittelijä vs. ympäristöjohtaja Pertti Forss Lisätiedot Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, puhelin: pekka.kansanen(a)hel.fi Liitteet 1 Erohakemus Yj Esitysehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Ympäristöjohtaja on ilmoittanut jäävänsä vanhuuseläkkeelle alkaen. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 :n mukaan virkasuhteen päättämisestä päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Ympäristötoimen johtosäännön 13 :n mukaan viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Esittelijä vs. ympäristöjohtaja Pertti Forss Lisätiedot Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja, puhelin:

9 5 (98) Yj/3 pekka.kansanen(a)hel.fi Liitteet 1 Erohakemus Yj Tiedoksi Vs. hallintopäällikkö HR-asiantuntija

10 6 (98) Ysp/1 255 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdan Ympäristönsuojelupäällikön päätöspöytäkirjat ( ); ( ); ( ); ( ) SRV Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta, Stenbäckinkatu 9. Loud n Live Promotions Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertit ja lentonäytökset, Helsinki-Malmin lentoasema. Asunto Oy Rantakiventie 11:n käytöstä poistetun öljysäiliön jättäminen maaperään. HKL-Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitioradan kunnossapitotyö Hämeentie Sturenkatu. HKL-Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava ratatyö osoitteessa Mäkelänkatu SRV Rakennus Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava louhinta ja paalutus osoitteessa Välimetsäntie 7. Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava purkutyö, Linnankatu 3. Lammin Sahti Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma Rautatientorilla. Loud'n Live Promotions Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti Suvilahden tapahtuma-alueella. Naa Naa Productionsin erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma Teurastamon pihalla osoitteessa Työpajankatu 2. HKL- Raitioliikenteen erityisen häiritsevää melua aiheuttava raitioradan kunnossapitotyö Hämeentiellä, Paavalin kirkon pysäkki. Asunto-osakeyhtiö Puistolan Haapalehdon hakemus käytöstä poistetun

11 7 (98) Ysp/1 kemikaalisäiliön jättämiseksi maaperään Linkokuja 3 A. NHP-Yhtymä Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava murskaustyö, Laajasalo (Shellin entinen öljysatama). Kiinteistö Oy Kaapelitalon erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma Suvilahdessa osoitteessa Kaasutehtaankatu 1. Checkpoint Helsingin Tukiyhdistys ry:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmakonsertti, Lasipalatsin aukio. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund

12 8 (98) Ysp/2 Asia tulisi käsitellä Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee määräaikaista tontinvuokra-alennusta alhaisen E-luvun rakennuksille HEL T Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon. ohjaa nykyisin energiatehokkaampaan rakentamiseen tontinluovutusehdoilla, informaatio-ohjauksella, rakennusluvista saatavilla alennuksilla ja määräysten helpotuksilla esimerkiksi ilmalämpöpumpun ja aurinkoenergian asentaminen ei vaadi lupaa. Lisäksi muutamassa aluerakentamiskohteessa eli lähinnä EkoViikissä sekä Kuninkaantammen ja Honkasuon uudisrakentamisalueilla on energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön ohjattu kaavoituksella. Tontinluovutusehdot Vuodesta 2011 on ollut Helsingissä käytössä asuinrakentamista koskevat tontinluovutusehdot. Silloisten määräysten mukaan vaatimustasona oli energiatehokkuusluokka A (100 kwh/m2). Vaatimustaso tarkoitti käytännössä matalaenergiarakentamista, ollen myös kansallisia vuoden 2012 määräyksiä tiukempi. Helsingin uusien asuinrakennusten energiatehokkuus onkin selvästi parantunut viimeisten neljän vuoden aikana. A-luokan osuus nousi 21 prosentista 68 prosenttiin. Kesäkuusta 2013 lähtien rakennuksia on arvioitu uuden energiatodistuslain vaatimalla laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen avulla (E-luku). Uuteen A-luokkaan pääseminen edellyttää energiatehokkaan rakennuksen lisäksi omaa energiantuotantoa esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmaistaan edelleen asteikolla A-G, mutta uusi luokitus perustuu E-lukuun. Vanhat ja uudet luokat eivät ole vertailukelpoisia. Lainmuutoksen jälkeen ainoastaan yksi rakennusluvan saanut hanke on yltänyt uuteen parhaaseen Aluokkaan. Rakennusluvan saamiseksi uudisrakennusten tulee olla vähintään C-luokkaa. EU:n linjausten mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee vuoden 2021 alusta lähtien olla lähes nollaenergiarakennuksia, joiden on arvioitu olevan uudessa energialuokituksessa yleensä A-luokkaa.

13 9 (98) Ysp/2 Vastaisuudessa kaupunki edellyttää luovuttamiensa kerrostalotonttien osalta, että rakennusluvan edellytyksenä oleva kerrostalojen C-luokan ( kwh/m2) energiatehokkuusvaatimus täyttyy selkeästi ja alittaa E-luvun 120 kwh/m²/vuosi. Niiden tonttien osalta, jotka on varattu ennen energiatodistuslain uudistuksen voimaan astumista, kaupunki ei edellytä määräyksiä tiukempaa energiatehokkuusvaatimusta. Näiden hankkeiden osalta kaupunki pyrkii kuitenkin hankeohjauksen keinoin varmistamaan tavoitteellisen energiatehokkuuden toteutumisen rakentamisessa. Uudistuneen energiatodistuslain voimaan astumisen jälkeen kaupungin oman asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti Denergialuokkaan. Tampereen kokemukset Tampereen maapolitiikan periaatteisiin hyväksyttiin vuonna 2014 periaate, että täydennysrakennushankkeissa voi saada enintään 85 % alennuksen kaavoituskorvauksesta, jos hanke täyttää tietyt kriteerit, joiden joukossa on myös energiatehokkuuden parantaminen. Tampereella otettiin myös vuonna 2014 käyttöön tonttivuokra-alennus omakotitonttien luovutuksessa. Sitä pilotoitiin ensin Vuoreksen asuntomessualueella, jossa pientaloista noin kolmasosa täytti kriteerin ja sai alennuksen. Alennuksen ehtona on, että toteutetun talon E-luku on enintään 70 % normaalista vähimmäistasosta. Tontinvuokraalennus on tällöin 50 % 5 vuoden ajalta. Tampereella on tontinvuokra keskimäärin 2000 euroa vuodessa, joten alennus on noin 1000 euroa vuodessa. Toistaiseksi alennuksen on saanut vasta kahden pilottialueen rakentajat, eli noin 20 taloutta, eli rahassa vain euroa vuodessa. Koko kaupungin alueella kaupungin tonteille rakentajia on noin 100. Mikäli puolet heistä tekisi energiatehokkaan talon, tuki maksaisi kaupungille euroa vuodessa menetettyinä vuokratuloina. Tampere on siten arvioinut tämän mallin kaupungin ja yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaaksi ohjauskeinoksi. Energiatehokkaaseen rakentamiseen ohjaaminen toteaa, että energiatehokkaaseen rakentamiseen ohjaaminen vaatii erilaisia keinoja eri ryhmille. Vuoka-alennus ei ole kerrostalorakentajille niin houkutteleva kuin omakotitalorakentajille, jotka saavat itse taloudellisen hyödyn. Toisaalta alennus kerrostalojen tontinvuokrasta olisi kuitenkin rakennusliikkeille hyvä markkinointivaltti asunnon myynnissä.

14 10 (98) Ysp/2 Helsingissä käytössä oleva tontinluovutusehto on ollut kustannustehokas ohjauskeino ja se on kohdistunut juuri kerrostaloihin. Vielä tätä energiatehokkaampaa rakentamista olisi mahdollista saada aikaiseksi antamalla lisäksi energiatehokkaammasta rakentamisesta määräaikainen alennus Tampereen mallin mukaan. Nykyistä enemmän toimia kaivattaisiin erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Asukkaiden ja käyttäjien lisäksi merkittävässä roolissa ovat kiinteistönomistajat, rakennusten ylläpidosta ja huollosta vastaavat tahot sekä korjaushankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tahot. Energianeuvontaa pääkaupunkiseudulla on annettu Ilmastoinfon toimesta ja asukasneuvonnan ASIAA! hankkeessa, jonka osarahoitus valtion toimesta (kuluttajien energianeuvonta) on valitettavasti loppumassa koko Suomessa. Esimerkiksi energiasaneerauksissa Tampereella rakennuttaja ja taloyhtiö saavat alennusta kaavoituskorvauksesta jos hanke täyttää neljä kuudesta ehdosta, joita ovat energiatehokkuus, ullakkorakentaminen, täydennysrakentamisen yhteishankkeet, rakenteellinen pysäköinti ja vanhan rakennuskannan suojelu. toteaa, että kaupungin kannattaisi soveltaa Tampereen mallin kaltaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja tai edes kokeilla niitä ensin jollakin asuinrakentamisalueella. Kaupungin tulisi myös laatia asuin- ja toimistorakentamisen sekä peruskorjaamisen energiatehokkuuden ohjaamisesta kokonaisvaltainen suunnitelma, joka integroitaisiin normaaliin kaupungin toimintaan. Suunnitelmassa tarkasteltaisiin ohjaamisen kokonaisuus: energiakaavoitus, kaavoituskorvaus, tontinluovutus ja -vuokraaminen, rakentamisen ohjaus sekä neuvonta. Tavoitteena olisi luoda selkeä ja kustannustehokas järjestelmä, joka palvelee niin kaupungin ilmastotavoitteita kuin rakennusten loppukäyttäjien asukkaiden ja yrittäjien etua. Tämä lausunto on osa asian valmistelua eikä siihen siten voi hakea muutosta (Kuntalaki 91 ) Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: jari.viinanen(a)hel.fi Päätösehdotus

15 11 (98) Ysp/2 Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginkanslia pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa Jessica Karhun valtuustoaloitteesta mennessä. Aloitteen on allekirjoittanut 14 valtuutettua. Kansallisesti Suomessa kaikkien rakennusten osuus kasvihuonepäästöistä on noin 40 % ja rakennusten energiankulutus vastaa noin 16 ydinvoimalan tuotantoa. Mikä tarkoittaa, että koko maassa kymmenen prosentin säästö rakennusten energiankäytössä merkitsisi 2-3 ydinvoimalan tuotantoa. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään osana eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa ja uusi komission Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa uudisrakentamisen olevan "lähes nollaenergia" tasolla vuonna Jotta energiatehokkaaseen asuntokantaan päästäisiin tulevaisuudessa voimme toki käyttää keppiä eli sitovia määräyksiä kaavassa tai tontin luovutuksen ehdoissa mutta voimme myös tukea rakentajien vapaaehtoisia toimia ja jättää tilaa uusille rakennusteknisille innovaatioille tukemalla päästövähennyksiä riippumatta niiden toteuttavasta. E-luku on uusille rakennuksille pakollinen laskennallinen mittari, joka mittaa rakennuksen ostoenergiaa ja hyvän E-luvun voi saavuttaa vähällä energiankulutuksella mutta myös suosimalla uusiutuvaa energiaa. Tampereella ja Kotkassa on muutamissa koekohteissa kokeiltu määräaikaisia tontinvuokra-alennuksia rakentajille, jotka vapaaehtoisesti alittavat määräyksen mukaisen E-luvun. Tampereella alennus on määritelty näin: "Vuokralainen saa viiden vuoden ajan 50 %:n alennuksen tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtä suuri kuin 70 % vaaditusta määräystasosta." Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki tutkii mahdollisuutta edistää ympäristöystävällistä rakentamista myöntämällä määräaikainen tontin vuokra-alennus rakennuksille, joiden E-luku on pienempi tai yhtä suuri kuin esimerkiksi 70 % vaaditusta määräystasosta. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, puhelin: jari.viinanen(a)hel.fi

16 12 (98) Ysp/3 Asia tulisi käsitellä Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Roihuvuoren pohjoisrinteen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro HEL T Lausunto antoi seuraavan lausunnon. Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee päätöksen valmistelua (KuntaL 91 ). Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Liitteet 1 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa mennessä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä täydennysrakentamiselle Roihuvuoren ja Herttoniemen hyvien palveluiden, virkistysalueiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen Roihuvuoren pohjoisrinteellä. Lumikintien kerrostalotonttien pohjoispuolella ja Roihuvuorentien varressa oleva

17 13 (98) Ysp/3 viheralueen osa muutetaan asuinkerrostalotonteiksi sekä katu- ja lähivirkistysalueiksi. Rakennusoikeuden lisäys on k-m2. Asuinkerrostalorakennusten korttelialueet (AK) sijoittuvat pääosin Roihuvuorentien ja uuden Ruususenrinne-kadun varteen. Ylempänä rinteellä on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) ja yksi kerrostalon rakennusala, jolle saa rakentaa myös rivitaloja. Täydennysrakentamisen ja nykyisen rakennuskannan väliin jää viheraluetta. Kerrosluvut vähenevät Roihuvuorentien varren kuudesta etelän ja lännen suunnissa viiteen kerrokseen. Ylempänä rinteessä kerrosluvut vaihtelevat kahdesta ja puolesta neljään. Autopaikat ovat pääosin pihakansien alaisissa pysäköintilaitoksissa. Tontille 43086/1 voidaan rakentaa kerrostalon asemasta rivitaloja yhdelle rakennusalalle. Luonnonympäristönä koettu alue muuttuu suunnitellun maankäytön myötä kaupunkimaisemmaksi ja metsäalue Roihuvuoren pohjoisrinteellä supistuu. Roihuvuorentien varren näkymä muuttuu metsäisestä ympäristöstä rakennetuksi. Kaava-alueen pohjoisreunalla olevan ulkoilureitin pohjoispuolen ympäristö säilyy viheralueena. Virkistysyhteydet ja niiden saavutettavuus säilyvät ennallaan. Kaavaalueen eteläosassa uudisrakentamisen ja nykyisen Lumikintien varren kortteleiden väliin lakialueille jää lähivirkistysaluetta nykyistä vastaavaan tilaan. Liikennemelun torjunta on huomioitu rakennusten sijoittelun lisäksi kaavamääräyksillä. Itäväylän ja Roihuvuorentien puoleisille asuinrakennusten julkisivuille on asetettu ääneneristävyysvaatimus ja kaavassa on annettu määräyksiä asuntojen suuntautumisesta. Parvekkeita ei voida sijoittaa Roihuvuorentien puolelle ja Itäväylän puolella ne on lasitettava. Korttelialueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon hulevesien hallinta. Ensisijaisesti hulevedet tulee käsitellä syntypaikallaan imeyttämällä tai viivyttämällä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, vedet on johdettava eteenpäin hidastaen tai viivyttäen ojien, painanteiden tai muiden pintajohtamismenetelmien kautta tai hulevesiviemäreissä. Erityisesti kaavamuutosalueen pohjoispuolen puistoalueella olevalle ulkoiluraitille ei saa aiheutua haittaa hulevesistä. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin:

18 14 (98) Ysp/3 eeva.pitkanen(a)hel.fi Liitteet 1 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta HEL T Lausunto Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Esteettömän jalankulku- ja pyöräily-yhteyden saaminen Ruususenrinne-kadulta puistoalueella (P) olevalle kaava-alueen reunaa mukailevalle ulkoiluraitille tulee olemaan erittäin haastavaa maaston jyrkästä topografiasta johtuen ilman, että raittia siirretään kauemmaksi kaava-alueesta tai rakennetaan uudelleen VP-alueen rakentamisen yhteydessä. Kaavamerkinnän ul kohdalla Ruususenrinteen puolivälin kohdalla kadun korkotaso on +19 ja puistoraitin noin +16. Tilaa on hyvin niukasti kaava-alueen reunaa pitkin kulkevan raitin ja kadun välissä olevalla puistoalueella (VP), minkä takia osa puistoalueesta vaatinee tukimuurin ja maaston pengerrystä. Kaava ja esteetön yhteys pitäisi pystyä toteuttamaan ilman muutostöitä kaava-alueen ulkopuolella. Kustannukset Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia Ruususenrinteen katualueen osalta noin euroa. Puistoksi (VP) merkityn rinteen rakentaminen maksaa noin euroa. Puiston rakentamiskustannuksiin vaikuttavat alueen kadun ja kaava-alueeseen rajautuvan ulkoilureitin korkeusero ja puiston rajallinen tila. Rakennusvirasto varautuu tämän takia tukimuurin rakentamiseen osalle puistoaluetta ja mahdollisesti luiskan ja/tai portaiden rakentamiseen. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutoksen nro hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

19 15 (98) Ysp/3 Esittelijä kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Lisätiedot Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Silja Savolainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: silja.savolainen(a)hel.fi HEL T Päätös päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristölautakunta. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska asia koskee päätöksen valmistelua (KuntaL 91 ) Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 1090_1, Lumikintie 3-7 pohjoispuolella ja Roihuvuorentien länsipuolella oleva puistoalue, karttaruutu J4/T4 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle päivätyn 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Roihuvuori) korttelin osan tontista 9 ja puisto- ja katualueen asemakaavaehdotuksen sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti.

20 16 (98) Ysp/3 Samalla lautakunta päättää antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Esittelijä vs. asemakaavapäällikkö Annukka Lindroos Lisätiedot Petteri Erling, arkkitehti, puhelin: petteri.erling(a)hel.fi Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: maija.rekola(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Mari Soini, maisema-arkkitehti, puhelin: mari.soini(a)hel.fi Kiinteistövirasto HEL T Alue sijaitsee Herttoniemessä Roihuvuoren pohjoisosassa pohjoiseen ja luoteeseen viettävällä metsärinteellä. Alueelle suunnitellaan asuinkerrostalotontteja ympäristöön sovittaen. Suunnittelualueeseen kuuluu puistoaluetta Lumikintien pohjoispuolen asuintonttien pohjois- ja luoteispuolella. Alue rajoittuu idässä Roihuvuorentiehen, pohjoisessa Sahaajankadun pienteollisuustontteihin ja lounaassa noin Muuntajankadun suuntaiseen linjaan. Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaksi luonnosta, A ja B. AM-ohjelmassa asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on asunnon vuotuinen tuotanto, joista toteutetaan kaupungin omistamille tonteille. Tämä tarkoittaa muun ohella, että yleis- ja asemakaavoituksella tulee turvata riittävä lyhyen ja pitkän aikavälin tonttivaranto. Kaupunginhallitus on nostanut asuntotuotantotavoitetta 2013 maaliskuussa asuntoon vuodessa. Myös nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksella turvataan riittävän asuntotuotannon edellytykset erityisesti pääkaupunkiseudulla.

21 17 (98) Ysp/3 Tasapainoinen kaupunkikehitys edellyttää monipuolista asuntotuotantoa sekä siten rakentamiselta keskenään erilaista rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa (kohtuuhintainen tuotanto (Ara), välimuoto (Hitas, Aso, osaomistus) ja vapaarahoitteinen asuntotuotanto). Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan nyt puheena olevan kaavaluonnoksen vaihtoehdot tukevat asumisen ja siihen liittyvän maankäytön tavoitteita. Lisätiedot Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: pekka.t.saarinen(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusvirastolta kannanottoa otsikossa mainitusta asemakaavaluonnoksesta. Suunnitelma Alue sijaitsee Herttoniemessä Roihuvuoren pohjoisosassa pohjoiseen ja luoteeseen viettävällä metsärinteellä. Sitä halkovat pohjois etelä- ja itä länsi-suunnassa kevyen liikenteen reitit. Alueen eteläpuolella on keskeisiä osia Roihuvuoren luvuilla rakennetusta merkittävästä vanhasta aluerakentamiskokonaisuudesta. Idässä alue rajautuu Roihuvuorentiehen ja lännessä puistoalueeseen. Samoin pohjois- ja luoteispuolella suunnittelualueen ja Herttoniemen yritysalueen väliin jää puistoalue. Alueelle suunnitellaan asuinkerrostalotontteja ympäristöön sovittaen. Suunnittelualueeseen kuuluu puistoaluetta Lumikintien pohjoispuolen asuintonttien pohjois- ja luoteispuolella. Alue rajoittuu idässä Roihuvuorentiehen, pohjoisessa Sahaajankadun pienteollisuustontteihin ja lounaassa noin Muuntajankadun suuntaiseen linjaan. Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaksi luonnosta, A ja B. Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen Roihuvuoren pohjoisrinteellä. Lumikintien kerrostalotonttien pohjoispuolella ja Roihuvuorentien varressa oleva viheralueen osa muutetaan asuinkerrostalotonteiksi. Rakennusoikeuden lisäys on luonnoksessa A kerros-m2 ja luonnoksessa B kerrosm2.

22 18 (98) Ysp/3 Asemakaavan muutoksen myötä kaavamuutosalueelle rakennetaan uusi tonttikatu, Ruususenrinne. Ruususenrinteen varteen tulee jalkakäytävä ja pyöräily ohjataan ajoradalle. Ajo kiinteistöjen pysäköintilaitoksiin ohjataan Ruususenrinne-kadulta sekä Roihuvuorentieltä. Ruususenrinteen varteen rakennetaan kaksi LPAaluetta vieraspysäköintiä varten. Lausunto LPA-alueiden ja asuinrakennusten korttelialueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon hulevesien hallinta kaupungin hulevesistrategian mukaisesti. Ensisijaisesti hulevedet tulee käsitellä syntypaikallaan imeyttämällä tai viivyttämällä. Jos tämä ei ole mahdollista, vedet on johdettava eteenpäin hidastaen tai viivyttäen ojien, painanteiden tai muiden pintajohtamismenetelmien kautta tai hulevesiviemärissä. Erityisesti kaavamuutosalueen pohjoispuolen puistoalueella olevalle ulkoiluraitille ei saa aiheutua haittaa hulevesistä. Viheralueisiin rajoittuvien tonttien rakennukset tulee voida rakentaa ja huoltaa tontilta käsin. Lisätiedot Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Silja Savolainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: silja.savolainen(a)hel.fi

23 19 (98) Ysp/4 Asia tulisi käsitellä Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta HEL T ESAVI/92/04.08/2012 Lausunto, joka on sekä ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomainen, antoi seuraavan lausunnon EteläSuomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Kaartin jääkärirykmentti hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Kaartin jääkärirykmentti hakee ympäristölupaa yhdeksän olemassa olevan ampumaradan toiminnalle ja keskusampumaradan alueelle suunnitelluille 150 metrin kivääriradalle ja pistooliradalle. Ympäristöluvan hakeminen perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden antamaan päätökseen Santahaminan ammunnoista tehtyjen monien meluvalitusten takia. Kaartin jääkärirykmentti hakee samanaikaisesti ympäristölupaa raskasaseammunnoille ja räjäytyksille erillisellä ympäristölupahakemuksella. Kuvaus alueesta ja toiminnasta Santahaminan saarella on ollut sotilastoimintaa 1800-luvun alusta lähtien. Suomen itsenäistymisen jälkeen alue on toiminut puolustusvoimien kasarmi- ja harjoitusalueena. Alueen ensimmäiset ampumaradat ovat olleet käytössä 1950-luvulta lähtien. Hirvi- ja haulikkoradat ovat olleet käytössä 1970-luvulta lähtien. Uusimmat radat on rakennettu luvuilla. Haulikkoradat rajoittuvat mereen tai rantakaislikkoon.

24 20 (98) Ysp/4 Kuva 1. Ampumaratojen sijainti. Santahaminan varuskuntasaaren kokonaispinta-ala on noin 400 hehtaaria. Saaren itä- ja eteläosat on varattu sotilaalliseksi lähiharjoitusalueeksi, jossa myös ampumaradat sijaitsevat. Käytössä olevat ampumaradat sijoittuvat pääasiassa saaren itäosaan. Ampumaratoja käyttävät puolustusvoimien lisäksi myös mm. metsästysseurat. Santahaminassa on yhdeksän pienikaliiberisten aseiden ampumarataa ja lisäksi on suunnitteilla kaksi uutta ampumarataa. Ampumaratojen lisäksi pienikaliiberisilla aseilla ammutaan myös ratojen ulkopuolella. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi taisteluampumarata-alue, lähiharjoitusalue, suojelukoulutusalue ja asutuskeskustaistelurata.

25 21 (98) Ysp/4 Ampumaratojen etäisyys Laajasalossa sijaitseviin asuinrakennuksiin ja loma-asuntoihin on lyhimmillään noin 900 metriä. Santahaminassa varuskunnan henkilökunnan asuinrakennukset sijaitsevat puolestaan noin 350 metrin päässä lähimmästä ampumaradasta. Santahaminassa toimii myös koulu ja päiväkoti. Santahaminan ampumaradoilla ammuttiin pienikaliiberisilla aseilla noin laukausta vuonna Ammunnat jakautuivat eri radoille alla olevan taulukon mukaisesti. Päivittäisiä ammunta-aikoja ei pääsääntöisesti ole rajoitettu millään radalla. Taulukko 1. Laukausten määrät eri radoilla ja toiminta-ajat. Varsinaisten ampumaratojen ulkopuolella ammutaan rynnäkkökiväärillä vuosittain yhtä monta laukausta, mukaan lukien paukkupatruunat, kuin ampumaradoilla. Uudella 150 metrin kivääriradalla arvioidaan ammuttavan noin laukausta ja uudella pistooliradalla laukausta vuodessa. Hakemuksen mukaan nämä radat eivät lisää Santahaminan kokonaislaukausmääriä, koska ne vähentävät ammuntoja muilla radoilla (lähinnä MPKK 150 m ja pistoolirata). Kolmen kivääriradan laukausmääristä 95 % on puolustusvoimien ampumia. Asekäsittelyradoilla vastaava luku on 82 % ja pistooliradalla 77 %. Haulikkoradat, hirvirata ja pienoiskiväärirata ovat lähinnä siviilikäytössä. Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Helsingin yleiskaavassa alue on osoitettu sotilasalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa.

26 22 (98) Ysp/4 Maaperä, pohja- ja pintavedet Tutkimusten perusteella alueen maaperä on pääasiassa hiekkaa, jossa on paikoin silttisempiä ja soraisempia kerroksia. Maaperän pintakerros on etenkin soistuvilla alueilla turvetta tai orgaanista maa-ainesta. Rakennetuilla alueilla maan pintakerros on paikoin soraa tai sepeliä. Alueella on myös avokalliota. Santahaminan saaren länsi- ja keskiosat ovat I-luokan pohjavesialuetta. Tutkitut ampumaradat, pienoiskiväärirataa lukuun ottamatta, sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Pienoiskivääriradalle asennetussa pohjavesiputkessa pohjaveden pinta oli tasolla +1,5 metriä. Kuva 2. Pohjavesialuekartta, johon on merkitty pohjavesialue (ulompi sininen viiva), varsinainen muodostumisalue (sisempi sininen viiva) ja tutkimuskohteet (punaiset ympyrät).

27 23 (98) Ysp/4 Sadevedet imeytyvät hiekkapitoiseen maaperään hyvin, joten pintavesiuomia on alueella vähän. Lisäksi Santahaminan saaren alueella on kaksi suurempaa lampea Likolampi ja Kissalampi. Tutkitut ampumaradat eivät sijaitse lampien välittömässä läheisyydessä. Maaperä- ja vesitutkimukset Golder Associates Oy teki Santahaminan ampumaradoilla vuosina maaperän sekä pinta- ja pohjaveden perustilaselvityksen. Selvityksessä kaikkien ampumaratojen alueilla otettiin kokoomanäytteitä (49 kpl) rata-alueen pintamaista ja profiilinäytteitä (173 kpl) ratojen taustavalleista. Lisäksi otettiin viisi pintavesinäytettä rata-alueen lähiojista ja pohjavesinäyte pienoiskivääriradan alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella alueen maaperässä on kaikilla tutkituilla ampumaradoilla valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, kuparia, sinkkiä ja antimonia. Lisäksi arseenin ja nikkelin kynnysarvo ylittyi joissain näytteissä. Korkeimmat haittaainepitoisuudet todettiin kivääri- ja pistooliratojen taustavallien pintakerroksissa, joissa pitoisuudet ylittivät ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon kuparilla ja lyijyllä. Sporting-haulikkoradan pintamaassa todettiin paikoin alemman ohjearvon ylittäviä PAHyhdisteiden pitoisuuksia. Korkein laboratoriossa todettu lyijypitoisuus oli mg/kg ja kuparipitoisuus mg/kg. Pohjavesinäytteessä ei todettu raskasmetalleja yli pohjavesille asetetun ympäristönlaatunormin (VNA 341/2009) tai sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettaman laatuvaatimuksen (STMA 461/2000). Myös muut tutkitut parametrit täyttävät talousvedelle annetut laatuvaatimukset. Pintavesinäytteissä todettiin kohonneita raskasmetallien pitoisuuksia, joita on verrattu pintavesille asetettuihin ympäristönlaatunormeihin (VNA 868/2010). Useissa näytteissä todettiin lyijyä ja muutamissa näytteissä sinkkiä ja/tai kuparia ja yhdessä pisteessä myös nikkeliä yli ympäristölaatunormien. Metallien liukoisten pitoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien välillä ei ollut merkittäviä eroja, mutta kokonaispitoisuudet olivat pääsääntöisesti hieman suurempia. Golder Associates Oy otti vesinäytteitä kahdesta pohjavesiputkesta ja viidestä ojasta. Ojavesinäytteissä todettiin kohonneina pitoisuuksina lyijyä, sinkkiä ja kadmiumia. Haulikkoradalta otetussa ojavesinäytteessä ei todettu PAH-yhdisteitä. Pohjavedessä

28 24 (98) Ysp/4 todettiin nikkeliä, kromia ja vanadiinia, mutta pitoisuudet alittivat talousveden laatuvaatimukset. Toiminnan ympäristövaikutukset Taustavalleihin ammutut luodit koostuvat pääosin lyijystä (71 74 %). Lisäksi niissä on kuparia 22 %, antimonia 1 4 % ja sinkkiä 2,5 %. Haulikkoradoilla käytetään lisäksi polyaromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) sisältäviä savikiekkoja. PAH-yhdisteiden liukeneminen savikiekoista on kuitenkin vähäistä. Merkittävin haitta-aine maaperässä ampumarata-alueilla on lyijy. Laukausmäärien perusteella luotien sisältämän lyijyn kokonaismääräksi on arvioitu noin kg vuodessa. Suunnitteilla olevat radat lisäävät tätä määrää kg. Ampumarata-alueet ovat päällystämättömiä, joten sadevesi suotautuu maaperään, mikä voi edistää kulkeutumista. Lisäksi alueen hiekkainen hyvin vettä läpäisevä maaperä edistää haitta-aineiden kulkeutumista syvempiin maakerroksiin ja pohjaveteen. Kaikki vesi ei kuitenkaan imeydy maaperään, vaan osa kulkeutuu pintavaluntana ja salaojia pitkin ojiin ja sieltä edelleen mereen. Osa raskasmetalleista saattaa kertyä sedimenttiin. Esitetyn riskitarkastelun perusteella maaperässä todettujen haittaaineiden arvioidaan mahdollisesti aiheuttavan riskin pintavesien ja pohjaveden laadulle. Lisäksi pintavesien kautta kulkeutuvat haittaaineet saattavat aiheuttaa riskin ympäristölle. Melun leviäminen Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen (Insinööritoimisto Akukon Oy, , Helsinki 3/2010) mukaan Santahaminan pienikaliiberisten aseiden aiheuttama melu ylittää sekä laskelmien että mittausten perusteella AI-enimmäisäänitasona (LAImax) annetun ohjearvon, joka on asuntoalueilla 65 db. Laajasalon etelärannassa sijaitsevien asuinrakennusten luona AI-enimmäisäänitaso on laskentatulosten mukaan 72 db ja mittaustulosten mukaan jopa 83 db. Päiväajan impulssikorjattu (+ 12 db) A-keskiäänitaso (LAeq,r) on Laajasalossa korkeimmillaan melun yleisen ohjearvon suuruinen eli 55 db. Tulokset sisältävät sekä ampumaratojen melun että niiden ulkopuolisen pienikaliiberisten aseiden melun. Yli 65 db:n meluvyöhykkeelle (LAImax) jää hakemuksen mukaan noin 250 asukasta.

29 25 (98) Ysp/4 Kuva 3. Ampumaratojen LAImax-meluvyöhykkeet: 70 db (punainen viiva), 65 db (sininen viiva) ja 60 db (vihreä viiva). Meluntorjuntatoimenpiteet Hakemuksen liitteenä olevassa meluntorjuntasuunnitelmassa (Insinööritoimisto Akukon Oy, , Helsinki 8/2011) todetaan, että ampumaradoista meluntorjuntatoimenpiteet tulisi kohdistaa ensisijaisesti pistoolirataan ja MPKK:n kiväärirataan. Näiden ratojen ammuntojen siirtäminen uusille, suunnitteilla oleville radoille, jotka sijaitsevat kauempana Santahaminan ulkopuolisista asuinalueista, on varmin ja tehokkain meluntorjuntakeino. Asekäsittelyrata 1 melun torjumiseksi suunnitelmassa esitetään radan taakse rakennettavaa meluestettä tai -vallia. Keskusampumaradan 150 metrin kivääriradan melun torjumiseksi tulisi puolestaan tehdä sivuvallin korotus tai ampumakatoksen parantaminen.

30 26 (98) Ysp/4 Lisäksi meluntorjuntasuunnitelmassa todetaan, että ampumaratojen ulkopuolella käytettävien pienikaliiberisten aseiden melun torjumiseksi tulisi paukkupatruuna-ammuntoihin käytettävää aluetta rajata. Rajaksi esitetään linjaa Vesitorni - Kupu, jonka pohjoispuolella ei ammuttaisi. Hakemuksen mukaan edellä mainituista meluntorjuntatoimenpiteistä toteutetaan kaikki muut paitsi paukkupatruuna-ammuntoihin käytettävän alueen rajaaminen. Lisäksi uusien ampumaratojen rakentamiselle on asetettu varaus rahoituksen perusteella. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi suunnitellut toimet Maaperän ja pohjaveden suojaustoimet tehdään Santahaminan ampumaradoilla hyödyntäen uuden ampumarata-bat -hankkeen linjauksia. Santahaminassa ainoa pohjavesialueella oleva rata on pienoiskiväärirata. Kaikille radoille suunnitellaan ja toteutetaan vesienhallintajärjestelmät, joihin liittyy suotovesien puhdistamisen mahdollisuus. Pohjavesialueen ulkopuolella käytännössä rata-alueen vedet johdetaan sala- tai avoojien avulla ja laskeutusaltaiden, suodatuskaivojen tai hiekanerottimien kautta maastoon. Veden laatua seurataan ja tarvittaessa vedet puhdistetaan ennen maastoon johtamista. Ampumaratojen taustavallit ja vesien hallintajärjestelmät on suunniteltu mahdollisimman huoltovapaiksi. Rakennustöiden yhteydessä taustavallien vanhat iskemäkohdat ja pilaantuneet maat poistetaan. Kunnostamisen jälkeen mm. luotikuormitusta vähennetään hoitotoimenpiteiden yhteydessä iskemäkohtien säännöllisellä poistamisella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen myöntämän ilmoituspäätöksen mukaisesti Santahaminan ampumaratojen kunnostushankkeen yhteydessä puhdistetaan vuonna 2014 pilaantunutta maaperää vanhoilla rata-alueilla. Vanhojen ampumaratojen, keskusampumaradan 150 ja 300 metrin kivääriratojen taustavalleissa tullaan hyödyntämään maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat ylempien ohjearvojen ja ohjeellisten vaarallisten jätteiden raja-arvon välissä. Näillä radoilla taustarakenne rakennetaan siten, että hyötykäytettävän kerroksen läpi ei pääse suotautumaan sadevettä ja että suotovedet voidaan kerätä ja tarvittaessa käsitellä. Uusien 150 metrin kivääriradan ja pistooliradan taustavalleissa hyödynnetään vain puhtaita maa-aineksia. Uusille radoille tehdään

31 27 (98) Ysp/4 mahdollisesti myös taustavalliin suojausrakenne, jonka toteutumisesta päätetään myöhemmin. Tarkkailu Ampumaratojen käyttöä seurataan vuosittain kirjattavien ja raportoitavien laukausmäärien avulla. Pintavesiä tarkkaillaan ottamalla rata-alueelta lähtevistä ojista joka toinen vuosi näytteitä, joista analysoidaan mm. raskasmetallien pitoisuudet ja haulikkoradan läheisyydessä PAH-yhdisteet. Myös pohjavesinäytteet otetaan joka toinen vuosi ja ne analysoidaan kuten pintavesinäytteet. Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperänäytteitä ei oteta eikä analysoida. Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Meluntorjuntasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutukset varmistetaan melumittauksilla. Melusta tehtävät häiriöilmoitukset kootaan vuosiraporttiin. Hylsy- ja pahvijätteen määriä seurataan jatkokäsittelyyn lähetettävien määrien perusteella. Jätteiden määrät ilmoitetaan vuosiraportissa. Syntyvien yhdyskuntajätteiden määrää arvioidaan jäteastioiden tyhjennysten perusteella. Määrä ilmoitetaan ampumaradan vuosiraportissa. Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Kaartin jääkärirykmentti hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Lain velvoite asettaa hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle ei koske puolustusvoimia valtion laitoksena. Ampumatoiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta haetaan kahdelle uudelle radalle ja nykyisen 150 metrin kivääriradan laajennukselle 25-paikkaisesta 40-paikkaiseksi. Toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kyseisten ratojen ampumatoiminta ei ole alueella uutta toimintaa, sillä samalla alueella on ollut ampumaratoja jo useiden vuosikymmenien ajan. Uusien ratojen rakentamisen myötä ampumatoimintaa voidaan siirtää saaren pohjoisosista saaren eteläosiin, jolloin ampumamelun kantautuminen saaren ulkopuolelle vähenee merkittävästi. Uudet radat, kuten nykyisetkin, rakennetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) hyödyntäen, joten radoille tehdään tarvittavat maaperän ja

32 28 (98) Ysp/4 melusuojauksen toimenpiteet. Uusien ratojen ympäristövaikutukset melun ja maaperäkuormituksen osalta tulevat olemaan entisiin ratoihin verrattuna vähäisempiä. Lisäksi on kustannustehokkainta tehdä saaren kaikkien ampumaratojen parantamistoimenpiteet yhtä aikaa. Puolustusvoimat on tehnyt hallinnoimilleen ampumaradoille kokonaiskehittämissuunnitelman vuosille , jonka aikana kaikille ampumaradoille tehdään tarvittavat BAT:n mukaiset toimenpiteet. Kokonaiskehittämissuunnitelman toteuttamisen kannalta ei ole mahdollista odottaa lupapäätöksestä mahdollisesti aiheutuvien muutoksenhakujen päätöksiä, jotka voivat pahimmillaan kestää useita vuosia. Ympäristölautakunnan lausunto Meluntorjunta edellyttää, että lupa myönnetään vain sillä ehdolla, että hakija toteuttaa kaikki hakemuksen liitteenä olevassa meluntorjuntasuunnitelmassa esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet, jolloin sekä A-keskiäänitasona (55 db) että AI-enimmäisäänitasona (65 db) annetut melun ohjearvot alittuvat Santahaminan ulkopuolisilla asuntoalueilla. Pistooliradan ja MPKK:n kivääriradan ammuntojen siirtämiselle uusille radoille tulee asettaa takarajaksi , koska kyseessä olevien ratojen melun torjuntatoimenpiteet ovat selvitysten mukaan ensisijaisia, joten niitä tulee kiirehtiä. Lisäksi ympäristölautakunta edellyttää, että pienikaliiberisten aseiden käyttö yöaikaan kello kielletään, koska hakemuksessa ei ole selvitystä yöaikaisesta ampumamelusta. korostaa, että meluntorjuntaa koskevia määräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon myös Santahaminan raskaiden aseiden melu. Raskasammunnoista ja räjäytyksistä on vireillä erillinen ympäristölupahakemus. Maaperän pilaantumisen ehkäiseminen Luodeista ja hauleista peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit sekä savikiekkojen PAH-yhdisteet aiheuttavat maaperän pilaantumista ja liukenevat pohjaveteen ja pintavesiin pitkän ajan kuluessa. Siksi ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että maaperän, pohjaveden ja pintavesien pilaantumisriski minimoidaan. Lupamääräyksillä tulee varmistua siitä, että luotiaseradoilla maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantuminen estetään luotien talteenottojärjestelmillä ja taustavalleihin liittyvillä rakenteellisilla

33 29 (98) Ysp/4 ympäristönsuojeluratkaisuilla. Haulikkoradoilla ympäristöriskiä voidaan vähentää esim. maan pinnoituksella ja poistamalla merkittävästi haittaaineita ja jätettä sisältävä maa-aines riittävän usein. Lisäksi ampumaratojen taustavallien luotien iskemäkohtien, ampumapaikkojen edustan pintamaan luotijäte ja raskasmetallipitoinen maa-aines on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn säännöllisesti, vähintään kymmenen vuoden välein. edellyttää, että luodit ja haulit otetaan talteen aiempaa tehokkaammin. Koska ampumaratojen toiminta jatkuu, ympäristölautakunta katsoo, että pilaantuneen maaperän puhdistaminen voidaan tehdä ampumaratakohtaisesti vaiheittain teknisten järjestelmien asentamisen yhteydessä. Jos ampumarata poistuu käytöstä, tulee radan maaperän puhdistaminen tehdä viivytyksettä ja yhtenä kokonaisuutena ampumatoiminnan päätyttyä. katsoo myös, että ampumaradoilla tehtävistä toimenpiteistä tulee tehdä tarkennettu suunnitelma, jossa on käsitelty maaperän puhdistamisen ja ratojen rakentamisen toteuttamisjärjestystä aikatauluineen. Koska maaperän puhdistaminen ajoittuu pitkälle ajalle, on toimenpiteiden aikatauluttamisella ja toteuttamisjärjestyksellä merkittävä vaikutus lupamääräysten toteutumiseen ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi lupaehdoissa tulee edellyttää jatkosuunnittelussa parhaan mahdollisen tekniikan käyttämistä ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Pohjaveden ja pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen Pohjavesialueilla uusien ratojen rakentaminen aiheuttaa maaperä- ja pohjavesiriskejä. edellyttää, että lupaa uusien ratojen rakentamiselle pohjavesialueen rajan tuntumassa harkitaan erityisellä huolella ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja selvitetään. Pohjaveden suojelun kannalta ei ole suotavaa myöskään jatkaa pienoiskivääriradan toimintaa pohjavesialueella ja imeyttää mm. radan pintavesiä maaperään. katsoo, että lupa-asiassa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuuden periaatteita. Pienoiskivääriradan vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tulisikin tarkastella siten, että toiminta saadaan pois pohjavesialueelta. Pienoiskivääriradan maaperän puhdistustarve tulee arvioida erillisenä asiana ja maaperä tarvittaessa puhdistaa.

34 30 (98) Ysp/4 katsoo lisäksi, että Santahaminan pohjaveden laadun nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät tulee selvittää perusteellisesti. Lupahakemuksesta saa vaikutelman, että ampumarata-alueiden hydrogeologiaa ei ole tutkittu riittävästi. Pohjaveden virtaussuunnan ja maaperän hydraulisen johtavuuden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, ennen kuin lupaharkintaa voidaan jatkaa. Pohjavedelle aiheutuva riski kasvaa ajan kuluessa, ja siksi pohjavesiriskien huolellinen kartoittaminen etukäteen on tarpeellista. Pohjaveden laadusta on myös melko vähän tutkimustuloksia. Lisäksi toiminnan aiheuttamista pohjavesiriskeistä on hakemuksessa ristiriitaista tietoa. Ympäristökeskuksen saamien tietojen mukaan Santahaminan pohjavedessä on todettu di-, tri- ja tetrakloorieteeniä sekä vinyylikloridia vuodesta 2002 lähtien. Todetut tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuudet alittavat sekä talousvedelle että pohjavedelle asetetut laatunormit, mutta vinyylikloridia on todettu laatunormeja korkeampina pitoisuuksina. Todetuista haitta-aineista vinyylikloridi on arvioitu syöpävaaralliseksi yhdisteeksi. Siten ympäristölautakunta katsoo, että pohjavedessä todettujen liuottimien alkuperä ja levinneisyys sekä niiden mahdollinen yhteys ampumaratatoimintaan tulee selvittää ja pohjaveden laadun tarkkailunäytteistä tulee analysoida myös kyseisten haitta-aineiden pitoisuudet. Vesien hallintaa koskevat kohdat on lupahakemuksessa esitetty pelkistetysti viittaamalla mm. parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (nk. BAT-ohje), jota ei vielä ole julkaistu. Siten lopulliset ratkaisut BAT:n soveltamisesta kyseiseen tapaukseen puuttuvat. Mikäli BAT-ohje ei valmistu ennen luvan myöntämistä, tulee lupaehdoissa edellyttää BAT:n käyttämisestä jälkikäteen toimitettavia ja erikseen hyväksyttäviä suunnitelmia. edellyttää, että kaikkien ampuma-alueiden suotovedet kerätään ja käsitellään hallitusti. Ulkopuolisten vesien pääsy ampuma-alueille on estettävä myös rankkasade- tai tulvatilanteissa. Valumavesien keräämisen ja johtamisen mitoituksessa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen myötä kasvavat sademäärät. Ainoastaan tutkitusti talousvesiasetuksen laatuvaatimukset täyttävää vettä voidaan käsitellä imeyttämällä. Maastoon johdettavan veden kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden haitta-aineiden minimoimiseksi on rakennettava tarpeen mukaan suodatusjärjestelmiä ja/tai riittävän suuria laskeutusaltaita, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Ampumaalueilla syntyvien poisjohdettavien pintavesien määrän tulee olla mitattavissa ja haitta-ainepitoisuuden helposti tutkittavissa ennen

35 31 (98) Ysp/4 vesien poisjohtamista. Vesien lisäkäsittelyyn on varauduttava, mikäli pintavesien haitta-ainepitoisuudet kasvavat. katsoo, että hakemuksessa esitettyä toiminnan aikaista pohja- ja pintaveden tarkkailusuunnitelmaa tulee laajentaa ja että myös ojien ja rannan sedimenttien tutkimistarvetta tulee harkita, erityisesti haulikkoradan osalta. Riittävän laajalla tarkkailulla voidaan varmistaa, että vesien laatu pysyy ympäristön- ja terveydensuojeluun liittyvien laatuvaatimusten ja -tavoitteiden mukaisena ja että alueen pohjaveden hyödyntämismahdollisuudet säilyvät myös tulevaisuudessa. Pohjaveden tarkkailuputkien määrää tulee siis lisätä, ja näytteenoton on oltava tiheämpää, kuin hakemuksessa on esitetty. Sopiva tarkkailurytmi on ainakin alkuvaiheessa vähintään kerran vuodessa. Tarkkailutulokset ja johtopäätökset tulee raportoida kunnan ja valtion ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeavista tuloksista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille heti niiden valmistuttua jatkotoimenpiteiden harkitsemiseksi. Arvokkaat luontokohteet katsoo, että erityisesti uusien ampumaratojen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon Santahaminan saarella olevat monet erilaiset arvokkaiksi ja erityisen arvokkaiksi luokitellut luontokohteet. Valvonta ja ympäristöluvan voimassaolo pitää tärkeänä, että ampumaradoille nimetään ympäristövastaava, joka tuntee ratojen toiminnan, niitä koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja -määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt ja mahdollisten ympäristövahinkojen torjunnan. Ympäristövastaavan ja hänen sijaisensa yhteystiedot tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen välittömästi lupapäätöksen jälkeen. Lopuksi lautakunta katsoo, että herkällä alueella sijaitsevan kokonaisuuden ympäristölupa tulisi myöntää määräaikaisena. Lausunto puoltaa Kaartin jääkärirykmentin tekemän Santahaminan ampumaratoja koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä edellä mainituin edellytyksin ja rajoituksin. Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund

36 32 (98) Ysp/4 Lisätiedot Harri Pasanen (melu), ympäristötarkastaja, puhelin: harri.pasanen(a)hel.fi Sini-Pilvi Saarnio (vedet), ympäristötarkastaja, puhelin sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Eeva Summanen (maaperä), vs. ympäristötarkastaja, puhelin eeva.summanen(a)hel.fi Erja Puntti-Hannuksela (maaperä), ympäristötarkastaja, puhelin: erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristölupahakemus Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue Kaupunginhallitus Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Helsingin kaupunginhallitus pyytävät ympäristölautakunnan lausuntoa Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan ampumaratoja koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Ampumaradat on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisten aseiden ammunnoille, joilla koulutetaan puolustusvoimien joukoille ammunnan perustaitoja. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa saakka, ja kaupunginhallitus pyytää lausuntoa mennessä. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Lausuntopyyntö on tullut ympäristökeskukseen Hakemus oli nähtävillä Ympäristöluvasta päättää Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Toiminnan aloittamiselle haetaan lupaa ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua. (KuntaL 91 )

37 33 (98) Ysp/4 Ampumamelun arviointi Ympäristöministeriön laatimassa kirjallisuusselvityksessä (Ampumamelun arviointi, Suomen ympäristö 39/2007) todetaan, että valtioneuvoston päätöksessä (53/1997) annetut ampumamelun ohjearvot, jotka on annettu AI-enimmäisäänitasoina (LAImax), soveltuvat huonosti ampumamelun haitallisuuden arviointiin. AIenimmäisäänitason on osoitettu olevan sekä äänekkyysaistimuksen että käytännön mittausteknisten ja mallilaskentaan liittyvistä syistä tarkoitukseen huonosti soveltuva. Parhaiten sekä kevyiden että raskaiden aseiden aiheuttaman melun haittojen kuvaamiseen sopii Akeskiäänitaso (LAeq). Kun ampumamelun keskiäänitasoon tehdään impulssikorjaus, sitä voidaan verrata suoraan melun yleisiin ohjearvoihin (VNp 993/1992). Pienikaliiberisten aseiden impulssikorjauksena käytetään + 12 db, joka perustuu kansainväliseen standardiin ISO Esittelijä ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Harri Pasanen (melu), ympäristötarkastaja, puhelin: harri.pasanen(a)hel.fi Sini-Pilvi Saarnio (vedet), ympäristötarkastaja, puhelin sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi Eeva Summanen (maaperä), vs. ympäristötarkastaja, puhelin eeva.summanen(a)hel.fi Erja Puntti-Hannuksela (maaperä), ympäristötarkastaja, puhelin: erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristölupahakemus Otteet Ote Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue Kaupunginhallitus Ympäristönsuojeluosasto Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto

38 34 (98) Ysp/4 HEL T Lausuntopyyntö Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastolta lausuntoa, joka koskee Kaartin jääkärirykmentin ympäristölupahakemusta Santahaminan ampumaradoille. Lausunto on pyydetty antamaan mennessä. Tausta Santahaminan ampumaradoille on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä velvoitettu hakemaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista ympäristölupaa mennessä. Kaartin jääkärirykmentti on jättänyt hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ympäristölupaa on Santahaminan ampuratojen lisäksi haettava myös raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille viimeistään Tätä lupaa on haettu erillisellä hakemuksella. Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tärkeänä, että haetun luvan mukaisesta ampumatoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia Santahaminan lähialueille torjutaan mahdollisimman tehokkaasti, eivätkä ympäristöhäiriöt ainakaan kasva nykyisestä. Esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden mahdollisimman kattavaa ja nopeaa toteuttamista pidetään tärkeänä. Olemassa olevien asuin-, loma- ja virkistysalueiden osalta maankäytön suunnittelun keinot meluntorjunnassa edes täydennysrakentamisen osalta ovat hyvin vähäiset. Melun osalta on huomioitava myös Kuninkaansaaren ja Vallisaaren kehittäminen, missä brändinä on hiljaisuus. Kehittämishankkeeseen ovat sitoutuneet mm. Metsähallitus sekä yrittäjiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä edellä mainituin huomautuksin. Lisätiedot Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: marja.piimies(a)hel.fi Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: satu.tarula(a)hel.fi

39 35 (98) Ysp/5 Asia tulisi käsitellä Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä koskevasta ympäristölupahakemuksesta HEL T ESAVI/110/04.08/2014 Lausunto, joka on sekä ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomainen, antoi seuraavan lausunnon EteläSuomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Kaartin jääkärirykmentin Santahaminan raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Kaartin jääkärirykmentti hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Ympäristöluvan hakeminen perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden antamaan päätökseen Santahaminan ammunnoista tehtyjen monien meluvalitusten takia. Kaartin jääkärirykmentti hakee samanaikaisesti ympäristölupaa myös Santahaminan ampumaradoille erillisellä ympäristölupahakemuksella. Kuvaus alueesta ja toiminnasta Santahaminan saarella sijaitsee I-luokan pohjavesialue. Raskaiden aseiden ammunnat eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Sadevedet imeytyvät hiekkapitoiseen maaperään hyvin, joten pintavesiuomia on alueella vähän. Raskaiden aseiden ammuntojen alueilla sijaitsee luontoarvoiltaan merkittäviä aluekokonaisuuksia ja luontokohteita, mm. laaja kosteikkoalue ja merenrantaniittyjä. Varsinaisia luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita Santahaminassa ei ole. Santahaminassa suoritettavassa koulutuksessa ja ammunnoissa käytetään raskaita aseita ja asejärjestelmiä sekä tehdään erilaisia räjäytyksiä. Raskaalla aseella tarkoitetaan sellaista asetta, jonka putken sisähalkaisijan pienin mitta on yli 20 mm tai räjähdettä, jossa käytetään yli 60 g trinitrotolueenia (TNT) vastaavaa määrää räjähdysainetta.

40 36 (98) Ysp/5 Santahaminassa koulutuksessa käytettävät raskaat aseet ja asejärjestelmät voivat vaihdella, jos Kaartin jääkärirykmentin joukkotuotantoa muutetaan. Vuoden 2015 tilanteessa Santahaminassa on arvioitu olevan käytössä puolustusvoimien raskaista aseista kranaatinheittimiä (81 mm ja 120 mm), erilaisia panssarintorjuntaaseita (raskas ja kevyt kertasinko, raskas sinko), kranaattikonekiväärejä, kranaattipistooleja ja erilaisia räjäytyspanoksia, miinoja ja käsikranaatteja. Santahaminassa räjähteitä käytetään yleensä osana pioneeri- tai panssaritorjuntakoulutusta. Räjähteitä käytetään myös raivaamiseen ja virka-aputoimintaan liittyen. Räjäytysalueella harjoitellaan räjäytyksiä sekä tuhotaan vanhoja ammuksia ja räjähtämättömiä tai vaillinaisesti räjähtäneitä ammuksia. Räjäytyksiä ja tulenkuvausta suoritetaan laajalla, erikseen rajaamattomalla alueella. Santahaminassa raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset suoritetaan saaren keski- ja itäosissa (kuva 1). Suorituspaikkojen etäisyys Laajasalossa sijaitseviin asuinrakennuksiin on noin 1,2 km. Etäisyys Laajasalossa ja Villingissä sijaiseviin vapaa-ajanasuntoihin on noin 1,2 km. Santahaminassa varuskunnan henkilöstön asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 600 metrin päässä raskaiden aseiden ampumapaikoista. Santahaminassa toimii myös koulu ja päiväkoti.

41 37 (98) Ysp/5 Kuva 1. Raskasaseammuntojen suorituspaikat: tuliasema-alueet T1T9, maalialueet M1-M10 sekä räjäytysalueet R1-R4. Santahaminassa ammutaan raskailla aseilla ja käytetään räjähteitä hakemuksen mukaan noin 125 päivänä vuodessa. Taulukossa 1 on lueteltu Santahaminassa nykyisin käytössä olevat raskaat aseet, laukausten ja räjäytysten lukumäärät tyypillisen ampumapäivän aikana sekä ampumapäivien lukumäärät vuodessa. Taulukossa on myös tapahtuman meluluokka, joka on hakijan esittämä luokitus. Meluluokka 1 tarkoittaa laukausta tai iskemää, josta ei lähde ääntä lainkaan tai ääni on hyvin pieni. Luokan 2 laukaukset, iskemät ja räjäytykset ovat äänitasoltaan merkittäviä. Luokan 3 tapahtumat ovat kaikkein meluisimpia. Taulukko 1. Käytössä olevat raskaat aseet, laukausten ja räjäytysten lukumäärät, ampumapäivien lukumäärät vuodessa ja meluluokat.

42 38 (98) Ysp/5 Ammuntojen jakautuminen keskimääräisen toimintavuoden aikana on puolestaan esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ammuntapäivien lukumäärä kuukaudessa.

43 39 (98) Ysp/5 Raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten päivittäiset ajat on esitetty taulukossa 3. Ammuntoja ja räjäytyksiä suoritetaan tarvittaessa myös muina aikoina. Hakemuksen mukaan ilta-aikaan ja yöllä ammuntoja on alle viisi kertaa vuodessa. Taulukko 3. Raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten päivittäiset ajat Toiminnan ympäristövaikutukset Toiminnan olennaisimmat ympäristövaikutukset liittyvät ammunnoista ja räjäytyksistä aiheutuvaan meluhaittaan, maaperän pilaantumiseen sekä pohjaveden ja pintavesien pilaantumisriskiin. Raskaiden aseiden käytön aiheuttama ympäristöpäästö muodostuu pääosin räjähdysaineista ja niiden hajoamistuotteista sekä ruudeista ja niiden aineosista ja stabilisaattoreista. Maalialueilla ja maalilaitteiden alueilla aiheutuu päästöjä myös raskasmetalleista. Raskailla aseilla ammuttaessa haitta-aineita voi päätyä pintamaahan sekä tuli- että maalialueilla. Tuliasema-alueilla päästö on poikkeuksetta ilmalaskeuman aiheuttamaa pintamaapäästöä. Maalialueilla sekä erilisillä räjäytysalueilla haitta-aineita päätyy myös syvemmälle maahan kranaatin tunkeutuessa maahan ja räjäytysten aiheuttamien räjäytyskuoppien kautta. Raskaiden aseiden ampumatoiminnalle ja räjäytyksille ei ole olemassa erillistä ympäristöohjelmaa tai muuta ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla seurataan erikseen laadittujen ohjelmien mukaisesti ympäristövaikutuksia, melua ja maaperän kuormitusta. Tavoitteena on toiminnan ympäristöhaittojen tunnistaminen ja niiden vähentäminen. Alueen maaperästä ei ole tutkittu raskasaseammuntojen ja räjäytysten vaikutuksia maaperään. Toiminnoista aiheutuvia haitta-aineita ja niiden pitoisuuksia on lupahakemuksessa tarkasteltu muilla puolustusvoimien

44 40 (98) Ysp/5 ampuma- ja harjoitusalueilla vastaaville toiminnoille tehtyjen tutkimusten perusteella. Melun leviäminen Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen (Insinööritoimisto Akukon Oy, , Helsinki 3/2010) mukaan Santahaminan raskasaseammuntojen aiheuttama melutaso ylittää puolustusvoimien omat suositusarvot sekä tehtyjen laskelmien että mittausten perusteella. Keskimääräisen ammuntapäivän impulssikorjattu Akeskiäänitaso (LAeq,r) on Laajasalon etelärannassa sijaitsevien asuinrakennusten luona laskentatulosten mukaan korkeimmillaan 61 db, kun suositusarvo on 55 db. Yksittäisten laukausten, iskemien ja räjäytysten C-äänialtistustaso (LCE) on laskentatulosten mukaan korkeimmillaan 101 db ja mittaustulosten mukaan jopa 109 db, kun suositusarvo on 100 db. Yli 55 db:n meluvyöhykkeelle (LAeq,r) jää hakemuksen mukaan noin 1454 asukasta ja 63 vapaa-ajan asuntoa (kuva 2).

45 41 (98) Ysp/5 Kuva 2. Meluvyöhykkeet (LAeq,r): vihreä viiva >50 db, sininen viiva >55 db, punainen viiva >60 db. Ympäristölautakunnan lausunto Meluntorjunta toteaa, että raskaiden aseiden melun leviäminen on laskettu viiden, hakijan mukaan tyypillisen ammuntapäivän laukausten ja räjäytysten perusteella. Valitun viiden ammuntapäivän laukausten ja räjäytysten lukumäärät poikkeavat kuitenkin hakemuksessa toisaalla esitetystä tyypillisen ammuntapäivän laukausten määristä raskasaselajeittain. Lisäksi raskaiden aseiden melun laskenta poikkeaa kevyiden aseiden ampumaratamelun laskennasta, joka on tehty jakamalla vuotuinen laukausmäärä ammuntapäiville (260 päivää). Hakemuksesta tai meluselvityksestä ei käy ilmi, miten tämä valittu laskentatapa vaikuttaa saatuun laskentatulokseen. Hakemusta tulisi täydentää tältä osin.